Turun puukottaja sanoi tappaneensa jonkun myös Marokossa tai Sveitsissä, kertoi Turun puukottajan huonetoverina Pansion vastaanottokeskuksessa ollut mies oikeudessa keskiviikkona.

– En muista missä, mutta hän oli pahoillaan siitä ... Sen jälkeen huomasin, että hän lähestyi Turussa ihmisiä, joilla on tekemistä näiden (Isisiin liittyvien) asioiden kanssa, todistajana kuultu mies kertoi.

Oikeudenkäynnissä kuultiin myös puukottaja Abderrahman Bouananen lapsuudenystävän kertomus Bouananen radikalisoitumisesta. Se vahvisti Bouananen itse aiemmin kertomaa etsintäkuulutetun uzbekkimiehen roolista.

Bouanane on kertonut poliisille, että hänen etsintäkuulutettu ikätoverinsa oli puhunut hänen kanssaan Isisistä ja neuvonut, mistä Isis-propagandaa löytyy. Kertomansa mukaan Bouanane myös oikeutti teon itselleen nojaten uzbekkimiehen virheelliseen kertomaan Suomen roolista Syyrian sodassa.

Uutta kuulustelumateriaalia julki

Lapsuudenystävää ei päästy kuulemaan henkilökohtaisesti, sillä hän on tiettävästi poistunut maasta. Sen sijaan oikeudenistunnossa käytiin läpi miehen aiemmin salattuja poliisikuulustelujen osia. Puukottaja ja lapsuudenystävä olivat tämän omien sanojen mukaan tutustuneet Marokossa 15-vuotiaina ja olleet siitä saakka ystäviä.

Mies oli kuulustelujensa mukaan nähnyt, että Bouanane tapasi uzbekkimiestä moskeijassa. Hän kertoi, että Bouanane alkoi katsoa Isis-videoita ja alkoi vakuuttua siitä, että Isis on oikeassa sen jälkeen kun oli tavannut uzbekkimiestä.

Lapsuudenystävä kertoi, että uzbekkimies olisi mahdollisesti "aivopessyt" Bouananen.

– Tämä ei ole arvaus, olen varma sataprosenttisesti, koska hän on ollut minun kaveri, ystäväni lapsuudesta lähtien.

"Hänellä ei ollut kaikki kotona"

Loppuvuodesta 2016 Bouananeen tutustunut Bouananen huonetoveri kertoi, että tämän käytös oli alkuvaiheessa normaalia.

– Oli kunnioitettava suhde, hän kunnioitti minua. Hän laittoi valot pois kello kymmenen illalla, kun tarvitsin unta. Hän kävi koulua. Välillä hän kuunteli nykypäivän musiikkia, mies kertoi.

Radikalisoituminen ilmeni huonetoverin mukaan omituisena käytöksenä kesällä kuukausi puolitoista ennen iskua.

– Abderrahman käyttäytyi vähän hullusti ... Hän kävi moskeijassa rukoilemassa, mutta sitten jättikin rukoukset tekemättä. Hänellä ei ollut kaikki kotona.

Bouanane yritti miehen mukaan myös vakuuttaa ystäviään siitä, että Isis on oikeassa, koska oli itse varmistunut siitä.

Käsittely jatkuu maanantaina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäen kuulemisella. Hän on jo aiemmin analysoinut Bouananen kirjoituksia, manifestia ja niiden liittymäkohtia Isisiin poliisille. Oikeudessa käydään tuolloin myös läpi Bouananen mielentilatutkimus suljetuin ovin.

Jutun loppupuheenvuorot pidetään tiistaina.

Suomeen suunnitellut historiallisen suuret sellutehtaat tarvitsevat ennennäkemättömät määrät puuta Suomen metsistä. Vaarana on, että metsien hiilivarasto pienenee niin paljon, että metsistä tulee EU:n pelisäännöissä päästölähde eikä päästöjen poistaja, kun tietty hakkuumäärä ylitetään.

Suomen ilmastopaneeli on sitä mieltä, että hallituksen ajama metsäpolitiikka ei näytä hyvältä ilmaston ja ilmastopolitiikan kannalta. Jos Suomessa parturoidaan metsää yli kaavaillun 80 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa sellujättien tarpeisiin, sellufirmat kyllä käärivät voittoja, mutta ilmastopolitiikan takia maksajaksi voi joutua veronmaksaja.

– Tässä on aika iso riski, että meidän maankäyttösektori aiheuttaa melkoisia kustannuksia yhteiskunnassa, emmekä tiedä miten kustannukset jakautuvat eri tahojen kesken. Veronmaksajat joutuvat aika selkeästi maksajiksi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä.

Hiilinielujen laskentasäännöt ymmärretty väärin – metsää ei voi hakata niin paljon kuin huvittaa

Viime joulukuussa EU:n maankäytön ilmastovaikutuksia eli hiilinielujen laskentasääntöjä määrittävä lulucf-päätös ymmärrettiin ilmastopaneelin mukaan Suomessa väärin. Metsien hiilinielujen laskentasäännöistä uutisoitiin niin, että metsien hakkuita voidaan kasvattaa vuosikasvun suuruiseksi ilman, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi sen takia vähentää jostain muualta.

– Kuviteltiin, että tästä ei tule Suomelle seuraamuksia, mutta seuraamuksia kyllä tulee; päästöjä on vähennettävä toisaalla, sanoo ilmastopaneelin puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

Vastuuministerit hehkuttivat myös sitä, miten Suomi sai kantansa läpi EU:ssa, ja nyt Suomessa voidaan ilman huolta hakata metsää ja keittää sellua vientiä varten. Ilmastopaneeli on kevään aikana tehnyt laskelmia ja tulkintoja asiasta ja on nyt eri mieltä: Suomi ei voi hakata metsää yhtä paljon kuin metsä kasvaa.

– On mahdollista, että maankäyttösektori onkin päästölähde, riippuen millaisen referenssitason EU Suomelle ensi vuonna asettaa. Riski tähän on suuri ja siihen meidän pitäisi herätä, Ollikainen sanoo.

Jos metsät nurin, päästöjä on hankala vähentää muualta

EU voi langettaa Suomelle taloudellisia lisäkustannuksia vaatimalla lisäpäästövähennyksiä kompensoimaan metsistä tulevia päästöjä, jos metsiä kaadetaan liikaa. Suomi pelaa kovalla taloudellisella riskillä senkin takia, että vielä ei tiedetä millainen metsänielu Suomelle ensi vuoden neuvotteluissa asettuu. Maksujen suuruus riippuu siitä.

– Näillä näkymin Suomi ei voi hakata niin paljon kuin on suunniteltu. Kaikki tosin riippuu siitä mikä on metsänielu, mikä Suomelle ensi vuonna neuvotteluissa asettuu. Mutta esimerkiksi nämä 88 miljoonan kiintokuution investointisuunnitelmat ovat ehdottomasti liian suuret, että se olisi ilmastopoliittisesti enää soveliasta, Ollikainen sanoo.

Ilmastopaneelin mukaan maa- ja metsätalouteen tarvitaan oma erillinen ilmastopolitiikkansa, eli miten vähentää maatalouden maaperän päästöjä, metsäkatoa ja lisätä hiilinieluja. Myös kansalaisille ja teollisuudelle pitäisi tehdä selväksi ne riskit, joita metsien hakkuuseen liittyy.

– Päästöjenvähentämisvaatimus, joka sitten kohdistuu maankäyttösektorilta muualle on niin merkittävä, että kustannukset nousevat kaikilla sektoreilla, että Suomen on todella hankala löytää niin suurta vähennystä päästöihin kuin mitä kaavaillut lisäykset nyt aiheuttaisivat, Ollikainen sanoo.

Lasku voi langeta autoilijalle tai maanviljelijälle

Sellujättien vaatima puuntarve poistaa maastamme ilmastomuutosta ehkäiseviä hiilinieluja eli metsiä isossa mittakaavassa. Ilmastopaneelin laskelmien mukaan, lasku voi langeta kansalaisen maksettavaksi. Näin voi käydä siinä tapauksessa, että hakkuut ylittävät ilmastoneuvotteluissa sovitut rajat, jolloin metsistä tuleekin päästölähde eli ilmastonmuutoksen aiheuttaja eikä päästöjen sitoja.

Rajat ylittyvät, jos kaikki suunnitellut biotuote- eli sellutehtaat saadaan pystyyn. Tällöin metsää pitäisi hakata Suomessa vuosittain yli 80 miljoonaa kiintokuutiota, mikä on Suomen ilmastostrategiassa määritelty kestävän metsänhakkuun yläraja. Sekin hipoo professorien mukaan kestävyyden rajoja.

– Jos kaikki sellu- ja muut puunkäyttöinvestoinnit toteutuisivat, ylittäisimme suurimman mahdollisen kestävän hakkuusuunnitelman. Tämän seurauksena maankäyttösektori muodostuisi päästölähteeksi, Seppälä sanoo.

Tällöin päästövähennyksiä pitää etsiä maassamme kovalla kiireellä ja valtavassa mittaluokassa muualta. Kohteita voivat olla esimerkiksi asuminen, liikenne, ruoka, maatalous ja pellonraivauksen vähentäminen. Viimeisenä keinona on myös nieluoikeuksien ostaminen muilta mailta, mikäli niitä syntyy ja ne ovat halukkaita niitä myymään.

– Helpointa sovituissa päästörajoissa pysyminen olisi hakkaamalla metsiä järkevästi, sovittavan metsänielun puitteissa, Ollikainen sanoo.

Tiilikainen: Kaikki investoinnit eivät toteudu tai toimiala maksaa veroina nieluyksiköiden hankinnan

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei pidä professorien huolta aiheettomana. Hän kuitenkin epäilee, etteivät kaikki nyt julkistetut metsäteollisuuden puunkäyttöä lisäävät investoinit toteudu. Silloin Suomen vuosittainen hakkuumäärä tuskin ylittää strategiassa määriteltyä 80 miljoonan kiintokuution enimmäismäärää.

Ministerin mukaan teollisuus voisi turvautua puunhankinnassa tuontipuuhuun, jos kotimainen raaka-aineen saanti uhkaa loppua.

– Jos taas niin kävisi, että metsätalouden puunkorjuun volyymi ja teollisuuden volyymi kasvaisi niin suureksi, niin kyllä silloin toimiala itse tule maksamaan Suomen valtiolle niin paljon veroja, että ne verot ovat paljon suuremmat kuin se mahdollinen nieluyksiköiden hankinta muualta, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Metsäteollisuusyhtiöt tuskin lähtevät investoimaan satoja miljoonia hankkeisiin ilman varmuutta siitä, että raaka-ainetta on saatavilla. Euroopan tasolla metsien kasvu ylittää tällä hetkellä puun käytön erittäin paljon ja ympäristöministeri vakuuttaa, että EU pitää kiinni hiilinieluista.

Suomi pysyy Tiilikaisen mukaan joka tapauksessa sovituissa tavoitteissaan hiilidioksipäästöjen vähentämisessä ja Suomen metsät pysyvät edelleen hiilinieluina.

– Tottakai lähdemme siitä, että Suomen metsiä käytetään kestävällä tavalla. Siihen liittyy se, että säilytämme suunnitelman mukaisen nielun. Siihen liittyy se, että luonnon monimuotoisuudesta ja metsien virkistysarvoista huolehditaan, mutta tällä hetkellä meillä on kasvuvaraa.

– En usko kuitenkaan, että kaikki investoinnit tulevat toteutumaan, arvioi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein.

Lue myös:

Koneen Säätiön palkitsema tutkija kyseenalaistaa Suomen kykyä hillitä ilmastonmuutosta

Analyysi: Sellupeli kovenee – Metsä Groupin miljarditehdas sekoittaisi Lapin investointipakan

Jyrkkää kritiikkiä Suomen biotalousinnostukselle: Politiikka jyrää tutkimuksen

Suurten automarkettien parkkipaikalla ihmisten katseet kääntyvät äkkiä taivaalle. Valtava suihkukone tuntuu lentävän päiden yläpuolella juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella. Näky on ällistyttävä, ehkä jopa vähän pelottavakin.

Lappeenrannan lentokentän 2,5 kilometriä pitkä kiitotie alkaa aivan automarkettien parkkipaikan vierestä. Välissä on vain verkkoaita estämässä uteliaita eksymästä lentokentän alueelle.

Vaikka vuosikymmenien aikana päättäjät ovat pohtineet lentokentän siirtämistä kauemmas keskustasta, ei uutta kenttää ole tehty. Tässä se on nyt ollut päivälleen sata vuotta.

Antrean koneet saapuvat

Sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 valkoiset perustivat lentotukikohdan Antreaan eli nykyisen Venäjän puolella sijaitsevaan Kamennogorskiin. Kuitenkin jo toukokuun alkupuolella valkoisten lentovoimien päällikkö antoi määräyksen, että lento-osaston on heti muutettava Antreasta Lappeenrantaan.

Lentokoneet lähtivät toukokuun 10. päivä 1918 kello 18 Antreasta kohti Lappeenrantaa, jonne ne saapuivat noin tunnin lennon jälkeen. Tästä hetkestä alkoi Lappeenrannan lentokentän tarina.

