Pohjois-Korea ei ole lopettanut ydinasekokeitaan ja on rikkonut sitä vastaan asetettuja pakotteita, YK:n turvallisuusneuvoston tuore raportti kertoo.

Raportin mukaan Pohjois-Korea on onnistunut kiertämään sille asetettuja taloudellisia pakotteita. Maa on esimerkiksi siirtänyt öljylasteja laivalta toiselle merellä.

Pohjois-Korea on myös onnistunut viemään ulkomaille pakotteiden piirissä olevia tuotteita ja palkannut syyrialaisen asevälittäjän myymään pohjoiskorealaisia aseita Jemeniin ja Libyaan.

Pohjoiskorealaisia tuotteita on ostettu muun muassa Kiinaan ja Intiaan.

YK:n mukaan Pohjois-Korea on onnistunut niin hyvin siihen kohdistuvien talouspakotteiden kiertämisessä, että viime vuonna asetetut pakotteet ovat käytännössä tehottomia.

Pohjois-Korea ei ole toistaiseksi kommentoinut raportin sisältöä.

Yhdysvallat lisää Pohjois-Korean vastaisia sanktioita

Saksalaisen Zeit-lehden mukaan Yhdysvallat on asettanut Pohjois-Korealle ja sitä tukeville yrityksille uusia pakotteita.

Pakotteiden kohteena ovat venäläinen pankki, kiinalainen konserni, kaksi pohjoiskorealaista virkamiestä sekä yksi pohjoiskorealainen yritys.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo osallistuu tänään pohjoiskorealaisen virkaveljensä Ri Yong Hon kanssa turvallisuuskonferenssiin Singaporessa. Julkisuuteen ei ole kerrottu, tapaavatko Pompeo ja Ri myös kahden kesken.

Channel NewsAsia -uutiskanavalle Pompeo kertoi uskovansa, että konflikti Pohjois-Korean kanssa on ratkaistavissa.

Yhdysvallat kertoi viime viikolla, että se epäili Pohjois-Korean jatkaneen ydinasekokeitaan siitä huolimatta, että Kim Jong-un oli suostunut ydinaseriisuntaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin Singaporessa kesäkuussa, jossa maat allekirjoittivat julistuksen Pohjois-Korean täydellisestä ydinaseriisunnasta.

Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley syytti perjantaina Venäjää YK:n Pohjois-Korealle asettamien talouspakotteiden kiertämisestä.

Uutista täydennetty klo 8.52 tiedolla Yhdysvaltain asettamista uusista talouspakotteista.

Lisää aiheesta:

Yhdysvallat syyttää Venäjää Pohjois-Korean pakotteiden kiertämisestä

Washington Post: Pohjois-Korea näyttää rakentavan uusia ohjuksia

Pompeo painosti Pohjois-Koreaa pitämään ydinasesitoumuksensa – Pohjois-Korea: Yhdysvaltain asenne on valitettava

Oletko nainen?

Kulutatko mielelläsi rahaa hyvinvointiin?

Jos vastaus kumpaankin on kyllä, saatat olla SuperShe-saaren potentiaalista kohderyhmää. Amerikkalainen yrittäjä Kristina Roth avasi juhannuksena hyvinvointiin ja luksukseen panostavan SuperShe-lomasaaren Raaseporiin. Retriittejä markkinoidaan joogatunneilla, uimisella meressä, terveellisellä ruualla ja mahdollisuudella itsetutkiskeluun.

Hakemuksensa eksklusiiviselle saarilomalle on jättänyt jo yli 8500 naista ympäri maailman. Asiakaspaikkoja on kahdeksan, joten tällä kaudella retriittiin pääsee vain 120 naista.

Roth korostaa, että hänen on saatava SuperShe-saarelle pyrkivästä naisesta "hyvät vibat" ennen kuin hän toivottaa tervetulleeksi. Tästä syystä hän haluaa haastatella asiakkaat Skypen välityksellä etukäteen.

Miesten ja alkoholin lisäksi negatiivisuudella on porttikielto supernaisten saarelle.

Tietyt keskustelut vaativat naisseurueen

SuperShe-saari kuohutti jo ennen kuin se oli edes aloittanut toimintaansa. Kristina Roth kertoo saaneensa paljon palautetta, jossa häntä on syytetty syrjinnästä. Naisten omasta saaresta pyydettiin lausunto myös tasa-arvovaltuutetulta, joka totesi ettei Rothin bisnes riko tasa-arvolakia.

– En ymmärrä, miten muutama naista yhdellä saarella uhkaa kenenkään miehen elämää. Kasvaisivat aikuisiksi, Roth puuskahtaa.

