Sunnuntaina ja maanantaina käytävät Kultaranta-keskustelut keräävät Naantaliin melkoisen joukon suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajia. Kun ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman otsikkona on ”Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa Pohjola”, niin tämän mukaan paikalla on niin Pohjolan kuin muunkin ulkopolitiikan tuntijoita ja tutkijoita.

Tilaisuuden päävieraina ovat tänä vuonna Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.

Tilaisuuden isäntä, presidentti Sauli Niinistö on kutsunut paikalle myös Suomen suurlähettiläät Moskovasta, Washingtonista, Kiovasta, Tukholmasta ja Oslosta, samoin Ruotsin ja Norjan lähettiläät Suomessa. Yhdysvaltain suurlähettiläs sen sijaan puuttuu osanottajalistalta.

Niinistö on kutsunut myös eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Valiokuntien puheenjohtajista kutsulistalla ovat Satu Hassi (vihr.) ja Jussi Halla-aho (ps.). Rivikansanedustajista paikalla ovat Ahvenanmaan Mats Löfström (r.) ja Erkki Tuomioja (sd).

Elinkeinoelämän edustus on varsin niukka, sillä Kultarantaan ovat saaneet kutsun vain KONE Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin, Nordean Bank Oyj:n pääekonomisti Tuuli Koivu, satelliittiteknologiayritys ICEYE Oy:n strategiajohtaja Pekka Laurila, Fortum Oyj:n Markus Rauramo sekä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Ulkopolitiikan osaajia ja tutkijoita runsaasti mukana

Huomattava osa kutsutuista edustaa ulkopolitiikan tutkijoita eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Mukana ovat itseoikeutetusti Ulkopolliitisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Viron vastaavan instituutin johtaja Kristi Raik sekä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.

Mukana ovat myös ulkopolitiikan tuntijoina tutuiksi tulleet ministeri Jaakko Iloniemi, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Myös ulko- ja puolustusministeriöiden virkamiehiä ja tutkijoita kuten muidenkin ministeriöiden kansliapäälliköitä on paikalla, samoin sotilasjohtoa sekä maanpuolustuskorkakoulun väkeä.

Teknologista osaamista keskusteluihin tuovat VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja IQM Finland Oyn perustaja ja päätiedemies Mikko Möttönen.

Listalla on kaikkiaan 93 nimeä. Heistä naisia on 34.

Kultaranta-keskusteluihin osallistujat:

Stoltenberg Jens, pääsihteeri, Nato

Støre Jonas Gahr, Norjan pääministeri

Aaltola Mika, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti

Ahtiainen Ilkka, päätoimittaja, MTV Uutiset

Andersson Li, opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja

Antell Mikael, suurlähettiläs, Suomen Oslon-suurlähetystö

Asunmaa Piritta, osastopäällikkö, ulkoministeriö

Clase Nicola, suurlähettiläs, Ruotsin suurlähetystö Suomessa

Creutz Katja, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti

Essayah Sari, kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja

Forsberg Tuomas, tutkijakollegiumin johtaja, Helsingin yliopisto

Fägersten Björn, ohjelmajohtaja ja vanhempi tutkija, Ruotsin ulkopoliittinen instituutti

Haapajärvi Henrik, valtiosihteeri, valtioneuvoston kanslia

Haapasaari Annastina, vastaava päätoimittaja, The Ulkopolitist

Haavisto Pekka, ulkoministeri

Halla-aho Jussi, kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja

Harkimo Harry, kansanedustaja, Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja

Hassi Satu, kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja

Haukkala Hiski, kansliapäällikkö, tasavallan presidentin kanslia

Hautala Heidi, Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja

Hautala Mikko, suurlähettiläs, Suomen Washingtonin-suurlähetystö

Heikel Kirsi, Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja, Yle

Helanterä Antti, suurlähettiläs, Suomen Moskovan-suurlähetystö

Henriksson Anna-Maja, oikeusministeri, ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja

Henriksson Maimo, suurlähettiläs, Suomen Tukholman-suurlähetystö

Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja, KONE Oyj

Holopainen Minna, vastaava päätoimittaja, STT Suomen Tietotoimisto

Häkämies Jyri, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Iloniemi Jaakko, ministeri

Kaikkonen Antti, puolustusministeri

Kallio Jyrki, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

Kalliokoski Matti, päätoimittaja, Suomen Kuvalehti

Kari Martti J., eversti evp, filosofian tohtori, Jyväskylän yliopisto

Karvala Kreeta, pääkirjoitustoimittaja, Iltalehti

Kastehelmi Emil, tutkija

Kemppainen Jouni, päätoimittaja, Maaseudun Tulevaisuus

Kivinen Timo, kenraali, Puolustusvoimain komentaja

Koivu Tuuli, pääekonomisti, Nordea Bank Oyj

Korhonen Iikka, tutkimuspäällikkö, Suomen Pankki

Korhonen Klaus, suurlähettiläs, Suomen erityisedustusto Natossa

Kouzmitchev Konstantin, hallituksen puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto

Kronman Gunvor, toimitusjohtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Kuusela Janne, osastopäällikkö, ylijohtaja, puolustusministeriö

Känkänen Janne, toimitusjohtaja, Huoltovarmuuskeskus

Lahti Johanna, vastaava päätoimittaja, Ilta-Sanomat

Laine Päivi, suurlähettiläs, Suomen Kiovan-suurlähetystö

Laurila Anna, puheenjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Laurila Pekka, strategiajohtaja, ICEYE Oy

Lehtomäki Paula, pääsihteeri, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Luoma Raimo, kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö

Löfström Mats, kansanedustaja

Mantila Markku, päätoimittaja, Ilkka-Pohjalainen

Majanen Juha, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, valtiovarainministeriö

Mattlin Mikael, yliopistonlehtori, dosentti, Turun yliopisto

Mervola Pekka, vastaava päätoimittaja, Keskisuomalainen

Mikkonen Krista, sisäministeri

Möttönen Mikko, perustaja ja päätiedemies, IQM Finland Oy

Nojonen Matti, Kiinan kulttuurin ja yhteiskunnan professori, Lapin yliopisto

Ohisalo Maria, ympäristö- ja ilmastoministeri, vihreiden puheenjohtaja

Ojala-Niemelä, Johanna, kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

Orell Jussi, päätoimittaja, Turun Sanomat

Orpo Petteri, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen puheenjohtaja

Palokangas Marko, sotilasprofessori, everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulu

Pelttari Antti, päällikkö, Suojelupoliisi

Penttilä Risto E. J., toimitusjohtaja, Nordic West Office

Pietiläinen Matti, uutispäällikkö, Uutissuomalainen

Pimiä Kirsi, kansliapäällikkö, sisäministeriö

Pulkkinen Esa, kenraaliluutnantti evp, kansliapäällikkö, puolustusministeriö

Purra Riikka, kansanedustaja, hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten puheenjohtaja

Raik Kristi, johtaja, Viron ulkopoliittinen instituutti

Raitasalo Jyri, eversti, dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu

Rauramo Markus, toimitusjohtaja, Fortum Oyj

Räisänen Riikka, päätoimittaja, Yle Uutis- ja ajankohtaistoimitus

Saarikko Annika, valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja

Saarikoski Saska, toimittaja, Helsingin Sanomat

Sauer Kai, alivaltiosihteeri, ulkoministeriö

Simojoki Niilo, erikoistoimittaja, STT Suomen Tietotoimisto

Sinkkonen Elina, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

Skinnari Ville, kehitys- ja ulkomaankauppaministeri

Stangnes Dag, suurlähettiläs, Norjan suurlähetystö Suomessa

Taubert Krista, ulkomaantoimituksen päällikkö, Yle

Tiilikainen Teija, johtaja, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus

Tuomioja Erkki, kansanedustaja

Tynkkynen Veli-Pekka, professori, Helsingin yliopisto

Ukkola Sanna, toimittaja, AlfaTV

Vaaherkumpu Seija, toimittaja, Yle

Vanhanen Matti, eduskunnan puhemies

Varpela Valtteri, uutispäätoimittaja, Iltalehti

Vasara Antti, toimitusjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Vauhkonen Juha, kontra-amiraali, Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, Puolustusvoimat

Virkkunen Henna, Euroopan parlamentin jäsen

von der Pahlen William, yrittäjä, Hypoteesi Oy

Yläjärvi Erja, vastaava päätoimittaja, Hufvudstadsbladet

Lue lisää:

Martti J. Kari Kultarannassa: Ukrainan "rauhan hinta" nähdään ehkä syksyllä

Ydinaseitten kilpavarusteiden kiihtymisen riski on nyt korkeimmillaan kylmän sodan jälkeisenä aikakautena, kertoivat Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) tutkijat maanantaina. Ennuste perustuu instituutin maanantaina julkaisemaan raporttiin.

– Pian olemme siinä tilanteessa, että ensimmäistä kertaa kylmän sodan loppumisen jälkeen kansainvälinen ydinaseiden määrä voi alkaa nousta, kertoo raporttia laatimassa mukana ollut Matt Korda AFP:lle.

Raportin mukaan ydinkärkien määrä kasvaa seuraavan vuosikymmenen aikana.

Viime vuosina ydinaseiden määrä maailmassa on ollut hienoisessa laskussa. Yhdeksällä ydinasevaltiolla Iso-Britannialla, Kiinalla, Ranskalla, Israelilla, Pohjois-Korealla, Pakistanilla, Yhdysvalloilla ja Venäjällä oli tänä vuonna yhteensä 12 705 ydinkärkeä. Määrä oli laskenut 375 ydinkärjellä viime vuodesta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on Ukrainan sodan aikana viitannut ydinaseiden käyttöön useaan otteeseen.

– Ukrainan sodan ja Putinin puheiden takia ydinaseiden määrän vähentämisessä on hyvin vaikea edistyä tulevina vuosina, Korda sanoo.

Kordan mukaan Putinin huolestuttavien puheiden takia monet muut ydinasevaltiot miettivät omia ydinasestrategioitaan. Instituutin mukaan monet ydinasevaltiot kuten Kiina ja Iso-Britannia päivittävät tai kasvattavat virallisesti tai epävirallisesti ydinasearsenaalejaan.

Venäjä on edelleen maailman suurin ydinasevaltio

Venäjällä oli tämän vuoden alussa 5 977 ydinkärkeä. Siprin mukaan ydinkärjistä 1 600 on tarvittaessa heti valmiina käyttöön.

Yhdysvalloilla puolestaan on tämän vuoden alusta laskettuna 5 428 ydinkärkeä. Yhteensä yhdeksänkymmentä prosenttia maailman ydinaseista sijaitsee Moskovassa ja Washingtonissa.

Tämän vuoden alussa Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat julkaisivat yhdessä lausunnon, jossa maat totesivat, että ydinsotaa ei ole mahdollista voittaa eikä sitä tule koskaan käydä.

Tästä huolimatta kaikki viisi maata jatkavat Siprin mukaan ydinasearsenaaliensa päivittämistä, ja lisäävät ydinaseiden merkitystä sotilasstrategioissaan.

Lähteet: AFP ja Reuters

Lue lisää:

“Ydinasesuoja on perusteeton unelma” – ministeri Jaakko Iloniemen mukaan mikään valtio ei vaaranna olemassaoloaan suojatakseen toista valtiota

Kotikellarista voi tehdä säteilysuojan imurilla ja ämpäreillä, neuvoo 90-luvun turvaopas – fysiikan professorin mukaan niksi jopa toimii

Väestönsuojissa ei ole jokaiselle tilaa, lähes kaikkien Keski-Suomen kansanedustajien mielestä suojia pitäisi rakentaa lisää

Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitseva kirkon sunnuntainen tulipalo on sytytetty tahallaan. Asian vahvistaa poliisi.

– Palo on tahallaan sytytetty, ja sitä tutkitaan tuhotyönä, kertoo rikoskomisario Saku Tielinen Kaakkois-Suomen poliisista.