Minkäänlaisesta nykyaikaisesta lentokentästä ei kuitenkaan ollut kyse. Paikalla oli ratsuväkirykmentin harjoituskenttä, jonka hevoset olivat talloneet.

– Tässä oli kaikenlaisia ampumahautoja ja muuta, joten ei se lentokenttä varsinaisesti ollut, kertoo lentokentän historiaan perehtynyt lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen.

Lentokenttä oli itse asiassa niin huonokuntoinen, että sitä käytettiin aluksi lentotoimintaan vain viisi viikkoa. Lentokoneet siirrettiin kesäkuussa Kymenlaaksoon Uttiin ja Varsinais-Suomeen Turkuun. Sen jälkeen lentotoiminta hiljeni vuosiksi, eikä kentän parantamiseksi tehty mitään.

– Kun Aero oy aloitti vuonna 1936 kaksitasoisilla Dragon Rapide -koneillaan reittiliikenteen Helsingistä Viipurin kautta Imatran Immollaan, Lappeenrannan kenttä ei kelvannut edes varakentäksi, kertoo Halinen.

Lappeenrannan lentokentän kulta-ajat olisivat tulossa paljon myöhemmin.

Putin laskeutuu Lappeenrantaan

Toukokuussa 2010 oli Lappeenrannan lentoasemalla yksi sen historian merkittävimmistä päivistä. Puolen päivän jälkeen kentälle odotettiin laskeutuvan venäläinen suihkukone, jonka kyydissä istuu Vladimir Putin. Hän toimi silloin Venäjän pääministerinä.

Putinin saapumiseen oli lentokentällä varauduttu useiden päivien ajan. Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti muistaa hyvin, millainen hulina kentällä oli ennen pääministerin saapumista.

– Se oli valtava turvakoneisto, mikä koko homman ympärillä pyöri. Siellä oli varmaan kaikki viranomaiset, mitä maa päällään kantaa.

Pääministeri Vladimir Putin tapasi Lappeenrannassa silloisen Suomen pääministerin Matti Vanhasen. He muun muassa allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen. Illalla pääministerit saunoivat ja kalastivat. Putinin kone lähti takaisin Venäjälle illalla kello 23 aikaan.

– Kaikki valmistelut lentokentällä kestivät kaksi viikkoa, mikä sitten huipentui siihen viiteen minuuttiin kentällä. Sen jälkeen oli lentoaseman päällikkö aika väsynyt, kun ne lentokoneen takavalot vilahtivat, kertoo Petteri Lehti.

Ainakin melkein vanhin kenttä

Lappeenrannan lentokenttää on markkinoitu Suomen vanhimpana edelleen toiminnassa olevana lentokenttänä. Tämän mainoslauseen kehitti lentokentän entinen päällikkö Jouko Kuronen. Etelä-Saimaa-lehden haastattelema tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Erkki Heinilä kuitenkin tyrmää tämän mainoslauseen todenperäisyyden. Heinilä kertoo, kertoo, että Kouvolan Utissa oli punaisilla lentotoimintaa jo maaliskuussa 1918.

Huhtikuun alussa 1918 punaisten joukkojen Nieuport-lentokoneet lensivät Utin entiselle kilpa-ajoradalle. Se sijaitsi Kouvolan ja Lappeenrannan välisen maantien varrella nykyisellä Utin lentokenttäalueella.

Heinilän mukaan oikea perustamisvuosi Lappeenrannan lentokentälle olisi vasta vuosi 1939. Silloin saatiin päätökseen varsinaisen lentokentän rakentamistyöt Lappeenrantaan.

Lappeenrantalaisen lentokapteenin Pertti J. Halisen mielestä nyt 10.5.2018 voidaan kuitenkin oikeutetusti viettää lentokentän 100-vuotisjuhlia.

– Silloin 10.5.1918 se lentotoiminta alkoi. Ei sitä kiistä kukaan.

Kaksi lentäjää menehtyi

Sekä talvi- että jatkosodan aikana Lappeenrannan lentokentällä oli oma tärkeä osansa Suomen puolustamisessa. Talvisodassa Lappeenranta oli Lentolaivue 10:n tukikohtana. Lappeenrannasta se teki tiedustelulentoja Etelä-Kannakselle ja Suomenlahdelle. Yhteensä lentoja tuli 11.8.1939–12.4.1940 noin 700.

Jatkosodan alettua tuli Lappeenrannan lentokentälle Lentolaivue 14. Kun eteneminen Karjalankannaksella alkoi, tulivat Lappeenrantaan myös Lentolaivue 32 sekä osa Lentolaivue 24:stä.

Vuoden 1944 kesäkuun 17. päivästä tuli synkkä. Lappeenrannan lentokentältä lähti kymmenen sotakonetta torjumaan venäläisiä sotilashävittäjiä. Koneet lähtivät Lappeenrannasta aamulla kello 6.20. Puoli tuntia myöhemmin venäläiset koneet kuitenkin pääsivät yllättämään suomalaiset. Luutnantti Urho Sarjamon kone sai osuman ja alkoi tippua alas. Tippuessaan se osui luutnantti Lauri Nissisen koneeseen. Molemmat lentäjät menehtyivät.

Henkilötappiosta huolimatta suomalaiset pudottivat tällä lennolla kahdeksan venäläishävittäjää.

Matkustajaliikenne alkaa

Tavalliset matkustavaiset pääsivät käyttämään Lappeenrannan lentokenttää 9.6.1951, kun Finnair avasi lentoreitin Helsingistä Lappeenrantaan. Ensimmäinen kone oli legendaarinen DC-3.

Kesällä 1952 lentoyhtiöksi vaihtui Kar-Air oy. Aluksi lentoja oli vain kesäisin. Vasta vuonna 1956 lentoyhteys muuttui ympärivuotiseksi.

– Vuonna 1956 kiitotie muuttui nykyiseen suuntaansa, ja kentälle saatiin mittarilähestymislaitteet, kertoo Pertti J. Halinen.

Nykyinen lentoasemarakennus valmistui vuonna 1961, ja sinne 1960-luvulle osuvat Halisen mukaan myös lentoaseman kulta-ajat, kun Finnair aloitti lennot suihkukoneilla. 1960-luvulla Lappeenrannassa oli myös ensimmäiset tilauslennot Saksaan.

– Mutta pitkäaikaisin lentokentän käyttäjä on Lappeenrannan ilmailuyhdistys. Se on perustettu vuonna 1932 nimellä Lappeenrannan ilmapuolustusyhdistys. Nimi piti vaihtaa valvontakomission määräyksestä, kertoo Halinen.

Lappeenrannasta on Helsinkiin matkaa reilut 220 kilometriä. Melko lyhyen välimatkan takia harva käytti reittilentoa vain matkustaakseen pääkaupunkiseudulle.

Reittilentoa käyttivätkin pääasiassa eteläkarjalaisen suurteollisuuden työntekijät, jotka aamukoneella lähtivät Helsinkiin ja jatkoivat sieltä matkaansa ulkomaille tai kauemmas Suomeen. Kun uusi rautatie Lahden ja Helsingin välille valmistui vuonna 2006, nopeutui junamatka Lappeenrannasta pääkaupunkiin merkittävästi. Sen vaikutus näkyi lentoliikenteessä välittömästi.

Suuri pettymus ja suuri ilo

Finnair lopetti lennot Helsingistä Lappeenrantaan kannattamattomina vuonna 2007. Pelkona oli koko lentokentän hiljeneminen. Lentojen turvaamisen takia Lappeenrannan kaupunki perusti oman lentoyhtiön Fly Lappeenrannan, joka kuitenkin osoittautui kannattamattomaksi. Niinpä lennot loppuivat vuonna 2010.

Lentokentällä ymmärrettiin, että ihmiset eivät tarvitse lentoja Lappeenrannasta Helsinkiin, vaan täytyy kurottaa Lappeenrannasta suoraan ulkomaille. Venäläisten matkailu Suomeen alkoi 2010-luvulla kasvaa, joten venäläiset turistit voisivat alkaa käyttää Lappeenrannasta lähteviä lentoja. Se toisi lennoille lisää matkustajia.

Niinpä syksyllä 2009 Air Baltic alkoi lentää Lappeenrannasta Riikaan. Keväällä 2010 lennot aloitti halpalentoyhtiö Ryanair, jonka ensimmäinen saapuminen on jäänyt lentoaseman päällikkö Petteri Lehdelle lähtemättömästi mieleen.

– Lentotornin kaiuttimesta kuului: "Good morning Lappeenranta tower. This is Ryanair". Toivoin, että olisin saanut sen jotenkin puhelimen soittoääneksi.

Venäläisten turistien virta Suomeen romahti vuoden 2014 aikana. Vähän ajan kuluttua Ryanair keskeytti Lappeenrannasta lähtevät lennot, kun se ei halunnut maksaa Finavian vaatimia lentokenttäkorvauksia. Air Baltic oli lopettanut jo kahta vuotta aiemmin. Kenttä alkoi taas hiljentyä.

Uusi nousu

Talvella 2015 hiihtäjät kiersivät aidoilla eristettyä lentokenttää, jonka ympäri kulkee 7,6 kilometrin pituinen latu. Kesällä lentokentän kiitotien varrella pesi kaikessa rauhassa töyhtöhyyppiä, kiuruja ja kuoveja.

Lentokentältä lähti lentoja satunnaisesti. Kun matkustajaliikenne Lappeenrannan lentokentältä oli loppunut, alkoi kaupungissa kiivas keskustelu koko lentokentän tarpeellisuudesta. Jotkut jo visioivat siihen asuinaluetta tai kauppakeskusta.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti oli saattelemassa lentokoneisiin niin hevosia, liikemiehiä, tilauslentojen matkustajia kuin rock-yhtye Musen keikkakamoja. Toki harrasteilmailijat, muun muassa purjelentäjät, käyttivät kenttää erityisesti kesäaikaan.

Etelä-Karjalassa päätettiin yrittää pelastaa lentokenttä vielä kerran. Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan kaupunki ostivat Suomen lentokenttiä omistavalta valtionyhtiö Finavialta Lappeenrannan lentokentän. Vuosi sitten kenttä siirtyi kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Valtio myönsi kentälle miljoonan euron avustuksen reittiliikenteen kehittämistä varten.

Ryanair saapui muutama viikko sitten takaisin Lappeenrantaan ja aloitti lennot Italiaan ja kesällä myös Kreikkaan. Vuodessa on kymmenkunta tilauslentoa etelän aurinkoon. Finnair ei kentältä lennä reittilentoja, mutta on ahkerasti käyttänyt Lappeenrannan lentokenttää lentäjiensä koulutuskenttänä.

Lentokenttä toivoo lisää reittilentoja.

– Nyt tässä odotellaan, saapuuko kesäkuussa Pietarissa järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin paljonkin kisavieraita Lappeenrannan lentoaseman kautta. Neuvotteluja on käyty, tuumaa Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti.

Artikkeliin on haastattelujen lisäksi käytetty lähteenä Pertti J. Halisen, Matti Liuskallion, Pentti Metson ja Jorma Pajusen teosta Lappeenrannan lentokenttä 1918 - 1944.

Helsinkiläisen Hiusextra Heinilän viime syksynä käynnistämä hyväntekeväisyyskampanja on yllättänyt yrityksen toimitusjohtajan Mikko Heinilän suosiollaan.

– Odotin, että hiuslahjoituksia tulee muutama kappale viikossa, mutta niitä tuleekin hurjan paljon.

Hiusalan erikoisliikkeen kautta on tähän mennessä lennätetty Englantiin Little Princess Trust -järjestölle yli sata kiloa suomalaisia hiuksia.

Lahjoituksia on tullut lähes 1 200. Lisäksi moni lähettää itse hiuksensa suoraan järjestölle Englantiin.

Mikko Heinilä etsi yhteistyökumppania aloittamalleen lahjoituskampanjalle ympäri Eurooppaa. Lähin löytyi Englannista. Little Princess Trust-järjestö valmistuttaa hiuksista peruukkeja, jotka lahjoitetaan vähävaraisille lapsipotilaille.

Yleensä peruukkia tarvitsee lapsi, joka on menettänyt hiuksensa pälvikaljua aiheuttavan sairauden alopecian tai syöpähoitojen takia.

Päätös lahjoittaa hiukset rohkaisi leikkaamaan

Hausjärveltä kotoisin oleva Sanni Nieminen, 28, on aina ollut "se tosi pitkätukkainen tyttö". Ainoastaan kerran hän on leikkauttanut hiuksensa lyhyemmiksi. Hän oli silloin viisivuotias ja halusi samanlaisen polkkatukan kuin kaverilla.

Lähes koko elämänsä ajan hiukset ovat heiluneet pitkälle alaselkään asti. Lopullisen sysäyksen hiusten leikkaamiseen antoi päätös lahjoittaa letit hyväntekeväisyyteen.

– Olisi ollut isompi kynnys leikata hiukset, jos ne olisi menneet vain roskikseen. Pitkistä hiuksista luopuminen oli helpompaa, kun tiesin, että niille on jotain käyttöä.