Hän korostaa, että miehillä on ollut aina omat sikarikerhonsa ja golfklubinsa, jossa he ovat voineet puhua itseään koskettavista asioista. On olemassa aiheita, joista puhuminen on luontevampaa tai ylipäänsä mahdollista vain naisporukassa.

– Mitä luulet, olisiko keskustelu syövän, keskenmenon tai seksin kaltaisista aiheista samanlaista jos huoneessa olisi myös miehiä?

Roth sanoo suoraan olevansa lopen kyllästynyt kysymyksiin siitä, miksi paikka on rajattu pelkästään naisten käyttöön.

– Toivoisin, että olisimme sen verran sivistyneitä että tajuaisimme, että on vuosi 2018 ja voimme tehdä juuri mitä haluamme.

Vaihtelua ulkonäkökeskeisyyteen

San Franciscossa asuva suomalainen Kicka Wendell päätti viettää yhden kesäviikoistaan SuperShe-saarella. Hän sanoo allekirjoittavansa Rothin näkemyksen siitä, että keskusteluiden syvempi taso löytyy todennäköisemmin kun ympärillä istuu muita naisia.

– Kyllä se mielestäni muuttaa dynamiikkaa, jos miehet ovat mukana. Nyt naisenergiat ovat saaneet virrata vapaasti, Wendell sanoo.

Saariretriitti oli hänelle myös mukavaa vaihtelua Kalifornian korostettuun ulkonäkökeskeisyyteen.

– Siellä pitää aina olla laittamassa tukkaa, mutta täällä juostiin heti sängystä joogaamaan ties mitkä verkkarit päällä, hän nauraa.

Pitkään ulkomailla asunut Wendell uskoo, että suomalaisessa saaristomaisemassa olisi vaikka mitä ammennettaa erilaisiin maanläheisiin, mutta kuitenkin korkealuokkaisiin matkailukokemuksiin:

– Tämä on ulkomaalaiselle ehdottomasti luksusta ja eksoottista. Varmasti paljon sellaistakin, jota he eivät edes osaa odottaa. Täällä sadekin on ulkomaalaiselle elämys.

Suurin osa asiakkaista tulee Atlantin takaa

Roth kertoo ihmettelevänsä, miksi vain niin harva suomalainen nainen on hakenut SuperShe-saarelle. Asiakkaita on tullut ympäri maailman. Valtaosa tosin hänen itsensä tavoin Yhdysvalloista. Siellä on totuttu matkustamaan kauaskin hyvinvoinnin perässä.

– Ehkä suomalaiset eivät ole vielä vaan tottuneet tällaiseen vaihtoehtoon sille perinteiselle mökkilomalle, joka vietetään oman perheen kanssa, Roth tuumaa.

Toinen asia, joka suomalaisnaisia saattaa arveluttaa on saarimatkailun hinta. Täysihoito joogatunteineen ja hyvinvointiluentoineen ei ole halpaa huvia. Kalleimmillaan retriitti voi maksaa useita tuhansia euroja, mutta alle kahdella sadallakin pääsee SuperShe-saarelle päivän kestävälle miniretriitille.

– En jaksa marinaa kalliista hinnoista. Saman verran, ellei enemmänkin, ihmiset kuluttavat ulkomaanmatkoihinsa. Kyse on aina valinnoista. Siitä, mitä pitää tärkeänä, Roth summaa.

Kuuntele: Sara Myllylän ja Ursula Suppasen mietteitä kuuden päivän SuperShe-retriitistä

Kymmenistä kenkälaatikoista kuuluu vaativaa sirkutusta. Äänessä ovat vaille emon hoivaa jääneet tervapääskyn poikaset, joita hoidetaan nyt vapaaehtoisvoimin Korkeasaaren villieläinsairaalassa.

Viime viikolla Korkeasaari etsi tehtävään vapaaehtoisia. Se ei ollut vaikeaa, sillä tuloksena oli sähköpostien ja puheluiden vyöry.

– Vajaassa vuorokaudessa yli 120 ihmistä otti yhteyttä. Auttamisen halu on kova, kertoo Korkeasaaren kuraattori Ville Vepsäläinen.

Tilanne on poikkeuksellinen: koskaan ennen villieläinsairaalaan ei ole tuotu näin montaa siivekästä lyhyen ajan sisällä. Helteen vuoksi poikaset ovat todennäköisesti kuikuilleet kuumista pesistään liian innokkaasti ja pudonneet yli laidan.

Tervapääskyn töppöjaloilla ei pitkälle pötkitä. Valtaosan elämästään lennossa viettävän linnun mahdollisuudet selvitä maan kamaralla ovat heikot. Heinä- ja elokuun aikana tervapääskyjä on tullut hoitoon yli 80. Niistä 12 on menehtynyt.

