" Rakettimies ja hänen hallintonsa ovat itsemurhatehtävässä"
Presidentti sanoi Yhdysvaltain olevan valmis tuhoamaan Pohjois-Korean täydellisesti, jos maa uhkaa Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia. Tässä yhteydessä Trump käytti Pohjois-Korean johtajalle antamaansa lempinimeä.
Trump on kutsunut Kim Jong-unia "Rakettimieheksi" aiemminkin, muun muassa twiitissään sunnuntaina.
Trump kertoi twiitissä puhuneensa Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin kanssa ja kysyneensä, mitä "Rakettimiehelle" kuuluu. Pitkiä polttoainejonoja Pohjois-Koreassa, twiittasi presidentti.
2. Trump Venezuelan sosialismista
"Ongelmana ei ole sosialismin toteuttaminen, vaan sen onnistunut toteuttaminen"
Presidentti arvosteli puheessaan kovin sanoin presidentti Nicolas Maduron sosialistista hallintoa, joka on johtanut Venezuelan romahduksen partaalle ja näännyttänyt kansalaiset.
3. Trump maailman tilasta
"Osa maailmasta on matkalla kadotukseen"
Presidentti maalaili helvetin tulia osaan maailmasta. Presidentti ei suoraan maininnut tuhon tiellä olevia alueita, mutta luonnehdinta liittynee "pahan akselin" valtioihin. Niihin kuuluvat Yhdysvaltain poliittisessa keskustelussa Pohjois-Korea, Iran, Irak, Kuuba ja Libya.
Käsite otettiin käyttöön presidentti George W.Bushin hallintokaudella.
Vihreät karsisi yritystukia runsaan 800 miljoonan euron edestä. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto esitteli puolueen leikkauslistaa tiistaina politiikan toimittajien lounaalla.
Uutena mukana oli esimerkiksi leikkaus matkustajaliikenteen eli lähinnä ruotsinlaivojen tukeen. Aalto pohtisi, onko "viinarallia" järkevää tukea niin paljon kuin nyt tehdään. Puolueen mukaan tuen karsiminen tasaisi myös kilpailuasetelmaa kotimaisten konferenssijärjestäjien kesken.
Vihreät leikkaisi ensi alkuun 20 miljoonaa euroa laivojen miehistökustannustuesta, jonka puolue poistaisi asteittain kokonaan kahdessa vuodessa.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan alkuvuonna teettämän selvityksen perusteella miehistökustannustuki on matkustajamerenkulun suorista tuista merkittävin. Siihen kuluu vajaat 40 miljoonaa euroa vuodessa.
MaRan mukaan Suomi tukee viihderisteilijöitä 250 miljoonalla eurolla vuosittain, josta vihreiden ehdottama leikkaus olisi alle kymmenesosa. Keskeisin epäsuora tuki on myynnin ja palvelujen arvonlisä- ja valmisteverottomuus, jonka määrä on runsaat 180 miljoonaa euroa vuodessa. Myös MaRa arvosteli, että tuet vääristävät kilpailua.
Aalto: Yritystuet "pyhä lehmä" hallitukselle
Juha Sipilän (kesk.) hallitus pui yritystukien karsimista jo keväällä sekä uudelleen elo-syyskuun vaihteessa budjettiriihessään, mutta lopputulos jäi siihen, että uudistamista pohtimaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä.
Touko Aalto pitää parlamentaarisen työryhmän perustamista hyvänä asiana, mutta sanoo, että hallitus olisi voinut tehdä jo budjettiriihessään päätöksiä yritystukien leikkaamisesta.
– Pidän tosi kummallisena, että jos valtioneuvoston itse tilaamista selvityksistä näkyy selkeästi, että suuri osa vero- ja yritystuista on tehottomia, niin niitä ei voida edes käsitellä, että ne ovat pyhä lehmä, Aalto arvosteli politiikan toimittajien lounaalla.
Hänen mukaansa pelkona on, että hallitus siivosi päätösten tekemisen työryhmään, koska se on kykenemätön tekemään päätöksiä.
Vihreät karsisi ensi alkuun eniten yritystukia teollisuuden energiaverojen palautuksista, joista puolue leikkaisi runsaat 200 miljoonaa euroa. Suurin osa tiistaina listatuista leikkauskohteista on ollut jo aiemmin esillä esimerkiksi vihreiden varjobudjeteissa.
Valtiollinen alkoholikauppias Alko huokuu nyt aivan eri lailla uskoa tulevaisuuteen kuin vielä viime lumilla. Helmikuun alussa jättämässään lausunnossa Alko varoitti merkittävistä henkilöstövähennyksistä ja myymäläverkon supistuksista, jos yhtiön liikevaihto laskee alkoholilain kokonaisuudistuksen seurauksena lakiluonnoksessa arvioidulla tavalla.
Nyt Alko ilmoittaa, että se aikoo avata vielä tämän vuoden puolella ja ensi vuonna yhteensä neljä uutta myymälää pääkaupunkiseudulle. Se merkitsee myymälämäärän nousua uuteen kaikkien aikojen ennätykseen, 358:aan.
Optimismin taustalla on osin se, että lakiuudistuksessa Alkolle on luvassa muun muassa myymäläauto, tunnin pidennys arkipäivien aukioloihin sekä oikeus arvojuomien huutokauppoihin.
Yhtiön mukaan myymälälakkautuksia ei ole tällä hetkellä näkyvissä - joskin se seuraa tarkoin alkoholilain muutosten vaikutuksia. Eniten Alkon asemaa uhkaa hallituksen esittämä nelosoluen ja muiden alle 5,5 prosenttisten alkoholijuomien myynnin salliminen ruokakaupoille, huoltamoille ja kioskeille. Nyt yläraja on 4,7 prosentissa eli keskioluessa.
Lakiluonnoksessa esitetyn arvion mukaan enimmäisprosentin korotuksen myötä Alko menettäisi noin 70–90 prosenttia oluen, siiderin ja long drink -juomien myynnistä. Se vähentäisi myyntituloja vähintään 100 miljoonaa euroa ja rokottaisi yhtiön liikevaihdosta noin 7 prosenttia.
Kansanedustajat saavat sooloilla
Prosenttirajan muutos tai pitäminen nykyisellään on eduskunnan käsissä. Kansanedustajat saavat poikkeuksellisesti esittää vaihtoehtoisia prosentteja lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä ja äänestää asiasta omantuntonsa mukaan. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on jo ehdottanut ylärajan laskemista 3,5 prosenttiin Ruotsin mallin mukaan.
– Alko ei osaa ennakoida, mitä eduskunta päättää päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajasta, vt. toimitusjohtaja Anton Westermarck kertoo.
Muissa pykälissä ryhmäkuri ei jousta ja mennään lakiesityksen mukaisesti sikäli kuin valiokuntakierros ei muuta kuvioita. Lakiesityksen lähetekeskustelu käynnistyi tänään, ja äänestysten aika on myöhemmin syksyllä.
Kymmenes miinusvuosi
Alkon yksinoikeuden nosto nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin olisi sikälikin paha suonenisku yhtiölle, että sen litramyynti supistuu jo kymmenettä perättäistä vuotta. Edellinen plussavuosi oli 2007, joka oli samalla Alkon myyntiennätysvuosi litroilla mitattuna. Ennätysvuodesta on litramyynti leikkaantunut viidenneksellä ja miinuksella on toistaiseksi mennyt tämäkin vuosi. Nelosoluiden, siiderien ja lonkeroiden siirtyminen pääosin ruokakaupan vastuulle romauttaisi litramyyntiä vielä todella paljon rumemmin pakkasen puolelle. Pientä valoa kilpailutilanteeseen tuo Viron päätös nostaa alkoholijuomien valmisteveroja vuosien 2016–2020 aikana.
– Alko seuraa tarkkaan, kuinka Viron veronkorotukset vaikuttavat matkustajatuontiin ja mihin Suomen hallituksen budjetin yhteydessä suunnitellut 100 miljoonan euron alkoholijuomaveron korotukset kohdistuvat, Westermarck toteaa.
Yle Uutisgrafiikka
Systembolaget porskuttaa
Alkon pitkä miinusputki näyttää sikäli erikoiselta, että sen ruotsalainen veljesmonopoli Systembolaget on samoina vuosina kasvattanut litramyyntiään joka vuosi ilman katkoja ja porskuttaa vahvasti plussalla tänäkin vuonna. Systembolagetin litramyynti on kymmenessä vuodessa hypännyt 25 prosenttia, Alkon laskenut ennätysvuodesta 2007 jo päälle 20 prosenttia.
Systembolagetin olutmyynti on noussut samaa tahtia kokonaismyynnin kanssa, Alkossa taas on menty oluissakin roimasti alas.
Ruotsin valtiollinen alkoholikauppias Systembolaget on onnistunut kasvattaman litramyyntiään ilman katkoja jo yli kymmenen vuotta peräkkäin. Sam Lindh / AOP
Alko väläyttääkin lausunnossaan Ruotsin järjestelmän harkitsemista.
– Tehokas keino alkoholihaittojen vähentämiseksi olisi siirtyminen Ruotsin järjestelmään, jossa päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomisen enimmäisprosentti on 3,5.
Alkon mukaan enimmäisprosentin laskulla ei kuitenkaan kyselyiden valossa ole kansalaisten vahvaa tukea ja siksi sekin katsoo parhaaksi liputtaa pitäytymistä nykyprosenteissa.
Kesä jäi haikeasti taakse. Työpaikoille ovat palanneet ruskettuneina työkaverit, pomot ja alaiset. Sinne palasivat myös kiusaajat ja heidän kiusattunsa.
