Yhdysvaltalaisen F-35 hävittäjän lentotestiohjelma on saatu päätökseen, kertoo lentokoneen valmistaja Locheed Martin. Testauksia on tehty yli 11 vuoden ajan. Lockheed Martinin mukaan 17 000 lentotuntia sisältäneet testit ovat ilmailuhistorian kattavimmat.

Lentotestit ovat keskeinen osa hävittäjän kehittämistä. Niissä on mitattu kaikkien kolmen F-35 mallin suorituskykyä ja lento-ominaisuuksia. Kokeissa on selvitetty myös asejärjestelmien toimivuutta, kuten pommien ja ohjusten laukaisua.

Tämän jälkeen edessä ovat vielä muun muassa varsinaiset taistelukokeet, joiden uskotaan alkavan syksyllä.

Pentagon pysäytti koneiden vastaanottamisen

Lockheed Martinin ja Yhdysvaltain puolustusministeriön kiista koneiden hinnasta kuitenkin jatkuu. Pentagon ei toistaiseksi ota koneita vastaan, koska niissä ilmenneiden teknisten vikojen korjaamisesta ei ole päästy sopuun.

Myös kaksi muuta maata on keskeyttänyt hävittäjien vastaanottamisen. Reutersin uutisen mukaan kyseessä on koneiden tuotannossa tapahtuneista virheistä. Korjaaminen vaatii lentokoneteknikkojen lähettämistä paikan päälle ympäri maailmaa.

Pentagon keskeytti koneiden vastaanottamisen kuukaudeksi myös viime vuonna koneissa ilmenneiden korroosiovikojen vuoksi.

Yhdysvaltain hallinto on vaatinut F-35:n hintaa ja käyttökustannuksia alemmaksi. Armeijalle ja laivastolle on tulossa vajaat 2500 konetta. Ne maksavat yli neljäsataa miljardia dollaria. Vuoteen 2070 mennessä päälle tulevat kolminkertaiset käyttökustannukset.

F-35 on ehdolla myös Suomen uudeksi hävittäjäksi. Muita ovat yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Rafale, amerikkalaisen Super Hornet ja ruotsalainen Gripen E. Tarjouspyynnöt valmistajille lähtevät lähiaikoina.

Lue myös:

Ilmavoimien komentaja: Suomeen ostettava yli 60 parasta hävittäjää.Suomeenkin kaavailtu amerikkalaishävittäjä F-35 saa tylyn arvion Pentagonista.

Kulttuuriministeri veti aamulla päälleen rusettipuseron. Niin teki myös elinkeinoministeri ja koko joukko muita poliitikkoja.

Kulttuuriväki kaivoi rusettipuserot kaapeistaan. Mark Levengoodin ja Kenneth Kvarströminkin kaapista se löytyi.

Tavalliset svenssonit panivat päälleen rusettipuserot tai sitoivat kravattinsa rusetiksi. Myös lemmikkejä koristeltiin rusetein.

Rusettipusero on kannanotto Ruotsin akatemian pysyvän sihteerin Sara Daniuksen puolesta. Hänet on usein nähty rusettipuserossa. Myös eilen torstaina, kun hän ilmoitti eroavansa Ruotsin akatemiasta.

Ruotsalaiset uskovat, että Danius pakotettiin eroamaan. Akatemian kohun keskiössä ollut Katarina Frostenson suostui eroamaan vain, mikäli Daniuskin eroaisi.

Frostenson on naimisissa niin kutsutun kulttuuriprofiilin, Jean-Claude Arnault'n kanssa. Lähes 20 naista on syyttänyt Arnault'ta seksuaalisesta häirinnästä, ja pariskuntaa epäillään talousrikoksista. Poliisitutkinta on käynnissä.

Hakusanalla #knytblus on julkaistu tänään perjantaina tuhansia Twitter- ja Instagram-viestejä.

– Uusi päivä valkenee, toteaa kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke twiitissään.

– Feministinen taistelu on käynnissä joka päivä, tiedämme sen. Bussissa, koulukäytävällä, työpaikan kokoushuoneessa. Askel taaksepäin eilen, mutta kaksi askelta eteenpäin tänään. Otamme ne yhdessä.

– Koko tiimi pukeutuu tänään rusettipuseroon, kirjoittaa elinkeinoministeri Mikael Damberg. Valtiopäiväedustaja Tomas Eneroth työtovereineen seurasi esimerkkiä.

– Työn tasa-arvon hyväksi on jatkuttava, twiittasi keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf.

– Hyvää huomenta, Ruotsi. Vuonna 2018 elämme edelleen patriarkaatissa. Voimme muuttaa sen, totesivat Feministit-puolueen puheenjohtajat Gita Nabavi ja Gudrun Schyman.

Laulaja Eva Dahlgren, oopperalaulaja Rickard Sjöberg, juontaja-kirjailija Mark Levengood ja tanssija-koreografi Kenneth Kvarström julkaisivat myös kuvia itsestään rusettipaidoissa.

– Akatemian herrat luulivat kaiketi voittaneensa taistelun, kun he antoivat Daniukselle potkut, oopperalaulaja Rickard Sjöberg kirjoitti.

– Well. He eivät ole ikinä aiemmin olleet näin väärässä , sillä vanhaa seksismiä vastustava vallankumous on juuri saanut uutta voimaa sivistyksestä.

SVT:n meteorologi pukeutui myös rusettipuseroon

Lue myös:

Ruotsalaiset pöyristyivät Nobel-akatemian Sara Daniuksen erosta – "Nyt riittää", "Kauhea akatemia"

Ruotsin akatemian salamyhkäinen skandaali sai jatkoa – Nobelin kirjallisuuspalkinnon julistaja joutui eroamaan

Ruotsin Nobel-akatemiasta tehty rikosilmoitus – Kriisit nakertavat Akatemian uskottavuutta

Lukuisat ruotsalaiset poliitikot ja lähes kaikki tärkeimmät sanomalehdet ovat perjantaina osoittaneet tukeaan Sara Daniukselle, joka ilmoitti torstaina eroavansa Ruotsin akatemian pysyvän sihteerin tehtävästä.

Ero on nähty Ruotsin akatemian vanhoillisten jäsenten voittona ja osoituksena siitä, että Akatemia ei suhtaudu riittävällä vakavuudella seksuaaliseen ahdisteluun.

Ruotsin akatemiassa on kuohunut viime syksystä lähtien. Kymmenet naiset kertoivat #metoo-kampanjan yhteydessä Akatemian jäsenen Katarina Frostensonin puolison Jean-Claude Arnault'n häirinneen työntekijöitään, taiteilijoita ja jopa Ruotsin akatemian jäsenten puolisoita ja tyttäriä seksuaalisesti.

Häirinnästä epäiltyä Arnault'ta on kutsuttu ruotsalaismediassa Kulttuuriprofiiliksi.

Torstai-illan kokouksessaan Ruotsin akatemia päätyi kompromissiin, jossa Danius eroaa ja Kulttuuriprofiilin puoliso Frostenson pidättäytyy jatkossa osallistumasta Akatemian työhön. Ruotsin akatemian tunnetuin tehtävä on Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan valitseminen.

"Kieltäydymme perääntymästä"

Danius on ensimmäinen nainen, joka on toiminut Akatemian pysyvänä sihteerinä.

Hän ilmoitti torstai-iltana erostaan yllään paitapusero, jonka kauluksen nauhat oli solmittu rusetille. Perjantaina lukuisat ruotsalaispoliitikot ja tunnetut kulttuurielämän edustajat – niin naiset kuin miehetkin – julkaisivat tuen osoituksena itsestään kuvia rusettipaitoihin pukeutuneina.

–Nyt riittää. Kieltäydymme perääntymästä, Ruotsin kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke kommentoi perjantaina uutistoimisto TT:lle.