Kuriiripostilla Englantiin lähtee kuukauden-parin välein suuri laatikko, jossa on noin 30 kiloa suomalaishiuksia. Mikko Heinilä

Syksy oli toimitusjohtaja Mikko Heinilän mukaan vilkasta aikaa lahjoitusten osalta. Talvella niitä tuli hiukan vähemmän. Nyt keväällä moni leikkauttaa hiuksensa kesäksi kuntoon, joten lahjoitusten määrä on räjähtänyt kasvuun.

– Kuriiripostilla Englantiin lähtee kuukauden-parin välein suuri laatikko. Siinä on noin 30 kiloa suomalaishiuksia.

Alun perin kampanjan piti olla lyhyt tempaus, mutta yritys on päättänyt jatkaa hiuslahjoitusten vastaanottamista toistaiseksi.

Lahjoittajista moni toivoisi hiusten jäävän kotimaahan

Toimitusjohtaja Mikko Heinilän mukaan moni lahjoittaja kyselee, voisivatko hiukset päätyä suomalaiselle potilaalle. Suomessa olisi tilausta järjestölle, joka organisoisi lahjoitettujen hiusten valmistamisen peruukiksi.

Myös Sanni Nieminen toivoo, että hänen hiuksistaan tehtävä peruukki olisi päätynyt suomalaiseen päähän.

– Jos olisi mahdollista, antaisin hiukseni mieluiten Suomessa asuvalle lapselle.

Muista Pohjoismaista ei tiettävästi tällä hetkellä löydy järjestöä, joka organisoisi lahjoitushiusten tekemisen peruukeiksi ja jakamisen niitä tarvitseville.

Jos olisi mahdollista, antaisin hiukseni mieluiten Suomessa asuvalle lapselle. Sanni Nieminen

Suomessa sairaanhoitopiiri tai kotikunta korvaa osan potilaan peruukin hinnasta. Maksusitoumukset eivät yleensä kata aidoista hiuksista tehtyjen peruukkien kustannuksia.

Aitohiusperuukit solmitaan käsin, jolloin niistä saadaan mahdollisimman keveitä. Heinilän mukaan aitohiusperuukki on ainoa järkevä vaihtoehto erityisesti lapsille.

– Etenkin lapsella pitäisi olla mahdollisimman luonnollinen ja kevyt peruukki. Se vaatii käsityötä, joka Suomessa tehtynä olisi hyvin kallista, sanoo Heinilä.

Aitohiusperuukin hinta on keskimäärin tuhat euroa. Peruukit solmitaan useimmiten Aasiassa.

Hiukset tuovat identiteettiä potilaalle

Lähes päivittäin Mikko Heinilä tapaa hiuksensa sairauden vuoksi menettäneitä ihmisiä. Monelle syöpäpotilaalle sairaus tulee lopullisesti todelliseksi siinä vaiheessa, kun rankat hoidot vievät päästä omat hiukset.

– Hiukset on osa identiteettiä. Hiusten saaminen takaisin merkitsee monelle potilaalle todella paljon. Siksi peruukki on tärkeä.

Sanni Nieminen toivoo, että hiuksensa alopecian tai syöpähoidon vuoksi menettänyt lapsi saisi hänen lahjoituksensa kautta mahdollisuuden hiuksiin.

– Itselläni on aina ollut paljon tukkaa. Olisi kiva jos joku, jolla ei ole tukkaa, saisi kokea miltä tuntuu, kun on hiukset.

Farao Tutankhamonin äitipuoli Nefertiti ei sittenkään lepää salakammiossa Tutankhamonin haudan kupeessa. Egyptin muinaismuistoista vastaavan ministeriön tilaama tutkimus on pannut pisteen toiveille, jotka virisivät kolme vuotta sitten.

Odotukset herätti Arizonan yliopiston arkeologin Nicholas Reevesin vuonna 2015 esittämä hypoteesi, jonka mukaan hänen lasertutkimuksella löytämänsä raot ja halkeamat viittasivat kahteen salaoveen Tutankhamonin haudan pohjoisseinässä.

Kimmokkeen tutkimukseensa Reeves sai 3D-skannauksesta, jonka perusteella hautakammiosta aiotaan rakentaa tarkka jäljennös matkailijoita varten.

Japanilainen tutka-asiantuntija Hirokatsu Watanabe testasi Reevesin väitteen samana vuonna maatutkalla. Laite kehitettiin öljyn- ja kaasunetsintää, mutta menetelmästä on tullut erittäin tärkeä myös arkeologisissa tutkimuksissa.

Myös Watanabe tuli siihen tulokseen, että Tutankhamonin haudan pohjois- ja länsiseinien takana voi olla kammioita. National Geographic Societyn rahoittamassa tutkimuksessa seuraavana vuonna tulosta ei kuitenkaan kyetty toistamaan.

Kalkkikivi saattoi antaa väärää tietoa

Egyptin muinaismuistoministeriö päätti ratkaista arvoituksen lopullisesti tilaamalla Torinon teknilliseltä yliopistolta ja kahdelta asiantuntijayritykseltä erilliset skannaukset kaikkiaan yli 2,5 seinäkilometristä.

Tulosten yhteenvedon mukaan seinien takana ei ole salakammioita tai yhdyskäytäviä.

Torinon teknillisen yliopiston professorin Francesco Porcellin mukaan aiemmat tulokset saattoivat johtua siitä, että hautakammion kalkkikivirappaus johtaa sähköä. Tutka saattoi myös poimia harhaheijastumia, jotka olivat peräisin itse kammiosta, eivät sen takaa, Porcelli sanoo.

Nefertitin hauta lienee ryöstetty

Nefertiti oli Tutankhamonin isän farao Akhenatenin vaikutusvaltainen puoliso. Jotkut tutkijat uskovat hänen olleen jonkin aikaa itsekin faraona miehensä kuoleman jälkeen. Tutankhamon nousi valtaistuimelle yhdeksänvuotiaana.

Moni arkeologi arvelee Nefertitin haudan olleen Akhenatenin rakennuttamassa uudessa pääkaupungissa Amarnassa. Se autioitui vain muutamia vuosikymmeniä Akhenatenin kuoleman jälkeen, ja siellä sijainneet haudat on ryöstetty.

Jos Nefertitin muumio ei joutunut ryöstäjien turmelemaksi, se ehkä haudattiin uudelleen Kuninkaiden laaksoon. Monet sieltä löydetyt muumiot ovat tunnistamatta, ja ainakaan useimmille tuskin nimiä löytyykään.

Nefertitin kasvot sen sijaan ovat varsin tutut. Hänen rintakuvansa on yksi maailman tunnetuimmista taideteoksista. Se on Berliinissä Neues Museumissa.

Jeff Bezos oli fiksu jo pienenä.

Taaperoikäisenä hän irrotti pinnasänkynsä kaiteet ruuvimeisselillä, koska halusi nukkua tavallisessa sängyssä. Lapsena kokeiluista saivat osansa kodin sähkölaitteet. Opettajilleen hän kertoi, ettei ihmiskunnan tulevaisuus ole tällä planeetalla.

Tästä keksintöjä ja avaruutta rakastaneesta pojasta kasvoi maailman rikkain mies. Hänen luomansa yritys mullistanee pian meidänkin elämämme.

Jos huhut pitävät paikkaansa, avaa verkkokauppajätti Amazon Pohjoismaille kohdennetun verkkokaupan vielä kesään mennessä. Ruotsalaislehti Dagens Industrin maaliskuiselle uutiselle ei toistaiseksi ole tullut lisävahvistusta tärkeimmältä taholta, Amazonilta.

Asiaa ja haastattelua kysyttäessä Amazonin Lontoon toimistosta sähköpostitse tuleva vastaus on lyhyt: "Kiitos tiedustelustasi. Emme kommentoi huhuja ja spekulaatioita, joten en valitettavasti voi tällä kertaa auttaa sinua".

Jos Dagens Industrin uutinen on totta, muuttuu pohjoiseurooppalainen verkkokaupan markkina hurjasti.

Amazonista voi tilata monia tavaroita Suomeen jo nytkin. Pohjoismaiden oma verkkokauppa ja etenkin lähempänä oleva palvelukeskus muuttaisi kuitenkin paljon: aluksi toimitusajat ja -hinnat ja lopulta senkin, mitä kaikkea Amazonista voisi tilata. Asiantuntijat kuvailevat, että Amazonin tulo Suomeen olisi kuin digitaalinen hyökyaalto.

Yhdysvalloissa Amazonista saa kotiovelleen kaikkea vaatteista, meikeistä, vaipoista, vessapaperista ja rakennustarvikkeista ruokaan – usein vain muutamassa tunnissa. Ruokatilauksia yhtiö kuljettaa myös Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa. Ei ole mahdotonta, että juuri Amazon mullistaisi ruuan verkkokaupan myös Suomessa.

Toistaiseksi kiinalainen Alibaba on ollut Suomessa Amazonia suurempi. Isossa mittakaavassa Alibaba on tavallaan Amazonin ainut vastus: Kiina on yksi harvoista markkinoista, josta Amazon ei ole saanut otetta.

Silti Jeff Bezosin voi sanoa vallanneen maailman.

Me saamme elämässämme tiettyjä asioita, jotka tekevät meistä hyvin onnekkaita. Ja yksi tärkeimmistä on se, keitä lapsuuden roolimallisi ovat. Jeff Bezos

Maailman rikkaimmaksi mieheksi noussut Bezos ei syntynyt kultalusikka suussa. Hän on rakentanut valtavan omaisuutensa itse.

Kun Bezos syntyi tammikuussa 1964 Yhdysvaltain New Mexicon Albuquerquessa, hänen äitinsä oli vasta 17-vuotias. Hänen äitinsä erosi alkoholiin liikaa mieltyneestä miehestään, kun Bezos oli alle 2-vuotias. Sukunimensä Bezos sai biologisen isänsä sijaan äitinsä uudelta aviomieheltä, Kuubasta Yhdysvaltoihin muuttaneelta Mike Bezosilta, jota hän pitää varsinaisena isänään.

Nuorena Jeff Bezos vietti useita kesiä isovanhempiensa maatilalla Teksasissa. Juuri isoisällä on Bezosista kirjoitetun elämänkerran mukaan ollut häneen merkittävä vaikutus.

Kun Bezos oli nuori, muutti perhe Mike Bezosin työn vuoksi useamman kerran. Bezos suoritti lukion Miamissa, huippuarvosanoin luokkansa parhaana. Palkittu nuorukainen kertoi tuolloin Miami Herald -lehdelle, että hän haluaa rakentaa avaruushotelleja, huvipuistoja ja muutaman miljoonan ihmisen siirtokuntia maata kiertävälle radalle.

Bezos pääsi opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä Princetonin huippuyliopistoon. Melko pian valmistumisensa jälkeen hän meni töihin riskirahastoon New Yorkin Wall Streetille. Neljän työvuoden jälkeen Bezos nousi D. E. Shaw -nimisen riskirahaston varatoimitusjohtajaksi.

Työpaikalta löytyi vaimo MacKenzie. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1993. Heillä on neljä lasta.

Vuosi naimisiinmenon jälkeen vastikään 30-vuotta täyttänyt Bezos törmäsi kiinnostavaa faktaan.

– Internetin käyttö kasvoi 2 300 prosenttia vuodessa. En ollut nähnyt tai kuullut ennen mistään, mikä olisi kasvanut niin nopeasti. Ajatus verkkokirjakaupasta jossa olisi miljoonia niteitä – mikä on jotain sellaista mitä ei fyysisessä maailmassa voi olla olemassa – kiehtoi minua valtavasti, Bezos kertoi Princetonissa vuonna 2010 pitämässään puheessa.

Pomo houkutteli jäämään, mutta Bezos irtisanoutui työstään Wall Streetilla. Pariskunta muutti Seattleen ja Bezos perusti Amazonin, ajan hengen mukaisesti autotalliin.

–Harkittuani asiaa huolella, valitsin vähemmän turvallisen polun ja seurasin intohimoani. Olen siitä valinnasta ylpeä, Bezos sanoi Princetonissa.

Sitä pystyy lopulta ottamaan riskejä kun tietää, että joku tukee sinua. En usko, että sitä edes ajattelee loogisesti, kyseessä on tunneasia. Jeff Bezos

Osakkeenomistajille tarkoitettu kirje on vuoden 1998 maaliskuulta: "Kuten olemme jo kauan sanoneet, kirjojen myyminen verkossa ja verkkokauppa ylipäätään tulee todennäköisesti olemaan hyvin iso markkina-alue. On todennäköistä, että lukuisat yritykset tulevat hyötymään siitä merkittävästi".

Kirjeen on kirjoittanut verkkokirjakauppa Amazonin vajaa neljä vuotta aiemmin perustanut Bezos, eikä ole liioiteltua sanoa, että hän osui oikeaan.

Amazon on muovautunut kirjakaupasta liki kaikkea myyväksi verkkokaupan jättiläiseksi, maailman toiseksi arvokkaimmaksi yhtiöksi, ja Bezosista on tullut maailman rikkain mies. Perinteistä kauppaa ravistelevan verkkokaupan kasvusta on siis hyötynyt etenkin Amazon – ja samalla Bezos itse.

Amazon kasvoi nopeasti. Bezos perusti yhtiön vuonna 1994. Amazonin verkkosivut aukesivat heinäkuussa 1995.

