Kaivan sillalla päivystävälle maastokuvioon pukeutuneelle miehelle kaksi kolikkoa. Niiden arvo vastaa noin 30 eurosenttiä. Mies katsoo minua, ulkomaalaista, hieman virnuillen.
Hänen kasvonsa ovat piiskaantuneet tuulessa punalaikukkaiksi, sellaisiksi, joista Kiinassa erottaa ulkoilmassa työtä tekevät toimistojen keskiluokasta.
Jalustaan kiinni juotetut kiikarit ovat liian matalalla. Asento on epämukava mutta painan silmäni edellisen katsojan jäljiltä yhä lämpöisiin metallisiin putkiin. Käännän kiikarit kohti heinikkoista vastarantaa. Jokin, tai joku, vilahtaa näkökentän ohi, ennen kuin ehdin tarkentaa kiikareita.
Nainen, tai ainakin niin oletan, seisoo rakennuksen kuistilla. Hän katselee heinikkoon, jossa äsken näin kai jonkun juoksevan. Maastossa liikkuu edelleen joku. Yritän hahmottaa kokonaisuutta: Kuka on menossa ja minne? Ketä nainen odottaa?
Alan väkisin muodostaa tarinaa: ehkä perheenäiti on juuri saanut ruuan valmiiksi ja huutanut lapsiaan syömään. Kuvittelen, että rantaryteikössä näkemäni liike syntyi kurittomista pojista, jotka haluavat nauttia kevätpäivästä ulkona.
Se tietenkään pidä paikkaansa. Kaikki on kuvitelmaani. En edes tiedä, seisooko kuistilla nainen sillä kiikareiden läpi on mahdotonta erottaa yksityiskohtia.
Koko tilanne on häiritsevä. Edessäni avautuu pohjoiskorealaisen Sinuijun kaupungin jokiranta. Olen vielä juuri ja juuri Kiinan puolella ja maksoin juuri rahaa saadakseni tirkistellä rajan yli toisten ihmisten elämää.
Aivan kuin eläintarhassa tai safarilla mutta jotenkin pahempaa.
Kiinalaista Dandongia ja Sinuijua erottaa vain leveä rajajoki Jalu. Joen ylittää niin sanottu Ystävyyden silta, jota pitkin suurin osa maiden välisestä kauppatavarasta kulkee.
Ystävyyden sillan vieressä oli toinen silta, josta on enää jäljellä puolikas.
Sen Pohjois-Korean puoleinen pää tuhoutui Korean sodassa amerikkalaisten pommituksissa. Toinen puoli jätettiin pystyyn muistomerkiksi, jonne turistit pääsevät muistelemaan sotaa ja kuikuilemaan vastarannalle.
Sillan päästä Pohjois-Korean rantaan on vain pari sataa metriä matkaa.
Kiinalaiset voivat ostaa rantakadulta matkan rajan rajan yli Pohjois-Korean puolelle. Muunmaalaisilla ei ole asiaa rajan yli ilman ennakkoon hankittua viisumia.
Viisumin kanssakin on lennettävä yleensä suoraan pääkaupunki Pjongjangiin. Täältä pääsevät yli vain harvat ja valitut ei-kiinalaiset. Sellaiset kuten tapaamamme lintubongarit ja kuvausryhmä, joka tekee lintubongareista dokumenttia.
Kaltaisteni länsimaisten uutistoimittajien työskentelyä Pohjois-Koreassa valvotaan tarkoin. Viisumin saaminen on usein tuurista kiinni ja matkan aikana viranomaiset seuraavat toimittajan tekemisiä kuin varjot. Tavallisille ihmiselle saa puhua mutta tulkki saattaa sensuroida kysymyksiä lennossa.
Jutuissa toimittajat yrittävät kertoa jotain osoitetun ulkopuolelta ja rakentaa käsitystä siitä, millainen Pohjois-Korea oikeasti on. Kaikkea peittää arvoituksen verho.
Siksi jutuista tulee helposti todellisuutta kiehtovampia.
“Mystinen maa”, sanoi kiinalaisturisti Jalu-joen risteilyllä.
Ei, Pohjois-Korea ei ole mystinen. Se on surullinen. Se on maa, jossa ihmisillä ei ole vapautta olla ihmisiä.
Käännän kiikarit kohti joella liikkuvaa venettä. Linsseissä on ristikko, kuin katsoisin aseen tähtäimeen.
Mies veneessä ei voi mitään sille, että häntä katsellaan.
Joskus pohjoiskorealaiset kuulemma katsovat takaisin. Näin ainakin eräs kiikarinvuokraaja kertoi uutistoimisto Reutersille. Mutta kuulemma vain pienillä kiikareilla. Isoja ei saa käyttää.
Vaikka kalastajalla ei ole kiikareita, hän näkee vastarannan. Kiina on rakentanut rannalle tornitaloja, joissa loistaa öisin kirkkaat valot. Ehkä kalastaja erottaa rantakadun turistit, jotka ovat tulleet jostain kaukaa tuijottamaan häntä.
Tuijottamaan siksi, koska hänen elämänsä on kurjaa.
Jos se ei olisi, ketään ei kiinnostaisi.
Entä jos Suomi olisi suljettu diktatuuri ja ruotsalaiset kiikaroisivat meitä Tornionjoen yli.
“Kuinka kurjaa heillä onkaan!” Gustav sanoisi Lisalle vastarannalla maalatessaan aitaa valkoisemmaksi.
“Noin harmaat vaatteet eikä autoja lainkaan! Liekö tuo nainenkaan syönyt tänään”, Lisa vastaisi Gustaville suihkuttaessaan puutarhaletkusta vettä ruusupensaisiin.
Minä en tietenkään kuulisi heitä.
Mutta näkisin, kuinka he nostaisivat juhannussalon pystyyn ja kattaisivat fikan vastaleikatulle nurmikolle. He lainaisivat vierailleen kiikareita, jotta he voisivat katsoa, kuinka onneton olen.
Joku ottaisi selfien.
Jenny Matikainen
Kirjoittaja on Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja. Hän katsoo tässä blogissa Kiinaa eri kanteilta ja uskoo, että asian ymmärtäminen ei tarkoita, että olisi siitä samaa mieltä.
Maisterin tutkinnosta ropsahtaa liki 60 euroa tulevaisuuden eläkepottiin. Jyväskylän yliopiston opiskelijoille Henna Janatuiselle ja Eveliina Koivulle tieto tulee yllätyksenä.
– Varmaan ihan mahdollista, mutta pieneltähän se kuulostaa, arvioi Janatuinen.
Ylioppilastutkinnosta eläkettä ei kerry, mutta ammattiin pätevöittävästä tutkinnosta kyllä. Janatuinen ja Koivu suhtautuvat silti hieman epäillen, liikeneekö heille vuosikymmenien päästä eläkettä kuten nykyisille eläkeläisille tällä hetkellä.
Janatuinen ja Koivu eivät ole ainoita nuoria, joilla on epäilyksiä eläkkeensä suhteen. Kokosimme yleisiä väitteitä liittyen nykyiseen eläkejärjestelmään.
Väite 1: eläkkeet pienenevät koko ajan
Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio on työssään huomannut, että nuoret pelkäävät eläkkeensä jäävän pieneksi. Ajatus siitä, että eläkkeet pienenisivät, ei Kontion mukaan kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Suomessa eläkkeet ovat itse asiassa nousseet 15 vuodessa noin puolitoistakertaisiksi, hän sanoo.
Esimerkiksi Keski-Suomessa eläke oli 15 vuotta sitten keskimäärin runsaat tuhat euroa kuukaudessa. Nyt summa on yli 1 500 euroa. Kaikkiaan maakuntaan tulee eläketuloja noin 1,6 miljardia euroa vuodessa.
Väite 2: nuoret ikäpolvet eivät saa mitään
Vuonna 2005 alkaen eläkettä alkoi kertyä jo 18-vuotiaana tehdystä ansiotyöstä, kun aiemmin ikäraja oli 23 vuotta. Vuonna 2017 ikäraja aleni 17 ikävuoteen. Toisin sanoen eläkettä kertyy entistä pidemmältä ajalta kuin aikaisemmin. Käytännössä tämä kohentaa nyt noin kolmekymppisten ja sitä nuorempien eläkenäkymiä.
Ansiotulojen lisäksi eläkettä kertyy tutkintoon johtavasta opiskelusta ja pienten lasten hoidosta.
Valtaosin eläkkeet maksetaan jatkossakin eläkemaksuista, mutta osaksi eläkerahastoista ja niiden tuotoista. Tuleviin eläkevastuisiin eli nykyisten nuorten eläkemenoihin on myös varauduttu. Laskennallisesti eläkevastuuta on tällä hetkellä noin 600–700 miljardia euroa. Näin paljon siis tarvittaisiin rahaa, jotta tähän mennessä karttuneet eläkkeet saadaan maksettua.
Eläkejärjestelmässä nyt töissä olevat maksavat sen hetkisten eläkeläisten eläkkeet. Näin ollen väestön väheneminen vaikuttaa tulevasta eläkelaskusta suoriutumiseen, sillä jatkossa eläkkeiden maksajia on vähemmän kuin niiden saajia. Tilannetta tasoittaa se, että eläkerahoja on laitettu säästöön rahastoimalla 200 miljardia.
Eläkejärjestelmä on riippuvainen yhteiskunnan kehityksestä. Talouteen kuuluu nousu- ja laskukausia. Jos työllisyysaste säilyy hyvänä, talouden rattaat pyörivät ja syntyvyys pysyy hyvällä tasolla, eläkkeiden maksaminen on kutakuinkin turvattu.
– Eli kyllä minä suhtautuisin toiveikkaasti eläketurvan tulevaisuuteen, Kontio toteaa.
Väite 3: pätkätöistä ei kerry eläkettä
– Näin oli ehkä aikaisemmin, mutta ei enää, Kontio korjaa.
Nykyään kaikista vuoden 2018 indeksitason 58,19 euron ylittävistä kuukausiansioista pitää maksaa eläkemaksut. Sillä ei enää ole niinkään merkitystä, onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen. Eläkettä kertyy vuosittain pääsääntöisesti 1,5 prosenttia 68 ikävuoteen asti.
Jotta eläkettä voi aikanaan saada, on yleisehdon täytyttävä: työansioita täytyy olla uran aikana vähintään 17 480,28 euroa vuoden 2018 tasossa laskettuna.
Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio myöntää. että eläkejärjestelmä on nyt monimutkaisimmillaan. Menossa on jälleen yksi siirtymävaihe, jossa eläkeikä nousee 65 ikävuoteen 2025 mennessä.Simo Pitkänen / Yle
Väite 4: eläkeikä nousee koko ajan, eivätkä nuoret pääse eläkkeelle koskaan
Suomessa eläkejärjestelmää on muutettu useaan otteeseen. Tuorein eläkeuudistus astui voimaan viime vuoden alussa. Sen mukanaan tuomista muutoksista suurin on eläkeiän nousu.
– Eläkeikä nousee vaiheittain vuonna 1955 syntyneistä aina kolmella kuukaudella ikäluokka kerrallaan, kunnes se on 1962 syntyneiden kohdalla 65 vuotta, täsmentää Kontio.
Nyt työiässä olevat pääsevät siis mitä todennäköisemmin myöhemmin eläkkeelle kuin vanhempansa. Toisaalta eläkkeiden kertymisaika pitenee, jolloin myös eläkkeiden taso todennäköisesti paranee.
Suomessa ihmiset ovat pitkään eläneet yhä vanhemmiksi ja pysyvät aiempaa pitempään hyväkuntoisina. Biologisen vanhuusiän koetaan nyt alkavan pitkälti yli seitsemänkymppisenä.
Eläkeikä ei silti voi nousta loputtomiin. Tilastokeskuksen tiedot kertovatkin, että esimerkiksi miesten eliniänodote kääntyi vuonna 2016 laskuun ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen (Iltalehti). Muutos on vielä pieni, mutta jos laskusuunta jatkuu, vähentää se painetta nostaa eläkeikää.