Myös suurimpien ruotsalaisten sanomalehtien kulttuuritoimitusten päälliköt olivat lähes yksimielisesti Daniuksen puolella.

Iltapäivälehti Aftonbladet otsikoi kannanottonsa "Näin Ruotsin akatemiasta tulee kauhea akatemia" ja Dagens Nyheterin kulttuuritoimituksen päällikkö arvioi, että "Ruotsin akatemia ei ole enää muun yhteiskunnan tasolla tai sen yläpuolella. Se on ehdottomasti alimmalla tasolla, kaukana sen alapuolella."

Göteborgs-Postenin kulttuuritoimituksen päällikkö sen sijaan oli sitä mieltä, että Daniuksen ero oli oikeutettu ja Kulttuuriprofiilin puolison Frostensonin ero valitettava.

Lue myös:

Ruotsin akatemian salamyhkäinen skandaali sai jatkoa – Nobelin kirjallisuuspalkinnon julistaja joutui eroamaan

Ruotsin Nobel-akatemiasta tehty rikosilmoitus – Kriisit nakertavat Akatemian uskottavuutta

Metoo-kampanjan laineet lyövät Nobelista päättävässä akatemiassa: Peter Englund ja kaksi muuta jäsentä eroavat Ruotsin Akatemiasta

57-vuotias Olavi Heino rikkoo railakkaasti mielikuvia siitä, mikä on miehekästä. Matemaattisten aineiden opettaja nimittäin tanssii vapaa-ajallaan tankotanssia.

– Minulle on tärkeää välittää onnea ja iloa ihmisille. Koen olevani esikuva ja olen ylpeä siitä, Heino kertoo.

Tanssiessaan Olavi toteuttaa uutta, itselleen sopivaa miehuutta. Itsensä ilmaiseminen vapaasti ilman häpeää on tie parempaan hyvinvointiin.

–Jos mies pelkää tuoda itsensä esille sellaisena kun on, hän tavallaan sulkee itsensä pois elämästä ja aidoista ihmissuhteista, lataa miesten auttamiseen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Lauri Mannermaa.

Kulttuurissamme hyväksytty miehen malli on kuitenkin juurtunut niin syvälle, ettei sen rikkominen ole helppoa.

Miehenä olemisen perusteet opitaan vauvana

”Pojat eivät itke” tai ”kestä kuin mies” –tokaisut osuvat syvälle pikkupojan minuuteen. Ne muokkaavat häntä kohti hyväksyttyä pojan ja miehen mallia.

Jos poika oppii, että herkkyys on pahasta ja tunteilu likkojen hommaa, hän rakentaa itselleen huteran tasapainon aikuisuutta varten. Aito yhteys omaan itseen ja toisiin ihmisiin kärsii.

– Miehen tasapaino voi olla sitä, ettei ikinä ole mitään yhteyttä kehenkään. Toisaalta vaatimusten mukaan eläminen suojelee siltä, ettei kukaan näe heikkouttamme. Tilanne ei ole hyvä, mutta se on kuitenkin tasapainossa.

Vastasyntynyt vauva on avuton. Hän on täysin riippuvainen muiden ihmisten huolenpidosta ja hyväksynnästä.

– Meidän systeemimme muokkautuu ympäristöön, johon synnymme. Vaistoamme, millä edellytyksillä siinä ympäristössä säilymme hengissä, psykologi Lauri Mannermaa kuvailee.

Muutokset uhkaavat rikkoa jäyhän miehuuden

Mannermaa vertaa ympäristön vaatimuksiin muokkautunutta tai kalibroitunutta miehen mallia uudenvuoden tinaan. Se on kuumennettassa sulaa ja muotoutuvaa, mutta jäähdyttyään jäykkää ja osittain haperoista ja rikkoutuvaa.

Samoin voi rikkoutua miehen sisäinen tasapaino, kun elämässä tulee vastaan joustavuutta vaativia tilanteita. Ongelmat työssä tai parisuhteessa, sairastuminen tai läheisen kuolema voivat järkyttää jäykästi miehen mallia toteuttavan miehen tolaltaan.

Mannermaa on kutsunut tätä kasvojen menettämisen pelkoa mieshäpeäksi.

– Meillä ei ole työkaluja tasapainon menettämisen käsittelemiseen. Putoamme ikään kuin alemmalle aivotoiminnan tasolle, jolloin vaihtoehtoina on joko taistele tai pakene.

Kun perinteinen miehen malli ahdistaa

Lapsena opittu ja ympäristön ylläpitämä miehen malli voi myös alkaa ahdistaa. Mies voi kokea, ettei hän ole kotonaan annetussa roolissaan tai ettei hän voi turvallisesti ilmaista kaikkia ominaisuuksiaan.

Lauri Mannermaan mukaan roolien vastakohta on aitous, autenttisuus. Uusmiehuus voisi olla sitä, että mies uskaltaisi oikeasti sanoa, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän haluaa. Tunteiden salaaminen ei ole hyväksi, sillä se johtaa helposti itsensä suojaamiseen.

– Silloin rakennan itselleni vankilan, jossa en voi voida hyvin. Kiinnostava kysymys on, miten voisimme ilman pelkoa myöntää tunteet, kun ne kuitenkin tulevat?

Omanlainen uusmiehuus löytyy puhumalla

Itselle parasta mahdollista uudenlaista miehuutta voi alkaa rakentaa puhumalla tunteistaan ja ajatuksistaan luotettavalle ihmiselle. Se voi olla puoliso, hyvä ystävä tai terapeutti.

– Tarvitaan luottamusta siihen, että voin tuoda aidon epävarmuuteni, iloni tai hellyyteni esiin ilman, että minua rangaistaan, syyllistetään tai minulle nauretaan, psykologi Lauri Mannermaa sanoo.

– Avain muutokseen on kokemus siitä, että toinen ymmärtää sinua. Kun sellainen kokemus toistuu riittävän kauan, niin oikea minuus syttyy ja herää elämään.

Ja kun oikea minuus syttyy, saa mieskin vaikka tanssia tankotanssia ilman, että se romuttaa hänen miehuutensa.

– Eräs esitykseni nähnyt mies sanoi hyvin: "en tykännyt tanssistasi, mutta tykkäsit, että teit sen". Tärkeintä on asenne, tankotanssija Olavi Heino myhäilee.

Lue myös: "Poikien nokittelukulttuurissa on vaikea olla oma itsensä – Käytännön vinkkejä kasvattajille siitä, miten "poikakoodi" puretaan

Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että alkoholinkäyttö lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä samoin kuin yleistä kuoleman riskiä jo huomattavasti pienemmillä käyttömäärillä kuin mitä useissa maissa on määritetty riskikäytön rajaksi.

Tutkimus on julkaistu vastikään arvostetussa lääketieteen julkaisussa, Lancet-lehdessä. Tutkimuksen mukaan jo seitsemän, kahdeksan lasillista viiniä tai yhtä monta tuoppia olutta viikossa on haitallista terveydelle.

Tutkimuksessa on ollut mukana myös suomalaistutkijoita.

– Tämä tutkimus kyllä vetää turvarajoja selvästi alaspäin, jos ajatellaan terveysvaikutuksia. Haitta kuolleisuuden kannalta lisääntyy jo 7–8 viikoittaisen alkoholiannoksen jälkeen, toteaa yksi tutkimuksen tekijöistä, professori Timo Strandberg Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa käytiin läpi lähes 600 000 miehen ja naisen tiedot 19 eri maasta.

Nykyisin Suomessa kohtalaisen riskin taso on alle 65-vuotiaissa miehillä 14 annosta ja naisilla 7 annosta viikossa.

Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan esimerkiksi Englanti on äskettäin tiukentanut alkoholinkäytön terveydellisiä riskirajoja, ja nyt julkaistu tutkimus vahvistaa siellä valittua linjaa.