Kun alkusyksyn pilvet keräävät sadetta ja heittävät sen kasvoillesi matkalla töihin, työpaikkakiusaajasi on jo siellä odottamassa. Hän on yli kesän levättyään taas voimissaan. Suomessa työpaikkakiusaaminen on yleistä, vaikka työntekijän lakisääteinen velvollisuus on välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää
Miksi tätä ei saada kuriin? Terapiatyössäni näen, että työpaikkakiusaamisen jäljet ovat kestämättömät. Ne vaikuttavat kiusatun parisuhteeseen ja perheeseen vuosien ajan, ja joskus koko elämän. On vaikeaa huolehtia lapsista, kun itsestä tuntuu, että on tuhon oma.
On vaikeaa rauhoittua viettämään parisuhdeiltaa, kun mieli on musta. Tavallisimmin kiusattu haluaa vain luovuttaa. Hän on epätoivoinen ja ahdistunut.
”Kerro miten pahalta sen tuntuu”. Niinhän sen on tarkoituskin tuntua pahalta!
On tavallista, että läheiset ja työtoverit vähättelevät kiusatun kokemusta. ”Sehän oli vain huumoria! ”Hyvin helposti kiusattu syyttää itseään, kun ei pysty puolustautumaan tai ottamaan kyseenalaista leikkiä leikkinä.
Kiusattu kokee, että hänen ihmisarvoaan uhataan. Hän pelkää työpaikkansa ja toimeentulonsa puolesta. Pitkään kiusaamisen kohteena olleet kärsivät posttraumaattisesta stressireaktiosta (PTSD) ja kokevat olevansa mitättömiä.
Kiusaamisen vastaiset toimenpideohjeet vaikuttavat psykoterapian ammattilaisen näkökulmasta hyvin naiiveilta.
”Mene hänen huoneeseensa ja kerro hänelle miltä se tuntuu”. Eli ”astu suoraan leijonan luolaan”? Pelkkä samaan työtilaan saapuminen aiheuttaa kiusatulle heikotusta.
”Ota työtoveri mukaan”. Miksi sekoittaa sinun työturvallisuusuhkaasi ulkopuolisia, asiaan kuulumattomia ihmisiä?
Kannatan ongelman viemistä suorinta tietä työterveyshuoltoon
”Kerro miten pahalta sen tuntuu”. Niinhän sen on tarkoituskin tuntua pahalta! On helppoa viedä ihmisen usko itseensä siten, että hän ei jaksa taistella eikä koe kenenkään tukevan häntä.
Vielä mietin tavanomaista ohjetta siitä, että ”mene kertomaan esimiehelle”. Kuinkahan monella työntekijällä on niin luottamuksellinen suhde esimieheen, että voi paljastaa suurimman häpeänsä ja epävarmuutensa työnantajan edustajalle? Nimittäin asiat näyttävät eri ihmisistä erilaisilta.
Yhdysvaltalaistutkimus havaitsi, että monet työpaikkakiusaajat ovat esimiestensä suosiossa ja menestyvät hyvin urallaan, huolimatta siitä, että organisaatiossa samaan aikaan koetetaan saada työpaikkakiusaaminen loppumaan.
Kiusaamista on aina käsiteltävä työsuojelurikoksena. Sen hoitakoot ammattilaiset. Ei ole oikein velvoittaa kiusattua suojelemaan itseään.
Itse kannatan ongelman viemistä suorinta tietä työterveyshuoltoon. Oma lääkäri on monille työelämässä se kaikkein luotettavin ihminen, jolle voi puhua. Kannatan työsuojelurikoksesta samaa ilmoitusvelvollisuutta kuin esimerkiksi lastensuojelurikoksesta.
Älä odota, että sinun hyvyytesi vaikutuksesta kiusaaja muuttuu, tai katuu, tai myöntää kiusanneensa
Kiusaamisen syitä on lukemattomia. On se, että joistakin heikompien kiusaaminen on hauskaa. On se, että toisen erilaisuus, etninen tausta tai mitat antavat aihetta. Olen kohdannut työssäni psykoterapeuttina kammottavia esimerkkejä heikossa työmarkkina-asemassa oleviin kohdistuvasta, huumoriin verhotusta nimittelystä.
Lisäksi monilla työpaikoilla on yksi näkyvä hierarkia, joka löytyy organisaatiokaaviosta. Mutta sen lisäksi on toinen, näkymätön hierarkia, jossa taistellaan näkymättömästä vallasta. Kiusaajalla on ehkä pitkä kokemus siitä, miten näkymätön valta otetaan. Kiusaaja ei aina jätä mitään jälkiä, eikä kiusaamista voida todistaa.
Tässä vinkkejä Sinulle, joka olet saanut työpaikkakiusaamisesta tarpeeksesi ja haluat nämä vaikeudet pois elämästäsi.
1) Älä odota, että sinun hyvyytesi vaikutuksesta kiusaaja muuttuu, tai katuu, tai myöntää kiusanneensa. Mikään näistä ei kuulu ilmiön luonteeseen.
2) Älä anna kiusaajallesi lisää materiaalia, jota käyttää sinua vastaan. Kommunikoi lyhyesti ja selkeästi ainoastaan työasioista.
3) Älä vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin. Yksityisasiat eivät kuulu työpaikalle, ellet itse niin tahdo.
4) Älä vastaa alatyylisiin sähköposteihin äläkä käytävillä heitettyihin karkeuksiin.
5) Älä koskaan jää huoneeseen yksin kiusaajasi kanssa.
6) Kerro kaikki työterveyslääkärillesi. Työterveyslääkärisi soittaa luvallasi esimiehellesi ja vaatii turvaamaan työturvallisuutesi.
Anna itsellesi ja työpaikkakiusaajallesi toisenlainen syksy. Vielä tänä syksynä sinä saavut töihin posket märkinä, mutta se on vain sadevettä eikä kyyneleitä.
Heli Vaaranen
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen. Hän kehottaa sinkkuja välttämään nolla-aikaa.
Oulu on niittänyt mainetta pyöräilykaupunkina ja saanut siitä myös tunnustusta. Oulun kevyen liikenteen väylät ovat kuitenkin jääneet retuperälle. Vanhojen pyöräteiden kunnossa pitämiseksi ei ole 10 – 15 vuoteen tehty paljoakaan, myöntää Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.
Rahat ovat menneet uusien asuinalueiden katujen rakentamiseen. Vaaralan mukaan tilanne on nurinkurinen, sillä isoimmat pyöräilijämäärät ovat siellä, missä ovat heikoimmat edellytyksen pyöräilylle eli keskustan alueella.
Oulun pyörätieverkosto on yksi Suomen laajimpia.Marko Siekkinen / Yle
Pyöräilijöiden asiaa ajava Oulun Polkupyöräilijät on nostanut esille pyöräteiden huonon kunnon ja kaupungin pyöräilykulttuurin jälkeen jäämisen. Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva sanoo, että Oulu ratsastaa menneiden vuosikymmenien pyöräilykaupungin maineella ja on käytännössä jäänyt jälkeen kehityksestä moniin muihin kaupunkeihin verrattuna.
– Jopa Kempeleeseen saatiin pyöräbaana ennen Oulua, Haapakorva sanoo.
Keskusta on pyöräilijän pullonkaula
Suurimpana ongelmana Haapakorva pitää Oulun keskustaa. Siellä pyöräilijät ovat kävelijöiden kanssa samoilla kevyen liikenteen väylillä. Tilanne on hankala molempien kannalta. Haapakorvan mukaan selkeintä olisi, että pyöräilijöille olisi omat selkeät kaistansa.
– Meillä pyörätiet eivät eroa mitenkään jalkakäytävästä, joten on luonnollista, että pyöräilijät ajelevat sielläkin, missä pyörätien merkkiä ei ole, Haapakorva sanoo.
Oulussa pyörä on monesti autoa nopeampi kulkuväline lyhyillä matkoilla. Yle
Oulun laaja pyörätieverkosto on rakennettu pääosin vuonna 1972 laaditun pyöräliikenteen kokonaissuunnitelman jälkeen. Jalankulku- ja pyöräilyverkkoa on Oulussa yhteensä noin 750 kilometriä. Se on paljon. Pari vuotta sitten tehdyssä kuntokartoituksessa käytiin vauriomittarilla läpi noin 414 kilometriä pyöräteitä. Huonokuntoisia eli uutta päällystettä kaipaavia väyliä oli 73 kilometriä eli 18 prosenttia pyöräteistä.
Pyöräilijät ajelevat sielläkin, missä pyörätien merkkiä ei ole. Pasi Haapakorva
Pyöräilykaupungin maineen ja katujen rapistumiseen on vähitellen alettu herätä myös päättävissä elimissä. Vuonna 2015 pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseksi laadittiin Oulussa uusi suunnitelma. Kaikkien suunnitelmassa mainittujen kohtien toteuttamiseen arvioidaan kuluvan 10 – 15 vuotta. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistymässä vähitellen.
Keskustan läpi pyöräkatu
Liikenneinsinööri Harri Vaaralan mukaan näillä näkymin ensimmäisenä päästään tekemään pyöräbaanaa keskustan ja Linnanmaan välille kesällä 2018. Vuosien 2018 – 2019 aikana keskustan halkova Pakkahuoneenkatu muutetaan uudenlaiseksi pyöräkaduksi. Siinä saisi ajaa myös autolla, mutta vauhti olisi sovitettava pyöräilijöiden mukaan, eikä pyöräilijöitä saisi ohittaa.
Pyörätiet ovat kyllä esillä juhlapuheissa, mutta budjetin puolella pyöräilyyn panostaminen ei näy. Harri Vaarala
Pyöräkadun rakentaminen mahdollistuu tieliikennelakiin tulossa olevan muutoksen myötä. Myös viitoitukseen, suojateihin ja reunakiviratkaisuihin on Vaaralan mukaan tulossa merkittäviä parannuksia. Sen sijaan uuden asvalttipinnan saaminen huonokuntoisille reiteille on hidasta. Vaaralan arvioin mukaan jatkossa pyöräteitä uusitaan vuosittain muutama kilometri.