Kauppa kävi odotettua nopeammin: jo ensimmäisen kuukauden aikana Amazon oli myynyt kirjoja jokaiseen Yhdysvaltain osavaltioon sekä 45 maahan.

Vuonna 1997 Amazon listautui pörssiin.

Kun it-kupla 2000-luvun alussa puhkesi, lakosi moni internetin startup-yritys. Amazon tutisi mutta jäi henkiin, ja sen osakkaiden arvo alkoi kasvaa.

Viime vuosina kasvutahti on vain kiihtynyt: pelkästään tänä vuonna osakkeen arvo on kohonnut New Yorkin pörssissä 35 prosenttia. Vuonna 2016 Amazonin liikevaihto oli melkein 136 miljardia dollaria. Sillä on yli 566 000 työntekijää maailmanlaajuisesti.

Amazon on maailman suurin verkkokauppa – tai oikeastaan siitä on tullut "kaiken kauppa", kuten Jeff Bezosista julkaistu elämänkerta asian muotoilee. Sen siipien alla pyörii myös kaksi muuta verkkokauppaa: vaatteita ja kenkiä myyvä Zappos sekä äänikirjakauppa Audible. Lisäksi se toimii alustana muille verkkokauppiaille ja tarjoaa verkon pilvipalveluita.

Viime vuosina Amazonin rahavirtoja ovat kasvattaneet juuri pilvipalvelut.

Amazonin kutsuminen pelkäksi verkkokaupaksi tuntuu melkein harhaanjohtavalta. Verkkokaupan ja pilvipalveluiden lisäksi yhtiöllä on oma suoratoistopalvelu Prime sekä jo muutaman menestyselokuvan ja hittisarjan tehtaillut tuotantoyhtiö Amazon Studios. Sen omien laitteiden tuoteperheeseen kuuluvat muun muassa lukulaite Kindle ja Amazonin kehittämää virtuaaliavustaja Alexaa hyödyntävä älykaiutin Echo.

Amazonin imperiumiin kuuluu nykyisin myös ruokakauppaketju Whole Foods, jonka tuotteita voi fyysisten myymälöiden lisäksi ostaa tietenkin myös verkosta.

Ajattele millaisia asioita tulet katumaan, kun olet 80-vuotias. Ne ovat lähes aina sellaisia asioita, joita et tehnyt. Hyvin harvoin sitä katuu jotain sellaista mitä teki ja mikä ei sitten sujunutkaan. Jeff Bezos

Vielä harhaanjohtavammalta tuntuisi kutsua 54-vuotiasta Jeff Bezosia vain Amazonin perustajaksi ja toimitusjohtajaksi.

Vuonna 2000 Bezos toteutti lapsuudenhaaveensa ja osti avaruuslaitteita valmistavan Blue Origin -yhtiön. Sen tavoittena on aloittaa kaupalliset avaruuslennot.

Bezos on toistuvasti sanonut maapallon olevan aurinkokuntamme paras planeetta. Hänen mukaansa meidän täytyy päästä avaruuteen, jotta voisimme pelastaa maapallon.

Bezosin avaruusinto yltää myös fiktion puolelle. Star Trek -fanina eli trekkienä tunnetulla Bezosilla oli pieni rooli vuoden 2016 Star Trek -elokuvassa. Elämänkerrassaan Bezos paljastaa, että Amazonin sijaan hän oli antaa verkkokirjakaupalleen nimen MakeItSo.com – viittauksena Star Trekiin.

Internetin ja avaruuden lisäksi Bezosilla on hallussaan palanen perinteistä tiedonvälitystä: kaupat jenkkilehti Washington Postista tehtiin 250 miljoonalla dollarilla alkusyksystä 2013. Bezosin omistuksessa talousvaikeuksissa räpiköinyt lehti on onnistunut pääsemään kasvu-uralle.

Toimitukselle pian kaupan julkistamisen jälkeen lähettämässään viestissä Bezos kirjoitti, ettei lehden arvoja tarvitse muuttaa, mutta muutoksia on tulossa väistämättä ja hänestä riippumatta.

– Internet muuttaa uutisbisneksessä lähes kaiken: uutisten sykli lyhentyy, ansaintamalli rapautuu, alalle syntyy uudenlaista kilpailua [...] Ei ole olemassa karttaa, joten eteenpäin suunnistamisesta ei tule helppoa. Meidän pitää olla kekseliäitä, mikä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy kokeilla asioita.

Useampi Washington Postin johtohahmo ja toimittaja on vakuuttanut, ettei Bezos puutu journalistiseen työhön. Viime kesänä lehti julkaisi laajan, Amazonin kasvua kriittisesti tarkastelevan artikkelin otsikolla "Onko Amazonista tulossa liian suuri?".

Tämän vuoden alussa maailman miljardööreistä listaa pitävä talouslehti Bloomberg uutisoi Bezosin nousseen maailman rikkaimmaksi ihmiseksi. Hän ehti käväistä ykkössijalla jo viime kesänä, mutta pörssikurssien vuoristorata palautti hänet teknologiayhtiö Microsoftin perustajan Bill Gatesin taakse saman päivän aikana.

Bloomberg päivittää listan joka päivä New Yorkin pörssin sulkeuduttua. Eilen keskiviikkona Bezosin omaisuuden arvo on ollut 132 miljardia dollaria (117,33 euroa). Maailman rikkaimman miehen omaisuus on kertynyt huimaavaa tahtia: vuoden 2012 keväällä tämän omaisuuden arvo oli 18 miljardia dollaria.

Omien liiketoimiensa lisäksi Bezos on sijoittanut rahojaan muun muassa hakukonepalvelin Googleen, viestipalvelu Twitteriin ja majoituspalvelin Airbnb'hen.

On kahdenlaisia kriitikoita: Niitä, jotka tarkoittavat hyvää ja jotka pelkäävät että epäonnistut vaikka he toivovatkin sinun onnistuvan. Sitten on kriitikoita, joiden tavoitteena on oma etu. Jeff Bezos

Sen osalta, millainen ihminen Jeff Bezos on, täytyy luottaa pitkälti siihen, mitä hän on päättänyt itsestään kertoa. Lapsena hän vietti paljon aikaa isovanhempiensa maatilalla, missä hän muun muassa korjasi teini-ikäisenä tuulimyllyjä. Hän rakasti tietokoneita ensi näkemältä ja nautti matemaattisista laskutehtävistä.

Perhettään Bezos on tavannut kuvailla lottovoitoksi.

Laskettuaan eräällä automatkalla montako vuotta isoäidin elämästä häviää tupakan henkäysten mukana, sai nuori Jeff ihailemaltaan isoisältä opetuksen, jonka hän on toistanut useampaan otteeseen: on vaikeampaa olla kiltti kuin fiksu.

Bezos nukkuu kahdeksan tuntia, herää aamuisin ilman herätyskelloa ja syö terveellisen aamiaisen vaimonsa MacKenzien kanssa. Hän pyrkii välttämään aamutapaamisia, jotta hän ehtisi viettää aikaa perheensä kanssa.

Toki Bezosista liikkuu myös monenlaisia puheita. Hänen kerrotaan olevan tiukka ja vaativa johtaja. Huhujen mukaan hän on palkannut itselleen valmentajan oppiakseen johtamaan hieman loivemmin sanakääntein.

Vaativasta työtahdista Amazonin varastoilla on kirjoitettu vuosien mittaan useampikin uutinen. Jo vuonna 2001 julkaistu brittilehti Guardianin uutinen kertoo varastotyöntekijöiden syyttävän yhtiötä kehnosta palkasta ja kehnoista työoloista.

Tämän vuoden tammikuussa Guardianille puhunut Amazonin työntekijä kuvailee 10 ja puolen tunnin työpäiviään kiireisiksi: jokainen tavara on saatava pois omista käsistä 15 sekunnissa ja tavaroita on käytävä läpi 250 tunnissa – tai seuraa varoitus.

Britannian yleisradio BBC puolestaan teki vuonna 2016 dokumentin Amazonin tavarankuljettajien työoloista. Sen mukaan kuljettajat tekevät työtään vaarallisen tiukassa aikataulupaineessa.

Loppuvuodesta 2017 Amazonin varastotyöntekijät Italiassa sekä Saksassa lakkoilivat saadakseen parempaa palkkaa. Amazon on puolustautunut sanomalla, että sen maksamat palkat ovat logistiikka-alan kärkikastia.

Bezos vastasi kritiikkiin viimeksi huhtikuun lopussa Saksassa tehdyssä haastattelussa, hyvin tiiviisti:

– Olen ylpeä työoloistamme ja palkoista joita maksamme.

Palasen Bezosin logiikkaa voi lukea suoraan Amazonin verkkosivuilla julkaistusta 14-kohtaisesta periaatteiden listasta. Sen mukaan tärkeää on muun muassa sitoutuminen, tähtääminen korkealle ja kekseliäisyys. Powerpoint-esitykset Bezos on kieltänyt Amazonissa kokonaan. Sen sijaan työntekijöiden tulee osallistua konkreettisia listoja tekemällä yhtiön kehittämiseen.

Bezos ei viihdy palavereissa ja eikä hän usko etenkään kokouksiin, joissa on paikalla paljon väkeä.

Jotain Bezosin arvoista voi päätellä kohteista, joihin hän on lahjoittanut rahaa. Dollareita on irronnut esimerkiksi homoavioliittojen puolustamiseen, syöpätutkimukseen, Princetonin yliopistolle, siirtolaisten lapsille ja journalistijärjestö Reporters Commiteelle.

Viime kesänä Bezos pyysi apua Twitterissä. Hän halusi tietää, mihin hyväntekeväisyyskohteisiin antaa rahaa niin, että annettu raha auttaisi heti.

Bezosia on kritisoitu siitä, miten vähän rahaa hän on valtavasta omaisuudestaan lahjoittanut hyväntekeväisyyteen.

Mies itse pitää työtään avaruusyhtiö Blue Originissa parhaana mahdollisena tapana käyttää hankkimaansa omaisuutta ja eräänlaisena hyväntekeväisyytenä; yksi yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteista on siirtää runsaasti saastuttava raskas teollisuus pois maapallolta.

Uskon pisimpään aikaikkunaan – ja tällä tarkoitan muutamaa sataa vuotta, useita vuosikymmeniä – uskon että avaruusyhtiö Blue Origissa teen kaikkein tärkeintä työtäni. Jeff Bezos

Amazonin alkuajoista, jolloin Jeff Bezos ajoi postittamaan asiakkaidensa tilaamia kirjoja, ollaan kaukana.

Yhtiö on kokeillut pakettien toimittamista drone-lennokeilla, vuoden alussa aukesi kassaton ruokakauppa Amazon Go, ja huhut kertovat yhtiön kehittämän virtuaaliavustajan Alexan tekoälyn kasvattamisaikeista. Bezos puolestaan on lukuisia luksuskiinteistöjä, sukellusveneen ja lentokoneen omistava miljardööri, joka on oppinut viime vuosina jopa – jos ei viihtymään julkisuudessa – niin ainakin esiintymään punaisella matolla.

Amazonin osakkeenomistajille vuosittain kirjoittamissaan kirjeissä Bezosilla on tapana palata yhtiön pörssitaipaleen alkuun. Vuosittaisten kirjeiden mukaan Bezos liittää aina ensimmäisen osakkeenomistajille lähettämänsä kirjeen.

Sen keväällä 1998 allekirjoitetun kirjeen Bezos päätti näin:

"Meillä on hyvä tunne siitä, mitä olemme saaneet aikaan ja olemme enemmän kuin innoissamme siitä, mitä haluamme tehdä."

Pääni sisällä minä kuljetan yhä paketteja postiin itse, ymmärrätkö mitä tarkoitan? Muistan yhä toiveet siitä, että meillä olisi joku päivä varaa trukkiin. Ja tottakai aivojeni älyllinen osa tietää, etteivät nämä asiat ole enää totta. Jeff Bezos

Jutun korostetut, irralliset sitaatit on poimittu tästä haastattelusta:

Jeff Bezos talked to us about leaving a steady Wall Street job to start Amazon, why his rocket company Blue Origin is his most important project, and what it's like to have Trump as your biggest critic (Nordic Business Insider, 28.4.2018)

Aiheesta muualla:

Jeff Bezos, Mr. Amazon, Steps Out (New York Times)

2017 Letter to Shareholders (Amazon)

Jeff Bezos: the boy who wanted to colonise space (Guardian)

A conversation with Amazon's founder and chief executive officer, Jeff Bezos (Charlie Rose)

Onko työyhteisössäsi mahtaileva vanhempi mies, joka korostaa omaa osaamistaan herkeämättä? Kyseessä voi olla mahtaileva setämies, kuten Jenni Karjalainen on asian määritellyt. Karjalaista on tituleerattu setäkuiskaajaksi ja nyt hän selvittää, mistä on kyse.

Setäkuiskaamisen taustalla on hassusta nimestä huolimatta vakava aihe: kyse on tasa-arvosta ja vuorovaikutuksesta. Karjalaisen mukaan suomalaisessa työelämässä ei ole vielä sukupuolten tasa-arvoa.

– Haluan tuoda esiin, että opittaisiin tulemaan paremmin toimeen ihmisten kanssa, ymmärrettäisiin muiden motiiveja ja saataisiin työelämästä yksinkertaisesti parempaa, hän selvittää ajatusta setäkuiskaamisen taustalla.