– Tervapääskyn poikasia putoilee pesistä kyllä joka kesä, mutta tämä määrä on paljon verrattuna edellisin vuosiin. Silloin meillä oli noin pari–kolmekymmentä poikasta. Nyt nämä kaikki tulivat lyhyessä ajassa.

Birdlifen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että tapauksia on ollut poikkeuksellisen paljon etenkin eteläisessä Suomessa. Hän arvioi, että eri hoitopaikkoihin on viety kaiken kaikkiaan satoja poikasia. Tervapääsky on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut laji.

Villieläinsairaalan tavoitteena on, että eläimet saadaan takaisin luontoon mahdollisimman pian. Yli 20 lintua onkin jo kaartanut matkoihinsa sairaalan pihasta.

Vielä on kuitenkin tekemistä.

Ruuaksi lihaa ja matoja

Yksi vapaaehtoisista, helsinkiläinen eläinlääkäriopiskelija Heini Nihtilä, syöttää poikasia villieläinsairaalassa. Nihtilä nappaa linnun kenkälaatikosta hellään otteeseen. Ruokana on seosta, jossa on jauhelihaa, kananmunaa ja jauhomatoja. Nihtilä pyörittää massasta pienen pallon ja tarjoaa sitä linnulle.

Monikaan nokka ei avaudu kiltisti, vaan ravinto on työnnettävä suuhun väkisin. Osa linnuista puolestaan nappaa mössön ahnaasti kitaansa. Vapaaehtoiset ruokkivat lintuja päivän ajan reilun tunnin välein.

Samalla he pitävät huolta siitä, että lintujen väliaikaiset asumukset, kenkälaatikot, pysyvät puhtaina.

Nihtilä kuvailee työtä antoisaksi.

– Olen saanut tutustua heidän mahtaviin luonteisiinsa. Koen, että olen saanut hirveän paljon, vaikka he eivät aina hoitoa arvostakaan.

Kasvaessaan linnut käyvät levottomiksi, eikä ruoka välttämättä maistu ollenkaan. Kun linnun sulkapeite on valmis ja sen siipi on 15 senttiä pitkä, on tervapääsky valmis matkaan.

Linnut pyritään vapauttamaan pehmeälle alustalle. Yksi linnuista kaartaa kuitenkin pihaan päin ja tömähtää pihalaatan päälle. Poikanen ei vaikuta vahingoittuvan tällistä.

Pieni lintu palaa takaisin kenkälaatikkoonsa – ainakin seuraavaan päivään.

Kikkoja viilentymiseen

Helle on vaikuttanut myös Korkeasaaren vakituisiin asukkaisiin. Eläintarhan eläimet reagoivat lämpöön eri tavoin. Esimerkiksi tavanomaisesti auringossa viihtyvät leijonat ovat pysytelleet varjoissa. Pieniä jyrsijöitä on jouduttu siirtämään viileämpiin tiloihin.

Eläintarhan toimitusjohtajan Sanna Hellströmin mukaan tärkein viilennyskeino on varjopaikkojen tarjoaminen. Muitakin konsteja on keksitty.

– Eläimille annetaan jäädytettyjä ruokia ja joillekin on laitettu sprinklereitä, että ne saavat vähän kosteutta. Sinänsä eläimillä on hyvät mahdollisuudet sopeutua, mutta eivät ne kovin aktiivisia ole. Ne sopeutuvat tähän säähän myös niin, että kun on tosi kuuma, ne makaavat varjoissa.

Toisille eläimille trooppiset olot sopivat hyvin. Esimerkiksi useat hyönteiset ovat lisääntyneet otollisissa oloissa vilkkaasti. Kummitussirkat kukoistavat, sillä kuumassa ja kosteassa ne pääsevät viettämään lajityypillistä elämää. Kun eläintenhoitaja suihkuttaa sirkkojen kotiterraarioon vettä, sirkat vipeltävät virkistävän vesisuihkun alle.

Myöskään valkopääsakeja kuumuus ei tunnu haittaavan. Pienten apinoiden hoitaja kertoo, että kädelliset ovat jopa ottaneet aurinkoa.

Hiljainen heinäkuu

Korkeasaaren kesän suurin haaste on kuitenkin liittynyt erääseen kädelliseen nisäkäslajiin – ihmiseen.

Hellströmin mukaan työntekijöiden olot ovat olleet todella kuumat. Tiloihin on ostettu tuulettimia, ja osa työntekijöistä on paennut paahdetta viileämpiin toimistotiloihin.

– Joissakin työpisteissä on todella kuuma, eikä töitä voi tehdä muualla kuin siellä. Sitten pitää keksiä viilennyskeinoja, Hellström toteaa.