Rahat pyöräteiden asvaltoimiseen ovat pois autoteistä, joten päättäjät joutuvat punnitsemaan niiden välillä. Pyöräteiden korjaamiseen rahaa ei ole korvamerkitty lainkaan, vaan niitä on uusittu muiden hankkeiden yhteydessä. Käytännössä rahaa on kulunut vuosittain joitakin satoja tuhansia euroja.
– Pyörätiet ovat kyllä esillä juhlapuheissa, mutta budjetin puolella pyöräilyyn panostaminen ei näy. Asennemuutos tapahtuu hitaasti, Vaarala sanoo.
Oulussa pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät monesti samoja kevyenliikenteen väyliä.Risto Degerman / Yle
Oulun polkupyöräilijät kampanjoi ennen kuntavaaleja pyöräteiden puolesta. Haapakorvan mukaan moni oululainen valtuutettu allekirjoitti yhdistyksen pyörävaaliteesin. Sen perusteella on lupa odottaa parannuksia pyöräteihin.
– Pyöräilyyn kannattaa investoida. Helsingissä on laskettu, että pyöräilyyn investoitu euro tuottaa kahdeksan euroa takaisin muun muassa sen vuoksi, että kansalaiset ovat terveempiä, Haapakorva sanoo.
Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley lupasi etukäteen, että ensimmäisessä YK-puheessaan Trump läimäyttää ja toisaalta halaa oikeita tahoja. Näin tapahtui. Mutta ennen halaus- ja läimäysosastoa Trump pääsi politiikkansa punaiseen lankaan "Amerikka ensin".
YK:ssa on totuttu kuulemaan yleviä puheita kansainvälisen yhteistyön merkityksestä. Trumpin näkemyksen mukaan voima lähtee kansallisvaltioista, jotka ottavat itse vastuun itsestään ja kansalaistensa hyvinvoinnista.
Trumpin mukaan hän panee päätöksissään aina Yhdysvaltain ja yhdysvaltalaisten edun etusijalle. Trump patisti myös muita valtiojohtajia tekemään samoin omien kansalaistensa kanssa. Trumpin mukaan olennainen kysymys YK:lle onkin nyt seuraava: "Olemmeko yhä patriootteja"?
Näkökulma esimerkiksi YK:n pääsihteerin päivän aloittaneeseen puheeseen oli selvä. Antonio Guterres listasi maailman tämän hetken suurimmiksi haasteiksi kasvaneen ydinaseuhan, terrorismin sekä ilmastonmuutoksen ja painotti kansainvälistä yhteistyötä ja solidaarisuutta ongelmien ratkaisemiseksi.
YK-piireissä on seurattu, kääntääkö Trumpin Yhdysvallat selkänsä maailmanjärjestölle "Amerikka ensin" –politiikan vauhdittamana. Näin ei näytä käyvän. Trump muistutti, että Yhdysvallat on ollut mukana luomassa YK:ta valtioiden vaurauden ja rauhan takaamiseksi.
Trump sanoi Yhdysvaltain olevan aina maailman ja etenkin liittolaistensa hyvä ystävä, mutta ei kuulemma enää anna käyttää itseään hyväkseen ja sitoutumalla sopimuksiin, joista ei saa mitään vastineeksi.
Iranin kanssa tehdylle ydinsopimukselle tämä ei tiedä hyvää. Trumpin mukaan sopimus on "nöyryytys" Yhdysvalloille, ja siitä ei ole vielä sanottu viimeistä sanaa.
Trumpinkin Yhdysvallat on siis halukas toimimaan YK:ssa, mutta on tehnyt selväksi, että tehokkaammaksi ja vähemmän byrokraattiseksi muuttuneessa YK:ssa. Tämä tavoite muuten sopii hyvin myös Suomelle.
Kovimman Trumpin läimäytykset saivat odotetusti Pohjois-Korea, Iran ja Venezuela.
Trump kutsui ydin- ja ohjuskokeillaan uhittelevaa Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-Unia "itsemurhatehtävällä olevaksi rakettimieheksi". Trumpin mukaan Yhdysvalloilla on kärsivällisyyttä, mutta jos se joutuu puolustamaan itseään tai liittolaisiaan, Pohjois-Korea tuhotaan.
Se on harvinaisen kova lausunto YK:n yleiskokouksen puhujanpöntöstä. Tosin Pohjois-Korean kriisin ratkaisemisessa Trump heitti pelipallon nyt YK:lle sanoen, että juuri tätä varten se on perustettu. Sotilaallisen väliintulon uhka on näin ollen ainakin hetkeksi sivummalla.
Jalasjärven Koskuella Etelä-Pohjanmaalla epäillään tapahtuneen henkirikoksen yritys.
Pohjanmaan poliisi sai ilmoituksen tiistai-aamuna kello 8.51. Poliisi löysi paikalle mennessään 70-vuotiaan naisen kotitalostaan huonokuntoisena. Poliisin mukaan nainen oli joutunut väkivallan kohteeksi ja hänet vietiin hoitoon Tampereen keskussairaalaan hengenvaarallisessa tilassa.
Pohjanmaan poliisin omissa etsinnöissä löydettiin talossa asuva naisen 70-vuotias puoliso menehtyneenä. Mies löydettiin talon ulkopuolelta.
Tutkitaan tapon yrityksenä
Pohjanmaan poliisi tutkii tapahtumaa tapon yrityksenä. Uhrina on ollut nainen.
Poliisin alustavien tietojen mukaan tapahtumaan ei liity muita henkilöitä. Poliisi ei anna tietoa tekotavasta tai muista tekoon liittyvistä yksityiskohdista esitutkinnallisista syistä.
Rakennemuutosten tyhjentämät pikkukunnat ovat yllättävän ongelman edessä. Tulijoita olisi mutta kymmeniä vuosia tyhjinä olleita tontteja ja peltoja ei saada myyntiin.
Syynä autioitumiseen ovat jakamattomat perikunnat. Muuttoliikkeen vuoksi vuosikymmeniä sitten hylätyillä tiloilla voi olla jopa parisataa omistajaa ja omistajuus on pahasti pirstoutunut.
Lappia 1960-luvulla koetellut rakennemuutos jätti jälkeensä muun muassa Pelkosenniemelle paljon tyhjiä tiloja, kun kunnan väkiluku laski lyhyessä ajassa alle puoleen entisestä.
– Yhdelläkin talolla on parisataa omistajaa, ja ihan meidän lähettyvillä on lähemmäs sata omistajaa, Pelkosenniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja Annika Kostamo sanoo.
Pelkosenniemen raitti.YLE / Sauli Antikainen
Kostamo seisoo haastateltavana keskellä Pelkosenniemen kyläraittia, josta on näkymä Kemijokivarteen. Maisemassa on vanhojen tilojen lisäksi yksi uusi omakotitalo ja useita rakentamattomia tontteja.
– Tuttavaperhe yritti etsiä kahdeksan vuotta sitten tästä jokivarresta tonttia, ei löytynyt. Kukaan ei ollut valmis myymään, Kostamo sanoo.
Omistajia myös ulkomailla
Omistajuuden pirstoutuminen vaikeuttaa tonttien saamista myyntiin, koska yksittäisen omistajan saama rahallinen hyöty jää pienemmäksi kuin nostalginen tunne omistaa edelleen palanen kotikuntaansa.
Lisäksi perikunnista on vaikea löytää vapaaehtoisia järjestelemään yhteisten maiden ja tonttien myyntiä.
– Se on hirveä episodi ottaa kaikki ne osakkaat kiinni. Monet asuu Ruotsissa ja voi olla, että kaikki tilalliset eivät edes tiedä, missä heidän palstat sijaitsevat. Silloin ollaan hyvin varovaisia antamaan mitään lupia. Siinä on enemmän työtä kuin rahallista hyötyä, Annika Kostamo sanoo.
Omistajuuden pirstoutuminen toi yllättäviä ongelmia myös Pelkoseniemen tavoitteeseen siistiä kylän maisemaa. Tyhjät maa-alueet ovat pusikoituneet ja kasvavat sekä puuta että pensaikkoa. Vakituisia asukkaita häiritsee kylän kasvaminen umpeen mutta maanraivaaminen vaatii maanomistajien luvan.
– Me haluttais tietenkin tuo Kemijoki näkyviin tuohon vitostielle. Viimeksi eilen soittelin maanomistajien perään ja kaukaisin olisi Brysselissä. Heitä en ole vielä tavoittanut.
Pelkosenniemen kunta on päättänyt tarjota maanomistajille ilmaista metsuria raivaamaan joitakin kunnan keskustan avainpaikkoja pusikoilta ja avartaa maisemaa.
Andy McCoyn patsas houkuttelee turisteja Pelkosenniemelle. Torilla käy päivittäin matkalaisia, jotka haluavat kuvautta itsensä Andyn kanssa.Yle
Yhteismetsistä esimerkkiä?
Annika Kostamo toivoo jopa lakimuutosta, jolla voitaisiin puuttua liian suuriin omistajaryhmiin.
– Henkilökohtaisesti tiedän, kiinteistöyhtymän osakkaana, että kuinka vaikea siitä esi-isien perinnöstä on luopua. Mieluummin sitä omistaa kuin ottaisi sen rahan, mutta jossakin sen pitäisi sen rajan mennä, että kuinka monta omistajaa yhdellä palstalla voi olla.
Kostamo innostuu haastattelijan esittämästä ajatuksesta, että pirstoutuvalle maanomistajuudelle luotaisiin, yhteismetsien tapaan, mahdollisuus liittyä yhtymään, jossa omistajuus muuttuisi osakkuudeksi.
– Tuosta pitää vinkata eduskuntaan, että alkaisivat edistämään tällaista ratkaisua.
Kostamon käsitys on, että jakamattomat perikunnat ovat iso ongelma koko Lapissa. Uusia asukkaita ei saada houkuteltua kun tontteja ei saada myyntiin ja kylät pusikoituvat.