Hänen mukaansa miehet eivät välttämättä näe niitä sukupuolittuneita rakenteita ja muureja, joihin naiset työelämässä törmäävät.

– Moni nainen jää suorittamisen ja stressaamisen moodiin, ja nämä sedät vaikuttavat käsittämättömiltä jääriltä, vaikka he voisivat olla kullanarvoisia tukijoita ja yhteistyökumppaneita.

Setäkuiskaus iski ajan hermoon

Karjalaisen mukaan setäkuiskaamisen taustalla on kyse pidempiaikaisista havainnoista. Karjalainen on työskennellyt vuosia miesvaltaisissa ammattijärjestöissä. Hän sanoo, että tulee hyvin toimeen tärkeiden herrojen kanssa, eikä pelkää heitä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole kaikilla.

– Minulla oli viime syksynä haastava tilanne yhden miehen kanssa. Kaverini, nuorempi nainen oli tosi huolissaan, että miten tämä asia hoituu. Sanoin, että ei huolta, minä juttelen hänelle. Kaverini huokaisi siihen, että totta, kun sinä olet kuitenkin tuollainen setäkuiskaaja, sanoo Karjalainen ja naurahtaa.

Siitä lähti setäkuiskaaminen, eli pohdinta siitä, millä tavoin näiden setien kanssa tullaan työelämässä toimeen. Aluksi Karjalaisen tarkoituksena oli pitää vain yksi työpaja, mutta kyselyjä satelee nyt joka puolelta. Hän on kirjoittanut aiheesta muun muassa blogissaan ja kävi kertomassa aiheesta Ylen Radio Suomen Päivässä.

Hän sanoo, ettei aluksi aivan ymmärtänyt, minkälaiseen yhteiskunnalliseen hermoon setäkuiskaamisella osui.

– #Metoo on puhuttanut paljon, ja keskustelua on käyty sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Tilausta oli selvästi kieli poskessa -huumorilla aihetta lähestyvälle otteelle. Tämä on myös näille sedille turvallisempi tapa. Moni setä on kokenut, että ei tiedä miten pitäisi olla ja kuinka käyttäytyä, ettei tule tyhmyyksiä.

Karjalaisen tapoja määritellä setämies

Karjalaisen mukaan setämiehiä on erilaisia. Yhtenä tyyppinä hän listaa tärkeän ja fiksun setämiehen, joka on merkittävässä asemassa ja hän on pätevä ja osaava. Hän antaa tästä esimerkkinä toimitusjohtajat tai johtavat virkamiehet.

– He ovat usein kiireisiä, monien mielestä vähän pelottavia, eikä heitä uskalleta lähestyä. Tällainen tyyppi arvostaa sitä, että häntä lähestyy suoraan ja selkeästi, eikä häntä ole tarvetta pelätä, Karjalainen miettii.

Toinen tyyppi on mahtailija. Karjalaisen mukaan kyseessä on mies, joka olisi halunnut itsekin olla samanlainen kuin tärkeä ja fiksu setämies, mutta ei ole aivan päässyt tavoitteeseen. Tällaisen ihmisen turhautuminen tulee Karjalaisen mukaan esiin jatkuvalla oman osaamisen korostamisella.

– Pääohjeeni tällaisen ihmisen kanssa on ego rubbing -taktiikkaa, eli kehumalla ja toteamalla, että olet tärkeä ja merkittävä, hän sanoo.

Karjalaisen mukaan tällä kaikella on päämääränä se, että asiat sujuisivat työpaikalla mahdollisimman hyvin ilman tarpeettomia konflikteja.

Luota itseesi, ole päättäväinen

Kuinka sitten tulla toimeen tällaisten setämiesten kanssa? Karjalaisen mukaan tärkeintä on, että luottaa itseensä, on päättäväinen ja ystävällinen. Kannattaa olla reipas ja kiva muille ihmisille.

Hän sanoo, että sillä on valtava merkitys, miten asiansa toiselle esittää.

– Esimerkiksi mahtailija herättää monissa naisissa voimatonta raivoa. Tekisi mieli antaa tällaiselle tyypille opetus tai näpäytys, mutta se ei ole pitkäkestoinen ratkaisu, hän sanoo.

Karjalainen sanoo, että hänellä on itsellään kehityttävää vielä niin sanottujen epävarmojen setämiesten kanssa. Hänen mukaansa monet asiat sujuisivat helpommin, jos ihmiset uskaltaisivat kysyä neuvoa ja myöntää, ettei tiedä. Karjalainen sanoo tulkinneensa, että epävarmat setämiehet oirehtivat kahdella tavalla.

– He toistavat iän ikuisia lauseita, että tämä on hyvä näin, ei ole tällaista ennenkään tehty. Toinen on rehvastelu, jolla peitetään omaa epävarmuutta. Olen sanonut, että suhtautukaa empatialla. Maailma muuttuu kovaa tahtia ja epävarma setä ei ole pysynyt ihan kyydissä mukana. Hän ei ole paha vaikka onkin rasittava.

Palaute kannustavaa, mutta kritisoijiakin riittää

Jenni Karjalaisen mukaan setäkuiskaaminen on tulkittu monella eri tavalla. Karjalaisen mukaan monilta hänen luokittelussaan fiksuilta ja tärkeiltä setämiehiltä on tullut kannustavaa palautetta.

Asiaan on suhtauduttu myös täysin eri näkökulmasta.

– Kuulin, että nyt annan viestin, että naisten pitää oppia miellyttämään vanhempia miehiä, että pääsee uralla eteenpäin. En ollut tullut ajatelleeksi, että tämä tulkintaan näin.

Karjalaisen mukaan sosiaalisessa mediassa on käyty keskustelua myös siitä, saako puhua sedistä. Hän sanoo, että kun katsoo työelämässä valta-asemassa olevia ihmisiä, he ovat usemmiten vanhempia miehiä.

– Se ei ole heidän vikansa, mutta tämä on vain näin.

Karjalaisen mukaan on joka tapauksessa hyvä, että asiasta keskustellaan ja pystytään purkamaan luutuneita olettamuksia. Hän sanoo ymmärtävänsä myös kritiikin.

– Pystyn sen ymmärtämään ja iloitsen, että asiasta keskustellaan.

Katso videolta: setäkuiskaaja Jenni Karjalainen antaa kolme vinkkiä setämiehen kohtaamiseen työpaikalla.

Moni kestokassiin siirtynyt pohtii, mikä olisi ekologinen vaihtoehto sekajätteen roskapussiksi, kun kotiin ei enää kerry kaupan ostoskasseja. Listasimme ekologisten roskapussien eri vaihtoehtoja.

1. Pakkausmuovit ja -pussit

Hedelmäpussit, vessapaperien ja vaippojen pakkausmuovi sekä leipäpussit ovat ekologinen vaihtoehto sekajätteen roskapussiksi. Vaikka muoviset ostoskassit jäisivät kauppaan, kulkeutuu kotiin roskapussiksi sopivia muovikääreitä, joita kannattaa käyttää hyödyksi.

2. Muovipussirulla

Rullalla myytävät roskapussit ovat parempi vaihtoehto sekajätteelle kuin muovinen kauppakassi. Rullapussit ovat usein valmistettu ohuemmasta materiaalista eli niiden valmistamiseen on käytetty vähemmän luonnonvaroja kuin muovisiin kauppakasseihin. Lisäksi pussirulla tulee halvemmaksi kuin kaupan ostoskassit. Plussaa, jos rullapussi on tehty kierrätysmuovista.

3. Paperipussi

Jätehuollon näkökulmasta paperiset roskapussit käyvät vallan hyvin sekajätteelle. Tärkeää on kuitenkin se, että pussit ovat ehjiä ja sen verran kestäviä, että ne eivät hajoa astian tyhjennyksen aikana. Samasta syystä ei suositella laittamaan märkää jätettä paperipussiin.

4. Biohajoava pussi

Biopussit eivät ole täysin ongelmattomia: Ne eivät Suomen olosuhteissa välttämättä hajoa luonnossa kovinkaan nopeasti. Biopussit käyvät kuitenkin sekajätteelle, joka menee poltettavaksi. Niihin pätee sama kuin paperipusseihin, eli pussin on oltava ehjä eikä se saa hajota tyhjennyksen aikana.

Osa jätehuoltoyhtiöistä on kieltänyt biohajoavien pussien käytön, koska ne sotkeutuvat lajittelukoneisiin. Tarkista siis, salliiko jätehuoltoyhtiösi biopussien käytön seka- tai biojätteelle.

5. Kierrätysmuovinen kauppakassi

Jos kauppakassin joutuu silti ostamaan, kannattaa suosia kierrätysmuovista valmistettua pussia. Kierrätysmuovista valmistettu kaupan ostoskassi parempi valinta kuin uudesta muovista valmistettu, vaikka kierrätysmuoviset kauppakassit ovat tehty melko paksusta materiaalista.

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo ja Joensuun kaupungin jätehuoltoneuvoja Tiina Salminen.

Vaatimukset roskapussien ja jätteen pakkaamisen suhteen voivat vaihdella eri jätehuoltoyhtiöissä. Tarkista oman jätehuoltoyhtiösi ohjeistus.

Israelin asevoimien ja Syyriassa toimivien iranilaisjoukkojen välille on puhkesi yöllä suuri yhteenotto.

Kahakka alkoi, kun iranilaiset joukot ampuivat torstain-vastaisena yönä noin 20 ohjusta Israelin asemiin Golanin kukkuloilla. Israelin mukaan ohjukset ampui Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen yksikkö.

Israel sanoo, että sen Iron Dome -ohjuspuolustusjärjestelmä torjui useimmat ohjukset. Perille päässeet ohjukset eivät aiheuttaneet tappioita israelilaissotilaille.

Israelin ilmavoimat aloittivat nopeasti vastaiskun. Israelilaisen Haaretz-lehden haastatteleman sotilaslähteen mukaan Israelin ilmavoimien isku Syyriaan on voimakkain sen jälkeen, kun maiden välinen ns. Jom Kippur -sota päättyi vuonna 1973.

Ilmahyökkäyksiä on tehty ainakin Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen, eteläiseen Suweidan maakuntaan sekä Homsin kaupungin lähelle.

Ilmahyökkäyksessä on tuhottu tutka-asema. Hyökkäysten kohteena ovat ollut myös asevarikot ja ilmatorjuntayksiköt. Kohteita on yhteensä kymmeniä.

Syyria sanoo ilmapuolustuksensa torjuneen suuren osan Israelin ohjuksista. Syyrian televisio on alkanut esittää isänmaallista ohjelmaa ja musiikkia.

Israelin mukaan vastaiskujen kohteina ovat olleet Iranin asevoimat. Iskut ovat rajoittuneet Syyrian maaperälle ja niistä annettiin ennakkoon varoitus Venäjälle.

Syyrialainen ihmisoikeusjärjestö kertoo, että jo eilen keskiviikkona Israelin joukot tekivät iskun Quneitran alueelle Golanilla.

Israelin ja Iranin välistä yhteenottoa on pelätty siitä lähtien, kun Iran on osallistunut Syyrian sisällissotaan. Israel vastustaa rajusti ajatusta, että iranilaiset joukot olisivat Israelin rajalla. Israelin asevoimien johto painottaa kuitenkin, ettei yöllä leimahtanutta yhteenottoa ole tarkoitus laajentaa.

Ilmaiskujen aiheuttamista henkilövahingoista ei ole tietoa. Israel sanoo, että sen kaikki lentokoneet palasivat vahingoittumattomina.

Israel on aika ajoin tehnyt ilmaiskuja Syyriaan. Kohteina ovat useimmiten olleet Syyrian armeijan tai sitä tukevan Hizbollah-liikkeen haltuunsa saamat kehittyneet asejärjestelmät, jotka Israel on katsonut uhaksi itselleen.

Lue lisää:

Analyysi: Trumpin Iran-korvaan kuiskutellaan huutaen – Israelin Netanjahulta valuu julki joka päivä uusi "paljastus"

Uusmaalainen Lähitaksi-yhtiö eroaa Suomen Taksiliiton jäsenyydestä. Lähitaksin mukaan syynä on se, että Suomen Taksiliitto ry:n omistama yhtiö on myynyt Valopilkku-tilaussovelluksen kilpailijayritys Taksi Helsingille ja sulkenut Lähitaksin ulos sovelluksesta kesäkuun lopussa.

– Asiakkaiden hämmennystä tämä varmasti taas lisää, valittelee Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen STT:lle.

Tilausvälitysyhtiö Lähitaksin autoja on noin 1 300.

STT ei torstaina tavoittanut Taksiliiton johtoa kommentoimaan kauppaa. Liiton kehitysjohtaja Jouni Mutanen kertoi Talouselämälle, että Valopilkkua tarjottiin kaikille Taksiliiton 28 jäsenyhtiölle ja että kyseessä oli "puhdas liiketoimintakauppa", jonka yhteydessä Lähitaksin välityssopimus oli pakko irtisanoa sopimussyistä. Mutanen piti valitettavana Lähitaksin irtautumista liitosta.

Heinäkuun alussa taksialalla häämöttää suuri murros, kun kilpailu taksiliikenteessä vapautuu.