– Useissa eteläisen Euroopan maissa sekä muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa riskirajat ovat nykyisen tutkimustiedon valossa huomattavan väljät, tiedotteessa todetaan.

Kansainvälisen tutkijaryhmän tavoite oli selvittää alkoholinkäytön vaikutuksia yleiseen kuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Muita sairauksia tutkimuksessa ei tarkasteltu erikseen.

Tutkimusaineisto koottiin 83 pitkäaikaistutkimuksesta, joihin oli osallistunut lähes 600 000 miestä ja naista 19 maasta. Osallistujat oli rekrytoitu vuosien 1964 ja 2010 välisenä aikana, ja jokaista oli seurattu vähintään vuoden ajan.

Tämän artikkelin lopussa voi lukea keskustelua siitä, miten seksielämästä voisi pitää huolta. Keskustelua on kommentoinut seksuaaliterapeutti Henna Kekkonen.

Emmi ja Joonas Uimosen seksielämässä ei monikaan asia ole enää niinkuin ennen. Kolmevuotias Valtteri kirkuu Joonaksen sylissä kolautettuaan päänsä. Kymmenen kuukauden ikäinen Reeta konttaa pitkin sohvaa.

– Kyllä meidän seksielämä on olemassa. Vähän vaan erilaisena kuin ennen, Emmi sanoo, ja nappaa kiinni Reetan, joka on juuri tipahtamaisillaan sohvalta.

Joonas jatkaa, että seksiä on nyt paljon aiempaa vähemmän. Nyt sitä kuitenkin taas on, toisin kuin synnytysten jälkeen.

– Emmin haluttomuus tuli ensimmäisen vauvan kohdalla aikamoisena yllätyksenä, vaikka tiesin, että hormonitoiminta muuttaa haluja. Se oli kova kolaus, että muutos oli niin suuri, Joonas sanoo.

Lopulta sain sanottua, että minua on vähän häirinnyt, kun hommat on lähes nollissa. Joonas Uimonen

Reetan synnyttyä molemmat osasivat jo odottaa, ettei seksi kiinnosta Emmiä ensimmäisinä kuukausina. Vaikka Emmille ei tullut synnytyksistä esimerkiksi repeämiä, hormonimyrsky oli sellainen, että seksi oli viimeinen asia, mikä Emmille juolahti mieleen.

– Niin pitkään, kun imetin tiiviisti, ei seksi kiinnostanut, Emmi sanoo.

Aika etenkin esikoisen syntymän jälkeen oli vaikeaa niin Joonakselle, joka kärsi siitä, ettei seksiä ollut, että Emmille, joka koki paineita siitä, että pitäisi haluta. Emmi näki, että Joonas ei ollut tyytyväinen, mutta Joonas ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi.

– Emmi lopulta kaivoi sen minusta esiin. Sain sanottua, että minua on vähän häirinnyt, kun hommat on lähes nollissa. Siitä sitä lähdettiin sitten puhumaan, Joonas sanoo.

Puhumisen kautta seksielämä alkoi korjaantua kuin itsekseen.

– Mitä enemmän me juteltiin, niin kohta huomasin, että hei, vitsi, ne hommathan rupeaa kiinnostamaan. Ja sitten yhteistä aikaa alkoi tulla enemmän ja enemmän, Emmi sanoo.

Väestöliiton vuoden 2016 parisuhteiden seksuaalisuuteen keskittynyt Perhebarometri osoitti, että pariskunnat kokevat seksistä puhumisen aiempaa vaikeammaksi. Samaan aikaan kun julkinen keskustelu seksistä on vapautunut ja muuttunut avoimemmaksi, on monen mielestä oman kumppanin kanssa seksistä puhuminen vaivaannuttavaa. Melko vaikeaksi seksistä keskustelun kokeneiden osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä 2000-luvulla.

Sama barometri osoitti, että mitä vilkkaampi sukupuolielämä pareilla on, sitä onnellisemmaksi he kokevat parisuhteensa. Paljon seksiä harrastavat ovat muutenkin tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne parit, joilla on vähän seksiä.

– Paitsi, että seksistä puhutaan vähemmän, myös yhdyntäkertoja on nykyään vähemmän kuin esimerkiksi -70-luvulla. Jollakin tavalla seksille on jäänyt parisuhteissa vähemmän tilaa. Jokin vie pariskunnilta aikaa, energiaa ja tilaisuuksia, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta sanoo.

Seksistä puhuminen on äärimmäisen kiusaannuttavaa. Siinä asettaa itsensä toiselle alttiiksi. Emmi Uimonen

Kontula korostaa, ettei tuloksia pidä tulkita niin, että seksi itsessään tekisi pareista onnellisia. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että hyvät asiat kasautuvat samoille pareille. Kun parilla menee hyvin, on seksiä paljon ja keskusteluyhteys pariskunnan välillä on hyvä. Kun toiselle uskaltaa kertoa mitä kaipaa tai mikä mieltä painaa, se rakentaa suhteen onnellisuutta ja vähentää yksinäisyyden kokemusta.

Myös halukkuus ja halun puute kytkeytyvät Perhebarometrin mukaan toisiinsa. Ne, joiden mielestä seksistä puhuminen oman kumppanin kanssa on vaivaannuttavaa, kertovat kokevansa muita useammin myös halun puutetta. Avoin keskustelu vaikuttaa etenkin naisten halukkuuteen.

Emmi ja Joonas ovat avoimia ihmisiä, joiden on helppo puhua keskenään. Mutta kun ongelmia tuli, oli yhteisestä seksistä puhuminen silti kynnyksen takana.

– Se, että ryhtyy puhumaan tosi avoimesti oman puolison kanssa, tuntuu sille, että ei vitsi, kehtaanko sanoa näin. Se on äärimmäisen kiusaannuttavaa. Siinä asettaa itsensä toiselle alttiiksi. Ja Joonakselle se oli tosi vaikeaa, Emmi kertoo.

– Oli vain pakko alkaa puhua. Ajattelin asiaa niin pitkälle, että jos ei tälle nyt tehdä jotakin, niin mihin se johtaa, Joonas sanoo.

Kun Uimoset saivat toisen lapsensa, oli tilanne jo tuttu. He totesivat yhdessä, että tiedossa on taas aika, kun seksiä ei ole.

Nykyisin seksistä puhuminen ei ole enää kummallekaan kiusaannuttavaa. Ja se on hyvä, koska lapsiperheen arjessa seksille löytyy usein aikaa vain niin, että molemmat katsovat kalenteristaan vapaan illan.

– Joskus on sovitut illat, että kun lapset saadaan nukkumaan niin sitten hommiin. Ennen oli aikaa antaa toiselle vaikka tuntikausia, mutta nyt se on niin, että nyt on kymmenen minuuttia aikaa, äkkiä nyt!, Emmi kertoo.

– Spontaanisuutta ei käytännössä ole enää, Joonas vahvistaa.

Pikapanot ovat molemmille ok. Kun on ollut yhdessä lähes vuosikymmenen, tuntee jo toisen niin hyvin, että laatu korvaa määrän, Uimoset toteavat.

Tutkimusprofessori Osmo Kontula on tutkinut suomalaisten parisuhdeonnea Perhebarometreilla jo vuosikymmenet. Hän on tullut siihen tulokseen, että ilman parin toimivaa seksuaalisuhdetta syvempää parisuhdeonnea on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta saavuttaa. Kontula kannustaa pariskuntia puhumaan seksistä silloinkin kun kaikki toimii.

– Ne parisuhteet, joissa on haettu yhdessä uusia virikkeitä ovat parien oman kertoman mukaan onnellisempia ja tyydyttävämpiä. Eihän siinä mitään menetä, jos ehdottaa kumppanille, että kokeillaanko tällaista, Kontula sanoo.