Poliisi kertoo ottaneensa teosta epäiltynä kiinni yhden henkilön. Hän on toiminut yksin.

– Tekoon ei epäillä liittyvän muita henkilöitä, kertoo Tielinen.

Tutkinnan vaiheista, teon motiivista ja muista syistä poliisi on vielä hyvin vaitonainen, eikä tiedota asiasta enempää.

Nopea toiminta pelasti

Tulipalo syttyi Nuijamaan kirkossa sunnuntaiaamuna. Päivystävän palomestarin Sami Backmanin mukaan kirkon ulkoseinää paloi pieneltä alueelta.

Nuijamaan VPK ehti hälytyksen tultua nopeasti paikalle ja sai palon nopeasti sammumaan.

– Näin estettiin sen leviäminen, kertoo Backman.

Ripean sammutuksen ansiosta suuremmilta vahingoilta vältyttiin.

Jälleenrakennuskirkko

Nuijamaan kirkko sijaitsee aivan Itärajan pinnassa – matkaa Suomen ja Venäjän väliselle valtakunnanrajalle on matkaa alle 400 metriä.

Lappeenrannan keskustaan matkaa on noin 25 kilometriä

Nuijamaan kirkko on rakennettu vuonna 1948. Aiempi, vuonna 1887 valmistunut kirkko tuhoutui jatkosodassa kesällä 1941.

Kirkko on ensimmäinen sotien jälkeinen jälleenrakennuskirkko. Viereisen kellotapulin lähellä sijaitsevan sankarihaudan muistomerkki kuvaa kahtia jaettua seurakuntaa.

Nuijamaan kunnasta yli puolet jäi jatkosodan alueluovutuksissa Neuvostoliiton puolelle. Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuonna 1989.

Nuijamaa on valtakunnallisesti kuuluisa rajanylityspaikka. Nuijamaan kautta kulkee myös Saimaan kanava.

Kultaranta-keskustelut jatkuvat, päävieraana Norjan pääministeri Støre

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevät Kultaranta-keskustelut jatkuvat tänään Naantalissa. Päivän päävieraana on Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Ensimmäinen keskustelu käydään kello 9.45 ja toinen kello 11.30 alkaen. Seuraamme keskusteluja Yle TV1:llä, Areenassa sekä Yle.fi:ssä.

Lautamiesjärjestelmän lakkauttamista vaaditaan Jyväskylän kohutuomion jälkimainingeissa

Jyväskylän käräjäoikeuden raiskaustuomion kumoamisesta virisi vilkas keskustelu maallikkotuomareista eli lautamiehistä. Lautamiehet joutuivat arvostelun kohteeksi kumottuaan ammattituomarin raiskaustuomion äänestyspäätöksellä ja esittäessään ratkaisulle perusteeksi sen, että rikoksen uhri oli osallistunut väitetyn raiskauksen jälkeen tosi-tv-ohjelmaan. Keskustelussa on noussut jälleen esiin se, ettei Ruotsin vallan ajalta periytyvä lautamiesjärjestelmä sovi enää oikeusvaltioperiaatetta toteuttavaan Suomeen.

MOT: Nordean Baltian pankin kautta siiretty yli miljardi euroa hämäräperäistä rahaa

Nordea ja norjalainen DNB-pankki ovat laiminlyöneet yli kymmenen vuotta rahanpesun torjunnan Baltian maiden konttoreissaan, ilmenee Yle MOT-toimitukselle välitetyistä tiedoista. Ongelmat olivat erityisen suuria Nordeassa. Nordea on kertonut aikaisemmin, ettei sen toimintaan Baltian maissa liity rahanpesuepäilyjä.

Voiko Nato erottaa Turkin? Mitä seurauksia hankalalle jäsenelle voi tulla? 13 kysymystä Naton ja Turkin suhteesta

Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan Turkki ajaa Natossa tiukasti omia etujaan.

Yle vieraili pakistanilaisessa kylässä, jossa lapset kuolevat kuumuuteen – alue on kärsinyt viikkoja ennätyskorkeista lämpötiloista

Pakistanissa lämpötilat ovat kivunneet ennätyskorkealle viimeisten viikkojen aikana. Helleaallot tulevat nyt tavallista aikaisemmin ja koettelevat ihmisten sietokyvyn rajoja.

Sää

Alkuviikolla sade- ja ukkoskuuroja tulee koko maassa. Väliin mahtuu kuitenkin myös aurinkoisia hetkiä, ja päivän ylimmät lämpötilat ovat 20 asteen tuntumassa. Kuuron osuessa kohdalle lämpötila kuitenkin laskee nopeasti alle 15 asteen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on korjata epäkohtia taksien hinnoittelun läpinäkyvyydessä, taksitoiminnan turvallisuudessa, harmaan talouden torjunnassa ja taksien saatavuudessa. Uudet hinnoittelua sekä taksamittaria ja muita laitteita koskevat muutokset tulivat voimaan 1. syyskuuta 2021. Samalla taksien hinnat pomppasivat jälleen uusiin huippulukemiin.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen kertoo, että taksimatkojen hinnat nousivat elo-syyskuun vaihteessa keskimäärin viidellä prosentilla. Viiden prosentin äkillinen kertanousu on poikkeuksellinen. Silti hinnat ovat nousseet jo pidemmän aikaa. Vuoden 2020 alusta lähtien hinnat ovat nousseet lähes 13 prosenttia. Tämä siitäkin huolimatta, että korona hetkellisesti tiputti hintoja.

– Jos hintoja vertaa inflaatioon, nousu taksiliikenteen hinnoissa on selkeästi paljon nopeampaa, Nieminen sanoo.

Taksihinnat nousivat jo edellisen, vuonna 2018 voimaan tulleen uuden taksilain myötä. Vuoteen 2015 verrattuna hinnat ovat nousseet 30 prosenttia.

– Lakimuutokset eivät kyllä halventaneet hintoja, mutta ne eivät ole yksin syyllinen. Myös polttonesteiden hintojen heilunta ja muut kustannukset vaikuttavat. On esimerkiksi alettu hankkia sähköautoja, mistä tulee ylimääräisiä kustannuksia, Nieminen selittää.

Aluksi hinnat näyttivät nousevan lähinnä Uudellamaalla, mutta nyt hintoja on nostettu myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

– Itä- ja Pohjois-Suomessa on kiritty hinnoissa, vaikka aluksi hinnat eivät siellä nousseet. Nyt hinnat ovat samalla tasolla muun Suomen kanssa, Pohjois-Suomessa lähes 40 prosenttia korkeammat vuoteen 2015 verrattuna, Nieminen kertoo.

Yli 2 000 taksilupaa selvityksen alla

Suomessa on tällä hetkellä vajaa 11 000 taksiliikennelupaa. Vuoden 2021 lakiuudistus palautti yrittäjäkokeen läpäisyn taksiluvan myöntämisen edellytykseksi. Taksiyrittäjille annettiin vuosi aikaa suorittaa koe. Määräaika päättyi toukokuun lopussa. Taksialaa valvova viranomainen Traficom totesi toukokuun alussa pätevyyden puuttuvan 2 200 taksiluvan haltijalta.

Traficomin ammattiliikennepalvelun päällikkö Sari Veija kertoo, että valvontatoimet on nyt aloitettu näiden luvanhaltijoiden osalta.

– Käytännössä lupia ei ole vielä peruttu. Luvanhaltijat ovat saaneet selvityspyynnön. Heillä on 30 päivän määräaika korjata puute, Veija sanoo.

Toukokuussa selvityspyyntöjä lähetettiin muutaman viikon ajan, joten määräajat täyttyvät näinä viikkoina.

– Heinäkuussa aletaan tehdä ratkaisuja. Jos pätevyyspuutetta ei korjata asetetussa määräajassa, se johtaa luvan peruuttamiseen, Veija sanoo.

Veijan mukaan on vaikea arvioida, mille tasolle taksiluvan haltijoiden määrä asettuu jatkossa.

– Tilanteeseen eivät vaikuta pelkästään uudet lakimuutokset vaan kaikki poikkeusolosuhteet, koronan vaikutus ja maailmantilanne kaiken kaikkiaan. Ellei maailmalla tapahdu mitään ihmeellistä, ensi vuosi saattaa näyttää, miten lupamäärät kehittyvät.

Veijan mukaan on mahdotonta arvioida suoraan, millaisia paikallisia katvealueita taksitarjonnan suhteen on. Taksiluvat ovat yrityskohtaisia, eikä niitä anneta tietylle ajoneuvomäärälle. Luvassa ei myöskään rajoiteta toiminta-aluetta.

– Emme pysty suoraan selvittämään tarjontaa eri puolilla Suomea. Yrityksen kotipaikka ei tarkoita, että yritys toimii juuri siellä. Lupaan ei liity myöskään liikennöinti- tai asemapaikkavelvoitetta, Veija kertoo.

Verohallinnolla käynnissä taksialan tehovalvonta

Keskustan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla tehdyn vuoden 2018 taksilain myötä alalla tuli paljon uusia yrittäjiä. Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta vastaavan apulaisjohtajan Tarja Valsin mukaan näiden toimijoiden osalta on löydetty puutteita.

– Alalla on paljon ulkomaalaisia toimijoita, ja velvoitteiden laiminlyöntejä on sekä tietämättömyydestä että tarkoituksellisesti. Koska lainsäädäntö on uutta, kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voida vielä tehdä, Valsi sanoo.

Verohallinnolla on paraikaa käynnissä taksialaan kohdistuva tehovalvonta, joka jatkuu syksyyn asti. Ilmoitusvalvonnan ja verotarkastusten lisäksi verottaja on tehnyt valvontaiskuja yhdessä poliisin, Traficomin ja aluehallintovirastojen kanssa eri puolilla Suomea.

– Nyt suoritetussa taksien verovalvonnassa on todettu, että osalla takseista on ilmoittamatonta myyntiä, yleensä käteismyyntiä, ja osalla puuttuvia palkkoja. Siis osalle taksirengeistä on palkka maksettu pimeänä tai yleisimmin, koko palkkaa ei ole ilmoitettu verotuksessa, Valsi sanoo.

Verottajan mukaan havainnot eivät merkittävästi poikkea aiemmista havainnoista. Tehovalvonta on kuitenkin vielä kesken, joten lopullisia johtopäätöksiä ei vielä voida vetää.

DADU Pakistanin suurimmasta kaupungista Karachista poistuttaessa maisema muuttuu nopeasti autiomaaksi. Sisämaassa satamakaupungin kosteus ja merituuli jäävät kauas taakse. Autosta noustessa kuiva ilma lyö vasten kasvoja - aivan kuin joku puhaltaisi hiustenkuivaajalla sisään. Tältä tuntuu +48 astetta.

Kaakkois-Pakistanin maakunta Sindh on kärsinyt viikkoja ennätyksellisen korkeista lämpötiloista – Dadun, Jacobabadin ja Nawabshahin alueilla lukemat ovat toistuvasti kohonneet 50 asteen kieppeille. Kuumuus alkaa olla asiantuntijoiden mukaan vaarallista ihmiskeholle.

Kolme lastani on kuollut kuumuuteen ja ripuliin. 30-vuotias Marvi

Lämpötilat saattaisivat olla siedettäviä, jos tarjoilla olisi tarpeeksi suojaisia paikkoja tai sähköä, jolla käyttää tuulettimia. Tai edes juoksevaa vettä, jolla viilentää kroppaa.

Täällä Dadun piirikunnassa, saastuneen Manchar-järven liepeillä sijaitsevassa Shah Hasan -nimisessä kylässä ei ole mitään näistä.

Ihmiset asuvat pienissä kaislahökkeleissä hiekan keskellä. Keskipäivän aurinko paahtaa armottomasti taivaalta, kun värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneet naiset ja lapset parveilevat pienen lava-auton ympärillä.

