Jo kahdesti tässä kuussa meksikolaiset ovat joutuneet suremaan maanjäristyksen raunioihin hautautuneita läheisiään.
8. syyskuuta eteläistä Meksikoa vavisutti peräti 8,2 magnitudin järistys. 1,5 viikkoa myöhemmin, eilen tiistaina, voimaltaan vähäisempi mutta tuhoiltaan suurempi 7,1 magnitudin järistys sattui Pueblan osavaltiossa 120 kilometrin päässä pääkaupungista Méxicosta.
Seismologi Jari Kortström ei näe kahdessa peräkkäisessä suuressa järistyksessä kuitenkaan mitään sen kummallisempaa kuin sattuman.
Meksiko sijaitsee maanjäristysherkällä alueella, jossa kaksi mannerlaattaa törmäävät. Siellä sattuu pienempiä maanjäristyksiä päivittäin ja tuntuvia järistyksiäkin vuosittain.
– Isot järistykset ovat suhteellisen harvinaisia. Ei niitä joka vuosi tapahdu, vaan voi olla vuosikymmeniäkin välissä. Mitä pienempi magnitudi, sitä enemmän järistyksiä tapahtuu.
Nettisivusto Earthquake Track kertoi tiistaina, että Meksikon alueella oli vuorokauden sisällä sattunut neljä vähintään 1,5 magnitudin järistystä, viikon aikana 78, kuukauden aikana 293 ja vuoden aikana 1 707. Luvuissa ovat mukana rajan lähellä naapurimaissa sattuneet järistykset, mutta ne kertovat siitä, millaisessa liikkeessä maankamara alueella on.
Kookoslaatta saa Meksikon järisemään
Tiuhan maanjäristystahdin syy on se, että Meksiko sijaitsee aktiivisella mannerlaattojen reuna-alueella.
Väli-Amerikan edessä Tyynenmeren puolella on liikkeessä Kookoslaatta tai Kookossaaren mannerlaatta. Se törmää Meksikon kohdalla Pohjois-Amerikan laattaan. Törmäyksessä pienempi Kookoslaatta työntyy Pohjois-Amerikan laatan alle.
Yle Uutisgrafiikka
Liike tapahtuu vuosien kuluessa nykäyksittäin, mikä ilmenee maanjäristyksinä, kertoo Kortström, joka työskentelee Helsingin yliopiston seismologian instituutissa.
Kortströmin mukaan Meksikon syyskuiset voimakkaat maanjäristykset eivät liity toisiinsa muuten kuin siten, että molemmat ovat syntyneet kahden laatan välisessä liikkeessä.
Useat laatat törmäävät Amerikassa
Meksiko ei ole maanjäristyksineen yksin, vaan aktiivista aluetta on myös muu Amerikan Tyynenmeren-rannikko ja koko Väli-Amerikka.
Kalifornian suunnalla järistyksiä aiheuttaa Tyynenmeren mannerlaatan ja Pohjois-Amerikan laatan välinen liike. Karibian puolella Pohjois-Amerikan laattaan törmää Karibian laatta. Tämä törmäys synnytti muun muassa Haitissa vuonna 2010 suurta tuhoa aiheuttaneen maanjäristyksen.
Etelä-Amerikassa, muun muassa Perussa ja Chilessä, maanjäristyksiä aiheuttaa puolestaan Etelä-Amerikan laatan ja Nazcalaatan törmäys.
Tyyntämerta kiertää tulirengas
Amerikan Tyynenmeren-ranta kuuluu myös laajempaan maanjäristysalueeseen, jota kutsutaan Tyynenmeren tulirenkaaksi.
– Kun katsoo kartalta aluetta Uudesta-Seelannista Japaniin, Kuriileille, Aleuteille Alaskaan ja Amerikan rantoja pitkin Chilen eteläkärkeen, joka puolella tapahtuu paljon maanjäristyksiä. Tyyntämerta ympäröi myös tulivuorien ketju, Kortström kertoo.
Maanjäristysten ja tulivuorten esiintymisalueet ovat monesti samat, sillä molemmat liittyvät mannerlaattojen väliseen liikkeeseen.
Laattojen liike ihmisen mittakaavassa vakaata
Mannerlaatat ovat maapallon historian aikana muuttaneet paikkaa ja liikkuneet useita kertoja. Ihmisikään nähden liike on kuitenkin hidasta eivätkä laattarajat tule tuhansiin vuosiin muuttumaan.
Siinä mielessä tilanne on maanjäristysriskin kannalta stabiili.
Välillä tosin jokin alue aktivoituu, ja siellä voi paikallisesti olla jonkin aikaa paljon maanjäristyksiä, Kortström toteaa.
– Nykyaikanakin on kuitenkin vielä täysin mahdotonta ennustaa, koska maanjäristyksiä sattuu tai miten isoja ne ovat ja missä ne sattuvat.
Jos tilastoja katsoo 100 vuoden ajalta, koko maailmassa sattuu vuodessa yksi 8 magnitudin ja 16 yli 7:n magnitudin järistystä.
– Nämä ovat kuitenkin vain keskiarvoja, joista ei saa mitään, mihin turvata. Sitä paitsi pienempikin järistys voi aiheuttaa tuhoja, kun se sattuu sopivaan paikkaan.
Sen pystymme kuitenkin sanomaan, että maanjäristyksiä tulee Meksikon alueella olemaan tulevaisuudessakin, Kortström toteaa.
Katalonian Barcelonassa on nähty keskiviikkona laajoja mielenosoituksia Espanjan keskushallinnon toimia vastaan.
Espanjan keskushallinnon poliisi pidätti keskiviikkona ainakin 13 Katalonian aluehallituksen virkamiestä itsenäistymiskansanäänestyksen suunnittelemisesta. Heidän joukossaan olivat itsehallintoalueen apulaistalousministeri, joka on Katalonian varapresidentin Oriol Junquerasin kakkosmies, sekä Katalonian apulaisvarajohtaja ja alueellinen talousasioiden pääsihteeri.
Lisäksi poliisi takavarikoi keskiviikkona ilmoituksensa mukaan lähes kymmenen miljoonaa äänestyslippua.
Lähes heti pidätysuutisten tultua sadat ihmiset lähtivät kaduille Barcelonassa ja Katalonian pienemmissä kaupungeissa separatistijärjestöjen kutsusta. Mielenosoittajat huusivat iskulauseita "itsenäisyys" ja "me äänestämme".
– Katalonia on käytännössä piiritystilassa, mielenosoittaja Charo Rovira sanoi uutistoimisto AP:lle viitaten Madridin hallinnon toimiin.
Määräys estää kansanäänestys
Espanjan ja Katalonian poliisivoimat ovat saaneet määräyksen estää kansanäänestys, joka on määrä järjestää 1. lokakuuta. Niillä on myös valta takavarikoida vaaliuurnia.
Poliisin mukaan 20 ihmistä on kansanäänestyksen tiimoilta syytteessä tottelemattomuudesta, vallan väärinkäytöstä ja kavalluksista.
Espanjan pääministeri Mariano Rajoy kehotti mielenosoittajia malttiin ja maalaisjärjen käyttöön. Katalonian aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont vastasi syyttämällä Espanjaa hätätilan luomisesta kansanäänestyksen estämiseksi.
Espanjan keskushallinto pitää kansanäänestystä laittomana. Katalonia järjesti jo marraskuussa 2014 epävirallisen kansanäänestyksen, jossa vajaa kolmasosa äänestäjistä kannatti itsenäistymistä.
OP Ryhmän hallintoneuvosto on nimittänyt Timo Ritakallion OP Ryhmän uudeksi pääjohtajaksi. Ritakallio seuraa pääjohtajana eläkkeelle jäävää Reijo Karhista.
Ritakallio aloittaa pääjohtajana ensi vuoden maaliskuussa. Nimityksen myötä Ritakalliosta tulee myös OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Ritakallio on toiminut eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtajana vuosina 2008 – 20014 ja toimitusjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Ennen Ilmarista Ritakallio on työskennellyt pitkään OP Ryhmässä eri johtotehtävissä.
Suomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa. Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.
Aiemmin EU-lainsäädäntö esti hyönteisten myynnin elintarvikkeeksi. Ministeriö kertoo, että koska hyönteistuotantoa ei ole aiemmin pidetty laillisesti elintarviketuotantona, se ei ole myöskään ollut elintarvikevalvonnan piirissä. Tähän ministeriö halusi muutoksen ja EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkinnanvarainen kirjaus teki sen mahdolliseksi.
Ministeriö kertoo, että hyönteisten rooli valkuaisravinnon tuottamisessa ja maailman ruokaturvan varmistamisessa on herättänyt keskustelua myös muissa EU-maissa. Se on johtanut siihen, että osa EU:n jäsenvaltioista on tulkinnut EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista. Nyt siis Suomessa on päädytty suosittamaan samaa tulkintaa.
Hyönteisten tulkitseminen elintarvikkeiksi tarkoittaa, että hyönteistuotantoon sovelletaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia ja niiden valvontaa, kertoo maa-ja metsätalousministeriö tiedotteessaan.
Myös Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pitää päätöstä tulkinnan muuttamisesta tervetulleena.