Kävijämääriltään heinäkuu on ollut poikkeuksellisen hiljainen. Kun parhaimpina kesinä kauden vilkkain kuukausi on houkutellut eläintarhaan 150 000 kävijää, nyt asiakasmäärä on jäänyt 100 000:n tuntumaan.

– Viileämmät rannat tai jokin muu on selvästi houkutellut enemmän, Hellström arvelee.

Kolmen vuoden lentomatka

Villieläinsairaalan pihalla pieni pääsky tuntuu käsissä hennolta. Se tarttuu jalkojensa kynsillä tiukasti kämmeniin, eikä vaikuta halukkaalta lentämään.

Linnun mieli muuttuu, kun kokenut käsittelijä, eläintarhan kuraattori Ville Vepsäläinen nostaa pääskynpoikasen kämmeniinsä. Lintu miettii hetken. Selän sulkapeite pörhistyy tuulenvireessä.

Lintu ei ponnista ilmaan itse, joten Vepsäläinen heilauttaa linnun ilmaan – kuin pesäpallon, mutta paljon matalammalle ja hellemmin.

Nuori tervapääsky lehahtaa siivilleen ja vaikuttaa ensin tekevän vain pienen pyrähdyksen ja päätyvän maahan. Noin jalan korkeudella lintu koukkaa kuitenkin ylöspäin. Maan asukkaat jäävät katsomaan, kun lintu räpyttelee kohti taivasta.

Tämä hetki on lintujen hoitajille palkitsevin. Se ei ole itsestäänselvyys, sillä villieläinsairaalan tuhannesta vuosittaisesta potilaasta valtaosa ei selviä takaisin luontoon.

Hetki sitten kenkälaatikosta poimittu linnunrääpäle on nyt omillaan. Sillä on edessään pitkä lentomatka, sillä laji syö, parittelee ja jopa nukkuu lentäen.

Seuraavan kerran tervapääsky saattaa laskeutua vasta kolmen vuoden kuluttua.

– Sinne lähti taas yksi, Vepsäläinen toteaa tyytyväisenä.

Kuuman kesän jälkeen ollaan tuota pikaa siinä vaiheessa, että koulut alkavat ja tuhannet pienet koululaiset lähtevät ensi kertaa koulutielle. Nämä kaikki asiat vanhempien on hyvä pitää mielessä ennen koulun alkua:

• Koulurepun tulisi Selkäliiton mukaan olla tukeva ja jämäkkä, mutta tuntua silti selkää vasten pehmeältä. Olkainten pitäisi olla riittävän leveät ja pehmustetut. Sopivan kokoisen ja sopivimman repun löytämiseksi lapsi kannattaa ottaa mukaan ostoksille reppua sovittamaan. Paras reppu on vedenpitävä, heijastimilla varustettu ja kestää kulutusta. Lisäksi repussa on hyvä olla sisätaskuja, jotta mahdollinen puhelin, bussikortti tai avain pysyy paremmin tallessa.
• Kynäkotelo. Se, mitä sen täytteeksi koulusta saa, on kunta- ja koulukohtaista. Yleensä koulusta annetaan vähintään yksi lyijykynä ja kumi lukuvuotta kohden sekä puuvärit. Kannattaa ehkä hankkia muutamia ylimääräisiä varalyijykyniä ja kumeja jo heti alkuu, sillä niillä on taipumusta katoilla.
• Heijastinliivi tuo turvaa koulutielle, koska se kiinnittää tehokkaasti autoilijan huomion. Etenkin aamujen ja iltapäivien hämärtyessä muutaman euron sijoittaminen heijastinliiviin saattaa olla mieltä rauhoittava ratkaisu. Monissa kouluissa on käytössä erilliset sisäkengät. Kannattaa valita kengät, jotka ovat mukavan tuntuiset ja hyvin hengittävät.
• Oma juomapullo on hyvä pitää repussa aina varsinkin lämpimillä keleillä. Kun tarvitaan erillisiä liikuntavaatteita, opettaja kertoo milloin ja millaisia.
• Koulumatkan kulku kannattaa opetella yhdessä lapsen kanssa riittävän monta kertaa ja kysellä löytyisikö esimerkiksi lähellä asuva luokkatoveri matkakaveriksi.
• Vanhemmat, joiden lapset ovat olleet päiväkodeissa, ovat tottuneet vaatteiden ja kenkien nimeämiskäytäntöihin. Samaa kannattaa jatkaa alaluokilla, muuten voi käydä useammankin kerran viikossa niin, ettei oma pari poikien mustia ulkohousuja osu oikeaan kotiin.
• Mikäli lapsesi tarvitsee säännöllistä, koulupäivän aikana otettavaa lääkitystä, tarkista koulun terveydenhoitajalta lääkkeenantokäytäntö silloin, kun lapsi ei vielä itse osaa ottaa asiasta vastuuta. THL kehottaa toimittamaan koululle selkeät kirjalliset ohjeet lääkityksestä. Useimmiten lääkkeiden antaminen on koulun terveydenhoitohenkilökunnan vastuulla, eivätkä opettajat anna lääkkeitä. Monissa kouluissa terveydenhoitaja on kuitenkin paikalla vain parina päivänä viikossa, ja opettajaa voi kuitenkin pyytää muistuttamaan lääkkeen otosta. Osassa kouluista tehdään lääkehoitosuunnitelma.
• Onnistuneen koulutyön perustana pidetään vanhempien ja koulun työtekijöiden kasvatuskumppanuutta eli vanhempien ja koulun työntekijöiden välistä yhteistyötä lapsen asioissa. Vanhemmat ja opettajat tapaavat vanhempainilloissa ja henkilökohtaisissa vanhempainvarteissa ja viestintä hoituu yleensä kodin ja koulun välille suunnitellun sähköisen viestintävälineen, kuten Wilman tai Helmin kautta.

