Mies löi vaimoaan ja väliin tulleita sosiaalityöntekijöitä veitsellä tammikuun puolivälissä Hervannassa. Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut asiassa tuomionsa. Mies tuomittiin viiden vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen. Lisäksi mies tuomittiin maksamaan korvauksia mm. kivusta ja särystä yhteensä vajaat 17 000 euroa.
Sosiaalityöntekijät olivat tulleet asuntoon, sillä lapsen äidin lastensuojeluun kertoman perusteella oli herännyt epäilys pariskunnan lapsen turvallisuudesta. Kotikäynnillä oli tarkoitus vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja tukea ongelmatilanteen selvittämisessä sekä uuden asunnon löytämisessä. Mies vastusti väkivalloin.
Rikosnimikkeinä olivat puolison osalta tapon yritys sekä pahoinpitely. Samalla mies tuomittiin myös siitä, että hän pahoinpiteli puolisonsa edellisenä päivänä.
Sosiaalityöntekijöiden kohdalta kyseessä oli oikeuden mukaan törkeä pahoinpitely, törkeän pahoinpitelyn yritys ja virkamiehen väkivaltainen vastustaminen.
Tuomittu on ilmoittanut tyytymättömyytensä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Kaupunki järjesti työntekijöille kriisiapua heti tilanteen jälkeen. Myös turvallisuusohjeet on tarkistettu.
Suomalaiset tilaavat innokkaasti kiinalaisista verkkokaupoista tuotteista. Viime vuonna Suomeen saapui 15 miljoonaa lähetystä, kun edellisvuonna määrä oli 11 miljoonaa lähetystä. Tänä vuonna määrän uskotaan olevan edellisiä vuosia suurempi. Määrässä ei ole mukana edes paketit, jotka tulevat Suomeen Tullin kautta.
Verkkokaupoista ostettaessa tuote ei välttämättä aina vastaa luvattua. Tuote voi olla väärän kokoinen, väärän värinen tai muuten epäonnistunut. Riski saada vääränlainen tuote kasvaa, kun puhutaan erityisen edullisista hinnoista. Facebookin kiinakauppoja käsittelevässä facebook-yhteisössä jaetaan päivittäin useita kuvia onnistuneista ja epäonnistuneista ostoksista.
Lähetä meille kuva ostoksestasi
Oletko sinä tehnyt onnistuneita ostoksia? Vai oletko kenties pettynyt saatuun tuotteeseen niin paljon, että se on jäänyt käyttämättä? Lähetä meille kuva ja kerro meille, mitä tuote maksoi.
Voit lähettää kuvan alla olevan napin kautta tai osoitteeseen pohjanmaa@yle.fi
Voit myös käyttää Twitterissä tai Instagramissa tunnistetta #ylekiinatuote
Ehkäisyvälineitä on ollut länsimaissa saatavilla vuosikymmeniä, mutta yhäkin Yhdysvalloissa lähes puolet raskauksista on vahinkoja.
Tämä tarkoittaa sitä, että lähes viisi prosenttia kaikista lisääntymisikäisistä yhdysvaltalaisista naisista tulee vuosittain tahtomattaan raskaaksi, kertoo yhdysvaltalainen Guttmacher-instituutti. Tai sitä, että yhdysvaltalaisten 6,1 miljoonasta vuosittaisesta raskaudesta 2,8 miljoonaa on tahattomia.
Eikä kyse ole mistään tulkoon jos on tullakseen -meiningistä: 42 prosenttia vahinkoraskauksista päättyi aborttiin.
Guttmacherin tuoreen tutkimuksen mukaan vahinkoraskaudet ovat Yhdysvalloissa selvästi yleisempiä kuin Länsi-Euroopassa. Vaikka 15–44-vuotiaista eurooppalaisnaisistakin tulee vuosittain vahingossa raskaaksi 4,1 prosenttia, Pohjois- ja Länsi-Euroopassa luku on vain 2,7–2,8 prosenttia. Euroopan tilastolukua nostaa Itä-Eurooppa 5,4 prosentilla ja Etelä-Eurooppa 4,0 prosentilla.
Afrikassa ja Aasiassa synkin tilanne
Koko maailmassa tilanne on Yhdysvaltojakin synkempi. Tutkimuksen mukaan vahinkoraskaus sattuu vuosittain 6,2 prosentille lisääntymisikäisistä naisista. Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa luku lähentelee kymmentä prosenttia.
Luvut ovat kaunistuneet viime vuosikymmeninä, mutta kertovat edelleen siitä, etteivät perhesuunnittelu ja ehkäisyvälineet tavoita suurta osaa naisista. Naisille yllätysraskaus voi merkitä joko aborttia tai yllättävää katkoa opiskeluun, uran luomiseen ja muiden haaveiden toteuttamiseen.
Abortin tekee maailmanlaajuisesti yli puolet vahingossa raskaaksi tulleista. Korkeimmat aborttiluvut ovat Keski-Aasian 78 prosenttia sekä Itä-Euroopan ja Itä-Aasian 77 prosenttia. Matalin on Itä-Afrikan 30 prosenttia.
USA:ssa vahinkolapsen saa useimmin nuori, köyhä ja musta
Yhdysvalloissa eniten vahinkoraskauksia on 20–24-vuotiailla, joista yli kahdeksan prosenttia tulee vuosittain vahingossa raskaaksi.
Eri väestöryhmistä vahinkoraskauden riski on suurin köyhillä, pienipalkkaisilla, kouluttamattomilla ja vähemmistöihin kuuluvilla. Mustilla naisilla riski on yli kaksinkertainen valkoisiin verrattuna.
Vahingossa raskaaksi tulleet köyhät myös päätyivät aborttiin varakkaita harvemmin. Mustat sen sijaan tekivät abortin muita ryhmiä useammin.
Useampi kuin joka kymmenes vahinkolasten sinkkuisistä ei tiennyt lapsesta ennen sen syntymää.
Miksi näin?
Vahinkoraskauksien määrä on selvässä yhteydessä ehkäisyvälineiden oikeanlaiseen käyttöön. Vain viisi prosenttia vahingossa raskaaksi tulleista oli käyttänyt ehkäisyä ohjeiden mukaisesti ja säännöllisesti. 54 prosenttia ei ollut käyttänyt ehkäisyä lainkaan.
Mutta tämä ei selitä sitä, miksi länsimaiset naiset altistavat itsensä vahinkoraskauden riskille.
Weese vierittää syytä muun muassa sille, että yleisimmät ehkäisykeinot ovat Yhdysvalloissa pillerit ja kondomit.
– Ne vaativat jatkuvaa vaivannäköä, sallivat vähän virheitä ja pettävät suhteellisen usein, Weese kirjoittaa.
Hänen mukaansa pillereitä käyttävistä raskaaksi tulee vuosittain yhdeksän prosenttia ja kondominkäyttäjistä viidennes. Kierukan ja ehkäisykapselin käyttäjillä luku on alle prosentin.
Kapselin ja kierukan tekee tehokkaaksi se, että ne voi unohtaa asentamisen jälkeen, Weese sanoo.
– Niitä ei tee tehottomiksi ihmisen luontainen taipumus karsastaa tohinaa, (kuten reseptin hakemista), joutua intohimon viemiksi (ja jättää kondomi väliin) sekä unohtaa asioita (kuten ottaa pilleri samaan aikaan joka päivä).
Monet naiset eivät kuitenkaan ole tietoisia vaihtoehdoista eikä lääkäri välttämättä tarjoa heille kuin pillereitä, Weese sanoo. Suurempana ongelmana hän pitää kuitenkin sitä, ettei kapseleita ja kierukoita usein saa yhdellä käynnillä, koska niitä ei ole varastossa tai niitä ei osata asentaa.
Etenkin pienituloisille uusintakäynnille tuleminen voi olla este käytännössäkin sekä joustamattomien työaikojen että koulutuksen puutteen takia. Hän viittaa myös tutkimukseen, jossa ihmiset ottivat rokotteen sitä todennäköisemmin, mitä enemmän heillä oli tietoa ja mitä helpompaa se oli käytännössä.
Delawaren osavaltiossa tehdyssä kokeilussa ei-toivottuja raskauksia saatiin vähennettyä 15 prosenttia varmistamalla, että valitun ehkäisyvälineen saa yhdellä käynnillä sekä lisäämällä neuvontaa. Jokaiselta julkisesti rahoitetun klinikan vastaanotolle tulleelta naiselta kysyttiin, suunnitteleeko hän lapsen hankkimista lähiaikoina. Vastauksesta riippuen naiselle annettiin raskauteen tai ehkäisyyn liittyvää neuvontaa.
Guttmacher-instituutin tutkimus ei-toivotuista raskauksista ja aborteista maailmassa vuonna 2014 julkaistiin huhtikuisessa The Lancet-lehdessä.
Etenkin alle 20-vuotiaille tehtyjen aborttien määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. THL arvioi tämän liittyvän muun muassa siihen, että tietoa ehkäisystä on paremmin saatavilla.
Sen sijaan toistuvien aborttien määrä on kasvanut. Toissa vuonna 38 prosenttia aborteista tehtiin naisille, joille oli tehty raskaudenkeskeytys jo aiemmin.
Erikoissuunnittelija Anna Heino THL:stä kertoo, ettei heillä on tilastoa siitä, kuinka suuri osa raskauksista on Suomessa vahinkoraskauksia.
THL:n aiemmin tehdyssä tutkimuksessa haastatelluista naisista lähes joka viides kertoi, ettei esikoisen syntymään johtanut raskaus ollut ollut suunniteltu. Luku oli suurin alle 30-vuotiaiden ja vähemmän koulutettujen joukossa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tuskin arvasi millainen ongelma syntyisi puheesta, jossa hän ilmoitti lähtevänsä, jos kansa sanoo, että nyt riittää. Presidentti puhui tosin itsestään me-muodossa.
Muutama tunti puheen jälkeen yhteisöpalvelu Twitter alkoi täyttyä twiiteistä, joissa oli erilaisia variaatioita yhdestä ainoasta turkin sanasta, tamam, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa jo riittää.
Tiistai-iltana hashtagilla eli Twitterin aihetunnisteella #tamamlöytyi jo puolitoista miljoonaa twiittiä. Aihe kilpaili Twitterissä Eurovision laulukilpailujen ja Iranin ydinsopimuksen kanssa ykköspaikasta.
Turkissa pidetään parlamentti- ja presidentinvaalit 24. kesäkuuta. Erdoğan on poikkeustilan alla pidettävien presidentinvaalien ennakkosuosikki.
Erdoğania kaikilta kanavilta useita kertoja päivässä
Sosiaalinen media on tärkeä opposition kannalta, koska lähes kaikki turkkilaiset tiedotusvälineet ovat tavalla tai toisella hallituksen valvonnassa. Keskeiset tv-kanavat näyttävät kaikki presidentin puheet suorana, ja usein presidenttiä voi katsoa puhumassa useita kertoja päivässä.
Turkissa on pitkälle kehittynyt internetin valvonta, ja esimerkiksi Twitter-käyttäjiä on pidätetty hallituksen arvostelusta.
Presidentin vastustajat "terroristeja"
Presidentti Erdoğania tukevat tiedotusvälineet ovat yrittäneet leimata opposition edustajia terroristeiksi. Erdoğanin oikeus- ja kehityspuolue on ilmeisesti erityisen huolestunut uudesta kansallismielisestä Iyi- eli hyvä -puolueesta, jota johtaa 61-vuotias naispoliitikko Meral Akşener. Akşener on myös ehdolla presidentiksi.
Iyi-puolueen tiedotusosaston työntekijä otettiin äskettäin kiinni epäiltynä uskonnollisen johtajan Fethullan Gülenin tukemisesta. Yhdysvalloissa asuvaa Güleniä syytetään vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.
OIkeus- ja kehityspuolueen tiedottajan Mahir Ünalin mukaan myös nyt puhjennut Twitter-myrsky on gülenistien ja Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n tekosia.