Väite 5: lapsien hoitamisesta kotona ei eläkettä kerry
Vuoden 2005 alussa voimaan tullut eläkelaki kohensi pieniä lapsia hoitavien vanhempien eläketurvaa. Nykyään pienten lasten hoidosta kertyy eläkettä. Aikaisemmin oikeus koski vain osaa työtä tekevistä riippuen siitä, minkä eläkelain piirin kuului. Esimerkiksi kunnan ja valtion työntekijöille eläkettä kertyi vuoden ajalta heidän hoitaessaan lapsia, mutta maatalouslomittajalle ja freelancetoimittajalle taas ei.
Eläkettä kertyy myös hoitovapaalta eli vanhemman jäädessä hoitamaan alle 3-vuotiasta lastaan kotihoidon tuella. Parannus on tuntuva, sillä ennen vuotta 2005 eläkettä ei kertynyt kenelläkään äitiys- ja isyysvapaiden jälkeen.
Uusi eläkelaki kohentaa myös työttömän vanhemman tilannetta hänen hoitaessa pieniä lapsia kotona. Jos ihminen saa työttömänä työmarkkinatukea, hänelle kertyy eläkettä 728 euron mukaan. Aikaisemmin työttömälle ei kertynyt eläkettä vastaavassa tilanteessa lainkaan.
Pitkään jatkuva kotiäitiys tai -isyys leikkaa silti edelleen ison loven henkilön eläkkeeseen. Lapsen ensimmäisen hoitovuoden jälkeen eläkettä näet kertyy huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.
Tärkeää on myös ilmoittaa Kelaan, kumpi vanhemmista lasta kulloinkin kotona hoitaa. Eläketurvakeskuksen tiedossa on tapauksia, jossa hoitajana on ollut isä, mutta kotihoidon tuki on haettu äidille. Tällöin vaikutus on kohdistunut äidin eläkekertymään.
Väite 6: rahan arvo laskee, mikä syö eläkettä
Ei, vaan julkisessa eläkejärjestelmässä tulevan eläkkeen tasoa turvaa indeksi, jonka nimi on palkkakerroin. Toisin sanoen ihminen saa tulevaisuudessa enemmän eläkettä kuin mitä hän on maksanut eläkemaksuja.
Tulevaisuudessa maksettavat eläkkeet arvotetaan sen hetkisen rahan arvon mukaan. Näin ihmisen maksaman eläkekertymän ostovoima säilyy.
– Esimerkiksi nyt eläkkeelle jäävän henkilön eläkkeessä alkuperäistä eläkekertymää on 1970-luvun ansioiden osuudessa noin viidesosa ja loput ovat indeksin vaikutusta, Kimmo Kontio havainnollistaa.
Summa tarkistetaan palkkakertoimen avulla. Se perustuu ansiotason ja hintatason kehitykseen. Esimerkiksi vuoden 2018 työeläkeindeksi ja vahvistettu palkkakerroin on 1,392 (sosiaali- ja terveysministeriö). Se on 0,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.
Väite 7: eläkkeen laskeminen on niin monimutkaista, että siitä ei ota selvää
Tämä väite on jossain määrin totta, sillä eläkejärjestelmä on tällä hetkellä monimutkaisimmillaan. Syynä on viime vuoden alussa alkanut siirtymävaihe, jossa eläkeikää nostetaan portaittain vuoteen 2025 mennessä.
Monimutkaisen tästä tilanteesta tekee se, että valtaosalla ihmisistä, jotka ovat nyt työelämässä, eläkettä kertyy useiden eri palkkaperiaatteiden mukaan.
– Suurimmalle osalle työssä käyvistä eläkettä on kertynyt loppupalkkaperiaatteen mukaan ennen vuotta 2005. Silloin tuli voimaan eläkeuudistus, jota noudatettiin vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2017 voimaan tuli uusi eläkelaki. Periaatteet pysyivät osin samana, mutta erityisesti eläkeiän nousu muuttaa tilannetta, Kontio tiivistää.
Loppupalkkaperiaate tarkoittaa, että eläke lasketaan kymmenen viimeisen työvuoden palkan perusteella. Nykyään eläkettä karttuu koko työuralta.
Eläkejärjestelmää sopii moittia monimutkaiseksi. Yksinkertaista siitä kuitenkaan koskaan saadaan.
– Siinähän turvataan ihmisen koko elinkaari, Kontio huomauttaa.
Opiskelija Henna Janatuinen on vasta työuransa alussa. Eläkepäivien sijaan huomio on valmistumisessa ja alan töiden saamisessa. Hän kuitenkin luottaa siihen, että saa työuransa jälkeen eläkettä samaan tapaan kuin vanhempiensa sukupolvikin.
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump aikoo pyytää kongressilta 15 miljardin dollarin (12,5 miljardia euroa) säästöpakettia, kertovat hallinnon edustajat uutistoimisto Reutersille.
Ehdotuksen arvellaan avaavan uudelleen budjettikeskustelua vaikka jopa republikaanit ovat varoitelleet presidenttiä sotkeutumasta maaliskuun lopulla demokraattien kanssa sorvattuun, kaksi vuotta kattavaan budjettidiiliin.
Trumpin säästösummasta noin 7 miljardin dollaria kohdistuisi Reutersin lähteen mukaan demokraattisen puolueen puolustamaan lasten sairausvakuutusohjelmaan.
Toisen viranomaislähteen mukaan leikkaukset kohdistuisivat lähinnä käyttämättä jääneisiin varauksiin, eikä niillä olisi vaikutusta itse ohjelmaan.
Yhdysvaltain liittovaltion budjetti on vuodessa noin neljä tuhatta miljardia dollaria.
Edit klo 4.36: Täsmennetty demokraattisen puolueen suhdetta sairausvakuutusohjelmaan: oikeampi käännös liittyy ohjelman puolustamiseen.
Mikkelissä on kärsitty monen muun kaupungin tapaan runsaista lokkimääristä useana kesänä. Tori ja satama ovat ilmeisiä paikkoja lokeille, mutta viime kesänä tilanne kärjistyi kun lokkikolonia keksi, että Mikkelin keskussairaalaan katto on ihanteellinen pesäpaikka. Seurauksena sairaalan ympäristö oli täynnä linnunkakkaa ja lokit olivat agressiivia puolustaessaan pesäänsä.
– Oli myös epämiellyttävää, kun lokin poikasia tippui katolta ja kuoli tai rampautui. Ei tämä ole lokeillekaan luontainen elinympäristö, sairaalan tila- ja tukipalvelujohtaja Velimatti Thure sanoo.
Lokit ovat Thuren kanssa eri mieltä. Ympäri Suomea lokit valitsevat yhä useammin pesäpaikakseen nimenomaan rakennuksen katon. Ne ovat havainneet, että kaupunkien korkeuksissa on ylimääräistä tilaa, missä ei ole petonisäkkäitä, eikä petolintujakaan. Ruokaa sen sijaan on ihmisten ansiosta saatavilla runsain mitoin. Kiukkuisista ihmisnaapureistakaan ei ole haittaa enää sitten, kun pesä on perustettu, sillä lokkien, kuten muidenkin lintujen pesintä on rauhoitettu lailla.
Yritän paikallistaa lokkeja, ettei niitä olisi talojen katoilla, eikä ainakaan siellä sairaalan katolla. Ympäristöpalveluiden harjoittelija Kaisu Natunen
Kaisu Natunen kiertelee kaupungilla joka päivä vahtimassa lokkeja. Satama on tänään tyhjä linnuista.Riina Kasurinen/Yle
Jos lokkeja mielii häätää, on se siis tehtävä jo ennen kuin ne pesivät. Tähän mahdollisuuteen Mikkelin kaupunki tarttui. Ympäristöpalvelut nimesi korkeakouluharjoittelijansa kaupungin lokkivastaavaksi. Viittä vaille valmis biologian maisteri Kaisu Natunen on kuljeskellut kaupungilla nyt huhtikuun alusta saakka tarkkaillen talojen kattoja lokkien mieltymistä silmällä pitäen.
– Yritän paikallistaa lokkeja, ettei niitä olisi talojen katoilla, eikä ainakaan siellä sairaalan katolla. Ei niitä ole vielä hirveästi näkynyt, mutta se voi johtua siitä, että on vielä niin kylmää, Natunen sanoo.
Sairaalan katolla on tänä kesänä remontti, joten siellä lokkeja tuskin on. Sen sijaan Natunen on antanut jo kahden muun rakennuksen kiinteistöhuollolle vinkin, että talon katolla olisi syytä tehdä toimia lokkien varalle.
– Mikkelin virastotalon katolla naurulokit ovat pesineet aikaisemminkin ja siellä on muovisia pelotteita lokeille. Siellä on muovinen käärme ja pöllö ja täytetty haukka, Natunen kertoo.
Huoltohenkilöstö voi myös käydä oleskelemassa katolla useita kertoja päivässä, jotta lokit kokisivat ihmisen läsnäolon häiritseväksi, eivätkä pesisi sinne.
– Siellä täytyy kyllä käydä tosi usein ja eri aikoihin päivästä, että linnut siitä häiriintyisivät, Natunen sanoo.
Minusta kuulostaa painajaismaiselle, ettei kaupungissa saisi olla luontoa. Teemu Lehtiniemi, Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja
Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ei ole vielä törmännyt keinoon, jolla lokkien esiintymisen kaupungissa voisi estää. Euroopassa, kuten Suomessakin on kokeiltu piikkilistoja, joiden päälle linnut eivät istu, siimoja kahviloiden yllä, jotka estävät laskeutumisen, petolintujen ääntä ja Natusenkin mainitsemia muovisia pelotteita. Pysyviä ratkaisuja ei ole löydetty.
– Mikkelissäkin lintuja voidaan karkottaa katoilta, mutta se vain siirtää ongelman paikasta toiseen, Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemen mielestä lintuja ei pitäisi karkottaa vain karkottamisen takia. Harvassa paikassa lokeista lopulta on todellista vaara, Lehtiniemi sanoo. On esimerkiksi esitetty, että lokit levittäisivät salmonellaa, mutta riski siihen on hyvin pieni.
– Sairaalassakin lokkien ulostetta suurempi terveysriski on sairaalaan hoitoon tuleva ihminen, Lehtiniemi sanoo.
Hän kantaa huolta lokeista, sillä useat lokkikannat ovat kääntyneet laskuun. Esimerkiksi parantunut jätehuolto on vienyt ravintoa harmaalokeilta, tehostunut maatalous puolestaan on pienentänyt naurulokki kantaa.
– Lokkeja on ollut toreilla ja satamakahviloissa aina, mutta ihmisten herkkyys lokeille on selvästi noussut. Elintarvikehygieniasta ollaan niin huolissaan, ettei luontoa saisi olla siellä, missä on elintarvikkeita. Minusta kuulostaa painajaismaiselle, ettei kaupungissa saisi olla luontoa, Lehtiniemi sanoo.
Karkottamiseen tarvitaan poikkeuslupa
Vaikka kevät on viileä, lokit ovat Mikkelissä löytäneet jo ainakin yhden mieluisan paikan, eikä se ole talon katto. Pari kilometriä torilta sijaitsee Laihalampi, joka on linnulle mieluisa paikka.
– Siellä pesii nyt noin 50 naurulokkia, Natunen sanoo.
Veden läheisyys on lokeille yhtä mieluisaa kuin helppo ruoka. Esimerkiksi Helsingissä lokit ja hanhet ovat joka kesäinen ongelma uimarannoilla. Mikkelin Laihalampi ei ole uimakelpoinen edes koirille, mutta kaikki eivät siedä lokkeja sielläkään.
– Siellä on esimerkiksi potkittu pesiä hajalle, Natunen kertoo.
Myös Lehtiniemi tietää, että monissa paikoissa myös koiria on päästetty jahtaamaan poikueita sillä seurauksella, että linnut kuolevat tai kituvat. Lintujen karkottaminen täytyy aina tehdä hallitusti, ja siihen tarvitaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lupa.
– Ei pitäisi olla kovin kallista palkata vaikka paria kesätyöntekijää hätistelemään lintuja pois, Lehtiniemi sanoo.