Mannerheimin lastensuojeluliitto muistuttaa, että pieni koululainen opettelee uusia sääntöjä, tapoja ja rooleja ja joutuu selviytymään monesta asiasta yksin.

Lapsella on paljon muistettavaa eikä kaikkea voi osata heti. Käytännön asioista huolehtimisen lisäksi lapselle on tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen koulupäivästään, läksyistään ja kavereistaan.

Koulupäivän jännitys ja rasitus voi purkautua kiukkuna tai haluna olla sylilapsi. Lasta kannattaa kehua hänen pienistäkin onnistumisistaan koulussa, jotta kouluelämä saa mahdollisimman positiivisen alun.

Lue lisää:

Suurin osa ekaluokkalaisista aloittaa koulun puhelin repussaan – Rehtori muistuttaa: luuri ei kuitenkaan ole pakollinen

Yläkoulun aloittaminen on valtava muutos, vaikka siitä ei paljoa puhuta – uudessa tilanteessa sekä lapsi että vanhemmat

Matkustajien käsimatkatavarat haittasivat eilistä matkustajalentokoneen evakuointia Helsinki-Vantaalla, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtava tutkija Ismo Aaltonen.

Aaltosen mukaan useat matkustajat olivat yrittäneet ottaa käsimatkatavaroita mukaansa evakuointitilanteessa, minkä vuoksi laukkuja jäi tukkimaan kulkuväyliä.

Tsekkiläisen Czech Airlinesin lähdössä olleessa lentokoneessa havaittiin eilen savua. 135 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä evakuoitiin koneesta liukumäkien kautta. Aaltosen mukaan savun syy ei ole vielä selvinnyt.

Lue lisää:

Helsinki-Vantaalla evakuoidussa lentokoneessa ei merkkejä tulipalosta – OTKES tutkii vaaratilanteen

Lentokone evakuoitiin savuhavainnon takia Helsinki-Vantaalla – kyydissä 140 ihmistä

Ulkomailla saadut sakot voi joutua maksamaan Suomessa

Kun lomareissulla ulkomailla liikennevalvontakamera välähtää tai konstaapeli kirjoittaa sakon, saattaa sen joutua pulittamaan kotimaassa. Mikäli sakko on saatu EU-alueella, voi kyseisen maan viranomainen pyytää Suomelta sakon tunnustamista. Tunnustamispyyntöjä on tullut myös tänä vuonna tasaiseen tahtiin.

Chilessä piispat pyysivät hyväksikäyttöä anteeksi

Chilessä katolisen kirkon piispat ovat perjantaina pyytäneet anteeksi seksuaalisen hyväksikäytön uhreilta. Viime viikolla Chilessä syyttäjät kertoivat tutkivansa 158 kirkon jäsentä. Tapauksia on useilta vuosikymmeniltä aina 1960-luvulle asti, ja niissä on mukana yli 260 uhria, joista 178 oli lapsia ja nuoria.

Keski-ikäisenä ei pärjää parikymppisen identiteetillä

Aikuisiän identiteettikriisi iskee usein neljänkympin tienoilla. Iällä ei sinänsä ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan se liittyy ennemminkin elämäntilanteisiin. Identiteettikriisi ei ratkea asioita märehtimällä. Jos tämä elämä ei tunnu hyvältä, tee jotain eri tavalla kuin ennen, neuvoo identiteettitutkija.