Hän työskenteli ennen eläkevakuutusyhtiö Ilmarista kymmenisen vuotta OP Ryhmän johtotehtävissä. Ritakallio siirtyi Ilmarisen varatoimitusjohtajaksi vuonna 2008 ja aloitti yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2015.
Kollegat luonnehtivat Ritakalliota energiseksi, päämäärätietoiseksi, tehokkaaksi ja nopeaksi johtajaksi. Urheilijatausta näkyy tavassa johtaa; tulosta pitäisi syntyä heti.
Suunnistusta harrastava Ritakallio toimii myös Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana. Seuran mukaan hän oli nuoruudessa lahjakas keskipitkien matkojen juoksija. Lapsuuden haave huippu-urheilijan urasta vaihtui kuitenkin lakimiehen uraan.
55-vuotias Ritakallio on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, MBA ja tekniikan tohtori.
Hän väitteli viime vuonna tohtoriksi tuotantotalouden alalta Aalto-yliopistosta. Väitöskirjassaan Ritakallio selvitti Euroopan suurimpien pankkien strategioita ja niiden taloudellista menestystä 2000-luvulla. Tiedoista voi olla hyötyä Suomen suurimman finanssitalon johdossa.
Ritakalliolla on useita luottamustoimia etujärjestöissä ja pörssiyhtiöissä. Hän istuu muun muassa Finanssialan ja Outotecin hallituksissa.
Uudet tehtävät tulevat Ritakallion kannalta hyvään saumaan. Hän ehti vielä viimeistellä Ilmarisen ja eläkevakuutusyhtiö Eteran yhdistymisen ennen uudessa tehtävässä aloittamista.
Sulautuminen sai yhtiökokouksen hyväksynnän viikko sitten. Kun Etera yhdistyy Ilmariseen, tulee Ilmarisesta asiakasmäärällä ja vakuutusmaksutuloilla mitattuna Suomen suurin yksityisten alojen työeläkevakuuttaja.
Ritakallion perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta.
Presidentti Sauli Niinistö kuittaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tiistaiset rakettimiespuheet YK:n yleiskokouksessa vastaukseksi Pohjois-Korean uhkauksiin.
– Hän (Trump) taisi nyt vastata niin kuin metsään huudetaan, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille lehdistötilaisuudessa tiistai-iltana New Yorkissa. Niinistö piti aiemmin keskiviikkona puheen YK:n yleiskokouksessa.
"Suomi vaikuttaa ydinasekieltosopimuksen kautta"
Presidentti myös kommentoi puheitaan ydinaseriisunnasta ja sitä edistävien sopimusten merkityksestä. YK:ssa avattiin keskiviikkona jäsenvaltioiden allekirjoituksille tuore ydinaseet kieltävä sopimus, jossa Suomi ei ole mukana.
– Avainasemassa (ydinaseriisunnassa) ovat ne maat, joilla aseita on. Ne ovat pidättäytyneet kieltosopimuksesta, Niinistö perusteli.
Niinistö sanoi, että Suomen perinteinen linja on ollut vaikuttaa ydinaseiden määrän rajoittamiseen 1960- ja 70- lukujen taitteessa solmitun ydinsulkusopimuksen kautta. Suomi ei presidentin mukaan ole tässä vaiheessa lähdössä mukaan uuteen ydinasekieltosopimukseen.
– Tämä on kysymys, josta pitää hallituksen kanssa keskustella, jos siellä halukkuutta on, presidentti puntaroi.
Niinistö halusi myös kiinnittää huomiota YK:n "oman pesän selvittelyyn" tapauksissa, joissa rauhanturvaajat ovat käyttäneet siviilejä seksuaalisesti hyväksi. Näin on tapahtunut esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa.
– Se on suuri häpeä, se on suuri paradoksi, että avustettavat joutuvat pelkäämään avunantajiaan, Niinistö ripitti.
"Suomea arvostetaan YK:ssa"
Presidentti Sauli Niinistölle on jäänyt sellainen kuva, että Suomea arvostetaan YK:ssa.
– Minusta me saamme aika hyvin ääntämme esille täällä, Niinistö totesi.
Niinistö keskusteli tiistai-iltana presidentti Donald Trumpin vastaanotolla useiden merkittävien yhdysvaltalaispoliitikkojen kanssa. Hän vaihtoi ajatuksia ulkoministeri Rex Tillersonin, varapresidentti Mike Pencen ja 94-vuotiaan entisen ulkoministeri Henry Kissingerin kanssa, jonka kirkasta ilmaisua hän kehui.
– Minulle on jäänyt kaikista näistä tapaamisista se yleiskuva, että Suomen osaamista ja tapaamme suhtautua asioihin ja hoitaa niitä arvostetaan, presidentti sanoi.
Viime päivien keskustelu diesel-autojen ympärillä on saanut monen kuluttajan ymmälleen.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi julkaisi tiistaina valtiovarainministeriön tekemän laskelman, jonka mukaan diesel-autosta maksettaisiin esimerkkitapauksessa 10 vuoden aikana veroja 17 000 euroa. Bensa-autosta euromäärä olisi 14 000 euroa ja sähköautosta 4 000 euroa.
Autoalan keskusliitto (AKL) ärähti laskelmasta heti tuoreeltaan. Sen mielestä laskelman olettamukset ja johtopäätökset olivat harhaanjohtavia. AKL on lähettänyt Trafille oikaisupyynnön.
AKL katsoo, että Trafin julkaisema laskentamalli soveltuu huonosti kuluttajaviestintään, koska se ei nosta esille ajoneuvojen todellisia käyttökustannuksia. Liiton mielestä eri käyttövoimien vertailussa kustannukset pitäisi esittää kilometriä kohti laskettuna.
– Mallissa kaikilla käyttövoimilla ajettaisiin yhtä paljon, mikä on epärealistista. Dieseleillä ajetaan 25 000 kilometrin keskimäärin vuodessa, kun täyssähköautolla määrä jää esimerkiksi Norjan kokemusten perusteella 40 prosenttia pienemmäksi, AKL muistuttaa Trafille lähettämässään kirjelmässä.
– Ymmärrämme laskelman käyttötarkoituksen veroteknisessä materiaalissa, jos on tarpeen kertoa, että Suomessa on kovakätinen liikenteen verotus, mutta kuva on äärimmäisen harhaanjohtava kuluttajille tulevaisuuden käyttövoimaratkaisuja ajatellen.
Uudet vähäpäästöiset uhkaavat mennä vanhojen mukana romukoppaan
Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa on harmissaan viime aikojen keskustelusta, jossa diesel-autoilua on mollattu. Rissan mielestä Suomessa on sotkeennuttu hieman Yhdysvalloissa ja Saksassa käytävään keskusteluun.
Bensamoottorin verrattuna diesel on 15-20 prosenttia energiatehokkaampi Pekka Rissa
– Nykytekniikalla varustettu diesel-auto on Suomessa hyvä vaihtoehto. Se on erittäin energiatehokas. Aiemmin ongelmalliset typen oksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pudonneet murto-osaan.
Pekka Rissa myöntää, että vanhat, yleensä yli 10 vuotta vanhat dieselmoottorit ovat ongelmallisia. Niiden poistuminen maanteiltä puhdistaa ilmaa selkeästi. Autoalan keskusliitto laskee, että euro5- ja etenkin euro6-ympäristönormien mukaiset dieselit ovat pitkillä ajomatkoilla monille paras vaihtoehto.
– Bensamoottorin verrattuna diesel on 15–20 prosenttia vähäpäästöisempi ja energiatehokkaampi. Se kuluttaa vähemmän polttoainetta, ja päästöhän koostuu käytetystä polttoainemäärästä. Meillä ajetaan pitkiä välimatkoja ja siksi se on meille suomalaisille tärkeä.
Tässä lyödään nyt syytöntä Pekka Rissa
– Nyt on laitettu samaan koriin vanhat, kieltämättä erittäin saastuttavat, dieselautot ja uudet energiatehokkaat dieselit. Tässä lyödään nyt syytöntä.
Autoalan keskusliiton mielestä CO2-päästön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää "tekniikkaneutraalisti" kaikkia ratkaisuja. Tarvitaan polttomoottoriautoja, dieselautoja, kaasuautoja, sähköautoja ja ladattavia hybridejä, Rissa korostaa.
– Kaikki näitä vähäpäästöisiä autoja tukemalla meidän mahdollista saavuttaa nuo rajut päästötavoitteet.
Tarina alkaa leluilla tehdystä videosta, joka ladattiin Disney Car Toys -nimiselle Youtube-kanavalle elokuussa 2014. Siinä Spiderman-toimintafiguuri katselee mustasukkaisena vierestä, kun Frozenista tuttu Elsa-nukke pussailee Kenin näköistä muoviukkoa.
Sittemmin Spidermanin ja Elsan omituisesta mutta lapsille ilmeisen koukuttavasta yhdistelmästä on kasvanut jättimäinen ilmiö ja miljoonien eurojen bisnes. Alkuperäisen videon jalostuneessa muodossa hahmoja näyttelevät oikeat ihmiset.
Viitteitä fetisseihin ja pornoon
Tarjolla on tolkuton määrä Spiderman ja Elsa -videoita, joista jokaista voisi kuvata sanalla huono. Näennäiset juonet ovat epäjohdonmukaisia ja roolisuoritukset amatöörien puuhastelua. Videot ovat pääsääntöisesti noin kymmenen minuutin mittaisia ja liputettu lapsille sopivaksi sisällöksi.
