Egyptissä nuoriso-oikeus on vapauttanut nelivuotiaan pojan, jota syytettiin luokkakaverinaan olleen tytön suukottamisesta esikoulussa. Asiasta kertoi al-Arabiya.
Tapaus sattui Beheiran piirikunnassa Egyptin pohjoisosassa viime joulukuussa. Tytön isä oli valittanut asiasta poliisille ja haastoi pojan oikeuteen.
Lapsen asianajajan mukaan syyttäjä oli siirtänyt asian lieviä rikoksia käsittelevästä tuomioistuimesta nuoriso-oikeuteen, joka vapautti pojan syytteistä. Nuoriso-oikeuden mukaan syytteet olivat tapauksen huomioon ottaen kohtuuttomia. Lapsi tuomittiin syyttömäksi.
Yhdysvallat on asettanut pakotteita kuudelle ihmiselle ja kolmelle yritykselle, joilla se sanoo olevan yhteyksiä Iranin vallankumouskaartiin. Yhdysvallat ei nimennyt, keihin pakotteet kohdistuvat, mutta sanoi kaikkien olevan iranilaisia.
Yhdysvaltain mukaan he ovat auttaneet Iranin vallankumouskaartia hankkimaan salaa miljoonia dollareita toimintansa rahoittamiseen. Valtiovarainministeri Steven Mnuchin kutsui sitä pahantahtoiseksi toiminnaksi.
Hän syyttää myös Iranin keskuspankkia siitä, että se on auttanut verkostoa kiertämään länsimaiden pakotteita ja nostamaan dollareita ulkomaalaisista pankeista.
Presidentti Donald Trump ilmoitti tiistaina, että Yhdysvallat vetäytyy Iranin ydinsopimuksesta. Kyseessä ovat ensimmäiset Yhdysvaltain Irania vastaan asettamat pakotteet sen jälkeen.
Musiikkipalvelu Spotify on poistanut R&B-laulaja R. Kellyn musiikin soittolistoiltaan. Laulajaa ei myöskään enää näy Spotifyn suosittelemien artistien joukossa.
Yhtiön mukaan päätös johtuu sen uusista linjauksista, jotka koskevat vihasisältöjä ja vihaan perustuvaa käyttäytymistä. Laulajan musiikkia ei kuitenkaan poisteta kokonaan palvelusta.
R. Kellyä on syytetty jo vuosikymmeniä naisten ja lasten hyväksikäytöstä. Laulaja on itse kiistänyt kaikki syytökset.
R. Kelly eli Robert Kelly on yksi 1990-luvun menestyneimmistä R&B-laulajista. Hänet tunnetaan muun muassa kappaleista I Believe I Can Fly, World's Greates ja Ignition.
Kampanja vaatii vaientamista
Syytökset R&B-laulajaa vastaan ovat nousseet viime aikoina jälleen pinnalle #metoo-kampanjan myötä. Useat naiset ovat syyttäneet häntä julkisesti seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Kellyä vastustavan kampanjan tunnuksena on laulajan vaientamista vaativa #MuteRKelly. Kelly on joutunut perumaan muun muassa Chicagoon suunnittelemansa konsertin.
Syytökset naisten ja lasten hyväksikäytöstä ovat jatkuneet vuosikymmeniä, kertoo uutissivusto Vox. Jo vuonna 1994 hän meni naimisiin tuolloin 15-vuotiaan laulajan Aaliyahin kanssa. Avioliitto mitätöitiin myöhemmin.
Hän on myös sovitellut useita oikeusjuttuja, joissa häntä on syytetty alaikäisiin kohdistuneista seksuaalisista teoista.
"Naisia hyväksikäyttävä seksikultti"
Viime vuonna uutissivusto Buzzfeed julkaisi artikkelin, jossa väitettiin laulajan pitävän kotonaan useita noin 20-vuotiaita naisia vastoin näiden tahtoa. R. Kellyn väitetään pahoinpitelevän naisia ja kontrolloivan heidän liikkeitään ja yhteyksiään ulkomaailmaan.
Naisten vanhempien mukaan kyseessä on näitä hyväksikäyttävä seksikultti.
Naiset ovat itse kiistäneet väitteet. Myös R. Kelly on itse kiistänyt kaikki syytökset. Hänet vapautettiin vuonna 2008 lapsipornografiaa koskevista syytteistä.
Luulisi, että äkkiseltään tanssilattialle eksynyt ihminen näyttää koomiselta, mutta mitä vielä. Kokematonkin tanssija kiehtoo katsojaa kuin tulenliekki.
Vielä enemmän tanssi vie mukanaan tanssijan itsensä. Tanssijan kuvaillaan pääsevän eräänlaiseen flow-tilaan, jossa hän keskittyy vain hetkessä olemiseen.
– Siinä varmaan viehättää se, että pää, sydän ja kroppa ovat yhtä. Se on musiikin ja liikkeen avioliitto, sanoo porvoolainen Ia Backman. Hän harrastaa Helsingin tanssiopistossa klassista balettia.
Myös helsinkiläinen Hanna Lavikka kokee tanssin hyvin samalla tavalla.
– Siinä pystyy unohtamaan arkipäivän murheet. Voi keskittyä vain siihen tanssiin eikä mihinkään muuhun.
Perjantaina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väittelevä ja itsekin tanssia harrastava Hanna Poikonen on huomannut saman.
– Siinä suodatetaan pois tarpeettomia liikkeitä, aistiärsykkeitä ja tarpeettomia mielentiloja. Tavallaan keskitytään vain siihen, mikä on siinä hetkessä tärkeää.
Miten sitten tiede selittää tanssijan tunnetiloja?
Tanssijan aivot reagoivat nopeasti
Poikonen osoittaa tanssin neurotieteen väitöskirjassaan, että musiikin vaikutus näkyy tanssijan aivoissa selvästi.
Varsinkin ammattitanssijoiden ääni- ja liikeaivokuoret kehittyvät aivan omalla tavallaan. Tämän vuoksi ammattitanssijan aivot reagoivat musiikkiin nopeammin kuin muusikoiden ja tanssia harrastamattomien aivot.
On mahdollista, että tanssiminen aktivoi syviä aivoalueita. Ne hallitsevat muun muassa tunne-elämää, muistia ja sosiaalista vuorovaikutusta.
– Musiikin puolella tällaisia tutkimuksia on tehty ja on havaittu, että musiikki aktivoi aivojen tunteitten käsittelyyn liittyviä alueita ainutlaatuisella tavalla, Poikonen sanoo.
Eikä tanssi aktivoi pelkästään tanssijan aivoja, vaan myös katsoja saa osan hyödystä. Tutkimuksen mukaan tanssi tosin aktivoi lähinnä sellaisten katsojien aivoja, jotka ovat tottuneet seuraamaan tanssia. Tämän vuoksi Poikonen rohkaisee muitakin opettelemaan tanssin katsomista.
– Jos on sellainen olo, ettei ymmärrä mitään, niin ryhtyy vain katsomaan ja antaa itsensä oppia tanssin kokemuksen myötä.
Poikosen tutkimuksen osallistui 20 ammattitanssijaa, 20 ammattimuusikkoa ja 20 kontrolliryhmän jäsentä. Kaikki olivat suomalaisia.
Helsingin tanssiopiston tanssijoita.Yle
Liike, kosketus ja musiikki – kaikki samassa
Tanssiin kuuluu paljon sellaista, jonka on muutenkin todettu vaikuttavan aivoihin ja hyvinvointiin. Liikunta, musiikki ja kosketus voivat kaikki jo yksistään parantaa aivojen toimintaa, tasapainoa tai tunne-elämää.
– Näiden kokonaisuutta ei ole tutkittu, mutta esimerkiksi pitkään jatkuva kosketus aktivoi aivojen palkkiojärjestelmää. Musiikki aktivoi aivoja kokonaisvaltaisesti, ja liikuntaa suositellaan jopa masennuksen hoitoon, Poikolainen sanoo.
Mikä näistä on sitten tanssissa tärkeintä? Ei yksistään mikään. Kosketus, yhteistyö, liike ja musiikki ovat kaikki yhtä tärkeitä.
Poikonen uskoo, että tanssin merkitys lisääntyy terapiamuotona. Hän on myös kehittänyt tutkimuksessaan menetelmän, joka tähtää mielen ja kehon hyvinvointiin nimenomaan tanssiliikkeiden ja neurotieteiden avulla.
Tanssin harrastajien määrästä ei ole tarkkoja tietoja, mutta arviot liikkuvat 150 000:sta jopa miljoonaan.
Oma lukunsa ovat paritanssikurssit ja klassinen baletti, joiden suosio on vakiintunutta. Tanssi kiinnostaa myös nuoria. Alakoululaiset pitävät tanssia kaikkein kiinnostavimpana taideharrastuksena ja yläkoululaisetkin toiseksi kiinnostavimpana, ilmenee Opetus- ja kulttuuriministeriön laajasta koululaiskyselystä vuosilta 2016–2017.
Suomen tanssioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Hannele Niiranen arvioi, että esimerkiksi street show dance ja tanssiinkin vivahtava parkour ovat lisänneet nuorten innostusta.
Maahanmuuttovirasto höllentää perheenyhdistämislinjaansa, mutta kaikkia se ei auta
Suomi on vaikeuttanut perheenyhdistämistä useaan otteeseen vuoden 2010 jälkeen. Tuore EU-tuomioistuimen päätös pakottaa Suomea höllentämään linjaansa. Lue tarina siitä, miten Suomen ulkomaalaislakiin tehty pieni muutos mullisti Habat Wardheren elämän. Hän ei ole nähnyt äitiään yli seitsemään vuoteen.
Maahanmuutosta Ruotsin vaalien kärkiaihe
Maahanmuutto on noussut yhdeksi ruotsalaisen vaalikeskustelun ykkösaiheista. Hallituksen suurin puolue, sosiaalidemokraatit, on kertonut haluavansa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa entisestään. Pääministeri Stefan Löfven on myös sanonut, ettei töihin, joissa ei ole työvoimapulaa, kannata hakea työntekijöitä toiselta puolen maailmaa. Ruotsi on kiristänyt linjaansa maahanmuuttoon syksyn 2015 jälkeen, kun maahan saapui noin 160 000 turvapaikanhakijaa. Puolueet yrittävät kalastella ruotsidemokraattien tukijoita takaisin omiin riveihinsä.