Valkoiseen tunikamaiseen salwar kamiz -asuun pukeutunut mies astuu alas ohjaamosta ja astelee kohti lavaa. Sinisen pressun alta paljastuu suuria jääkimpaleita. Mies hakkaa niistä suurella piikillä pienempiä lohkoja.

Naiset vievät jääkimpaleet koteihinsa ja laittavat ne muovisiin juomakanistereihin. Tämä on ainoa tapa saada vettä viilennettyä jääkaappien puutteessa.

Yksi naisista, Allah Wasai, kertookin heidän useimmiten joutuvan juomaan kuumaa vettä.

Lue myös: Pakistanin ennätyshelle näännyttää sadot – mangot kärsivät vesipulasta

Veden puute johtaa kuolemiin

Vettä ei ole kylässä helposti saatavilla ja sitä on säännösteltävä. Shah Hasaniin on johdettu pieni vesiputki, mutta sieltä tulee vettä vain silloin tällöin.

Tänään vettä tulee pienellä paineella. Naiset kyykkivät maan alta tulevan putken ympärillä keltaisten kanistereiden kanssa. Vesi ei kuitenkaan ole kylmää tai sellaisenaan juomakelpoista.

30-vuotias Marvi kaataa vettä taaperonsa päälle kaislamökissään.

– Kolme lastani on kuollut kuumuuteen ja ripuliin, hän kertoo.

Sairaaloita ei ole lähistöllä.

Kylissä kiertelevät vesitankkerit käyvät kyllä täälläkin, mutta Marvi kertoo, ettei hänen perheellään ole varaa ostaa niistä puhdasta juomavettä. Hänen miehensä ansaitsee hyvinäkin päivinä vain noin euron.

Saastunut järvi ei enää tarjoa elantoa

Paikalliset kuuluvat pieneen kalastajayhteisöön. Järven vesi on pilaantunut aikoja sitten lähistön tehtaiden päästöistä, eikä se ole juomakelpoista.

Joka vuosi kuumuus pahenee. Liaqat Ali, kalastaja

Rannassa on muutamia pieniä veneitä. Kaislojen lähistöllä kelluu suuria valkoisia pelikaaneja. Yksi linnuista on kuollut.

Pakistanin korkein oikeus määräsi seitsemän vuotta sitten järven myrkylliseksi muuttuneen veden puhdistettavaksi. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Kyläyhteisö on kyhännyt järven vesirajaan käymälän – muutaman kepin varaan ripustetun kankaan.

Silti lapset leikkivät aivan sen vieressä likaisessa vedessä, roiskuttavat sitä toistensa päälle ja sukeltavat uppeluksiin.

Azizullah on työskennellyt kalastajana järvellä 15 vuotta.

– Aiemmin kaloja oli runsaasti täällä, mutta saasteiden vuoksi elinkeinomme on kärsinyt pahasti, hän kertoo.

Nykyään enää yksi kalalaji selviää vedessä.

Azizullahin veneessä on vain muutamia pieniä sinttejä – se on kalastajan päivän saalis. Kello alkaa lähestyä kahta iltapäivällä. On aika siirtyä varjoon, sillä iltapäivän aurinko voi olla kuolettava.

Joskus kalastajat eivät koskaan saavu takaisin järveltä. He pyörtyvät kuumuudesta ja hukkuvat järveen, paikalliset kertovat.

Ilmastonmuutos johtaa muuttoliikkeeseen

Karachissa Maliha Abbas Zaidi, National Dialogue on Climate Change -nimisen järjestön perustaja korostaa, että Pakistanin osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on alle prosentin.

Silti ilmastonmuutos koettelee maata ankarammin kuin suurinta osaa muusta maailmasta.

–Saamme jatkuvasti tuta ilmastonmuutoksen seuraukset, mutta emme tee mitään niiden eteen, Zaidi sanoo.

Ilmastonmuutos johtaa jo nyt muuttoliikkeeseen kaupunkeja kohti. Slummit kasvavat, eikä valtio panosta kohtuuhintaiseen asumiseen Zaidin mukaan.

– Maaseudulla elävien on pakko muuttaa kaupunkeihin, kuten Karachiin saadakseen parempia palveluita. Heillä ei ole minkäänlaisia mekanismeja selvitä nousevista lämpötiloista kotiseuduillaan

Veden puute on suuri ongelma maassa: se saattaa jo kolmen vuoden päästä olla hälyttävällä tasolla.

–Asumme maassa, jossa yli 90 prosenttia makeasta vedestä menee maanviljelyyn, Zaidi huomauttaa.

Lue myös: Etelä-Aasiaa kärventävä helleaalto jatkuu, ja Intian kaupungeissa oloja tukaloittavat vielä palavat kaatopaikat

Kaikki eivät voi lähteä

Manchar-järvellä maanviljely ei ole aikoihin ollut enää mahdollista. Veden puute on saanut puutkin kuolemaan.

– Joka vuosi kuumuus pahenee, kalastaja Liaqat Ali päivittelee järven rannalla.

– Kaikki ovat lähteneet täältä. Täällä ei ole mitään.

Järvelle ovatkin jääneet vain ne, joilla ei ole muita vaihtoehtoja.

Marvinkin perhe haluaisi lähteä, mutta hänen miehensä on tuhansien eurojen veloissa.

Kalastajat eivät voi täällä itse myydä saalistaan, sillä valtio myy kalastusoikeuksia korkeimman hinnan tarjoavalle. Paikallisilla ei siis ole muuta vaihtoehtoa, kuin työskennellä välikäsille.

– Emme pysty maksamaan velkojamme takaisin, eikä rahanlainaaja antaisi meidän edes lähteä täältä, Marvi sanoo.

Kyyneleet nousevat naisen silmiin.

Lähivuosien aikana sisämaa tulee muuttumaan entistä pahemmaksi pätsiksi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 14.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

Ilmaston lämpenemisessä iso loikkaus – seitsemän viime vuotta mittaushistorian lämpimimmät, ero aiempaan "merkittävä"

WMO:n tuore raportti kertoo ilmaston tilan heikentyneen jälleen: Pariisin ilmastosopimuksen raja voi tulla vastaan jo seuraavien viiden vuoden aikana

Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – "vaarallista ja laaja-alaista sekasortoa luonnossa", IPCC sanoo

Raiskaussyytteen kaatuminen lautamiesten päätöksellä herätti jälleen keskustelun siitä, onko ilman oikeudellista koulutusta tuomioita jakavien lautamiesten käyttämisellä enää perusteita 2020-luvulla.

Oikeuslaitoksessa ja myös poliittisella tasolla lautamiesjärjestelmää on pidetty jo pitkään pulmallisena. Syynä on ollut se, että lautamiehet valitaan poliittisin perustein eli kuntavaalien tuloksen perusteella.

Lautamiehen tai lautamiehet valitsee kunkin kunnan valtuusto toimikautensa ajaksi.

Jyväskylän raiskaustapauksessa ihmisiä järkytti se, että lautamiehet perustelivat syytteen kumoamista sillä, että uhri oli myöhemmin osallistunut tosi-tv:n ohjelman kuvauksiin. Asiasta uutisoivat keväällä Keskisuomalainen ja Helsingin Sanomat.

Viime viikolla vastaavasta lautamiesten äänestyspäätöksestä Helsingin käräjäoikeudessa törkeän hyväskikäyttösyytöksen osalta kertoi myös MTV Uutiset.

Lautamiesten määrää on lisäksi viime vuosikymmenten aikana toistuvasti vähennetty ja viimeisimmässä uudistuksessa vuonna 2009 lautamiesten määrä rajoitettiin kahteen ja heidän osallistumisensa oikeudenkäynteihin rajattiin vain ankarimmin rankaistaviin rikoksiin.

Maallikkotuomarit kokivat keskustelun osin loukkaavana

Suomen maallikkotuomareiden puheenjohtaja, herastuomari Janne Heilimä toteaa, että Keski-Suomen käräjäoikeuden päätöksesta syntynyt julkinen keskustelu on ollut osin suorastaan loukkaavaa lautamiesten kannalta.

– Nyt olemme olleet sellaisessa pyörityksessä, että on vaikea sanoa kiinnostaako lautamieheksi ryhtyminen ihmisiä enää. On otettu kantaa ja syyllistetty lautamiehiä osaamattomuudesta ja muusta. Keskusteluissa on sanottu ilkeästikin, hän sanoo.

Heilimä toteaa, että lautamiesten tehtävänä on tuoda käräjäoikeuksiin omaa erityisosaamistaan sekä lisätä kansalaisten luottamusta oikeusistuimeen. Kysymys on hänen mukaansa arvokkaasta luottamustehtävästä, jota ei tehdä esimerkiksi rahallisen korvauksen takia.

– Me tuodaan maallikoiden käsitys esiin ja lisätään tätä kautta luottamusta oikeudenkäynteihin. Vaikutamme siihen, ettei niistä tule vain sellaista byrokraattista oikeusoppineiden toimintaa, jossa pyritään vain siihen että tapaukset menisivät nopeasti läpi, hän sanoo.

Maallikkotuomareiden roolina on myös tuoda oikeudenkäyttöön inhimillinen näkökulma. Oikeuden päätös syntyy yhteisen keskustelun tuloksena ja vain aniharvoin joudutaan äänestämään.

– Se miten se tuomio syntyy, niin se on sitten kokonaisuudesta kiinni. Siinä on käräjätuomarilla merkittävä osuus, mutta niin on myös lautamiehillä. Siitä yhteisestä keskustelusta saadaan se ratkaisu.

Näihin ratkaisuihin ei juuri koskaan olla täysin tyytyväisiä, mutta sitä vartenhan on mahdollisuus valittaa päätöksestä, Janne Heilimä muistuttaa.

Lautamiesten asiantuntemusta on Heilimän mukaan tarvittu muun muassa tekniikkaa ja taloutta sivuavissa rikosasioissa.

Hän kertoo pitkän kokemuksensa perusteella Porin ja Satakunnan käräjäoikeudesta, että yhteistyö sekä ammattituomareiden että asianajajien kanssa on sujunut hyvin.

Ammattilaiset luopuisivat lautamiehistä

– Se ei ole tavanomaista. Harvinaista, toteaa Jyväskylän äänestyspäätöksestä Suomen tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström.

Hällström toteaa, että Suomen tuomariliiton näkökulmasta nykyinen lautamiesjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Se on menettänyt merkityksensä tuomioistuinten luotettavuutta lisäävänä rakenteena. Suurin ongelma on kuitenkin lautamiesten valintajärjestelmä.

– Tuomariliitto ei kannata lautamiesjärjestelmän säilyttämistä. Me tarvitsemme ammattituomareita, eikä se lautamiesten valintatapa ole hyväksyttävä, Hällström toteaa.

Lautamiesjärjestelmän suurin ongelma on sen luoma kytkös oikeudellisen ja poliittisen vallankäytön osalta. Ei se, etteivätkö lautamiehet sinänsä pyrkisi täyttämään omaa rooliaan oikeudenkäynneissä.

– Sehän on tietysti selvää, että valtaosa lautamiehistä ottaa tehtävänsä vakavasti ja he toimivat arvokkaalla tavalla, mutta tämä valintatapa on tuomareiden riippumattomuuden vastaista ja asiat pitäisi ratkaista tapausten laajuuden ja vaativuuden edellyttämissä ammattituomarikokoonpanoissa.

Myös Suomen Asianajaliitto on todennut, että Ruotsin vallan ajalta periytyvää lautamiesjärjestelmää on uudistettava. Liitto toisti kannanottonsa myös Jyväskylän päätöskohun jälkeen. Liiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju toteaa, että aika on ajanut lautamiesjärjestelmän ohi.

Hän toteaa, että poliittisen valintamenettelyn lisäksi myös lautamiesten erityisasiantuntemus ei tätä nykyä juurikaan oikeuskäsittelyissä pääse toteutumaan vaan on sattumanvaraista.