Turvapaikanhakijan tekemä rikos on useimmiten vastaanottokeskuksessa tapahtuva pahoinpitely tai uhkailu. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen perusteella seuraavaksi yleisimpiä turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia olivat omaisuusrikokset, seksuaalirikokset sekä vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan kohdistuneet rikokset.
Poliisiammattikorkeakoulu selvitti poliisin tietoon tulleita turvapaikanhakijoihin liittyviä rikoksia. Kyse on rikosepäilyistä. Teoista saatujen tuomioiden määristä ja ankaruudesta ei ole tietoa.
Tutkimuksen aineistona olivat vuonna 2016 tapahtuneet poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset, joissa turvapaikanhakija on rikoksesta epäilty tai uhri. Aineistossa oli 1 565 ilmoitusta. Ilmoitusten kirjausvuonna Suomessa oleskeli enimmillään noin 30 000 turvapaikanhakijaa ja vähimmillään noin 20 000.
Rikosepäilyistä yli puolet oli turvapaikanhakijoiden välisiä tapauksia. Pahoinpitelyt olivat harvoin törkeitä.
– Ilmoituksista selvisi, että vastaanottokeskuksissa tapahtuneiden rikosten taustalla on usein kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erimielisyyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia asukkaiden välille. Pahoinpitelyksi päätynyt tilanne on saattanut alkaa hyvin pienestä yksityiskohdasta, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Suvi-Tuuli Mansikkamäki tiedotteessa.
– Toinen tutkimuksessa esille tullut syy ongelmille on turvapaikanhakijoiden tyytymättömyys oloihin vastaanottokeskuksessa. Tyytymättömyys purkautuu rikoksina, jotka kohdistuvat vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan. Turvapaikanhakija saattoi uhkailla henkilökuntaa tai rikkoa irtaimistoa, jotta saisi siirron toiseen vastaanottokeskukseen, Mansikkamäki sanoo.
Seksuaalirikosten uhreja lähes 150 vuodessa
Seksuaalirikoksia aineistossa oli 161, ja rikoksiin oli kirjattu 147 uhria. Seksuaalirikoksen uhri oli useimmiten naispuolinen suomalainen henkilö. Alle 18-vuotiaiden osuus uhreista oli 46 prosenttia. Seksuaalirikoksia ovat muun muassa seksuaalinen ahdistelu, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja raiskaus.
Seksuaalirikosepäilyistä 62 prosenttia päätyi syyttäjälle. Prosenttiluku on melkein kaksi kertaa suurempi kuin kaikissa turvapaikanhakijoihin liittyvissä poliisin ilmoituksissa.
Omaisuusrikosepäilyt kohdistuivat useimmiten yrityksiin ja olivat pääasiassa näpistyksiä tai myymälävarkauksia. Anastetun omaisuuden arvo vaihteli noin eurosta yli tuhanteen euroon.
Enemmistö epäillyistä irakilaisia
Aineistossa oli yhteensä 1 052 rikoksesta epäiltyä henkilöä. Heistä 95 prosenttia oli miehiä, hieman yli puolet korkeintaan 25-vuotiaita. Epäillyistä 62 prosenttia oli Irakin kansalaisia.
Uhreja aineistossa oli yhteensä 1 066. Uhreista runsaat kaksi kolmasosaa oli miehiä ja noin puolet irakilaisia. Yksi henkilö saattoi esiintyä aineistossa useamman kerran.
Irakilaisia ja afganistanilaisia tuli selvästi eniten turvapaikanhakijoina Suomeen vuosina 2015–2016, ja heitä oli myös rikoksesta epäiltyinä eniten.
Tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja se on yksi kolmesta osiosta laajemmassa poliisin ja Maahanmuuttoviraston Turva-hankkeessa.
Hankkeen toisessa osiossa pyritään edistämään turvapaikanhakijoiden yhteiskuntatietoisuutta tekemällä opetusvideoita, jotka on käsikirjoitettu tutkimusaineiston pohjalta. Videoiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään väkivaltaista käyttäytymistä ja edistämään suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Opetusvideoissa annetaan ohjeita esimerkiksi siihen, miten mahdollisissa riitatilanteissa kannattaa toimia.
Hankkeen kolmannessa osiossa hyödynnetään tutkimuksesta saatuja tietoja ja järjestetään koulutusta väkivaltaa ehkäiseviin työmenetelmiin liittyen.
Samalla taloustietäjät antoivat suosituksia tulevaisuudenkin suhteen eli mitä Sipilän hallituksen pitäisi seuraavaksi ehdottomasti tehdä talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseksi.
Suurin osa suosituksista on pyörinyt julkisessa keskustelussa jo vuosia, mutta yrityksistä huolimatta päätöksiä ei ole saanut aikaiseksi – usein juuri poliittista syistä. Päätökset kun leikkaisivat vallassa olevien puolueiden kannattajien etuja.
Osa hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa arvioivista taloustietäjistä onkin hieman skeptisiä, että mitään saadaan aikaiseksi nytkään eduskuntavaalien lähestyessä.
Tässä kooste hallituksen ekonomisteilta tilaamista konkreettisista täsmävinkeistä: Nyt ei muuta kuin tuumasta toimeen...
1. Työllisyys nousuun
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen heikentäisi yksilöperusteista irtisanomissuojaa, koska se nostaa työnantajan palkkaamiskynnystä. Hän myös rajoittaisi vähimmäispalkkojen nousua aloilla, joilla ne ovat laajasti sitovia. Määttäsen mielestä on parempi tukea pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa sosiaalisilla tuilla. Määttänen katsoo, että pienituloisten asemaa voisi kohentaa työnantajalle maksettavalla palkkatuella.
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja lisäisi työvoiman tarjontaa perhevapaiden uudistamisella. Hänestä perhevapaajärjestelmän uudistaminen olisi yksi keskeinen keino kasvattaa 25–40 –vuotiaiden naisten työllisyyttä. Lisääntymisikäisten naisten työllisyysaste on tällä hetkellä matala naapurimaihin verrattuna. Kajanoja lopettaisi myös työttömyysputken eli työttömyysturvan lisäpäivät, koska niiden poisto tai alaikärajan nostaminen lisäisi ikääntyneiden työllisyyttä. Lisäksi hänen keinolistallaan ovat muutokset työttömyysturvan pituuteen ja/ tai korvauksen tasoon.
Keskuskauppakamarin talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa ja nopeuttaisi eri toimenpitein maahanmuuttajien työllistymistä.
Åkerholmin ja Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkmanin mielestä työehtojen paikallista sopimista työpaikoilla on lisättävä nykyisestä. Korkman katsoo, että palkankorostusten paikallisesti sovittavaa erää pitäisi myös kasvattaa yleiskorotuksen kustannuksella.
Yle
2. Yritystukia karsittava
Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia. Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja veronhuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Keskuskauppakamarin Åkerholm ja professori Korkman leikkaisivat yritystukia. Korkman pitää yritystukia tehottomina. Hän suosittaa tukien karsimiselle kunnianhimoista tavoitetta, mutta väljää aikataulua, koska yritysten toimintaympäristöön ei ole viisasta tehdä äkkimuutoksia. Hallituksen tulisi käyttää edes juustohöylää, jos suuremmista muutoksista ei löydy yksimielisyyttä.
Spolander ja Korkman siirtäisivät osan nykyisistä yritystuista innovaatiopanostuksiin.
3. Asuntopolitiikka toimivaksi
Talousviisaat katsovat, että asuntojen ja kiinteistöjen varainsiirtoverosta luopuminen helpottaisi työn perässä muuttamista eli työvoiman liikkuvuutta.
Professori Korkman, Etlan Määttänen ja valtiovarainministeriön Spolander kiristäisivät edelleen asteittain kiinteistöveroa. Tästä voi koitua vaikeuksia esimerkiksi niille suomalaisille, joilla on arvokas kiinteistö, mutta pienet tulot. Korkman ratkaisisi ongelman sallimalla verovelan maksamisen kuolinpesästä tai asettamalla kiinteistön arvolle alaraja. Näin vähäarvoisia kiinteistöjä ei verotettaisi.
Kiinteistöveron painopistettä pitäisi myös siirtää maapohjan verotukseen. Nyt sekä rakennuksista että tontista maksetaan veroa.
Tiina Jutila / Yle
Määttänen vähentäisi sosiaalista asuntotuotantoa nykyisestä ja korvaisi sitä vapaarahoitteisella asuntotuotannolla, koska asuntoihin sidotut tuet rasittavat julkista taloutta. Hänen mielestään keski- ja hyvätuloiset hyötyvät nyt asuntojen hintasääntelystä ja se myös heikentää työvoiman liikkuvuutta. Pienituloisten asumista Määttänen tukisi yleisen asumistuen kautta.
Spolander helpottaisi ja yksinkertaistaisi rakennusmääräyksiä, jotta kasvukeskuksiin saataisiin nopeammin asuntoja. Myös kaavoituksen byrokratiaa pitäisi keventää samasta syystä.
4. Verotus ja kannustinloukut
Suomen Pankin Kajanoja ja VM:n Spolander katsovat, että verotuksessa pitäisi siirtyä työn verottamisesta kiinteistöjen verottamiseen.
Etlan Niku Määttänen kohdistaisi tuloveroalennukset pienituloisiin. Määttäsen mukaan työllisyysaste saataisiin parhaiten nousuun panostamalla ryhmiin, joilla on matalin työllisyysaste ja palkkataso eli vain peruskoulun käyneisiin. Hän katsoo, että kyseisen ryhmän ansiotuloverotuksen keventäminen rahoittaisi itse itsensä työllisyyden parantuessa.
Emeritusprofessori Sixten Korkman yhtenäistäisi arvonlisäverokannat, koska hänen mielestään alemmat alv-kannat ovat yksi verotukimuoto. Myös Spolander karsisi alennettuja arvonlisäverokantoja.
Suomen yleinen arvonlisäprosentti on 24, ruoan 14 prosenttia ja monien hyödykkeiden 10 prosenttia. Korkmanista suurimman suhteellisen hyödyn ruoan alv:n alennuksesta keräävät nyt keski- ja suurituloiset, vaikka tavoitteena oli alentaa nimenomaan pienituloisten elinkustannuksia. Alv:n nostosta saatava verokertymä voitaisiin käyttää perusturvan vahvistamiseen.
Määttänen ja Keskuskauppakamarin Åkerholm yhdistäisivät eri etuudet nykyistä järkevämmäksi ja yksinkertaisemmaksi kokonaisuudeksi kannustinloukkujen välttämiseksi. Tulorekisterin käyttöönotto taas helpottaisi etuuksiin liittyviä byrokratialoukkuja, kuten esimerkiksi etuuden maksun keskeytymistä lyhyen työn takia.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander laajentaisi mahdollisuutta ansaita tuloja menettämättä sosiaalietuutta, yhdistää työttömyyskorvaus ja osa-aikatyö tai maksaa osa palkasta avustuksena. Hänestä näin luotaisiin työpaikkoja, joissa ei edellytetä korkeaa osaamista. Pidemmän päälle tuettu työ olisi kuitenkin tarkoitettu vain erityisryhmille.
Määttänen tarkastelisi tulonsiirtoja elinkaaren mukaan. Hän käyttää esimerkkinä opintojen aikana pienituloisia, mutta myöhemmin hyvätuloisia yliopisto-opiskelijoita. Määttänen ottaisi käyttöön korkeakoulujen lukukausimaksut yhdessä tulosidonnaisten lainojen kanssa. Tällä hän nopeuttaisi opiskelijoiden valmistumista ja ohjaisi lisäresursseja korkeakoulutukseen.
Milla Vahtila / Yle
5. Koulutuksen täsmätoimet
Etlan Määttänen ja VM:n Spolander pienentäisivät vain peruskoulun käyneiden suomalaisten osuutta nostamalla oppivelvollisuusikää.
Määttänen myös leikkaisi aikuiskoulutustukea sekä kohdistaisi tuen työttömille ja matalan koulutustason omaaville, koskatuki kohentaisi parhaiten näiden ryhmien työllisyyttä. Nyt valtaosa tuen saajista on hyvin koulutettuja ja jo työelämässä kiinni olevia ihmisiä.