Islannissa robottikopterilla voi kuljettaa pitsaa ja etsiä kadonnutta

Islannissa lennokit ovat tärkeä apukeino monessa asiassa. 300 000 asukkaan saari on harvaan asuttua ja monin paikoin asumatonta ja vaikeakulkuista. Siksi dronet eli droonit ovat saarella monessa käytössä. Lennokit auttavat kadonneiden etsinnässä. Retket ja vaellukset luonnossa tallennetaan myös linnun silmin.

Paikoin päästään hellelukemiin

Sade- ja ukkoskuuroja liikkuu pitkin maata ja sää viilenee pohjoisesta alkaen. Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan lännestä saapuva matalapaine tuo jatkuvampaa sadetta pohjoiseen ja etelämpänä kannattaa varautua kuuroihin. Etelä- ja keskiosassa maata lämpötila kohoaa vielä paikoin hellelukemiin. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Helteet ovat väistymässä. Sateisissa osissa maata lämpötila tippuu 15 asteen tuntumaan, ja lisäksi yöt viilenevät.

Muutaman päivän aikana lämpötila tippuu etelässä lähes kymmenen astetta.

Sää viilenee pohjoisesta alkaen, missä liikkuu viikonlopun aikana useampi saderintama ja sateet ovat jatkuvampia. Lännestä liikkuvat matalapaineet sateineen ja ukkoskuuroineen ulottuvat pohjoisosien lisäksi isoon osaan Keski- ja Itä-Suomea.

Myös lounaaseen on odotettavissa lauantaina kuurosateita ukkosella ryyditettynä.

Yöt viilenevät

Etelässä lämpötilat tippuvat maanantaita kohden parilla asteella päivässä. Etelä-Suomessa keikutaan lauantaina laajalti vielä hellerajan tuntumassa. Maanantai on jakson viilein päivä, vaikka myös silloin etelässä rikkoutuu 20 astetta päivällä.

Lapissa yölämpötila voi laskea viikonlopun lopulla lähemmäs kymmentä astetta. Yölämpötilat tippuvat myös etelässä, mikä tarkoittaa, että etelässä vuorokausilämpötila liikkuu elokuun tavallisissa reilun 15 asteen luvuissa.

Ukkoskuurojen osuessa kohdalla vettä voi sataa reippaasti. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorven mukaan ukkosrintamien kehittymistä ja liikkumista on vaikea ennakoida. Niiden voima on kuitenkin hiipumassa.

– Ilma on viilenemässä, mikä heikentää ukkosia.

Mahdollisuus rankoille sateille on suurin lauantaina maan lounaisosissa, jossa lämpötilat pysyttelevät vielä korkealla.

Sään epävakaus ei kuitenkaan tarkoita, että tuulet yltyisivät selvästi.

Kreikkalaistaruston myyttinen Ikaros halusi lentää aurinkoon, mutta hänen siipensä sulivat.

Islantilainen robottihelikopteri- eli droneharrastaja ja taiteilija Brandur Bjarnason Karlsson, 36, haluaa lentää yhtä kauas. Hänen kopterinsa leijailee paikkoihin, jonne ihmisellä ei ole asiaa.

Tulivuoren ylle, saavuttamattomalle jäätikölle ja kuun maisemaan kulkukelvottomalle nummelle.

Brandur on aina tähynnyt kauas ja haaveillut suurista asioista.

Hän opiskeli Islannissa biologiaa, mutta se ei tyydyttänyt tiedonjanoa.

– Huomasin eristyväni. Opiskelin yhä lisää ja lisää yhä vähemmästä ja vähemmästä, pienemmästä ja pienemmästä, Brandur sanoo.

Islannissa ihmisistä puhutaan etunimillä, kaikki ovat jonkun poikia tai tyttäriä. Siksi myös Brandur esiintyyy tässä jutussa etunimellään.

Hän kiinnostui biologian ohella astrobiologiasta, jossa yritetään ymmärtää, millaista elämä muilla planeetoilla voisi olla. Tarkoitus oli lähteä Stanfordin huippuyliopistoon opiskelemaan.

– En nyt tarkoita avaruusolentoja sinänsä, vaan astrobio-organismeja.

Monet islantilaiset lähtevät ulkomaille opiskelemaan, koska pienessä maassa ei ole kovin monipuolisia mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Moni nuori palaa kuitenkin valmistumisen jälkeen Islantiin töihin.

Niin myös Brandur aikoi tehdä. Hän suunnitteli perustavansa ystävänsä kanssa avaruutta tutkivan yhdistyksen.

Brandur tutki elollisen pienimpiä mysteerejä. Ja niin kävi, että mitättömän pieni ötökkä muutti Brandurin elämän suunnan.