Tornionjoen tulvan ennustetaan aiheuttavan isoja vahinkoja Tornion kaupungin alueelle. Tulvakeskuksen ja Lapin Ely-keskuksen mukaan uhkana on, että vesi nousee kaupunginlahden ja sen varrella olevien rakennusten suojaksi tehdyn tulvapenkereen yli.
Jos näin tapahtuisi, tämä tarkoittaisi todennäköisesti isojen vahinkojen syntymistä. Kaupunginlahden ympäristössä sijaitsee muun muassa Tornion Rajalla-kauppakeskus ja Haaparannan puolella oleva Ikean tavaratalo.
Tulvakeskuksen ja Lapin Ely-keskuksen mukaan lännestä saapunut lämpöaalto on käynnistänyt voimakkaan sulannan ja tämä yhdistettynä laajalta alueelta samaan aikaan sulaviin lumiin, nostaa vedenkorkeudet Tornionjoella monin paikoin yli keskimääräisen.
Rovaniemellä ja Ivalossa tulvasta ei pitäisi tulla vahinkoa
Tornion kaupungin kohdalta jäät ovat lähteneet rauhallisesti ja lähipäivinä jäät purkautuvat myös joen yläjuoksulta. Tornionjoella Pellon kohdalla vedenkorkeus voi saavuttaa vahinkorajan ensi viikolla.
Simojoella tulvat jäivät tavanomaiselle tasolle eikä vahinkoja ole syntynyt. Simojoen vedenpinta voi vielä nousta, mutta lähtee laskemaan jo lähipäivinä kohti kesävedenkorkeuksia.
Tulvakeskuksen ja Lapin Ely-keskuksen mukaan Rovaniemellä ja Ivalossa tulvan ei oleteta aiheuttavan vahinkoja.
Kittilässä Ounasjoen vedenkorkeuden arvioidaan olevan keskimääräistä korkeammalla tasolla, mutta ei saavuttavan vuoden 2005 lukemia. Tenojoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä.
Jos juhlaseremonioista voi päätellä jotain, Yhdysvallat arvostaa Suomen ja Ruotsin kanssa allekirjoitettua puolustusyhteistyötä tiivistävää aiesopimusta kovasti. Vain kerran pari vuodessa Yhdysvaltain puolustusministeriössä Pentagonissa järjestetään vieraille kaikkein korkea-arvoisin sotilasparaati.
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist saivat Pentagonin pihamaalla sotilaallisen tervetuloseremonian kaikilla herkuilla. Vieraiden kunniaksi ammuttiin 19 kunnialaukausta, sotilassoittokunta soitti maiden kansallishymnit, joukot tarkastettiin.
– Näitte selvästi, miten osoitimme teidän maillenne sotilasmenoin kunniaa. Suomi ja Ruotsi ovat voimakkaita demokratioita ja jakavat Yhdysvaltain kanssa vahvan puolustusyhteistyön, Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis sanoi juhlallisuuksien jälkeen.
Ministerit allekirjoittivat tiistaina aiejulistuksen, jonka myötä sotilasyhteistyö esimerkiksi sotilasharjoitus- ja koulutustoiminnassa helpottuu.
– Me viemme tämän aiejulistuksen allekirjoittamalla sotilasyhteistyömme seuraavalle tasolle, puolustusministeri Mattis arvioi.
Mattisin mukaan tapaaminen osoittaa, että maat ovat sitoutuneita sotilaallisten suhteidensa vahvistamiseen. Puolustusministerikollegat Niinistö ja Hultqvist kehuivat myös tehtyä aiejulistusta.
– Tämä on historiallinen askel ja merkkipaalu maidemme sotilasyhteistyössä, Hultqvist sanoi.
Niinistö puolestaan muistutti Pentagonissa, että Ruotsi ja Yhdysvallat ovat Suomen tärkeimmät puolustusyhteistyökumppanit. Hän sanoi olevansa hyvin tyytyväinen ja kehotti maita jatkamaan yhteistyön edistämistä.
– Suomi kehittää omaa puolustustaan ja kansainvälistä yhteistyötään, ja nämä asiat kauniilla tavalla nivoutuvat tässä kolmikantaisessa aiejulistuksessa, Niinistö luonnehti tehtyä julistusta suomalaistoimittajille Washingtonissa.
”Ei vie lähemmäs Natoon”
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (vasemmalla), Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis sekä Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö allekirjoittivat kolminkeskisen sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Pentagon 8.5. 2018.Epa-Efe/Shawn Thew
Käytännössä sekä Suomella että Ruotsilla on jo tätä ennen ollut Yhdysvaltain kanssa omat, vuonna 2016 solmitut kahdenväliset aiejulistuksensa. Kolmikantayhteistyöltä odotetaan aiempaa enemmän.
– Se antaa meille mainion lähtökohdan kehittää puolustusyhteistyötä paitsi Suomen ja Ruotsin myös maailman mahtavimman sotilasmahdin Yhdysvaltain asevoimien kanssa, Niinistö sanoi.
Niinistö arvioi, että konkreettisimmin yhteistyön lisääntyminen näkyy sotilaallisissa harjoituksissa. Hän kuitenkin halusi muistuttaa, että kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta vaan aiejulistuksesta.
Hän myös tyrmäsi epäilyt, että julistus veisi lähemmäs Natoa.
– Natoon joko liitytään tai ei liitytä. Natoon ei ole olemassa mitään ujuttautumiskeinoa. Se on kunkin kansan demokraattinen päätös, jos aikoo sinne hakea, ja hakemus täytyy hyväksyä jokaisen Nato-maan parlamentissa.
Mattis: ”Suomi ja Ruotsi vakauden ankkureita”
Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis kiitteli Suomea ja Ruotsia vakauttavasta ja valtioiden itsemääräämisoikeutta kunnioittavasta roolista.
– Suomi ja Ruotsi ovat vakauden ankkureita alueella, jossa jännitys on lisääntynyt Venäjän Ukrainassa ja Syyriassa tekemien valitettavien ja epävakauttavien valintojen vuoksi
Mattisin mukaan yhteistyö yli Atlantin on tärkeää ajassa, jossa Venäjä yrittää vetää rajoja uusiksi ja käyttää veto-oikeuttaan demokraattisten valtioiden omiin päätöksiin.
– Venäjän epävakauttava toiminta muistuttaa meitä, että oikeusvaltioperiaatetta ja alueellista itsemääräämisoikeutta täytyy puolustaa, Mattis jatkoi.
”Signaali Venäjälle”
Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis (oikealla), Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (keskellä) ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tervetuliaisjuhlallisuuksissa Pentagonissa 8.5. 2018.Epa-Efe/Shawn Thew
Naton entinen apulaispääsihteeri, suurlähettiläs Alexander Vershbow arvioi allekirjoitettua aiejulistusta tuoreeltaan Ruotsin suurlähetystössä Washingtonissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
– Suomi ja Ruotsi lähettävät selvän signaalin Moskovaan, että he todennäköisesti muodostavat liittouman, mitä tahansa Venäjän aggressiota vastaan, Vershbow sanoi.
Vershbow’n mukaan aiejulistuksen avainasioita onkin, että se voi muuttaa ja hankaloittaa Venäjän tilannearviota, kun huomioon täytyy ottaa mahdollinen vastassa oleva Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain muodostama kolmikanta.
– Asioita kyllä yksinkertaistaisi, jos Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä, Vershbow totesi Atlantic Councilin tilaisuudessa, ja yleisö hörähti.
Ylen haastattelussa Vershbow sanoi, että kolmikantajulistus osoittaa, että Pohjois-Euroopan turvallisuus otetaan vakavasti, ja yhteistyö tulee lisääntymään entisestään.
Kevät 2018 on ollut helsinkiläiselle Tiia von Hellensille erilainen.
Yleensä hän on alkanut vajota jo tammikuussa. Silloin kun valo lisääntyy aluksi kuin salaa ja sitten julkein harppauksin.
Kirkkaus viiltää ja paljastaa kaiken. Kontrasti oman maailman ja eloon heräilevän luonnon välillä on suuri. Masennus kasvaa ja vie työkyvyn. Pahimmillaan tämä kertoo surullista tarinaa siitä, että Suomessa tehdään eniten itsemurhia juuri keväisin.
Tiia von Hellens sanoo, että oli hän olisi voinut päätyä tilastoihin itsekin.
– Nyt on ensimmäinen kevät ja talvi moneen vuoteen, jolloin en ole ollut masennuksen takia sairauslomalla.
Tummatukkainen nainen istuu Pasilan seurakuntakodin flyygelin äärellä. Hän on ottanut tavakseen tulla tänne soittamaan, sillä musiikki on hänelle terapiaa ja täällä voi soittaa täysillä naapureista piittaamatta. Flyygelin äärellä on myös luontevaa keskustella siitä, miten von Hellens sai kammettua itsensä takaisin elämään.
– Viimeisen kolmen vuoden aikana hyvä energia on lähtenyt liikkeelle. Olen saanut itsevarmuutta ja uskoa tulevaan. Minulla on ollut lievää masennusta, mutta ei mitään vakavampaa.
Hän kertoo taistelevansa toisinaan vieläkin sitä ajatusta vastaan, että jäisi aamulla sänkyyn makaamaan.
– On pakko repiä itsensä ylös, sillä masennukselle ei saa antaa tilaa. Muuten vajoaa syvemmälle ja syvemmälle ja lopulta ainoa ajatus on päästä pois.
45-vuotias von Hellens on yrittänyt itsemurhaa liki kymmenen kertaa. Mutta ei tänä keväänä, ei kolmeen vuoteen.
Nyt valo on hänelle armollinen.
Valinta elämän, kuoleman ja epäinhimillisen elämän välillä
Kolme vuotta sitten keväällä von Hellens oli hoidossa Auroran psykiatrisessa sairaalassa. Hän oli päätynyt sinne itsemurhayrityksen jälkeen.
– Olin ollut pari päivää koomassa, joten oli lähellä että olisin päätynyt osastolle vihannekseksi, jolla on letku suussa tai olisin onnistunut yrityksessäni, hän muistelee ja sanoo, että pelkkä ajatuskin puistattaa nyt.
Päätin, että mun on itse autettava itseäni. Voin valita elämän. Oikeasti. Tiia von Hellens
Ennen kuin von Hellens kotiutettiin, omahoitaja vinkkasi hänelle, että Suomen mielenterveysseuralla on käytössä LINITY-toimintamalli. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä tunnistamaan ajoissa itsetuhoisuutta ennakoivia merkkejä ja toimimaan tilanteessa turvallisesti. Sveitsissä kehitetyn menetelmän on todettu vähentävän merkittävästi uuden itsemurhayrityksen riskiä.
Von Hellens otti saman tien yhteyttä ja sai itselleen ajan.
– Päätin, että mun on itse autettava itseäni. Voin valita elämän. Oikeasti.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla erikoistason psykoterapeutti kysyi von Hellensiltä, miten päädyit yrittämään itsemurhaa. Seuraavan tunnin terapeutti kuunteli häntä hiljaa.
Von Hellens kertoi jo lapsuusiästä seuranneesta halusta jonnekin pois, traumaattisista parisuhteista, diagnooseista ja niihin määrätyistä vääristä lääkkeistä, häpeästä ja riittämättömyydestä – synkästä umpikujasta, johon hän kerta toisensa jälkeen itsensä oli ajanut.
Oli hän puhunut tästä kaikesta aiemminkin, mutta ensimmäistä kertaa hänen tarinansa kuvattiin nauhalle.
Se muutti kaiken.
Yksi Tiia von Hellensin unelmista liittyy musiikkiin. "Olisi mahtavaa, jos jonain päivänä minulla olisi kotona sähköpiano. Sitten voisin soittaa milloin vaan. Vaikka keskellä yötä luurit korvilla," hän sanoo.Ronnie Holmberg / Yle
Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan jokaista aikuisen tekemää itsemurhaa kohden tapahtuu yli 20 itsemurhayritystä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL on arvioinut haastattelututkimusten perusteella, että vuosittain yksi sadasta suomalaisesta yrittää itsemurhaa. Eri arvioiden mukaan itsemurhaa yritetään Suomessa vuosittain 10 000 tai jopa 50 000 kertaa.