Pelkosenniemen Kairala. Edessä virtaa Kitinen.Jorma Talvensaari
Presidentti sanoi Yhdysvaltain haluavan vuoropuhelua, ei vastakkainasettelua. Hän painotti, että terrorilla uhkaavat roistovaltiot ovat Yhdysvaltain ja maailman uhka.
– Olemme nähneet miljoonien Pohjois-Korean kansalaisten nääntyvän nälkään ja joutuvan kidutetuiksi. Nyt Pohjois-Korean häikäilemätön ydinaseohjelma uhkaa maailmaa.
Hän sanoi Yhdysvaltain olevan valmis toimimaan Pohjois-Korean suhteen. Hän kiitti Venäjää ja Kiinaa yksituumaisuudesta Pohjois-Korean suhteen, mutta sanoi, että pakotteet eivät ole riittäviä.
"Johtajat ihmisten palveluksessa"
Presidentti aloitti puheenvuoronsa viittauksella Yhdysvaltain asemaan kansainvälisessä yhteisössä.
– Amerikassa ihmiset hallitsevat. Minut valittiin puolustamaan heidän arvojaan. Minut valittiin asettamaan Yhdysvallat ensimmäiseksi. Niin tulee myös teidän toimia ja palvella omia kansalaisianne, sanoi Trump. Hän viittasi kokoussalissa istuviin valtiojohtajiin.
Pohjois-Korean tilannekatsauksen jälkeen presidentti siirtyi käsittelemään Irania.
– Iranin on lopetettava tuhoava politiikka ja terrorismin tukeminen. Sen on vapautettava vankeina olevat amerikkalaiset. Tavalliset kunnon iranilaiset ansaitsevat parempaa.
Presidentti sanoi, että hänen elokuussa ilmoittamansa uusi Afganistanin strategia on mahdollisuus al-Qaedan lyömiseksi. Hän sanoi sen olevan muuta kuin poliitikkojen asettamia päivämääriä.
"Hallitsematon maahanmuutto saatava kuriin"
Presidentti moitti kemiallisten aseiden käyttöä Syyriassa. Hän kiitti G20-valtioiden panosta turvapaikkojen antamisessa pakolaisille.
– Hallitsematon maahanmuutto on ongelma sekä lähettäville että vastaanottaville maille. YK:n ja Afrikan unioni ovat tehneet merkittävää työtä konfliktien vakauttamisessa useissa Afrikan maissa.
Trump kehotti karsimaan byrokratiaa
Presidentti sanoi ennakko-odotusten mukaisesti Yhdysvaltain maksavan suhteessa liikaa YK:n budjetista. Yhdysvallat haluaa kuitenkin olla arvojen vaalija koko maailmassa.
– Ei ole hyväksyttävää, että lukuisista ihmisoikeusloukkauksista syytetty valtio on jäsenenä YK:n ihmisoikeuselimissä.
Kuuban pakotteita Trumpin hallinto ei ole poistamassa ennen kuin Kuuba muuttaa politiiikaansa. Hän käsitteli myös Venezuelan tilannetta.
– Emme voi vain katsella, kun Venezuela on romahduksen partaalla. Meidän on autettava venezuelalaisia palauttamaan kunnollinen halllinto. Ongelma ei ole sosialismin toteuttaminen, vaan sen uskollinen toteuttaminen.
Trump viittasi Yhdysvaltain entisen presidentin Harry S. Trumanin ajatuksiin vahvoista ja suvereeneista valtioista.
– Emme etsi vihollisia, vaan ystäviä.
"Luvassa on suuri herääminen"
Trumpin mukaan suuri kysymys YK:lle on patriotismi.
– On pohdittava, rakastavatko ihmiset isänmaataan tarpeeksi puolustaakseen sen arvoja. Ihmisten on otettava tulevaisuus omiin käsiinsä. Itsenäisten valtioiden on etsittävä ystäviä. Seiskäämme yhdessä rauhan puolesta.
Marshall-avun muisteloa
Trump käsitteli Yhdysvaltain Euroopalle 70 vuotta sitten antamaa Marshall-apua. Hän sanoi avun tavoitteiden, rauhan ja pyrkimyksen kukoistukseen pätevän yhä.
Presidentti sanoi puheenvuoronsa aluksi työpaikkojen lisääntyneen ja markkinoiden vahvistuneen. Hänen mukaansa Yhdysvaltain armeija on pian vahvempi kuin koskaan.
Trump kiitti muiden maiden apua hurrikaanien aiheuttamien tuhojen raivauksessa.
Presidentti toivotti kokouksen aluksi sen osanottajat tervetulleeksi kotikaupunkiinsa. Puheenvuoronsa lopuksi Trump pyysi Jumalan siunausta Yhdysvalloille ja muille kokouksen osanottajavaltioille.
Pääsihteeri vetosi jälleen Pohjois-Koreaan
YK:n pääsihteeri António Guterres esitti yleiskokouksen avauspuheenvuoron.
– Olemme maailma, joka on palasina. Maailman tulee olla kokonainen.
Pääsihteerin mukaan ydinaseiden käyttöä ei pitäisi edes ajatella. Niiden käytön uhka on kuitenkin suurempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Kun uhka kasvaa, kasvaa myös vahingon riski, sanoi Guterres.
Guterres aikoo järjestää vuonna 2018 laajan kansainvälisen terrorisminvastaisen konferenssin.
Euroopassa puhaltavat nyt Euroopan unionin tiivistämiselle suotuisat tuulet, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julisti puheessaan viime viikolla. Unioniin nihkeästi suhtautuvat britit tekevät lähtöä ja EU-vastaisten populistien nousu Euroopan vaalikentillä on hyytynyt.
Mikäli uudistusjuna lähtee Saksan ja Ranskan vetämänä liikkeelle, on suomalaisten poliitikkojen pystyttävä neuvottelupöydissä kertomaan, millaisen EU:n Suomi jatkossa haluaa. Yle kysyi näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta kaikille puoluejohtajille osoitetussa kyselyssä.
Ylen pyynnöstä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku tutustui puoluejohtajilta saatuihin vastauksiin ja jakoi puolueet niiden perusteella viiteen eri ryhmään. Puolueiden vastauksia Ylelle kommentoi myös yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta.
1. Kiihdyttäjät
Yle Uutisgrafiikka
Yle kysyi puolueiden kantaa unionin yhteistyön syventämiseen, rahaliiton kehittämiseen, euromaiden yhteisvastuun kasvattamiseen ja turvapaikkapolitiikkaan.
Vastausten perusteella vihreät erottuu selkeästi integraatiomyönteisimpänä puolueena, joka on valmis muita nopeampaan yhteistyön syventämiseen kaikilla kyselyssä esiin nousseilla alueilla.
– Yhteisen päätöksenteon lisääminen tietyissä asioissa toisi paremman unionin, kestävämmän talouden ja laajemman hyvinvoinnin, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kirjoittaa vastauksessaan.
Aalto on ainoa puheenjohtaja, joka vastaa yksiselitteisesti olevansa valmis lisäämään euromaiden yhteisvastuusta taloudellisista riskeistä. Tutkija Timo Miettinen pitää vastausta yllättävänä.
– Monet puolueet pitävät yhteisvastuuta punaisena vaatteena. Selvästi ajatellaan, että yhteisvastuusta puhumalla ei vaaleissa pärjää. Vihreät kuitenkin puhuvat myönteiseen sävyyn yhteisvastuun kehittämisestä, Miettinen sanoo.
Miettisen mielestä vihreiden vastauksessa on kiinnostavaa myös maininta euroalueen sisäisistä epätasapainoista, jotka ilmenevät erityisesti Saksan suurena vientiylijäämänä. Tällaiset kannat ovat Saksan kanssa samoja talouspoliittisia näkemyksiä jakavissa suomalaispuolueissa harvinaisempia. Aihetta ovat euroalueella pitäneet esillä muun muassa Ranskan presidentti Macron ja Italian entinen pääministeri Matteo Renzi.
– Solidaarisuuden ja vastuullisuuden tulee kulkea käsi kädessä. Toisaalta tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja parempaa riskienhallintaa, toisaalta mahdollisuuksia tasata valtavia yli- ja alijäämäeroja eri maiden ja alueiden välillä, vihreiden Aalto kirjoittaa vastauksessaan.
2. Rauhalliset etenijät
Yle Uutisgrafiikka
Vanhat suuret puolueet: kokoomus, SDP, keskusta ja pienemmistä puolueista RKP kuuluvat vastausten perusteella ryhmään, jossa EU-integraatiossa nähdään mahdollisuuksia syventämiselle, mutta eteneminen halutaan hoitaa rauhalliseen tahtiin, UPI:n tutkija tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi. Hän kutsuu ryhmää gradualisteiksi.
– Suuret puolueet kokoomus, keskusta ja SDP ovat loppujen lopuksi vastauksissaan hyvin lähellä toisiaan. Vastauksista henkii tietty konsensuslinja, joka on aika lähellä Saksan EU:ssa ajamaa linjaa, Iso-Markku sanoo.
Suuret puolueet kokoomus, keskusta ja SDP ovat loppujen lopuksi vastauksissaan hyvin lähellä toisiaan. Tutkija Tuomas Iso-Markku
Saksan ajamalla linjalla tarkoitetaan jäsenvaltioiden omaa vastuuta ja markkinakuria korostavaa lähestymistapaa.
Hallituspuolueista keskustan ja kokoomuksen vastauksissa korostetaan, että euroalueella jo tehtävät toimet on saatettava loppuun ennen uusien harkitsemista. Näihin kuuluu erityisesti pankkiunionin viimeistely.
– Jokaisen valtion on saatava ensi sijassa omat uudistuksensa ja taloutensa kuntoon, ennen kuin voidaan realistisesti päättää lisätoimista, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kirjoittaa vastauksessaan.