Uusi tilaussovellus tekeillä

Lähitaksi laajentaa reviiriään alueellisten yhteistyökumppanien kautta myös muualle Suomeen.

– Lähitaksi on jo solminut liiketoimintasopimuksia muun muassa Seinäjoen Keskustaksin kanssa, jolla on kolmisensataa autoa Etelä-Pohjanmaalla. Rovaniemen taksi alkaa käyttää meidän välityspalvelujamme 1. heinäkuuta, Pentikäinen kertoo.

– Emme laajenna varsinaista omaa taksitoimintaa vaan olemme paikallisten taksiyhtiöiden tekniikka- ja välityskumppani. He hoitavat varsinaiset taksikuljetukset omilla brändeillään ja autoillaan.

Pentikäinen kertoo Lähitaksin tuovan muutaman kuukauden kuluessa markkinoille oman uuden tilaussovelluksensa, jota on kehitelty jo pidemmän aikaa.

Lähitaksilla on jo pääkaupunkiseudulla käytössä mobiilisovellus. Toimitusjohtaja Pentikäinen huomauttaa, että sovelluksia tärkeämpi asia kuluttajalle ovat palvelun laatu ja kyytien oikea hinnoittelu.

– Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista tilaa taksin puhelimitse – he haluavat henkilökohtaista palvelua.

Lue lisää:

Taksimarkkinat mullistuvat heinäkuussa yhdessä yössä – lue tästä, mitä se tarkoittaa asiakkaan, autojen ja kuskien kannalta

Uusi taksilaki mullistaa pian kaiken, mutta miten? Kokosimme asiakkaalle 10 keskeisintä kysymystä ja vastaukset niihin

Ähtärin eläinpuistoyhtiö kertoo anovansa pääomistajaltaan Ähtärin kaupungilta rahoitusjärjestelyjä viimevuotisten tappioiden takia.

Yhtiö ennakoi, että viime vuoden konsernitilinpäätöksestä tulee noin miljoona euroa tappiollinen. Tappiosta noin 800 000 euroa on pandahankkeeseen liittyviä kuluja, jotka on rahoitettu yhtiön kassasta sekä lyhytaikaisilla rahoitusjärjestelyillä.

Rahoitusta anovat Ähtärin Eläinpuisto Oy sekä sen tytäryhtiöt Snowpanda Resort Ähtäri Zoo ja Hotelli Mesikämmen.

Snowpanda Resort Ähtäri Zoolle ja Hotelli Mesikämmenelle esitetään kahden miljoonan euron pääomitusta, koska takauspäätöksestä tehdystä valituksesta johtuen leasingrahoitusta ei saatu koko investoinnille, vaan osa Pandatalon investoinnista jouduttiin kattamaan kassasta, yhtiö tiedottaa.

– Kaupungin takauspäätöksestä tehty valitus vaikutti rahoittajalta saatuun leasingrahoitukseen siten, että noin 1,6 miljoonaa euroa Pandatalosta on rahoitettu muilla rahoitusjärjestelyillä, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Savola sanoo tiedotteessa.

Yhtiö odottaa talouden oikenevan

Ähtärin eläinpuistoon saapui alkuvuonna kaksi pandaa Kiinasta. Pandojen on määrä olla Ähtärin eläinpuiston ja paikkakunnan vetonaula vuosia eteenpäin.

Eläinpuistoyhtiön mukaan alkanut vuosi onkin lähtenyt hyvin käyntiin. Toimitusjohtaja Jonna Pietilän mukaan yhtiö odottaa talouden oikenevan tämän vuoden aikana kassavirran ja nyt tehtävien rahoitusjärjestelyjen ansiosta.

Tilinpäätöstiedot vahvistuvat toukokuun lopulla.

Lue lisää:

Pandoilla ollut odotetun paljon vieraita Ähtärissä

Ähtärin Pandatalossa noin 500 kävijää päivässä – kovimmat odotukset ladataan kesään

KHO piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen Pandatalon rahoituksesta

Pandaturisti näkee väkisinkin puoli Suomea – Vertasimme matka-aikoja Euroopan isopandojen luokse

Google kertoi tiistaina tuovansa Android-käyttöjärjestelmänsä seuraavaan versioon tukun työkaluja ja toiminnallisuuksia, joilla älypuhelinten käyttäjät voivat hallita puhelinaddiktiotaan.

Addiktiosta voi tosiaan puhua – nuoret amerikkalaisnaiset käyttävät tutkimusten mukaan älypuhelinta jopa kymmenen tuntia päivässä.

Hongkongilaistutkijat huomasivat, että puhelimestaan erotetut ihmiset kokevat fyysistä kipua. Suomessa asiantuntijat varoittelevat nuorten kroonisesta univajeesta.

Erään tutkimuksen mukaan pelkkä kännykän läsnäolo laskee kognitiivista kapasiteettia – on nimittäin kovin vaikeaa keskittyä mihinkään, jos samaan aikaan on vastustettava kiusausta tarttua puhelimeen.

"Muista pitää tauko"

Jatkossa Android-älypuhelimen käyttäjä voi seurata kännykän parissa käyttämäänsä aikaa. Hän voi rajata myös yksittäisten sovellusten käyttöä.

Esimerkiksi puolen tunnin Facebook-surffailun jälkeen sovelluksen kuvake muuttuu harmaaksi ja kertoo näin ajan ylittyneen. Jos käyttäjä asettaa puhelimen näyttö alaspäin pöydälle, laite ei enää piippaile jokaisen someviestin saapuessa.

Tarjolla on pian myös ominaisuuksia, joilla vanhemmat voivat seurata lastensa puhelinten käyttöä.

Googlen omistama Youtube-palvelu puolestaan kehottaa pitämään taukoa, jos videoiden tuijotus käy täysin holtittomaksi.

Yhtiön avausta voi pitää yllättävänä, perustuuhan Googlen liiketoiminta mainontaan. Jos palveluiden käyttömäärä laskee, laskevat myös yhtiön tienistit.

Google vakuuttaa olevansa tosissaan.

– Ihmisten digitaalisen hyvinvoinnin tukeminen on meille tärkeämpää kuin koskaan. Selvityksemme mukaan 70 prosenttia ihmisistä haluaa apua tämän tasapainon löytämisessä, toimitusjohtaja Sundar Pichai sanoi Cnetin mukaan.

Seuraavaksi odotetaan, miten iPhone-valmistaja Apple vastaa Googlen avaukseen.

Kuluttajille on tarjolla jo nyt useita Momentin ja Breakfreen kaltaisia ohjelmia, joilla kännykkäriippuvuuttaan voi seurata ja rajoittaa. Jatkossa samoja toiminnallisuuksia löytyy puhelimesta jo ostohetkellä.

Android P -järjestelmä tulee saataville ensi syksynä. Testiversio on jo saatavilla yhtiön omien Pixel-puhelinten lisäksi eräisiin Sonyn, Nokian, Vivon, Xiaomin ja OnePlussan laitteisiin.

Jos et vielä tiennyt, mistä hallituksen maakunta- ja soteuudistuksessa todella on kyse, voit tarkistaa asian valtiovallan ylläpitämältä tiedotussivustolta omamaakunta.fi.

Sen mukaan "maakunta- ja sote-uudistus on tekoja tavallisen, hyvän suomalaisen arjen puolesta, eriarvoistumista vastaan ja tasa-arvon puolesta."

Sivustolta löytyy myös youtube-videoita, joista ensimmäinen käsittelee ihmisten arjen muuttumista uudistuksen ansiosta. Video sijoittuu tulevaisuuteen, jossa keski-ikäinen naisääni kiittelee pianomusiikin säestyksellä maakunta- ja soteuudistuksen toteuttanutta nykysukupolvea.

– Vaikka maailma muuttui, niin ihmistä ei unohdettu, kertojaääni kuvaa soten ja maakuntahallinnon onnistumista.

Maakunta- ja soteuudistuksen tiedottamisesta vastaava valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö Thomas Sund sanoo, että omamaakunta.fi -sivusto syntyi aidosta tarpeesta olla kansalaisviestinnässä selkeä.

– Sitä palautetta on tullut, että nämä ovat niin isoja ja vaikeita asioita. On haluttu tarjota ihmisille helpompaa tietoa. Tämä video esimerkiksi on herättänyt huomiota ja siinä mielessä toiminut hyvin. Se ohjaa ihmisiä tälle sivustolle, Sund kertoo.

Sivustolla tarjotaan tiiviitä tietopaketteja siitä, miten monin eri tavoin esimerkiksi opiskelijat, yrittäjät, lapsiperheet ja ikäihmiset hyötyvät maakuntasoten toteutumisesta.

Tutkija: ammattimaista mielikuvavaikuttamista

Ministeriöiden viestinnästä väitöskirjansa laatinut yliopistonlehtori Salli Hakala sanoo, että sotea esittelevä valtioneuvoston sivusto some-videoineen on ammattimaisesti toteutettua mielikuvavaikuttamista. Uudistuksen poliittisuus ja epävarmuus sen toteutumisesta on jätetty sivuosaan.

– Tämä on toteutettu kampanjaviestinnän tyylillä, jossa on tarkoitus viedä tätä uudistusta eteenpäin. Oletuksena, että tämä menee, niin kuin on suunniteltu.

Sivustolta löytyy esimerkiksi valmiiksi kirjoitettuja some-viestejä, jotka on tarkoitettu "uudistuksesta viestivien organisaatioiden käyttöön".

Viestinnän tutkija toteaa, että sivustolla annetaan vahvoja lupauksia maakunta- ja soteuudistuksen hyvistä seurauksista.

– Kun julkinen hallinto lähtee käyttämään markkinointiviestinnän keinoja, se toimii virkavastuulla. Kansalaisella on oikeus saada se, mitä luvataan, yliopistonlehtori Salli Hakala sanoo.

Omamaakunta.fi -sivujen tyylilajia ja sisältöä on ihmetelty muun muassa Kirkko ja Kaupunki -lehdessä.

"Värittynyt ja optimistinen kuva"

Valtiovarainministeriön viestintäpäällikön Thomas Sundin mukaan tarkoitus ei ole kaunistella totuutta, vaan tarjota sotesta tietoa useita kanavia ja tyylilajeja käyttäen. Vanhanaikainen, kuivakka virkamieskieli ja tiedotteiden lähettäminen eivät enää riitä.

– Tämä on ihan vastuullista toimintaa. Meidän täytyy käyttää niitä kanavia, mitä on tarjolla. Myös markkinointiviestinnän palveluja on hyödynnettävä, mutta faktapitoisesti aina, totta kai.

Sund korostaa, että omamaakunta.fi on vain yksi tapa, jolla suuresta uudistuksesta kerrotaan. Tarjolla on jo pidempään ollut myös yksityiskohtaisempi alueuudistus.fi, jolta löytyvät kaikki uudistuksen eri vaiheisiin liittyvät tiedot, myös uudistusta arvostelevat lausunnot.

Erityisasiantuntija Tuuli Tarukannel Hallintoakatemia-yrityksestä toteaa, että monenlainen viestintä soten kaltaisesta jättiuudistuksesta on paikallaan.

– Tässä on haluttu tehdä kansantajuista viestintää, josta ihmiset tykkää. Sitähän julkisuuslakikin haluaa, Tarukannel sanoo.

Ongelma on, että kriittinen tieto sotesta ja maakuntauudistuksesta loistaa poissaolollaan omamaakunta.fi-sivustolla. Kuntien työntekijöitä kouluttava Tarukannel toivoo, että myös maakuntauudistuksen epävarmuuksia käsiteltäisiin kansantajuisesti.

Julkisuusperiaatteen mukaan kansalaisten tulisi saada tärkeästä uudistuksesta kaikki oleellinen tieto.

– Jos omamaakunta.fi on jollekin ainoa kanava, niin hän saa hyvin värittyneen ja optimistisen kuvan, Tarukannel sanoo.

Hetkinen, toteutuiko maakuntauudistus jo?

Läpi omamaakunta.fi-sivuston maakunta- ja soteuudistusta käsitellään ikään kuin sen toteutuminen olisi itsestäänselvyys. Tosiasiassa maakuntasoten lainsäädäntö on vasta eduskunnan käsittelyssä ja sen takana on varsin niukka hallituksen enemmistö.

Esimerkiksi maakuntavaalien toteutuminen hallituksen toiveaikataulussa lokakuussa näyttää epävarmalta.

Viestinnän tutkija Salli Hakala sanoo, että päätöksentekoprosessin vaihe pitäisi tuoda paljon selkeämmin esiin.

– Jos esitetään, että tämä on jo tapahtunut tosiasia, josta päätökset on tehty, niin silloinhan se on virheellistä viestintää.

Valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö Thomas Sund ei pidä asiaa ongelmallisena, koska tietoa sotesta ja maakuntauudistuksesta on tarjolla runsaasti toisaalla netissä.

– Se kaikki on siellä alueuudistus.fi-sivuilla. Tällä omamaakunta.fi-sivustolla on haluttu mahdollisimman selkeästi kertoa, mitä uudistukset tarkoittavat eri väestöryhmille, Sund sanoo.

Aurinkoinen sää jatkuu viikonloppuna. Varsinkin sunnuntain äitienpäivää vietetään lämpimässä säässä. Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan huomenna lauantaina sateita liikkuu aivan pohjoisimman Lapin yli.