Maaliskuussa Suomeen perustettiin itsemurhien ehkäisykeskus. Sen päällikön Marena Kukkosen mukaan itsemurhayritysten todellista määrää on vaikeaa arvioida, sillä vain osa yrityksistä johtaa hoitokontaktiin ja kirjaamiskäytännötkin vaihtelevat.
– Itsemurhien määrät ovat laskussa, mutta edelleenkin meillä tehdään hyvin paljon itsemurhia. Tämä on asia, johon täytyy erikseen keskittyä ja ihmisille pitää tarjota apua, Kukkonen sanoo.
Tästä syystä LINITY-hanke vakiinnutettiin tänä keväänä pysyväksi itsemurhien ehkäisykeskukseksi, jolla on toimintaa Helsingissä ja Kuopiossa.
Vuosien 2012–2017 aikana LINITY:n kautta apua sai noin 700 suomalaista. Tiia von Hellens on yksi heistä.
Oman tuskan näkeminen ulkopuolelta aloitti paranemisen
Nainen videolla oli lohduton. Hänen tarinansa täynnä tuskaa.
Tiia von Hellens katseli itseään viikkoa aikaisemmin kuvatulta videolta ja itki. Hän tunsi ensimmäistä kertaa myötätuntoa itseään kohtaan.
– Se oli rajua shokkihoitoa, mutta tilanne vaati sen! Kun näin oman pahan oloni ja kuuntelin omaa tarinaani, aloin miettiä, miten tuota ihmistä voisi auttaa, von Hellens sanoo ja lisää:
– Sen jälkeen aivoissani alkoi jyskyttää ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Seuraavilla tapaamiskerroilla hän keskusteli terapeutin kanssa siitä, missä kohtaa tarinaa olisi voinut toimia toisin. Olisiko tapahtumien kulun voinut keskeyttää? Mistä merkeistä huomaa, jos on luisumassa synkkään umpikujaan?
Jouduin nöyrtymään, etten selviä yksin, vaikka kuinka olisinkin fiksu ja pärjäävä. Oma kipu on kohdattava, että pääsee eteenpäin. Tiia von Hellens
LINITYn toimintamalliin kuuluu myös oma turvasuunnitelma tulevaisuutta varten: mitä tehdä, jos on vaarassa satuttaa itseään. Turvasuunnitelma kirjataan pienelle paperille, jota voi säilyttää vaikka lompakossa. Siinä saattaa lukea esimerkiksi, että pysäytä tilanne soittamalla äidille tai ottamalla kissa syliin.
– Opettelin, että kun itsetuhoisia ajatuksia tulee päähän, otan yhteyttä kriisipuhelimeen. Jouduin nöyrtymään, etten selviä yksin, vaikka kuinka olisinkin fiksu ja pärjäävä. Oma kipu on kohdattava, että pääsee eteenpäin.
Terapiamallissa tapaamisia on yleensä neljä, joiden jälkeen työntekijät pitävät kahden vuoden ajan yhteyttä asiakkaisiin kirjeitse.
He muistuttavat, että ovat olemassa. Kenenkään ei tarvitse taistella yksin.
Jokainen puhuu, jos joku vain kysyy ja malttaa kuunnella
Marena Kukkonen kertoo, että huhti-toukokuu on perinteisesti ollut aikaa, jolloin apua haetaan eniten.
Tänä keväänä avunpyyntöjä on ollut jopa aiempaa enemmän. Asiakasvastaanotto ruuhkautui huhti-toukokuun vaihteessa niin pahasti, että itsemurhien ehkäisykeskus ei hetkeen voinut ottaa uusia asiakkaita.
– Vaikka teemme pitkää päivää ja ylitöitä, meidän oli pakko rauhoittaa tilanne. Tällä työryhmällä tehdään se, mitä pystytään.
Ruuhkahuippu on saatu nyt hoidettua, ja uusia asiakkaita otetaan taas vastaan.
Itsemurhien ehkäisykeskukseen voi saapua ilman lähetettä. Kun avuntarvitsija ottaa yhteyttä, häneltä ei kysellä taustatietoja. Apu on ilmaista, eikä siitä jää merkintöjä terveystietoihin.
Toukokuun alkuun mennessä keskukseen oli saapunut lähes sata yhteydenottoa. Nuorin avunpyytäjä oli 13-vuotias ja vanhin 80. Suurin osa asiakkaista on 30–40-vuotiaita nuoria aikuisia.
Itsemurhat eivät lisäänny, jos niistä puhutaan. Oleellista on, että asiasta puhutaan ratkaisukeskeisesti. Korostetaan, että apua saa ja toivoa on aina. Marena Kukkonen, itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö
Naiset yrittävät kymmenen kertaa enemmän itsemurhia kuin miehet, joten heitä on myös itsemurhien ehkäisykeskuksessa valtaosa. Itsemurhatilastoissa puolestaan korostuvat keski-ikäiset miehet, koska heidän tekotapansa ovat usein peruuttamattoman väkivaltaisia.
– Tänä keväänä nuoria miehiä on ohjattu poikkeuksellisen paljon muista palveluista tänne. Se kertoo matalan kynnyksen lisäksi siitä, että myytti suomalaisen miehen puhumattomuudesta ei pidä paikkansa. Jokainen puhuu, jos joku vaan malttaa kuunnella.
Kukkonen kertoo, että asiakkaita yhdistää vain äärimmäinen henkinen kipu, joka on usein kasautunut pitkältä ajalta ja purkautunut itsemurhayritykseen.
"Tajusin, että hirveä häpeä on seurannut minua koko elämäni ajan. Kun päätin, etten anna sille enää valtaa, päähäni vapautui kokonaan uusia positiivisia ajatteluketjuja", Tiia von Hellens sanoo.Ronnie Holmberg / Yle
Itsemurhat eivät lisäänny, jos niistä puhutaan
Von Hellens ei ollut synkkyytensä kanssa yksin. Todennäköisesti suurin osa suomalaisista aikuisista tuntee jonkun, joka on tehnyt tai yrittänyt itsemurhaa. Tutkimusten mukaan itsemurha traumatisoi keskimäärin 6–10 ihmistä.
– Se on kokemus, joka koskettaa tavalla tai toisella varmaan melkein jokaista meistä, Kukkonen sanoo.
Siksi itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö haluaa, että itsemurha ei ole enää tabu. Siitä on pakko puhua. Vain siten asiat lähtevät liikkeelle ja voivat ratketa parhain päin. Jos emme puhu, häpeän ja syyllisyyden kulttuuri voittaa. Silloin ihmiset jäävät yksin ajatustensa kanssa.
En koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä, miten rohkeasti ja avoimesti ihmiset kertovat oman elämäntarinansa, kun heille tarjoaa mahdollisuuden. Marena Kukkonen, itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö
– Itsemurhat eivät lisäänny, jos niistä puhutaan. Oleellista on, että asiasta puhutaan ratkaisukeskeisesti. On hyvä korostaa, että apua saa ja toivoa on aina.
Hän kannustaa kysymään, jos epäilee, että jollakulla on itsetuhoisia ajatuksia.
Kukkonen kertoo, että jopa terveydenhuollon ammattilaisilla on korkea kynnys kysyä itsemurhasta, vaikka moni itsetuhoisia ajatuksia hautova nimenomaan toivoo sitä. Kysymyksellä voisi ennaltaehkäistä kohtalokkaan hätähuudon.
– En koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä, miten rohkeasti ja avoimesti ihmiset kertovat oman elämäntarinansa, kun heille tarjoaa mahdollisuuden.
Mieluummin rohkeus puhua suoraan kuin elämä häpeän kahleissa
Valtaosa itsemurhaa yrittäneistä on hyvin kiitollisia myöhemmin, etteivät onnistuneet. Tiia von Hellens on yksi heistä.
– LINITY pelasti kirjaimellisesti elämäni. Tuntuu mahtavalta, että sain uuden mahdollisuuden. En enää tunnista tai saa edes otetta siitä ihmisestä, joka olin ollessani siinä masennuksen ja itsetuhoisuuden kierteessä.
Muutoksen ovat todenneet myös mielenterveystyön ammattilaiset, sillä tänä keväänä hänet kirjattiin ulos psykiatrian poliklinikalta 13 vuoden asiakassuhteen jälkeen.
– Kerroin siitä myös läheisille kollegoille ja tulin siten ikään kuin kaapista kertarysäyksellä. Kaikki olivat todella iloisia puolestani ja tsemppasivat, von Hellens sanoo.
Hänen mielestään tässä maassa pelätään aivan turhaan mielenterveysongelmista puhumista. Pelko kahlitsee, eikä kahleissa eläminen ole elämisen arvoista. Sen takia hän haluaa esiintyä tässä jutussa omalla nimellään ja kasvoillaan. Ilman häpeää.
Ehkä joku voisi rohkaistua hänen esimerkistään ja hakea apua. Se kannattaa, von Hellens sanoo.
Parasta tässä uudessa Tiiassa on hänen mielestään se, että hän on oppinut rakastamaan ja arvostamaan itseään –ja elämää.
Ensimmäistä kertaa elämänsä aikana hän on myös alkanut unelmoida.
–Uskallan ajatella pidemmälle kuin tämä päivä, mutta myös opettelen elämään tässä hetkessä. Olen siis valinnut tämän elämän kuitenkin.
Jos tarvitset apua:
Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202, arkisin kello 09–07. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 15–07.
Itsemurhien ehkäisykeskukseen voi varata ajan sähköpostitse (iek@mielenterveysseura.fi) tai soittamalla 0800 98 030 (arkisin 9–17, muulloin vastaaja). Kuopiossa voi soittaa numeroon (017) 262 7733 (ma–to kello 8–10).
"Eräänä päivänä pihalta tullut tyttö tiedotti naama kalpeana: Jaanin veljekset ovat pihalla, kattokais lasista. Kauhu valtasi forssalaistytöt. Tiesimme kokemuksesta millaisella asialla veljekset liikkuivat. Niinpä kohta kajahtelivatkin kasarmien seinät huudoista, joilla kutsuttiin yli kaksikymmentä forssalaispoikaa kuulusteluihin. Viimeinen huudettu nimi kuului omassa huoneessamme olevalle tytölle. Naimi, pieni hiljainen ihmisen alku, miksi hänet huudettiin. Sanaa sanomatta kalpeana pelosta tyttöparka noudatti kutsua ja lähti viimeisen kerran luotamme."
Näin on kirjoittanut punavanki Ida Maria Saarinen muistelmateoksessaan.
Enni Maria Mäntynen tai 15-vuotias Naimi Sofi Sulkanen eivät olleet ainoat lapset, jotka teloitettiin punavankileirien alkuaikoina. 13-vuotias Yrjö Albert Linnanen, 15-vuotias Elsa Ester Nurmi ja samanikäinen Lyyli Dagmar Virtanen kokivat saman kohtalon. Eri arvioiden mukaan 54 punaista ja seitsemän valkoista alle 16-vuotiasta lasta teloitettiin tai ammuttiin vuoden 1918 tapahtumissa.
Nälkä vei punalapset kaartiin ja vankileireille
Vankileireille joutuneista lapsista moni kuului punakaartiin, mutta ei välttämättä omasta halustaan.
– Lapset ajoi kaartiin nälkä ja pakko. Punakaartissa sai ruokaa ja joskus vanhemmat pakottivat liittymään niihin, jotta lapsi sai syödäkseen ja rahaa, kertoo lähes ainoana Suomessa perusteellisesti lasten asemaa vuoden 1918 sodassa tutkinut Tuulikki Pekkalainen.
Lapsen asema oli sata vuotta sitten täysin erilainen kuin nykyään. Oikeastaan koko käsite lapsi oli monille vieras. Lapset olivat töissä tehtailla ja pajoissa.
– Yhtä lailla lapset pakotettiin punakaartissa ottamaan ase. Eräs 13-vuotias poika ampui itseään vasempaan käteen, ettei hänen olisi tarvinnut mennä taisteluihin. Nykypäivän Syyrian lapsisotilaita kauhistelevat voivat miettiä sitä, että sata vuotta sitten Suomessa oli sama tilanne.