Häntä puri punkki ilmeisesti New Yorkissa 12 -vuotiaana. Hän kuumeili hetken, mutta tervehtyi sitten. Nyt arvellaan, että sairastettu infektio herätti uinuvan borreliabakteerin kymmenisen vuotta sitten.

– Tasapaino alkoi horjua. Kuumeilin päiviä rankemman rasituksen jälkeen. Neljässä viidessä vuodessa toimintakyky väheni ja lopulta halvaannuin kaulasta alaspäin.

Lymen tauti vei haaveet huippuyliopistoista.

Doksisykliini-antibiootti onneksi ilmeisesti pysäytti halvaantumisen etenemisen ja toimintakyky jopa palautui aavistuksen. Nyt viikinki ei tarvitse lääkkeitä.

Löytöretketkään eivät sairastumiseen loppuneet. Avuksi tuli teknologia, joka on viehättänyt häntä aina.

Brandur tutkii avaruuden liikkeitä tabletillaan. Katse ohjaa tietokoneen näppäimiä. Samalla tavoin hän ohjaa lennokkejaan.

– Robottikopterit tuovat minut lähemmäksi kaikkea. Muutenhan katselisin luonnonnähtävyyksiä parkkipaikalta tai katetuilta poluilta.

Ensimmäiset kopterirahat monilahjakas Brandur sai Taidetta ilman käsiä -järjestön kautta. Hän maalaa tauluja suussa pitämällään siveltimellä.

Islannissa lennokit ovat tärkeä apukeino muillekin kuin Brandurille. 300 000 asukkaan Islanti on harvaan asuttua ja monin paikoin asumatonta ja vaikeakulkuista.

Siksi dronet eli droonit ovat saarella monessa käytössä. Lennokit auttavat kadonneiden etsinnässä. Retket ja vaellukset luonnossa tallennetaan myös linnun silmin.

Islannin suurin päivittäistavaroiden verkkokauppa AHA aloitti viime vuonna kaupalliset kopterikuljetukset pääkaupungin Reykjavikin alueella.

Esimerkiksi pitsan voi tilata ilmateitse läheiselle jakelupisteelle. Kotipihoille dronet eivät saa toistaikseksi laskeutua ilman naapureiden lupaa.

Tänä keväänä viranomaiset antoivat luvan noin kymmenelle uudelle jakelureitille. Islannista on tullut koelaboratorio lennokeille.

– Islannissa sääolot ovat haastavat. Jos saamme kuljetukset onnistumaan täällä, onnistumme muuallakin, sanoo toimitusjohtaja Maron Kristofersson.

Robottikoptereiden käytössä vain mielikuvitus on rajana. Brandur kertoo esimerkin kopterista, jonka ei periaatteessa tarvitse laskeutua koskaan tankkausta varten. Se voi ladata akkuja lentämällä voimalinjan vieressä.

– Kysymys ei enää ole siitä, mihin robottikopteria voi käyttää, vaan päinvastoin. On vaikea kuvitella, mihin niitä ei voi käyttää.

Robottikopterit ja ja laitteisto kehittyvät koko ajan samalla kun niiden hinta laskee.

– Korkealaatuista HD-kuvaa tekevä videokamera maksoi aiemmin lähes 5 000 euroa. Nykyään kamerat kevenevät jatkuvasti, ja HD-kuvaa saa muutamalla kympillä. Droneteknologia on vaikuttanut myös muuhun teknologiaan, Brandur sanoo.

Innokas elokuvaharrastaja muistuttaa, että alkuperäisen Tähtien sota -trilogian kapinallisia jäljittävät dronet olivat 1970- ja -80-lukujen vaihteessa aikaansa edellä. Scifistä on tullut todellisuutta.

Brandur on itsekin rikkonut monia rajoja. Hän on muun muassa päässyt lentämään pyörätuolista huolimatta.

Veitsenterävällä monitoimimiehellä riittää tarinoita. Puhuminen väsyttää vain, jos hän joutuu korottamaan ääntään.

Brandurin ystävät veivät hänet varjoliitämään.

– Kaverini työnsivät minut jyrkänteeltä alas. Ensin ajattelin, että kuolen, mutta itse asiassa lennossa olikin levollista ja rentouttavaa.

Brandur teki matkaa parin kilon painoisessa erikoisvalmisteisessa pyörätuolissa. Linnut ihmettelivät kiiltävää, ohitse leijailevaa kapistusta.

– Ilmassa olin vapaa, mutta myös muukalainen. No, joku on aina outo vieras jossakin.

Reykjavikin päivä kääntyy iltaan. Brandurin tyttöystävä Alma palaa koirakoulusta avoparin toisen koiran kanssa.