Stefan LöfvenMartti Kainulainen / Lehtikuva
Vanhoillislestadiolaiset yrittäjämyönteisiä
Lestadiolaisuus on yrittäjälle etu, sillä tiivis hengellisten suhteiden verkosto on suureksi avuksi myös liiketoimissa. Omasta yhteisöstä palkatuilta odotetaan joustavuutta silloin kun palkkoja on rästissä, toisaalta lestadiolaisyrittäjä voi tarjota uskonveljelle työpaikan puhtaasta auttamishalusta. Ensimmäinen lestadiolaisten liiketoimista valmistunut tutkimus kertoo, että vanhoillislestadiolainen liike on yrittäjämyönteisyydessä omaa luokkaansa.
Juha Kemppainen / Yle
Euroviisufinalistit selvillä
Loputkin Saara Aallon Monstersin kanssa kilpailevista euroviisuista valittiin torstai-iltana toisessa semifinaalissa. Euroviisujen finaalissa lauantaina nähdään kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta.
Vyacheslav Prokofyev / AOP
Sää jatkuu kesäisenä
Perjantain sää on koko maassa aurinkoinen ja kesäinen, ennustaa Ylen meteorologi Seija Paasonen. Lännestä kiertyy kuitenkin sateita vähitellen Lappiin ja illalla Käsivarren Lapissa voi jo kuurotella. Viikonloppuna osassa Lappia tulee sateita. Muualla sää jatkuu aurinkoisena ja poutaisena ja lämpenee edelleen.
Harmaaviiksinen Veijo Peurasaari ja hänen ruostunut, 21 vuotta vanha retkipyöränsä, ovat tuttu näky Meri-Lapin teillä. Päältä päin ei välttämättä arvaa, kuinka monta ajokilometriä kaksikolla on takanaan – saati edessään.
Peurasaari aikoo pyöräillä tänä vuonna 10 000 kilometriä. Tavoite on asetettu vain, koska mies huomasi ajaneensa harmillisen lähellä pyöreää lukua kahtena edellisenä vuonna. Huomaamattaan Peurasaari oli pyöräillyt 9500 kilometriä.
Nyt 74-vuotias eläkeläismies on päättänyt, ettei kymppitonni jää vajaaksi.
Hän on tehnyt itselleen tarkan suunnitelman: Kun toukokuun alkuun mennessä pyöräilykilometrejä on kasassa kolme tuhatta, pitää loppuvuonna ajaa noin tuhat kilometriä kuukaudessa, jotta tavoite täyttyy. Pyörän päällä kuluu vuodessa reilut 700 tuntia.
Peurasaari ei itsekään tiedä, miksi kilometrejä täytyy niin paljon kerätä.
– Onkohan vähän sitkeyttä ja jääräpäisyyttä. Kyllä tähän jonkinlainen intokin täytyy olla, eläkeläispyöräilijä toteaa.
Pyöräily on pitänyt keminmaalaisen miehen terveenä. Peurasaari itse arvelee olevansa paremmassa kunnossa nyt kuin työikäisenä. Eikä hänellä ole mitään aikomusta lopettaa.
– On pakko päästä pyöräilemään, Peurasaari nauraa.
Talvisin Veijo Peurasaari käyttää pyörässään nastarenkaita.Minna Aula / Yle
Harvinainen pyöräilijä: Vaatii hyvän peruskunnon
Yli 70-vuotiaita 10 000 kilometriä vuodessa pyöräileviä on harvassa. Keminmaalaisen Veijo Peurasaaren urakka on sekä arkipyöräilyä edistävän Pyöräliiton että alan harrastajien mukaan iso saavutus, vaikka ei ainutlaatuinen olekaan.
Vastaavat kilometrit olisivat kova suoritus nuoremmallekin.
– Se vaatii hyvän peruskunnon. Keskivertopyöräilijälle tulee noin 5000 kilometriä kesässä ja ammattilaisille 30 000, toteaa urheiluseura Alatornion Ahjon puheenjohtaja Matti Purtanen.
Alatornion Ahjo järjestää muun muassa vuosittaista Maratonpyöräily -tapahtumaa Lapissa. Purtasen mukaan pyöräilyyn voi huoletta hurahtaa vielä eläkeikäisenäkin, vaikka aiempaa taustaa ei olisikaan.
– Silloin aikaakin on. Yksikin kemiläinen kaveri sai 65-vuotislahjaksi maantiepyörän ja päätti sitten pyöräillä Kuopion kautta Loviisaan tytärtään moikkaamaan, Purtanen kertoo.
Nykytekniikka tallentaa ajoreissusta olennaisen
Vaikka Veijo Peurasaaren pyörä on vanha ja vähän ruosteinenkin, kulkee uusi tekniikka matkoilla aina mukana. GPS-paikannuksella varustettu rannesykemittari tallentaa ajoreissusta kaiken olennaisen.
– Laitan sen tietokoneeseen ja näen minkälaisen reitin olen tehnyt, mitkä olivat sykkeet, kalorien kulutus ja semmoiset. Se tekee tästä hommasta mielenkiintoisen, Peurasaari sanoo.
Veijo Peurasaaren pisin pyöräilyreissu on ollut noin 720 kilometrin matka Keminmaasta HelsinkiinMinna Aula / Yle
Veijo Peurasaaren pisin pyöräilyreissu on ollut noin 720 kilometrin matka Keminmaasta Helsinkiin. Siltä reissulta on miehen pisin päivämatkakin: yli 200 kilometriä.
Helsingin reissun jälkeen pyöräilijälle ei ole ollut tarvetta asettaa uutta pitkän matkan tavoitetta. Helpolla hän ei silti itseään päästä.
– Tavoitteena on ajaa joka kesä vähintään kerran yli sata kilometriä päivässä. Haluaisin joskus vielä käydä Lapissakin.
Lapin reissulla kilometrejä kertyy, sillä Keminmaasta esimerkiksi Kilpisjärvelle on matkaa vajaat 500 kilometriä.
Formulakuski Kimi Räikkönen saa pitää oman motocrossratansa Kirkkonummen vapaa-ajanasuntonsa yhteydessä. Vaasan hallinto-oikeus katsoo antamassaan päätöksessä, että Räikkönen ei tarvitse radalle ympäristölupia.
Räikkösen vapaa-ajanasunnon naapurit Kirkkonummella suivaantuivat pari vuotta sitten Räikkösen itselleen ja ystävilleen rakentamasta motocrossradasta. He valittivat asiasta Kirkkonummen kuntaan.
Kirkkonummen kunta katsoi, että Räikkösen omalle maalle rakentama rata ei tarvitse ympäristölupaa. Kunta teki myös desibeliselvitykset asiasta.
– Lopputulos oli, että äänimaisema muodostuu radan lähellä lähinnä lehtien havinasta ja linnunlaulusta, Kimi Räikkösen asianajaja Sampsa Kataja muistelee kunnan tekemää selvitystä.
Rata katsotaan pienimuotoiseksi
Naapurit valittivat kunnan päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että kunnan päätös on pitävä. Hallinto-oikeus on samaa mieltä, että rata ei tarvitse ympäristölupaa, sillä rata on rakennettu omalle maalle ja sen käyttö on pientä.
– Rata on rakennettu yksityiskäyttöön, eikä siellä ole tarkoitus pitää kisoja. Ääniäkään ei juuri kuulu, sillä aluetta on maisemoitu entisestään, asianajaja Kataja kertoo.
Kimi RäikkönenAOP
Rata on nyt ollut käytössä muutaman vuoden. Kimi Räikkösen asianajaja Sampsa Kataja uskoo, että naapurit eivät enää valita hallinto-oikeuden päätöksestä.
– Naapurit toivottavasti ovat nyt huomanneet, että rata ei aiheuta häiriötä eikä saastuta ympäristöä. Varmuudella vieressä kulkevalta Porkkalantieltä tulevat äänet ovat kovempia.
Kataja sanoo heidän uskovan, että naapureiden harmituksessa on kyse jotain muusta kuin melusta tai aidosta huolesta ympäristöä kohtaan.
– Se on aika vähäistä, mitä Kimi täällä yleensä edes käy. Jos sitä rataa muutama tunti käytetään kesässä, niin ehkä harmituksessa on kyse jostain muusta.
Terroristijärjestö Al-Shabaab kiinnostui Habat Wardherestä, kun tämä oli 14-vuotias. Teini puhui englantia, ja tuli epäilyttävän hyvin toimeen länsimaalaisten kanssa. Äiti päätti lähettää poikansa Somaliasta Suomeen turvaan.
Habat sai turvapaikan, mutta tulevaisuus ei näyttänyt valoisalta. Teini oli oudossa maassa ilman vanhempiaan.
– Piti puhua itseni kanssa. Miksi olen täällä? Mitä teen elämälläni? Päätin, että kun Suomesta kuitenkin saa tukea ja opiskella ilmaiseksi, se on mahdollisuus, joka pitää käyttää.
Nyt 21-vuotiasta Habat Wardhereä voisi pitää malliesimerkkinä onnistuneesta kotoutumisesta. Hän oppi nopeasti puhumaan suomea, löysi töitä, opiskeli lääketeknikoksi, ja perusti perheen.
Viime vuonna Habatista tuli Suomen kansalainen. Muukalaispassin vaihtuminen Suomen passiin tuntuu hyvältä.
– Tuntee itsensä enemmän ihmiseksi, eikä "muukalaiseksi". Passi auttaa myös käytännön asioissa, kuten verkkopankkitunnusten saamisessa.
Yksi palanen elämästä kuitenkin edelleen puuttuu: Habatin äiti jäi Somaliaan. He eivät ole nähneet toisiaan yli seitsemään vuoteen.
"Ankkurilapsien" tuloa hillittiin lakimuutoksilla
Wardheren perhe repesi kahtia Somalian sisällissodan vuoksi. Perheen yhdistymisen tielle tuli Suomen lainsäädäntö.
Vuonna 2008 Suomessa väiteltiin kiivaasti maahanmuutosta. Keskustelua kiihdytti maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuneiden perussuomalaisten kuntavaalimenestys ja Somaliasta saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Vuonna 2008 heitä saapui yli tuhat, kun aiempana vuonna määrä oli jäänyt alle sataan. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden osuus oli suuri. Vuonna 2008 heitä tuli yli 700, joista suuri osa Somaliasta.
Alaikäisiä kutsuttiin myös "ankkurilapsiksi". Se on etenkin maahanmuuttoa vastustavien käyttämä nimitys turvapaikanhakijalle, joka lähetetään Suomeen hakemaan turvapaikkaa ja myöhemmin järjestämään aikuiset maahan perheenyhdistämisen kautta.
Vuonna 2010 ulkomaalaislakia muutettiin niin, että perheenyhdistäminen tehtiin vaikeammaksi. Siis samana vuonna, kun Habat saapui Suomeen.