Kolme ohjetta, joiden avulla puhumisessa pääsee alkuun

Uimoset ovat ammattiensa ansiosta etulyöntiasemassa seksistä puhuttaessa. Joonas on ensihoitaja ja Emmi kätilö, joten intiimeistä asioista keskustelu on heille työn kautta tutumpaa kuin monille muille. Emmin ajatukset seksuaalisuudesta voivat olla myös jalostuneempia kuin keskimäärin, sillä hänen siskonsa Henna on seksuaaliterapeutti.

Ongelmansa Joonas ja Emmi ratkoivat kuitenkin ilman ammattiapua.

– Henna ei vielä silloin ollut seksuaaliterapeutti, kun meillä oli Joonaksen kanssa vaikeita aikoja. Emme ole puhuneet Hennan kanssa näistä asioista, mutta vertaistukea sain häneltä, Emmi sanoo.

Sisko, Henna Kekkonen, on työskennellyt seksuaalineuvojana kaksi vuotta ja valmistuu tänä keväänä seksuaaliterapeutiksi. Kekkonen auttaa pareja puhumaan seksistä silloin, kun keskustelu ei luista omin avuin. Useimmiten pariskunnan jompikumpi osapuoli kaipaa enemmän hellyyttä, läheisyyttä ja seksiä kuin toinen.

Kekkosen vastaanotolla on esillä dildoja, vibraattoreja ja anaalitappeja. Harvemmin keskustelussa kuitenkaan puhutaan itse aktista.

– Lähdemme yleensä puhumaan parin vuorovaikutuksesta. Siitä, millaista kommunikaatio ja toisen kanssa oleminen on, ja mitkä asiat vaikuttavat siihen, että seksiä ei ole, Kekkonen kertoo.

Kekkonen muistuttaa, että vaikka takana olisi jo vuosikymmenienkin yhteinen suhde, kukaan ei silti ole selvänäkijä. Kumppanin ajatukset, halut ja toiveet voivat jäädä mysteeriksi, jos niistä ei rohkene puhua.

Kekkonen antaa kolme neuvoa, joiden avulla seksistä puhumisessa voi päästä alkuun. Ensimmäinen on, että jos seksistä puhuminen pelottaa, se kannattaa kertoa kumppanille.

– Sano, että tämä jännittää minua ja on minulle outo aihe, mutta haluaisin puhua tästä. Jo pelkästään se voi olla iso myytinmurtaja, jonka avulla asian äärelle voi laskeutua, Kekkonen sanoo.

Toiseksi Kekkonen kehottaa miettimään sanoja, joilla itse haluaisi seksistä puhua. Toiset puhuvat mieluummin itsetyydytyksestä, toiset runkkaamisesta.

– Omilla sanoilla seksistä uskaltaa ehkä helpommin puhua.

Kolmas ohje onkin jo haastavampi. Kekkosen mukaan yleisin kompastuskivi pariskunnilla on kuuntelemisen taito.

– Laskeudu kuuntelemaan, mitä toinen sanoo. Kommentoi mieluummin niin, että “onpa mielenkiintoista, kertoisitko lisää” kuin hyökkäämällä heti, että “ai jaa, mutta minustapa tuntuu tältä!”, Kekkosen sanoo.

Silloin kun seksi toimii, se on 5 prosenttia suhteesta. Silloin kun se ei toimi, se on 95 prosenttia. Emmi Uimonen

Emmi ja Joonas Uimonen kannustavat etenkin tuoreita vanhempia puhumaan toisilleen. Yhdessä voi todeta, että elämään on tullut iso muutos.

Uimoset kannustavat puolisoita antamaan toisilleen aikaa. Olisi tärkeää pitää yllä läheisyyttä ja koskettaa toista muutenkin kuin seksuaalisessa mielessä, Joonas sanoo.

– Aluksi voi tuntua siltä, että jää ihan ulkopuolelle koko hommasta. Pitäisi kuitenkin vaan olla olemassa siinä alussakin. Jos itse sulkeutuu, on huomattavasti vaikeampi lähteä työstämään asioita myöhemmin.

– Kyllä se toinen sieltä takaisin tulee, kun vaan malttaa odottaa, Emmi sanoo.

Uimoset sanovat, että seksi on heidän parisuhteensa onnellisuuden kannalta toisaalta hyvin tärkeää, ja toisaalta ei ollenkaan.

– Silloin kun seksi toimii, se on vain viisi prosenttia suhteesta. Mutta silloin kun se ei toimi, se on 95 prosenttia, Emmi kiteyttää.

Ydinkeskusta-alueet pääsevät Ylen Postinumeropuntari-luokituksen kärkikastiin Suomen kaupungeista vain Helsingissä ja Tampereella.

Pienemmissä kaupungeissa kuten Jyväskylässä, Oulussa, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Kuopiossa tai Mikkelissä koulutetuimmat, ostovoimaisimmat ja työikäiset ihmiset hakeutuvat keskustojen ulkopuolelle ja lähikuntiin.

Pienissä kaupungeissa voi elää "suomalaista unelmaa"

Oheisessa kartassa keskustat erottuvat vaalemman vihreinä kuin niitä ympäröivät alueet. Mitä tummempi alue, sen elinvoimaisempi se on.

Keskikokoisten ja pienten kaupunkien keskustoissa on usein vanhoja kerrostaloja, joissa saattaa asua eläkeläisiä ja opiskelijoita. Lapsiperheet ja seudulle muuttavat perheet haluavat uusiin lähiöihin keskustan ulkopuolelle.

Pienemmissä kaupungeissa ihmiset voivat helpommin elää suomalaista unelmaa lyhyen ajomatkan tai nopeiden kulkuyhteyksien päässä; asua asunnossa, jossa on oma piha, mutta keskusta on lähellä ja lähipalvelut pelaavat.

Sosiaalinen sekoittaminen pitää lähiön elinvoimaisena

Kaupunkien alueellinen eriytyminen on Suomessa kuitenkin kansainvälisesti ottaen pientä. Niin sanottujen hyvien ja huonojen alueiden eroja himmennetään tietoisesti.

Uusien alueiden kaavoituksessa tehdään “sosiaalista sekoittamista” eli niille pyritään rakentamaan asuntoja erilaisista taustoista tulevien ihmisten tarpeisiin.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on lähiöitä, jotka kasvavat silmissä. Espoon Saunalahteen on syntynyt noin kymmenessä vuodessa 10 000 asukkaan lähiö ja Vantaan Kivistöön rakennetaan asuntoja 30 000 asukkaalle.

Kummallekin alueelle on kaavoitettu sekä vuokra-, omistus- että asumisoikeusasuntoja. Sujuvat kulkuyhteydet ja harrastusmahdollisuudet on otettu suunnittelussa huomioon.

Saunalahti ja Kivistö saavat Ylen vertailussa kumpikin täydet viisi tähteä sekä väestöpohjalla että elinvoimalla mitattuna.

Espoo on isoista kaupungeista tasaisimmin hyvinvoiva. Otaniemeä – jossa asuu pienituloisia opiskelijoita – lukuunottamatta se saa lähes kauttaaltaan viisi tähteä sekä elinvoima- että väestömittarilla.

Espoossa ei ole yhtään vaaleanvihreää kolmen tähden aluetta, kun taas naapureissa Helsingissä ja Vantaalla on niitä useita.

Lue aiheesta lisää:

Nämä ovat yleiset syyt muuttaa pois lähiöstä Helsingissä.

Helsinki on onnistunut pitämään asuinalueiden eriytymisen kurissa – myös Turussa ja Tampereella tilannetta seurataan.

Näivettyvä pikkukaupunki myllää keskustansa uusiksi: "Rohkea valinta".