– Tietysti tällaiset tapaukset kuten Jyväskylässä tehty päätös johtavat siihen, että tapaus joudutaan käsittelemään hovioikeudessa, jos hovioikeus sen käsiteltäväkseen ottaa. Ongelma on siinä, että maallikkotuomareiden äänestyspäätöksissä eivät aina lainopilliset kriteerit täyty, Räihä-Mäntyharju sanoo.

Lautamiesjärjestelmän alasajo on kuitenkin tehtävä hänen mukaansa harkiten, koska se todennäköisesti lisää ammattituomarien tarvetta:

– Joudutaan miettimään, että laajennetaanko niiden juttujen määrää, joita voi ratkaista yksi ammattituomari vai tarvitaanko kolmen ammattituomarin kokoonpano. Tässä tapauksessa joudutaan miettimään sitä resurssia.

Auttaisiko valintatavan muutos?

Se että lautamiehet valitaan poliittisin perustein, saa Suomen maallikkotuomareiden puheenjohtajan Janne Heilimän mietteliääksi. Myös hänen mielestään kytköksen purkaminen olisi tuomioistuinlaitoksen kannalta hyvä asia.

– Siitä valintavasta on keskusteltu pitkään. Ehkä parempi menettely olisi jonkinlainen kutsuntamenettely tai ilmoitus työpaikasta. Silloin sinne etsiytyisivät ne, joita se työ todella kiinnostaa. Kyllä tällä hetkellä moni meistä, niin kuin itsekin olen ollut, on ehdolla vain siksi, että voi säilyttää lautamiespaikkansa.

Suomen tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström ei usko, että lautamiesten valintatavan muuttaminen riittäisi. Hän ei juuri näe tilanteessa vaihtoehtoja.

– Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin on pitänyt tätä valintatapaa ongelmallisena. Suomessa laillisuusvalvojat ovat jopa todenneet, että se vaarantaa tuomioistuinten riippumattomuutta.

Hällström arvioi, että vaihtoehtoisen valintajärjestelmän kehittäminen olisi erittäin vaikeaa ja että juuri se lisää lautamiesjärjestelmän lakkkauttamisen todennäköisyyttä.

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju arvioi, että jos lautamiesjärjestelmälle halutaan todella tehdä jotain, tarvitaan keskustelua ja ennen kaikkea poliittista tahtoa:

– Edetäänkö jonkun muutoksen tien kautta siihen, että järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan vai olisiko jo sitten tässä yhteydessä ajankohtaista keskustella kokonaan järjestelmästä luopumisesta. Näistä varmasti tässä yhteydessä keskustellaan. Mutta ainakaan tämän hallituksen aikana ei lautamiesjärjestelmästä luopumista ole odotettavissa.

Käräjäoikeuden nimi korjattu Keski-Suomen käräjäoikeudeksi 13.6.2022 kello 9:10.

Voit halutessasi keskustella aiheesta 14.6. kello 23.00 asti.

Kuulu historioitsija Timothy Snyder täräytti äskettäin The New York Timesissa: ”Meidän pitää sanoa se. Venäjä on fasistinen.”

Kielenkäyttöön on jopa ilmaantunut russofasistia tarkoittava uudissana ”rashisti”.

Nykyään ”fasisti” on monikäyttöinen haukkumasana. Kuka tahansa öykkäröivä ääliö on ”fasisti”. Snyder puhuu kuitenkin fasismista sanan historiallisessa mielessä. Sen merkitys löytyy sadan vuoden takaisesta Italiasta ja Benito Mussolinin fasistipuolueesta.

Putinin Venäjän ja Mussolinin Italian politiikan samankaltaisuudet ovat silmiinpistäviä.

Voidaan väittää, että Mussolinin Italia ja Putinin Venäjä ovat kaikuja toisistaan, eräänlaisia rinnakkaisuniversumeita.

Mussolini syntyi vuonna 1883. Hän toimi mm. lehtimiehenä ja oli innokas sosialisti. Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä hän kääntyi edustamaan puolueensa vähemmistöä, joka halusi liittää Italiaan tiettyjä, tuolloin Itävalta-Unkariin kuuluneita alueita. Vaikka sotimalla.

Mussolinin unelma oli palauttaa Italia entiseen, Rooman imperiumin aikaiseen loistoon. Paha kyllä hänen mielestään Ranskan ja Britannian kaltaiset valtiot kuristivat Italiaa ja estivät sen suuruuden.

1920-luvulla Mussolini hivuttautui valtaan Italian puolueiden riitaisuuden ja valtion yleisen heikkouden ansiosta.

Italian fasistit pahoinpitelivät ja tappoivat vastustajiaan, kuten kansanedustaja Giacomo Matteottin. Toisinajattelijoita vangittiin tai lähetettiin maansisäiseen eristykseen; osa pakeni ulkomaille.

Italian parlamentista tuli Mussolinin kumileimasin. Vaalilakeja muutettiin fasistien eduksi. Koko yhteiskunta muokattiin uusiksi: sananvapaus, kokoontumisvapaudet, ammattiyhdistysliike, kaikki tukahdutettiin.

Mussolinista tuli käytännössä Italian diktaattori. Vuonna 1934 järjestettiin fasistisen Italian viimeiset parlamenttivaalit. Tarjolla oli fasistien laatima ehdokaslista, jolle saattoi sanoa joko kyllä tai ei.

96 prosenttia äänestäjistä sanoi kyllä.

Mikään imperiumi ei ole imperiumi ilman voittoisia sotia. Italia kävi sellaisen Etiopiassa vuonna 1936.

Myös Putinin kasvualusta oli sosialismi. Nyt Putin tahtoo palauttaa Venäjän Neuvostoliiton aikaiseen suuruuteen ja liittää siihen omilleen karanneet kansakunnat. Hänkin uskoo, että hankkeen tiellä ovat pahat länsimaat.

Käytännössä Putin on Venäjän diktaattori. Ainoa ero Mussoliniin on, että tämän nosti diktaattoriksi Mussolinin rakentama poliittinen liike.

Putin hivuttautui diktaattoriksi hallituspalatsissa. Puolue, Yhtenäinen Venäjä, rakennettiin siinä ohessa.

Myös Putin on tuhonnut sananvapauden ja poliittisen opposition. Venäjällä tapatetaan poliitikko Boris Nemtsovin kaltaisia Putinin kriitikoita. Toisinajattelijoita, kuten Aleksei Navalnyi, pahoinpidellään ja vangitaan summittaisesti. Monet ovat paenneet ulkomaille.

Myös Putinin imperiumi tarvitsee sotia. Niitä hän on käynyt Tšetšeniassa, Georgiassa ja paraikaa tietenkin Ukrainassa.

Putinin Venäjän ja Mussolinin Italian politiikan samankaltaisuudet ovat silmiinpistäviä. Tässä mielessä Snyder osuu oikeaan syyttäessään Venäjää fasistiseksi.

Mutta kyse ei ole pelkästään Mussolinista tai Italiasta. Italialaiset eivät olleet eivätkä venäläiset ole pelkästään viattomia sivustakatsojia.

Liki sata vuotta sitten merkittävä osa italialaisista kannatti Mussolinia. Poliittisilta mielipiteiltään he olivat siis fasisteja.

Lienee selvää, että Venäjällä suuri joukko kansasta kannattaa Putinia. Toisin sanoen, he ovat poliittisilta mielipiteiltään joko aktiivisia tai passiivisia fasisteja.

Ne, jotka Suomessa puolustelevat Putinin toimia niin Venäjällä kuin Ukrainassa, kannattavat hekin näiden määritelmien mukaan fasisteja.

He eivät välttämättä ymmärrä tätä, koska sana ”fasisti” on arkikielessä ottanut uuden merkityksen. Monet jopa kavahtaisivat fasistileimaa. Eiväthän he halua piestä tai tappaa ihmisiä.

Usein he uskovat olevansa pikemmin rauhan asialla.

Mutta sanan historiallisessa, poliittisessa merkityksessä demokratian ja sananvapauden halveksunta, voimapolitiikan ihannointi ja länsimaiden demonisointi olivat ja ovat edelleen fasistisen ajattelun tunnusmerkkejä.

Siksi armottoman hyökkäyssodan riehuessa Ukrainassa on parasta sanoa f-sana ääneen.

Toisen maailmansodan päätyttyä fasismi ei Italiassa hävinnyt minnekään vaan ikään kuin piiloutui syistä, joita ei tässä pysty erittelemään. Ikävä kyllä on vaikea uskoa, että Venäjänkään tulevaisuus olisi kovin erilainen, kävi Putinille tai Ukrainan sodalle miten tahansa.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja kirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Kolumnista voi keskustella 14.6. klo 23.00 saakka.

Nordean ja norjalaisen DNB-pankin Baltian-konttoreiden kautta on siirretty miljardeja euroja epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa. Ainakin osa varoista näyttää liittyvän rahanpesuun eli rikollisilla keinoilla hankittujen varojen alkuperän häivyttämiseen.

Vuonna 2019 valmistuneen sisäisen raportin mukaan kahden pohjoismaalaisen pankin kautta on siirretty epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa vähintään 3,9 miljardia euroa.

Uudet tiedot paljastuvat vuodetuista, pankin sisäisistä asiakirjoista. Aiemmin Nordea on väittänyt julkisuudessa, ettei sen toimintaan Baltian maissa liity rahanpesuepäilyjä.

Useissa tapauksissa Nordean asiakas ehti tehdä yli vuosikymmenen ajan epäilyttäviä tilisiirtoja. Nordean tilien kautta siirrettiin suuria summia rahaa yhtiöille, jotka liittyvät laajamittaiseen kansainväliseen rahanpesuun.

Epäilyttävät tilisiirrot liittyvät Nordean konttoreiden toimintaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Luminor-pankkiin, jonka Nordea perusti yhdessä norjalaisen DNB-pankin kanssa vuonna 2017.

Luminor-pankin tekemässä selvityksessä esitettiin myös epäilys kahdesta tapauksesta, joissa pankin työntekijä olisi ollut osallisena mahdollisessa rahanpesussa.

Luminor-pankin sisäiset asiakirjat luovutettiin kansainväliselle tutkivien toimittajien järjestölle OCCRP:lle. Ylen MOT-toimitus on tutkinut tapausta yhdessä OCCRP:n ja kolmen baltialaisen median kanssa.

Nordea kieltäytyy kommentoimasta selvitystä

Suomessa pääkonttoriaan pitävä Nordea ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua, vaan lähetti sähköpostitse lausunnon.

Sen mukaan Nordean Baltian toiminnoista tehtiin kaksi ulkopuolisen toteuttamaa tarkastusta. Kummassakaan tarkastuksessa ei tullut ilmi systemaattisia puutteita Nordean aiempien Baltian toimintojen osalta.

MOT:n hallussa olevaa raporttia Nordea ei kommentoi, koska se on Luminorin tekemä.

– Nordean konttorit ovat vuodesta 2017 asti olleet osa Luminoria ja Nordea on myynyt pääosan omistuksistaan [Luminorissa]. Tästä johtuen emme voi kommentoida Luminoria tai sen sisäisiä asiakirjoja, Nordea kirjoittaa sähköpostissaan.

Epäilyttäviä tilisiirtoja Nordea ei kommentoinut vedoten siihen, että lain mukaan se ei voi käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita julkisuudessa.

– Voimme kuitenkin sanoa, että Nordea ei hyväksy nykyisin tai aiemminkaan pankin käyttämistä rahanpesuun, Nordean viestissä kirjoitetaan.

Luminor kertoi sähköpostissa raportoineensa pankin sisäisessä tarkastuksessa esiin nousseet epäilyttävät tilisiirrot ja muut epäkohdat viranomaisille. Luminorin mukaan pankkisalaisuus estää sitä kommentoimasta asiaa tarkemmin.