– Niin kauan kuin rakenteelliset uudistukset EU-jäsenmaissa odottavat tekijäänsä, talous- ja rahaliittoa koskevat uudistukset ovat toissijaisia, vastaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
SDP:n Antti Rinteen mukaan EU:n kriisinsietokykyä voitaisiin parantaa niin sanotulla pahan päivän rahastolla.
– Jokaisella jäsenvaltiolla on vastuu oman julkisen talouden tilasta, mutta mahdollisessa vaikeassa taloustilanteessa talous- ja rahaliiton jäsenten yhteistyökykyä on vahvistettava, Rinne kirjoittaa.
RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä euroalueella tullaan pitkällä tähtäimellä tarvitsemaan tiiviimpää yhteistyötä, mutta sen aika ei ole vielä.
Ennen tiiviimpää yhteistyötä tulee vähentää riskejä. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson
– Ennen tiiviimpää yhteistyötä tulee vähentää riskejä. Jotta näin tapahtuisi, on myös tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat niitä toimenpiteitä, joihin ollaan sitouduttu, Henriksson kirjoittaa vastauksessaan.
3. Uudistajat
Yle Uutisgrafiikka
Tutkija Tuomas Iso-Markku asettaisi vasemmistoliiton ainoana puolueena omaan reformistien lokeroonsa. Siellä on Suomessa yksinäistä, mutta samoja ajatuksia jakavat aatetoverit muualla Euroopassa.
– Kuten monilla Euroopan vasemmistopuolueilla, on vasemmistoliitolla vahva reformistinen uudistusagenda. Suhtautuminen integraatioon itsessään on myönteistä, mutta samalla he haluavat merkittäviä uudistuksia EU:n instituutioihin tai ylipäätään EU:n agendaan, Iso-Markku kertoo.
Vasemmistoliitto kokee yhteistyön tiivistämisen vastenmieliseksi, mikäli se tarkoittaa talouskurin tai yksityistämisen lisääntymistä Euroopassa. Vasemmistoliitto toivoisi yhteistyön lisäämistä Euroopassa sen sijaan esimerkiksi EU-alueen yhteisinvestointeja kasvattamalla.
Rahaliittoa vasemmistoliitto pitää epäonnistuneena ja esittää sen valuvikojen korjaamiseksi Euroopan keskuspankkia koskevia muutoksia.
– Euroopan keskuspankin mandaattia on muutettava niin, että EKP:llä on mahdollisuus lainoittaa maita suoraan työllisyyttä edistävän finanssipolitiikan mahdollistamiseksi. Joustot, kuten rinnakkaisen valuutan käyttöönotto, ovat myös perusteltuja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoittaa.
Vasemmistoliiton vastauksessa huomiota kiinnitetään vihreiden tapaan myös budjettiylijäämien euroalueelle aiheuttamiin ongelmiin ja epätasapainoon.
Iso-Markku arvioikin, että euroaluetta koskevissa kysymyksissä myös vihreät voidaan jossain määrin lukea reformisteihin, mutta vasemmistoliiton esittämät uudistukset ovat selkeästi radikaalimpia.
4. Jarruttajat
Yle Uutisgrafiikka
Kristillisdemokraattien ja puolueeksi pyrkivän Sinisen eduskuntaryhmän EU-politiikassa tavoitteena on pitää asiat suurimmaksi osaksi ennallaan, tutkija Iso-Markku arvioi. Hän luokittelisi puolueet vastausten perusteella minimalisteiksi kutsumaansa ryhmään. Myös keskustan vastauksista hän löytää joitain samoja piirteitä.
- He haluavat pitää kiinni status quosta. Vastauksissa nähdään ehkä tiettyjä alueita joilla voidaan edetä hieman, mutta pääasiassa halutaan pysytellä nykyisessä, Iso-Markku sanoo.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah syventäisi yhteistyötä sisämarkkinoilla. Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppaministeri Sampo Terho mainitsee puolestaan turvallisuusyhteistyön ja terrorismintorjunnan kehittämisen.
– Pitäisin hyvänä myös sitä, että EU ryhtyisi yhdessä kehittämään tehokkaampia tapoja palauttaa kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä näiden lähtömaihin, Terho kirjoittaa vastauksessaan.
Kristillisdemokraatit ja siniset antavat ainoina vastaajina perussuomalaisten kanssa yksiselitteisen tyrmäyksen ajatukselle siitä, että EU:ssa sovittaisiin sitovasti turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen jakautumisesta jäsenmaihin.
Yhtenä perusteluna Terho mainitsee hallitusohjelman, jossa mainitaan, että turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen tulee perustua vapaaehtoisuuteen.
Jakolinjat ainakin jossain kysymyksissä ovat hallituksessa olevien puolueiden välillä selvästi syvempiä kuin tiettyjen hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä. Tutkija Tuomas Iso-Markku
Tutkija Iso-Markku näkee kysymyksen turvapaikkapolitiikasta kertovan hallituksen EU-politiikan vaikeudesta.
– Jakolinjat ainakin jossain kysymyksissä ovat hallituksessa olevien puolueiden välillä selvästi syvempiä kuin tiettyjen hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä. Kysymys turvapaikkajärjestelyistä symboloi tätä erityisen paljon. Tässä asiassa suurin osa suomalaisista puolueista olisi valmis menemään pidemmälle, kuin mitä hallituksen sisällä oleva sininen eduskuntaryhmä, tutkija Iso-Markku sanoo.
Hallituspuolueiden puheenjohtajista kokoomuksen Petteri Orpo kertoo kannattavansa sitä, että EU sopisi sitovasti turvapaikanhakijoiden jakautumisesta jäsenmaihin. Kaikki oppositiopuolueiden puheenjohtajat perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta ovat Orpon kanssa samoilla linjoilla.
Keskustan puolusihteeri Jouni Ovaska ei ota kysymykseen suoraan kantaa, vaan puhuu kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittämisestä, jolloin kiintiöpakolaisten määrää olisi kyettävä nostamaan Euroopan laajuisesti. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on Ylen aikaisemmassa haastattelussa kertonut olevansa valmis nostamaan Suomen kiintiön väliaikaisesti 2 000 pakolaiseen.
5. Purkajat
Yle Uutisgrafiikka
Perussuomalaiset ovat odotetusti EU:n suhteen kielteisimmällä linjalla. Minimalisteista perussuomalaiset eroavat Iso-Markun mukaan siinä, että integraatiokehityksen jarruttamisen sijaan vastauksissa puhutaan jo toteutettujen integraatiohankkeiden purkamisesta.
– Integraation luomia ongelmia, kuten euron kriisiä tai laittomien maahanmuuttajien vaellusta voidaan tietysti hillitä lisäämällä integraatiota, mutta samalla nakerretaan jäsenmaiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeutta. Parempi tapa on purkaa epäonnistuneita integraatiohankkeita, kuten yhteisvaluutta ja Schengen-alue, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa vastauksessaan.
Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen pitää perussuomalaisten kielteisestä suhtautumisesta kertovia vastauksia konkreettisina, kun taas EU:n integraatioon myönteisemmin suhtautuvien puolueiden näkemykset hakevat muotoaan.
Visiot erityisesti talous- ja rahaliittoon liittyen ovat puolueilla vielä aika epämääräisiä kautta linjan. Yliopistotutkija Timo Miettinen
– Visiot erityisesti talous- ja rahaliittoon liittyen ovat puolueilla vielä aika epämääräisiä kautta linjan, paitsi niiden vastausten osalta, jotka ovat yksiselitteisen kielteisiä. Siinä näkyy selkeästi, että tätä keskustelua ei ole vielä käyty institutionaalisten uudistusten tasolla, Miettinen arvioi.
Keskustelua aiheesta tulee syksyn aikana riittämään. Pääministeri Sipilä antaa eduskunnassa ilmoituksen Suomen EU-politiikasta marraskuussa ja EU-pöydissä aihetta käsitellään huippukokouksissa.
Paljon riippuu myös siitä, millainen hallitus Saksassa muodostetaan sunnuntain liittopäivävaalien jälkeen. Vasta sen jälkeen nähdään, millaiseksi Ranskan ja Saksan yhteistyö muodostuu.
Korjattu kello 17.45, Italian entinen pääministeri on Matteo, ei Mario Renzi
Karibialla hirmumyrsky Maria on voimistunut viidennen luokan myrskyksi. Se on aiheuttanut laajaa tuhoa Dominican ja Guadeloupen saarilla. Se on etenemässä kohti Puerto Ricoa, mutta ylittää matkalla Yhdysvaltain Neitsytsaaret.
St. Croix`lla asuva suomalainen Marjo Aho odottaa peloissaan hirmumyrskyn saapumista. Maria hurrikaanin on määrä mennä aivan Marjon kotisaaren ylitse.
Hurrikaaneihin on alueella totuttu, mutta nyt saaren asukkaita todella pelottaa.
– Nämä viime päivät ovat olleet todella repiviä. Tämä myrsky on ihan eri luokkaa kuin aikaisemmat. Meidän on pitänyt tehdä vaikeita päätöksiä mieheni kanssa, Marjo kertoo.
Hän on miehensä kanssa odottamassa hurrikaanin tuloa työpaikallaan, St. Croix´n Buccaneer-hotellissa. Hotelli on turvallisempi kuin oma kotitalo, jolle Marjo jätti miehensä kanssa hyvästit aiemmin päivällä.
Hyvästit Pentikin esineille
Tällä kertaa koti oli pakko jättää oman onnensa varaan, koska siellä pysytteleminen olisi ollut liian vaarallista. Oman kodin jättäminen oli sydäntäsärkevää.
– Katsoin kotona kaikkia ihania tavaroita. Kävin hiljattain Suomessa vanhempieni luona ja ostin ihanaa suomalaista designia kuten Pentikiä. Unelmani on laittaa suomalainen koti. Katsoin niitä esineitä ja ajattelin, että niitä ei enää jatkossa ole.