Myös lapset kulkivat pakolaisvirran mukana.
– Osa perheensä kanssa, osa jopa yksinään, kunnes joutuivat vangituiksi, kertoo Pekkalainen.
Ironiaa lienee se, että ensin lapset joutuivat punakaartiin paljolti nälän pakottamina ja sen jälkeen heidät suljettiin vankileireille vielä kurjempiin oloihin.
Antti Hämäläinen / Yle
Todelliset tappajat: nälkä ja taudit
Omasta surkeasta voinnista huolimatta naisten ja lasten kohtalo kosketti Lappeenrannan vankileirillä virunutta miesvankia. Näin muistelmissaan kertoo Juhana Muikku.
"Viereisessä huoneessa on suuri joukko naisia ja lapsia. Sydäntä särkee, kun kuulee lasten yhtenään pyytävän ruokaa, jota ei kuitenkaan ole. Mitä tunteekaan äiti rinnassaan kuullessaan rakkaan pienokaisensa nälän vaikerrusta? Vaikka äiti säästäisi kaikki muruset lapsilleen, ei se kuitenkaan riittäisi. Tämmöisen olotilan jakaminen ei ole enää muuta kuin tahallisesti järjestettyä kiduttamista, josta on nälkäkuolema ennen pitkää seurauksena."
Punavangin ennustus piti paikkaansa. Nälkä tappoi. Se tappoi myös lapsia.
Toinen punavanki Ivar Pousi kuvasi muistelmissaan jatkuvaa nälkää.
"Muistan tuon nälän. Ei hetkeäkään saanut ajatustaan muihin asioihin kiinnittymään. Aina oli vain leipä mielessä. Jos valvoi tai nukkui, niin sama juttu. Unissaan näki leipää ja kaikkea muuta ruokaa, mutta ei vaan koskaan saanut syödä."
Nälkä ajoi myös syömään kaikkea mahdollista. Ruoho oli todella vihreämpää vankileirin tuolla puolen, koska vihreä kasvusto ja juuretkin syötiin leirien alueelta.
Vangit kalusivat Suomen kasarmin lehmuksen
Hämeenlinnan vankileirillä ollut tuleva kansanedustaja Elli Nurminen muisteli, että lehmuksestakin tuli ruokaa.
"Ennen kuin kesä oli lopussa, lehmus oli puhtaaksi syöty, suoranaisesti syöty, sillä vangit kiipesivät näissä puissa, söivät sen lehdet ja kuorivat sen rungon, että se oli ihan puhtaaksi kaluttu suuri lehmus, jonka piti antaa varjoa ja viihtyvyyttä kasarmin pihassa."
Antti Hämäläinen / Yle
Punavanki Viljo Sohkanen puolestaan kertoo, että alueelle erehtynyt vartijan ampuma kissa syötiin.
"Vähän surkean näköinen se on märkänä ja verisenä. Nyljemme ja paloittelemme sen, sitten sillin lioitusvettä mausteeksi. Sitkeää lihaa, mutta on hyvää. Kun lihat on syöty, kaavimme nahasta karvat pois, paloittelemme ja keitämme senkin. Ei sitä hampailla niin hienoksi saa, että voisi niellä, mutta maukasta se on pureskella ja imeskellä."
Sama kohtalo oli vankilaan eksyneellä koiralla. Sitä muisteli punavanki Aapeli Heikkilä.
“Eräänä iltana meitä potkaisi onni. Huoneemme ovi oli vähä auki ja koira tuli sisälle. Yksi roistoista otti sen kiinni ja nappas klapilla päähän. Nahat ja suolet laitoimme muurin taakse, lihat laitoimme pakkiin kiehumaan. Viisi tuntia kesti, ennen kuin hampaat pystyi lihaan. Minä sain omakseni toisen puolen päästä. Söin silmän ja kaiken mistä pystyin pieneksi saamaan. Iso apu oli vaan koirankin keitto, nälkäinen syö vaikka raatoa.”
Vankileirillä oli Tuulikki Pekkalaisen tutkimuksen mukaan 1482 alle 16-vuotiasta. Pekkalaisen mukaan luku on epävarma, koska vuoden 1918 tilastot eivät ole luotettavia. Eniten lapsia oli Hämeenlinnan leireillä, 310. Riihimäellä lapsia oli 197 ja Lahdessa 147. Kaikkiaan lapsia on kirjattu 35 vankileirille.
Vähäinenkin ruoka yökötti jopa nälkäisiä
Hämeenlinnan vankileirillä 17-vuotiaana ollut Ida Maria Saarinen kuvaa ruokaa iljettäväksi.
“Kaurankuorivelli ja ikivanhoista juureksista tehty keitos vielä jotenkin menettelivät, mutta kapakalasoppa oli niin inhottavaa, etten saanut sitä löyhkältään millään niellyksi. Jollekin annokseni aina kelpasi. Miesten kasarmin seinustalla istuskeli maassa nälkiintyneitä poikia, jotka söivät mitä vain.”
Vankilassa lapset taistelivat samasta ruuasta aikuisten kanssa.
– Lapset eivät olleet erikoisasemassa. Lapset viruivat vankileireillä muiden seassa, kertoo Tuulikki Pekkalainen.
Leireiltä selvinneet kuvasivat nälkää ja ruuan puutetta karmein esimerkein. Näin asiat muisti Ida Maria Saarinen.
“Ihmisyys oli noista onnettomista olennoista jo kuollut nälkään, vaikka raihnainen keho vielä yritti luittensa päällä kävellä. Nuurittiin mahdolliset ja mahdottomat paikat, nyhdettiin hiekkaan nousseet rikkaruohot ja puista lehdet niin korkealta kuin käsi ulettui.”
“Tällaisenkin tapauksen näkijäksi (veljeni) Kalle oli nähnyt. Hänen lähin kaverinsa oli saanut kotipaketin, jossa oli ollut kilon verran hampuusimakkaraa. Malttamattomuudessaan poika oli hotkinut koko erän yhdellä kertaa, sillä seurauksella, että maha työnsi annoksen oksennuksena takaisin. Siihen oli ilmestynyt useampi luuranko kaapimaan maasta oksennusta suuhunsa. Oli mulla täys tyä niitä pois ajaessani ja potkiessani santaa oksennuksen päälle”
Näissä oloissa kuoli toista sataa alle 16-vuotiasta lasta. Eniten heitä kuoli Hämeenlinnassa, jossa lapsivankeja oli selvästi eniten. Suhteellisesti eniten lapsia menehtyi Tammisaaren leirillä, joka oli muutenkin leireistä kaamein. Useampi kuin joka viides Tammisaaressa virunut lapsi kuoli.
Isorokko, espanjantauti, punatauti ja lavantauti
Nuori Ida Maria Saarinen joutui todistamaan tautien tuovan kuolemaa Hämeenlinnassa.
“Mutta sellainen kauhua herättävä tauti kuin isorokko oli puhjennut miesten keskuudessa. Kaksi forssalaispoikaakin siihen kuoli. Aivan tavalliseen ripuliinkin kuoli miehiä yhtenään. Heinäkuun kuumien päivien tultua pelkästään näljän heikkoudesta kuoli kymmeniä luurangoksi laihtuneita vankeja joka päivä. Pihalla liikkuessa sattui useinkin näkemään lastattavan ruumiita vajasta vankkureille. Kuin halkoja vaan niitä ladottiin kerroksittain ja kalkkia heitettiin välliin.”
Vankileirien kuolinsyitä on vaikea tilastoida tarkkaan. Ei tiedetä, kuinka moni sai surmansa väkivaltaisesti, mutta on selvää, että valtaosa kuoli nälkään ja tauteihin. Näiden kahden kuolinsyyn erottaminenkin on vaikeaa. Vankileirien kuolinsyymerkinnät ovat osin epämääräisiä tai puuttuvat kokonaan.
Heinäkuun kuumien päivien tultua pelkästään näljän heikkoudesta kuoli kymmeniä luurangoksi laihtuneita vankeja joka päivä. Ida Maria Saarinen
Jos kuolinsyyksi on merkitty “heikkous”, on vaikeaa tietää, mitä se tarkoittaa. Pekkalaisen mukaan suolistosairaudet johtuivat usein surkeasta ruuasta tai juomasta, joten kuolinsyy, esimerkiksi suolitulehdus, oli nälän johdannainen.
Toisaalta nälästä heikot vangit olivat alttiita kaikille kulkutaudeille. Esimerkiksi isorokko, tulirokko ja espanjantauti veivät heikentyneitä vankeja hautaan.
Eräs syy oli myös surkeat lääkintäolot. Ainakin aluksi leireillä oli vähän lääkäreitä ja olemattomasti tehokkaita lääkkeitä. Elli Nurmisen aikalaiskuvaus kertoo myös lääkäreiden ahdistuksesta.
“Sinne oli kyllä kutsuttu eräs nuori lääkäri tänne Poltinaholle siinä mielessä, että nyt voitiin sanoa, että siellä oli lääkärikin, mutta tämä sama nuori lääkäri, joka kait ei ollut vielä ihan valmiskaan, nosteli nyrkkiänsä ilmaan ja sanoi, että hänet on aivan syyttömästi pantu tämmöiseen helvettiin, jossa ei ole minkäänlaisia hoitomahdollisuuksia antaa apua näille ihmisille, jotka ovat täällä sairastuneet. Ei ole vuoteita, ei kerta kaikkiaan mitään puhumattakaan lääkkeistä, että tämä on kuin yksi helvetti niin kuin hän sanoi. Hänen täytyi mahdollisimman pian päästä täältä pois. Hän ihmettelee mikä voima on Suomen kansassa vaikuttamassa, että se ei kerta kaikkiaan lopeta tämmöistä ihmisrääkkäystä, jota voidaan harjoittaa näin suuressa mitassa.”
Helle tappoi nopeammin kuin haudankaivajat ehtivät kaivaa
Kuolemat olivat varsinkin alku- ja keskikesällä arkipäivää täyteen ahdetuilla leireillä. Leirejä oli alun perin yli 60, mutta varsin pian vangit keskitettiin suurempiin leireihin. Helsingin eri leireillä oli pahimmillaan yhteensä yli 13 000 vankia. Hämeenlinnan kolmella leirillä virui noin 11 500 punaista vankia. Myös Lahdessa, Tampereella ja Viipurissa vankeja oli yli 10 000.
Antti Hämäläinen / Yle
A. Halosen vuonna 1928 toimittamassa Suomen luokkasota -kirjassa on tyly kuvaus kuolemista Tampereen vankileiriltä.
“Ruumiinkantajat todistivat, että kevään ja kesän aikana kuoli 70 henkeä vuorokaudessa ja heinä-elokuun vaihteessa ´siunattiin´ parisataa ruumista. Kärsimyksistään vapautuneiden vankien hautaus oli vailla inhimillisyyden ja säädyllisyyden lakeja. Ruumiit kuljetettiin pitkillä kärryillä alastomina, ladottuina parikymmentä päällekkäin.”
Tuulikki Pekkalaisen mukaan vuoden 1918 sodassa kuoli noin kolmesataa alle 16-vuotiasta lasta. Heistä poikia oli neljä viidesosaa ja tyttöjä yksi viidesosa.
Tässä luvussa on mukana parikymmentä vankileireillä ammuttua lasta.
Vankileireillä kuolleista yli sadasta lapsesta poikia oli yli neljä viidesosaa. Nuorimmat kuolleet olivat sylivauvoja. Vauvojen kuolemat olivat toki sata vuotta sitten tavallisia, mutta vankileirit eivät ainakaan parantaneet vauvojen mahdollisuutta selviytyä elämään.
Kuolleita vankeja oli niin paljon, että heitä haudattiin urakalla, eikä kuolleita juuri eroteltu iän tai sukupuolen perusteella. Kaarlo Karilan muistelma Hämeenlinnan vankileiriltä kertoo vankien karusta viimeisestä matkasta.