Yksi kiristyksistä koski Suomeen tulleen alaikäisen ikää. Muutosta ennen riitti, että vanhempansa Suomeen haluava pakolainen oli alaikäinen sinä päivänä, kun perheenyhdistämisprosessi pantiin vireille. Lakimuutoksen jälkeen hänen tuli olla alaikäinen vielä silloinkin, kun perheenyhdistäminen ratkaistiin.
Moni alaikäinen pakolainen ehti täysi-ikäistyä prosessin aikana. Habatin perheenyhdistämisprosessi venyi vuosien mittaiseksi.
– Äidin piti matkustaa Suomen suurlähetystöön haastatteluihin. En muista, oliko se Keniaan vai Etiopiaan. Joka tapauksessa jo matkarahojen keräämiseen meni aikaa, hän muistelee.
Perheenkokoajana toimi isoveli, joka oli tullut Suomeen ennen Habatia. Isoveli ehti täyttää 18 ennen päätöstä. Huoltosuhteen vanhempien ja lasten välillä katsottiin katkenneen, ja vanhemmille ei annettu oleskelulupaa.
– En usko, että isoveljeni edes tiesi ikärajoituksesta.
Vuoden 2010 jälkeen perheenyhdistämistä on kiristetty pariin otteeseen. Osin kiristyksistä johtuen yhä harvemman alaikäisen pakolaisen vanhemmat pääsevät Suomeen. Aikajaksolla 2011 – 2015 Maahanmuuttovirasto teki 291 ratkaisua kansainvälistä suojelua saaneen huoltajan oleskelulupahakemukseen. Niistä 21 oli myönteisiä ja 270 kielteisiä.
Maahanmuuttovirasto löysää linjaa: "pidämme huolta, että ristiriitaa ei tule"
Nyt Suomi löysää perheenyhdistämistä koskevaa linjaansa. Se ei johdu poliittisesta tahdosta vaan pakosta.
Pari viikkoa sitten EU:n tuomioistuimen tekemän ennakkoratkaisun mukaan vanhempien tulee päästä lastensa luo, kunhan perheenyhdistämisprosessi on aloitettu alaikäisenä. Asiasta kertoi tuolloin Helsingin Sanomat.
Suomen viranomainen ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa tuomioistuimen ratkaisun kanssa. Se tarkoittaa, että Maahanmuuttoviraston on muutettava linjaansa.
– Poimimme kaikki tapaukset, jotka istuvat EU:n päätökseen, ja pidämme huolta, että ristiriitaa ei tule, sanoo ylitarkastaja Sanna Helariutta Maahanmuuttovirastosta.
Jatkossa perheenyhdistäminen ei siis tyssää siihen, että perheenkokoaja täysi-ikäistyy. Helariutan mukaan tuomioistuimen ratkaisu tulkitaan Maahanmuuttovirastossa niin, että perheenkokoajan on oltava alaikäinen turvapaikkaprosessin käynnistyessä.
Jatkossa yli 18-vuotias voi siis hakea perheenyhdistämistä vanhempiinsa, kunhan hän on saanut pakolaisstatuksen ja kunhan perheenyhdistämisprosessi on aloitettu kolmen kuukauden sisällä turvapaikan saamisesta.
"Lainsäädäntöä korjataan, mutta millä aikataululla, en pysty sanomaan. Eduskunta on aika tukossa tällä hetkellä". Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.
Ristiriita tuomioistuimen ja Suomen aiemman linjan kanssa johtui siitä, että perheenyhdistämistä säätelevä direktiivi ei täsmennä ajankohtaa, jolloin perheenkokoajan on oltava alaikäinen.
"Viimeksi mainitusta seikasta ei kuitenkaan millään tavoin seuraa, että kunkin jäsenvaltion asiana olisi päättää, minkä ajankohdan perusteella se haluaa arvioida, täyttyykö mainittu edellytys", EU-tuomioistuimen tuomiossa sanotaan.
Suomi on monen muun EU-maan ohella kuitenkin päättänyt asian lainsäädännöllään. Suomen ulkomaalaislain mukaan "oleskeluluvan myöntäminen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenjäsenen oleskelulupahakemus ratkaistaan".
Suomen ulkomaalaislaki on siis ristiriidassa EU-tuomioistuimen – ja Maahanmuuttoviraston uuden käytännön – kanssa. Ulkomaalaislakia aiotaankin muuttaa, mutta ei ihan heti.
– Lainsäädäntöä korjataan, mutta millä aikataululla, en pysty sanomaan. Eduskunta on aika tukossa tällä hetkellä. Todennäköisesti pykälän uudistaminen pitää yhdistää johonkin muuhun hankkeeseen, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.
Tällä hetkellä perheenyhdistämisen helpottuminen ei koske suurta ihmismäärää. Viimeisen 12 kuukauden aikana on pantu vireille 75 perheenyhdistämisprosessia, jossa suojelua saaneen huoltaja haluaa lapsensa luo Suomeen. Perheenyhdistäminen ei helpotu kaikille tapauksista, sillä mainittu linjan löystyminen koskee vain pakolaisstatuksen saaneita.
Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.
– Sotatilat aiheuttavat aina muutoksia, se on nähty aiemminkin, sanoo Helariutta Maahanmuuttovirastosta.
Habat on asunut Suomessa yli seitsemän vuotta. Toinen jalka on silti edelleen Somaliassa, koska siellä sukukin asuu. "Missä mun koti on? Mä en oikein vielä tiedä sitä".Markku Pitkänen / Yle
Jo tehtyihin päätöksiin linjanmuutos ei vaikuta. Habat Wardhere tai hänen veljensä eivät siis voi valittaa epäonnistuneesta perheenyhdistämisestään. Jos se katkeroittaa Habatia, hän ei ainakaan näytä sitä.
– Toivottavasti tällä hetkellä prosessissa olleille nuorille ei nyt käy, niin kuin meille on käynyt, Habat toteaa.
Lainmuutokset ja polveileva laintulkinta pistävät kuitenkin mietteliääksi. Teini-ikä olisi ollut aivan toisenlaista, jos perheenyhdistämistä ei olisi tiukennettu ja vanhemmat olisivat aikoinaan päässeet Suomeen.
– Muistan sen fiiliksen, kun ollaan oltu ulkona päivä ja aletaan kääntyä kotiin päin. Kavereiden äidit soittaa niille kännykkään ja kysyy "missä sä olet?". Katsot omaan kännykkään ja huomaat, että kukaan ei ole soittanut sulle. Se oli sellainen, että "oispa hyvä, jos äiti olisi täällä".
Tärkeintä kuitenkin on, että elämässä kaikki sujuu hyvin ja äiti ja muu suku on turvassa, Habat tuumaa. Somalian pääkaupunki Mogadishu on rauhoittunut huomattavasti viime aikoina. Habat on suunnitellut matkustavansa sinne tulevana kesänä. Siellä hän näkisi äitinsä ensimmäistä kertaa yli seitsemään vuoteen.
Jälleennäkeminen on odotettu, mutta paluu Somaliaan pistää mietteliääksi. Habatin toinen jalka on yhä vahvemmin Suomessa, toinen edelleen entisessä kotimaassa, jossa suurin osa suvustakin asuu.
– Missä mun koti on? Mä en oikein vielä tiedä sitä. Olen aikuistunut Suomessa, viettänyt teini-ikäni täällä. Mutta olenko mä Somaliasta kokonaan poistunut?
Aiemmin Habat mietti tosissaan muuttamista takaisin Somaliaan. Perheen perustaminen on tainnut muuttaa mieltä.
– Mä olen edelleen vähän hukassa. Näkisin silti, että mun tulevaisuus olisi täällä Suomessa.
– Täällä meidän kuningas istuu linnansa valtaistuimella, Ritva Nummisto naurahtaa ulko-oven raosta ja kutsuu sisään.
Lämmin kevätaurinko tulvii valtaistuinsalin virkaa täyttävän olohuoneen ikkunoista. Valkoisessa nojatuolissa istuva mies hallitsee korkeaa tilaa pelkällä olemuksellaan.
Hänen kädenpuristuksensa on varsin jämäkkä. Ei mikään ihme, sillä tuo käsi on vetänyt perässään muun muassa rekka-autoja ja kannatellut valtavia kivenjärkäleitä.
Kuningas on tietysti koko kansan tuntema voimamies Ilkka Nummisto.
Ilkka Nummiston vasemmasta jalasta puuttuu 26 senttiä.Kalle Mäkelä / Yle
Normaalisti Nummisto olisi tällä hetkellä hikoilemassa kuntosalilla. Viimeisten 16 kuukauden aikana miehen elämä on ollut kuitenkin kaukana normaalista.
Voimamiehen elämä muuttui pysyvästi vuoden 2017 tammikuussa.
Hän oli kärsinyt sitkeästä jalkaihottumasta, jota hoidettiin lopulta ihonsiirrolla. Ihonsiirto ei kuitenkaan onnistunut. Nummiston jalka tulehtui.
Sairaalassa hänen veriarvonsa romahtivat. Lopulta lääkäri käski tehdä päätöksen: joko jalasta lähtee alaosa tai mies lähtee yläkertaan.
– Ei sitä päätöksen kovuutta voi kukaan ymmärtää, helvettiä se oli. Sinä yönä ei nukuttu, Nummisto toteaa.
Ei sitä päätöksen kovuutta voi kukaan ymmärtää, helvettiä se oli. Sinä yönä ei nukuttu. Ilkka Nummisto
Muutos oli valtava.
Hän joutui viettämään kolme kuukautta sairaalan sängyssä. Päivät olivat pitkiä, kun mies odotti amputaatiohaavan umpeutumista. Koko elämänsä urheillut turkulainen tunsi, kuinka voima pakeni hänen lihaksistaan.
Maailman vahvimman miehen tittelistä useaan otteeseen kilpaillut Nummisto ehti olla koko elämänsä ajan todellinen fyysisen voiman ruumiillistuma. Nyt peilistä katsoi mies, jonka vasemman jalan polven alapuolelta puuttui 26 senttiä.
– Kun heräsin nukutuksesta, olin minä aika ymmälläni.
Ammattiurheilija treenasi päivätöiden ehdoilla
Vasemman jalan amputointi ei ole muuttanut 74-vuotiaan Ilkka Nummiston tapaa suhtautua elämään. Katkeruudesta ei ole tietoakaan, vaan mies juttelee yhtä hyväntuulisesti ja positiivisesti kuten aina ennenkin.
Silti poskella valuu kyynel, kun rakkaat urheilumuistot vuosikymmenien takaa hiipivät mieleen.