Norjalainen DNB ei myöskään halunnut kommentoida raportin sisältöä.

Rahanpesuskandaalit herättivät pankin

Luminorissa päätettiin syksyllä 2018 selvittää, oliko pankin kautta tehty epäilyttäviä tilisiirtoja. Selvityksen syynä oli Danske Bankin tapaus.

Tanskalainen Danske Bank oli keskellä historiallisen suurta rahanpesuskandaalia. Sen Viron-yksikön kautta oli kulkenut yli 200 miljardia euroa epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa.

“Viime marraskuussa Luminorin johto käynnisti selvityksen siitä, oliko Danske Bankin rahanpesuskandaalilla vaikutuksia myös pankkiin, ja missä määrin Luminor oli mahdollisesti osallistunut epäilyttävien tilisiirtojen tekoon”, Luminorin sisäisessä raportissa vuonna 2019 todetaan.

Lokakuussa 2018 eli kuukausi ennen Luminorin sisäisen selvityksen käynnistymistä Nordean silloinen konsernijohtaja Casper von Koskull kertoi julkisuudessa, ettei pankilla ole rahanpesuongelmia Baltian maissa.

”Luminoria kohtaan ei ole koskaan esitetty rahanpesuepäilyjä, ja ulkomaisten talletusten määrä pankissa on hyvin pieni. Pankissa on tehty hyvin perinpohjainen tarkastus siinä vaiheessa, kun Luminor muodostettiin yhdessä DNB:n kanssa, ja uudelleen siinä vaiheessa, kun se syyskuussa myytiin Blackstonelle”, von Koskull sanoi Helsingin Sanomille.

Von Koskull korosti lausunnossaan, että pankissa oli tehty perinpohjaisia tarkastuksia.

Luminor-pankin entisen toimitusjohtajan Erkki Raasuken mukaan fuusiota edeltävä tarkastus oli kuitenkin pinnallinen.

– Kaksi fuusioitunutta pankkia [Nordea ja DNB] olivat tehneet due diligence -selvityksen, mutta ei mitään muuta. Päätös [epäilyttävien tilisiirtojen selvittämisestä] tehtiin syksyllä 2018, jolloin Viron tiedettiin jo sotkeutuneen pahasti Danske Bankin tapaukseen, Raasuke sanoi Eesti Päevalehdelle toukokuussa. Haastattelu liittyi MOT:n ja muiden medioiden yhteiseen Luminor-tutkimukseen.

Due diligence -tarkastus on yrityskauppojen yhteydessä tehtävä selvitys, jossa käydään läpi yhtiön taloudellinen tilanne ja liiketoimintaan liittyvät riskit. Epäilyttäviä tilisiirtoja tai rahanpesuun liittyviä asioita Luminorissa alettiin selvittää kuitenkin vasta, kun sen omistajaksi tuli pääomarahasto Blackstone.

MOT-toimitus kysyi Nordealta ja pankin sen aikaiselta konsernijohtajalta Casper von Koskullilta, antoiko tämä vuoden 2018 haastattelussa virheellistä tietoa.

– Se mitä sanoin tuolloin piti paikkansa silloin ja pitää paikkansa edelleen, von Koskull kertoo Nordean viestinnän lähettämän sähköpostin mukaan.

Miljardeja euroja epäilyttäviä tilisiirtoja

Luminorin sisäisessä selvityksessä tutkittiin, oliko Nordean tai DNB:n Viron, Latvian ja Liettuan konttoreissa tapahtunut epäilyttäviä tilisiirtoja, joissa on rahanpesulle tunnusomaisia piirteitä. Selvitys kattoi myös Nordean ja DNB:n luoman yhteisen Luminor-pankin kaksi ensimmäistä toimintavuotta.

Urakka oli valtava ja siihen palkattiin yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö Alvarez & Marsal. Selvityksessä käytiin läpi 538 miljoonaa tilisiirtoa yli vuosikymmenen ajalta.

Selvityksessä nousi esiin useita hälyttäviä piirteitä.

Nordean ja DNB:n pankkitileiltä oli tehty 25 miljardin euron arvosta tilisiirtoja yhtiöille tai henkilöille, jotka olivat pankin tarkkailulistoilla. Listalla on yhtiöitä, jotka liittyvät julkisuudessa olleisiin rahanpesutapauksiin, joista pankki on tehnyt aiemmin rahanpesuilmoituksia tai jotka ovat esimerkiksi olleet Panaman papereiden tapaisissa tietovuodoissa.

Tarkempaan analyysiin selvityksessä otettiin 109 yhtiötä. Nämä olivat tehneet 7,7 miljardin euron tilisiirrot. Yhtiöistä valtaosa eli 83 oli alunperin ollut Nordean asiakkaana.

3,9 miljardin euron arvoisia tilisiirtoja pidettiin erityisen riskialttiina. Pankin oman selvityksen mukaan näihin tapauksiin voi mahdollisesti liittyä talousrikoksia.

Selvityksen valmistuttua Luminor teki 22 rahanpesuilmoitusta Baltian maiden viranomaisille. Pankki myös irtisanoi kaksitoista asiakkuutta. Nordea ja DNB olivat palvelleet näitä asiakkaita vuosikausia.

Pankin asiakkaana Interpolin etsintäkuuluttama mies

Miljardien eurojen epäilyttävät tilisiirrot eivät todista, että Nordeaa ja DNB:tä olisi käytetty rahanpesuun. Selvitys kuitenkin osoittaa Nordean ja DNB:n epäonnistuneen rahanpesun tunnistamisessa ja torjunnassa.

Selvityksen mukaan Nordean asiakkaana on ollut esimerkiksi joukko virolaisyrityksiä, joiden todellinen omistaja oli kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin etsintäkuuluttama venäläismies. Selvityksestä ei käy ilmi, mikä etsintäkuulutuksen syy oli ja milloin se on ollut voimassa. Tämän takia on epäselvää, olisiko Nordean kuulunut tietää asiasta.

Venäjän armeijan entisen upseerin yhtiöt siirsivät 947 miljoonaa euroa Nordean ja Luminorin kautta vuosina 2009–2018. Yli 30 miljoonaa euroa rahoista meni rahanpesuvuodoissa esiin nousseille pöytälaatikkoyhtiöille.

Huippuvuonna 2014 siirtoja oli yli 200 miljoonaa euron arvosta. Miehen yhtiöt täyttivät useita rahanpesun hälytysmerkkejä: niillä ei ollut varsinaista liiketoimintaa, työntekijöitä tai maksettuja veroja.

Luminor lopetti asiakkuuden venäläismiehen yhtiöiden kanssa. MOT:n kanssa yhteistyössä toimineen virolaisen Eesti Päevalehden tavoittama venäläismies kertoi Luminorin lopettaneen asiakkuuden miehen yhtiöiden kanssa “ilman syytä”. Kysymyksiin rahanpesuepäilyistä mies ei vastannut, vaan hän lopetti puhelun kesken.

Miehen yhtiöiden toiminnasta tehtiin 18 rahanpesuilmoitusta viranomaisille. Yksi ilmoituksista löytyy myös Pankkien paperit -tietovuodosta. Deutsche Bank oli selvittänyt hänen toimintaansa. Se oli pyytänyt Nordealta tietoa miehen yhtiöstä, mutta ei saanut vastausta.

MOT on kertonut aiemmin Nordean vaikeuksista vastata epäiltyä rahanpesua koskeviin tietopyyntöihin.

Apua pankin sisältä?

Luminorin selvityksen mukaan venäläismiehen yhtiöiden edustaja halusi asioida vain tietyn pankkityöntekijän kanssa. Työntekijällä oli selittämättömiä käteistalletuksia, jotka olivat hänen palkkaansa suurempia. Epäselväksi jää, saiko työntekijä rahaa palkkioksi siitä, ettei puuttunut epäilyttäviin tilisiirtoihin.

Raportin mukaan työntekijä lähti pankista ennen kuin tapausta ehdittiin tutkia. Pankki ilmoitti epäilyttävistä toimista Viron finanssivalvonnalle, jonka kuuluu tarvittaessa pyytää poliisia tutkimaan asia.

Viron poliisin mukaan sille ei ole tehty tutkintapyyntöä. Finanssivalvonta ei kommentoinut asiaa.

Nordea vastasi MOT:lle, ettei se voi lain mukaan kommentoida yksittäisiin työntekijöihin liittyviä seikkoja.

Pankkien työntekijöiden kyseenalainen yhteistyö asiakkaiden kanssa nousi esille myös Danske Bankin rahanpesutapauksen yhteydessä. Peräti 42 työntekijää oli osallisena epäilyttävässä toiminnassa, kävi ilmi Danske Bankin tilaamasta selvityksestä.

Ylen MOT-toimitus on tutkinut tapausta yhdessä OCCRP:n ja neljän baltialaisen median kanssa: Eesti Päevaleht (Viro), Siena (Liettua) ja Re:Baltica sekä Nothing Personal (Latvia).

Lue myös:

Ainutlaatuinen tietovuoto paljastaa, miten likainen raha liikkui pankkijärjestelmän läpi

Näin pieni suomalaisfirma siirteli Venäjältä tulleita miljoonia – MOT seurasi rahan liikkumista maailmalle ja löysi valtavan yritysverkoston

Uusi massiivinen tietovuoto "Troikan pesula" paljastaa: myös Suomen Nordeaan tullut satoja miljoonia epäilyttävistä lähteistä

Lisätty 13.6. kello 9.57 jutun alkupuolelle tieto siitä, että sisäinen raportti valmistui vuonna 2019.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Turkki on näkyvästi ilmoittanut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Toukokuussa Turkki esitteli vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin olisi lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot. Viimeisimpänä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vaatii Suomea ja Ruotsia puuttumaan "valtiontelevisioiden" toimintaan, jotta Turkki voisi hyväksyä niiden Nato-jäsenyyden.

Sunnuntaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg viestitti Naantalin Kultaranta-keskusteluissa, että Nato ottaa Turkin turvallisuushuolet vakavasti.

Jos Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, se voi kuitenkin itse hävitä paljon. Turkin vastustus voi nimittäin entisestään huonontaa sen välejä Yhdysvaltoihin ja vaarantaa suhteet muihin länsimaihin.

Tässä jutussa tarkastelemme, mitä vaikutuksia Turkin toiminnalla on Natolle ja toisaalta mitä seurauksia Turkille voisi Naton suunnalta tulla. Kysymyksiin vastasi Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma.

Turkin toiminnan vaikutukset

Onko Nato kriisissä Turkin toiminnan takia?

En näe, että Nato olisi kriisissä vielä tässä vaiheessa, mutta kriisin vaara on olemassa, jos tilanne pitkittyy.

Nato oli huomattavasti suuremmassa kriisissä Donald Trumpin presidenttikaudella. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi vuonna 2019 kuuluisan kommenttinsa Naton aivokuolemasta. Silloin pidettiin yhtenä skenaariona, että Nato voi hajota.

Naton jäsenmaat pyrkivät nyt löytämään neuvotteluratkaisun Turkin kanssa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Turkki on ollut esittämässä vaatimuksia.

Mitä vaikutuksia on sillä, että Turkki vetää vastavirtaan?

Naton sisäinen koheesio voi kärsiä, koska Turkki ei ole marginaalinen toimija Naton sisällä. Turkilla on Naton toiseksi suurin armeija ja maa on ollut hyvin keskeisessä asemassa kansainvälisen politiikan kiistakysymyksissä.

Mitä hyötyä Turkille on siitä, että se vetää vastavirtaan?

Turkki pyrkii saamaan Natossa myönnytyksiä ja edistämään tiukasti omia poliittisia intressejään. Tätä se on käyttänyt aikaisemminkin myös Naton suuntaan. Kun Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen valittiin pääsihteeriksi, Turkki asettui poikkiteloin ja sai myönnytyksiä.