Houkuttaako Nurmijärvi-idylli taas? Muuttoliike jakaa kehyskunnat voittajiin ja häviäjiin.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset kokoavat Välimerelle suurinta iskuvoimaa sitten Irakin sodan vuonna 2003, kertoo brittiläinen The Times -lehti. Länsimaat valmistautuvat mahdollisiin Syyriaan tehtäviin iskuihin, vastatoimena väitetylle kemiallisten aseiden käytölle.

Timesin mukaan Välimerellä on neljä Yhdysvaltain hävittäjäalusta, joita siirretään Välimeren itäosaan. Aluksilla on kaikkiaan vajaat 400 Tomahawk-risteilyohjusta. Yksi aluksista, USS Donald Cook on jo Syyrian lähivesillä.

Yhdysvalloilla on Välimerellä ilmeisesti myös sukellusveneitä, joista voidaan laukaista Tomahawkeja.

Välimerta kohti on lähtenyt myös amerikkalainen laivasto-osasto, johon kuuluu lentotukialus USS Harry S. Truman ja seitsemän muuta sotalaivaa. Trumanilla on mukanaan 90 lentokonetta ja helikopteria, ja muilla aluksilla noin 300 risteilyohjusta.

Lentotukialusosasto ehtii Välimeren itäosaan aikaisintaan ensi viikon lopulla.

Brittien sukellusveneet liikkeellä

Mikäli Yhdysvallat ryhtyy iskuihin Syyriaa vastaan, myös Britannian ja Ranskan odotetaan osallistuvan niihin. Vielä perjantaina Yhdysvallat ei oman ilmoituksensa mukaan ollut tehnyt päätöstä iskuista.

Britannia on käskenyt ainakin yhden sukellusveneen, mahdollisesti kahden, siirtyä iskuetäisyydelle Syyriasta. Tähän kuluu muutama päivä. Veneissä on aseistuksena Tomahawk-risteilyohjukset.

Lisäksi Britannian laivastolla on Välimerellä yksi hävittäjäalus, HMS Duncan, joka on käsketty lähtemään Kyprokselta merelle. Sen tehtävä on antaa ilmatorjuntasuojaa muille aluksille, jos Venäjä tekee vastahyökkäyksen.

Ranskan laivastolla on Välimerellä fregatti Aquitane. Aluksella on 16 risteilyohjusta.

– Yhdysvalloilla ja liittolaisilla on jo nyt Välimerellä kyky tällaisen iskun tekemiseen, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, komentaja Jaakko Jäntti.

Venäjän sotalaivat torjumaan

Venäjän Syyriassa olevat laivastovoimat lähtivät Tartusin satamasta merelle torstaina. Venäjällä on Syyriassa kaksi uudenaikaista sotalaivaa, fregatit Admiral Grigorovitš ja Admiral Essen sekä kymmenkunta muuta alusta.

– Tämä merkitsee, että Venäjän alukset pystyvät muodostamaan yhden ilmatorjuntavyöhykkeen lisää rannikon edustalle. Jos mereltä ammutaan risteilyohjuksia, venäläiset alukset pystyvät jossain määrin näitä torjumaan, sanoo Jäntti.

Jäntin mukaan venäläisillä tuskin on tarkoitus käydä länsimaiden aluksia vastaan. Sen sijaan niiden ilmatorjuntaohjuskalustoa pidetään varsin hyvänä.

Tiedustelukoneet jo ilmassa

Syyrian ja Libanonin rannikon edustalla on jo useampana päivänä lentänyt edestakaisin Yhdysvaltain ilmavoimien signaalitiedustelukone RC-135V, jonka tukikohta on Soudan tukikohdassa Kreetalla.

– Siinä varmasti pyritään luomaan tilannekuvaa ja hakemaan kohteita mahdolliselle iskulle, sanoo komentaja Jäntti.

Tilannekuvan luomisella hän tarkoittaa sen selvittämistä, ovatko syyrialaiset iskujen uhatessa siirtäneet koneitaan tukikohdista toiseen tai ovatko venäläiset siirtäneet joukkojaan syyrialaisten tukikohtiin.

– Voi hyvin olla, että Venäjä pyrkii suojaamaan Syyrian joukkoja niin että se levittää omaa kalustoaan Syyrian tukikohtiin, ja olemalla siellä ikään kuin kilpenä yrittää vaikuttaa siihen, mitä maaleja valikoituu kohteiksi.

Syyrian armeijan kerrotaan tyhjentäneen joitakin tukikohtiaan ja siirtäneen joukkojaan sellaisiin tukikohtiin, joissa on myös Venäjän joukkoja. Myös puolustusministeriö Damaskoksessa on tiettävästi tyhjennetty.

Kybersotaa ja elektronista torjuntaa

Risteilyohjuksia voi yrittää torjua ilmatorjunnalla. The Timesin mukaan Britannia ja muut mahdolliseen iskuun osallistuvat maat todennäköisesti yrittävät häiritä Syyrian ja Venäjän ilmatorjunnan tutkia kyberhyökkäyksillä.

Ilmatorjunnan tutkia voidaan häiritä myös siihen varustetuista lentokoneista käsin.

Mutta elektronista sodankäyntiä käyvät varmasti puolustajatkin. Jäntin mukaan Syyriassa on ajoneuvoihin sijoitettuja venäläisiä häirintäjärjestelmiä, joilla pystytään vaikuttamaan risteilyohjuksen gps-suunnistukseen ja ohjuksen osumatarkkuuteen.

– Sehän riittää, että täsmäase menee vaikkapa sata metriä ohi maalista.

Tällaisten häirintälaitteiden vaikutus ei ulotu kovin kauas, joten niiden on suunnilleen oltava aiotussa kohteessa, jotta ne tehoaisivat.

Monenlaisia ilmatorjuntaohjuksia

Venäjällä on Syyriassa S-400 ja S-300 -ilmatorjuntaohjuksia, jotka ovat kauas kantavaa kalustoa, ja Pantsir-S1 -järjestelmiä, jotka on tarkoitettu lähitorjuntaan. Pantsir reagoi hyvin nopeasti, ja järjestelmässä on sekä ohjuksia että konetykki.

– Pantsir on varsinkin risteilyohjuksen lennon loppuvaiheessa hyvin tehokas sitä vastaan, sanoo Jäntti.

Pantsireita on paitsi Syyriassa olevilla Venäjän joukoilla, myös 40 yksikköä Syyrian armeijalla. On epäselvää, onko niissä syyrialaiset vai venäläiset käyttäjät.

S-400 on uusi ohjusjärjestelmä, jota ei ole käytetty sotatilanteessa. Venäjä kehuu ohjusta ylivoimaiseksi. Vasta sen käytön yhteydessä selviävät sen kyvyt – joista tosin saa silloin tietoa myös vastustaja.

Kovaa sanasotaa torjunnasta

Venäjä on sanonut ampuvansa risteilyohjukset alas, jos Syyriaan hyökätään. Jos se todella näin päättää tehdä, Jäntti uskoo Venäjän käyttävän sekä S-400 -ohjuskalustoa että elektronisia torjuntakeinoja.

– Nyt retoriikka on ollut kovaa, ja jos sinne ohjusisku tulee, Venäjä saattaa lähteä sitä torjumaan, arvioi strategian pääopettaja Jäntti.

– Venäjä varmasti katsoo ihan iskuhetkeen saakka, miten se reagoi. On tietysti erilainen kynnys lähteä torjumaan risteilyohjuksia kuin miehitettyjä lentokoneita. Siitäkin voi viime hetkellä riippua se reaktio.

Ohjusten torjuminen ohjuksilla pitää suurvaltojen sodan riskin pienempänä kuin lentokoneen ja lentäjän alas ampuminen.

Yhdysvallat teki ohjusiskun Syyriaan noin vuosi sitten, kun kemiallisia aseita käytettiin siviilejä vastaan. Silloin Venäjä ei yrittänyt torjua ohjuksia, vaikka ennen iskua niin sanoi tekevänsä. Tuolloin Yhdysvallat antoi Venäjälle ennakkovaroituksen iskusta.