Silloin täyspäiväinen ammattiurheilu oli sitä, että menin aamulla seitsemältä töihin ja pääsin neljältä kotiin treenaamaan. Ilkka Nummisto
Harva vielä muistaa, että ennen voimamieskilpailuja Ilkka Nummisto ehti tehdä mittavan uran melojana. Olympialaisissa turkulainen edusti Suomea neljästi.
– Paras saavutukseni on vuoden 1968 Meksikon-kisojen viides sija. Kultamitali oli sekunnin päässä, mutta siihen mahtui neljä kilpailijaa väliin.
Vuonna 1972 Münchenissa hän kantoi olympialaisten avajaisissa Suomen joukkueen lippua.
– Se on kunnia, jota ei ihan jokaiselle suoda. Silloin kuljimme ryhdikkäästi rivissä. Ei menty niin kuin nykyään sikalauma sikin sokin.
Ilkka ja Ritva Nummiston kodissa eletään hyväntuulista arkea.Kalle Mäkelä / Yle
Kotimaisissa kisoissa Nummisto oli omaa luokkaansa, siitä kertovat yli 50 henkilökohtaista suomenmestaruutta sekä lukuisat muut mestaruudet.
Se oli mahdottoman kovaa treeniä. Lepo jäi vähän huonoksi, kun ei ollut ketään neuvomassa. Ilkka Nummisto
Hän uskoo edelleen, että olympialaisista olisi tarttunut mukaan mitaleita, mikäli 1960- ja 1970-luvuilla melojien harjoitteluolot ja valmennus olisivat olleet paremmalla tasolla.
– Silloin täyspäiväinen ammattiurheilu oli sitä, että menin aamulla seitsemältä töihin ja pääsin neljältä kotiin treenaamaan.
Ilkka Nummisto kiittelee saamaansa hoitoa erinomaiseksi. Hän kertoo, että jalassa ei ole ollut lainkaan haamusärkyä.Kalle Mäkelä / Yle
Melontauransa aikana Nummisto työskenteli Wärtsilässä sähkömiehenä. Päivällistunti sujui lähes poikkeuksetta vanhassa kanootissa viiden kilometrin lenkkiä meloen.
Töissä hän kohotti kuntoaan vetämällä leukoja ja kävelemällä lyijypohjaisilla työjalkineilla. Illalla oli vielä vuorossa 20 kilometrin melontalenkki Hirvensalon saaren ympäri.
– Se oli mahdottoman kovaa treeniä. Lepo jäi vähän huonoksi, kun ei ollut ketään neuvomassa.
Voimamieskisoista kulttihahmoksi
Vaikka Ilkka Nummistolla alkaa jo olla ikää, hän jaksaa edelleen pitää itsestään huolta. Reisilihaksiaan hän treenaa omakotitalonsa patiolla tekemällä kyykkyjä kaidetta vasten.
Miehen äänestä kuuluu ylpeys, kun hän kertoo, kuinka ylimääräiset kilot ovat pysyneet loitolla pitkästä toipumisjaksosta huolimatta.
Nuoruudessa treenivimma pakotti Nummiston vaihtamaan jopa lajia.
1970-luvun lopulla hänellä alkoi olla jo niin paljon painoa, ettei kanootti tahtonut pysyä kunnolla pinnalla 81-kiloisen lihaskimpun alla. Muutenkin miehen mitta tuli täyteen yksinäisistä harjoituspäivistä Turun pitkissä, tuulisissa ja kylmissä salmissa.
Raskas kuntoutustyö vaatii fyysisten voimien lisäksi henkistä kestävyyttä. Korvien välin pitää olla kunnossa, Ilkka Nummisto sanoo.Kalle Mäkelä / Yle
Lopulta hän myi kanoottinsa ja löysi kuntosalin kautta voimannoston. Ilari Ladonovi -nimelläkin tunnettu Nummisto voitti lopulta suomenmestaruuksia myös voimanostossa.
Menestyksen myötä Nummisto sai 1986 kutsun ensimmäisenä suomalaisena Maailman vahvin mies -kilpailuun Nizzaan. Tuolloin 42-vuotias jätti koki olevansa elämänsä kunnossa.
– Mutta en ollut koskaan kokeillutkaan niitä lajeja. Siellä kaadettiin ja vedettiin autoja, nostettiin kiviä ja kaikkea.
Otan ne sketsit huumorilla. Pikkuasiat eivät minua nakerra. Sketsit lisäsivät meidän keikkojakin paljon. Ilkka Nummisto
Nizzan-kilpailu päättyi Nummiston osalta juuri autonkaatoon. Lajissa oli tarkoitus kipata nurin märälle nurmikentälle tuotuja henkilöautoja.
– Nappasin auton reunasta kiinni ja rykäisin Rellun ylös. Samalla tunsin, kuinka sormeni painuivat koslan ruosteisen pohjan läpi ja vasen hauikseni revähti poikki. Siihen jäivät sekä Rellut että kisat. Vuonna 1990 olin Suomen-kisoissa kolmas.
Voimamieskilpailut nostivat Ilkka Nummiston sekä hänen kilpakumppaninsa Markku Suonenvirran todellisiksi julkkiksiksi.
Miehet vierailivat erilaisissa tapahtumissa ja tv-ohjelmissa. 1990-luvulla suositussa Vintiöt-ohjelmassa nähtiin sketsejä, joissa Kari Hietalahti ja Niko Saarela parodioivat voimamieskaksikkoa.
– Otan ne sketsit huumorilla. Pikkuasiat eivät minua nakerra. Sketsit lisäsivät meidän keikkojakin paljon. Kiersimme Suomea monta vuotta nostelemassa kiviä, heittelemässä tolppaa ja kantamassa helvetinmoisia farmarikävelyjä, Nummisto naurahtaa.
Vastoinkäyminen on opettanut nöyräksi
Nummistojen ilmastoidussa kodissa Hirvensalossa on mukavan vilpoista.
Jutustelun lomassa Ilkka Nummisto nousee nojatuolistaan jaloittelemaan. Hän kävelee keittiön kautta eteiseen ja takaisin olohuoneeseen.
Luulin, että lähden tuosta vaan kävelemään, kun olen koko ikäni urheillut, mutta kyllä tämä on pitkä ja kapea tie. Ilkka Nummisto
Tasaisella alustalla käynti sujuu yhden kepin varassa mallikkaasti. Portaissa tai epätasaisessa maastossa kulkeminen aiheuttaa edelleen ongelmia, sillä proteesissa ei ole tuntoa samalla tavalla kuin omassa jalassa.
Parin kierroksen jälkeen mies istahtaa keittiön jakkaralle. Pöydällä odottaa lasillinen tuoremehua, jonka Ritva Nummisto on ”Pappalle” kaatanut valmiiksi. Vaimo pitää huolta siitä, että voimamies voi juoda herkkuaan aikuisiän diabeteksesta huolimatta.
Tasaisella alustalla Ilkka Nummiston kävely sujuu jo mukavasti.Kalle Mäkelä / Yle
Nummisto pääsi sairaalasta kotiin maaliskuussa 2017. Mehulasin äärellä hän myöntää, että rankka kuntoutustyö on vetänyt voimamiehen nöyräksi. Raskaiden kivikuulien nostaminen ja lentokoneiden vetäminen tuntuu kaukaiselta menneisyydeltä.
– Luulin, että lähden tuosta vaan kävelemään, kun olen koko ikäni urheillut, mutta kyllä tämä on pitkä ja kapea tie. Voimat todella häipyivät jaloista, kun ei päässyt kahdeksaan kuukauteen treenaamaan.
Reilua vuotta myöhemmin hän käy edelleen joka viikko muun muassa ohjatuissa kävelyharjoituksissa. Kuntosalille hän ei vielä uskalla lähteä, sillä proteesin kanssa voimailu vaatii lisää totuttelua.
– Sain elokuussa proteesin, joka tuntuu nyt jo hyvältä, Nummisto sanoo ja paljastaa housunlahkeensa alta uuden jalkansa.
Uusi proteesi taipuu nilkasta, joten sen kanssa on huomattavasti helpompi liikkua kuin ensimmäisen, jäykän proteesin kanssa.
Kalle Mäkelä / Yle
Nummisto juo tuoremehunsa loppuun ja lähtee uudelle kävelykierrokselle.
– Sekin päivä vielä koittaa, että voin heittää kävelykepit nurkkaan. En tiedä vielä, milloin se tapahtuu, mutta maaliin päästään. Ja se on tämän voimamiehen suurin voimannäyte, hän lupaa.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen herätti pienen myrskyn tiistaina. Hän ehdotti yhdistyksen jäsenille työttömyysturvan maksamista eli työttömyyskassamaksun tarjoamista etuna työntekijöille. Pentikäinen esitti yksittäistä järjestöä eli Yleistä työttömyyskassa YTK:ta työpoliittisen vaikuttamisen välineenä.
Yleinen työttömyyskassa YTK tunnetaan paremmin Loimaan kassana. Se on houkutellut jäseniä jo noin 400 000 jäsentä eli tuplasti seuraavaan kassaan nähden. YTK:n mukaan iso osa uusista asiakkaista on nuorempia vakuutettuja.
Suurin osa työttömyyskassojen asiakkaista on jäsenenä ammattiliiton kautta. Silti lähes jokaisessa kassassa on yksittäisjäseniä, jotka eivät kuulu liittoon. Osuudet eri työttömyyskassojen jäsenistä ja liittoon kuulumattomista ovat jutun lopussa.
Kassojen yhdistämiset jatkuva trendi
Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon kassojen yhdistymisiä. SAK:n sisäistä työttömyysturvan kehittämishanketta vetävän Saana Siekkisen mukaan kassojen yhdistäminen on selkein suunta työttömyyskassojen välillä.
Suurempi kassa takaa hänen mukaansa jäsenpalveluiden ylläpitämisen.
– Vaikka työttömyysturvalainsäädäntö ja kassalainsäädäntö säilyisivät ennallaan, niin uskon että kassojen määrä tulee vähenemään, Siekkinen kertoo.
Jäsenmaksu on kassoilla ollut kertasumma vuodessa tai kuukaudessa. Osalla kassoista kassan maksu on prosenttiosuus palkasta. Noin puolella kassoista maksu on prosenttiosuus ja puolella kiinteä summa.
Vaikeasti hahmotettavat työttömyyskassapalveluiden maksut ovat mahdollisesti vaikeuttaneet jäsenten hankkimista.
Siekkinen näkee tiettyjä etuja niillä kassoilla, jotka ovat markkinoineet kiinteää vuosimaksua. Maksutapa voi kuitenkin olla kalliimpi vaihtoehto, erityisesti pienipalkkaisille työntekijöille, sanoo Siekkinen.
Kiinteä vuosimaksu voi toisaalta tulla halvemmaksi, jos ansaitsee enemmän.