Marjo korostaa, ettei enää kanna huolta tavaroista tai kodista.
– Tärkeintä on, että kaikki rakkaat ihmiset ja ystävät sekä mieheni selviävät hengissä. Jos aamulla vielä ollaan elossa, niin se on suuri voitto.
Saaren asukkaita pelottaa
Tiistaina alkuillasta St Croix´lla satoi ja myrskysi jo. Hurrikaani Marian tuulen nopeus on yli 70 metriä sekunnissa, joten se aiheuttanee pahoja tuhoja.
– Sen voimasta ainakin kaikki katot lähtevät. Jos rakennukset ovat puusta tai metallista, nekin tuhoutuvat, vaikka olisivat hyvin rakennettuja. Puut varmasti kaatuvat myös.
– Olemme laittaneet vanerilevyjä ikkunoihin sekä naulanneet ikkunat ja ovet kiinni. Olemme myös hamstranneet paljon vettä ja ruokaa, Marjo kertoo.
Vaikka Marjoa pelottaa, hän uskoo olevansa miehensä kanssa turvassa työpaikallaan Buccaneer-hotellissa, joka on tanskalaisten rakentama, tukeva plantaasi-rakennus.
– Tämä on paras paikka olla hirmumyrskyn aikana. Täällä on tosi paksut seinät. Ennen kuin hurrikaani iskee, menemme hotellin pesulaan, joka on hotellin kellarissa, Marjo kertoo.
Hotelliin turvaan hakeutuneet muutamat ihmiset aikovat olla kellarin pesulassa ainakin kokonaisen vuorokauden ajan.
– Sitten on tietysti kysymys, mitä tästä saaresta on enää jäljellä. Toivoisin, että meitä ei unohdeta sen jälkeen, kun myrsky on pyyhkinyt saaremme ylitse, Marjo vetoaa huolissaan.
Älkää unohtako meitä
Odotettavissa on, että Maria hurrikaani aiheuttaa Marjon kotisaarella pahaa tuhoa. Viranomaiset ovat muun muassa varoittaneet, että hirmumyrskyn jälkeen saarella saattavat olla sähköt poikki usean kuukauden ajan.
– Meillä on sen jälkeen todella vaikea tilanne, koska olemme keskellä merta ja kaukana. Älkää unohtako meitä sen jälkeen, kun hurrikaani on edennyt Yhdysvaltain mannerta kohti. Me varmasti tarvitsemme paljon apua, Marjo vetoaa pahoja tuhoja kärsineiden Karibian saarten puolesta.
Hirmumyrsky Irma aiheutti syyskuun alussa Yhdysvaltain Neitsytsaarilla laajoja tuhoja. St Croix´n asukkaat säästyivät sillä kertaa tuholta, mutta ovat auttaneet saaren muiden osien asukkaita.
– Ihmiset ovat vieneet pienillä veneillä ruokaa ja vettä St. Annelle ja St. Thomasille, jotka tuhoutuivat Irman seurauksena. Me olemme vieneet sinne kaikkea tarpeellista, koska heillä ei ole siellä edes kattoa pään päällä, Marjo kertoo.
Hän tietää, että tällä kertaa hirmumyrsky iskee voimakkaimmin juuri St. Croix´lle. Sen seurauksena saaren asukkaat saattavat menettää kaiken.
– Sitten tulevat ne kaikki asiat, kun ihmisillä ei ole enää mitään. Monella ei ole ollut paljon ennen hirmumyrskyäkään. Kaikesta pitää kuitenkin selvitä päivä kerrallaan, Marjo kertoo katsoessaan hiljalleen voimistuvaa myrskyä hotellin ikkunasta.
Tanskan laivaston upseeri on kuollut onnettomuudessa Northern Coasts -sotaharjoituksessa Itämerellä.
Tanskan puolustusvoimien mukaan onnettomuus tapahtui maanantaina iltapäivällä Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähellä. Tanskalainen oli saanut vammoja päähänsä aluksessa olevasta luukusta.
Kyseessä on jo toinen kuolemantapaus samassa sotaharjoituksessa. Aiemmin tässä kuussa harjoituksessa hukkui puolalainen merimies.
Tässä tapauksessa kaksi puolalaista oli pudonnut aluksesta veteen Karlskronan satamassa Ruotsissa, ja heistä toinen kuoli.
Northern Coasts on yksi kolmesta Itämerellä parhaillaan menossa olevasta sotaharjoituksesta.
Eduskuntakeskustelun perusteella esitys vahvemman oluen ja vahvempien juomasekoitusten myynnin salliminen ruokakaupoille tulee saamaan täystyrmäyksen. Niin hallituspuolueista kuin oppositiosta nostettiin monta kertaa esiin, että vahvemman oluen tuominen ruokakauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta ja sen kautta alkoholihaittoja.
Puheenvuoroissa huomautettiin, että näkemys kulutuksen kasvusta pohjautuu lakiesityksessä oleviin asiantuntija-arvioihin.
Erityisesti moni keskustan kansanedustaja käytti puheenvuoron, jossa kritisoitiin prosenttirajan nostoa. Ainoa puolue, josta vain tuettiin vahvempien juomien tuomista ruokakauppohin, oli kokoomus.
Hallitus on sopinut, että kansanedustajilla on vapaat kädet äänestää vahvempien juomien myynnin sallimisesta ruokakaupoille.
2. Lakiuudistus tarvitaan
Jos prosenttirajan nosto tyrmättiin, oli eduskuntasalissa laaja näkemys sille, että alkoholilain uudistus tarvitaan. Nykyinen laki on vuodelta 1994, ja siinä on edelleen paljon säädöksiä vuosilta 1932 ja 1969.
Tukea tuli muun muassa sille, että esitys sallii pienpanimoille suoramyynnin ja kitkee ravintoloiden byrokratiaa sekä poistaa nykylain älyttömyyksiä.
3. Eurooppalaiset ja nuorten juomatavat puhuttivat
Useammassa puheenvuorossa nousivat esiin kuuluisat eurooppalaiset juomatavat. Kiistaa oli siitä, osaavatko suomalaiset ne vai eivät. Juuri kukaan ei määritellyt, mitä eurooppalaiset juomatavat ovat. Ilmeisesti eurooppalaisilla juomatavoilla viitataan siihen, että missään muualla kuin Suomessa ihmiset eivät joisi humaltuakseen.
Moni kansanedustaja eri puolueista kiinnitti huomiota, että nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt. Osa näki, että sen takana on nuorten viisastuminen. Toisenlaisiakin näkemyksiä riitti.
4. Kokonaisuudistus tullee menemään läpi
Keskustelun perusteella tulee olemaan selvää, että jossain muodossa alkoholilain uudistus menee läpi. Sen verran laajaa tukea eri puolilta eduskuntasalia lakiesitys sai, lukuun ottamatta siis vahvempien olueiden ja juomasekoitusten myynnin sallimista ruokakaupoille.
Esimerkiksi vasemmistoliiton Markus Mustajärvi sanoi kannattavansa lakiesitystä lähes sellaisenaan. Hän letkautti, että toivottavasti esitys ei sen vuoksi kaadu.
5. Mitä seuraavaksi
Lakiesitys siirtyy seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Sieltä esitys saapuu takaisin kansanedustajien käsitellyyn, minkä jälkeen siitä äänestetään kahdessa vaiheessa. Ensin äänestetään siitä, nostetaanko prosenttiraja 5,5:een ja sen jälkeen lakipaketin muista kohdista.
Koostimme erilaisia kiperiä risteystilanteita sisältävän testin yhdessä ajokortin teoriaharjoittelupalveluita tarjoavan Ajokaistan kanssa. Testin kysymykset perustuvat muun muassa uuteen autokoulun B-luokan oppikirjaan.
Presidentti Sauli Niinistö on ottanut puheessaan YK:n yleiskokouksessa odotetusti kantaa Pohjois-Korean ohjusohjelmaan.
Niinistö korosti useiden muiden johtajien tapaan, että Pohjois-Korean ydinaseohjelma on uhka globaalille rauhalle ja vakaudelle ja se on saatava loppumaan. Pohjois-Korean hallituksen on Niinistön mukaan osallistuttava neuvotteluihin maan ydinaseohjelmasta ilman ennakkoehtoja.
Niinistön puhe avasi YK:n yleiskokouksen toisen päivän Meksikon ulkoministerin jälkeen Yhdysvaltain New Yorkissa.
Suomen presidentin puhe oli Koreoiden kriisin suhteen sovittelevampi kuin Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla. Trump sanoi tiistaisessa puheenvuorossaan olevansa valmis tuhoamaan Pohjois-Korean rakettimiehineen täydellisesti, jos maa uhkaa Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia.
Niinistö sanoi terrorismin torjunnan olevan YK:n yhteinen prioriteetti. Hänellä on suuret odotukset YK:n uutta terrorismin torjunnan yksikköä kohtaan.
Suomen presidentti viittasi myös radikalisoitumisen uhkaan, joka on nopean väestönkasvun ja kaupungistumisen negatiivisia seurauksia.
Puheensa aluksi Niinistö totesi kaikkien ajatusten olevan Meksikon ja Karibian luonnonkatastrofien uhrien luona.
"Käytännönläheinen kanta ydinaseriisuntaan"
YK:n yhteisistä aloitteista Niinistö kommentoi ydinsulkusopimusta ja ydinaseriisuntaa. Hän vetosi kaikkiin ydinasevaltioihin ydinaseista luopumiseksi.
– Suomen kanta ydinaseriisuntaan on tuloskeskeinen ja käytännönläheinen, Niinistö sanoi.
Niinistö ei kuitenkaan maininnut sitä, että Suomi ei ole mukana ydinaseet kieltävässä sopimuksessa, jonka reilu 120 YK:n jäsenmaata hyväksyi heinäkuussa. Suomi jätti neuvottelut sopimuksesta väliin, sillä niiden lopputulema olisi ulkoministeriön mukaan nolla.