Suomen Pankin Kajanoja on huolissaan töiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuoren aikuisten osuuden kasvusta. Hän kiinnittäisi erityishuomiota nuoriin, joiden koulutus on jäänyt tai jäämässä vähäiseksi kehittämällä opetusjärjestelmää ja tukemalla opinnoista töihin siirtymistä.
Hallituksen talous- ja työllisyyslinjasta sekä tulevaisuuden haasteista antoivat asiantuntija-arvionsa johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman Aalto-yliopistosta, tutkimusjohtaja Niku Määttänen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä ja talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm Keskuskauppakamarista.
Intian Jharkhandin osavaltiossa paljastui maanantaina uusi tapaus, jossa raiskausuhri sytytettiin palamaan raiskauksen jälkeen. 17-vuotias tyttö sai vakavia vammoja.
Lauantaina uutisoitiin raiskatusta 16-vuotiaasta, joka kuoli saamiinsa palovammoihin. Raiskaukseen syyllistyneet miehet polttivat tytön kostoksi kyläneuvostolta saamastaan epävirallisesta rangaistuksesta.
Tänään julki tulleessa tapauksessa 19-vuotias mies tunkeutui uhrinsa kotiin, raiskasi hänet ja sytytti hänet tuleen. 17-vuotias uhri on nyt sairaalahoidossa kriittisessä tilassa. BBC:n tietojen mukaan teosta epäilty mies olisi halunnut mennä tytön kanssa naimisiin, mutta tyttö ei ollut valmis tähän.
Intiassa viranomaisten tietoon tuli vuonna 2016 noin 40 000 raiskaustapausta. Kansalaisjärjestöjen mukaan todelliset luvut ovat huomattavasti suuremmat.
Tammikuussa Jammu-Kashimirin osavaltiossa sattui joukkoraiskaus, jonka uhrina oli 8-vuotias tyttö. Tyttö surmattiin raiskauksen jälkeen. Tapauksen jälkeen Intian hallitus päätti esittää kuolemanrangaistusta lapsiraiskauksiin syyllistyneille.
Presidentti Donald Trumpin kauden ensimmäisen vuoden aikana maan ensimmäinen nainen Melania on ehtinyt yhtä jos toista. Hän on lukenut ääneen lapsille, kutsunut lapsia Valkoiseen taloon, oppinut huumeriippuvaisina syntyneiden vauvojen kohtaloista ja emännöinyt nettikiusaamiseen keskittyneen konferenssin.
Yhtä asiaa hän ei kuitenkaan ollut ennen tätä päivää tehnyt. Maanantaina Melania Trump lanseerasi vihdoin oman kampanjansa, jonka on tarkoituksena parantaa lasten asemaa Yhdysvalloissa. Presidenttien puolisot ovat perinteisesti valinneet tietyn epäkohdan yhteiskunnassa, johon he ovat keskittyneet presidenttikauden ajan.
Rouva Trump kertoi maanantaina, että "Ole paras" -kampanja keskittyy lasten hyvinvointiin, sosiaalisen median käyttöön sekä lapsiin, joihin opioidikriisi erityisesti vaikuttaa.
– Äitinä ja ensimmäisenä naisena olen huolestunut siitä, että nykymaailman kovassa tahdissa lapset saattavat olla kykenemättömiä käsittelemään tunteitaan, jolloin he toisinaan lankeavat tuhoisaan tai riippuvaisuutta aiheuttavaan käytökseen kuten kiusaamiseen, huumeiden käyttöön tai jopa itsemurhaan, Melania Trump sanoi.
– Uskon, että meidän aikuisten pitäisi "olla parhaita" lastemme kasvattamisessa siten, että he tietävät miten elää tasapainoista elämää.
Nettikiusaaminen putosi pääaiheesta sivuhuomioksi
Rouva Melania Trumpin oli ilmeisesti alun perin tarkoitus keskittyä vain nettikiusaamiseen pääteemanaan, kirjoittaa The New York Times.
Teemaa pidettiin Trumpin hallinnossa kuitenkin huonona valintana. Melania Trump olisi todennäköisesti saanut osakseen kritiikkiä, koska tämän aviomies Donald Trump on toistuvasti solvannut netissä kriitikkojaan asiattomilla tavoilla. Rouva Trump päätti kuitenkin sisällyttää nettikiusaamisen osaksi laajempaa teemaa.
"Ole paras" -ohjelman yksityiskohdat olivat vielä julkaisutilaisuuden jälkeen epäselvät. The New York Times arvioi, että ohjelma on olemassa vain jo olemassa olevien ohjelmien uudelleen markkinointia varten.
Matkailun hiilijalanjälki on nopeassa kasvussa arvioidaan Nature Climate Change -lehdessä julkaistussa selvityksessä. Erityisesti lentomatkustamisen kasvu lisää päästöjä arvioivat tutkijat uutistoimisto AFP:n mukaan. Lentomatkustajien vuosittaisen määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 7,8 miljardiin vuonna 2036.
Turismin arvoidaan aiheuttavan noin kahdeksan prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, mikä tutkijoiden mukaan on neljä kertaa enemmän kuin aiemmissa arvioissa.
Entistä useampi matkailija Kiinasta ja Intiasta
Turismi on nopeassa kasvussa kehittyvissä talouksissa.
– Turismi kasvaa nopeasti Kiinassa ja Intiassa lähivuosina, ja tämä trendi näyttää jatkuvan seuraavan vuosikymmenen aikana, arvioi yksi tutkimusraportin kirjoittajista, professori Ya-Sen Sun australialaisesta Queenslandin yliopistosta.
Myös Meksikossa ja Brasiliassa kasvu on ollut nopeaa. Nyt julkaistussa kartoituksessa on matkojen lisäksi otettu huomioon myös muu kulutus, kuten esimerkiksi matkamuistot ja ruokailu.
Vauraus lisää lentomatkoja
Ya-Sen Sunin mukaan huolestuttavaa on, että tulotason nousun myötä tehdään entistä pitempiä matkoja entistä useammin ja nimenomaan lentäen.
Tutkijoiden mukaan verotuksella ja päästöjen kompensoinnilla voidaan jarruttaa kehitystä, mutta kasvavaa matkailuintoa eri puolilla maailmaa voi olla vaikea hillitä.
191 valtiota on myös sopinut lentoliikenteen kasvihuonepäästöjen vaikutusten hillitsemisestä. Aluksi vapaaehtoiseksi tarkoitetuilla toimilla lentoyhtiöt varaisivat noin kaksi prosenttia tuloistaan metsänistutukseen ja muihin toimiin, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta.
Työllisyys Suomessa on vihdoin reippaassa kasvussa.
Vielä vuosi sitten juuri kukaan ei uskonut, että hallituksen asettamat työllisyystavoitteet toteutuisivat.
Myös työ- ja elinkeinoministeriössä työllisyystavoitteisiin suhtauduttiin epäillen, kertoo TEM:n neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo.
– Ei sitä oikein kukaan pitänyt realistisena. Nyt alkaa näyttää siltä, että ainakin kohtalaisen lähelle niitä tavoitteita voitaisiin päästä. Viimeisten 4–5 kuukauden aikana työllisyys on kasvanut todella voimakkaasti, Alatalo sanoo.
Yle Uutisgrafiikka
Piristyneitä työllisyyslukuja selittää odotettua vahvempi talouskasvu. Vienti vetää, kulutus kasvaa ja yritykset investoivat aiempaa rohkeammin.
Kenelle työpaikat sitten ovat menneet?
Käytännössä kaikille, sillä talouskasvu on ollut laaja-alaista, eikä se ole keskittynyt vain tietyille alueille tai toimialoille, Alatalo vastaa.
– Voisi sanoa, että kaikissa ryhmissä on työllistytty. Töitä ovat saaneet sekä miehet että naiset, kaikki ikä- ja ammattiryhmät kaikilta alueilta.
Ikäryhmien mukaan työllisiä tarkasteltaessa erottuu kuitenkin yksi ryhmä, jonka työllisyysaste on noussut erityisen paljon. Työ- ja elinkeinoministeriöstä pyydettyjen laskelmien mukaan eniten työllisyysaste on noussut yli 55-vuotiaiden joukossa.
Jos vertailukohtana on vuoden 2015 ensimmäinen neljännes, yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut kuusi prosenttiyksikköä. Työllisiä tässä ikäryhmässä on nyt 36 000 enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.Yle Uutisgrafiikka
Vanhemmat ikäluokat ovat aiempaa koulutetumpia ja terveempiä, mikä näkyy entistä parempana jaksamisena töissä. Myös esimerkiksi Ruotsissa on ollut käynnissä samantyyppinen kehitys. Edistymisestä huolimatta Suomen yli 55-vuotiaiden työllisyys laahaa yhä länsinaapurin jäljessä.
Työuria pidentämään pyrkivä eläkeuudistus astui voimaan vuoden 2017 alussa. Sillä on todennäköisesti ollut jonkin verran vaikutusta. Kehitys on kuitenkin ollut käynnissä jo pidempään, sanoo Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi.
– Yli 55-vuotiailla työllisyysaste on kasvanut jo vuosituhannen lopusta lähtien melko tasaisesti. Se ei johdu suoraan mistään viimeaikaisesta toimesta, vaan työolojen ja työssä jaksamisen paranemisesta.
Toiseksi eniten työllisyysaste on noussut nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka työllisyysaste on noussut kolmessa vuodessa lähes kolme prosenttiyksikköä. Heitä ennen työmarkkinoille tulleiden 25–34-vuotiaiden ikäluokalla työllisyysaste taas on noussut vain 1,5 prosenttiyksikköä.
– 25–34-vuotiaiden työllisyysasteessa näkyy se, että taantuman aikana ensimmäisen työpaikan saanti on monilla viivästynyt ja työmarkkinoille tulo on hankaloitunut selvästi, Orjasniemi kuvailee.
Samaan ikäryhmään ja sen hankalaan alkuun työmarkkinoilla ovat kiinnittäneet huomiota myös muun muassa Suomen Pankin asiantuntijat, joiden laskelmien mukaan niin kutsutun Y-sukupolven tulokehitys uhkaa jäädä heitä edeltäneistä sukupolvista. Ongelma koskee erityisesti nuoria miehiä.
– Työllisyydessä näkyy tietynlaista jakautumista. On myös ryhmiä, joissa työllisyys on hyvin korkea jo valmiiksi ja se ei välttämättä pääse kovin merkittävästi edes nousemaan, Orjasniemi sanoo.
Yli 55-vuotiaiden sekä nuorten kohdalla työllisyysasteella on tilaa nousta. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan nuorten työllisyystilanteen parantamisessa paras keino on koulutus.
– Koulutuksen parantamiseen liittyvät toimet ovat kuitenkin hitaita. Lisäksi hankalimmin työllistyville voitaisiin harkita palkkatukea. On etsittävä työllistymisen ongelmakohtia ja tehtävä täsmätoimia.
Nuorten työllistymisen edistämiseksi hallitus on esittänyt alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden helpottamista.
SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto syyttävät välikysymyksessään hallitusta nuorten työntekijöiden oikeuksien polkemisesta. Ehdotusta on arvosteltu myös sen mahdollisesti sisältämistä perustuslaillisista ongelmista.
Hallitus vastaa välikysymykseen eduskunnassa tänään tiistaina.
Työllisyystavoitteen rima nousee
Yksi hallituksen tekemä täsmätoimi työllisyyden lisäämiseksi on ollut kiistellyn työttömyysturvan aktiivimallin ottaminen käyttöön. Kuinka paljon nykyiseen työllisyyskehitykseen hallituksen työllisyystoimet ovat vaikuttaneet?
Talouspolitiikan arviointineuvoston Orjasniemen mukaan tarkkaa lukua on lähes mahdoton selvittää.
– Näillä erilaisilla kannustinjärjestelmiin puuttumisilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen ylipäätään, mutta mittaluokkaa on vaikea arvioida. Enemmän työllisyyskasvu johtuu siitä, että talouskasvu on päässyt vauhtiin.