– Siellä lämpötilat jäävät alle 10 asteeseen. Muutoin pohjoisessakin päästään yli 20 asteeseen. Lämpötilat ovat lauantaina muualla Suomessa samoissa lukemissa.

Sunnuntain sää näyttää vieläkin paremmalta. Paasosen mukaan helleraja voi ylittyä jopa parilla asteella. Torstaina mitattiin Oulussa kevään toistaiseksi lämpimin lukema, 24,1 astetta.

Päivä on lähes koko maassa aurinkoinen ja poutainen. Lapissa kuurosateita tulee paikoitellen.

– Hellelukemat mitataan todennäköisesti sisämaassa. Meren äärellä voi olla huomattavastikin viileämpää, jos tuuli puhaltaa mereltä.

Ensi viikko alkaa poutaisena. Paasosen mukaan poutajakson jatkuminen riippuu siitä, miten korkeapaine pitää paikkansa matalapaineiden saapuessa.

Ennusteiden perusteella tiistaina tai keskiviikkona kuurotyyppisiä sateita voi yltää eteläiseen Suomeen. Lämpötilat ovat viikon puoliväliin asti silti kesäisissä lukemissa, ja suuressa osassa maata ollaan 20 asteen paikkeilla.

– Loppuviikko vaikuttaa epävakaisemmalta ja palaamme keskimääräisempiin lämpötiloihin.

Lisää säästä yle.fi/saa.

Lue myös:

Miksi puutarhamultaa tai kesäkengät ostetaan vasta, kun sää lämpiää? Sää vaikuttaa ostamiseen lähes yhtä paljon kuin rahatilanne

Muoviroska on päätynyt valtamerien kaikkein syvimpään pohjaan. Japanilaiset tutkijat ovat havainneet lähes 11 kilometrin syvyydessä olleen muovipussin ja muuta muoviroskaa. Löydöstä uutisoi esimerkiksi The Telegraph -sanomalehti torstaina.

Japan Agency for Marine-Earth Science and Techologyn tutkijat kävivät läpi vuosikymmenten aikana otettua kuva- ja videomateriaalia valtamerien syvyyksistä. Muovipussi oli kuvassa, joka oli otettu vuonna 1998 Mariaanien haudasta, maailman syvimmästä paikasta. Pussi on siis ollut syvänmeren pohjassa ainakin 20 vuotta.

Japanilaistutkijat ovat koonneet tietokannan, jossa on matariaalia yli 5 000:lta sukellukselta sitten vuoden 1983. Sukelluksia on tehty Mariaanien haudan lisäksi muista hautavajoamista sekä eri puolilta valtamerien pohjaa.

Tietokannasta selviää, että syvänmeren pohjassa on muovijätettä lähes kaikkialla. Materiaalien perusteella syvyyksistä löytyi yli 3 400 muovin kappaletta.

Kolmannes jätteestä oli mikromuovia eli alle viisimillisiä kappaleita. 89 prosenttia niistä oli peräisin kertakäyttöön tarkoitetuista esineistä. Yli 6 000 metrin syvyydessä mikromuovia oli yli puolet muovista ja niistäkin 92 prosenttia oli peräisin kertakäyttöesineistä.

Syvyyksistä löytyi myös muuta jätettä: metallia, kumia, kalastusvälineitä, lasia sekä muita ihmisten valmistamia esineitä.

Tutkijoiden koko raportti on julkaistu Marine Policy -lehdessä: Human footprint in the abyss: 30 year records of deep-sea plastic debris

Mariaanien hauta sijaitsee Tyynellämerellä Filippiineistä itään, Japanista etelään ja Papua-Uudesta-Guineasta pohjoiseen. Hauta on runsaan 2 500 kilometrin mittainen ja 70 kilometrin levyinen. Syvyydeltään se ylittää maailman korkeimman vuoren Mount Everestin korkeuden puolellatoista kilometrillä.

Tutkimuksesta ensimmäisenä Suomessa uutisoi Helsingin Sanomat.

Lue myös:

Pumpulipuikot, muovihaarukat ja pillit historiaan – EU:n komissio aikoo kieltää kertakäyttömuovit

Pelastaako biomuovi maailman meret? Hollantilainen kauppaketju poisti perinteisen muovin myymälästään, mutta professori vaatii totaalikieltoa

Hyviä uutisia tutkijoilta: Muovin vastainen taistelu tuottaa tulosta, muovipussien määrä kääntynyt vihdoin laskuun Pohjanmeressä

Tyynenmeren jätepyörre jopa 16 kertaa isompi kuin on luultu – Suursiivous alkaa ensi kesänä

Kokkolan Kälviällä tuhoutui huhtikuussa kahdeksan asunnon rivitalo, josta puuttui yläpohjan palo-osastointi. Tuli pääsi sen vuoksi leviämään rakennuksen asunnosta toiseen nopeasti.

Rivitalohuoneistojen kattojen palo-osastoinnilla voitaisiinkin välttää suuret omaisuusvahingot tulipalon sattuessa. Henkilövahinkoihin sillä ei pelastusviranomaisten mukaan ole kovin suurta merkitystä, koska aikaa poistumiseen jää yleensä riittävästi.

Vuonna 1997 rakentamisen paloturvallisuusmääräyksiin tuli vaatimus, että rivi- tai paritalon kattorakenteissa pitää olla palo-osastointi.

Parin viikon takaisessa rivitalopalossa tuli levisi yhdestä asunnosta yläpohjan kautta muihin huoneistoihin tuhoten ne asuinkelvottomiksi.

– Tällaisia vanhoja rivitaloja on Keski-Pohjanmaalla varmasti parisataa. Jos puutteelliset palo-osastoinnit korjattaisiin, niin tulipalon sattuessa mittavat omaisuusvahingot voitaisiin ehkä välttää. Ja olisihan se merkittävä parannus. Jos palo pääsee yhden asunnon yläpohjaan, niin sieltä palokaasut leviävät ullakon kautta naapurihuoneistoihin. Lopulta sammutuksessa käytettävä vesi tuhoaa lopullisesti asunnot, Leppälä kuvailee.

Korjausten tekeminen on kaksipiippuinen juttu, arvioi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuspäällikkö Jouni Leppälä.

– Osastoinnin korjaaminen on tietenkin suositeltavaa, mutta me emme viranomaisina sitä vaadi, koska talot on rakennettu vanhojen rakennusmääräysten mukaan, eivätkä ne ole lainvastaisia. Kiinteistöjen omistajat voivat kartoittaa rivitalojen paloturvallisuutta ihan oma-aloitteisesti, jos haluavat. Korjaustöitä jarruttaa varmasti niiden kalleus, miettii Leppälä.

Riskirakennusten kartoitus omistajan vastuulla

Pelkästään Kokkola omistaa sata vuokrarivitaloa, joista valtaosa on rakennettu 80- ja 90-luvulla. Vuokra-asuntoyhtiön toimitusjohtaja Heikki Laitinen arvioi, että suurimmassa osassa palo-osastointi on kunnossa, mutta puutteitakin löytyy.

– Riskitalot olisi hyvä kartoittaa, pitää harkita. Tarkasti en osaa sanoa niiden määrää. Lähtökohtana on, että kiinteistöt pidetään kunnossa. Peruskorjausten yhteydessä tällaisia tarpeellisia korjauksia voidaan puntaroida, pohtii toimitusjohtaja Heikki Laitinen.

Talon paloturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu sen omistajalle. Niinpä esimerkiksi Kokkolan Vuokra-asuntoyhtiön hallitus voi itsenäisesti päättää rivitalojen palo-osastointien kartoituksista, vaikka kaupunki omistaakin yhtiön.

Kokkola ei ainakaan toistaiseksi aio tarkastaa vuokrarivitalojensa paloturvallisuutta Kälviän tuhoisan rivitalopalon takia.

– Mikään taho, ei kaupunki, eikä kukaan muukaan, ole ollut missään yhteydessä asiasta, kertoo Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuspäällikkö Jouni Leppälä.

Kälviän rivitaloasunnot olivat yksityisomistuksessa.

Satu Linnarannan ja hänen miehensä Jussin metsässä Kuopion Hirvilahdessa tehtiin päätehakkuu viime syksynä. Nyt hakkuuaukealle istutetaan kuusen taimia kääntömätästysmenetelmällä.

Siinä maan muokkaus tehdään kaivinkoneen kauhalla, ja maamätäs pudotetaan kääntäen samaan kohtaan, josta se on kaivettu. Heti muokkauksen jälkeen kääntömätäs on koholla noin viisi senttiä, mutta se madaltuu seuraavan talven aikana. Mättään leveys on noin 50 ja pituus 60–80 senttimetriä.

Jokaiselle istutettavalle taimelle tehdään oma mätäs. Istuttamisen Satu Linnaranta tekee itse perinteisellä pottiputkella. Oli hänen oma toiveensa, että maanmuokkaus hoidetaan metsässä kääntömätästyksellä.

– Taimikon hoidon kannalta on hieno juttu, että maasta raavitaan auki vain pieni ala, eikä vesakko pääse siihen kasvamaan samalla tavalla kuin jos olisi isompi laikku. Siellä on mukavampi kulkea, ei ole isoja monttuja ja on tasaisempi maasto. Kyllä tässä luontoarvot ovat tärkeitä, hän sanoo.

Perinteisesti Suomessa on tähän asti käytetty varsinkin viljavilla mailla laikkumätästystä. Veden vaivaamilla alueilla maata kuivataan muokkausten yhteydessä naveromätästyksellä. Molemmissa menetelmissä maan pintaa käsitellään paljon enemmän kuin kääntömätästyksessä, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen.

Kääntömätästys yleistyy vauhdilla

Kääntömätästys on rantautunut Suomeen alun perin Ruotsista. Siellä menetelmää kehitettiin 1990-luvulla ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Suomessa kääntömätästystä on käytetty 2000-luvulta alkaen, mutta vasta nyt se on lyömässä kunnolla läpi lisääntyvän ympäristötietoisuuden myötä.

– Nykyisin pyrimme tekemään kääntömätästystä aina, kun se on mahdollista. Viime vuosina kääntömätästys on yleistynyt erittäin voimakkaasti, sanoo metsänhoidon operaatioesimies Markku Utriainen Metsä Groupista.

– Konekuski on paljon vartijana, hän valitsee, mitä kussakin kohteessa tekee.

Kääntömätästys sopii pääpuulajiemme kuusen, männyn ja koivun uudistamiseen kangasmaille ja turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa, kertoo erikoistutkija Jaana Luoranen.

– Sitä käytetään pääosin kuuselle uudistettavilla kohteilla, mutta se sopii myös koivulle ja männylle.

Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes sanoo, että tänä vuonna maamme metsiin istutetaan noin 160 miljoonaa puuntainta, joista noin kaksi kolmasosaa on kuusia. Keskimääräinen uudistusala on noin puolitoista hehtaaria.

– Kääntömätästystä käytettäessä jäljet luonnossa ovat vähäisemmät kuin järeämmillä muokkausmenetelmillä. Maisema palautuu nopeammin, ja kustannuksetkin taimikon varhaishoidossa pienenevät. Myös marjoja ja sieniä voi kerätä, ja muutaman vuoden kuluttua muokkauksesta ei ole enää mitään jäljellä.

Remes sanoo, että kääntömätästys sopii erityisen hyvin metsänomistajille, jotka haluavat metsiinsä mahdollisimman pehmeitä menetelmiä.

– Tämä on heille vastaus, kun päädytään uudistushakkuisiin.

Australialainen 104-vuotias biologi David Goodall on päättänyt elämänsä torstaina Sveitsissä. Itsemurhassa avustamisessa mukana ollut Exit-järjestö kertoi, että Goodall oli kuollut rauhallisesti pistettyään suoneensa tappavan annoksen rauhoittavaa barbituraattilääkettä.

Tunnettu tutkija Goodall ei ollut kuolemansairas. Hän oli kuitenkin kertonut elämänlaatunsa laskeneen huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Goodall oli menettänyt liikunta- ja näkökykyään.

– En enää halua jatkaa elämää. Olen onnellinen, että voin huomenna päättää sen, Goodall sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa Baselissa.

Oli kampanjoinut itsemurha-avun puolesta

David Goodall oli matkustanut Sveitsiin, jossa itsemurhan avustaminen laillistettiin jo 1940-luvulla. Australia ei salli itsemurhan avustamista tai eutanasiaa.

Goodall oli kampanjoinut avustetun itsemurhan puolesta ja toivonut, että hänen ratkaisunsa saama huomio kannustaisi lainsäädännön muuttamiseen Australiassa ja muualla.

– Jokaisen tulisi olla vapaa valita kuolema, kun on oikea aika, Goodall sanoi keskiviikkona.

Australiassa Victorian osavaltio salli ensi vuodesta alkaen itsemurhan avustamisen kuolemansairaille. Suomessa itsemurhan avustamista ei ole kriminalisoitu, kertoo Lääkäriliitto.

Suomessa eduskunta hylkäsi viime viikolla kansalaisaloitteen eutanasiasta. Eduskunta kuitenkin edellytti samalla hallitusta selvityttämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja kuolinavun mahdollista roolia.