Lentokoneiden ilmaiskut epätodennäköisiä

Komentaja Jaakko Jäntti pitää todennäköisimpänä pelkkää ohjusiskua, jos isku tehdään.

– Se on itselle riskittömämpi mahdollisten tappioiden mielessä. Siinä on myös pienempi eskalaation (sodan leviämisen) riski. Ohjusten lisäksi voidaan käyttää myös aseistettuja lennokkeja, sanoo Jäntti.

Samaa mieltä on uutiskanava CNN:n haastattelema puolustusasiantuntija Adam Mount. Hänen mukaansa Yhdysvallat ei mielellään vaaranna amerikkalaisia lentäjiä iskuissa.

Yhdysvalloilla on Qatariin sijoitettuna tutkassa heikosti näkyviä huippunykyaikaisia F-22 -hävittäjiä, jotka ovat tehneet taistelulentoja Syyrian yllä.

Risteilyohjuksia lentokoneista?

Lentokoneet toki voivat osallistua mahdolliseen iskuun risteilyohjusten laukaisualustoina, jolloin ne eivät ole yhtä paljon vaarassa tulla ammutuksi alas.

Brittien ilmavoimilla on Kyproksella risteilyohjuksilla varustettavia Tornado-rynnäkkökoneita. Yhdysvallat puolestaan voi lähettää Amerikan mantereelta pitkän matkan B-2 -häivepommittajia.

CNN:n haastatteleman Adam Mountin mukaan Yhdysvaltain ilmavoimat saattaisi käyttää lentokoneesta laukaistavia JASSM-risteilyohjuksia. Niitä on hankittu myös Suomen ilmavoimille.

Sen paremmin Yhdysvallat kuin Venäjäkään ei halua mahdollisten iskujen leviävän niiden väliseksi sodaksi. Niinpä saattaa olla, että Yhdysvallat liittolaisineen päätyy pommittamaan tyhjennettyjä tukikohtia.

Presidentti Nelson Mandelan entinen vaimo Winnie Madikizela-Mandela haudattiin lauantaina näyttävin menoin Sowetossa. 81-vuotias Winnie Mandela kuoli huhtikuun toisena päivänä. Hänet tunnettiin apartheidin vastustajana ja poliittisena aktivistina.

Winnie Madikizela-Mandelan arkku oli verhottu Etelä-Afrikan lippuun. Hautajaisiin osallistui maan korkeinta poliittista johtoa presidentti Cyril Ramaphosan johdolla.

Tšekkiläissyntyinen elokuvaohjaaja Milos Forman on kuollut, kertoo tšekkiläismedia. Formanin vaimon mukaan 86-vuotias Forman kuoli perjantaina lyhyen sairauden päätteeksi.

Forman tunnetaan muun muassa elokuvista Yksi lensi yli käenpesän, Hair ja Amadeus. Hänen elokuvansa voittivat yhteensä 13 Oscaria ja keräsivät 33 Oscar-ehdokkuutta.

Milos Forman syntyi tšekkiläisessä Čáslavin kaupungissa 18. helmikuuta 1932. Hän menetti molemmat vanhempansa keskitysleirillä.

Vuonna 1968 Forman muutti Yhdysvaltoihin, missä hän asui kuolemaansa saakka. Hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen 1977.

Nopeasti lämpenevä sää nostaa jokien pinnat viikonloppuna tulvalukemiin Etelä-Pohjanmaalla ja Karvianjoella. Kun yöpakkaset heikkenevät, tulvariski kasvaa. Tulvakeskuksen arvion mukaan sulamisvedet päätyvät nyt vesistöihin ja nostavat jokien pintoja nopeasti.

– Maanantaihin mennessä Kyrönjoen pinta nousee Nikkolan kohdalla kolme metriä ja Lapuanjoella 2,5 metriä perjantain tasosta, kertoo Tulvakeskus lauantain tiedotteessaan.

Kuhan siltatyömaata seurataan Jalasjärvellä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tulvatilannetta päivystää viikonloppuna johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto. Hän luettelee useita paikkoja, joita täytyy nyt seurata herkeämättä ja joissa on osin myös ryhdytty varotoimiin.

– Jalasjärvellä Kuhan siltatyömaata seurataan tarkasti. Käymme paikan päällä ja olemme vieneet sinne jopa riistakameran, joka lähettää puolen tunnin välein kuvaa. Siellä ovat myös kaivinkoneet valmiudessa, jos niitä tarvitaan, Katja Haukilehto kertoo.

Erilaisia kameroita otetaan vielä lähipäivinä lisää mukaan tulvien seurantaan. Kriittisillä paikoilla kuten padoilla ja tekojärvillä on kameravalvontaa kaiken aikaa.

– Juuri (lauantaina kello 16) sain Jalasjärveltä kuvan ja vettä näyttää onneksi olevan jään päällä. Se on hyvä asia. Vesi sulattaa jäätä.

Katja Haukilehto muistuttaa, että jäiden liikkeet ovat aina arvoituksellisia. Kaivinkoneet ovat varalla myös Lapväärtinjoella. Jääpatoriski on suuri niin ikään Kyrönjoen alaosalla Isonkyrön ja Mustasaaren välillä.

– Jääpadot voivat nopeasti kastella rakennuksia ja katkaista liikenneyhteyksiä, Katja Haukilehto jatkaa.

Ilmajoella vettä ehkä joudutaan laskemaan pelloille

Tulvakeskuksen mukaan keskimääräistä suurempien tulvien arvellaan olevan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla huipussaan ensi viikon loppupuolella. Tulvakeskus arvioi tulvan katkaisevan paikallisteitä ja myös mökkejä on vaarassa kastua.

– Kuortaneenjärven ennustetta seurataan nyt tarkasti, samoin kuin rannikon pieniä jokia, muun muassa Teuvanjokea, Katja Haukilehto luettelee.

Kyrönjoella Ilmajoen Nikkolassa tulvatilanne voi kärjistyä jo tiistain–keskiviikon tienoilla.

– Varaudumme siihen, että luukut pengerrysalueelle täytyy ehkä avata ja juoksuttaa vettä pelloille. Tällä turvataan se, että Ilmajoen keskustan rakennukset eivät kastu. Luukut on avattu edellisen kerran vuoden 2013 kevättulvan aikana ja lokakuussa 2012, kun meillä oli rankkasateesta johtuva tulva, Katja Haukilehto kertoo.

Idässä ja pohjoisessa riskit vielä suureen tulvaan

Keski-Pohjanmaalla joet lähtevät nousuun ensi viikon alkupuolella. Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien pinnat ovat jo kääntyneet laskuun, mutta järvien pinnat ovat vielä nousussa. Tulvakeskuksen arvion mukaan etelän ja lounaan tulvat jäivät keskimääräistä pienemmiksi.

Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä puolestaan on tavanomaista suuremman kevättulvan riski. Tapahtuuko näin, se riippuu kevään etenemisestä.

Rajavartiosto on käännyttänyt perjantaina Tolstoi-junasta kiinni otetun miehen takaisin Venäjälle. Mies otettiin kiinni Moskovasta Helsinkiin matkalla olleessa junassa Vainikkalan rajatarkastuksen yhteydessä. Mies vietiin junasta pois käsiraudoissa, ja muita matkustajia käskettiin poistumaan. Sen jälkeen juna tutkittiin perusteellisesti.

Rajavartioston mukaan 39-vuotiaan venäläissyntyisen miehen epäiltiin vaarantavan järjestystä ja turvallisuutta. Hänen hallussaan oli luottokorttiveitsi, ja hän oli myös kätkenyt junaan kumiluotiaseen.

Viranomaiset eivät perjantaina tarkentaneet, millä perusteilla miestä pidettiin epäilyttävänä.