– Kiinteän vuosimaksun etuna on ollut helppo markkinointi, sillä yksittäinen maksu on helppo selittää, Siekkinen tuumaa.
2018 yhdistyi Teollisuusalojen työttömyyskassa
SAK:ssa on viimeisimmän Teollisuusalojen työttömyyskassan yhdistymisen jälkeen jäljellä yhdeksän työttömyyskassaa. Palkansaajakassoja on yhteensä 26. Näistä 24 on palkansaajakassoja ja 2 yrittäjäkassoja.
Työttömyysturvan järjestäminen on iso kysymys kassoille ja niistä erillisille ammattiliitoille. Esimerkiksi yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen ovat työttömyysturvan kannalta ajankohtaisia kysymyksiä. Siekkisen mukaan esimerkiksi palkkaa tai palkkiota keräävien keikkatyöläisten toimeentulon turvaaminen on työttömyysturvan iso kysymys.
– Kysymyksenä on, minkälaisia vaikutuksia digitalisaatiolla ja maakuntauudistuksella sekä työttömien palveluiden järjestämisessä, sekä onko tässä meillä ammattiliitoilla roolia, Siekkinen toteaa.
Siekkisen mukaan maakuntauudistusta tehtäessä on suunniteltu joidenkin tehtävien siirtämistä kassoille. Tämä lisäisi kassojen työtä, ja veisi toisaalta töitä pois TE-toimistoilta Siekkisen mukaan.
Työttömyyskassoissa oli viime vuonna tavallisimmin muutamasta prosentista viiteen prosenttiin jäseniä, jotka eivät kuuluneet liittoon. Alla on listattu kaikki palkansaajakassat, joilla oli jäseniä vuonna 2017. Lähes jokaisella kassalla oli ammattiliittoon kuulumattomia jäseniä kyseisenä vuonna Finanssivalvonnan tilastojen mukaan.
Liittoon kuuluvien tilastointi perustuu kassojen tilinpäätöstietojen yhteydessä itse ilmoittamiin jäsenmääriin. YTK:n kohdalla jäsenyyttä liittoihin ei voinut laskea, koska kassa ei ole yhteydessä tiettyyn liittoon. Kassaan voi myös kuulua jäseniä muista liitoista.
Lähde: Finanssivalvonta
Tilastossa jokainen työttömyyskassojen jäsen tilastoidaan vain kerran, viimeisimpään rekisteröitymäänsä työttömyyskassaan 2017. Taulukon luvut ovat keskiarvoja vuodesta 2017.
Visualisointi on tehty viimeisimmän jäsenmäärän, eli 31.12.2017 laskennan mukaan. Jäsenmäärät poikkeavat siksi hieman toisistaan.
Klo:10:33 juttua tarkennettu tiedolla, että palkansaajakassoja on 24 ja yrittäjäkassoja 2. Lisäksi taulukosta on poistettu YTK:n liittoon kuulumattomien määrä. Lisätty tieto siitä, että liittoon kuulumattomien osuus ei ole vertailtavissa, koska kassan jäsenet voivat olla muiden liittojen jäseniä.
Tuusulassa moni autoilija saattoi hieraista tänä aamuna silmiään: syynä oli se, että poliisin nopeusvalvontakamerat olivat saaneet pintaansa uutta väriä eli oranssia.
Ylen havaintojen perusteella ainakin kuusi peltipoliisia oli töhritty perjantaina oranssilla värillä. Kolme tolppaa sijaitsi Tuusulanväylällä Helsingin suuntaan ja kolme Hyrylän suuntaan. Osa tolpista oli maalattu kokonaan, osasta oli töhritty vain linssit.
Tieto ilkivallasta oli tavoittanut perjantaiaamuna myös poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, ylikomisario Dennis Pastersteinin.
– Kaikki Hyrylässä olevat uudet valvontatolpat on töhritty. Valitettavasti, Pasterstein vahvistaa.
Hänen mukaansa valvontakamerat on töhritty ilmeisesti kuluvan vuorokauden aikana, ehkä viime yönä.
– Eilen ei ainakaan ollut töhrittynä.
Varpu Helpinen / Yle
Pastersteinilta ei heru ymmärrystä tekijälle tai tekijöille.
– Sikäli on typerää tuhlata yhteiskunnan varoja tällaiseen.
– Toisaalta jos jää kiinni, voi syyllistyä vahingontekoon tai törkeään vahingontekoon. Riippuen millaista haittaa saa aikaan, Pasterstein sanoo.
Hänen mukaansa kyseiset nopeusvalvontakamerat oli jo asennettu, mutta niitä ei ollut vielä otettu käyttöön.
– Meni huti, jos joku ajatteli, että nyt ei ole valvontaa vähään aikaan. Ei olisi ollut muutenkaan, Pasterstein kuittaa.
Vastaavia tapauksia on Suomessa silloin tällöin – esimerkiksi Itä-Suomessa oli muutama vahingonteko viime talvena, hän sanoo.
– Aina kirjataan rikosilmoitus ja jos jää kiinni, tulee toimenpiteitä.
Pasterstein arvioi, että Tuusulan uudet tolpat saadaan käyttöön tulevan kesän aikana.
Tieosuuden nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa.
Eurovision laulukilpailun torstain semifinaaleista lauantain finaaliin on valittu 10 maata. Torstaina jatkoon pääsivät Serbia, Moldova, Unkari, Ukraina, Ruotsi, Australia, Norja, Tanska, Slovenia ja Alankomaat.
Tiistain ensimmäisestä semifinaalista selvisivät jatkoon Itävalta, Viro, Kypros, Liettua, Israel, Tšekki, Bulgaria, Albania, Suomi ja Irlanti. Automaattisesti lauantain finaalissa ovat mukana niin sanotut Big Five -maat eli Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia sekä tämän vuoden isäntämaa Portugali.
Lauantain finaalilähetystä voi seurata Yle TV2:lla ja Yle Areenassa suomeksi tai ruotsiksi selostettuna. Suomeksi tunnelmat välittää Mikko Silvennoinen, ruotsiksi äänessä ovat Eva Frantz ja Johan Lindroos. Radion puolella suomenkielisen lähetyksen tarjoaa Yle Radio Suomi ja ruotsinkielisen Yle X3M.
Pyöräily on tehokas tapa kunnon kohotukseen ja painon hallintaan. Arkijärjellä ajateltuna on selvää, että sähköpyörä häviää pyörälle kuormittavuudessa, mutta kysymys kuuluu, kuinka paljon?
Suomessa sähköpyöräilyä on tutkittu vielä melko vähän, mutta maailmalta tutkimustietoa löytyy jonkin verran. Tampereella toimivan UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo kertoo, että tutkimuksia on tehty muun muassa Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Sveitsissä, Norjassa ja Kiinassa, eli maissa, joissa pyöräillään paljon. Jonkin verran tutkimustietoa on kertynyt myös Britanniasta ja Yhdysvalloista.
Tutkimukset osoittavat, että vaikka sähköpyöräilyssä fyysinen kuormitus jää tavallista pyöräilyä pienemmäksi, se kuitenkin yltää täyttämään terveysliikunnan suositukset ja riittää näin terveysvaikutusten aikaansaamiseen. Tämä koskee sähköavusteisen pyörän kaikkia avusteisuustasoja.
– Vaikka käyttäisi suurinta mahdollista avusteisuutta, sähköpyöräily on teholtaan kohtuullisen kuormittavaa eli sellaista, joka hieman hengästyttää ja nostaa sykettä. Sähköpyöräilyn onkin todettu yhdysvaltalaistutkimuksessa parantavan liikuntaa harrastamattomien henkilöiden maksimaalista hapenottokykyä ja veren paastosokeriarvoja, Aittasalo sanoo.
– Sveitsiläisessä tutkimuksessa keskinkertaista (standard) avusteisuustasoa käytettäessä sähköpyöräilyn fyysinen kuormittavuus oli lähellä tavallista pyöräilyä. Sähköpyöräily suurella (high) avusteisuustasolla puolestaan vastasi ylämäkikävelyä.
Tutkimuksessa oli mukana 18 henkilöä. Kukin heistä käveli itse valitsemallaan vauhdilla 1,7 km ylämäkeen sekä pyöräili 5,1 km tavallisella polkupyörällä ja kahdella eri avusteisuustasolla sähköpyörällä.
UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo on terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti. Hän on myös Jyväskylän yliopiston terveysliikunnan edistämisen dosentti.Terri Niemi / Yle
Huonokuntoinen hyötyy enemmän
Sähköavusteisessa polkupyörässä ajaja saa lisävoimaa sähkömoottorista, joka käynnistyy, kun polkeminen aloitetaan ja pysähtyy, kun polkeminen lopetetaan tai pyörä saavuttaa tietyn nopeuden. Lain määrittelemä nopeusraja on 25 kilometriä tunnissa.
Avustuksen määrän voi valita yleensä vähintään kolmesta eri vaihtoehdosta, esimerkiksi niin, että ylämäessä käyttää korkeaa avustustasoa ja suoralla tieosuudella matalaa avustustasoa. Kokonaan ilman moottorin apua ajettaessa sähköpyörä on tavallista pyörää raskaampi.
Sähköpyöräilyssä pätevät samat lainalaisuudet kuin kaikessa kuntoilussa.
– Mitä huonommassa kunnossa on, sitä suuremmat kuntovaikutukset pienelläkin fyysisellä rasituksella on. Suurimmallakin avusteisuudella saa siis liikuntaa harrastamattoman kunnon kohenemaan, Aittasalo sanoo.
Sähköavusteisessa pyörässä avustustason voi valita esimerkiksi kuntonsa tai maaston mukaan. Yleensä tasoja on vähintään kolme. Avustus lakkaa, kun pyöräilijä lopettaa polkemisen tai vauhti nousee riittävän kovaksi.Terri Niemi / Yle
Pyöräilymäärä lisääntyy
Tutkimukset osoittavat, että sähköpyörät todella saavat ihmisen liikkeelle. Sähköpyöräilyn matalasykkeinen liikunta on eduksi esimerkiksi painonhallinnassa.
– Sähköpyörän hankkiminen madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle ja saa ihmiset pyöräilemään useammin ja pidempiä matkoja. Tällä on suuri merkitys etenkin energiankulutuksen kannalta – koska sähköpyöräilijän päivittäinen kokonaisenergiankulutus nousee helposti suuremmaksi kuin lyhyempiä matkoja tavallisella pyörällä kulkevan, Aittasalo summaa.
– Yhdysvaltalaisessa haastattelututkimuksessa sähköpyörän hankkineet kokivat, että sähköpyörä toi heille takaisin pyöräilyn ilon. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että sähköpyörällä polkeminen on kevyempää ja sillä pystyy kulkemaan pitkiäkin matkoja pienemmällä vaivalla kuin tavallisella polkupyörällä.