Harmittomimmillaan tarinat ovat lapsellista kohellusta. Spiderman ja Elsa saattavat esimerkiksi joutua purkkapallon puhalluskilpailuun Jokerin ja Kissanaisen kanssa. Yllätys onkin melkoinen, kun yhtä viattomalta vaikuttavalla videolla Spiderman koskettelee Hulkin nännejä.
Kun tutut hahmot puristelevat porukalla Elsan tissejä, seksuaalisesta latauksesta ja häirinnästä ei jää tulkinnan varaa. Entä tämä animaatio, joka on nimetty houkuttelevasti "Spiderman & Elsa Kiss"? Klikkejä: lähes 17 miljoonaa kappaletta.
Häiritsevimmissä videoissa on ulosteita, epämääräisiä injektioruiskuja, väkivaltaa, abortteja ja kidnappauksia. Alkuperäisen ilmiön alalajit flirttailevat fetisismin ja pornografian kanssa. Törkeimmät videot on poistettu Youtubesta vuoden alussa, kun kansainvälinen lehdistö käsitteli asiaa.
Lapsi saattaa törmätä sopimattomiin videoihin vahingossa, sillä ne päätyvät herkästi näytön laidalle suositelluksi sisällöksi. Se taas johtuu hurjista klikkimääristä: kone päättelee, että Elsa-prinsessasta kiinnostunut käyttäjä ei voi vastustaa hittivideoita, joissa Elsan lisäksi seikkailevat Spiderman ja muut tutut hahmot. Ilmiö ruokkii itse itseään.
Youtube
Kuvakkeissa kirkkaita neonvärejä
Erikoinen meemi kasvoi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi, kun Spidermanin ja Elsan omituinen yhdistelmä osoittautui kultakaivokseksi. Suosituimmilla videoilla on kymmeniä ja jopa satoja miljoonia näyttökertoja. Kaikki haluavat siivun mainostuloista.
Suurimman osuuden markkinoista on napannut Toy Monster, jonka videoihin ei voi olla törmäämättä Spidermania ja Elsaa etsiessä. Edes Toy Monster ei ole välttynyt kritiikiltä arveluttavasta sisällöstä, mutta sillä on alakanavineen yhteensä viisi miljoonaa tilaajaa ja sen videoita on katseltu neljä miljardia kertaa. Epäilijät ovat saaneet todisteita siitä, että luvut ovat aitoja.
– Ellemme noudattaisi sääntöjä, Youtube olisi jo varmasti pannut sen merkille, Toy Monsterin edustaja Eric kertoo Tubefilter-uutisblogille.
Hulppeita katsojalukuja selittää tekijöiden mukaan se, että juuri lapset ovat otollisia suositeltujen videoiden klikkaajia. Toy Monsterilla ja sitä matkivilla virityksillä videoiden aloituskuvat loistavat joukosta kirkkaine neonväreineen.
Videokuvakkeisiin ympätään lapsia houkuttelevia elementtejä klikkejä kalastelemaan. Kohdeyleisö on rahavirran kannalta mitä parhain, sillä lapset katsovat samoja videoita yhä uudestaan.
Youtube
Tekijöistä tiedetään tuskin mitään
Toy Monsterin Eric ei kerro sukunimeään mutta paljastaa Tubefilterin sähköpostihaastattelussa, että kanavan taustalla on kanadalainen kaveriporukka. Videoiden tekeminen aloitettiin nollasta, mutta nyt Spidermanin ja Elsan surrealististen seikkailujen tubettaminen on ryhmälle kokopäivätyötä.
Yhteistyökumppanina on maailmanlaajuinen mediayhtiö Studio 71, jonka operatiivinen johtaja Phil Ranta avaa ilmiötä niin ikään Tubefilterille.
– Kansainvälisen yleisön kannalta on merkittävää, ettei hahmoilla ole vuorosanoja. Se myös pakottaa tekijät herättämään tarinan eloon ilmeillään ja eleillään, Ranta analysoi.
Kriitikot arvelevat jättimäisen suosion johtuvan siitä, että kanavat käyttävät hyväkseen Youtuben algoritmia. Videoita selatessa käyttäjä on kuin loputtomassa neonväristen kuvakkeiden kehässä.
Vastuu vanhemmilla
Oudot ja häiritsevät videot ovat internetin alakulttuurien peruskauraa. Yksi klassisista esimerkeistä on Mikki Hiiren itsemurhavideot.
Spiderman ja Elsa -ilmiön myötä monia häiritseviä videoita on jaettu kanavilla, joiden nimissä on sana toy eli lelu eri muodoissaan. Tällä Youtube-videolla sukelletaankin ilmiön varjopuoliin otsikolla Lelukanavat pilaavat yhteiskunnan.
Youtubesta kerrotaan BBC:lle, että videoita käydään manuaalisesti läpi 24 tuntia vuorokaudessa. Käyttäjät voivat helpottaa työtä ilmiantamalla arveluttavaa sisältöä Youtubelle. Lapsille suunnatusta Youtube Kids -mobiilisovelluksesta löytyy suodattimia, joilla käyttöä voi rajoittaa.
Lopulta vastuu lapsille näytettävästä sisällöstä on vanhemmilla, sillä yksikään suodatin ei ole sataprosenttinen. Ongelman voi korjata luomalla soittolistan etukäteen tarkastetuista videoista ja estää Youtuben muu käyttö kokonaan.
Tahaton lapsettomuus johtuu yhä useammin miehen lisääntymisvaikeuksista. Mies on osallinen lapsettomuuteen noin joka toisessa tapauksessa, toteaa fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Toppari on tutkinut miesten lisääntymisterveyttä jo vuosikymmenien ajan. Hän kertoo, että siittiöiden määrä ja laatu laskevat sukupolvesta toiseen.
– Monet tutkimukset osoittavat, että noin kolmannessa osassa syy on miehessä, kolmannessa osassa syy on naisessa ja kolmanneksessa ongelmia löytyy sekä miehestä että naisesta.
Joka koululuokassa on yksi lapsi, joka on syntynyt teknologian ansiosta. Se kertoo siitä, että ongelmia on. Avusteisesta lisääntymisestä huolimatta monet jäävät lapsettomiksi. Jorma Toppari
Väestöliiton mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Topparin mukaan noin 3 000 lasta syntyy hedelmöityshoitojen kautta.
– Se tarkoittaa sitä, että joka koululuokassa on yksi lapsi, joka on syntynyt teknologian ansiosta. Se kertoo siitä, että ongelmia on. Avusteisesta lisääntymisestä huolimatta monet jäävät lapsettomiksi.
Ympäristön kemikaalien merkitys suurennuslasin alla
Miehen siittiöntuotanto on huipussaan 19 vuoden iässä ja se pysyy ennallaan 29-vuotiaaksi asti. Siittiöiden määrä ja laatu kuitenkin määräytyvät jo sikiövaiheessa ja vauvaiässä.
– Mutta mikä siellä on tärkeintä, se tarkentuu tutkimuksessamme. Meitä kiinnostaa erityisesti altistuminen ympäristön kemikaaleille ja se, mikä merkitys niillä on siittiötuotantoon, Jorma Toppari kertoo.
Toppari viittaa työryhmänsä tutkimukseen, johon on tänä syksynä kutsuttu 19-vuotiaita turkulaismiehiä. Heitä on tutkittu jo raskauden aikana ja vauvoina.
– Olemme silloin 20 vuotta sitten tutkineet paljon kemikaalialtistusta raskausaikana ja varhaisvaiheessa. Jos esimerkiksi löydämme vaikka yhden kemikaalin, jolle altistuminen aiheuttaisi suuren vahingon, niin todennäköisesti olisi aika helppoa luopua sen kemikaalin käytöstä kokonaan.
Tutkimuksessa käydään läpi muun muassa nuorten aikuisten siemennestenäytteitä.Kalle Mäkelä / Yle
Tutkimukseen osallistuvilta nuorilta aikuisilta otetaan monenlaisia näytteitä. Tutkimus alkaa tavallisella lääkärintarkastuksella.
– Sitten otetaan veri-, virtsa- ja siemennestenäytteet. Tutkimme myös heidän verisuoniterveyttään ja kivesten rakenne tutkitaan ultraäänellä. Saamme hyvin monipuolisen kuvan tutkittavan terveydestä.
Tutkittavat saavat vaivanpalkaksi tietoa omasta terveydestään sekä 70 euron kulukorvauksen. Verottaja tosin vie summasta omansa pois, ja se harmittaa tutkijayhteisöä, Toppari sanoo.
– Veron pidättäminen aiheuttaa meille paljon vaivaa ja byrokratiaa. Olisi paljon helpompaa, jos kulukorvaus olisi verovapaata. On mahdollista, että luovuttajiakin olisi siten enemmän.
Tutkimus kestää vielä vuosia
Jorma Topparin työryhmän lopullisia tutkimustuloksia saadaan vielä odottaa. Seuraavien kolmen vuoden aikana työryhmä yrittää saada vuosina 1997–2001 syntyneitä miehiä tutkimuksiin. Tulosten analysointi kestää vielä vuosia sen jälkeen.