Tällä hetkellä hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen ei näytä mahdottomalta, mutta seuraavalla hallituksella on edessään taas uusi rima ylitettäväksi.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on esittänyt, että työllisyysasteen pitäisi kokonaisuudessaan nousta tulevaisuudessa yli 80 prosentin, jotta suurten ikäluokkien kasvavista hoivamenoista selvittäisiin.
Suomi on jälleen Euroviisujen suosikki ja voittaa koko kisan.
Tästä raportoinnista suomalaistoimittajille irvaillaan joka vuosi. Euroviisujen finaalista karsiutumisesta kun on tullut Suomelle tapa.
Tänä vuonna Suomi ei ole ennakkosuosikki. Ei vaikka maata edustaa kansainvälisestikin jo tunnettu Saara Aalto.
Hänen valintansa Suomen edustajaksi sai alkuun innostuneen vastaanoton. Myös edustuskappale otettiin vastaan hyvin. Kun muut maat julkaisivat omia kappaleitaan, innostus Aaltoa kohtaan lopahti. Ainakin jos katsoo vedonlyöntitilastoja, joissa Suomi on Top10:n ulkopuolella.
Maanantaina Saara Aalto veti Monsters-esityksensä ammattitaidolla ja erheettömästi. Lissabonissa paikalla oleva lehdistö ja fanit veikkaavat Suomelle finaalipaikkaa.
Euroviisuissa voi kuitenkin käydä ihan miten vaan ja ensimmäinen semifinaali on monen mielestä erittäin kovatasoinen. Kuinka kisassa siis pärjätään täydellisellä esityksellä?
Saara Aallon euroviisuesitys on kuin suoraan oppikirjasta. Siitä löytyvät kaikki elementit.
Monsters-kappaleen ovat tehneet ruotsalaiset viisunikkarit, jotka ovat jo tehtailleet voittokappaleen (Ruotsin Måns Zelmerlöw: Heroes, 2015).
Kappale on heti mieleen jäävää menevää poppia.
Biisissä on sanoma: omien pelkojensa voittaminen.
Saara Aallolla on vahva lauluääni ja hän laulaa virheettömästi.
Lavashow’n on suunnitellut tunnettu koreografi Brian Friedman.
Esityksessä on näyttäviä elementtejä, kuten ylösalaisin laulaminen.
Saara Aalto edustaa seksuaalivähemmistöä.
Portugalin Salvador Sobral voitti Euroviisut viime vuonna kappaleella Amar pelos dois. Hän lauloi itsensä eurooppalaisten sydämiin ennen kaikkea aitoudella.
Onneksi tämän vuoden kilpailussa ei kuitenkaan nähdä lavan täydeltä toisintoja viime vuoden voittajaesityksestä. Jotakin on muuttunut. Viisuissa on tällä kertaa paljon esityksiä, jotka edustavat erilaisia musiikkityylejä ja ovat omalla tavallaan uniikkeja. Aikaisemmilta vuosilta tuttu toisten kopioiminen ei ole enää in.
Euroviisujen ensimmäisessä semifinaalissa on 19 kappaletta. Niiden kuunteleminen putkeen voi tuntua puuduttavalta.
Viisumenestyksen ratkaisee se, mitkä kappaleet ja esitykset onnistuvat viihdyttämään tai yllättämään tv-yleisön.
Onnistuuko Saara Aalto siinä viimeistä yksityiskohtaa myöten mietityllä esityksellään? Jännittävä ilta tulossa.
Autoilijan lämmityslaitteen puhallin oli alkanut temppuilla. Välillä se kävi, välillä sammui.
Autoilija päätti viisastua Youtuben avulla. Sieltä selvisi, että hänen automallissaan puhallin rikkoontuu tyypillisesti jo 150 000 ajokilometrin jälkeen. Vaihto näytti työläältä, joten autoilija pyysi tarjousta puhaltimen vaihdosta pieneltä korjaamolta.
Vaihto tehtiin, mutta jo seuraavalla ajokerralla ongelma palasi. Vika olikin sulakerasiassa. Autoilijan oma diagnoosi oli mennyt pieleen.
”Saatat joutua maksamaan korjaukset, jotka autohuolto tekee sinun ehdotuksesta, vaikka vika ei tulisikaan kuntoon”, muistuttaa maailman suurin kuluttajaorganisaatio, amerikkalainen Consumer Reports.
Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg on toiminut kymmenen vuotta kuluttajariitalautakunnassa autonkorjaustilanteita selvittämässä. Suomalaisille hän antaa rahanarvoisen neuvon: korjaamon huoltoneuvojalle ei kannata kertoa auton sairautta vaan luetella oireet.
– Kerro mahdollisimman tarkkaan, missä tilanteessa ja miten vika ilmaantuu. Pyri kuvaamaan mahdollisimman tarkasti korjaajalle esimerkiksi, missä lämpötiloissa vika esiintyy tai tapahtuuko se, kun kääntää rattia oikealle ja vasemmalle.
Sitä saa, mitä työtilauksessa lukee
Korjaamon huoltoneuvojan ammattitaitoa on kirjata mahdollisimman tarkasti, mitä asiakas haluaa autoon tehtäväksi. Asiakas on vahvoilla silloin, kun hän kertoo korjaajalle vain auton oireista.
– Lähtökohtahan on, mitä asiakas tilaa. Yleensä, jos asiakas epäilee jotain vikaa ja korjaus jää hyödyttömäksi, niin silloin työ tehdään asiakkaalle veloituksetta. Korjaamon huolellisuusvelvoite on aika tiukka, AKL:n Sohlberg sanoo.
Mutta moni asiakas haluaa tehdä selväksi oman osaamisensa ja pyytää suoraan vaihtamaan tietyn osan tai tekemään tietyn korjaustoimenpiteen. Huoltoneuvojan pitäisi AKL:n Sohlbergin mukaan jaksaa tällaiseltakin asiakkaalta onkia lisätietoja.
– Voihan siinä lämpimikseen puhua, että olen katsonut netistä. Jos asiakas epäilee, että vika on tässä, niin tottakai sitä saa epäillä, mutta ammattitaitoisen korjaamon tehtävä on selvittää, onko se siinä.
Välillä korjataan eri asiaa, vaikka kaiken pitäisi olla selvää. Asiakas on esimerkiksi valittanut autosta kuuluvasta oudosta äänestä. Korjaamo huomaakin konepellin alla oudon äänen ja korjaa vian. Asiakkaan kuulema ääni ei kuitenkaan poistunut. Sen aiheuttajaksi paljastui lopulta aurinkolipassa satasen nopeudessa resonoinut parkkikiekko.
Korjaamo voi joutua maksamaan toisen korjaamon työt
Suurin osa nykyautojen vioista selviää auton vikadiagnooseja lukemalla. Vikadiagnoositestauslaitteita myydään yleisesti. Niitä on paljon myös yksityishenkilöillä.
Usein korjaamoon saapuva asiakas haluaakin jo luetella, mitä vikaa autossa on. AKL:n teknisen johtajan mukaan tässäkin piilee vaaransa. Varsinkin, jos vika luuraa jossakin auton sähköissä.
– Korjaamoillakin uskotaan joskus liikaa testeriin. Testeri sanoo, että autossa on ohjainlaitevika. Sitten se ei välttämättä olekaan, Jouko Sohlberg sanoo.
Kuluttajan kannalta erityisen kiinnostava on tilanne, jossa autoilija kuulee korjaamolta, mikä autossa on vikana. Jos vika ei olekaan korjaamon ilmoittamassa paikassa, korjaamo vastaa siitä.
Tämä pätee myös tilanteeseen, jossa asiakas saa diagnoosin korjaamosta A, mutta päättääkin teettää korjauksen korjaamossa B ensimmäisen korjaamon antamalla vikadiagnoosilla.
– Jos se ei tullut kuntoon, niin tämä korjaus jäi asiakkaalle hyödyttämäksi. Se, kuka antoi tämän vikadiagnoosin eli korjaamo A, maksaa laskun.
AKL:n Jouko Sohlberg muistaa esimerkiksi tapauksen, jossa auto kadotti jäähdytysnestettä. Korjaamo sanoi, että vika on sylinterikannen tiivisteessä. Asiakas päätti kuitenkin viedä auton toiseen korjaamoon kannentiivisteen vaihtoon. Auto ei tullut kuntoon.
Lopulta selvisi, että jäähdytysneste katosi termostaattikotelon jalasta. Turhan ja kalliin korjauksen maksoi väärän vikadiagnoosin antanut korjaamo. Oikean vian korjaus olisi ollut muutaman euron juttu.
Trumpilla on tänään kolme vaihtoehtoa Iranin ydinsopimuksen suhteen: pysyä sopimuksessa, irtaantua siitä tai hankkia jatkoaikaa asian päättämiselle.
Trump on usean otteeseen kritisoinut sopimusta ja uhannut vetäytyä siitä kokonaan.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mielestä Trumpin päätös jatkaa sopimusta olisi yllätys.
– Todennäköisyys on pieni, että Trump pysyy sopimuksessa, vaikka eurooppalainen paine sopimuksessa pysymiseen on ollut kova. Trumpin hallinnosta ovat lähteneet Iranin ydinsopimukseen myönteisesti suhtautuvat, ja tilalle on tullut Iran-kriitikkoja, sanoo Aaltola.
– Viimeaikaiset Syyrian ja Lähi-idän tapahtumat ovat nostaneet pinnalle epäilyt Irania kohtaan Yhdysvalloissa. Ydinsopimusta pidetään Trumpin hallinnossa "kulissina", joka vain mahdollistaa Iranin ydinaseohjelman ja ballistisen ohjusohjelman kehittämisen. Sitä ei haluta sallia, selittää Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Mitä jos Trump päättää lähteä?
Yhdysvaltain mahdollinen vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta tulee vaikuttamaan Yhdysvaltain ja Euroopan muutenkin epävakaisiin suhteiseen. Vaikka Yhdysvallat on vain yksi sopimusosapuoli Iranin ydinsopimuksessa, sen irtaantumisella sopimuksesta olisi suuret vaikutukset.
– Yhdysvaltojen vetäytyminen lisäisi jännitteitä ja sodanuhkaa Lähi-idässä. Pahimmassa tapauksessa Iran irtautuu kokonaan sopimuksesta ja aloittaa hyvin nopeasti ydinvoimaohjelmansa kehittämisen eli pyrkii vastaamaan uhkaan uhkaamalla. Ja tämä voi johtaa sitten Lähi-idässä ydinasevarusteluun, sanoo professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
– Se myös vaikeuttaisi Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita ja mutkistaisi varmuudella Pohjois-Korean ydinohjelmasta parhaillaan käytäviä neuvotteluja, Juusola lisää.
Sopimuksesta irtautumisen myötä Yhdysvallat palauttaisi kauppapakotteet Irania vastaan. Ydinsopimuksen purkaminen vaikuttaisi sitä kautta eurooppalaisiin yrityksiin ja pankkeihin.
Myös Aaltola epäilee, että Trumpin päätös irtaantua Iranin ydinsopimuksesta voi haitata Pohjois-Korean ydinaseneuvotteluja.
–Jos Yhdysvallat samanaikaisesti yrittää neuvotella sopimusta ja lähtee sopimuksesta Iranin kanssa, voi olettaa ettei Yhdysvaltain presidentin nimikirjoitukselle papereissa ole paljon merkitystä Pohjois-Korealle, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Trumpin on sanonut tapaavansa Pohjois-Korean presidentti Kim Jong-unin lähiviikkoina.
Obaman allekirjoitus sopimuksessa vaivaa
Iranin ydinsopimusta pidetään yhtenä Obaman hallinnon keskeisimpänä saavutuksena. Sopimusta hierottiin pitkään ja hartaasti.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mielestä Obaman allekirjoitus sopimuksessa saattaa olla suurin syy sille, miksi Trump haluaa eroon sopimuksesta. Trump jo vaalikampanjassaan vastusti sopimusta.