Suomessa suurin osa sähköpyöristä myydään keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Sama trendi on näkyvissä myös monissa muissa maissa, kuten Tanskassa, Itävallassa Yhdysvalloissa ja Australiassa.
– Näyttäisi myös siltä, että sähköpyöräilijät ovat tavallisiin polkupyöräilijöihin verrattuna koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa, Aittasalo sanoo.
– Tätäkään tietoa ei toisaalta voi yleistää kaikkiin maihin, koska muun muassa kulttuuri, ympäristöolot ja ilmasto vaihtelevat. Monissa maissa ei myöskään vielä ole kerätty tietoa sähköpyöräilijöistä.
Suomessa pyöräkauppiaat uskovat, että mielikuva sähköpyörästä vanhemman väen kulkuvälineenä on muuttumassa. Se näkyy mm. siinä, että pyörien mallivalikoima on nykyään laaja: matalarunkoisten kaupunkipyörien lisäksi tarjolla on iso kirjo vaihtoehtoja hybrideistä maastopyöriin.
Sähköpyörien akut ovat kehittyneet viime vuosina vauhdilla. Akku on usein koko pyörän arvokkain osa ja hyvät akut ovat kalliita.Terri Niemi / Yle
Liike on lääke ja pyöräily palauttaa
Sähköpyörä voi joissain tapauksissa olla jopa tavallista pyörää parempi kuntoiluväline. Se sopii Aittasalon mukaan esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla on tavallista polkupyöräilyä rajoittavia nivelvaivoja tai hengitys- ja verenkiertoelimistön ongelmia.
– Sähköpyöräilyn fyysinen kuormittavuus on pienempi ja se pysyy tasaisena, jos avusteisuutta osaa käyttää kuormittavuuden tasaamiseen. Tavallisessa pyöräilyssä hengästymisen määrä ja syke voivat vaihdella paljon maastosta riippuen.
Pyöräily on yleisestikin nivelille hellävaraisempaa kuin esimerkiksi juokseminen.
– Jos on ylipainoinen tai on nivelvaivoja, on pyöräily suositeltavampaa kuin juokseminen. Lisäksi pyöräilyssä isot lihasryhmät tekevät töitä, joten se on hyvä energiankulutuksen muoto.
Ranskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin henkilöiden kykyä tarkkuutta vaativaan työhön sähköpyörällä ja tavallisella polkupyörällä polkemisen jälkeen. Tehtävänä oli lajitella postia. Tutkimuksessa sähköpyöräilijät eli fyysisesti vähemmän rasittuneet henkilöt selvisivät tehtävästä paremmin kuin henkilöt, jotka olivat pyöräilleet tavallisella polkupyörällä.
– Vaikka kyse on vasta yksittäisen tutkimuksen tuloksesta, se on varsin mielenkiintoinen jos ajatellaan työmatkapyöräilyä, Aittasalo nauraa.
Kypärä on pyöräilijälle pakollinen varuste.Terri Niemi / Yle
Onnettomuusriski kasvaa?
Brittiläinen The Guardian -lehti kertoi huhtikuun lopulla ilmestyneessä nettiuutisessaan Hollannin liikenneonnettomuusluvuista. Sen mukaan vuonna 2017 onnettomuuksissa kuoli enemmän pyöräilijöitä kuin autoilijoita. Neljännes kuolleista pyöräilijöistä oli sähköpyöräilijöitä, näistä taas kolme neljästä yli 65-vuotiaita miehiä.
Ovatko sähköpyörät tavallista pyörää vaarallisempia myös tutkimustiedon perusteella? Minna Aittasalon mukaan asiaa on tutkittu erityisesti Kiinassa, mutta luotettavia johtopäätöksiä onnettomuusalttiudesta on vielä vaikea tehdä. Viitteitä on kuitenkin siitä, että sähköpyöräily saattaisi olla jonkin verran tavallista pyöräilyä turvattomampaa.
– Voi olla, että sähköpyöräilijät kokevat liikenteessä liikkumisensa turvallisemmaksi kuin tavalliset polkupyöräilijät ja altistuvat siksi useammin onnettomuuksille.
– Sähköpyöräilijät näyttävät myös olevan tavallisia polkupyöräilijöitä hieman piittaamattomampia esimerkiksi punaisista valoista. Lisäksi onnettomuusriskiä lisää 40–50 prosenttia suurempi vauhti tavalliseen polkupyöräilyyn verrattuna.
5.-13.5.2018 vietetään valtakunnallista pyöräilyviikkoa. Perjantain teemana on Pyörällä kauppaan.
Viime lokakuussa miehestään, elokuvatuottaja Harvey Weinsteinistä eronnut Georgina Chapman on puhunut ensimmäistä kertaa julkisuudessa Weinsteiniin kohdistuneista hyväksikäyttösyytöksistä.
Muotiyrittäjänä toimiva Chapman sanoo Vogue-lehdelle syytteiden ällöttäneen häntä. Skandaalin puhjetessa hän muun muassa laihtui kymmenen paunaa (4,5 kg) viiden päivän aikana, eikä hän saanut ruokaa pysymään sisällään.
Ahdistelusyytöksistä Weinsteiniä kohtaa kertoivat ensimmäisinä New York Times ja New Yorker -lehdet.
– Pääni oli pyörällä. Oli vaikeaa, koska ensimmäinen artikkeli koski aikaa, joka tapahtui kauan ennen kuin tapasin hänet (Weinsteinin), joten en voinut hetkeen tehdä perusteltuja päätöksiä. Jutun paisuessa ymmärsin, ettei kyse ole yksittäistapauksesta, Chapman sanoo.
Chapman ilmoitti eroavansa Weinsteinistä ja päättvänsä 10 vuotta kestäneen avioliiton samana päivänä kuin New Yorkerin lehtijuttu aiheesta julkaistiin. Eroprosessi on edelleen meneillään.
Yli 70 naista on syyttänyt Weinsteinia raiskauksista ja seksuaalisesta häirinnästä. Weinstein on kiistänyt raiskanneensa ketään.
Viime lokakuussa näyttelijä Ashley Judd tuli asiassa julkisuuteen ja rohkaisi myös lukuisia muita Weinsteinin uhreja kertomaan kokemastaan. Tämän on arveltu räjäyttäneen #metoo-kampanjan maailmanlaajuiseksi.
Seitsemän ihmistä on kuollut epäillyssä joukkoampumisessa Australian länsirannikolla Margaret Riverin lähellä. Australialaismedian mukaan neljä uhreista on lapsia.
Poliisi hälytettiin Osmingtonissa, noin 20 kilometriä Margaret Riveristä koilliseen, sijaitsevalle maatilalle kello viiden jälkeen aamulla. Poliisi ei kerro tietoja soittajasta tai yksityiskohtia soitosta.
– Tutkinta on alkuvaiheessa. Sen perusteella mitä tiedämme, tämä on tragedia, poliisipäällikkö Chris Dawson sanoi verkkosivusto news.com.au:n mukaan.
Hänen mukaansa kaikki uhrit oli ammuttu. Paikalta löytyi kaksi ampuma-asetta. Kaksi aikuista uhria löytyi talon ulkopuolelta, ja loput viisi uhria talon sisältä. Poliisi ei kerro uhrien henkilöllisyyksiä tai ikää.
Poliisi ei etsi epäiltyä tekijää, mikä voi viitata siihen, että tekijä olisi tehnyt itsemurhan joukkoampumisen päätteeksi.
Kyseessä voi olla Australian pahin joukkoampuminen vuoden 1996 jälkeen. Silloin yksittäinen ampuja surmasi 35 ihmistä Tasmaniassa, mikä johti aselakien tiukentamiseen.
Valtio takavarikoi ja osti tuolloin yli miljoona asetta ja vaikeutti uusien ostamista. Australia on kieltänyt kaikki puoliautomaattiset kiväärit ja haulikot.
Margaret River sijaitsee noin 300 kilometriä etelään Australian länsirannikon suurimmasta kaupungista Perthistä. Se on matkailijoiden suosimaa viininviljelyaluetta.
Ahkeruus on hyve kaikissa uskonnoissa, mutta omaisuuden kasvattamiseen yritystoiminnalla suhtaudutaan monissa uskonyhteisöissä nihkeästi. Toisin on Suomen satatuhatpäisessä vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Lestadiolaisten poikkeuksellinen yrittäjähenki tunnetaan erityisesti Oulun seudulla, jossa rakennusalan suurista ja pienistä yrityksistä löytyy lestadiolainen johto.
– Hengellisyyden kannalta on hyvä olla oman itsensä herra. Silloin voi määritellä itse, millä alalla toimii, miten toimii ja millaisia työntekijöitä palkataan, pohtii politiikan tutkija Aini Linjakumpu yrittämisen suosiota. Hänen ”Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot” - kirjansa julkaistaan perjantaina.
Vanhoillislestadiolaisen liikkeen yrittäjähenki näkyy esimerkiksi yrittäjäkursseissa, joita liikkeen Ranualla, Reisjärvellä ja Jämsässä sijaitsevat kansanopistot järjestävät. Kursseja räätälöidään erikseen myös lapsille ja naisille.
– Yleensä ajatellaan, että naisten elämä on tiukkaan rajattua, mutta yrittäminen tuo naisille mahdollisuuden toimia omalla alallaan. Naiset voivat perustaa omia yrityksiä tai toimia vaikkapa puolison yrityksessä hallituksen jäseninä.
.
Suviseurojen ruokalaa rakennettiin talkoilla kesällä 2016.Suviseurojen kuvapalvelu
Kampaamo on ehdoton ei, kuntosali ehkä
Yrittäjyyttä tuetaan koko liikkeen voimalla sukupuoleen katsomatta. Yhtenä osoituksena tästä on vanhoillislestadiolaisten kattojärjestön Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen julkaisema kirja ”Mitä jää viivan alle”, jossa paitsi avataan yrittäjyyttä, myös kannustetaan siihen.
"Jos kuntosalilla ei soiteta kovaäänistä rytmimusiikkia, se saattaa olla hyväksyttävää."
Vakaumus ei myöskään vedä yrittäjyydelle lainkaan niin tiukkoja rajoja kuin kotielämälle, jossa meikkaus, TV:n katselu ja ehkäisy on kiellettyä.
– Jos kuntosalilla ei soiteta taustalla kovaäänistä rytmimusiikkia eikä ihannoida bodauskulttuuria vaan mennään terveys edellä, niin se saattaa olla jo hyväksyttävää, Linjakumpu tulkitsee.