Seuraukset Turkille

Miten Yhdysvaltojen ja Euroopan johtajat voisivat tehdä selväksi, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin käytös heikentää Naton kollektiivista turvallisuutta?

Naton jäsenmailla pitäisi olla samantyyppinen näkökulma turvallisuuspoliittisiin huoliin. Tällä hetkellä näin ei ole.

Itämeren turvallisuus ei ole Turkille relevantti asia, vaan Lähi-idän tilanne. On epärealistista ajatella, että Turkki lähtisi muuttamaan omaa turvallisuusstrategiaansa.

Millaisia seurauksia Turkille voitaisiin määrätä, jos Turkin toiminta jatkuu?

Natolla ei ole sanktiointimenetelmiä juurikaan työkalupakissa. Jos katsotaan Turkille aikaisemmin asetettuja sanktioita, niin ne on tehty Naton ulkopuolella. Ne ovat olleet valtioiden erikseen asettamia – niin kuin nyt Suomi ja Ruotsi Syyrian hyökkäyksen jälkeen asettivat asevientikiellon, minkä poistaminen on nyt myös Turkin vaatimuslistalla. Samoin Yhdysvallat potkaisi Turkin aikaisemmin ulos hävittäjäohjelmasta.

Naton säännöt

Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Onko Natossa ajateltu, että yksimielisyysperiaatetta muutettaisiin tai voitaisiinko siitä luopua?

En näe, että yksimielisyysperiaatteesta oltaisiin luopumassa. Natossa lähdetään liikkeelle alueellisen koskemattomuuden puolustamisesta. Kaikki turvallisuuspoliittiset ratkaisut liikkuvat aina sillä alueella. On todella vaikea myös nähdä, että valtio olisi valmis luopumaan osasta valtiollista suvereniteettiä näissä kysymyksissä.

Onko edes teoriassa mahdollista, että Turkki erotettaisiin Natosta?

Siellä ei varsinaisesti ole sellaista mahdollisuutta. Turkki on Naton pitkäaikainen jäsenmaa, jolla on toiseksi suurin armeija ja joka on hyvin keskeinen jäsenmaa Natolle. Vaikka sopimustekninen ratkaisu jäsenyyden jäädyttämiseen löytyisi, se vaatisi muiden jäsenmaiden yksimielisen päätöksen.

Voitaisiinko sääntöjä tarkastella Natossa uudestaan?

Se on pitkä tie, mutta on se täysin mahdollista. Sääntöjen muuttaminen vaatii aina yksimielisen päätöksenteon. Suomen ja Ruotsin kanssa on nyt akuutti tilanne, ja siinä ajassa tuskin ehtisi muuttamaan sääntöjä.

Onko enemmistöpäätösten käyttöön ottamista mietitty Natossa?

Ei. Yksimielinen päätöksenteko on keskeinen osa Naton toimintalogiikkaa.

Yhdysvaltojen välit Turkkiin

Washington Post kertoo, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden voisi ehdottaa Natoon sääntömuutosta, joka mahdollistaisi jäsenmaan erottamisen. Onko tällaista keskustelua käyty?

Ehdotuksia voi aina tehdä, ja se on jäsenmaiden oikeus. Näen tämän pitkänä tienä, eikä tämä ole ratkaisu akuuttiin kriisiin. Toki voitaisiin käynnistää keskustelu tulevaisuuden varalta.

Onko Suomen ja Ruotsin jäsenyysasia niin tärkeää muissa jäsenmaissa, kuten Yhdysvalloissa, että strategisesti tärkeä Yhdysvallat olisi valmis riskeeraamaan välinsä Turkkiin sen takia?

Jos Turkki onnistuisi blokkaamaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, se olisi arvovaltatappio Yhdysvalloille. Itämeren turvallisuuden, eurooppalaisen turvallisuuden sekä Venäjän politiikan kannalta sillä on iso strateginen merkitys, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä. Se on turvallisuutta vahvistava asia.

Yhdysvalloissa voi olla parin vuoden päästä erityyppinen presidentti kuin Joe Biden, ja se mietityttää. Nato kriisiytyi pahasti Trumpin presidenttikaudella. Silloin esillä oli se, että huomiota siirrettäisiin Euroopasta enemmän Aasian suuntaan. Tällä hetkellä Bidenin hallinnossa on sitouduttu Suomen ja Ruotsin jäsenyyden tukemiseen hyvin vahvasti.

Turkin huolet Nato-konsultaatioihin?

Miten koet, että voiko Turkki pyytää turvallisuustilanteen eskaloituessa esimerkiksi Syyriassa artikla 4-konsultaatiota eli vaatia Naton turvallisuusneuvostoa keskustelemaan sen turvallisuusuhkista?

Kyllä näen sen mahdollisena. Turkki on pyytänyt sitä monta kertaa aikaisemmin ja samoin monet muut Nato-maat.

Mitä tämä tarkoittaisi?

On vaikea ennakoida konsultaatiokierroksen ratkaisuja, mitä siellä voisi tulla. Ongelma on se, että Syyria-kysymyksissä Nato-mailla on vastakkaiset intressit edustettuina. Se on poliittisesti hyvin vaikeaa.

Voit keskustella aiheesta 14.6. klo 23 asti.

Lue myös:

Turkin Erdoğan vaatii Suomea ja Ruotsia puuttumaan "valtiontelevisioiden" toimintaan – Ylen vastaava päätoimittaja: "Yksinvaltiaan harhaista kuvitelmaa"

Valtiotieteiden tohtori: Suomi on paremmassa turvassa kuin osasimme arvioida – Turkki voi tarvita apua, ja se toisi Nato-vipuvartta

Jos Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, se voi itse hävitä paljon – lue, mitä seuraavaksi tapahtuu

Haavisto: Turkin kritiikki Suomelle ja Ruotsille pätee isoon joukkoon Nato-maita – Madridin huippukokous tärkeä hetki myös Natolle

Analyysi: Kreikka on tottunut elämään Nato-kumppani Turkin julistamassa sodan uhassa, mutta nyt naapurin provosointi on mennyt jo yli

Kauppajätti S-ryhmään kuuluva HOK-Elanto sulkee kymmenkunta pääkaupunkiseudulla toimivaa ravintolaansa kesän ajaksi osittain työvoimapulan, mutta myös kannattavuuden vuoksi.

Toimialajohtaja Henriikka Puolanne kertoo, että koronan aiheuttamista kolhuista on toivuttu ja kysyntää kyllä riittäisi, mutta alaa kiusaa nyt jopa aiempia vuosia ankarampi työvoimapula.

– Työntekijöitä on todella vaikea löytää, Puolanne sanoo.

Hänen mukaansa S-ryhmässä on panostettu kevään aikana poikkeuksellisen paljon uusien työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Kauppajätti joutuu kuitenkin ponnisteluistaan huolimatta sulkemaan kymmenkunta pääkaupunkiseudun ravintolaa kesän ajaksi muun muassa työvoimapulan vuoksi.

– Olemme tilanteessa, jossa joudumme opastamaan aivan uusia ihmisiä sisään näihin ravintola-alan töihin.

Puolanteen mukaan HOK-Elannolle tärkeissä kesäravintoloissa asiakasmäärä voi jopa kolminkertaistua kesäkuukausien aikana, ja näiden ravintoloiden työvoimansaanti halutaan turvata.

– Esimerkiksi Kappelissa aloitti 40 kesätyöntekijää. Kaikkiin ravintoloihin ei vain valitettavasti löydy osaavia tekijöitä, Puolanne sanoo.

Hänen mukaansa eniten tarvetta olisi kokemusta omaaville vuoropäälliköille niin salin kuin keittiönkin puolelle. HOK-Elannolla on pääkaupunkiseudulla 80 ravintolaa.

Työntekijöitä siirtyi ravintoloista kauppaan töihin

Puolanne kertoo, että koronan iskiessä HOK-Elannossa vietiin läpi massiivinen työtehtävien uudelleenorganisointi, jossa noin 800 ravintolatyöntekijää siirtyi vähittäiskaupan tehtäviin.

Ruokakaupoissa töitä riitti, koska niiden myynti puolestaan koronan aikana kasvoi. Puolanne kertoo, että monet olivat aluksi hämillään siirtyessään kaupan puolelle, mutta viihtyivät lopulta hyvin ja jäivät sinne töihin.

– Meidän tiimistä noin 160 työntekijää jäi pysyvästi tai ainakin toistaiseksi kauppoihimme töihin, Puolanne sanoo.

Puolanne on tyytyväinen, että HOK-Elannon kaupat saivat hyviä työntekijöitä, mutta samalla pysyvästi kaupan leipiin jääneet entiset ravintolatyöntekijät vaikeuttavat ravintolatoimintojen työvoimapulaa.

Mara: Jopa 20 000 ravintola-alan ammattilaista vaihtanut alaa

S-ryhmään kuuluva HOK-Elanto on Helsingin seudulla toimiva 6000 työntekijää työllistävä Suomen suurin osuuskauppa. Puolanne kuitenkin korostaa, että työvoimapula vaikeuttaa koko alan toimintaa eri puolilla Suomea.

Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Mara on arvioinut, että 10 000 - 20 000 ravintola-alan ammattilaista on ehtinyt vaihtaa alaa koronapandemian aikana. Toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan tämä johtuu sekä pandemiasta että kovista ravintolarajoituksista.

Lappi sanoo, että vastaavaa työvoimapulaa ei ole alalla aiemmin nähty. Hänen mukaansa kaikki alan avoimet työpaikat eivät edes päädy työvoimatoimistojen tietoon. Lappi toteaa, että yritykset eivät enää viitsi ilmoittaa niistä, koska työntekijää tuskin löytyy.

– Parisen vuotta sitten ravintolat jouduttiin sulkemaan ja ajauduttiin tavallaan toiseen todellisuuteen ja nyt ollaan taas aivan uudessa tilanteessa, Puolanne summaa.

Uudellamaalla on koko Suomen mittakaavassa selvästi eniten uusia avoimia työpaikkoja: Uudenmaan osuus koko maan uusista avoimista työpaikoista on runsaat 35 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus on Pirkanmaalla, jonka osuus kaikista avoimista työpaikoista on lähes 13,7 prosenttia.

Alalla on enemmän työttömiä kuin avoimia työpaikkoja

Samaan aikaan, kun yritykset kärsivät ankarasta työvoimapulasta, työttömyys näyttää pysyvän sitkeästi korkealla tasolla.

Uudenmaan työttömien työnhakijoiden osuus koko maan työttömistä työnhakijoista oli huhtikuussa 33,3 prosenttia. Tuoreimpien huhtikuun tilastojen mukaan Uudellamaalla on noin 79 600 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuussa 2019 eli pandemiaa edeltävällä ajalla työttömiä työnhakijoita oli yhteensä noin 66 700.

Uudenmaan TE-toimiston tutkija Inkeri Poskiparta kertoo, että työttömyys on kuitenkin kääntynyt pandemian jälkeen laskuun.

– Pandemiaa edeltävälle tasolle ei kuitenkaan ole vielä päästy, Poskiparta sanoo.

Hän muistuttaa, että pandemia iski lujaa juuri palveluvaltaisen Uudenmaan työllisyyteen.

Uudellamaalla palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä oli kuluvan vuoden huhtikuussa noin 11 400 uutta avointa työpaikkaa ja noin 12 600 työtöntä työnhakijaa.

Työttömistä työnhakijoista ravintola- ja suurtaloustyöntekijöitä oli 1 870 ja alan avoimia uusia työpaikkoja oli 1 516 huhtikuussa 2022. Alalla työttömiä työnhakijoita on siis enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

– Tämä kertoo osaltaan siitä, että työt ja tekijät eivät aina kohtaa, Poskiparta summaa.