Kaikkiaan tutkimuksiin on kutsuttu noin 1 500 miestä. Toppari myöntää, että tutkimuksiin ei ole ollut varsinaista osallistujaryntäystä. Monet ovat olleet hieman hämmentyneitä saamastaan kutsusta.
– Monet näistä miehistä kuulee vasta kutsun saadessaan, että heidät tutkittu jo vauvana. Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuisi, jolloin saisimme varmempia tutkimustuloksia, Toppari toteaa.
Tutkimukseen kutsuttuja turkulaismiehiä on tutkittu jo raskausvaiheessa 20 vuotta sitten.Henrietta Hassinen / Yle
Tutkimustuloksista Toppari odottaa innolla ympäristön kemikaalien vaikutusten lisäksi muun muassa sitä, miten geneettiset muutokset periytyvät isältä pojalle. Eli käytännössä sitä, miten jo isoäidin raskausaika on mahdollisesti vaikuttanut pojanpojan elämään.
Siksi tutkimuksiin on kutsuttu mukaan myös nuortenmiesten isiä.
– Tämä on kokonaan uusi asia, jota ei ole aiemmin tutkittu lainkaan. Kannamme sukupolvien kuormaa. Ei voi katsoa pelkästään omaan raskausaikaan, vaan pitää katsoa sukupolvien yli.
Suomessa ja eritoten pääkaupunkiseudulla on paljon pieniä asuntoja vanhoissa taloissa.
Vanhojen talojen kylpyhuoneet ovat ratkaisuiltaan monenlaisia. Usein pienen asunnon suihku tai kylpyhuone on sekin pieni ja rakennettu vaikkapa entiseen vaatekomeroon.
2000-luvun vaihteesta alkaen Suomessa on kylpyhuoneisiin vaadittu remontin yhteydessä erityiset vesieristeet.
- Vaatimukset vesieristeistä tulee hyvästä rakennustavasta. Uudet määräykset ovat astuneet voimaan vuosituhannen alussa liittyen korjausrakentamiseen. Aina, kun korjataan olemassa olevaa kylpyhuonetta, pitää noudattaa nykymääräyksiä.
Ennen vuotta 2000 tehdyissä kylpyhuoneissa vesieristeitä ei välttämättä ole eikä asunnon omistajaa vaadita niitä tekemään tai teettämään.
Pynnönen:
– Vaikka sinulla olisi siellä jo vaurioitunut kylpyhuone tai sinulla on kylpyhuone, jossa olisi pitänyt jo kymmenen vuotta sitten korjata nämä rakenteet tai vedeneristeet, niin yhtiö ei voi siihen velvoittaa. Sinä osakkaana vastaat niistä ja päätät itse, milloin sinä sen korjauksen suoritat. Silloinhan tämä voi aiheuttaa aika laajaakin ongelmaa siellä yhtiössä. Tämä on se syy, miksi on lähdetty siitä, että taloyhtiö vastaa rakenteista ja myös vesieristeistä.
Remontoimattomien kylpyhuoneiden, niiden mahdollisesti puuttuvien vesieristeiden ja riskirakenteiden vuoksi yhä useampi taloyhtiö joutuu kartoittamaan kaikkien asuntojen märkätilojen kunnon ja tilanteen.
Vesivahinkoja tapahtuu monenlaisista syistä
Vesivahinko voi aiheutua hyvin monenlaisista syistä. Ehkä yleisin syy vanhassa talossa on
jonkin putken tai rakenteen rikkoutuminen. Silloin apu tulee taloyhtiön vakuutuksesta, joka yleensä korvaa syntyneen vahingon korjauskustannukset.
Vesivahinko voi kuitenkin syntyä myös esimerkiksi
asukkaan, osakkeen omistajan tai vuokralaisen oman toiminnan tai huolimattomuuden seurauksena tai
vesivahingon aiheuttaja voi jäädä epäselväksi tai sitä on vaikea osoittaa.
Jos syy on selvä ja asukas on itse aiheuttanut tilanteen, hätiin etsitään asukkaan, osakkeen omistajan tai vuokralaisen kotivakuutus. Usein otettu kotivakuutus ei kuitenkaan ole niin laaja, että se kattaisi vesivahingon aiheuttamat korjaukset.
Pynnönen:
– Taloyhtiö vastaa rakenteista. Eli jos rakenteet ovat vaurioituneet, yhtiö on se, joka korjaa. Se, että yhtiöllä on korjausvastuu, eihän se aina tarkoita, että yhtiöllä on loppukädessä myös se kustannusvastuu. Kun siellä tapahtuu esimerkiksi vesivahinko, selvitellään, että mistä se johtuu ja jos siellä löytyy vahingon aiheuttaja, siinä on tuottamusta, tahallisuutta taustalla, niin tietysti taloyhtiö voi vaatia siltä taholta vahingonkorvauksia.
Arja Lento / Yle
Asunto-osakeyhtiössä voidaan vain toivoa, laki ei velvoita
Vastuullinen osakas pitää asuntonsa kosteat tilat ajanmukaisessa kunnossa ja on teettänyt esimerkiksi kylpyhuoneeseensa vesieristyksen sisältävän remontin. Näin on ideaalitilanteessa.
Mutta koska remonttien tekemiseen ei toisaalta missään velvoiteta, monet suihkut ja kylppärit ovat vuosikymmenten takaisissa asuissa. Vesieristeet saattavat puuttua, vaikka kylpyhuone olisi remontoitu "vain" 20-vuotta sitten, 1990-luvun lopulla.
Pynnönen:
- Joissain yhtiöissä voidaan tehdä ”porkkanapäätös”. Eli jos osakkaat omalla kustannuksellaan lähtevät korjaamaan kylpyhuoneensa, niin taloyhtiö osallistuu eli maksetaan tietty summa tai maksetaan tietty työosuus sille osakkaalle. Tehdään porkkana-päätös ja toivotaan, että mahdollisimman moni osakkeenomistaja lähtisi itse korjaamaan kylpyhuonettaan, vaikka lain mukaan tällaista velvollisuutta ei ole.
Taloyhtiön pienistä asunnoista yhä useampi saattaa nykyään olla myös jonkun yrityksen omistama sijoitusasunto.
Sama sijoittaja, esimerkiksi yritys, voi omistaa vaikkapa kymmeniä pieniä asuntoja, joissa on yli 20 vuotta vanhat kylpyhuoneet. Asunnot on ehkä ostettu edulliseen hintaan kaikki kerralla, mutta yhdenkin kylpyhuoneen remontti eristeineen on kallis. Tällöin lienee edullisempaa antaa kylppäreiden olla entisessä asussaan.
Vesieristeiden puute ilmenee vesivahinkotilanteessa
Jos esimerkiksi kylpyhuoneen vesivahinkotilanteessa käy ilmi, että vesieristeet puuttuvat, vesi on voinut valua talon rakenteisiin.
Talon rakenteista vastaa taloyhtiö.
Pynnönen:
- Näitä tilanteita tietysti valitettavasti sitten löytyy. Yksi keino turvautua on se, että ainakin sillä asukkaalla olisi kotivakuutus. Laaja kotivakuutus, johon sisältyy vastuuvakuutus. Ja että vastuuvakuutus tietyiltä osin korvaa näitä vahinkoja.
Jos vesivahingon aiheuttaa huolimattomuuttaan esimerkiksi asunnon vuokralainen, jolla ei ole kattavaa kotivakuutusta, taloyhtiö voi yrittää periä osaa aiheutuneen remontin kustannuksista vuokralaiselta oikeusteitse.
Jos vuokralainen osoittautuu varattomaksi, remonttikustannukset niin rakenteiden kuin kylpyhuoneen ennallistamisen osalta kaatuvat kokonaisuudessaan taloyhtiön ja samalla kaikkien osakkaiden maksettavaksi.
Voidaanko osakkeenomistajaa vaatia edellyttämään vuokralaiselta laajaa kotivakuutusta?
- Ei. Sellaista ei voida edellyttää eikä vaatia. Sitä voi suositella.
Miten vastuut jaetaan?
Remonttitilanteita varten on kehitetty vastuunjakotaulukko: Taloyhtiö vastaa talon rakenteista ja talotekniikasta, osakas kylpyhuoneen pinnoitteiden ja kalusteiden kunnossapidosta.
Pynnönen:
- Osakas vastaa asuntonsa pintamateriaaleista. Totta kai, jos vuokrasuhteen aikana on sattunut jotain ja pintamateriaalit ovat vaurioituneet, niin pintojen korjaaminen kuuluu osakkeen omistajan vastuulle.
Kuka maksaa mitäkin, jos kylpyhuoneesta ovat puuttunet vesieristeet ja kaikki, myös kaakelit pitää vaihtaa?
Pynnönen:
- Jos vesieristeet puuttuu ja tämä kylpyhuone on niin vanha, että sen käyttöikä on jo loppu. Siinä tapauksessa sehän on taloyhtiö, joka päättää milloin lähdetään korjaamaan tätä kylpyhuonetta. Jos siellä syntyy se kosteusvaurio siitä syystä, että taloyhtiö ei ole riittävän ajoissa ryhtynyt korjaamaan näitä kylpyhuoneita, niin eihän siellä silloin käytännössä ole muuta aiheuttajaa kuin se, että siellä on odotettu korjausta liian kauan.