– Miehen aikaisempi käyttäytyminen viittaa siihen, että hänen epäillään vaarantavan järjestystä ja turvallisuutta. Tutkinta on vielä sen verran kesken, että en voi kertoa tarkemmin, kertoi yleisjohtaja Antti Nygård Kaakkois-Suomen rajavartiostosta STT:lle.

"On todennäköistä, että miehellä on jonkinlaista rikostaustaa"

Nygårdin mukaan rajavartiolaitos ei saanut mitään vinkkiä tai pyyntöä toiselta maalta ottaa miestä kiinni, vaan mies löytyi rajavartioston oman tiedonhankinnan perusteella.

– On yleinen tapa, että niitä (junan matkustajalistoja) käydään läpi ja siellä mahdollisia riskihenkilöitä otetaan tarkempiin tarkastuksiin, se on ihan meidän perustoimintaa.

Nygård kertoi aluksi, että miehestä olisi voimassa kansainvälinen etsintäkuulutus. Myöhemmin hän kuitenkin tarkensi, että tällaista etsintäkuulutusta ei ole. Hänen mukaansa on kuitenkin todennäköistä, että miehellä on jonkinlaista rikostaustaa.

Tutkinnanjohtaja Timo Häkkinen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ei kiistänyt eikä vahvistanut kansainvälistä etsintäkuulutusta koskevaa tietoa. Junan muiden matkustajien matka jatkui Vainikkalasta Helsinkiin muutaman tunnin odottelun jälkeen Pietarista tulleella Allegro-junalla.

Venäjän reaktiot Syyriaan kohdistuneista länsiliittouman ohjusiskuista olivat odotettuja. ”Todisteita kemiallisten aseiden käytöstä ei ole”, ”Isku oli vastoin kansainvälistä oikeutta ja siihen vastataan”.

Venäjän ulkoministeriön värikäs viestintäjohtaja Marija Zaharova sanoi, että iskut tehtiin juuri kun Syyrialla oli mahdollisuus rauhanomaiseen tulevaisuuteen. Venäjän Yhdysvaltain lähettiläs Anatoli Antonov kuvasi iskuja loukkaukseksi presidentti Vladimir Putinia kohtaan. Iskut vietiin henkilökohtaiselle tasolle. Venäläisten varoituksia ei kuunneltu, länsi on väärässä, väärässä, väärässä.

Venäjä tukee Bashar al-Assadin hallintoa Syyriassa, mutta liiton perusta on käytännöllinen. Venäjän etujen mukaista on, että sisällissodan runtelemassa Syyriassa olisi edes jonkinlainen hallinto, joka varmistaisi Venäjän intressit. Näitä ovat muun muassa strategisesti tärkeät Tartusin laivastotukikohta ja Hmeiminin lentotukikohta, joista käsin Venäjä kykenee osoittamaan sotilaallista läsnäoloaan koko Lähi-idän alueella.

Jos Syyria syöksyisi vieläkin syvempään kaaokseen, Venäjällä ei olisi enää ketään kenen kanssa asioista sopia ja se menettäisi jalansijaansa Lähi-idässä. Niinpä verinen diktaattori al-Assad on parempi kumppani kuin ei kukaan.

Al-Assadin vallassa pysyminen on tosin myös henkilökohtainen arvovaltakysymys presidentti Vladimir Putinille. Hänen pahin painajaisensa ovat värivallankumoukset – kansalaisten liikehdintä, jotka syöksivät vallasta muun muassa Venäjä-mieliset johtajat Ukrainassa ja Georgiassa. Arabikevät on Kremlin mukaan länsimaiden – lähinnä Yhdysvaltojen - orkestroima salaliitto syöstä vallasta ”suvereenien” maiden johtajat. Ne samat, joiden kanssa Venäjä saattoi sopia asioista kahdenvälisesti.

Venäjä haluaa vetää rajan Yhdysvaltain vaikutusvallalle, ja sen mielestä viimeinen rajalinja Lähi-idässä on Syyria.

Venäjä aloitti al-Assadin hallintoa ja Syyrian armeijaa tukevan ilmaoperaation vuonna 2015. Ennen joulua viime vuonna Putin kävi Hmeiminin lentotukikohdassa julistamassa, että sota terrorismia vastaan Syyriassa on voittoisa ja loppusuoralla. Osa joukoista vedettiin takaisin. Syyriassa sotii vahvistamaton määrä venäläissotilaita, joista ainakin osa on lähetetty sinne yksityisen mutta Kremliä lähellä olevan firman nimissä.

Syyria on toiminut Venäjän aseteollisuuden uusimpien aseiden testilaboratoriona ja samalla esittelytilana potentiaalisille asiakkaille. Kauppoja on syntynytkin. Sodan hinta on kuitenkin ollut Venäjälle kova. Kaatuneiden venäläisten määrää ei ole paljastettu, ja sotimiseen kuluu rahaa, jota Venäjällä ei loputtomasti ole.

Venäjä ei halua, että se joutuu Syyriassa länsiliittouman tai lähinnä Yhdysvaltain kanssa vastakkain. Sellainen tilanne olisi arvaamaton, kuvastuisi kotimaahan, söisi Putinin kansansuosiota ja rapauttaisi lopullisesti Venäjän talouden – maailmanrauhasta puhumattakaan.

Lue myös:

Yle seuraa hetki hetkeltä: USA ja liittolaiset iskivät Syyriaan, Venäjä tuomitsee iskun vahvasti – suora lähetys käynnissä

Venäjä-asiantuntija ohjusiskusta Syyriaan: Huolestuttavaa, että suurvalloilla erittäin vähän halua pyrkiä rauhoittamaan tilannetta

Kuluttajariitalautakunnassa on ratkaistu äärimmäisen harvinainen hintakiista ambulanssilennon kustannuksista ulkomailta Suomeen. Lautakunnan täysistunto päätyi ratkaisussaan potilaan kannalle ja suosittaa lennon järjestäjää palauttamaan asiakkaalleen 13 200 euroa lennon kustannuksista.

Kyseisen ambulanssilennon järjestely alkoi lähes kaksi vuotta sitten Bulgariassa, jossa oleskellut suomalainen tarvitsi pikaisesti ambulanssilennon kotimaahan. Suomalainen yhtiö tarjosi lentoa noin 20 000 euron hintaan. Potilaskuluttaja hylkäsi ensin tarjouksen, mutta saatuaan järjestettyä lainaa ilmoittikin tunnin päästä hyväksyvänsä sen.

Hän maksoi ja ryhtyi odottamaan lentoa. Pian yhtiöstä ilmoitettiin, että aiottu kone oli vaihtunut isompaan ja lennon hinta samalla kallistunut yli kymppitonnilla. Halvempi lento olisi onnistunut kahden päivän kuluttua. Kuluttajan oli pakko ottaa kalliimpi ambulanssilento akuutin tarpeen vuoksi.

Lennon jälkeen potilaskuluttaja katsoi, että hänelle pitäisi palauttaa lentohintojen erotus eli 13 200 euroa. Hän riitautti asian lautakunnassa. Lautakunta päätyi suosituksessaan kuluttajan kannalle.

– Tässä tilanteessa oli hieman epäselvää, miten ja missä vaiheessa sitova sopimus oli syntynyt. Yleensä aina epäselviä tilanteita tulkitaan elinkeinonharjoittajan vastaisesti, ja kyllä näissä ambulanssilennoissa olosuhteet ovat sellaiset, että elinkeinonharjoittajan, joka palvelua tarjoaa, pitää olla sopimusta tehtäessä hyvinkin selkeä, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

Itse lennon hintaan lautakunta ei puuttunut, koska ambulanssilennon kaltainen yksityislento on joka tapauksessa erittäin kallis.