Uudellamaalla ilmoitettiin huhtikuussa 2022 uusia avoimia työpaikkoja noin 13 400, mikä on 62 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 46 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 huhtikuussa.

Keväällä 2019 ennen pandemiaa uusia avoimia työpaikkoja oli haussa noin 25 500. Uusien avoimien työpaikkojen osaltakaan määrä ei siis ole vielä palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Ravintoloissa juhlitaan jo lähes entiseen malliin

Helsinkiläinen Sofia Vesanen innostui ravintola-alan töistä tänä keväänä. Vesanen työskentelee Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa ravintola Kappelissa.

Välivuotta pitävän Vesasen mielestä parasta tarjoilijan työssä on ihmisten kohtaaminen.

– Olen tykännyt ihan superpaljon.

Vesanen arvelee, että ravintola-ala voisi olla oma juttu pidempäänkin. Hän päätti keväällä lukion ja pohtii parhaillaan jatko-opintoja.

– Työkaveritkin on ihan mahtavia, Vesanen hehkuttaa.

Liiketoimintajohtaja Henriikka Puolanne sanoo, että alan odotukset kesälle ovat työvoimapulasta huolimatta todella korkealla. Puolanne muistuttaa, että toisin oli parisen vuotta sitten vuoden 2020 keväällä, kun koko ravintola-ala ajautui nopeasti syvälle koronan kurimukseen.

– Kaksi kesää ravintoloiden toimintaa on rajoitettu lujasti, mutta nyt esimerkiksi Helsingin keskusta on vilkastunut merkittävästi ja ravintoloissa juhlitaan jo lähes entiseen malliin, Puolanne sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 14.6. kello 23:een asti.

Lue myös:

Yhden vanhemman perheissä on muita alhaisempi työllisyys – ratkaisuksi ehdotetaan lisää vuoropäiväkoteja ja hoitoa myös koululaisille

Intialainen Pukhraj Ranjan on yrittäjä, jollaisia Helsinki haluaa lisää – maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien määrä kasvaa

Turussa Itäharjun alueella rakennuspalosta runsasta savunmuodostusta. Pelastuslaitos kehottaa sulkemaan ikkunat ja ilmastoinnin, sekä välttämään liikkumista alueella.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Varningsmeddelande

Kraftig rökutveckling från en byggnadsbrand i området Österås i Åbo. Räddningsverket uppmanar invånare i området att stänga fönster och ventilation, samt att undvika att röra sig på området.

Egentliga Finlands Räddningsverk

Turuntiellä Espoossa sattui viime lauantaiaamuna kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus. Onnettomuudessa 17-vuotias kuljettaja ajoi ulos tieltä ja törmäsi puuhun. 17–vuotias kuljettaja kuoli. Kaksi kyydissä ollutta 16-vuotiasta matkustajaa loukkaantuivat lievästi.

Kuljettajalla oli poikkeusluvalla myönnetty B-luokan ajo-oikeus.

Poliisi on käynnistänyt asiassa rikostutkinnan, ja tapahtumaan johtaneita olosuhteita selvitetään parhaillaan. Niistä ei toistaiseksi tiedoteta enempää.

Tutkintaa johtava komisario Hannu Kontola kertoo, että alustavasti tapahtunutta tutkitaan nimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus.

Tapauksessa suoritetaan lisäksi kuolemansyyn tutkinta. Lisäksi liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunta tekee asiassa omat tutkimuksensa.

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 eläkeuudistus, jonka tavoitteena oli nostaa eläkeikiä.

Uudistuksessa alinta eläkeikärajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen. Samalla luotiin suurten ikäluokkien "superkarttumaksi" kutsuttu aiempaa runsaampi eläkekarttuma heille, jotka jatkoivat työntekoa 63 ikävuoden jälkeen.

Uudistuksen tavoitteena oli kannustaa suomalaisia jatkamaan töissä aina 68 ikävuoteen saakka. Ajatuksena oli, että eläkkeelle voi jäädä itselle sopivaan aikaan 63 ja 68 ikävuoden välillä.

Eläkeiän nostaminen on tärkeä talouspoliittinen tavoite, sillä väestö ikääntyy vauhdilla, eliniän odote nousee ja näin ollen eläkkeellä ollaan aiempaa pidempään.

Moni asia meni uudistuksessa pieleen

Valtion taloudellisen tutkimuskeskusen (VATT) ja työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren tuoreessa tutkimuksessa käy ilmi, ettei joustavan eläkeiän uudistus kuitenkaan onnistunut tavoitteissaan. Oikeastaan melkein kaikki sen tavoitteista epäonnistuivat.

Uudesta alaikärajasta tuli heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna uusi eläkeiän normi. Eläkeikien nostamisen sijaan uudistus kasvatti ennen 65. ikävuotta eläkkeelle jääneiden osuutta peräti 47 prosenttia.

Kymmenen vuotta uudistuksen jälkeen suuri osa suomalaisista jäi eläkkeelle 63-vuotiaina, 65 vuotta oli menettänyt merkityksensä eläkeikänä ja toisaalta 68 ikävuoteen saakka töissä jatkoi vain hyvin pieni määrä suomalaisia.

Superkarttuman painoarvo jäi pieneksi

Uudistuksen tavoitteiden epäonnistumisen taustalla on monia syitä. Ensinnäkin 63-vuotiaina eläkkeelle jääneet saivat 9,6 prosentin korotuksen eläkkeeseensä verrattuna uudistusta edeltäneeseen järjestelmään. Tämä korotus kompensoi superkarttuman vaikutuksen 62–64-vuotiaiden joukossa.

VATT:n erikoistutkijan Terhi Ravaskan ja Laboren johtavan tutkijan Ohto Kannisen mukaan mediassa paljon esillä ollut superkarttuma ei itse asiassa keskimäärin parantanutkaan rahallisia kannustimia jatkaa työntekoa verrattuna aikaisempaan järjestelmään.

– Tutkimusjoukossa työn rahalliset kannustimet itse asiassa laskivat 0,7 prosenttia 62–64-vuotiaiden keskuudessa uudistuksen seurauksena, toteavat Ravaska ja Kanninen.

Suunta takaisin kohti uudistusta edeltävää aikaa

Vuoden 2005 uudistus jäi välivaiheeksi Suomen eläkepolitiikassa. Vuonna 2017 toteutettiin seuraava eläkeuudistus, jossa eläkeikää alettiin nostaa taas takaisin kohti 65 ikävuotta.

Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että eläkkeelle jäädään yleensä heti alimman täyteen eläkkeeseen oikeuttavan iän täyttyessä. Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä, vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet.

– Vuoden 2017 uudistuksessa palattiin itse asiassa lähemmäs ennen vuonna 2005 vallinnutta järjestelmää, Ravaska ja Kanninen kertovat tiedotteessa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 14.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin kansainvälisessä vertailussa seitsemänneksi – jos mitataan vain rahan riittävyyttä, sija on vasta 13.

Eläkejärjestelmä remontoitiin vasta neljä vuotta sitten, mutta ruuvia täytyy kiristää taas – syntyvyys ja maahanmuutto jäivät odotuksista

Raportti vaati eläkeläisiä töihin – Eläkeläiset suuttuivat: lietsoo ristiriitoja, kymmenet tuhannet eläkeläiset ovat töissä jo nyt

– Hän tuli lähemmäksi ja sanoi, että suorastaan vihaa kristillisdemokraatteja.

Ami Rinta-Valkama, 24, oli vielä kokematon, kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas, kun joutui ensimmäisen kerran uhkaavaan tilanteeseen. Vaalitorille tullut mies huusi niin, että sylki lensi Rinta-Valkaman kasvoille, Rinta-Valkama kertoo.

Mies kertoi vihansa syyksi sen, miten osa puolueesta ajattelee seksuaalivähemmistöistä. Rinta-Valkama kertoi, ettei hän suhtaudu asiaan samalla tavalla, mutta se ei auttanut. Lopulta kokeneempi kollega tuli väliin, ja auttoi tilanteesta ulos.

Ahdistava tilanne on jäänyt mieleen. Rinta-Valkama ei enää suostuisi kampanjoimaan yksin.

Tuoreen kyselyn mukaan nuorista vaikuttamistyössä moni kokee usein häirintää – siis esimerkiksi haukkumista, vähättelyä tai vihapuhetta.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin Vaikuttamisrauha -hanke ja Ylen Hyvin sanottu -hanke toteuttivat toukokuussa kyselyn, jolla kartoitettiin vaikuttamistehtävien parissa toimivien nuorten kokemuksia häirinnästä. Kyselyyn vastasi sata 12–29-vuotiasta nuorta.

Useimmiten häirintä tapahtuu kyselyn mukaan kasvotusten, mutta myös sosiaalisen median alustoilla se on yleistä.

Siihen törmää jatkuvasti karjalaisaktivisti Tuomo Kondie, 29. Kun Kondie vuonna 2019 kertoi Ylen jutussa, miten hän oli löytänyt karjalaisjuurensa, vihapuhetta sisältäviä kommentteja tuli Kondien mukaan vain yhden päivän aikana noin 400.

Kommentit ovat esimerkiksi tappouhkauksia ja toiveita kuolemasta, hän kertoo.

– Välillä ihmiset ovat käyttäneet aikaa siihen, että ovat piirtäneet graafisen väkivaltaisia sarjakuvamaisia juttuja minusta. Ne jäävät mieleen.

– Se on aika kauheaa, mutta olen valkoihoinen mies, se suojaa vielä aika paljolta. Muut karjalaisaktivistit saavat moninkertaisen määrän vihaa, ja rajumpaa kuin minä.

Häirintä aiheuttaa kyselyn mukaan muun muassa uupumusta, vetäytyneisyyttä ja ahdistuneisuutta.

Sen lisäksi se voi saada ihmiset vaikenemaan. Kyselyssä moni kertoi jättäneensä jonkin asian sanomatta häirinnän seurauksena.

– Se on voimakas tapa vaikuttaa ihmisiin.

Näin sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta, joka on tehnyt viharikoksiin liittyvää raportointia jo useita vuosia.

Puolesta puhujat saavat lokaa

Poliisin tietoon tulleiden sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirinnän määrä on kasvanut. Niiden määrä on yhteensä jopa yli puolet poliisin tietoon tulleista viharikoksista.

Rauta on käynyt läpi 12 000 rikosilmoitusta tänäkin vuonna. Hän näkee, että vihapuhetta kohdistetaan yhä enemmän niihin, jotka puolustavat yhteisöjen oikeuksia tai puhuvat jonkin ryhmän puolesta – kuten vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tai maahanmuuttajien.

Sen lisäksi esimerkiksi netissä puhe on mennyt yhä törkeämpään suuntaan. Osa osaa kirjoittaa törkeyksiä rivien väliin niin hyvin, etteivät ne täytä rikoksen tunnusmerkistöä tai edes jää moderoinnin haaviin, Rauta kertoo.

– Vihapuhetta käytetään aseena. Toivotaan, että se vaikuttaisi päättäjiin.

– En ihmettele, että nuoria on vaikea saada ehdolle, kun he tietävät, millaista on nykyään esimerkiksi somessa, miettii Rinta-Valkama.

Viharikoksista, joihin vihapuhekin kuuluu, tulee poliisin tietoon vain jäävuoren huippu, parhaassakin tapauksessa vain kaksikymmentä prosenttia todellisesta määrästä, tutkija Rauta kertoo.

Tuomo Kondie kertoo kerran tehneensä rikosilmoituksen, kun netissä henkilö lähetti solvaavia viestejä ja kirjoitti Kondiesta perättömiä huhuja useita päiviä putkeen.

– Se on raskas prosessi. Siinä joutuu yksityiskohtaisesti, kamman kanssa käymään läpi itseensä kohdistuvat solvaukset.

Syytteistä kuitenkin luovuttiin. Häiriköijä sen sijaan sai lisäpontta poliisin päätöksestä..