Lopputulos: Vedeneristyksen hankkimisen ja kylpyhuoneen remontoinnin laiminlyönyt osakas saa nykylainsäädännön ansiosta uudistetun kylpyhuoneen vedeneristeineen ja kaikki muut osakkaat osallistuvat kollektiivisesti remontin kustannuksiin.
Siksipä vanhan kylpyhuoneen korjaaminen on varsinkin sijoittajaomistajalle turhaa ja kallista, jos lakikaan ei siihen velvoita. Yhden kylpyhuoneen korjauskustannukset ovat helposti töineen jopa 20 000 euroa.
Asunto-osakeyhtiölaissa on kaunis ajatus siitä, että kun taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista ja eristeistä se ikään kuin takaa rakennuksen yleisen kunnon. Toisaalta taloyhtiöllä on myös vastuu yksittäisen osakkeenomistajan remonttien valvonnasta.
Jos taloyhtiö on suuri ja varakas eikä sillä ole päällä muita remontteja, kaikkien kylpyhuoneiden korjaus hoituu helposti.
Yhä useammilla taloyhtiöillä on kuitenkin tätä nykyä korjausiässä esimerkiksi putket, julkisivu, ikkunat ja nyt siis myös kylpyhuoneet, kaikki vieläpä yhtä aikaa. Näiden vaatimusten edessä taloyhtiön talous heittääkin sitten helposti häränpyllyä.
Nobinan toimitusjohtaja Tom Ward on saanut tiedon laittomasta työnseisauksesta, mutta ei tavanomaisia reittejä pitkin.
– Mitään virallista tietoa ei ole tullut. Yleensä pääluottamusmies on soittanut toimitusjohtajalle kertoakseen myös laittomista työnseisauksista. Nyt ei ole tullut mitään viestiä mistään. Toistaiseksi olen kuulopuheiden varassa, kertoo Ward.
Toimitusjohtajan tietojen mukaan Nobinan noin 1 200 kuljettajaa olisivat aloittamassa vuorokauden mittaisen työnseisauksen keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello kolme.
Wardin mukaan tapahtumat ovat lähteneet liikkeelle tavallisesta esimies-alaiskeskustelusta kuljettajan kanssa Köysikujan varikolla. Jostakin syystä paikalla olivat kuljettajan tukihenkilöinä myös pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.
– Tällainen menettely on ok, jos puhutaan kurinpitotoimista tai sanktioista. Tällaisesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan oli menossa normaali palautekeskustelu. Siinä yhteydessä tunteet kävivät kuumina puolin ja toisin, äänenpainotkin nousivat.
Jostakin syystä keskustelusta oli lähtenyt leviämään tieto, että pääluottamusmieheen olisi käyty keskustelussa käsiksi.
– Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, korostaa Ward.
"Voin vain aprikoida syitä"
Toimitusjohtaja ei osaa kertoa mitä linjoja tai vuoroja työnseisaus koskee. Hän on saanut kuljettajaltaan tiedon, että tekstiviestillä on levitetty tietoa työnseisauksen alkamisesta ja sen kestosta.
Myös itse työnseisauksen syyt ovat häneltä pimennossa.
– Voin vain aprikoida tilannetta. Taustalla on pääluottamusmiehemme ja työsuojeluvaltuutettumme käytös. Heillä on täysi vapautus töistä, siitä syystä että olemme halunneet nostaa työsuojelun tasoa ylemmäksi. Nämä kaksi ovat ilmeisesti ymmärtäneet asian väärin, että he voisivat itse päättää työajoistaan. Näin ei kuitenkaan ole. Loppukesästä keskustelimme heidän kanssaan, että on työajat ja ilmoittautumisvelvollisuus kun tullaan töihin. He eivät ole tätä ymmärtäneet ja hyväksyneet. Sittemmin on ollut paljon ongelmia ja perättömiä puheita. Jotenkin luulen, että tämä työnseisaus liittyy näihin asioihin, kertoo Nobinan toimitusjohtaja Ward.
Hänen mukaansa kahnauksia on ollut jo sen verran pitkään, että työnantajaliitto ja työntekijäliitto AKT ovat yhdessä palaveeranneet pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimista.
Ward on toiveikas, että kuljettajat kuitenkin tulisivat torstaiaamuna töihin.
– Olemme ohjeistaneet kaikkia kuljettajiamme tulemaan töihin ihan normaalisti. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, eikä kenenkään oikeuksia ole poljettu, Ward korostaa.
24-vuotiasta Suomen kansalaista syytetään Tanskassa terrorismirikoksista. Asia vahvistetaan Ylelle Tanskan syyttäjälaitoksesta.
Syyttäjälaitoksen mukaan häntä syytetään terroristijärjestöön liittymisestä ja sotilaallisesta harjoittelusta järjestössä. Rikoksista voidaan tuomita Tanskassa yli neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Samat syytteet sai myös samanikäinen tanskalaismies.
Suomen kansalaisen epäillään liittyneen Syyriassa äärijärjestö Isisin riveihin vuosien 2013–2015 välisenä aikana.
Syyttäjälaitoksen mukaan mies voidaan karkottaa Suomeen, jos hänet todetaan syylliseksi rikoksiin.
– Näin tehdään usein, jos ulkomaalainen syyllistyy vakaviin rikoksiin Tanskassa, sanoo viestintäasiantuntija Henrik Madsen syyttäjälaitokselta.
Kuukausia pidätettynä
Syytettynä oleva Suomen kansalainen on ollut pidätettynä Tanskassa jo tammikuusta lähtien.
Yle uutisoi toukokuussa Suomen kansalaisesta, jonka tiedettiin palanneen Isisin riveistä Syyriasta takaisin Eurooppaan. Hän oli Ylen tietojen mukaan käynyt Suomessa, mutta mennyt Tanskaan. Ylen taustaselvitysten mukaan kyseessä on todennäköisesti sama henkilö, kuin nyt Tanskassa syytettynä oleva Suomen kansalainen.
Suojelupoliisi ei kommentoi tapausta, koska se on Tanskan viranomaisten tutkittavana. Myös viestintävastuu asiassa on Tanskan viranomaisilla ja he kertovat julkisuuteen sen minkä katsovat tarkoituksenmukaiseksi, Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantala toteaa Ylelle.
Suomen kansalainen on kieltänyt syyllistyneensä rikoksiin, kertoo hänen asianajajansa tanskalaiselle uutistoimistolle Ritzaulle.
Suomen kansalaisen oikeuskäsittelyn alkamispäivä ei ole vielä tiedossa.
Täydennetty klo 17.18. Lisätty Suojelupoliisin kommentit.
Täydennetty 17.31. Lisätty epäiltyä puolustavan asianajajan kommentti.
Harvinaisten niittysienien olemassaolo on tiedetty jo 1980-luvulta lähtien. Viherhäiverusokkaan löysi vuonna 1983 Kuopion Lyseon biologian ja maantiedon lehtorina toiminut Jukka Vauras.
Vauras muistelee, kuinka hän kävi aina silloin tällöin etsimässä sieniä Puijon maastosta. Viherhäiverusokkaan kohdalla hän kiinnitti ensimmäisenä huomiota väriin. Samalla Vauras totesi, ettei ollut nähnyt sientä koskaan aikaisemmin, kuvasi sen ja otti näytteen. Näytteen hän lähetti hollantilaiselle rusokasasiantuntijalle.
Viherhäiverusokas löytyi rinteeltä myös seuraavana vuonna. Nykyisin Jukka Vauras työskentelee Turun yliopiston kasvimuseossa sienitutkijana.
Tämän jälkeen sekä Kuopion kaupunki että Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys KLYY ovat teettäneet paikalla kartoituksia harvinaisten kasvien ja sienien tilanteesta.
Tuoreimman dna-testillä varmistetun viherhäiverusokaslöydön teki valtimolainen sienitutkija Katri Korhonen vuonna 2010. Tässä tapauksessa sieni löytyi ylempää rinteeltä kuin ensimmäisellä kerralla. Kyseessä on sienen ainoa tunnettu kasvupaikka Suomessa.
Sienilöytöä ei ole piiloteltu
Tilanne on ollut vuosien aikana rinneyrittäjien tiedossa. Eikä sitä ole tarkoituksella piilotettu kaupunkilaisiltaan, Kuopion kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Perätie kertoo.
– Toki kaupunkilaisten tietoisuutta alueen arvosta luonnon monimuotoisuuden kannalta voisi lisätä.
Antikkalassa on lasketeltu jo 1960-luvun loppupuolelta saakka. Tuolloin Puijon lehtomaiseen helmaan raivattu alue muutti rinteen niityksi. Sen myötä niitylle tyypilliset sienet ja kasvit ilmestyivät alueelle. Maaperä on luontaisesti hyvin rehevää, joka edesauttaa harvinaisten ja uhanalaisten sienilajien esiintymistä.
Toni Pitkänen / Yle
Timo Perätie kertoo, että laskettelurinteet ovat samalla tavalla kuin ratapenkereet ja teiden varret uusioympäristöjä, jotka korvaavat kadonneita vanhoja perinteisiä maatalouden aikaansaamia laitumia, hakamaita ja niittyjä.
Laskettelurinteen lisäksi Antikkalassa sijaitsee frisbeegolfrata. Sen heittoväylät on suunniteltu niin, että harvinaisten sienten kasvupaikat on kierretty. Niittysieniä löytyy koko rinteen matkalta, mutta niiden paras kasvupaikka on alempana rinteessä.