Rajojen liikkumisesta kertoo Linjakummun mukaan sekin, että kilpaurheilun aiemmin tuominneen liikkeen piirissä urheilun sponsorointi jo sallitaan. Myös matkatoimistoja on lestadiolaisten omistuksessa, vaikka aiemmin moiset vapaa-ajan huvitukset eivät sopineet lestadiolaiseen vakaumukseen.
Selvää kuitenkin yhä on, että lestadiolainen ei voi perustaa yökerhoa, baaria tai ansaita elantoaan muokkaamalla asiakkaiden ulkonäköä kampaamo- tai kauneushoitolayrittäjänä.
Yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa toimiva Aini Linjakumpu huomasi tutkimusta tehdessään, että lestadiolaisyrittäjät eivät tuo taustaansa esiin kuin poikkeustilanteissa.Annu Passoja / Yle
Lestadiolaistyöntekijä tuo verkostot mukanaan
Linjakumpu luki lestadiolaisen liikkeen julkaisuja ja haastatteli niin lestadiolaistaustaisia kuin liikkeen ulkopuolisia yrittäjiä. Kolme vuotta kestäneen tutkimuksen loppupäätelmä on, että lestadiolaisyrittäjien menestyksen taustalla ovat vahvat, hengellisiin ja sosiaalisiin suhteisiin perustuvat verkostot.
– Verkostojen hyöty näkyy siinä kun rekrytoidaan työntekijöitä tai kun hankitaan asiakkaita ja liikekumppaneita, tiivistää Linjakumpu. Lestadiolaisyrittäjä suosittelee helposti toista liikkeeseen kuuluvaa yrittäjää, vaikka ei häntä tuntisikaan.
"Ei-lestadiolaiseen yritykseen palkattiin lestadiolainen, jotta hän voi hyödyntää omia lestadiolaisyhteyksiään."
Moni Pohjanmaan maallinen yrittäjä kokeekin jäävänsä jo heti alkuun takamatkalle kun kaupoista kilpaillaan. On niitäkin, jotka keksivät keinot päästä hyötymään verkostoista.
– Erääseen ei-lestadiolaiseen yritykseen palkattiin keskijohdon tehtäviin lestadiolainen, jotta hän voi hyödyntää omia lestadiolaisyhteyksiään.
Työntekijää palkatessaan lestadiolaisyrittäjä tietää, että oman liikkeen piiristä palkatut eivät tule krapulassa töihin. Luottamus on muutenkin suurempi ihmisiin, joita tapaa säännöllisesti myös hengellisissä ympyröissä.
– Velvoitteet toisia kohtaan ovat suuremmat, kun on paljon muutakin yhteistä kuin palkan maksu, Linjakumpu tiivistää.
Suviseuroilla sai maksaa lähimaksulla jo kesällä 2016.Karoliina Kemppainen / Yle
Riskinä hengellisen sidonnaisuuden hyväksikäyttö
Lojaliteetin vaatimuksessa ajaudutaan toisinaan harmaalle vyöhykkeelle.
– Jos yrityksellä menee huonosti eikä sillä ole varaa maksaa palkkoja ajallaan, niin saatetaan hyödyntää sitä että kuulutaan samaan yhteisöön. Ajatellaan, että eikö tätä asiaa voitaisi sopia meidän kesken jollain tavalla, Linjakumpu kertoo.
Toisaalta työntekijät luottavat siihen, että lojaliteetti toimii myös toisin päin, ja työpaikka voi säilyä niissäkin tilanteissa kun se toisessa yrityksessä olisi jo mennyt. Työpaikka on saattanut alun perin ylipäätään järjestyä sen vuoksi, että lestadiolaisyrittäjä on kokenut velvollisuudekseen auttaa vaikeuksissa olevaa uskonveljeä.
"Jos yrityksellä ei ole varaa maksaa palkkoja ajallaan, saatetaan ajatella että eikö tätä voisi sopia meidän kesken."
– Parhaimmillaan lestadiolaisten keskinäiset verkostot ovat hyvin myönteinen asia kaikille osapuolille ja myös aluetaloudelle, mutta pahimmillaan ne voivat mahdollistaa hengellisen sidonnaisuuden hyväksikäyttöä, Linjakumpu näkee.
Yrittäjän kannalta lestadiolaisuuteen kuuluminen on tutkijan mukaan hyödyllistä ja Linjakumpu sai viitteitä siitäkin, että jotkut vakaumuksensa menettäneet saattavat jäädä liikkeeseen taloudellisten verkostojen vuoksi. Vastaavaa yrittäjähenkeä ja yrittäjyyttä tukevia verkostoja ei Linjakummun mukaan löydy mistään muusta Suomessa toimivasta uskonyhteisöstä. Eräs verrokki on hevoskärryillä kulkevat Pohjois-Amerikan amissit, joista moni on tätä nykyä pienyrittäjä.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvonantajana toimivan Kelly Sadlerin kommentit Trumpia arvostelleesta republikaanisenaattorista John McCainista ovat herättäneet huomiota torstaina pidetyssä henkilöstöpalaverissa Valkoisessa talossa.
Uutistoimisto AP:n haastatteleman lähteen mukaan kokouksessa käsiteltiin Arizonan senaattorina toimivan, syöpähoitojen kanssa taistelevan John McCainin kritiikkiä Trumpin CIA:n johtajaehdokasta kohtaan. Myös uutiskanava CNN:n lähde vahvistaa Sadlerin todenneen, että "ne eivät haittaa, koska hän kuolee kuitenkin."
McCainin vaimo vastasi Sadlerille twitterissä.
– Haluaisin muistuttaa, että aviomiehelläni on perhe, seitsemän lasta ja viisi lastenlasta, Cindy McCain tviittasi.
Valkoinen talo ei ole kiistänyt tilannetta tapahtuneen. Virallisessa lausunnossa Valkoinen talossa "arvostetaan senaattori McCainin palveluksia kansakunnalle ja hänen, kuten hänen perheensäkin olevan rukousten kohteena näinä vaikeina aikoina."
McCainilta löydettiin viime heinäkuussa harvinainen aivokasvain. McCain sai kansainvälistä julkisuutta vuoden 2008 presidentinvaaleissa, joissa hän oli Barack Obaman vastaehdokkaana.
Ah, sieltä hän saapuu, valkoisella hevosella ratsastaen: unelmien prinssi!
Sama kohtaus nykyaikaan käännettynä: oi miten sulavasti hän kaartaa Jopollaan trendiparta suittuna kahvilaan! Jo ensimmäisestä yhteisestä decaf-kauramaito-lattesta lähtien olemme erottamattomat. Hän on Se Ainoa Oikea. Saamme toisemme ja loppuelämä on ihanaa silmiintuijottelua ja toisen loputonta palvomista.
Tätähän me romanttiselta rakkaudelta odotamme. Suuria tunteita ja kumppanin kanssa yhteen sulautumista. Rakkaudella onkin erittäin tärkeä tehtävä esimerkiksi kumppanin löytämisessä. Rakkauden käsite kuitenkin vaihtelee eri kulttuureissa ja eri aikakausina.
Romanttiseen rakkauteen sisältyy vahvasti ajatus kumppanin pyyteettömästä ihailusta.
Perhetutkijat Petteri Eerola ja Henna Pirskanen kirjoittavat kirjassa Perhe ja tunteet, että se, kuinka ihmiset puhuvat ja ajattelevat rakkaudesta tai rakentavat romanttiselle rakkaudelle perustuvia suhteita, perustuu ainakin osittain niille tavoille ja käytännöille, jotka rakentuivat varhaisen keskiajan Euroopan hoveissa.
Maailma on sen koommin muuttunut, mutta parisuhdetta arvioimme yhä osittain vanhentunein perustein. Ja petymme, eroamme ja menetämme uskomme rakkauteen. Romanttinen rakkaus on käsite, jota ei oikeastaan ole olemassakaan. Seuraavassa perustelen, miksi.
Romanttiseen rakkauteen sisältyy vahvasti ajatus kumppanin pyyteettömästä ihailusta ja ihannoinnista. Näemme rakkautemme kohteen vaaleanpunaisten silmälasien läpi, täydellisenä olentona. Arjelle ja realismille ei ole romantiikassa tilaa.
Siksi petymme vääjäämättä jossain vaiheessa. Mielestäni olemme sekoittaneet kaksi eri asiaa. On olemassa romanttinen rakastuminen ja toisaalta realistinen rakkaus.
Romanttinen rakastuminen auttaa parinvalinnassa ja vakuuttaa meidät siitä, että olemme löytäneet juuri sen oikean kumppanin tässä elämässä. Rakastuminen tuntuu ihanalta ja kamalalta. Ikuisesti ei kuitenkaan voi olla romanttisesti rakastunut, siinä menee ihmiseltä järki.
Romantiikka murenee ajan myötä. Toisen muuttuessa tutummaksi tunteet laimenevat. Likaiset sukat lattialla tai toisen tapa jättää keittiön kaapin ovet auki sammuttavat tehokkaasti kaikki romanttiset tunteet. Siitä alkaa epäilys: eikö hän olekaan Se Oikea, kun arki onkin epäromanttista?
Kun kumppani on kiukkuinen, sairas tai masentunut, siitä on romanttinen rakkaus kaukana.
Romantiikkaa voi yrittää palauttaa suhteeseen ulkoisin keinoin. Kukapa meistä ei olisi kokeillut romanttisia kynttiläillallisia tai kovilla odotuksilla ladattuja viikonloppureissuja kylpylään? Kivasta kokemuksesta huolimatta ne eivät kuitenkaan palauta meitä suhteen alkuaikojen roihuavaan romanttiseen huumaan.
Rakastuminen muuttuu (toivottavasti) jossain vaiheessa realistiseksi, eli todenmukaiseksi rakastamiseksi. Silloin mitataan kyky ymmärtää ihmissuhteiden perimmäinen tarkoitus. Lähdetkö lätkimään heti kun romanttiset tunteet laimenevat arjen harmaudessa?
Rakkaus on vaikea laji. Siinä missä romantiikka on silkkaa auvoa, silmiintuijottelua ja suudelmia, toisen pyyteetöntä palvomista, niin rakkaus aiheuttaa pettymyksiä, raivostuttaa ja pakottaa hyväksymään vähemmän mairittelevia ominaisuuksia kumppanissa ja varsinkin itsessä. Kun kumppani on kiukkuinen, sairas tai masentunut, siitä on romanttinen rakkaus kaukana.
Romanttisen rakkauden ylivalta saa meidät laiminlyömään muiden läheisten ihmissuhteiden luomisen ja hoitamisen.