Sadat matkustavat Sveitsiin päättämään elämänsä

Sveitsissä on mahdollista saada apua omaan kuolemaansa harkinta-ajan jälkeen, jos on mieleltään terve. Sadat ulkomaalaistet matkustavat vuosittain Sveitsiin, jossa paikalliset yhdistykset avustavat heitä toteuttamaan itsemurhansa.

Goodall kertoi keskiviikkona, ettei ollut täysin tyytyväinen pitkään elämäänsä.

– Olisin halunnut tehdä vielä paljon, mutta nyt on liian myöhäistä. Tyydyn siihen, että ne jäävät tekemättä, Goodall sanoi.

Lue myös:

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen eutanasian sallimisesta – Hallitukselta edellytetään jatkovalmistelua

Yksimielinen valiokunta vaatii eutanasiasta lisävalmistelua – Krista Kiuru: Kansalaisaloite ei ollut turha

Korjattu 10.5. klo 20. : Suomessa itsemurhan avustamista ei ole kielletty. Selkeytetty lisäksi sanamuotoja itsemurhan avustamisesta sekä itsemurhaa avustavien järjestöjen sekä Exit-järjestön roolia.

Kun Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan Hyksin ylilääkäri Sinikka Münte lajitteli viime syksynä keskuslaskimokatetrin laitossa syntyneitä jätteitä, hän havahtui.

Jopa puolet toimenpiteeseen varatuista tarvikkeista päätyi roskiin käyttämättöminä. Lisäksi suurin osa roskiin päätyvästä kertakäyttömateriaalista oli muovia.

Tämä tuntui tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijapalveluiden linjajohtajana työskentelevästä Müntesta uskomattomalta. Varsinkin kun maapallon kasvavasta muovijäteongelmasta puhutaan koko ajan enemmän.

– Eihän se voi olla niin, että kotona ihmiset kierrättävät kaiken tunnollisesti, mutta isossa laitoksessa kaikki menee roskikseen, hän ihmettelee.

Toki leikkausosastoilla lajitellaan paljon erilaisia jätteitä: muun muassa pahvia, lasia, metallia, pistävää- ja viiltävää jätettä, biologista jätettä ja lääkejätteitä.

Münten mielestä leikkaussaleissa turhaan syntyvää sekajätettä pitäisi kuitenkin selkeästi pystyä vähentämään ja nykyistä lajittelua entisestään parantamaan. Esimerkiksi Meilahden sairaalan leikkaussaleissa sekajätettä syntyy vuodessa noin 90 000 kiloa.

Kaikki välineet roskiin, oli niitä käytetty tai ei

Münte esittelee omassa leikkausyksikössään käytössä olevaa katetrisettiä: pakkaukset tulevat tavarantoimittajalta valmiiksi koottuina ja ideana on, että ne sisältävät laajasti välineitä eri tilanteisiin.

Varjopuolena on se, että avatun pakkauksen tarvikkeet on laitettava roskiin – oli niitä käytetty tai ei.

Pääosa välineistä on muovia. Esimerkiksi metalliset, pestävät kaarimaljat ovat jossain vuosien saatossa vaihtuneet muovisiin kertakäyttömaljoihin, jotka päätyvät sekajätteeseen. Setissä olevat saksetkin ovat kertakäyttöiset ja joutuvat yhden käyttökerran jälkeen metallinkeräykseen.

– Hinta on varmaan yksi pääsyy. Muovi on ilmeisesti halvempaa näissä välineissä, jotka aikaisemmin olivat metallista tai pahvista. Muistissa on aika, kun suurin osa esimerkiksi sentraalisiin katetreihin ja puudutuksiin käytettävien settien välineistä steriloitiin ja käytettiin uudestaan, Münte muistelee.

Tänä keväänä Hyksissä aloitetun ekologinen leikkaussali -kampanjan myötä esimerkiksi katetrisetit pyritään muuttamaan aiempaa ympäristöystävällisemmiksi. Uudet setit on tarkoitus ottaa käyttöön jo syksyllä.

Husin Ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Jani Valkama kuitenkin huomauttaa, että katetrisetit tuottavat vain pienen osan leikkaussalien jätteestä. Valkaman mielestä setteihin liittyvä kehitystyö on silti hyvä esimerkki siitä, miten jätettä voidaan vähentää.

Münte toteaakin ympäristöystävällisten settien olevan vain alkusoittoa. Samaan aikaan selvitetään esimerkiksi, voitaisiinko leikkausosastoilla käytettävät kertakäyttöiset liinat korvata kestokäyttöisillä tekstiileillä.

– Muutamme nyt aluksi setit niin kestokäyttöisiksi kuin mahdollista ja siirrymme sitten muihin asioihin kuten jätteenkäsittelyyn ja anestesiakaasuihin, Münte kertoo.

Välinehuolto tärkeä osa ekologisempaa sairaalaa

Toki kestokäyttöisiä välineitä on edelleen käytössä leikkaussaleissa. Hyksin välinehuollossa suuret pesukoneet ja sterilointilaitteet jyskyttävät aamusta iltaan.

Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella välinehuolto pesee, desinfioi ja steriloi vuosittain noin kaksi miljoonaa suoritetta. Yksi suorite voi tarkoittaa joko yksittäistä instrumenttia tai kokonaista leikkauskoria, jossa on lukuisia instrumentteja.

Välinehuolto on mukana suunnittelemassa ekologisempiin leikkaussaleihin siirtymistä, mutta vastaan voi tulla tuotantokyky.

– Aivan kaikkia tuotteita ei pystytä huoltamaan monikäyttöisinä. Jos ajatellaan kaikkia kaarimaljoja, liinoja, niin ihan kaikkeen huoltoon nykyinen kapasiteetti ei riitä, toteaa Hyksin Välinehuollon palveluesimies Katariina Elomaa.

Leikkaussettien osalta käytännöt vaihtelevat rajusti Husin eri leikkausyksiköiden välillä: jossakin setit ovat lähes kokonaan kertakäyttöisiä, toisaalla setit ovat yhdistelmiä kertakäyttöisistä ja kestokäyttöisistä välineistä.

Kiireessä kierrätysvaiheessa saattaa sattua myös vahinkoja. Esimerkiksi kertakäyttöiset sakset ovat kutakuinkin samannäköisiä kuin pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetut.

– Kiireessä saattaa vahingossa lajitella väärin ja laittaa sulattamoon menevän metallijätteen joukkoon sellaista, joka on tarkoitettu monikäyttöiseksi ja päinvastoin. Silloin saatamme hyvässä tarkoituksessa aiheuttaa isoja taloudellisia menetyksiä, anestesiologian ylilääkäri Pertti Pere havainnollistaa.

Ekologisuus yhdeksi kilpailutuskriteeriksi

Hus-Logistiikka kilpailuttaa ja hankkii leikkaussaleissa käytettävät välineet. Jatkossa ympäristöystävällisyys on tarkoitus ottaa aiempaa paremmin huomioon kilpailutuksessa. Hankintapäällikkö Suvi Seppälä kertoo, että välineiden toimittajat ovat halukkaita muuttamaan tarjontaa ekologisempaan suuntaan.

– Husin kokoisessa organisaatiossa käytettävien tuotteiden määrä on iso ja se tuo asiaan vaikeuskerrointa. Mutta kyse on lähinnä siitä, että pystymme kartoittamaan, mitä tarvitsemme. Toimittajat ovat kyllä suhtautuneet asiaan positiivisesti, Seppälä kertoo.

Asioita pitää myös tarkastella useasta näkökulmasta. Aina kestokäyttöön tarkoitettu väline ei ole ekologisempi kuin kertakäyttöinen, sillä desinfiointi ja sterilointi vaativat paljon vettä ja energiaa.

Eri yksiköillä voi olla myös erilaisia tarpeita settien suhteen, eikä yksi malli sovi kaikille. Turvallisuuttakin on mietittävä.

– Tartunnanvaarallisten jätteiden käsittely on siinä määrin haastavaa, että joudumme joskus laittamaan kierrätettäviä välineitä hävitettäväksi ja poltettavaksi, jotta emme altista itseämme tai muita mahdolliselle bakteeri- tai virusmateriaalille, ylilääkäri Pere kertoo.

Sinikka Münte on ollut tyytyväinen aloittamansa kampanjan saamasta vastaanotosta. Asiasta ovat olleet innostuneita niin hoitajat ja lääkärit kuin työntekijät Husin Ympäristökeskuksessa, Välinehuollossa ja Logistiikassa.

Rima on korkealla.

– Tavoite on, että meillä on vuoden sisään Suomen ekologisimmat leikkaussalit, Münte vakuuttaa.

Floyd-koira oikaisee jalkojaan verkkojulkaisu KIT:in sohvalla. Tukholman keskustassa sijaitsevassa KIT:in toimituksessa on keskittynyt tunnelma. Kuuluu vain hiljaista puheensorinaa ja näppäimistön naputusta.

Politiikan ja talouden toimittaja Erik Olsson viimeistelee vaaliaiheista juttuaan, jossa paljastetaan kuinka paljon ruotsidemokraattien kannattajista on naisia.

Erik on ollut Bonnier-konserniin kuuluvassa KIT:ssä sen perustamisesta lähtien, kolme vuotta. Tällä hetkellä hän keskittyy neljän kuukauden päässä oleviin valtiopäivävaaleihin ja kohdistaa juttunsa 25-35-vuotiaille niinkuin muutkin kitläiset.

Erik sanoo, että maahanmuutosta on ensimmäistä kertaa tullut yksi tärkeimmistä vaalikysymyksistä. Ja vaikka puhuttaisiin aivan muusta, kuten työpaikoista tai sosiaaliturvasta, päädytään aina maahanmuuttoon.

– Poliitikot puhuvat todella paljon siitä, Erik sanoo.

Hänen mielestään yksi selitys on käännekohta, vuosi 2015, jolloin tulijoita oli Syyrian sodan takia erityisen paljon.

Ruotsin television kokenut kommentaattori Mats Knutson on Erikin kanssa samaa mieltä. Maahanmuutto on toistaiseksi hallinnut vaalivuoden keskustelua Ruotsissa ja se on myös SVT:n ja muun median kyselyissä noussut yleisön tärkeimpinä pitämien asioiden top kolmoseen.

– Maahanmuuttokysymys on poliittisesti jännittynyt. Monet puolueet ovat vaihtaneet siinä täysin linjaansa. Mats Knutson sanoo.

Tiukin keskustelu sosiaalidemokraateissa

Asia jakaa näkemykset puolueiden sisällä ja niiden välillä, mutta viime päivien tiukin keskustelu on käyty sosialidemokraattisessa puolueessa.

Pääministeri Stefan Löfven sanoi vaalitentissä, että töihin, joissa ei ole työvoimapulaa, ei kannata hakea työntekijöitä toiselta puolen maailmaa.

Puolue myös julkaisi tiukentuneet maahanmuuttolinjauksensa juuri ennen ensimmäisiä vaalitenttejä.

Yksi sosialidemokraattien kansanedustaja ilmoitti eroavansa ryhmästä ja osa jäsenjärjestöistä pitää Löfvenin puheita ja tiukentuneita maahanmuuttokantoja puolueen arvojen vastaisena.

Muut puolueet pelkäävät ruotsidemokraattien vaalimenestystä

Tiukentuneiden kantojen taustalla on osin se, että muut puolueet pelkäävät ruotsidemokraattien vaalimenestystä ja kalastavat tukijoitaan takaisin omiin riveihin.

Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on ehdottanut, että eduskuntapuolueet voisivat tehdä yhteisen linjauksen maahanmuuttopolitiikasta vaalien jälkeen, jotta se ei halvaannuttaisi muuta politiikkaa ja hallitustyöskentelyä.

Hallituksen muodostaminen tulee olemaan vaalien jälkeen joka tapauksessa vaikeaa, arvelee Mats Knutson.

– Suuret puolueet, sosialidemokraatit, kokoomus ja ruotsidemokraatit, eivät ainakaan ennen vaaleja tunnu olevan kiinnostuneita yhteistyöstä vaan luottavat omaan perinteiseen blokkiin, vaikka ne ovat nyt heikkoja.

Epäilyksenä on, ettei visioita tarjota

Yllätyksiäkin voi vielä Knutsonin mielestä tapahtua. Hän uskoo, että maahanmuuttokysymys pysyy suurena puheenaiheena, koska se aiheuttaa puolueiden keskinäistä kähinää ja sisäistä kuhinaa, kuten sosialidemokraateissa.

Kysymys sisäisestä turvallisuudesta voi menettää merkitystään jos ampumistapaukset vähenevät dramaattisesti tai rikoksia onnistutaan selvittämään nykyistä enemmän.

Näin kävi kouluaiheelle Knutsonin mielestä. Parantuneet Pisa-tulokset veivät sen terävyyttä vaalikysymyksenä.

Verkkojulkaisu KITissä työskentelevä Erik Olsson toivoo, että poliitikot eivät puhuisi vaan seuraavasta eduskuntakaudesta vaan kertoisivat visionsa siitä Ruotsi on menossa.

Olssonin omassa verkkovideossa kysytään ovatko ruotsalaiset poliitikot mielikuvituksettomia.

Hän epäilee, että ruotsalaiset puolueet eivät juuri visioita tarjoa.