“Venäläiset kuormarattaat lyötiin täyteen alastomia ruumiita ristiin rastiin, joka oli kuin joku halkokuorma. Suuren haudan reunalle ajettuaan nosti ajomies kärryt pystyyn ja kaatoi ikäänkuin santakuorman. Toverit kaivoivat hautaa suurella voimalla ja toiset peittivät “valtiopettureita” ilman mitään erikoisia seremonioita. -- Kun alkoi olla kuumat kesäpäivät, niin yhä enempi tovereita saatiin kantaa liiteriin ja kun ajurit eivät ehtineet tarpeeksi ajaa, eivätkä nälkäiset haudankaivajat saaneet tarpeeksi hautoja, niin antoi liiteri tavattoman hajun koko kasarmialueelle.”
Lasten kärsimys jatkui sodan jälkeen
“Toisinaan taas hän huusi avuttomana missä on minun poikani. Antakaa hänet syliini. Tahdon kuolla yhdessä hänen kanssaan.”
Riihimäkeläisen naisen toive saada nähdä poikaansa ei toteutunut. Murhenäytelmää seurannut nimimerkki KAS kirjoitti muistelmissaan, että nainen ammuttiin pian pyyntöjensä jälkeen. Häneltä jäi kertojan mukaan leirillä mukana ollut pieni poika.
Selviytyikö poika hengissä, ei tiedetä. Moni lapsi kuitenkin selviytyi, mutta monen lapsen äiti tai isä ei.
Filosofian tohtori Mervi Kaarnisen tutkimusten mukaan Suomessa oli 15 000–20 000 alle 15-vuotiasta sotaorpoa vuoden 1918 tapahtumien jälkeen.
– Lukujen laaja haarukka johtuu siitä, että vuoden 1919 tilastot eivät olleet täydellisiä. Lisäksi perhekäsite oli tuolloin hyvin monimuotoinen, joten orpojen laskentatapa vaihteli, kertoo Mervi Kaarninen.
Sotaorvoista noin tuhat oli valkoisten jälkeläisiä, loput punaisten. Arviolta 20 000 orvosta noin tuhat oli täysorpoja.
Väheksyntää ja kerjuuta
Punaisten lapset saivat kärsiä isiensä ja äitiensä aatteen vuoksi pitkään sisällissodan jälkeen. Esimerkiksi osa opettajista kohteli kaikkia punalapsia kouluissa paikoin kurjasti. Mervi Kaarnisen Punaorvot 1918 -kirja antaa hyvän kuvan lasten kohtaloista.
“Kouluajan muistan hyvin. Meillä oli alakoulussa opettajana lotta. Hyvin innokas. Hän piti koulussa lottapukua, että sitä ei päässyt unohtamaan. -- Hän teki selvän eron. Punikkien lapset, vaikka olisi kuinka hyvin osannut läksyt, eivät hyviä numeroita saaneet. Luokan muutamat valkoiset lapset olivat kuin prinsessoja."
Punalapsista kovin kohtalo oli orvoilla. Useat joutuivat elättämään itsensä kerjuulla. Vuoden 1918 syksyllä arvioitiin, että tuhansia lapsia liikkui kerjuumatkalla ympäri Suomea. Lapsia oli ovilla ja ravintoloissa, kaduilla ja maanteillä, liikehuoneistoissa, rautatievaunuissa. Viranomaisten mielestä lasten kerjuu oli kehittynyt järjestelmälliseksi ammattikerjuuksi.
Kaarnisen kirjan esimerkki pienen pojan nelivuotisesta vaelluksesta läpi Suomen on lähes uskomaton.
“Pieni kulkijapoika on mieroa kierrettyään päätynyt Helsingin pitäjän köyhäintalolle. 12-vuotias poikanen kyseltäessä ilmoitti itsestään ja kohtalostaan seuraavasti: Kansalaissodan aikana poistui hänen isänsä kotoaan, joka sijaitsi Kajaanin Alakylässä. Poikanen arveli, että isä meni sotaan. Kun aikaa kului, eikä isä palannut ja ruoka loppui, jätti poikanenkin tyhjän kodin. Hänellä ei ollut äitiä eikä sisaruksia elossa. Aluksi hän suuntasi Rovaniemelle. Sieltä hän kääntyi etelään, kunnes saapui Uudellemaalle.
Siis lähes neljä vuotta on tämä 8-vuotiaana kotoaan lähtenyt poika, joka sanoo nimekseen Erkki, kierrellyt mieroa. Epäilemättä on tämä pieni vaeltaja saanut lähes neljä vuotta kestäneellä matkallaan kovaakin kokea, mutta pärjännyt vain on.”
Tuskin kukaan tietää, kuinka monta syyrialaista lasta vaeltaa parhaillaan orpona yksinään sodan nälkiinnyttämässä maassa. Tämän päivän Suomessa kahdeksanvuotiaan pisin yksinään kuljettu matka lienee kotoa kouluun ja takaisin.
Lähteet:
Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918, Tammi 2014.
Aapeli Heikkilän muistelmat kirjassa Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius: Punavankileirit, Suomalainen murhenäytelmä 1918, Tammi 2007.
Ida Maria Saarinen: Nokkosia ja harakankukkia, Otava 1973.
Halonen A. (toim.): Suomen luokkasota. Historiaa ja muistelmia. Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden Liiton Kustantamo, Superior, Wisconsin, kirjasta Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius: Punavankileirit, Suomalainen murhenäytelmä 1918, Tammi 2007.
Mervi Kaarninen: Punaorvot 1918, Minerva Kustannus Oy 2008.
Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HM12: Iivar Anttoninpoika Pousi: Murheen vuosi.
Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HM11: Kaarlo Karila: muistelmia Hennalan ja Hämeenlinnan vankileireiltä.
Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HM13: Nimimerkki KAS: Kolme päivää haudankaivajana Riihimäen vankileirillä kesällä.
TMT: 172:2804 Työväen arkisto. Elli Nurminen.
Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HV 60: J.H. Muikku.
Iranin presidentin Hassan Rouhanin mukaan Iran haluaa pitää kiinni vuonna 2015 sovitusta ydinsopimuksesta, vaikka presidentti Donald Trump tiistaina ilmoitti, että Yhdysvallat irtaantuu sopimuksesta.
Presidentti Rouhani luonnehti Iranin televisiossa Trumpin päätöstä psykologiseksi hyökkäykseksi.
"Iran tukee kansainvälistä terrorismia"
Presidentti Trumpin mukaan sopimus on huono, koska se ei estä Irania kehittämästä ydinasetta.
Trump luonnehti myös Irania kansainvälisen terrorismin merkittäväksi tukijaksi. Presidentti Trumpin mukaan Iran tukee Hamasia, terroriverkosto Al-Qaidaa, Libanonin Hizbollah-liikettä ja Afganistanin Taliban-liikettä.
Iranin presidentin Hassan Rouhanin mukaan Iran haluaa nyt nopeasti selvittää voidaanko ydinsopimuksen edut saavuttaa jäljelle jäävien maiden kanssa. Käytännössä Rouhani on huolissaan taloudesta. Iranin ja Yhdysvaltain lisäksi sopimuksen ovat allekirjoittaneet Venäjä, Kiina, Britannia, Ranska ja Saksa. Myös EU on liittynyt sopimukseen.
Presidentti Rouhani varoitti kuitenkin, että Iran on tarvittaessa valmis käynnistämään laajamittaisen ydinohjelmansa uudestaan.
Eurooppa tukee sopimusta
Vuoden 2015 sopimuksella pyrittiin varmistamaan, että Iran ei kehitä ydinasetta. Euroopan maiden mielestä sopimus on toiminut.
Ranska, Saksa ja Britannia ovat jo ilmoittaneet pitävänsä kiinni sopimuksesta. Myös Euroopan unioni on toistanut tukensa ydinsopimukselle. Venäjä on puolestaan ilmaissut pettymyksensä Yhdysvaltain päätöksestä. Venäjän mukaan sopimus on voimassa, koska Iran ei ole vetäytynyt siitä.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ei säästänyt kirjasinkokoa syyttäessään Irania valehtelijaksi 30. huhtikuuta.Jim Hollander / EPA
Lähi-idässä Israel ja Saudi-Arabia tukevat Trumpin ratkaisua. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kiitti presidentti Trumpia rohkeasta päätöksestä. Israelin pääministeri esitteli äskettäin tiedusteluaineistoa, joka hänen mukaansa todistaa, että Iran on valehdellut ydinohjelmastaan. Saudi-Arabian ulkoministeriö ilmoitti myös tuestaan Trumpin päätökselle.
Iranin talous huojuu pakotteiden uhan alla
Trumpin ratkaisu on kova isku Iranille ja presidentti Rouhanille. Yhdysvallat ryhtyy nyt palauttamaan Iranin vastaisia pakotteita, jotka kohdistuvat muun muassa Iranin öljyteollisuuteen ja pankkeihin. Pakoteuhka on jo johtanut Iranin valuutan arvon voimakkaaseen laskuun ja kullan kysynnän kasvuun Iranissa.
On myös kysytty miten Yhdysvaltain päätös pakotteiden palauttamisesta vaikuttaa eurooppalaisiin yrityksiin. Yhdysvaltain Berliinin suurlähettiläs Richard Grenell kehotti jo saksalaisyrityksiä lakkauttamaan toimintojaan Iranissa.
On arvioitu, että pakotteiden palauttaminen kestää jonkin aikaa, mikä vielä antaa mahdollisuuden etsiä kompromisseja, jos tahtoa löytyy.
Trump on sanonut olevansa valmis neuvottelemaan uudesta paremmasta sopimuksesta.
Suomesta voi lähivuosina tulla EU:n entistä selvempi rahoittaja.
EU:ssa on ollut käynnissä kaksi isoa rahoitusuudistusta, jonka lopputuloksena vuodesta 2021 alkaen Suomi maksaa selvästi enemmän unionin yhteiseen kassaan. Nettomaksuosuus saattaa kasvaa sen takia, että Suomi ei saa enää jatkossa niin paljon rahaa maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen.
Unionissa on käynnissä sekä neuvottelut siitä, kuinka paljon unioni käyttää rahaa ylipäätänsä, että se, kuinka paljon unioni käyttää alueen maatalouden tukemiseen.
Niillä rahoilla tasaamme maataloutemme ja ruoantuotantomme kilpailukykyä Jari Leppä
Pääministeri Juha Sipilä ennätti viime viikolla kehua EU:n uutta lähivuosien budjettiesitystä Suomelle melko hyväksi. Hän muistutti, että jatkoneuvotteluissa selviää, mikä on maatalouden osuus paketissa.
Niklas Gabrielsson / Yle
Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan uudistus saattaa johtaa siihen, että Suomi maksaa jatkossa entistä enemmän unioniin kuin sieltä saa.
EU on pitkälle rakennettu maatalouden ympärille, ja se nielee reilusti yli puolet unionin varoista, kun otetaan huomioon tuki myös harvaanasutuille ja alikehittyneille alueille.
Tämä on meille todella, todella iso prioriteetti Jari Leppä
Esityksen mukaan unionin budjettia ollaan kasvattamassa, mutta maatalouteen on tulossa arviolta viiden prosentin leikkaus.
Leikkaus on ministeriön mukaan vielä suurempi niin sanottuihin maaseudun kehittämisrahoihin, joista rahoitetaan myös välillisesti Suomen maataloutta.
– Haluamme vaalia näitä rahoja mitä suuremmissa määrin. Niillä rahoilla tasaamme maataloutemme ja ruoantuotantomme kilpailukykyä, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)
Kärjistäen EU:n yhdessä Suomen kanssa rahoittamat maatalous- ja kehittämisrahat ovat Suomen EU-lypsylehmä. Suomi on saanut tätä kautta EU:lta satoja miljoonia vuosittain rahaa. EU.n komissio kaavailee tähän reaalisesti 15 prosentin leikkausta.