Romanttisen rakkauden korostaminen parisuhteen pohjana saa meidät tekemään huonoja päätöksiä. Kun vietti vie, niin järki vaikenee. Kun laput putoavat silmiltä, voi kumppani osoittautua aivan erilaiseksi kuin mitä romantiikan nälässäsi luulit.
Romanttinen rakkaus on nostettu liian korkealle jalustalle. Sen korostaminen jättää muut rakkaudelliset ihmissuhteet varjoonsa. Vaatimus siitä, että romanttinen kumppani toteuttaa kaikki toiveesi ja tarpeesi, on ahdistava.
Norjalainen filosofi Lars Svendsen muistuttaakin, että ystävyyttä pidettiin 1800-luvulle asti ihmisen läheisimpänä henkilökohtaisena suhteena, ennen kuin avioliitto otti tämä roolin.
1700-luvulla elänyt filosofi Immanuel Kant puolestaan kuvaa ystävyyttä molemminpuolisen rakkauden korkeimpana muotona. Romanttisen rakkauden ylivalta saa meidät helposti laiminlyömään muiden läheisten ihmissuhteiden luomisen ja hoitamisen.
Aito rakkaus kumppaniin ja ystäviin on tavoittelemisen arvoista. Se palkitsee ilolla, luottamuksella, läheisyydellä, turvallisuudella ja läsnäololla. Ehkä meidän olisi jo aika päästää keskiaikainen ritari ratsastamaan kohti auringonlaskua ja päivittää käsitys rakkaudesta vastaamaan tätä päivää.
Paula Tiessalo
Kirjoittaja on helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, joka yrittää ymmärtää itseään ja muita. Ei voi sietää romanttisia elokuvia, mutta liikuttuu nähdessään vanhan pariskunnan kävelemässä käsi kädessä.
Kirjoitusta ovat inspiroineet nämä kirjat:
Petteri Eerola ja Henna Pirskanen (toim.): Perhe ja tunteet. Gaudeamus, 2018
Lars Svendsen: Yksinäisyyden filosofia. Docendo, 2017
Rivitaloyhtiö Seurakiven hallituksen puheenjohtaja Pauli Peltonen avaa tyytyväisen näköisenä asuntorivistön päädyssä sijaitsevan oven. Sen takaa paljastuu pieni tila, jossa on pari tornipakastimen näköistä valkoista laatikkoa ja erilaisia putkia. Kysymys on rivitaloyhtiön maalämpölaitteistosta.
Rivitaloyhtiö Seurakivi siirtyi vuoden 2015 keväällä lämmitysjärjestelmässään kaukolämmöstä maalämpöön. Tarkoituksena oli säästää rahaa.
– Nykyään on aika vaikea säästää mistään muusta kuin lämmityksestä, Pauli Peltonen toteaa.
Rivitaloyhtiö Seurakiven hallituksen puheenjohtaja Pauli Peltonen.Kalle Schönberg/Yle
Säästöä onkin tullut.
– Kustannukset putosivat todella merkittävästi. Kaukolämpöverkossa lämmityksen vuosikustannus oli meillä noin 7 000 euroa, ja nyt se on noin 2 300 euroa vuodessa, Peltonen sanoo.
Päätöstä vauhditti vielä se, että rivitaloyhtiön lämmönvaihdin olisi joka tapauksessa pitänyt vaihtaa. Lämmitysjärjestelmä vaati siis joka tapauksessa investointeja.
Monet siirtyneet pois kaukolämmöstä
Rivitaloyhtiö Seurakivi ei ole Ruokolahdella ainoa kaukolämmöstä maalämpöön siirtynyt taloyhtiö.
– Tällä alueella lähestulkoon kaikki ovat jo siirtyneet pois kaukolämmöstä, jopa nuo kovan rahan kerrostalot tuolla, Pauli Peltonen kertoo.
Myös isännöitsijällä on samanlainen käsitys asiasta.
– Aika monta yhtiötä on siirtynyt pois kaukolämmöstä ihan muutaman vuoden sisällä, kertoo ruokolahtelainen isännöitsijä on Anne Tella.
Myös Tella kertoo, että siirtymisten takana on halu säästää kustannuksissa.
– Säästöä voi tulla noin kaksi kolmasosaa verrattuna kunnan kaukolämpöön, Tella kertoo.
Investointi maksaa itsensä takaisin Tellan mukaan 5–10 vuodessa riippuen taloyhtiön koosta.
Kunta tutkii kaukolämpöverkoston typistämistä
Asiakkaiden pakeneminen kunnan kaukolämpöverkostosta nostaa entisestään jäljelle jäävien asiakkaiden kustannuksia. Kaukolämmön hintaa Ruokolahdella nostaa myös kunnan lämpölaitoksen kallis polttoaine – maakaasu, jonka hintaa valtio on tietoisesti korottanut verotuksella.
Kunta tutkiikin radikaalia ratkaisua ongelmaan.
– Joudumme nyt miettimään, että supistetaanko kaukolämpöverkkoa, Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä kertoo.
Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä.Kare Lehtonen/Yle
Kunnanjohtajan mukaan kaukolämpöverkosta saatetaan leikata noin neljännes pois. Tämä lyhentäisi verkoston pituutta noin kilometrillä nykyisestä neljästä kilometristä.
Verkoston asiakkaiksi saattaa jäädä vain kunnan omistuksessa olevia kiinteistöjä.
– Ulkopuoliset asiakkaat siirtyisivät jollain aikaväillä omiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiinsä, joita on kovaa vauhtia kehittymässä. Kysymys ei ole pelkästään maalämmöstä vaan myös aurinkolämmöstä ja muista järjestelmistä, kunnanjohtaja Antti Pätilä sanoo.
Laaja ongelma
Kunnanjohtaja Pätilä uskoo, että Ruokolahti ei ole yksin kaukolämpöongelmansa kanssa. Kaukolämpöasiakkaat vähenevät maaseudun pikkukunnissa, koska kuntien väestö pienenee. Samalla hyviä asiakkaita kuten teollisuuslaitoksia ja suuria kiinteistöjä on entistä vähemmän. Tämän lisäksi uudetkin rakennukset kuluttavat yhä vähemmän energiaa.
Toisaalta uudet lämmitysmuodot ja ennen kaikkea erilaiset lämpöpumput tarjoavat entistä edullisempia lämmmitysratkaisuja.
– Kyllä tässä on suuret muutokset edessä erityisesti pienillä maaseutupaikkakunnilla, Pätilä sanoo.
Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma korostaa, että ongelmia kaukolämpöverkon kanssa saattaa tulla erityisesti pienkunnissa, joissa on jo olemassa kallista polttoainetta, kuten esimerkiksi maakaasua käyttävä lämpölaitos.
– Silloin kannattaisi siirtyä halvempaan polttoaineeseen kuten esimerkiksi hakkeeseen, mutta sekin vaatii suuria investointeja. Päätös saattaakin olla vaikea, teki mitä tahansa, Luoma huomauttaa.
EU-maat pohtivat, miten ne voisivat jatkaa hyvin kehittynyttä kaupallista yhteistyötä Iranin kanssa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi Iranin-vastaiset pakotteet uudelleen käyttöön.
Pakotteet merkitsevät, että Iranin kanssa kauppaa käyvä yritys ei voisi toimia Yhdysvalloissa. Pahimmillaan sääntöä rikkova yritys voisi saada suuret sakot.
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire vaati Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, että Eurooppa alkaa puolustaa itsemääräämisoikeuttaan Yhdysvaltain sanelua vastaan. The Guardian -lehden mukaan hän esitti kolmekohtaisen ohjelman.
La Mairen mukaan EU:n pitäisi tehdä samankaltainen päätös kuin vuonna 1996 tehtiin, kun USA asetti pakotteita eurooppalaisia yhtiöitä kohtaan. EU-maat päättivät, ettei Yhdysvaltain sanktiopäätös päde Euroopassa. Yhdysvallat perääntyi pakoteasiassa.
Toiseksi Le Maire haluaa vahvistaa Euroopan talouden itsenäisyyttä, jotta talouden elimillä olisi työkaluja toimia irrallaan Yhdysvaltain vaikutuksesta. Hän esittää eurooppalaisen finanssilaitoksen perustamista valvomaan euromääräistä kauppaa Iranin kanssa.
Kolmanneksi Le Maire ehdottaa eurooppalaista elintä, jonka tehtävänä olisi valvoa ulkomaisia yrityksiä.
Le Mairen ehdotuksista keskustellaan loppukuusta, kun hän tapaa brittiläisen ja saksalaisen virkaveljensä.
Onko keinoja kiertää pakotteita?
Trumpin pakotepäätös on aiheuttanut paljon vastalauseita EU:ssa, jonka kauppavaihto Iranin kanssa oli The Wall Street Journal -lehden mukaan viime vuonna 21 miljardia dollaria.
EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Frederica Mogherinin avustaja Nathalie Tocci sanoi Trumpin päätöksellään "pettäneen täydellisesti Euroopan". Tocci esitti, että Yhdysvaltoja vastaan on tarvittaessa asetettava vastatoimia.
The Wall Street Journalin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Euroopan mahdollisuudet pakotteiden kiertämiseen tai vastatoimiin ovat hyvin rajalliset.
Lehden mukaan EU voisi esimerkiksi hyödyntää Iranin-kaupassaan Euroopan investointipankin varoja.
Italia on myös perustanut viiden miljardin euron suuruisen luottorahaston Iranin-kauppaan. Tämä järjestely voitaisiin laajentaa koko EU:n kattavaksi, lehti esittää.
Iran katsoo toiseen suuntaan
Iran on ilmoittanut, että se haluaa pitää ydinsopimuksensa voimassa. Samalla reaktiot Yhdysvaltain päätökseen ovat olleet rajuja.
Tuhannet mielenosoittajat ovat Teheranin kaduilla protestoineet Trumpin päätöstä vastaan.
Iranin ulkoministeri Javad Zarif sanoi perjantaina, että maa on valmis käynnistämään ydinohjelmansa ja ydinpolttoaineen rikastamisen uudelleen "teollisessa mittakaavassa".
Perjantaina Kreml ilmoitti, että Venäjä ja sen entiset Neuvostoliittoon kuuluneet liittolaiset solmivat ensi viikolla Iranin kanssa vapaakauppasopimuksen.
Iranin ja Euraasian unionin välisestä sopimuksesta on neuvoteltu jo kauan, mutta Trumpin asettama painostus tuli osapuolten kannalta hyvään aikaan. Iran saa tuotteilleen aiempaa helpomman vientiväylän.
Euraasian unioniin kuuluvat Venäjän lisäksi Kazakstan, Valko-Venäjä, Armenia ja Kirgisia.