Syksyinen niitty Antikkalassa on lakoon kasvanut, vetinen ruteikko, Timo Perätie kuvaa näkyä. Se niitetään vielä tänä syksynä traktoriniittona. Sen jälkeen kasvimassa kerätään pois, ettei se rehevöitä rinnettä. Kuopion kaupunki on niittänyt alueen jo yli kymmenen vuotta. Tällä tavalla on turvattu myös sienille otolliset kasvuolosuhteet.
Tilanteen takia viime vuonna Antikkalan kaupungilta vuokrannut rinneyhtiö Huippupaikat Oy päätti ettei laskettelurinnettä avata ollenkaan tulevana talvena.
Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometri paljastaa, että rakennusalan ammattilaisista on puutetta ja metalliteollisuudessakin tarvitaan nyt runsaasti työvoimaa. Paras työmarkkinatilanne on yhä ylilääkäreillä ja erikoislääkäreillä.
Brysseliläinen tuomioistuin antoi holokaustin kieltämisestä tuomitulle poliitikolle kokemuksellisen rangaistuksen.
Entinen kansanedustaja Laurent Louis sai oikeudelta käskyn vierailla kerran vuodessa Puolassa Auschwitzin ja Saksassa Dachaun keskitysleirillä. Kummankin vierailun päätteeksi Louisin täytyy kirjoittaa ainakin 50 riviä tekstiä siitä, mitä hän näki leireillä ja mitä hän tunsi.
Louis sai vuonna 2015 vankeutta ja sakkorangaistuksen blogikirjoituksistaan, joissa hän vähätteli juutalaisten kansanmurhaa.
Ylempi tuomioistuin piti hänen tuomionsa voimassa, mutta keskeytti sen toimeenpanon viideksi vuodeksi. Louis'n lakimies sanoi AFP:lle, että hän on aidosti pahoillaan tekemisistään ja arveli oppivansa vierailuilla paljon.
– Tuomioistuin on todennäköisesti tunnistanut lahjani kirjoittajana, Louis totesi.
Suomi on niittänyt mainetta eurooppalaisessa postimerkkikilpailussa. Euroopan julkisten postioperaattorien yhdistyksen, PostEuropin, järjestämän linna-aiheisen postimerkkikilpailun voitti Anssi Kähärän Postille suunnittelema Lumilinna-postimerkki.
Kuvassa on Kähärän itse rakentama lumilinna ikonisessa talvimaisemassa. Postimerkkimaisema löytyi Iitistä, mutta sen eteen piti valokuvaajan nähdä hieman vaivaa.
– Tiesin, etten löydä halutun kaltaista lumilinnaa mistään, joten rakensin sen itse Kymijoelle, Iitin kirkonkylän kupeeseen, Anssi Kähärä kertoo.
Paikka oli Kähärälle tuttu ja käytännöllinen. Linna kohosi vaimon suvun mökkirantaan Kirkkojärven lahdelle.
Lapiohommiin
Merkki suunniteltiin yhteistyössä Postin Design Manager Tommi Kantolan kanssa. Postilla oli antaa Kähärälle tarkka visio, jota hän lähti toteuttamaan.
– Kuvan piti olla valokuva. Linnan piti näyttää linnalta, mutta sillä tavalla realistiselta, että sen olisi voinut kuka tahansa tehdä, lapset vaikka. Ei haluttu esimerkiksi Kemin lumilinnan kaltaista ammattilaisten tekemää linnaa. Siinä jouduin sitten lapiohommiin, Kähärä kertoo.
Lumilinnan rakentaminen vei aikaa noin viisi tuntia. Ruutuja Kähärän kameraan kertyi huomattavasti enemmän. Kähärä kuvasi linnaa päivänvalolla, mutta vasta ilta palkitsi.
– Kuvausolosuhteiden suhteen kävi aivan älytön tuuri. Illan viimeinen auringonlasku oli mielettömän hieno. Valittua kuvaa ei ole edes rukattu hirveästi.
Kuva on otettu keväällä 2016. Kähärä rakensi linnan jäälle, missä vielä oli kaunis lumipeite. Sen sijaan kauempana linnan takana jää oli alkanut jo pikku hiljaa sulaa.
– Olen tehnyt kaksikymmentä vuotta graafikon töitä, mutta lumilinnan rakennustöihin en ole vielä ennen joutunut. Olihan se mieluisaa vaihtelua, hämeenlinnalaislähtöinen Kähärä kertoo.
Kähärä on töissä helsinkiläisessä Werklig-suunnittelutoimistossa luovana johtajana.
Suomalaista omaperäisyyttä
Voittajan valinnut raati arvosti nimenomaan merkin omaperäisyyttä. Lähes kaikki maat käyttivät merkin kuvituksena linnaa, mutta Suomessa merkkiin tuotiin lumilinna.
Suomalaisia vanhoja linnoja kuvaava postimerkkivihko ilmestyi muutama vuosi sitten, joten kilpailuun haluttiin tarjota jotain erilaista, jonka kanssa keski- ja eteläeurooppalaiset eivät pystyisi kilpailemaan.
– Postimerkki kertoo Suomesta omalaatuisella tavalla ja on samalla mitä hienoin matkailumainos, Postin Design Manager Tommi Kantola sanoo tiedotteessa.
Talvisen maiseman perään on jo kyseltykin maailmalta. Anssi Kähärä kertoo saaneensa tiedustelun Kiinasta, jossa kysyttiin maiseman tarkkaa paikkaa.
– Varmaan Iitissä myydään pian paljon postimerkkejä. Näissä hommissa on huomannut, kuinka voimakasta kotiseuturakkaus eri puolilla on.
Anssi Kähärä on suunnitellut Postille aiemmin Vaivaisukkoperinnettä ja Valkolakki -postimerkit. Toimeksiantoja on tiedossa vastakin.
Suomalaisille menestystä ennenkin
Eurooppalaisten postioperaattoreiden yhdistys PostEurop on julkaissut EUROPA-postimerkkejä vuodesta 1956 lähtien.
Samalla teemalla julkaistavat postimerkit kertovat eri maiden yhteisistä eurooppalaisesta juurista, kulttuurista ja historiasta, mutta tuovat samalla esille maakohtaiset eroavaisuudet. Asiantuntijaraati on vuodesta 2013 alkaen valinnut parhaimman EUROPA-postimerkin.
– Tällä kertaa voittajasta ei ollut epäilystäkään. Suomen Postin julkaisemat postimerkit pärjäävät vuosi vuodelta tässä kilpailussa, raadin puheenjohtajana toiminut PostEuropin pääsihteeri Botond Szebeny toteaa Postin-tiedotteessa.
Suomi on ollut kilpailun kärjessä jokaisena vuonna. Voitto tuli heti ensimmäisenä kilpailuvuonna 2013, kun Susanna Rummun ja Ari Lakaniemen suunnittelema Postin jakeluautot -postimerkki sai asiantuntijaraadin suosion.
Voitto Suomeen tuli heti ensimmäisenä EUROPA-merkkien kilpailuvuonna 2013, kun Susanna Rummun ja Ari Lakaniemen suunnittelema Postin jakeluautot -postimerkki sai asiantuntijaraadin suosion.Posti Group
Aiemmin tänä vuonna kuvittaja Jussi Kaakisen suunnittelema Jokamiehenoikeudet-postimerkki voitti maailman kaunein postimerkki -palkinnon filateliamaailman Oscareiksi kutusutussa Asiago-kilpailussa.
Suomalainen Jokamiehenoikeudet-postimerkkijulkaisu voitti helmikuussa ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä postimerkkitaiteen kilpailussa, joka järjestetään vuosittain Asiagossa Italiassa.Posti Group
Kolmen miehen seurue oli tiistaina 19.9. iltapäivällä Suomussalmen Lumperoisvaarassa lintumetsällä, kun karhu hyökkäsi yhden metsästäjän kimppuun. Mies yritti juosta karkuun, jolloin hän kaatui. Karhu puri miestä käteen ja raapaisi tassulla kasvoihin. Lumperoisvaara sijaitsee Hossan eteläpuolella.
Mies oli ampunut haulikolla kolme laukausta itseään suojellakseen. Poliisin mukaan ei ole varmuutta siitä, osuivatko laukaukset. Paikalta ei löytynyt verijälkiä, joista karhua olisi voinut jäljittää.
– Asian päällä ei tällä hetkellä ole viranomaisia eikä heidän valtuuttamiakaan henkilöitä karhua jahtaamassa, kertoo vanhempi konstaapeli Mikko Vuorio Oulun poliisilaitokselta.
Virka-apu oli ilmoittanut poliisille, että karhusta ei jäänyt verijälkiä, joten eläimen jäljitys ei ole mahdollista.
– Toistaiseksi ei asialle tehdä mitään, sanoo Vuorio.
Pennut hyökkäyksen syynä?
Karhu voi edelleen oleilla samalla alueella, mutta tällä hetkellä karhua ei yritetä etsiä. Poliisi varoittaa, että karhu saattaa käyttäytyä ihmistä kohtaan aggressiivisesti, jos se kokee tilanteen vaaralliseksi pennuilleen. Vuorion mukaan mitään erillistä ohjeistusta ei alueen asukkaille ole kuitenkaan lähetetty.