Viljelijältä vaaditaan enemmän samalla rahalla
EU:n suunnitelma leikata maataloustukia uhkaa samalla suomalaista ruoantuotantoa, kun unionissa on mahdollisesti vähemmän rahaa jaossa viljelijöille, jotka pitävät esimerkiksi peltoja kasvipeitteisinä talvella ja saavat siihen tukea. Tuki on periaatteessa korvaus tehdystä työstä.
– Tämä on meille todella, todella iso prioriteetti, Leppä korostaa.
– Uudistuksessa tulee pyrkiä painotuksiin, jotka tukevat kestävää ruoantuotantoa ja vahvistavat meidän bio- ja kiertotaloutta, jotka ovat valtavan tärkeitä, Leppä jatkaa.
On mahdoton yhtälö, että toisaalta meille tulee lisää velvotteita, mutta rahoitusta leikataan Jari Leppä
Samalla kun maatalouden rahoitusta leikataan, komissio ehdottaa muutoksia myös siihen, mitä viljelijältä vaaditaan nykyisen kaltaisen tuen saamiseksi.
Suomeksi viljelijä tekee leipänsä eteen jatkossa muun muassa sen, että hoitaa kesantoa tai luonnonhoitopeltoa tuotannon ohessa ilman erillistä korvausta. Näihin saa erillistä tukea vielä muutaman vuoden.
– On mahdoton yhtälö, että toisaalta meille tulee lisää velvotteita, mutta rahoitusta leikataan, ministeri Leppä tiivistää neuvottelutilannetta.
Sadat tilat pilkkomaan tiluksiaan?
Komission hahmotelmissa seitsemän vuoden ohjelmaksi vuodesta 2021 alkaen ehdotetaan myös muun muassa suorien tuotantoon sidottujen tilatukien enimmäismäärää. Tämä tulisi sen lisäksi, että tukia leikataan noin viidellä prosentilla.
Katto on nyt asetettu 60 000 euroon, johon voidaan mennä asteittain tai kerralla vuonna 2021. Komissio ehdottaa muutosta sen takia, että tukia kohdistettaisiin enemmän Itä-Euroopan pienten ja keskisuurten tilojen aseman parantamiseen.
Tukikatto iskisi juuri niihin kehittyviin tiloihin, jotka ovat meidän ruoantuotannon selkärankamme Jari Leppä
–Tukikatto iskisi juuri niihin kehittyviin tiloihin, jotka ovat meidän ruoantuotannon selkärankamme, Leppä paheksuu.
Maaseutuviraston tukitietojen mukaan muutos koskisi Suomessa karkeasti noin prosenttia eli noin 500 tilaa.
Uula Kuvaja / Yle
Ministeri Lepän mukaan komission tukikatto eikä muutkaan esitykset kelpaa sellaisenaan. Esimerkiksi tavoite tukea pienempiä tuottajia pitäisi toteuttaa toisella tavalla tai tukikatto pitäisi olla huomattavasti korkeampi.
Suomi poikkeaa tilarakenteen suhteen jonkun verran muista EU-maista, kun Suomessa on vielä jonkin verran pienempi tilojen keskikoko. Suomessa noin puolet suorista tuista menee viidennekselle tiloista. Itä-Euroopan maissa edellinen luku on yleensä reilusti yli 80 prosenttia.
Menetys jopa miljardin luokkaa
Tukikatto ei välttämättä johda siihen, että tuki suuntautuu enemmän pienemmille viljelijöille. Katto voi johtaa myös siihen, että esimerkiksi Koneen pääomistaja Antti Herlinin kaltaiset isot tilalliset pilkkovat nykyisiä isoja tiluksiaan.
Iso kysymys jatkossa on se, pärjäävätkö suomalaiset viljelijät vähemmällä rahalla isompien vaatimusten kanssa. Suunniteltu leikkaus on tällä hetkellä vähintään noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kun kyse on useamman vuoden linjauksista, menetys hipoo jo lähemmäs miljardia euroa.
Ministeri Lepän mukaan vaikeissa kannattavuusongelmissa painiva suomalainen tuottaja on kovilla esityksen edessä.
Uudessa esityksessä annetaan jäsenmaille enemmän valtaa päättää mitä halutaan, mutta tarkoittaako se myös uusia keinoja rahoittaa tuotantoa, jää nähtäväksi.
Varsinaisia päätöksiä tulevasta maatalousohjelmasta tehdään mahdollisesti vasta reilun vuoden päästä.
Suomi pääsi Euroviisujen finaaliin – Aalto esiintyi tyylipuhtaasti
Saara Aalto eteni jatkoon euroviisujen ensimmäisestä semifinaalista tiistai-iltana jännittävien vaiheiden jälkeen. Suomi mainittiin jatkoon menevistä kymmenestä maasta vasta toiseksi viimeisenä. Aalto kertoo huutaneensa kovempaa kuin koskaan, kun Suomi mainittiin. Monsters-kappaleen esitys meni laulajan mukaan hyvin, vaikka hänellä ei olekaan siitä paljonkaan muistikuvia. Tästä voit katsoa videon esityksestä. Euroviisujen finaalin harjoitukset alkavat perjantaina, ja lauantaina Aalto pyrkii vetämään jälleen show’n, jossa kaikki menee nappiin.
Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla
Suomi poikkeaa anonyymissa verkko-ostamisessa selkeästi muista maista. Kansainvälinen huumetutkimus Global Drug Survey kysyi suomalaisilta käyttäjiltä, mistä he ovat aineensa hankkineet. Miltei joka toinen vastanneista kertoi ostaneensa huumeita vuoden sisällä salatusta Tor-verkosta. On viitteitä, että jopa yläkouluikäiset olisivat saaneet kasvottomilta kryptomarkkinoilta huumausaineita käsiinsä.
Leijonat jatkaa hurjassa vireessä – Norja jäi täysin vastaantulijaksi
Suomi otti kolmannen perättäisen voittonsa jääkiekon MM-kisoissa, kun Norja kaatui 7–0-lukemin. Leijonat karkasi jälleen heti ottelun alkuhetkillä, eikä norjalaisilla ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia koko ottelussa. Suomen joukkueen hahmo oli Mikael Granlund, joka takoi tehot 1+2. Ennen Norja-ottelua kapteeni Granlundilla oli kasassa yksi syöttöpiste. Leijonien maaliero kolmen voiton jälkeen on hurja 23–2. Lue tästä, miten ottelu eteni hetki hetkeltä.
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Yhdysvallat vetäytyy Iranin ydinasesopimuksesta
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kertoi Iranin ydinasesopimusta koskevasta päätöksestään tiistai-iltana Suomen aikaa Valkoisessa talossa. Trump sanoi Yhdysvaltojen vetäytyvän Iranin ydinsopimuksesta ja palauttavan Iranin vastaiset pakotteet. Presidentti kertoi myös olevansa valmis neuvottelemaan uuden, paremman sopimuksen. Iranin presidentin Hassan Rouhanin mukaan Iran haluaa pitää kiinni vuonna 2015 sovitusta ydinsopimuksesta, vaikka presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat irtaantuu sopimuksesta. Iran sanoo pitävänsä kiinni sopimuksesta, jos muut maat varmistavat, että sen edut turvataan.
Donald Trump tiedotustilaisuudessa Washingtonissa tiistaina.Saul Loeb / AFP
Aurinkoinen kevätsää jatkuu
Sää jatkuu lähipäivien ajan aurinkoisena ja poutaisena. Aurinko paistaa arkiviikon ajan suuressa osassa maata pilvettömältä taivaalta. Lämpötilat kohoavat hieman päivä päivältä niin, että viikonloppuna etelässä saatetaan hätyytellä jo 25 astetta. Lapissakin lämpötila kohoaa lähipäivinä 20 asteen vaiheille ja pohjoisen loput lumet sulavat nopeasti. Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Sarjakuristajana tunnetun Michael Penttilän asianajajan Kari Erikssonin mukaan vaaralliseksi arvioitua ihmistä ei voida eristää pelkän pelon vuoksi.
Penttilällä on kontollaan raskaita rikoksia. Hänet on tuomittu aiemmin kolmesta henkirikoksesta ja useista muista vakavista väkivallanteoista.
Penttilä vapautui vankilasta joulukuussa 2016. Viime vuonna miestä epäiltiin henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syyttäjän mukaan Penttilä aikoi kuristaa 17-vuotiasta tyttöä, joka asui samassa taloyhtiössä kuin Penttilä.
Poliisi otti Penttilän kiinni ja vaati Helsingin käräjäoikeutta vangitsemaan hänet. Penttilä oli viime keväänä ja kesällä vangittuna, kun käräjäoikeus käsitteli asiaa.
Käräjäoikeus katsoi heinäkuussa, että tapauksessa ei ollut riittävää näyttöä vangitsemiseen.
– Silloin oikeudella ei ole muuta mahdollisuutta kuin päästää tällainen henkilö vapaaksi. Sellaista konstia, jolla joku ihminen eristetään ihan vain jonkun pelon vuoksi, ei ole olemassa. Sitten täytyy kääntyä lainsäätäjän puoleen, Eriksson sanoo.
Viime lokakuussa hovioikeus hylkäsi Penttilää koskevan vangitsemismääräyksen, koska vangitsemiselle ei esitetty uusia perusteluja. Hovioikeuden on määrä antaa tuomionsa tapauksesta pian.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, että jos syyte on hylätty, niin käräjäoikeus ei voi lain mukaan määrätä henkilöä pidettäväksi vangittuna hovioikeuden käsittelyyn saakka.
– Se pulma tässä on ollut, että kun hänet on käräjäoikeudessa vapautettu, niin häntä ei ole ilman mitään uutta selvitystä voitu uudelleen vangita.
Tolvasen mukaan vaadittava uusi peruste voisi olla vaikkapa se, että henkilö pyrkii karttamaan oikeudenkäyntiä hovioikeudessa tai se, että hänen katsottaisiin jatkavan rikollista toimintaa käräjäoikeuden tuomion ja hovioikeuden tuomion välillä.
– Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin rikollisen toiminnan jatkamisvaaralla häntä oli pyydetty vangittavaksi hovioikeudessa. Se on vähän hankala tilanne, kun on jo syyte hylätty käräjäoikeudessa. Lainsäädäntö ei oikein taivu tällaiseen tilanteeseen.
Asianajaja perää tutkintarauhaa
Asianajaja Eriksson katsoo, että Penttilän tuoreimman rikosepäilyn esitutkinta olisi syytä saada suorittaa rauhassa. Hänen mukaansa esitutkinnan jälkeen on aika tehdä tarpeellisia johtopäätöksiä.
– Se ei ole koskaan hyvä linja, että jos on epäilystä kysymys, niin ihminen tuomitaan jo siinä vaiheessa, Eriksson sanoo.
Asianajaja muistuttaa, että Suomi on oikeusvaltio, joten kaikilla on oikeus puolustukseen ja tutkintaan.
Helsingin käräjäoikeus vahvisti tiistaina, että Penttilää vaaditaan vangittavaksi keskiviikkona. Epäilty rikos on murha Helsingissä 13. huhtikuuta.
Saara Aalto ja Monsters on äänestetty Euroviisujen finaaliin. Suomen lisäksi ensimmäisestä semifinaalista jatkoon pääsivät Itävalta, Viro, Kypros, Liettua, Israel, Tshekki, Bulgaria, Albania ja Irlanti.
Näin ollen ennakkosuosikit, kuten Kypros, Viro ja Tshekki pitivät Saara Aallon ja Suomen tavoin pintansa.
Jatkopaikkaa vaille jäivät Azerbaijan, Islanti, Belgia, Valko-Venäjä, Makedonia, Kroatia, Kreikka, Armenia ja Sveitsi.
Lokakuussa 2017 ujelsi Kokkolassa kaksikerroksisen omakotitalon alakerrassa palohälytin. Yläkerran asukas havahtui ääneen, riensi paikalle, mutta savua oli jo kaikkialla. Se oli vuonna 1957 valmistuneen puisen talon menoa.
Kotinsa menetti kaksi Mäkelän perhettä: alakerrassa asuneet vanhemmat ja yläkerrassa asunut poika kihlattuineen. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta palossa kuolivat perheen lemmikit.