Aaltolan mukaan Iranin ydinsopimus ei koskaan ollut Yhdyvalloissa kovin suosittu. Sopimusta tehtäessä kongressissa ja molemmissa valtapuolueissa oli hyvin laajaa vastarintaa sitä vastaan. Jo silloin katsottiin, että Yhdysvallat saattaa lähteä sopimuksesta presidentin vaihtuessa.
Ei todisteita ydinaseiden käytöstä Iranissa
Israelin presidentti Benjamin Netanjahu syytti Irania hiljattain ydinsopimuksen rikkomisesta.
Yhdysvaltojen muutkin liittolaiset Lähi-idässä – kuten Persianlahden maat ja Saudi-Arabia – ovat kritisoineet voimakkaasti sopimusta.
– Iran on tukenut aktiivisesti Hizbollahia, joka toimii Syyriassa ja Libanonissa. Iran on myös pyrkinyt horjuttamaan Irakia. Sen tähden Saudi-Arabia ja Israel eivät usko Iranin ydinsopimukseen. Ne uskovat, että Iran on kuitenkin jatkanut ydinaseohjelmaansa sopimuksesta huolimatta. Tästä näkökulmasta sopimuksesta luopuminen tuntuu järkevältä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Sopimusta valvovan kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tietoon ei ole tullut uskottavia merkkejä siitä, että Iran olisi jatkanut ydinaseen kehittelyä vuoden 2009 jälkeen. Järjestö analysoi kaiken haltuunsa saaman materiaalin, muttei tee sitä julkisesti.
Professori Hannu Juusolan mukaan Iranin käyttäytymisestä ei voi löytää syitä Trumpin politiikkaan ja haluun vetäytyä sopimuksesta.
– Yhdysvalloilla ja Israelilla ei ole minkäänlaisia todisteita siitä, että Iran olisi rikkonut Obaman aikana tehdyn ydinsopimuksen. Syyt irtautumiseen ovat muita. Suhtautuminen Iranin rooliin alueella on yksi syy, ja Yhdysvaltain kannalta sopimus on jo alusta asti ollut huono, sanoo Juusola.
Juusolan mukaan Netanyahun runsas viikko sitten esittämissä asiakirjoissa ei ollut mitään sellaista mikä olisi kielinyt Iranin käyttäytymisestä viime vuosina. Israel esitti Juusolan mukaan syytöksensä vanhaan aineistoon perustuen.
Iran sanoo pitävänsä kiinni sopimuksesta
Alku-uhkailujen jälkeen Iran on sanonut pitävänsä kiinni ydinsopimuksesta vaikka Yhdysvallat lähtisi siitä. Ydinsopimuksen vesittyminen olisi Iranille sisäpoliittisesti ja taloudellisesti takaisku.
– Iranille sanktioiden helpottaminen on ollut taloudellisesti merkittävä asia. Se on tuonut enemmän rahaa tavallisen iranilaisen kukkaroon. Iranin ehkä kannattaa yrittää pysyttäytyä sopimuksessa tai pitää yllä tätä kulissia ja edetä kohti ydinohjelman täydellisempää toteuttamista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Ajatollah Ali Khamenei ja Hasan Rouhani juhlatilaisuudessa Teheranissa 14.4.2018.Khameinei.ir / AFP
Sopimus on ainoa toivo
Aaltolan mukaan sopimuksesta kokonaan luopuminen saattaisi nopeuttaa Iranin aikeita kehittää ydinohjelmaansa. Sopimus toimii kansainvälisenä valvontamekanismina.
– Sopimuksen hyöty on se, että ollaan paremmin tietoisia Iranin ydinaseteknologiaan liittyvästä kehityksestä. Tietoisuus häviäisi, jos sopimuksesta luovuttaisiin. Se lisäisi keskinäistä epäluuloa alueella, sanoo Aaltola.
– Jos Trump päättää pysyä sopimuksessa, siihen tulee liittymään todennäköisesti epävirallisia ehtoja sen suhteen, että eurooppalaisten valtioiden tulisi lisätä painetta Irania kohtaan muissa kysymyksissä, pohtii professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Vuonna 2015 Iran-neuvotteluihin osallistuivat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat (USA, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska) sekä Saksa. Myös EU allekirjoitti sopimuksen.
EU ja useat Euroopan maat vedonneet
Euroopan unioni ja useat Euroopan maat ovat vedoneet Trumpiin, jotta Yhdysvallat pitäisi kuitenkin kiinni sopimuksesta.
Yhdysvalloissa vieraillut Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sanonut ettei "plan B:tä" ole. Macronin mukaan Yhdysvaltojen on pysyttävä sopimuksessa niin kauan kuin parempaa vaihtoehtoa ei ole.
Ranskan presidentti Macronin mukaan Yhdysvaltojen pitäisi pysyä Iranin ydinsopimuksessa.AOP
Britannian ulkoministeri Boris Johnsonin mielestä sopimuksessa on puutteita, mutta oikea tie on puutteiden korjaaminen.
Saksan liittokansleri Merkelin Yhdysvaltain vierailun asialistan kuului Iranin ydinsopimus. Merkel ilmaisi tavatessaan Trumpia, että Iranin ydinsopimuksen jatko on tärkeä, koska Iran on maantieteellisesti lähellä Saksaa.
Trump on ilmoittanut kertovansa tiistaina klo 21 Suomen aikaa perääntyykö Yhdysvallat Iranin ydinsopimuksesta. Sopimus pitäisi uusia lauantaihin mennessä.
Netta Tervonen oli maanantaina illalla Porin Kirjurinluodossa kuvaamassa auringonlaskua miehensä kanssa. Tervonen kuvaa blogiinsa myös luontokuvia.
Pariskunta päätti kävellä vielä lintutarhan kautta. Sieltä löytyi erikoinen linnunpesä korokkeelle nostettuna.
– Ensimmäinen reaktioni oli hyi. Otin siitä kuitenkin kuvia.
Kotona valokuvia katsoessa linnunpesä alkoi askarruttaa. Netta Tervonen päätti jakaa sosiaalisessa mediassa siitä kuvia.
– Raadollisuus tulee esiin. Kuva on kaunis ja samalla aikaa todella ruma. Toivon, että nämä kuvat herättävät jokaisessa jonkinlaista ajatusta ja oivallusta. Linnunpesän ei todellakaan kuuluisi näyttää tältä.
Yle Uutiset näytti kuvaa lintuasiantuntijalle, joka arveli pesää variksen tekemäksi.
Epäilys heräsi
Myöhemmin jutun julkaisun jälkeen biologi Janne Lampolahti alkoi epäillä kuvan todenperäisyyttä. Janne Lampolahti arvelee pesää ympäristötaiteeksi.
– Sinänsä hyvä muistutus roskaongelmasta. Rastaan- ja variksenpesissä näkyy toisinaan muovinriekaleita, pitäväthän ne vettä paremmin kuin risut ja heinä. Ja kestävät taivuttelua repeilemättä, Lampolahti sanoo.
Myös Bird Lifen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa arvelee, että pesä on ihmisen tekemä. Linnut vievät muovia pesään, mutta eivät Arkiomaan mukaan pysty kiertämään narua.
Paljastuu, että kyseinen taideteos on Heli Koskelan tekemä ja valmistunut vuonna 2016 Poriin.
Asiantuntijoiden mukaan linnut käyttävät kyllä muovia materiaalina, vaikka somessa huomiota herättänyt pesä ei ole linnun tekemä.
Simo Koskinen lähetti jutun julkaisun jälkeen toimitukseen kuvan, jossa pesässä on käytetty muovia. Kuva on otettu tammikuussa Helsingin Länsiterminaalissa.
"Kuvaa hyvin nykyaikaa"
Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin sanoo, että hän on nähnyt muitakin valokuvia, joissa linnunpesässä on muovia.
– Linnut ovat luonnostaan kekseliäitä ja kiinnostuneita luontoon jääneistä materiaaleista. Ne saattavat viedä pesään myös paperia ja kiiltäviä esineitä.
– Tämä kuvaa hyvin nykyaikaa. Muovista on tullut rakennusaine linnunpesään, vaikka eihän se ole normaali pesäntekoaine, Helin sanoo.
Helin ei itse ole nähnyt vastaavaa, mutta tietoja muovista tulee jatkuvasti. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että upeat petolinnut, kuten sääksi, ovat raahanneet muovia pesäänsä.
– Valitettavasti tämä on lisääntyvä ongelma. Valtameren lähellä olevilla linnuilla on löytynyt muovia mahoista. Ilmeisesti ongelma on tulossa myös Suomeen.
Luulee ravinnoksi hajun takia
Muovia on löytynyt esimerkiksi lokkien mahoista. Tämä voi olla vaarallista.
– Muovi on myrkyllistä. Lintu ei välttämättä pysty oksentamaan sitä varsinkin, jos muovi on nauhamaista. Sitä kertyy sitten elimistöön, Helin sanoo.
Helinin mukaan myös kalastussiimat ovat tästä syystä vaarallisia. Vastikään kuikka jäi siimaan kiinni, eikä sitä saatu autettua.
– Muovia näkee välillä myös lokkien jaloissa, kun nämä ovat käyneet kaatopaikalla.
Tuoreen tutkimuksen mukaan muoveihin kertyy planktonia ja ravinnon hajua.
– Lintu ajattelee tämän tuoksun takia muovia ravinnoksi ja syö sen.
Korjaus 8.5. kello 15.57 Lisätty kahden muun asiantuntijan kommentit ja tieto, että kyse on taideteoksesta. Lisätty myös valokuva linnunpesästä, jossa on tiettävästi käytetty muovia.
Ollinahon maitotilalla Kangasniemellä navetan sosiaalitilaan sijoitettu suuri tietokoneen näyttö kertoo, että kaikki on navetassa hyvin. Kaikki 60 lypsävää ovat käyneet ajallaan robotin lypsettävänä, lypsäneet oikean määrän maitoa ja saaneet rehumäärän, jonka robotti annostelee muun muassa lypsettyyn maitomäärän ja eläimen painon perusteella.
Tuomas Laitinen ja Maisa Juntunen jättivät some-konsultin ja elokuvasuunnitelijan työt Helsingissä neljä vuotta sitten ja siirtyivät viljelemään Tuomaksen kotitilaa. Kaksi vuotta sitten vanha 20 lehmän parsinavetta korvattiin uudella pihattonavetalla ja robotilla.
Yli 600 00 euroa maksanut investointi tarkoitti sitä, että vanhemmat sekä 8- ja 3-vuotiaat lapset tulevat elämään 400 vuotta vanhalla sukutilalla pitkään.
Huhtikuun lopulla tuottajien omistaja osuuskunta Valio lähetti postia, jota oli osattu ounastella. Tuottajahinta putosi toukokuun alussa 2,5 sentillä litralta. Ollinahossa tilistä lähtee vuositasolla vajaat 15 000 euroa.
– Oli me osattu pudotukseen hieman varautua, mutta oli se yllätys, että se näinkin suurena tuli, Tuomas Laitinen myöntää.
Esa Huuhko / Yle
Perheessä on laskettu, että vyötä pitää kiristää. Vuotuisesta noin 300 000 euron liikevaihdosta häviää viitisen prosenttia, mutta kustannustaso pysyy entisellään tai nousee.
– Se on kolmannes meidän työtulosta eli palkasta. Se mikä jää menojen ja lainan lyhennysten jälkeen, Tuomas Laitinen laskee.
Nuoret yrittäjät ovat jo käyneet tiukalla kammalla läpi tilan menot ja yrittäneet löytää mahdollisia säästökohteita.
– Kun aikoinaan teimme investointipäätöksen, laskelma perustui silloiseen maidon hintaan, joka oli aika lähellä tätä uutta eli emme me ihan tyhjän päälle putoa.
Laitisten tilan tulotaso kohoaisi helposti yhdellä ratkaisulla. Tila tuottaa luomukelpoista maitoa, mutta luomumaito joudutaan pumppaamaan tavanomaisen maidon sekaan. Luomumaidosta maksetaan tuottajalle selkeästi parempi hinta.
– Tällä seudulla on niin vähän luomumaitotiloja, ettei keräily kannata, Tuomas Laitinen harmittelee.