Siksi Kondie suhtautuu nykyään kriittisesti rikosilmoituksen tekemiseen.

Osa kertoo, etteivät ilmoita vihapuheesta poliisille juuri siitä syystä, että he pelkäävät kostotoimenpiteitä, tutkija Rauta kertoo.

Milloin vihapuhe täyttää rikoksen tunnusmerkit? Rajan hakeminen on vaikeaa myös poliisille ja syyttäjälle, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta.

– Paljon on vihaista puhetta, joka ei täytä rikosten tunnusmerkistöä, mutta on siinä rajalla.

“Kun sä oot niin nuori”

“Tää yhteiskunta hioo kilteimmillekin kovan kuoren”, Ami Rinta-Valkama kirjoitti hiljattain TikTok-videolleen. On sääli, että poliittisessa toiminnassa joutuu kasvattamaan itselleen kuoren, Rinta-Valkama miettii.

Hän kertoo kohtaavansa paljon vähättelyä ja lannistavaa huutelua. Häntä vähätellään ikänsä vuoksi (“Muuten kyllä äänestäisin, mutta kun sä oot niin nuori!”) ja hänen puoluetaustastaan ja vakaumuksestaan tehdään stereotyyppisia oletuksia, joita hän joutuu usein korjaamaan.

Hän kertoo joskus miettivänsä, onko kaikkea pakko kestää.

Kondie kertoo vähentäneensä sitä, kuinka paljon tällä hetkellä puhuu karjalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Ukrainan sota on nostanut Suomessa vihapuhetta ja ennakkoluuloja venäläisiä ja venäjänkielisiä kohtaan, ja vihapuheet kohdistuvat Kondien mukaan myös karjalaisiin.

– Puhun yksinkertaisesti vähemmän ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista, koska en jaksa sitä tällä hetkellä.

Rinta-Valkama uskoo, että avoimella keskustelulla ja tuomalla epäasiallista käytöstä julki opimme ehkä myös ymmärtämään paremmin, milloin omia oikeuksia tulee puolustaa.

Tuomo Kondie toivoo selkeämpää linjaa vihapuheesta annettaviin tuomioihin.

– Kaikkea ei tarvitse tässä yhteiskunnassa kestää, Rinta-Valkama sanoo.

Ami Rinta-Valkama on kristillisdemokraattien nuorisojärjestön KD nuorten puheenjohtaja, Tuomo Kondie on Vihreiden nuorten hallituksessa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 14.6. klo 23 asti.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tänään tuomion Espoossa 4. marraskuuta 2019 tapahtuneesta 15-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneesta seksuaalirikoksesta.

Vuonna 2001 syntynyt mies tuomittiin törkeästä lapsenraiskauksesta kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Hän oli teon aikaan 18-vuotias.

Tuomion mukaan 15-vuotias tyttö oli tutustunut 18-vuotiaaseen mieheen sosiaalisessa mediassa. He tapasivat marraskuun 4. päivänä ensimmäistä kertaa kasvokkain ensin ulkona ja menivät sitten tytön kotiin. Tuolloin 18-vuotias pakotti uhrin yhdyntään väkivaltaa käyttämällä.

Syytetty myösi oikeudessa olleensa yhdynnässä uhrin kanssa, mutta hän kiisti kiisti pakottamisen ja väkivallan. Oikeus piti kuitenkin uhrin kertomusta uskottavampana.

Oikeuskäsittely vasta kolme vuotta teon jälkeen

Uhri kertoi tapahtuneesta pian läheisilleen, ja hänet vieteen sairaalaan tutkittavaksi. Hän teki vanhempansa kanssa asiasta rikosilmoituksen, ja poliisi puhutti heidät samana päivänä.

Oikeuden mukaan uhrin uskottavaa kertomusta tukivat lääkärinlausunto ja laboratoriolausunto, joiden pohjalta miehen syyllisyydestä ei jäänyt epäilyä. Yhdyntä oli tytön ensimmäinen.

Tapaus käsiteltiin käräjäoikeudessa vasta kolme vuotta teon jälkeen.

Oikeus alensi rangaistusta miehen aiempien tuomioiden vuoksi

Törkeän lapsenraiskauksen rangaistusasteikko on neljästä 12:een vuotta vankeutta. Tuomion mukaan mies pitäisi tuomita törkeästä lapsenraiskauksesta viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

Miehen rangaistusaikaa kuitenkin alensivat hänen aiemmat tuomionsa, jotka otettiin huomioon rangaistuksen mittaamisessa. Hänet on aiemmin tuomittu muun muassa törkeästä ryöstöstä ja avunannosta nuorena tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn.

Oikeuden mukaan miehen aiemmat rikokset olisivat voineet tulla tuomittavaksi samaan aikaan kuin nyt käsitelty törkeä lapsenraiskaus. Sen vuoksi rangaistuksen alentaminen niiden perusteella katsottiin kohtuulliseksi.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lisää aiheesta:

Moni raiskauksen uhri tuntee syyllisyyttä ja häpeää – "Nämä ovat raiskausmyyttejä, jotka ovat edelleen voimassa", sanoo tukikeskuksen lääkäri

Hallitus esittää raiskaustuomioiden kiristämistä – suostumuksen puute huomioidaan, jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto

Miehelle yli 11 vuoden vankeustuomio törkeistä seksuaalirikoksista: Alisti teini-ikäisiä tyttöjä sadomasokistisesti ja kuvasi salaa

Kotkalaisen Sirpa Gyntherin ystävä havahtui sunnuntaina Kotkan metsikössä erikoiseen näkyyn.

Metsästä löytyi neljät lastenvaunut, lasten pieni polkupyörä, renkaita ja polkupyörien apupyöriä.

– Ystäväni soitti minulle, että mitä hän tekee, kun on vaunuja tuossa metsikössä, kertoo Gynther.

Metsikkö on Karhuvuoren kaupunginosassa vajaan kymmenen kilometrin päässä Kotkan keskustasta. Metsikön lähistöllä on kerrostaloja ja myös päiväkoti. Alueella asuu paljon lapsiperheitä.

– Oli kyllä outo juttu, että neljät vaunut olivat siellä metsässä, päivittelee Gynther.

Gyntherin ystävä raahasi tavarat pois metsästä. Myös Sirpa Gynther tuli paikalle ja soitti hätäkeskukseen.

Gyntherin mukaan tavarat olivat käyttökelpoisia – niiden joukossa myös uudehkot Brion yhdistelmärattaat. Pieni lasten pyörä näytti ihan uudelta.

– Ne olivat kaikki ihan hyvässä kunnossa. En olisi hätäkeskukseen soittanut, jos olisivat romuja olleet.

Poliisikin ymmällään

Paikalle tulleet poliisit olivat yhtä ihmeissään kuin Sirpa Gynther ystävänsä kanssa. Tavarat päätyivät lopulta poliisiauton kyytiin ja sieltä löytötavaratoimistoon.

Poliisi ei ainakaan vielä ole saanut ilmoitusta kadonneista tai varastetuista lastenvaunuista tai lasten pyöristä.

Poliisille on myös mysteeri, miten tavarat metsikköön ovat päätyneet.

– Olisiko ne jostain varastettu ja viety metsään säilöön, pohtii rikosylikonstaapeli Pasi Hämäläinen Kaakkois-Suomen poliisista Kotkasta.

Hämäläinen arvelee, että tavaroiden omistajat eivät vielä välttämättä ole edes huomanneet tavaroiden kadonneen.

– Kun on neljät rattaat samassa paikassa, niin kyllä ne varmastikin on jostain anastettu.

Hämäläinen itse kertoo olleensa alalla yli 35 vuotta, eikä ole moista tapausta ennen urallaan tavannut.

– Joskus on varastettu yhdet rattaat. On erikoinen juttu, että neljät rattaat kerralla.

Tekijää on Hämäläisen mukaan varsin hankala löytää.

– Jos joku kaipaa rattaita ja polkupyörää, niin täältä löytötavaratoimistosta löytyy.

Vielä vuorokauden tapahtuman jälkeenkin kotkalainen Sirpa Gynther pohtii tapausta.

– Harmittaa niiden puolesta keneltä ne on viety – ja se pieni pyöräkin.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on luettu syytteet miehelle, jota epäillään nuoren tytön kuolemaan johtaneesta yliajosta. Yliajo sattui soratiellä Ikaalisissa lähes vuosi sitten.

Haastehakemuksen mukaan syytetty oli tapahtumahetkellä huumeiden ja alkoholin vaikutuksen alainen. Hän ajoi huomattavaa ylinopeutta tiellä, jonka nopeusrajoitus oli 40–80 kilometriä tunnissa.

Syytetty törmäsi tien reunassa kulkeneeseen 16-vuotiaaseen tyttöön, joka lensi törmäyksen voimasta metsään ja menehtyi vammoihinsa paikan päällä. Onnettomuuden jälkeen mies jatkoi ajoaan, kunnes törmäsi sähköpylvääseen. Mies poistui jalkaisin tapahtumapaikalta ja poliisi tavoitti hänet noin kaksi tuntia ulosajon jälkeen.

Syytekohtia on kaikkiaan viisi. Miestä syytetään törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Syytetty haastehakemuksen mukaan myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.

Hänet on jo aiemmin, vuonna 2020, tuomittu ehdolliseen vankeuteen, jonka koeaika päättyisi vasta tämän vuoden marraskuussa. Syyttäjä vaatii ehdollisen tuomion täytäntöönpanoa ja ehdotonta vankeusrangaistusta.

Lue myös:

Ikaalisissa 16-vuotiaan yli ajanut on myöntänyt teon ​– poliisi epäilee muun muassa rattijuopumuksesta

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumion tilanne kaupungin johdossa näyttää tukalalta. Naisten häirintäepäilyjä selvittänyt tilapäinen valiokunta on saanut raporttinsa valmiiksi ja pyytää nyt lausuntoa kaupunginhallitukselta.

Maanantaina iltapäivällä kokoontuvan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teemu Hakalan esityksen mukaan kaupunginhallitus yhtyy tilapäisen valiokunnan raporttiin ja toteaa, että kaupunginjohtaja Lumio ei nauti hallituksen luottamusta.

Näin ollen vaikuttaa siltä, että myös tilapäinen valiokunta on päätynyt epäluottamukseen.

Valiokunnan puheenjohtaja Marita Mattila ei kuitenkaan voi vielä kommentoida raportin sisältöä.

– Raportti on vielä luottamuksellinen, sanoo Mattila.

Valtuusto päättää ensi viikolla

Mattila kertoo, että valiokunta on tehnyt kovan työn ja perehtynyt asiaan perin pohjin. Aikataulu oli tiukka, sillä valiokunta perustettiin toukokuun alkupuolella ja asia piti saada valmiiksi runsaassa kuukaudessa.

– Hyvin valiokunta on paneutunut, paljon ollaan keskusteltu ja pohdittu, sanoo Mattila.

Tilapäisen valiokunnan raportti tullee julkiseksi loppuviikosta, kun myös ensi maanantaina (20.6.) kokoontuvan valtuuston esityslista valmistuu. Valtuusto päättää tuolloin kaupunginjohtajan kohtalosta.

Tilapäinen valiokunta perustettiin selvittämään kaupunginjohtajan mahdollista irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin.

Kaupunginjohtaja Markku Lumiota on syytetty epäasiallisesta käytöksestä naisia kohtaan.

Lue myös: Kuiskuttelua, ulkonäön kommentointia ja reiden sivelyä – seitsemän kertoo kaupunginjohtajan epäasiallisesta käytöksestä naisia kohtaan

Markku Lumio seuraa valiokuntatyöskentelyn loppuun, ennen kuin harkitsee omaa jatkoaan kaupungin johdossa

Kauhavalla puuhataan kansalaisliikettä Markku Lumion puolesta – tapakouluttaja Kaarina Suonperä kutsuttu kouluttamaan kauhavalaisia