Suomessa syttyy vuosittain noin 3 000 asuinrakennuspaloa. Määrä on ollut viime vuosina lievässä laskussa, ja erityisesti ovat vähentyneet pientalopalot.
Mäkelät eivät jääneet tilanteessa yksin. Apua saatiin niin Facebook-ryhmien kuin SPR:n kautta.
– Se oli tosi tärkeää. Esimerkiksi SPR:n starttirahan avulla saatiin haettua kaupasta vaatteita, että päästiin taas alkuun.
Alussa Mäkelät asuivat parisen viikkoa hotellissa. Se tuntui Juhani Mäkelästä epätoivoiselta, vaikka henkilökunta oli auttavaista. Nyt he asuvat vuokralla.
Vakuutusyhtiölle kiitosta
Ratkaiseva tekijä palon syttymissyyn selvittämisessä oli valvontakamera. Se näytti, että palo sai alkunsa talon alakerrassa, kun koira puri sohvalla sähkölaitetta, jonka akku räjähti. Juhani Mäkelän mukaan valvontakamerasta oli iso hyöty.
– Vakuutusyhtiön kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, kun syttymissyylle löytyi todiste.
Juhani MäkeläRaila Paavola / Yle
Valtaosan Suomessa syttyvistä rakennuspaloista aiheuttaa tavalla tai toisella ihminen, toiseksi yleisin palonsyy on kone tai laite. Eläimen aiheuttamia tulipaloja syttyy vuosittain enimmillään puolensataa.
Kohtalotovereille on ymmärrystä
Huhtikuun lopulla Kokkolassa Kälviän keskustassa paloi kahdeksan asunnon rivitalo. Uutinen nostatti Mäkelöissä kylmiä väreitä ja omia muistoja shokista ja eestaas ryntäilystä. He kävivät myös katsomassa Kälviän palopaikkaa.
Tiesi sen, mitä ihmiset kokee sillä hetkellä, kun mitään ei enää ole. Harriet Mäkelä
– Oli se kyllä karua katsottavaa, tuli ihan kauhea olo. Tiesi sen, mitä ihmiset kokee sillä hetkellä, kun mitään ei enää ole.
Juhani Mäkelä muistelee, että ensimmäinen pari kuukautta kodin menetyksen jälkeen meni vähän sumussa. Hiljalleen elämä lähti taas eteenpäin, mutta edelleen kokemukset palaavat uniin, erityisesti eläinten menetykset. Juhani ei pystynyt pariin viikkoon menemään edes kauppaan, kun mieleen tuli ruuan ostaminen eläimille.
Uusi koti tuo toivoa
Uuden kodin rakentaminen vanhan paikalle on nyt hyvässä vauhdissa. Mäkelöiden on tarkoitus päästä muuttamaan syksyllä. Tästäkin talosta tulee koti kahdelle perheelle.
Mäkelät luottavat uuteen rakentamiseen ja sen parempaan paloturvallisuuteen.
Kyllä se nyt varmaan parempi on kuin sellainen vanha talo, jossa on seinät täynnä sahanpurua. Sami Mäkelä
– Kyllä se nyt varmaan parempi on kuin sellainen vanha talo, jossa on seinät täynnä sahanpurua, sanoo Sami Mäkelä.
Videovalvontaan Mäkelät luottavat jatkossakin, vaikka eläimiä ei uuteen taloon suunnitellakaan. Niistä luopuminen tuntui kaikkein raskaimmalta.
– Ei edes kultakalaa! En halua kokea sitä luopumista ainakaan vähään aikaan, kertoo Harriet Mäkelä.
Kun kolmikolta kysyy, mitä palo opetti, tulee vastaus yhdestä suusta:
Punaisilla oli sisällissodassa käytössä ase, jollaista ei ennen oltu nähty. Punakaartin eliittitaistelijoiden miehittämä panssarijuna n:o 1 osallistui taisteluihin ympäri Etelä-Suomea. Valkoiset kokivat kauhun hetkiä ja punaiset hurrasivat, kun panssarijuna osallistui taisteluihin muun muassa Tampereen seudulla.
Hyöty jäi toivottua pienemmäksi
Sodan alussa maan eteläosien rataverkko ja tärkeimmät Suomen Valtion Rautateiden konepajoista jäivät punaisten haltuun. Autoliikenne oli tuohon aikaan vielä vähäistä ja maantietkin huonokulkuisia. Rautatiet olivatkin strategisesti tärkeä kulkuväylä. Punaiset aloittivat panssarijunien valmistamisen Fredriksbergin eli nykyisen Pasilan konepajalla. Punaiset saivat myös kokemuspohjaista tietoa venäläisiltä panssarijunien käytöstä.
Rautateiden hallinnasta käytiin sisällissodassa kiivaita taisteluja. Panssarijunat tukivat punaisten joukkoja, niillä kuljetettiin miehistöä ja varusteita. Junien sotilaallinen hyöty jäi kuitenkin toivottua pienemmäksi. Pelottavan ja tehokkaan aseen käytössä punaisilla oli paljon puutteita.
Kaoottinen toiminta koitui päällikön kohtaloksi
Huolimattomuus, epäonnistuneet ajoitukset ja silkka huono onni seurasivat toinen toistaan. Toiminta taisteluissa oli kaoottista ja viestintä huonoa. Karuimmin sen koki panssarijuna n:o 1:n päällikkö Armas Toivonen. Kun hän nousi tähystämään, omat tykkimiehet ampuivat päällikön pään irti. Myös päälliköiden juopottelu, keskinäiset riidat ja kykenemättömyys johtaa ja motivoida kapinamielistä joukkoa löivät naulaa punaisten arkkuun.
Panssarijunien käyössä olisi ollut paljon parannettavaa, tietää Panssarimuseon johtaja Timo Teräsvalli.Timo Leponiemi / Yle
– Niiden käyttöä olisi pitänyt koordinoida vähän tarkemmin jalkaväen suhteen. Toki bolsevikki-Venäjältä tuli ammattitaitoisia panssarijunan käyttäjiä, jotka opastivat ja antoivat vinkkejä, millä tavalla niitä pitää käyttää. Panssarijunien teho lisääntyikin sisällissodan loppua kohden, kertoo Panssarimuseon johtaja Timo Teräsvalli.
Panssarijunissa veturi sijaitsi junan keskellä. Junien päissä oli kevyet soravaunut. Niillä varauduttiin mahdollisiin miinoihin radalla.
– Jos junalla ajoi miinaan, ainoastaan vähämerkityksinen vaunu tuhoutui, eikä esimerkiksi arvokas veturi, huomauttaa Teräsvalli.
Miehistö selvisi ilman ankarinta rangaistusta
Kirjailija Tuija Wetterstrand on perehtynyt panssarijuna n:o 1:n vaiheisiin. Kirjassaan Punaisten panssarijuna 1918 hän seuraa tämän panssarijunan vaiheita miesten silmin, toiveikkuudesta veriseen käännekohtaan ja paniikinomaiseen pakoon vihollisen tieltä.
– Miehistön kohtalo sodan päätyttyä oli kuitenkin selvästi lievempi kuin monien vähäpätöisempiiin taisteluihin osallistuneiden miesten. Yhtään panssarijunan miehistä ei teloitettu ja tuomiot olivat muihin verrattuna muutenkin lieviä, toteaa Wetterstrand.
Sisällissodan muistojuhlaviikkojen pääjuhlatapahtumassa keskiviikkona höyryveturin vetämä museojuna kulkee Riihimäeltä Lahteen sodan tapahtumapaikkojen läpi. Junalla matkustava yleisö ehtii Lahdessa iltapäivällä järjestettäviin seminaareihin, iltamiin ja seuraavan päivän tapahtumiin Hennalaan. Juna palaa Lahdesta Riihimäelle helatorstaina.
Panssarimuseolla osia kahdesta punaisten junasta
Ainutkertaisia osia punaisten panssarijunista löytyy Panssarimuseosta Hattulan Parolasta. Siellä on tallella osia punaisten kahdesta panssarijunasta. Koonnelmassa on myös vaunut kahdesta muusta panssarijunasta.
Punaisten junat eivät ole enää alkuperäisessä asussa, sillä niitä parannettiin myöhempiin sotiin. Panssarijunien merkitys toisen maailmansodan aikaan oli kuitenkin jo selvästi vähäisempi, sillä lentokoneet olivat tuhoisa uhka panssarijunille.
Miksette lisäänny ja täytä maata, miksette osta asuntoja, elä säästeliäästi, sijoita arvoasuntoihin ja osakkeisiin? Miksi te vain räpsitte selfieitä, homehdutte riippukeinuissa ja olette niin kuin ette ymmärtäisi, että kaikki se, mitä te nimitätte “kohtuuttomiksi heikennyksiksi” elinolosuhteisiinne, on tosiasiassa vain teidän omaksi parhaaksenne?
Miksi te ette äänestä? Miksi ette liity puolueisiin tai asetu ehdolle maakuntavaaleihin?
Nuoret, te katalat madot, voisitte periaatteessa olla ihan siedettäviä, mutta kun te ette lainkaan tahdo käsittää, että teidän tehtävänne on miellyttää edellisiä sukupolvia.
Kiittämättömyys ilmenee joka käänteessä.
Otetaanpa esimerkiksi tämä koulussa vatuloiminen. Te ette millään näytä ymmärtävän, että tämä eläminen hoidetaan niin, että viimeistään siinä rippikoulun jälkeen olisi hyvä tietää, mikä on oma ”juttu”, ja sen jälkeen ruveta määrätietoisesti rakentamaan monipuolista asiantuntijuutta siinä ”jutussa”. Erityisen hyvä olisi, että se ”juttu” olisi jotenkin elinkeinoelämän eli meidän yritystemme tarpeisiin sopiva.
Jotta tässä onnistuttaisiin parhaalla mahdollisella tavalla, me pistettiin koululaitos ihan sekaisin. Tehän tykkäätte niistä pädeistä ja pödeistä ja kun te vain tuijotatte niitä kaiket päivät, niin teistä on tullut ihan hirveän levottomia, ette yhtään kestä sellaista perinteistä pulpettia, pitää olla dynaamisia luokkahuoneita, joissa ei ole yhtään seinää mutta ihan mielettömästi mahdollisuuksia kyllä on. Te ette enää osaa lukea ettekä puhua paitsi niillä emotseilla vai mitä ne on, niin me vaihdettiin loputkin kirjat äppeihin, koska sähläämällä rakennetaan monialaista oppimista.
Onko selvä?
Sitten kun te olette sählänneet itsenne lukion loppuun, niin me ajateltiin, että olisi todella kätevää, ettei sitä alaa tarvitse enää yhteishaussa turhaan ruveta arpomaan, vaan otetaan se mikä otetaan ja sillä hyvä. Sitä kutsutaan ensikertalaiskiintiöksi ja se on ihan oikein teidänkaltaisillenne vetelyksille.
Sieltä korkeakoulusta olisi parempi päästä pihalle vielä kun omin jaloin pääsette, niin me ajateltiin, että parhaiten teitä kannustaa se, että annetaan teille vähemmän rahaa ja vähemmän aikaa, otatte vaikka enemmän lainaa sitten.
Hetkinen, nyt kuului jotain piipitystä. Ai töitä? Ai oman alan töitä opiskeluaikana?
No sopisiko sellainen järjestely, että käytte pari minuuttia kuussa töissä, ja jos sen yli lipsahtaa, niin maksatte ne tuet plus erittäin kohtuullisen koron takaisin. Tai ei niitä kaikkia välttämättä tarvi maksaa, mutta selvittäkää itse, miten Kela toimii, ei täällä ketään paapomaan ruveta.
No sopisiko sellainen järjestely, että käytte pari minuuttia kuussa töissä, ja jos sen yli lipsahtaa, niin maksatte ne tuet plus erittäin kohtuullisen koron takaisin. Tai ei niitä kaikkia välttämättä tarvi maksaa, mutta selvittäkää itse, miten Kela toimii, ei täällä ketään paapomaan ruveta.