Maisa Juntunen uskoo, että säästöjä on löydettävissä vielä viljelijöiden välisellä yhteistyöllä. Uskoa maidon tuotannon tulevaisuuteen vielä riittää.
– Uskon vakaasti, että kotimaisella elintarviketuotannolla on tulevaisuutta, mutta jotain pitää asioille tehdä. Minusta kuluttajat ja tuottajat ovat liian etäällä toisistaan. Kuluttajat eivät tiedä miten ja mitä tiloilla tuotetaan. Itsekään en kaupunkilaistyttönä tiennyt mitä maitotilalla tehdään ennenkuin tulin ensimmäistä kertaa käymään tällä meidän tilalla, Maisa Juntunen kertoo.
MTK:n Etelä-Savon alueen toiminnanjohtaja Vesa KallioEsa Huuhko / Yle
MTK:n aluepomo ripittää kauppaa
Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n Etelä-Savon alueen toiminnanjohtaja Vesa Kallio pitää maitotilojen ahdinkoa todellisena. Monilla tiloilla mietitään jopa lopettamista.
– En ole ennustaja, mutta tahti taitaa olla kaksi tilaa viikossa pelkästään Etelä-Savon alueella viimeisen vuoden aikana.
Kallion mukaan maidon tuottajahinnan laskun taustalla on useita samanaikaisesti vaikuttavia syitä. Yhteistä niille on se, että kaikki lisäävät maidon määrää yhteisillä markkinoilla. Ylitarjonta painaa hintoja alaspäin.
– Venäjä-pakotteet vaikuttavat edelleen, samoin tuotantokiintiöiden poistuminen EU-tasolla. Lisäksi unionin aiemmin varmuusvarastoon ostama maitojauhe on tulossa päiväysten vanhemisen takia markkinoille.
Kallio moittii tilanteesta myös päivittäistavarakauppaa.
– S- ja K-ryhmä hallitsevat yli 80 prosentilla elintarvikekauppaa. Ne pystyvät aika tavalla sanelemaan mitä ne ostavat ja mihinkä hintaan. Kuluttaja maksaa elintarvikkeista riittävästi, mutta liian suuri osa jää kaupan kassaan, Kallio väittää.
Esa Huuhko / Yle
Ministeri: Heikko kannattavuus riski huoltovarmuudelle
EU:ssa ja Suomessa valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, jolla pyritään puuttuman elintarvikemarkkinoiden epäterveeksi väitettyyn kilpailutilanteeseen. Maa-ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan tahtotila on EU:ssa yhteinen.
– Ei voi olla yhtä tahoa, joka voi vahvan neuvotteluaseman takia sanella yksinoikeudella kaikki muiden ketjun osien toimintaedellytykset. Kauppa on aivan ylivertaisessa asemassa elintarvikeketjussa. Siihen tarvitaan itsesääntelyn lisäksi viranomaistaho, Jari Leppä sanoo.
– Myös elintarvikkeiden huoltovarmuuden osalta suurin riskitekijä on maatalouden heikko kannattavuus.
Esa Huuhko / Yle
S-ryhmä torjuu kritiikin
S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolin kiistää väitteet vähittäiskaupan liian suuresta siivusta elintarvikeketjussa.
– Kauppa toimii täysin markkinatalouden ehdoilla sekä vähittäismarkkinassa että tukkumarkkinassa. Me kilpailemme asiakkaista kaupassa ja meijerit kilpailevat taas meidän suuntaan. Ei S-ryhmän kate ole korkea Euroopan mittakaavassa, Simolin sanoo.
Simolin sanoo ymmärtävän hyvin maitotilallisen tuskan. S-ryhmä vakuuttaa olevansa valmis ostamaan nykyistä enemmän Kotimaista-merkin alla myytäviä privat label -tuotteita kuten jukurtteja ja juustoja.
– Suomalaista maitoa viedään pienen katteen maitojauheena ulkomaille, kun me voisimme käyttää sitä private label -tuotteina.
Suomalainen tuottaja jälkitilistä riippujen maidosta reilut 35 senttiä litralta. Jari Simolinin mukaan kauppa ei voi kommentoida omaa osuuttaan maitolitrasta kilpailusyistä.
– Mutta olemme tinkineet katteestamme merkittävästi halpuuttamisen yhteydessä. Toimimme tehokkaasti pienellä marginaalilla, S-ryhmän hankintajohtaja vakuuttaa.
BERN/OSTERMUNDIGEN. Sveitsiläinen Michel Stehelin olisi voinut valita toisin. Peruskoulun arvosanat olisivat riittäneet lukioon, josta olisi auennut selkeä väylä kohti korkeakoulua. Kunnianhimoa ja lukupäätä on riittävästi.
Stehelin valitsi kuitenkin oppisopimuskoulutuksen – kuten valtaosa sveitsiläisnuorista.
Tänäkin aamuna Stehelin herää varhain. Työt puusepänverstaassa alkavat neljänä päivänä viikossa kello 7 aamulla ja päättyvät kello 17. Päivä viikossa syvennetään teknistä osaamista ammattikoulussa.
Bernin kupeessa Ostermundigenissa sijaitsevassa pienessä verstaassa tehdään luksuskeittiöitä, käsityönä ja puusta. Hän tekee samaa työtä kuin kokeneet kollegat, mutta heidän ohjauksessaan. Lisäksi työtehtäviin kuuluu verstaan siivoaminen ja vessanpesu. Nämä hommat kuuluvat perinteisesti oppisopimuskoulutettavalle.
Lomaa on viisi viikkoa vuodessa, kun lukion valinneilla kavereilla on vapaata 12 viikkoa. Työ tuntuu työltä, mutta siitä maksetaan myös portaittain.
- Ensimmäisenä vuonna se oli 560 frangia (470 euroa) kuussa, mikä ei ole paljon, mutta silti omaa rahaa, Stehelin kertoo.
Michel StehelinJuha Kivioja / Yle
Oppisopimuksella ei vielä rikastu, mutta siitä saa ammatin ja elannon. Nuorisotyöttömyys onkin Sveitsissä matala. Lisäksi malli estää syrjäytymistä, sillä oppisopimus sopii myös kouluun kyllästyneille ja maahanmuuttajille, joiden kielitaito ei riitä lukioon. Sveitsin asukkaista neljännes on ulkomaalaisia.
Oppisopimuskoulutus on merkittävä syy sille, miksi Sveitsi ylipäätään on niin rikas.
Ulkomailla Sveitsitunnetaan vauraana pikkumaana, jossa on tiukat pankkisalaisuudet, hienot kellot ja hyvät suklaat. Pelkkä sveitsiläisyys on jo itsessään maailmanlaajuinen brändi: Swiss made -logo yhdistetään laadukkaisiin ja kestäviin tuotteisiin. Bernin keskiaikaiset kadut ovat keväisenä päivänä täynnä aasialaisturisteja ja heille sveitsiläistuotteita myyviä liikkeitä.
Mutta brändiä ei olisi ilman oppisopimuskoulutuksen laajaa suosiota, sanoo sveitsiläinen asiantuntija Rudolf Strahm. Kaksi kolmesta peruskoulun päättävästä nuoresta valitsee niin kutsutun dual-koulutuksen, jossa ammattiin opitaan pääosin yrityksissä.
Pitkään politiikassa mukana ollut demarivaikuttaja on sveitsiläisen koulutusjärjestelmän tunnetuimpia puolestapuhujia. Hän vie aatetta myös ulkomaille – viimeksi Kiinan presidentti Xi Jinping innostui Sveitsin oppisopimuskoulutuksesta. Xi haluaa viedä mallin jossain muodossa Kiinaan.
– Ulkomaalaiset luulevat, että Sveitsi on rikas pankkien tai Tobleronen vuoksi, Strahm sanoo.
– Mutta tärkeä syy on oppisopimus. Se lisää työn tehokkuutta ja innovatiivisuutta – ja ne ovat rikkauden perusta.
Strahm muistuttaa, ettei rikkaus tarkoita huippurikasta eliittiä vaan vaurauden jakautumista koko kansalle.
Rudolf StrahmJuha Kivioja / Yle
Strahm antaa Ylelle haastattelun pääkaupungin Bernin yliopiston kampuksella sijaitsevassa terassiravintolassa. Keskellä akateemista asiakaskuntaa hän kaivaa salkustaan esiin tuoreimman teoksensa Die Akademisierungfalle - Warum nicht alle an die Uni müssen. Teoksen voisi suomentaa nimellä Akateemisuusloukku - miksi kaikkien ei tarvitse mennä yliopistoon.
Yksi Strahmin suosikkiargumenteista onkin, etteivät hyvä koulutus tai yliopistotutkinto vielä takaa työllistymistä. Tarvitaan nykyistä enemmän työelämän ja opiskelun yhdistämistä.
Strahmilla on suomalaisille kysymys. Miksi maassa, jossa on maailman paras peruskoulu ja koulutettu kansa, on korkeampi nuorisotyöttömyys kuin monissa muissa Euroopan maissa? Missä mennään vikaan?
Samaa kysytäänSuomessa. Eduskunta keskustelee tänään tiistaina välikysymyksestä, joka koskee nuorten asemaa työmarkkinoilla. Hallituksen mukaan heidän asemansa paranee, jos alle 30-vuotiaiden määräaikaista palkkaamista helpotetaan. Opposition mielestä uudistus taas heikentää nuorten asemaa.
Yksi suurista huolista on Suomessa ollut erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen. Uudenlainen maahanmuutto on herättänyt keskustelua siitä, miten heikosti kieltä osaavat saadaan työelämään.
Strahm vastaa omaan kysymykseensä sveitsiläisestä näkökulmasta.
– Tämä on varovainen tulkinta: Suomen järjestelmä ei ole tarpeeksi yhteydessä työelämään. Koko koulutusputki ei voi olla vain lukiota ja yliopistoa, Strahm sanoo.
Strahm korostaa, että tarvitaan myös huippututkijoita, insinöörejä ja maistereita, jotta maa pysyy kilpailukykyisenä. Mutta tarvitaan muutakin: käytännön työt osaavia ammattilaisia.
Strahmin mukaan akateemisuus on loukku silloin, kun innovaatiot ja korkea koulutus eivät kohtaa käytännön työelämää. Tässä Sveitsi voittaa monet verrokkimaista. Oppisopimuslinjojen opetusohjelma laaditaan yhdessä työelämän edustajien kanssa ja sitä päivitetään kerran viidessä vuodessa vastaamaan työelämän tarpeita. Tämä on yksi syy Sveitsin matalaan työttömyyteen.
Suomea ja Sveitsiäon kuitenkin vaikea vertailla. Sveitsi saa jatkuvasti korkeastikoulutettua työvoimaa muualta Euroopasta, kun Suomen pitää vielä pääsääntöisesti kouluttaa lääkärinsä ja insinöörinsä itse. Sveitsi ei Strahmin mukaan enää edes kouluta tarpeeksi lääkäreitä, koska maahan muuttaa valmiita osaajia Saksasta ja muualta EU:sta.
Lisäksi Sveitsin ja Saksan kaltaisten oppisopimusmaiden pärjäämiseen tilastoissa vaikuttaa se, että oppisopimuksessa olevat nuoret lasketaan osaksi työvoimaa. Näin ollen nuorten työttömyysaste näyttäytyy paremmalta jo pelkästään tämän seikan takia verrattuna Suomeen tai Ruotsiin, selittää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Juha Tuomala sähköpostitse.
– Työttömyysasteen mittaamisesta riippumaton asia on sitten se, että oppisopimiskoulutus voi kyllä sinänsä olla hyvä ja tehokas järjestelmä, Tuomala lisää.
– Suomessa on tietysti ollut myös kiinnostusta järjestelmään sen hyvien puolien takia.
Yksi Suomen hallituksen kärkitavoitteista on ammatillisen koulutuksen uudistaminen. Mutta ammatillinen koulutus ei onnistu ilman yrityksiä – ainakaan Sveitsissä.
Juha Kivioja / Yle
Ostermundigeninpuusepänverstaassa kello on tasan puoli neljä iltapäivällä. On vuorossa iltapäiväkahvit, sveitsiläisittäin Zvieri. Michel Stehelin ja muut oppisopimuskoulutettavat alkavat valmistaa kahvia koko työyhteisölle.