Lisäksi Niinistö toivoi Venäjän ja Yhdysvaltain käynnistävän uudelleen asevalvontaneuvottelut sekä Euroopassa että koko maailmassa.
Ilmastonmuutoksen torjunnasta Niinistö totesi, että arktinen alue on siinä eturintamassa. Niinistö mainitsi jälleen aloitteestaan mustan hiilen päästöjen vähentämiseksi arktisella alueella, kuten hän teki tavatessaan Donald Trumpin elokuun lopussa.
Niinistö sanoi myös, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kehittämistä on nopeutettava.
Suomi mukana poliisioperaatioissa
Presidentti Niinistö korosti Suomen roolia rauhanvälityksessä ja -turvaamisessa. Hän kiitti YK:n pääsihteerin António Guterresin painotusta konfliktien ennaltaehkäisyssä.
Niinistö nosti esiin Suomen aiempaa laajemman osallistumisen YK:n poliisioperaatioihin. Suomalaisia poliiseja on mukana seitsemässä YK:n operaatiossa, mukaan lukien sukupuoleen liittyvään ja seksuaaliväkivaltaan erikoistunut ryhmä Etelä-Sudanissa.
Presidentti korosti, että YK:n rauhanturvaajien seksuaalisiin väärinkäytöksiin on oltava nollatoleranssi. Seksuaaliset väkivaltatapaukset ovat järkyttäneet etenkin Afrikan maiden rauhanturvaoperaatioissa.
Niinistö sanoi sukupuolten välisen tasa-arvon olevan yksi Suomen ulkopolitiikan tärkeimpiä painopisteitä, samalla kun Suomi pyrkii Unescon hallintoneuvoston jäseneksi. Hän totesi myös Suomen olevan mukana terveysturvallisuuden parantamisessa, joka liittyy tautien maailmanlaajuisen leviämisen ehkäisyyn.
– Vain yhdessä voimme tehdä maailmasta paremman paikan, Niinistö sanoi.
Presidentti Niinistö mainitsi puheessaan lyhyesti myös Suomen satavuotisen itsenäisyyden.
Helsingin seudun liikenne HSL kertoo sivuillaan Nobinan työnseisauksen haittaavan bussiliikenettä torstaina 21.9. Katso lista linjoista, joilla työnseisaus näkyy.
Nobinan mielenilmauksen vuoksi jää ajamatta satoja bussilinjoja.
HSL
Mielenilmauksen takana on Nobina South -varikon pääluottamusmiehen Auror Kiserin mukaan se, ettei konsernin pääluottamusmiestä päästetty tiistaina työntekijän tukihenkilöksi työnantajan kanssa käytyihin keskusteluihin ja konsernin pääluottamusmies poistettiin tilasta voimakeinoin.
Nobinan toimitusjohtaja Tom Ward kertoi keskiviikkoiltana saaneensa tiedon laittomasta työnseisauksesta, mutta sen perustuvan kuulopuheisiin.
Wardin mukaan tapahtumat ovat lähteneet liikkeelle tavallisesta esimies-alaiskeskustelusta kuljettajan kanssa Köysikujan varikolla. Jostakin syystä paikalla olivat kuljettajan tukihenkilöinä myös pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.
– Jostain syystä keskustelusta oli lähtenyt leviämään tieto, että pääluottamusmieheen olisi käyty keskustelussa käsiksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, Ward sanoo.
Merkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta huonon sään vuoksi. Sillä voi olla isoja vaikutuksia moneen asiaan, mutta ruisleipää pöydästä ne eivät vie.
Edellisen kerran todella huono sato saatiin vuonna 1987.
– Vuonna 1987 viljasato puolittui normaalista, eikä kansalaiset huomanneet mitään, muistuttaa valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.
Mantilan mukaan tämän vuoden säässä on samoja merkkejä kuin 30 vuotta sitten.
– Kun katsoo runsaan 30 vuoden säätä, ollaan keskiarvon alapuolella. Ollaan suurin piirtein samanlaisessa lämpösummakehittymässä kuin katovuosi 1987 oli.
Monen puinnit viivästyvät tänä vuonna lokakuulle. Mantilan mukaan samoin kävi 30 vuotta sitten.
Puskureiden lisäksi ulkomailta
Vaikka sato jäisi huomattavasti edellisvuosista, ei yksi tai parikaan huonoa vuotta tuhoa Suomen viljavarastoa. Keskimäärin viljasato on vaihdellut noin 3,6 miljardista kilosta runsaaseen neljään miljardiin. Kotimainen kulutus on ollut noin 3,1 miljardia kiloa.
– Meillä on maatiloilla, teollisuudella ja kaupalla varsin reilut puskurivarastot. Normiviljasato on ollut aika ylijäämäinen Suomessa noin 15 vuotta. Ylijäämää on hyvinä vuosina ollut jopa yli 20 prosenttia. Sitä on viety ja kertynyt varastoihin, Mantila selvittää.
Julkisuudessa on lisäksi esitetty arvioita siitä, että tämä olisi jo kolmas huono satovuosi peräkkäin. Mantilan mielestä tilanne ei ole ollut näin synkkä, vaan vuonna 2016 viljaa tuotettiin enemmän kuin kulutettiin.
– Tuotanto ylitti kulutuksen aika reilustikin. Sitä edellisinä vuosina aika paljonkin.
Vuonna 1987 huonosta viljasadosta huolimatta viljoja riitti ruokaan seuraavana vuonna varastojen ja tuonnin ansiosta.
– Tuotanto alitti kulutuksen, ja alitti vielä seuraavanakin vuonna. Silloin mentiin vanhoilla varastoilla. Lisäksi ruista ja vehnää tuotiin. Kuluttajien näkökulmasta ei ollut huoltovarmuusongelmaa.
Mantilan mukaan ongelmia ei tule, jos varastojen lisäksi ulkomailta pystyy ostamaan lisää.
Huoltovarmuuskeskus viimeinen vara
Jos viljat loppuisivat tiloilta, teollisuuden ja kaupan varastoista, viljaa löytyy Huoltovarmuuskeskuksesta. Niitä käytettäisiin vasta sitten, kun viljavajetta ei pystyisi korvaamaan tuonnilla.
Esimerkiksi rukiin omavaraisuusaste Suomessa oli vain 26 prosenttia vielä vuonna 2013. Vaikka Huoltovarmuuskeskuksella on ruista varastossa, ei sitä käytetty.
Mantila ei muista milloin viljoja olisi valtion varastoista viimeksi kaivettu kuluttajille. Joka tapauksessa siitä on useita vuosikymmeniä aikaa.
Viljojen vapauttaminen varastosta vaatii valtioneuvoston päätöksen.
Poikkeustapauksessa rehuviljaa ihmisille
Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa on eniten vehnää toiseksi eniten ruista. Mantila sanoo, että varastossa on vähän ohraakin.
Varmuusvarastojen tarkkoja sisältöjä ei kuitenkaan paljasteta.
– Varmuusvarastoon tuotavista hyödykkeistä tarkat määrät, arvot, hinnat ja sijainnit ovat luottamuksellista tietoa. En voi tarkasti sanoa, mikä on elintarvikeviljaa tai rehuviljaa. Poikkeustilanteissa rehulaatuista viljaa voi elintarvikkeeksi käyttää. Ammattilaiset päättävät, missä raja menee.
Kaikesta käytettävästä viljasta elintarvikekäyttöön menee kuitenkin noin 15 prosenttia.
Tekninen varastointiaika joillekin viljoille on jopa kymmenen vuotta. Viljat eivät ole Huoltovarmuuskeskuksen varastossa näin kauaa, vaan viljoja kierrätetään käytännössä ympäri vuoden.
Huoltovarmuuskeskus on vähentänyt leipäviljojensa määrää varastoissaan. Aiemman 12 kuukauden sijasta viljoja pitäisi olla varastossa kuuden kuukauden käyttöä vastaava määrä. Mantilan mukaan nykyistä suurempi viljojen valmiusvarasto toimi tulppana.
– Kun siilo on otettu varmuusvarastokäyttöön, ei muuta viljaa tule eikä lähde.
Huoltovarmuuskeskus on perustettu vuonna 1993. Mantila muistelee, että valtio rakensi ensimmäiset varsinaiset viljavarastonsa nimenomaan tätä tarkoitusta varten Seinäjoelle vuonna 1939 ja Loimaalle vuonna 1940.
Kylvösiemeniä otettu käyttöön aiemmin
Vaikka viljatilanne on hyvä, Huoltovarmuuskeskus katsoo huolestuneena kylvösiemenen tilannetta.
- Olen seurannut siemenhuollon tilannetta paljon aktiivisemmin viimeisinä päivinä.
Tilat tuottavat noin kaksi kolmasosaa kylvösiemenistä. Noin kolmasosa on sertifioitua siementä, joka tulee siemenkaupan kautta. Mantila kertoo, että sadosta tarvitaan noin seitsemän prosenttia seuraavan vuoden kylvösiemeniksi.
Mantila huomauttaa, että kylvösiemeniä ei voi viljojen tapaan käytännössä tuoda Suomeen muualta. Kylvösiemeniä otettiin käyttöön varmuusvarastosta viimeksi vuonna 2013.
Kylvösiementen lisäksi Mantila on huolissaan viljelijöiden toimeentulosta.
– Viljelijöiden kannalta talousvaikeudet ovat suuria ja kustannukset suuria jo nyt. Kuivauskustannukset tulevat olemaan suuret. Rahaa menee paljon.
Samoin oli vuonna 1987.
– Viljelijät olivat aika pahassa pulassa, koska sato oli menetetty. Rahaa oli kulunut paljon, eikä saanut markkinatuottoja.
Suomalaisen Marjo Ahon työpaikan ikkunoista avautui surullinen näkymä myrskyn runtelemalle golfkentälle, kun aamu valkeni keskiviikkona Yhdysvaltain Neitsytsaarten St. Croixilla.