Kuinka kauan sen gradun kanssa vielä kestää? Voisitteko pliis pistää vähän vauhtia, niin pääsisitte kiinni työelämään? Se olisi hirmuisen tärkeää meidän eläkejärjestelmän varmuuden turvaamisen kannalta. Ai miten oman alan töitä saa ilman oman alan työkokemusta? No tietenkin oikealla asenteella ja intohimoisella duunilla, sitä työnantajat nykyään arvostaa.
Hei nuoret, meillä on idea! Mitä jos tehtäisiin niin, että helpotetaan teidän irtisanomista, ihan vain teidän ja elinkeinoelämän omaksi parhaaksi? Ettehän te muutenkaan vakituisia töitä osaa arvostaa, te vain etsitte itseänne Balilla ja löydätte itsenne vuokrayksiöstä Kalliosta. Miksette osta omakotitaloa Sotkamosta? Miksette pidä koko Suomea asuttuna? Te ette ymmärrä juurianne ettekä tiedä, mistä maito tulee. Onko teillä edes ajokorttia?
Hei nuori, ymmärrätkö, miten vastuutonta on elää tuolla tavalla kädestä suuhun? Kannattaisi vähän ajatella eläkkeitäkin. Ja lopettakaa se avokadojen syöminen ja kahvin juominen, ettekö käsitä, miten vakava asia ilmastonmuutos on? Se voi iskeä hetkenä minä hyvänsä, kun te ja miljoonat ilmastopakolaiset sitä vähiten odotatte.
Silloin teillä on se opintolaina ja teidän repaleiset silpputyöt, neljä euroa eläkettä ja neliömetri napajäätä, niin mikä on, miksette hanki lapsia ja vaihda meidänkin vaippojamme siinä samalla?
Nuoret, miksette te osaa elää?
Tuija Siltamäki
Tuija Siltamäki on Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja, jonka eläkesäästämisen kantava strategia on kuolla alle 60-vuotiaana.
Rakennusalan työehtoneuvottelut jatkuvat vielä tänään keskiviikkona. Neuvottelujen yllä leijuu uhka laajasta työnantajan ilmoittamasta työsulusta, joka pysäyttäisi satoja työmaita ympäri Suomen. Työsulku alkaa huomenna torstaina, jos neuvotteluissa ei saavuteta sopua.
Työsulussa työntekijöiltä loppuu palkanmaksu saman tien. Menetetyn palkan korvaukseksi Rakennusliitossa on päätetty maksaa työsulun piirissä oleville jäsenille 50euron työtaisteluavustus päivää kohden. Avustus maksetaan kahden viikon välein.
Avustusta saavien tulot putoaisivat reilusti, sillä EK:n tuntiansiotilastojen mukaan rakennusalan päiväpalkat olivat vuonna 2016 noin 140 euroa.
Viikkoansio putoaisi siten 700 eurosta 250 euroon eli tulot olisivat vain vähän päälle kolmannes aiemmasta.
Rakennusliiton nettisivujen mukaan liitossa on noin 87 000 tuhatta jäsentä. Jos kaikki jäsenet olisivat työsulun piirissä, korvaus maksaisi Rakennusliitolle reilusti yli neljä miljoonaa euroa päivittäin.
Todellisuudessa avustusta maksettaisiin vain osalle jäsenistä. Jos korvausta maksettaisiin noin joka toiselle, kuluja kertyisi sittenkin reilusti yli kaksi miljoonaa euroa joka päivä.
Rakennusliiton varallisuus kestää avustuksen maksamista hyvin, sillä liitolla on kymmenien miljoonien eurojen omaisuus. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä sijoitusten tasearvo oli 58 miljoonaa euroa, joten sijoitusten arvo lienee nyt jo yli 60 miljoonaa euroa.
Tasaisen vauhdin taulukolla sijoitusomaisuus riittäisi siten reilun kuukauden kestävään työsulkuun, jos jäsenille maksettava avustus rahoitettaisiin kokonaan sijoitusvaroista, ja avustuksen piirissä olisi noin puolet liiton jäsenistä.
Rakennusliitto kertoo mitoittaneensa avustuksen niin, että sen avulla kestetään pitkäkin työtaistelu.
Teollisuuden menetykset kymmeniä miljoonia
Rakennusteollisuuden laskelmissa työsulun kustannus olisi 50 miljoonaa euroa päivässä. Summasta noin 40 miljoonaa koostuu pysähtyvien rakennustyömaiden menetyksistä ja 10 miljoonaa rakennustuoteteollisuuden pysähtymisestä kokonaan.
Rakennusteollisuudessa arvioidaan, että noin joka toinen työmaa pysähtyy. Rakennusyrityksistä vähän yli puolet on järjestäytynyt työnantajaliittoon.
Rakentamisen toimialan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin kuusi prosenttia. Pitkä työsulku saattaisi siten heilutella hieman tämän vuoden talouskasvulukujakin ainakin prosentin kymmenysten tasolla. Toisaalta työsulun päätyttyä rakentaminen jatkunee entiseen tahtiin, ellei sitäkin kiivaammin.
Ongelmia myös asunnonvaihtajille?
Jos työsulku pitkittyisi, ongelmia voisi tulla myös uuden asunnon valmistumista odottaville kansalaisille. Työsulun takia runkovaiheessa olevat kerrostalotyömaat seisahtuvat helposti, kun betonin ja elementtien toimittaminen pysähtyy.
Jo parin sadan kerrostalon rakentamisen pysähtyminen voi vaikuttaa tuhansien ihmisten muuttoaikatauluihin.
Voi syntyä hankala ketjureaktio, kun vanhasta jo myydystä asunnosta pitäisi muuttaa pois, vaikka uusi asunto ei ole vielä valmis. Lisäksi valmistumisen viivästymisistä voi syntyä korvausvaateita rakennusyhtiöille.
Viime vuosikymmenten pisin työsulku koettiin Suomessa vuonna 2005, kun Metsäteollisuuden asettama työsulku kesti kuusi viikkoa toukokuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Tilastokeskuksen mukaan työsulussa ja sitä edeltäneissä Paperiliiton pistelakoissa menetettiin peräti puoli miljoonaa työpäivää.
WASHINGTON Donald Trump toteutti tiistaina jälleen yhden vaalilupauksistaan sanoutumalla irti Iranin ydinsopimuksesta. Maailmalla vain Israel ja Saudi-Arabia ovat kiitelleet päätöstä. Muut ovat noituneet sitä tai vähintäänkin pyöritelleet päätään.
Trump haukkui Iran-sopimusta surkeaksi ja syytti kaikesta edeltäjäänsä Barack Obamaa. Täydellisenä Iranin kanssa kolme vuotta sitten saavutettua sopua ydinvoiman rauhanomaisesta käytöstä ei ole pitänyt kukaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron yritti kuitenkin Washingtonissa vieraillessaan selittää Trumpille, että se on puutteistaan huolimatta paras mahdollinen.
Trump selitti tiistaina Valkoisessa talossa sinänsä järkeenkäyvästi, miksi sopimus on hänen mielestään susi. Ongelma on siinä, ettei hän tarjonnut sen tilalle mitään. Sopimuksen kaksi tärkeintä osapuolta ovat Iran ja Yhdysvallat, joka nyt vain jätti sen.
Trump sanoi olevansa valmis neuvottelemaan, mikäli Iranin johto neuvotteluihin suostuu. Hän esitti vaatimuksia Iranin ohjusarsenaalin ja uraanin sekä plutoniumin varastojen karsimisesta, mutta ei kertonut, miten asiassa pitäisi edetä.
Yhdysvaltain kumpikin valtapuolue näkee Iranin terrorismia tukevana, Israelin tuhoamista vannovana valtiona, joka pyrkii poliittiseksi ja sotilaalliseksi mahdiksi. Senaatin demokraattien ryhmänjohtaja Chuck Schumer kuitenkin harmitteli sitä, miksi Trump meni hylkäämään vuosien työn sen sijaan, että olisi lähtenyt kehittämään Iranin ydinsopimusta.
Trump toimi samalla tavalla vuosi sitten Parisiin ilmastosopimuksen kanssa. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta, koska Trump piti sitä huonona. Siitä lähtien on ollut epäselvää, mitä hän haluaa tilalle tai onko jopa mahdollista, että Yhdysvallat vielä palaa takaisin sopimuksen piiriin.
Iranin sopimuksen hylkääminen lisää välittömästi jännitettä Lähi-idässä. Iranin ja Israelin välit ovat räjähdysherkät.
Talouspakotteet koettelevat iranilaisten taloutta. Yhdysvaltalaisista suuryrityksistä Boeing on nyt menettämässä jättimäiset matkustajakonekauppansa. Boeing ja eurooppalainen Airbus ehtivät sopia talouspakotteiden purkauduttua 40 miljardin dollarin eli vajaan 34 miljardin euron kaupoista Iraniin.
Sekin on epäselvää, miten Trumpin päätös vaikuttaa Pohjois-Korean ydinaseista käytäviin neuvotteluihin. Ulkoministeri Mike Pompeo on matkustanut Pjongjangiin valmistelemaan Trumpin ja Kim Jong-unin huipputapaamista, jonka pitäisi toteutua lähiviikkojen aikana.
Toiset asiantuntijat näkevät, että Trump vaikeutti Kimin kanssa käytäviä neuvotteluja. Trumpin oma kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton arvelee sen lähettäneen Pohjois-Koreaan päinvastaisen signaalin siitä, että Trumpille kelpaavat vain kattavat ja pitkäaikaiset sopimukset.
Euroviisujen ensimmäinen semifinaali oli suomalaisittain hermoja raastavaa katsottavaa. Se ei johtunut Saara Aallosta, sillä hän oli vetänyt Monsters-kappaleensa esityksen virheettömästi.
Jännitys oli piinaava, kun jatkoon meneviä kymmentä maata alettiin luetella. Suomi mainittiin vasta toiseksi viimeisenä.
– Jännitti ihan sikana. Toisaalta mulla oli vähän sellainen fiilis, että ne on kuiteskin tehnyt sen tahalleen, kun ne tietää, miten iso juttu tämä on minulle. Laitetaan Saara tuonne toiseksi viimeiseksi ja juurikin toiseksi viimeiseksi. Nämä mun toiset sijat vain jatkuvat.
Kun Suomi mainittiin, Saara Aalto kertoo huutaneensa kovempaa kuin koskaan.
Monsters-kappaleen esitys meni laulajan mukaan hyvin, vaikka hänellä ei olekaan siitä paljonkaan muistikuvia. Aivan lavan edessä ollessaan hän muistaa saaneensa katsekontaktia yleisöön, joka hymyili ja lauloi mukana.
– Toisen kertosäkeen aikana näin paljon Suomen lippuja ja ihmisillä oli kädet ilmassa. Se oli sairaan siistiä!
Aallon esitys sai Lissabonin viisuareenalla yhdet illan isoimmista aplodeista.
Tähtäimessä hyvä sijoitus
Ennen lauantain viisufinaalia Saara Aalto ei jää lepäilemään. Hänellä on keskiviikkona keikka viisubileissä ja etukäteen on sovittu jo lukuisia haastatteluja eri maihin ja erityisesti Britanniaan.
Finaalin harjoitukset alkavat perjantaina, ja lauantaina Aalto pyrkii vetämään jälleen show’n, jossa kaikki menee nappiin.
Suomen viisuedustaja pyrkii saamaan finaalissa mahdollisimman hyvän sijoituksen.
– Tietenkin haluasi, että tulisi hyvä sijoitus. Olen tottunut kakkossijoihin ja aika hyviin sijoituksiin, niin onhan tämä jännää, miten tässä käy. Finaalissa on aivan hirvittävä määrä lauluja. Suurin osa ihmisistä kuule ne vain yhden kerran, niin miten niitä voi pistää mihinkään järjestykseen, Aalto ihmettelee.
Aalto pyrkii olemaan finaalissa rauhallisena ja katsoa, tuleeko pisteitä vai ei.
– Parhaamme ja kaikkemme olemme tehneet. Toivottavasti Suomi siellä iloitsee, juhlii ja kannustaa loppuun asti.