Poliisin tiedote asiasta tuli vuorokausi sen jälkeen, kun välikohtaus oli tapahtunut. Vuorion mukaan tilanne johtui siitä, että asia saatiin hoidettua paikallisen suurriistavirka-apuhenkilön kanssa ja uhri saatiin ambulanssilla sairaalaan, joten poliisin ei tarvinnut käydä paikalla.
Vuorion mukaan hyökkäyksessä ei periaatteessa ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
– Yksi syy karhun hyökkäykseen voi olla, että sillä saattaa olla pentuja. Koskaan ei voi tietää, miten villieläimet käyttäytyvät, Vuorio muistuttaa.
Hyökkäyksen kohteeksi joutunut 27-vuotias (Ilta-Sanomat) mies vietiin ambulanssilla Kuusamoon tarkastettavaksi.
Karhun hyökkäyksestä kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
CARACAS Manuel Sutherland on siinä mielessä harvinainen taloustieteilijä, että hänen kertomansa tarina ei ole tylsä.
Venezuelan talousromahdus on nimittäin uskomaton tarina ahneudesta, vallanhimosta ja typeryydestä.
Aluksi muutama Sutherlandin antama esimerkki.
Kahdessatoista vuodessa Venezuela onnistui tuhlaamaan biljoonan dollarin öljytulot. Se vastaa kymmentä Yhdysvaltain toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Euroopalle myöntämää Marshall-apupakettia.
Silti Venezuelan bruttokansantuote kansalaista kohden on vuoden 1951 tasolla.
Maan inflaatio on viisi vuotta peräjälkeen ollut maailman korkein ja ylittänee tänä vuonna 1000 prosenttia.
Kymmenen vuotta sitten Venezuelassa myytiin puoli miljoonaa uutta autoa. Tänä vuonna pari tuhatta.
Aikamoinen saavutus maalta, jolla on maailman suurimmat todennetut öljyvarannot.
– Itseäkin nolottaa kertoa näistä, tuhahtaa Sutherland. Tuhlasimme biljoonan, ja onnistuimme samalla raunioittamaan maan talouden. Taloutemme on Zimbabwen tasolla, vaikka öljyä on kuin Saudi-Arabialla
Suuri osa Venezuelan asukkaista viettävät aikaa ruoka- ja muissa jonoissa pääkaupunki Caracasissa.Antti Kuronen / Yle
Marxilaisen taloustieteen kasvatti
Sutherland on oiva henkilö kertomaan Venezuelan talousromahduksesta, koska hän on järjestelmän kasvatti.
2000-luvun alussa vastavalittu presidentti Hugo Chavez ryhtyi toteuttamaan sosialistista vallankumousta, joka jatkuu edelleen.
Sutherland opiskeli valtion yliopistossa marxilaista taloustiedettä ja nousi professoriksi asti.
Aatteen mies, toisin sanoen.
Pari vuotta sitten hän sai kuitenkin potkut arvosteltuaan hallitusta. Hän ei enää voinut vaieta maan talouspolitiikan kaikista päättömyyksistä.
– Esimerkiksi inflaatio on viimeiset viisi vuotta ollut maailman korkein, ja se on täysin hallituksen syytä, sanoo Sutherland, joka edelleen kutsuu itseään vasemmistolaiseksi taloustieteilijäksi.
Venezuelan vasemmistolaisen vallankumouksen ikonit. Vasemmalla on Hugo Chávez, joka aloitti bolivaarisen vallankumouksen. Keskellä on Simón Bolívar, joka vapautti Venezuelan espanjalaisilta 1800-luvulla. Epäsuositun nykypresidentin Nicolás Maduron kasvot on töhritty.Antti Kuronen / Yle
Chavezin tuhoisa talouskokeilu
Tavallisin selitys Venezuelan ongelmille on sosialismi.
Sutherlandin mukaan se ei kuitenkaan riitä selitykseksi, koska Venezuela on itse asiassa valtion sääntelemä markkinatalous.
– Hugo Chavezin talouskokeilun ongelmat liittyvät ennen kaikkea populismiin, holtittomuuteen ja korruptioon.
Jo vuosikymmeniä Venezuelan keskeinen talouspulma on ollut öljyriippuvuus. Öljyn hinnan laskun laukaisemia talouskriisejä on 1980-luvulta lähtien ollut useita.
Venezuela joutui syöksykierteeseen kolme vuotta sitten öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaessa.
Talousromahduksen rajuus johtui presidentti Chavezin 2000-luvun alussa aloittamasta talouskokeilusta. Se teki maasta täysin riippuvaisen öljyn viennistä.
Chavezin sosialistisen vallankumouksen aikana kotimainen teollisuus- ja maataloustuotanto käytännössä pyyhkäistiin pois.
Tänä päivänä noin 95 prosenttia maan vientituloista tulevat öljystä.
On itsestään selvää, että öljyn maailmanmarkkinahinnan puolittuminen johtaa siinä tilanteessa kaaokseen.
Venezuelassa apteekeissa on pulaa esimerkiksi insuliinista ja verenpainelääkkeistä.Antti Kuronen / Yle
Kotimainen tuotanto tuhoutui
Sutherlandin mukaan tuhoisin seuraus Chavezin talouskokeilusta oli kotimaisen teollisuus- ja maataloustuotannon tuhoutuminen.
– Se ei ollut Chavezin tavoite, mutta se oli vääjäämätön seuraus hänen populistisesta politiikastaan, sanoo Sutherland.
Chavez loi järjestelmän, jossa maan valuuttaa pidettiin keinotekoisesti yliarvostettuna ja perustarvikkeiden hintoja säänneltiin.
Lisäksi Chavez määräili keskuspankin toimintaa ja katsoi julkisen talouden massiivista korruptiota läpi sormien.
Nämä olivat Sutherlandin mukaan Chavezin suurimmat virheet.
Niiden yhteisvaikutus koitui kotimaisen tuotannon kohtaloksi.
Matalapalkkaiset asuvat niin kutsutuissa barrioissa. Caracasin murhatilastot ovat maailman kärkeä.Antti Kuronen / Yle
1. Keinotekoinen valuuttakurssi
Chavezin ja hänen seuraajansa presidentti Nicolas Maduron hallinnot ovat ylläpitäneet keinotekoista valuuttakurssia. Etenkin vuosina 2004-2012 dollarit ja eurot olivat erittäin halpoja venezuelalaisille.
Tämä oli Sutherlandin mukaan “itsemurhapolitiikkaa”.
– Se oli täysin päätöntä. Euron sai neljällä bolivarilla. Minäkin matkustin usein Eurooppaan ja ostin sieltä kaikkea mahdollista. Tuonti oli erittäin halpaa, ja siksi varallisuus karkasi ulkomaille, Sutherland sanoo.
Valtio käytännössä subventoi maahantuontia keinotekoisella valuuttakurssilla, eikä kotimainen teollisuus- ja maataloustuotanto pystynyt kilpailemaan halpoja tuontitavaroita vastaan.
Vuonna 2008 Venezuelassa oli puolisen miljoona yritystä, pari vuotta sitten niitä oli jäljellä viidennes siitä.
Vääristynyt valuuttakurssi johti myös massiiviseen korruptioon, kun sisäpiiriläiset ostivat dollareita säänneltyyn hintaan ja myivät niitä mustassa pörssissä. Tällä hetkellä virallinen dollarikurssi on kymmenen, epävirallinen noin 16 000.
Köyhien asuinalueet sijaitsevat Caracasia ympäröivillä kukkuloilla.Antti Kuronen / Yle
2. Hintasääntely tuhosi tuotannon
Toinen Chavezin talouspoliittisista virheistä oli hintasääntely. 2000-luvun alusta lähtien valtion tuottamat hyödykkeet kuten vesi, sähkö ja polttoaine ovat olleet käytännössä ilmaisia.
Öljyn hinnan ollessa korkealla, rahaa riitti moneen, mutta nyt tilanne on toinen.
Esimerkiksi neljästäkymmenestä litrasta bensiiniä kuluttaja maksaa Suomen rahassa yhden sentin.
Myös elintarvikkeita ja muita perustarvikkeita myytiin vahvasti alennetuin hinnoin. Kotimaiset tuottajat näivettyivät, koska eivät pystyneet kilpailemaan näitä keinotekoisia hintoja vastaan.
Hintasääntely johti lisäksi valtavaan korruptioon.
3. Keskuspankin itsenäisyys romutettiin
Kolmas kohtalokas virhe oli keskuspankin itsenäisyyden laiminlyöminen. Muissa maissa keskuspankkien tehtävänä on inflaation vastainen taistelu. Venezuelassa asia on päinvastainen.
Yli vuosikymmenen ajan keskuspankki on painanut tolkuttomia määriä seteleitä. Sutherlandin mukaan seteleiden määrä on vuodesta 1999 kasvanut 173 000 prosentilla.
Kiertoon tultuaan rahat ovat nostaneet hintoja ja tuhonneet ihmisten säästöt.
– Venezuelaa voisi verrata Weimarin tasavaltaan. Ainoa ero on se, että Weimarin tasavaltaa painoivat ensimmäinen maailmansota ja Versaillesin rauhansopimus. Venezuela sen sijaan tienasi biljoonan öljyllä, mutta painoi silti valtavasti seteleitä.