Puheesta ei näytöksi

Ambulanssilennosta syntynyt kiista on hyvin harvinainen kuluttajariitalautakunnassa. Ståhlberg ei muista ainoatakaan aiempaa tapausta. Pitkälti se johtuu sitä, että yleensä ambulanssilennot korvataan matkavakuutuksesta.

Sen sijaan Suomen valtio ei korvaa ambulanssilentojen kustannuksia kotimaahan, vaikka moni niin luulee. Kelaankin on turha laskua lähettää.

– Matkavakuutus on hyvä ottaa ja tarkistaa, että ambulanssilento kuuluu vakuutuksen piriin, Ståhlberg muistuttaa.

Huolellinen ja tarkka on syytä olla jo ambulanssilentoa tilattaessa. Pelkän puhutun varaan ei kannata jäädä.

– Se, mitä sovitaan, olisi hyvä dokumentoida joko sähköpostiviestein tai vähintään tekstiviestein. Aina, kun on jääty puheen varaan, niin jälkikäteen on vaikempi selvittää ja todistaa, mitä on oikeastaan sovittu.

Ambulanssilentoja lennetään ulkomailta Suomeen noin sata vuodessa eli pari lentoa viikossa. Lautakunnalta jobinpostia saanut yhtiö neuvottelee lennosta valittaneen kuluttajan kanssa parhaillaan sopuratkaisusta.

Neljä ihmistä kuoli räjähdyksessä eteläisessä Gazassa lauantaina. Islamilainen jihad-järjestö luonnehti jäsentensä kuolemaa "työtapaturmaksi". Järjestö ilmoitti miesten kuolleen "valmisteluja tehdessään" eli kyseessä on saattanut olla yritys tehdä isku Israelin asevoimia vastaan.

Israelin mukaan sotilaspartiot eivät havainneet erityistä toimintaa räjähdyksen tapahtumapaikalla.

Ilmapiiri jännittynyt perjantain mielenosoitusten jälkeen

Gazaa hallitseva Hamas-järjestö on organisoinut mielenosoituksia alueella kahden viikon ajan. Rajuimpia mielenosoitukset ovat olleet perjantaisin. 1 500 ihmistä on haavoittunut Israelin sotilaiden luodeista.

Jälleen eilen rajalle kokoontui tuhansia palestiinalaisia. Mielenosoittajat polttivat Israelin lippuja ja heittivät polttopulloja vastalauseena toistakymmentä vuotta kestäneelle saarrolle. Yksi mielenosoittaja kuoli perjantain protesteissa.

Israel syyttää Hamasia ja muita aseellisia ryhmiä mielenosoitusten käyttämisestä hyökkäysyritysten suojana. Israelin mukaan sen tarkka-ampujat ovat valinneet kohteikseen vain pahimpia villitsijöitä.

Suurmielenosoitusta on kaavailtu toukokuun viidennelletoista päivälle. Israelin perustamisesta tulee tuolloin kuluneeksi 70 vuotta.

Lue myös:

YK ei päässyt sopuun lausunnosta Gazan väkivaltaisuuksista Yhdysvaltojen takia

Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa asukkaat heräsivät aamuyöllä voimakkaisiin räjähdyksiin. Monet ilmestyivät parvekkeille katselemaan kuinka sotilaskoneet jyrisivät kaupungin yli ja räjähdykset valaisivat yötaivaan.

– Heräsin hyökkäyksen ääniin. Menin nettiin ja luin Yhdysvaltojen, Ranskan ja Britannian röyhkeästä hyökkäyksestä, kertoi Sawsan Abu Tableh.

Hän ja muut asukkaat kertoivat, kuinka paksuja savupilviä kohosi kaupungin pohjois- ja itäpuolella.

Rahmeh Abu Hamra, 49, heräsi neljältä samoihin aikoihin kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittamassa ohjusiskusta Syyriaan. Hän ryntäsi parvekkeelle ja näki ihmisiä, jotka olivat suuntaamassa keskustaan mielenosoitukseen.

Nedher Hammud, 48, puolestaan kapusi aamuyöllä talonsa katolle.

– Menin katolle ja näin, kuinka ohjuksia ammuttiin alas kuin kärpäsiä, Hammud kertoi.

– Historiaan jää, miten Syyria ampui alas ohjukset – eikä vain ohjukset vaan myös amerikkalaisten ylimielisyyden.

Pyjama-asuinen Hammud liittyi väkijoukkoon, joka oli suuntaamassa aukiolle osoittamaan tukeaan presidentti Bashar al-Assadille. Jotkut autoista oli maalattu Syyrian lipun väreillä.

– Trump luuli, että olisimme piilossa pommisuojissa, mutta täällä me olemme aukiolla, mustiin pukeutunut Amina al-Fares, 58, sanoi. Hän kertoi menettäneensä sodassa veljensä ja joukon muita sukulaisia.

Al-Assad itse näytti julkisuuteen korostetun tyyntä linjaa. Presidentinkanslian videopätkässä presidentti saapui salkkuineen työhön kuin minä tahansa päivänä.

Sairaanhoitaja vuokraloukussa: "Kun kaikki rahat menevät asumiseen, herää kysymys, miksi Helsinkiin kannattaisi edes jäädä"

Kallis asuminen aiheuttaa ihmisille taloudellista stressiä ja ahdinkoa. Jos asuu vuokralla, oman asunnon säästämiseen ei jää rahaa ja jos asuu omistusasunnossa ja talous on jo tiukilla, niin korkojen nousu saattaisi olla taloudelle tuhoisaa.

Yle tutki kaikki Suomen 3 030 asuinaluetta – tähtiluokitus kertoo, millainen naapurustosi on muihin verrattuna

Yle tutki Suomen 3030 asuinaluetta. Ostovoima, ikäjakauma ja koulutus erottavat asuinalueet huonoihin, keskivertoihin ja hyviin alueisiin.

"He uhkasivat ampua aivoni pellolle" – Dubaista paennut suomalaisnainen kertoo karkumatkasta, joka alkoi huvijahdilla ja päättyi kommandosieppaukseen

Dubain hallitsijan tytärtä pakomatkalla seurannut Tiina Jauhiainen sanoi lehdistötilaisuudessa, että halusi auttaa vapaudesta unelmoivaa ystäväänsä Dubain hallitsijan tytärtä. Kiinni jäätyään Jauhiainen uskoi joutuvansa teloitettavaksi.

Mitä todella tapahtui ravintola Kaisaniemen seinin sisällä – Ylen toimittaja seurasi "vaihtoehtoisen oikeiston" kokousta

Valkoista valtaa kannattava ryhmittymä kokoontui viikko sitten helsinkiläiseen ravintolaan. Kokous herätti ennakkoon huomiota, mutta sen tapahtumista kerrottu julkisuuteen vain vähän, tähän asti.

Näitä Katja Honkosen julkkispiirroksia seuraa jo yli 10 000 Instagramissa: "Malli New Yorkista kysyi, että voitaisiinko auttaa toisiamme – ja siitä se lähti"

Mikael Gabriel, Ariana Grande, Toni Wirtanen. Näitä ja kymmeniä muita Katja Honkosen piirtämiä muotokuvia ihastelee jo yli 10 000 seuraajaa Instagramissa. Moni julkkis ympäri maailmaa on jakanut muotokuvia myös omalla Instagram-tilillään.

.

Britannian puolustusministeriön mukaan neljä kuninkaallisten ilmavoimien Tornado-hävittäjää Kyproksen Akrotirin tukikohdasta iski ilmasta laukaistavin Storm Shadow -ohjuksin syyrialaisten komentokeskukseen Homsin lähellä lauantain vastaisena yönä.

Syyrian valtiollinen televisio kertoo kuvamateriaalin olevan Homsin lähistöltä. Kuvamateriaalissa näkyy iskun jälkiä siivoamassa olevia henkilöitä maaseudulla.