– Isoja puita on kaatunut paljon. Myös metallikattoja ja metallinpaloja lojuu ympäri golfkenttää. Taloista puuttuu myös kattoja, Aho kuvailee näkemäänsä.
Yhdysvaltain Neitsytsaarille iskenyt hurrikaani Maria työllisti koko Buccaneer-hotellin henkilökunnan. Niin myös Marjo Ahon, joka pitkin yötä pumppasi ja imuroi hotelliin noussutta vettä.
– Ollaan nyt vasta nähty, miltä tämä ympäristö näyttää, ja aika hurjalta myrskyn tuhot vaikuttavat, Aho sanoo.
St. Croixilla säästyttiin kuitenkin pahimmalta. Maria-hurrikaanin keskus pyyhki 50 000 asukkaan saaren eteläpuolelta. Hurrikaani toi saarelle mukanaan kovia tuulia ja rankkasateita.
Yhdysvaltain puolustusvoimat hotellivieraina
Myrskyvaroituksen seurauksena Buccaneer-hotelli sai epätavallisia vieraita. Sen huoneet täyttyivät Yhdysvaltain puolustusvoimien henkilökunnasta ja meteorologeista.
Heidän asiantuntemuksensa takia hotellin ei tarvinnut käyttää henkilökuntaansa vieraiden ohjaamiseen, vaan kaikki pystyivät keskittymään pitämään paikkoja mahdollisimman kuivina.
– Kun meillä on hurrikaani tai muu myrsky, niin yleensä hotellin henkilökunta tekee kaiken ja pitää vieraista huolen. Tällä kertaa kun meillä oli hieman erilaisia vieraita, niin heti kun jotain tapahtui, ihmiset tiesivät mitä tehdä, Aho kertoo.
Tuhojen suuruudesta ei vielä tietoa
Marjo Aho ei toistaiseksi ole päässyt ulos hotellista tuulten puhaltaessa edelleen.
– Juttelin ihmisten kanssa, jotka ovat menossa lentokenttää katsomaan, että missä kunnossa se on. Hekään eivät ole vielä lähteneet matkaan. On vielä liian aikaista. Täällä tuulee yhä, Aho toteaa.
Kun hotellit vallanneet vedet työllistivät yön läpi, Aho siirtyi aamulla kokeilemaan, saataisiinko hotellin internet- ja puhelinyhteydet jälleen toimimaan.
Hotellin ulkopuolella tapahtuneista tuhoista Aholla ei ole toistaiseksi mitään tietoa. Oman kotitalonsa kohtalostakaan hän ei ole vielä kuullut. Aviomies on turvassa, sillä tämä vietti niin ikään yön hotellilla.
– Elossa ollaan täällä hotellilla, mutta saapa nähdä tunnin kuluttua, että rupeaako kuulumaan kuulumisia ihmisiltä, Marjo Aho toteaa ja katselee myrskyn lehdistä paljaaksi puhaltamia palmunrunkoja hotellin ikkunasta.
Maanantaina kirjoitetun ylioppilaskirjoitusten historian kokeessa on havaittu virhe. Kokeen lähdeaineistossa on käytetty kylmän sodan aikaiseen Berliinin saartoon liittyvää piirrosta, joka aineiston mukaan on julkaistu brittiläisessä Punch-lehdessä vuonna 1947.
Todellisuudessa kuva julkaistiin amerikkalaisessa lehdessä vasta vuonna 1948, jolloin Neuvostoliiton toteuttama Berliinin saarto pakotti länsivallat järjestämään Berliinin huoltokuljetukset lentoteitse. Tehtävässä ylioppilaskokelaiden piti tulkita piirrosta, jossa neuvostolakkinen karhu saartaa Berliiniä käsillään.
Ylioppilaslautakunnan historian tehtävänlaadintaryhmän jäsen, yliopistonlehtori Jan Löfström myöntää virheen lähdetiedoissa. Hänen mukaansa virhe ei ole kuitenkaan syntynyt tehtävien laadinnan yhteydessä, vaan se on ollut jo tehtävässä käytetyssä materiaalissa.
Löfströmin mukaan kuvan julkaisuvuosi ei ole tehtävän kannalta ratkaisevaa eikä virhe todennäköisesti vaikuta tehtävän arvosteluun.
Löfström perustelee näkemystään sillä, että tilanne Berliinin ympärillä alkoi kiristyä jo selvästi ennen vuotta 1948.
– Pääpointti on se, että kokelaan pitää osata lukea kuvasta, että siinä on kyse suurvaltasuhteista, ja siinä Neuvostoliitolla on hyvin vahva asema Berliinin suhteen ja se pystyy kontrolloimaan sitä aika paljon, ja sitten länsivallat ovat siinä heikommassa asemassa, sanoo Löfström.
Yhteiskuntaopin sensorikokous kokoontuu puolentoista viikon kuluttua. Silloin Löfströmin mukaan tiedetään miten kokelaat ovat vastanneet ja säädetään arvostelua, jos se on tarpeen.
Viikko sitten syksyn ylioppilaskirjoituksissa kohahdutti englannin kielen kuullun ymmärtämiskoe, jossa käytettiin materiaalina muun muassa rasistisena ja kansallismielisenä julkaisuna tunnettua yhdysvaltalaista Breitbart.com-sivustoa.
Läppäri takkuaa eikä nettiyhteys toimi. Kaiken lisäksi reidet huutavat hoosiannaa tulikuuman kannettavan alla.
Tämä on monelle meistä tuttu tilanne, joka usein ratkaistaan ostamalla uusi kone kaupasta.
Kuvioon kuuluu myös se, että vanha läppäri jätetään komeroon pölyttymään vara- tai mökkikoneeksi. Toisinkin voisi toimia.
Yrityskoneesta kotikoneeksi
Suomessa on useita käytettyjen tietokoneiden jälleenmyyjiä. Yksi niistä on oululainen Taitonetti, joka on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa alan johtavaksi yritykseksi Suomessa.
Liiketoiminnan elinehto on saada myyntiin hyviä leasing-koneita, joista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua, kertoo Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijola.
15-20 vuotta sitten koneet vanhenivat nopeammin kuin nykyään. Mikko Veijola
Liisattujen koneiden välittäjiltä saatetaan ostaa jopa satoja koneita, jotka huolletaan myyntikuntoon. Tyhjennetty yritysläppäri ei kuitenkaan liikahda yksityiskäyttöön tuosta vain.
– Kone avataan ja puhdistetaan, minkä jälkeen sen kunto arvioidaan. Koneisiin tehdään tarvittavat korjaukset ja asennetaan myyntivalmiiksi.
Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijolan mukaan käytetty yrityskone pärjää hyvin vertailussa uutta kotikannettavaa vastaan.Marko Siekkinen / Yle
Osa yritysten pöytäkoneista viritetään pelikäyttöön. Vanha kone saa sisuksiinsa uuden ja tehokkaamman näytönohjaimen, joka jaksaa pyörittää visuaalisesti vaativia pelejä.
– Pelikoneille on selkeästi kysyntää, minkä olemme ottaneet koneiden huollossa ja markkinoinnissakin huomioon, Mikko Veijola kertoo.
"Koneet vanhenivat ennen nopeammin"
Elektroniikasta puhuttaessa usein vain uusin koetaan parhaaksi, mutta Mikko Veijolan mukaan vanhoista työjuhdista voi riittää iloa vielä pitkään.
– 15-20 vuotta sitten koneet vanhenivat nopeammin kuin nykyään.
Veijolan mukaan elektroniikan kehitysvauhti on tasaantunut, ja pari vuotta vanha yrityskone pärjää nykyään hyvin vertailussa uusia koneita vastaan.
Luonnonvarat eivät ole rajattomia. Mikko Veijola
– Yrityskoneen vahvuudet ovat hyvä prosessori, jäähdytys ja vankka runko, Veijola jatkaa.
Väitteensä tueksi toimitusjohtaja näyttää marketeissa myytävää muovista konetta ja magnesium-runkoista toimistoläppäriä. Muovinen kotelo taipuu väännettäessä, mutta metallirunko ei puristuksesta välitä.
Vanhojen yrityskoneiden etuna uusiin koneisiin verrattuna on myös hinta.
– Samalla rahalla saa enemmän tehoa, Veijola tiivistää.
Koneiden uusiokäyttö kannattaa
Kierrätyskoneita myyvät yritykset nostavat usein esille ympäristöasiat.
– Sen merkitys on nousussa ja tuomme esille, että luonnonvarat eivät ole rajattomia, kertoo Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijola.
Ympäristön kannalta paras ratkaisu on käyttää toimivia koneita pitempään. Eero Lähde
Miljoonaliikevaihdolla toimiva Taitonetti ei ota myyntiin yksityiskoneita, mutta tamperelaiselle Koneet kiertoon -yritykselle kelpaavat myös kotikoneet. Yhtiö on parin vuoden ajan laittanut läppäreitä liikkeelle bisnes-, ympäristö- ja hyväntekeväisyysmielessä.
Paula Koskinen / Yle
Koneet kiertoon -yhtiön toiminta perustuu vahvasti ekologiseen näkökulmaan.
– Kierrätys tuli tutuksi jo poikasena, kun vaarin kanssa löimme laudoista vanhoja nauloja pois ja oioimme niitä. Sillä tiellä tässä ollaan, naurahtaa yrittäjä Eero Lähde.
Yritys ottaa vastaan kaikkea tietotekniikkaa ja siihen liittyvää laitteistoa, joista osa päätyy varaosiksi, myyntiin tai yhdistyksille ja sairaaloihin lahjoituksina.
Yrittäjä Eero Lähde muistuttaa, että koneiden valmistus ja romuttaminen kuluttavat luontoa.
– Taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras ratkaisu on käyttää toimivia koneita pitempään, Lähde toteaa.