Kahvin keittäminen on oppisopimusopiskelijoiden tehtävä.
Sveitsiläisfirmat kokevat sen sijaan tehtäväkseen uuden sukupolven kouluttamisen, huolimatta siitä, että ainakin parina ensimmäisenä vuonna koulutettavat ovat enemmän taakka kuin tulonlähde yrityksille.
Yritykset maksavat harjoittelijoiden palkan, oppikirjat ja erikoistumiskurssit. Kolmantena ja neljäntenä vuonna he ovat jo tehokkaita työntekijöitä.
Verstaan omistaja Markus Schneider kummastelee kysymystä siitä, miksi yritykset ottavat niin paljon koulutettavia Sveitsissä. Hänen mielestään tulevan sukupolven kouluttaminen on – totta kai – yritysten omissa käsissä.
– Hyödymme itse siitä, että myöhemmin alalta löytyy hyviä työntekijöitä. Jonkunhan heidät pitää kouluttaa.
Yksi syy oppisopimuskoulutuksen vahvaan asemaan Sveitsissä on perinteet. Oppisopimuksen taustalla vaikuttaa myöhäiskeskiajalla syntynyt kiltaperinne, jossa mestarit kouluttivat oppipoikia – silloin he olivat vain miehiä – eri ammatteihin. Muutaman vuoden kuluttua oppilaat lähtivät takaisin kotiseudulleen, perustivat oman liikkeen ja menivät naimisiin.
Vielä tänä päivänä on perinteenä, etteivät oppisopimusoppilaat jää samaan yritykseen ainakaan heti valmistumisen jälkeen töihin. Yritykset kokevat kouluttavansa osaajia koko alan käyttöön, eivät vain itselleen.
Sveitsiläinen oppisopimusopiskelija Samuel Binz.Juha Kivioja / Yle
Myös opiskelijan näkökulmasta Sveitsin malli pitää ovet auki oppisopimuksen jälkeenkin. Sveitsissä oppisopimuspohjalla voi lisäkoulutuksella jatkaa aina ammattikorkeakouluun tai jopa yliopistoon saakka.
Oppisopimus ei koske vain käsityöläisiä vaan myös valkokaulusammatteja. Yhteensä oppisopimuksen voi tehdä 230 eri alla. Myös ne kuuluisat pankit kouluttavat uutta työvoimaa oppisopimuksella.
Esimerkiksi tunnetun UBS-pankin toimitusjohtaja Sergio Ermotti aloitti pankkiuransa oppisopimuksella italiankielisessä osassa Sveitsiä. Vasta myöhemmin hän hankki lisäkoulutusta muun muassa Oxfordin yliopistossa. Nyt hän johtaa yhtä maailman tunnetuimmista pankeista.
Rudolf Strahmin mukaan tämä on asia, jota ulkomaalaiset eivät ymmärrä. Oppisopimuskoulutus ei ole koulutusputken päätepysäkki vaan välietappi, josta voi jatkaa haluamaansa suuntaan. Moni sveitsiläinen hankkii lisäkoulutusta työelämän aikana – ei ennen sen alkamista.
Toinen asia, mikä erottaa Sveitsin monesta Euroopan maasta on oppisopimuskoulutuksen arvostus. Sveitsissä erityisesti maaseudun eliitti on valmistunut aluksi oppisopimuskoulutuksesta, ja kannustaa omia lapsiaan usein oppisopimukseen ennen korkeakouluopintoihin siirtymistä.
Strahm onkin tuskastunut akateemisiin ulkomaalaisiin.
– He haluavat lapsensa lukioon ja yliopistoihin, koska eivät tunne Sveitsin järjestelmää.
Myös Michel Stehelin aikoo jatkaa vielä myöhemmin opintoja. Ensin on vuorossa kuitenkin siviilipalvelus, jonka hän haluaa tehdä Etelä-Afrikassa. Sveitsissä siviilipalveluksen voi tehdä ulkomailla.
Stehelin aloitti puusepänverstaalla 15-vuotiaana. Nyt hän on 19-vuotias ja lähes valmis puuseppä. Hän kokee kasvaneensa muutenkin kuin ammatillisesti osana työyhteisöä.
– Aivan varmasti puheenaiheet ovat olleet erilaisia kuin samanikäisten kanssa. Olen aiempaa kiinnostuneempi politiikasta, Stehelin sanoo.
Kollega kertoo Stehelinin kasvaneen epävarmasta teinistä kypsäksi ammattilaiseksi. Tutkija Rudolf Strahmin mukaan tämän vuoksi oppisopimusjärjestelmä on niin tehokas. Nuoret oppivat ammatin lisäksi työelämän kirjoittamattomat säännöt.
– Kutsumme niitä termillä soft skills. He oppivat luotettavuutta, aikatauluissa pysymistä ja vastuunkantoa, Strahm sanoo.
Puusepän verstaan omistaja Markus Schneider hämmentyy jälleen tiedustelusta, onko teini-ikäisiä koulutettavia joskus pitänyt odottaa töihin tai patistella hommiin. Ei koskaan hänen uransa aikana.
Hänen mukaansa on itsestään selvää, että yrityksillä on vastuu seuraavan sukupolven kasvattamisesta.
– Se on vain mukavaa hommaa. Samalla tavalla me kasvatamme omat lapsemme – emme jätä sitäkään Sveitsissä valtion tehtäväksi.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sairaankuljettaja on tuomittu raiskauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ehdolliseen vankeuteen.
Vankeutta mies on saanut kesällä 2015 tapahtuneesta työkaverinsa raiskauksesta vuoden ja kuusi kuukatta. Lisäksi hänet määrättiin 30 tunniksi yhdyskuntapalveluun.
Raiskaus tapahtui työaikana tekijän ja uhrin ollessa päivystysvuorossa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Iitin toimipisteessä.
Tuomittu ja uhri eivät tunteet entuudestaan toisiaan, vaan he olivat tutustuneet toisiinsa työpaikalla tekopäivän aamuna. Tuomittu oli pelastuslaitoksen kokenut ja vakituinen työntekijä ja uhri oli muutaman kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa.
Hovi: Rangaistuskäytännön mukainen tuomio
Raiskaus tapahtui illalla nukkumaan mentäessä päivystyspaikan yhteisessä lepotilassa. Tuomittu käytti oikeuden mukaan teossa vähäistä väkivaltaa, mutta hänen olisi pitänyt ymmärtää asianomistajan haluttomuus.
Itä-Suomen hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden alkuperäistä tuomiota.
Ehdollista tuomiota hovioikeus pitää rangaistuskäytännön mukaisena, kun huomioon otetaan asianomistajan seksuaalisen itsemääräämisoiekduen loukkaus ja käytetyn väkivallan laatu.
Jopa viidennes yrityksistä olisi varmasti valmis maksamaan työntekijänsä työttömyyskassamaksun, jos maksu menisi ammattiliitoista riippumattomaan työttömyyskassaan, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Selvitimme tätä tietysti etukäteen. Tuhannesta työnantajayrittäjästä 20 prosenttia ilmoitti varmasti tarjoavansa tätä etua omalle henkilöstölleen ja yli 40 prosenttia ilmoitti ehkä tarjoavansa, Pentikäinen kertoo Kantar TSN:n tekemän selvityksen tuloksista.
Hän kiistää, että ehdotuksen tarkoituksena on päästä eroon tai irti ammattiliitoista.
– Emme halua irti ammattiliitoista. Aloitteessa ehdotimme jäsenyritystemme harkittavaksi sitä, että he tarjoaisivat omille työntekijöilleen työsuhde-etuna sitä, että työnantaja maksaisi heidän työttömyyskassamaksunsa ammattiliitoista riippumattomaan kassaan.
– Suurella mielenkiinnolla ja osittain myös tyrmistyneitä kuuntelimme eilen ulostuloa. Ensimmäinen ajatus oli, että tämä oli jälleen kerran Suomen Yrittäjien provokaatio keikuttaa meidän yhteistä työmarkkinavenettä, totesi SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.
Kokko arvioi, että tällä pyritään vaikuttamaan järjestäytymiseen ja sitä kautta sopimustoimintaan. Lisäksi Kokko muistuttaa, että työnantajan pitäisi maksaa minkä kassan maksu tahansa, että kassat olisivat tasavertaisessa asiassa.
22:38 Barack Obama, yksi Iranin ydinsopimuksen pääarkkitehdeista, kutsuu Trumpin päätöstä vakavaksi virheeksi.
22:07 Venäjä kertoo neuvottelevansa EU:n kanssa Iranin ydinsopimuksen pelastamiseksi.
22:00 Iranin presidentti Hassan Rouhani kertoo maan haluavan neuvotella EU:n, Venäjän ja Kiinan kanssa ydinsopimuksesta. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, Iran uhkaa alkaa rikastaa aiempaa enemmän uraania.
21:53 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin mukaan Euroopan pitää vastata Trumpin Iran-politiikkaan yhtenäisenä. Tuskin mukaan EU:n johtajat tulevat keskustelemaan asiasta ensi viikolla.
21:47 Rouhanin mukaan Iran ei ole tehnyt mitään väärin. Hänen mukaansa ydinsopimus jää voimaan myös ilman Yhdysvaltoja. Rouhanin mukaan mikään muu maa Israelia lukuun ottamatta ei tue Yhdysvaltojen päätöstä. (Toim.huom: Saudi-Arabia ilmoitti pian Trumpin ilmoituksen jälkeen tukevansa Yhdysvaltoja.)
21:40 Iranin presidentti Hassan Rouhani puhuu Iranin valtiontelevisiossa. Hänen mukaan kyseessä on "historiallinen kokemus" Iranille.
21:34 EU:n korkea edustaja Federica Mogherini kommentoi Trumpin päätöstä Brysselissä. Hänen mukaansa Iranin ydinsopimus toimii. Hänen mukaansa EU jatkaa Iran-sopimuksen noudattamista. Mogherini toivoo Iranin noudattavan velvollisuuksiaan jatkossakin.
21:33 Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian olevan harmissaan Trumpin päätöksestä.
21:32 Iranin valtiollinen televisio kutsuu Trumpin päätöstä laittomaksi.
21:29 Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ylistää Trumpin päätöstä. Ennen Trumpin ilmoitusta Israel oli asettanut armeijansa valmiuteen Iranin iskun varalta.
21:23 Nyt Trump ylistää iranilaista kulttuuria ja sen kansaa. Trumpin mukaan Iranin ylpeä kansa ansaitsee paremman johdon.
21:22 Trump sanoo toivovansa löytävänsä ratkaisun Iranin tilanteeseen yhdessä liittolaistensa kanssa.
21:20 Trump kertoo, että Yhdysvallat palauttaa Iranin vastaiset pakotteet.
21:19 Trump kertoo Yhdysvaltojen vetäytyvän Iranin ydinsopimuksesta.
21:18 "Jos ydinsopimus jatkuisi, se johtaisi ydinvarustelukilpaan Lähi-idässä", Trump sanoo.
21:17 Trump viittaa toistuvasti Iranin hallintoon murhaajina. Hän viittaa Israelin aiemmin esittämiin todisteisiin siitä, että Iran kehittää edelleen ydinaseita.
21:15 Trump aloittaa puheensa. Hän kertoo Iranin olevan maailman suurin terrorismia tukeva valtio. Hän arvostelee Iranin kanssa tehtyä sopimusta. Trumpin mukaan sopimus on mahdollistanut Iranin jatkaa ydinohjelmaansa ja tukenut Iranin hallitusta.
20:59 Iranin presidentti Rouhani on kertonut vastaavansa Trumpin päätökseen vielä tämän illan aikana. Macron kertoo keskustelleensa Trumpin päätöksestä puhelimitse Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Iso-Britannian pääministerin Theresa Mayn kanssa.
20:52 Ennen Trumpin ilmoitusta huhumylly käy kovana. New York Times -sanomalehti sekä useat uutistoimistolähteet kertoivat aiemmin tänään, että Yhdysvallat on päättänyt vetäytyä sopimuksesta. Valkoinen talo kiisti väitteet.