Lähes päivittäiset mielenosoitukset keräsivät satoja tuhansia ihmisiä Venezuelan pääkaupungin keskustaan.EPA
4. Öljymiljardit hävinneet veroparatiiseihin
Chavezin ja Maduron hallintojen neljäs ongelma on ollut valtava korruptio. Se on mädättänyt taloutta kaikilla tasoilla.
Sutherland arvioi, että biljoonan dollarin öljytuloista jopa 300 miljardia on voinut hävitä korruption seurauksena poliitikkojen, virkamiesten ja suurliikemiesten taskuihin.
Ruoka on yksi korruption lähde. Valtio tuo lähes kaiken ruoan ulkomailta ja myy sen kotimaassa reilusti alennetuin hinnoin.
Ylilaskuttamalla sisäpiiriläiset ovat varastaneet miljardeja valtion varoista.
– Tämä on todellinen ryöstö, joka on jatkunut vuosikausia.
Yksi harvoista oikeuteen asti päätyneistä tapauksista liittyi valtion öljymonopolin tytäryhtiöön. Bariven-niminen yritys toi ruokaa 2,3 miljardin dollarin edestä, mutta vain neljännes tästä päätyi Venezuelaan. Osa ruoasta päätyi mustaan pörssiin, mutta suurin osa rahoista siirrettiin todennäköisesti suoraan veroparatiisiyhtiöihin.
Tapauksesta syytetyt virkamiehet vapautettiin ja suurin osa heistä sai jatkaa viroissaan.
Viime vuonna presidentti Maduro siirsi ruoan tuonnin ja jakelun armeijan hoidettavaksi.
Kysymys on todennäköisesti kenraalien voitelemisesta. Sotilasvallankaappaus on kansan epäsuosioon joutuneen presidentin painajainen. Siksi Maduro on nimennyt peräti kolmetoista kenraalia hallitukseensa.
Mielenosoittaja heittää polttopullon kansalliskaartin sotilaita vastaan Venezuelassa.EPA
Presidentti Maduron umpikuja
Sutherland ei ole toiveikas. Presidentti Nicolas Maduro syyttää maan ongelmista Yhdysvaltoja ja kansainvälistä yhteisöä.
Tämä on jatkumoa presidentti Hugo Chavezin anti-imperialismille.
– Propagandan keskeinen viesti on se, että Yhdysvallat, Kolumbia ja EU käyvät taloudellista sotaa Venezuelaa vastaan. Se on tietysti päätön valhe, mutta ikävä kyllä monet uskovat siihen.
Maduro on kieltäytynyt yhteistyöstä esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Myös muut mahdolliset rahoittajat vaatisivat presidentiltä uudistuksia lainojen vastineeksi.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen talouspakotteet ovat sulkemassa Venezuelan rappiolla olevan öljymonopoliin rahoitusmarkkinoilta.
Venezuelan valtion kassa on lähes tyhjä, ja on vain ajan kysymys, milloin maa ei enää pysty maksamaan lainojaan.
Taloustieteilijä Manuel Sutherland sai potkut Venezuelan valtiollisen yliopiston professuurista.Antti Kuronen / Yle
Väkivaltainen vallanvaihto mahdollinen
Talouskurimus on johtanut lisäksi poliittista kriisiin. Neljän kuukauden ajan miljoonat ihmiset vaativat hallituksen eroa kaduilla. Elokuun lopussa Maduro runnoi läpi uuden perustuslakia säätävän elimen vilpillisissä vaaleissa.
Uusi elin syrjäytti opposition kontrolloiman laillisesti valitun parlamentin.
Hirvikolareita on syksyisin muita vuodenaikoja enemmän, koska hirvet liikkuvat kiima-ajan ja metsästyskauden vuoksi tavallista vilkkaammin, kertoo Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Jani Körhämö.
– Sen lisäksi syksyllä on ylipäätään huonommat olosuhteet liikenteessä ja hämärän aika tulee kovimman liikenteen aikaan.
Körhämön mukaan maan keskiosa on kaikkein hirvikolarialtteinta aluetta.
– Tihein hirvivyöhyke on, kun tullaan Rannikko-Pohjanmaalta Keski-Suomen kautta Kaakkois-Suomeen. Viime vuonna hirvikolareita tapahtui eniten Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
19 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Vaasassa. Tietolähde: Liikennevirasto.15 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Vihdissä. Tietolähde: Liikennevirasto.15 hirvionnettomuutta vuosina 2012–2016 Kärsämäellä. Tietolähde: Liikennevirasto.
Metsästystä lisätty
Hirvieläinonnettomuuksien määrä on ollut viime vuosina kasvamaan päin, mikä johtuu hirvi- ja peurakantojen kasvusta. Tänä vuonna suunta kääntynee, sillä sekä hirven että valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin noin neljännes enemmän kuin viime vuonna.
Tänä vuonna hirven ja peuran metsästykseen on tehty muutoksia. Yksi näistä muutoksista on se, että ennen varsinaisen metsästysajan alkua vahtimismetsästys pelloilla on mahdollista. Tämä saattaa Körhämön mukaan tasoittaa peurakolarihuippua, joka on perinteisesti marraskuussa.
– Vahtimismetsästys saattaa pienien hirvieläinten osalta vaikuttaa niin, että valkohäntäpeurakantaa voidaan jo aikaisemmin syksyllä vähentää ja se olisi toivon mukaan pois sieltä perinteisestä kolarisumasta, joka on yleensä loppusyksyllä.
Körhämön mukaan peurakolarit ovat erityisesti Lounais-Suomen riesa.
– Peurakolarit ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina ja niitä pyritään vähentämään nyt aiempaa voimakkaammalla metsästyksellä.
Hirvionnettomuuksien määrä vuosina 1993–2016.
Turvallisuus parantunut
Kaiken kaikkiaan turvallisuus on hieman parantunut hirvikolareissa. Esimerkiksi 2010-luvulla oli peräti kaksi vuotta, jolloin hirvikolarissa ei menetetty yhtäkään ihmishenkeä.
Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sanoo, että autojen törmäysturvallisuus vaikuttaa hirvikolarien henkilövahinkoihin.
– Ajoneuvotekniikka vaikuttaa siihen, millaisilla vahingoilla selviydytään. Esimerkiksi se, minkälaiset rakenteet ja turvatyynyt ajoneuvossa on. Törmäysturvallisuus on yleisesti parantunut paljon.
Viime vuonna Suomessa sattui 1 880 hirvionnettomuutta. Määrä on yli 600 kolaria enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2011. Viime vuonna hirvikolareissa kuoli kolme. Loukkaantuneita oli 144, mikä tarkoittaa sitä, että kuusi prosenttia hirvionnettomuuksista johti loukkaantumiseen.
Miten yli 90 prosentista hirvikolareita voidaan selvitä ilman henkilövahinkoja? Määrä tuntuu paljolta, jos vertaa sitä tyypilliseen mielikuvaan hirvikolarista, jossa on täysin rusentunut auton etuosa ja palasina oleva tuulilasi.
Auton etuosan päälle rojahtanut hirvi on pahin skenaario, mitä hirvikolarissa voi käydä, mutta aina kolarissa ei käy niin huonosti, sanoo Tarvainen.
– Törmäykset voivat tietysti olla myös sellaisia, että auto kopsahtaa esimerkiksi hirven takapäähän niin, että hirvi pystyy jatkamaan matkaansa, eikä kaadu auton päälle. Tietysti siitäkin huolimatta hirvikolarista voi tulla vakava vahinko, jos auto vaikka pyörähtää ympäri.
"Hirvistä ei varoiteta turhaan"
Hirvieläinten määrälle autoilija ei voi mitään, mutta onnettomuusriskiin voi vaikuttaa myös ratin takana. Tarvainen muistuttaa, että autoilijan kannattaa todella kunnioittaa hirvivaroitusmerkkejä.
– Silloin kun näkee varoitusmerkin, niin kannattaa hillitä menoaan, koska nopeuden alentamisella on suuri vaikutus. Jos ajaa satasen tiellä ja laskee nopeuden kahdeksaankymppin, niin sillä saadaan suuri etu. Mitä kovempi nopeus on, sitä vakavammat ovat kolarin seuraukset. Kuoleman ja vammautumisen riski kasvaa selvästi nopeuden myötä.
Tarvaisen mukaan autoilijat eivät kuitenkaan kunnioita hirvivaroitusmerkkejä tarpeeksi.
– Ei niitä merkkejä ole turhanpäiten sinne tien laitaan laitettu.
Tyypillisesti hirvikolari tapahtuu kaksikaistaisella maantiellä ilta- tai aamuhämärällä.
– Kaikkein suurin riski on noin tunti auringonlaskun jälkeen. Silloin tapahtuu eniten hirvieläinonnettomuuksia.
Hirvionnettomuudet kellonajanmukaan vuosina 2012–2016.
Kirjailijat Tommi Kinnunen, Salla Simukka ja Siri Kolu ideoivat #montaääntä-somekampanjan, jossa tiivistetään klassikkokirjoja yhteen twiittiin. Tunniste #montaääntä liittyy Turun kirjamessujen teemaan: yksi maa – monta ääntä. Poimimme testiin kymmenen esimerkkiä Twitteristä.