Muutaman viikon ikäinen Myrra-pentu loikkaa välittömästi isäntänsä syliin. Toinen koira on hoidossa Brandurin äidillä.

Brandur oli matkoilla Pohjoismaissa ja Euroopassa kesän alussa.

Helmikuussa on vuorossa Nepalin matka. Myös Kiina on suunnitelmissa. Brandur aprikoi, miten viranomaiset mahtaisivat suhtautua dronekuvauksiin esimerkiksi Kiinan muurilla.

– Minulla on tietokone, yhteydet kaikkialle, ystäviä, harrastukseni ja matkani. Missä näet vammaisen ihmisen?

Tämän Ikaroksen siivet eivät sula pohjoisen auringossa.

Salamanisku tappaa nykyajan Suomessa vain harvoin, ja vielä harvinaisempaa on useamman ihmisen kuolema samasta salamasta. Ilmatieteen laitoksen mukaan salamaniskuun kuolee suomalainen keskimäärin joka toinen vuosi.

Poliisi epäilee salaman tappaneen perjantaina kaksi miestä Juuassa Pohjois-Karjalassa. Puuhun iskeneen salaman sähkövirran arvellaan levinneen uhreihin kostean maaperän kautta.

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Antti Mäkelän mukaan nykyajan Suomessa on erittäin harvinaista, että salama tappaisi useamman ihmisen kerralla. Ennen vanhaan tämäntyyppiset onnettomuudet olivat arkipäiväisempiä.

– Vuosikymmeniä sitten rakennusten maadoitus oli huonompi. Vielä 50–60-luvuilla Suomessa oli tavallista, että salamaan kuoli kymmenen ihmistä vuodessa, Mäkelä sanoo.

Ennen vanhaan salama saattoi tappaa kertaheitolla useita ihmisiä rakennuksen sisällä, ukkostutkija kertoo. Tyypillisessä onnettomuudessa salamanisku saattoi esimerkiksi tappaa kerralla useampia latoon rajuilmalta suojautuneita peltotyöläisiä.

Kahden päivän aikana lähes 50 000 salamaa

Elokuun alku on ollut kesän voimakkaimpien ukonilmojen aikaa. Maasalama iski Ilmatieteen laitoksen mukaan torstaina yhteensä noin 27 000 kertaa ja perjantainakin 22 000 kertaa. Näin voimakkaita ukkospäiviä ei joka kesänä Suomessa nähdä, Mäkelä kertoo.

– Yli 20 000 salamaniskun päiviä esiintyy joka toinen vuosi. Yli 10 000 salamaa päivässä on jo todella runsas, ja 20 000 raja rikotaan vain silloin tällöin. Voi siis sanoa, että nämä olivat aika merkittäviä ukkospäiviä, ukkostutkija arvioi.

Salamoinnin määrä ja ukkosten voimakkuus vaihtelevat Suomessa suuresti vuodesta toiseen. Ilmastonmuutos ei tutkijan mukaan ole vielä aiheuttanut selkeätä muutosta ukkosiin, mutta tulevaisuudessa senkin vaikutus voi näkyä.

– Ilmastonmuutos ei välttämättä lisää salamoiden määrää, mutta se voi lisätä voimakkaiden ukkosmyrskyjen määrää, Mäkelä sanoo.

Useimmat uhrit selviävät

Ihmiseen osuva salamanisku ei tiedä varmaa kuolemaa. Todennäköisyys kuolla iskusta on noin 20–30 prosenttia, eli useampi kuin kaksi kolmesta salaman iskemästä selviää. Paras tapa suojautua salamaniskulta on hakeutua sisätiloihin tai sulkeutua autoon. Metsässä ei tule istua suoraan puun alla, vaikka sateensuojaa kaipaisikin.

– Salama tappaa perinteisesti ihmisen, joka on sateelta suojassa puun alla. Jos juuri siihen puuhun iskee salama, sen virta käytännössä aina hyppää ihmiseen, koska me johdamme sähköä paremmin kuin se puu.

Salamanisku aiheuttaa samoja oireita kuin muunkinlaiset sähköiskut. Iskun kohteeksi joutunut ihminen voi saada palovammoja sekä lihaskouristuksia. Isku voi myös pysäyttää sydämen ja hengityksen.

Lue lisää:

Salamaniskuun kuolee vuosittain pari ihmistä Suomessa – iskusta sähköiskun kaltaisia oireita

Poliisi epäilee: Kaksi miestä kuoli salaman iskuun Juuassa

Enontekiö. Suomen luoteisnurkassa, Tunturi-Lapissa, Enontekiöllä on Lapin hiljaisin lentokenttä. Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkosella on huoli, joka painaa 4,2 miljoonan verran.

Taannoin valtio-omisteinen lentoyhtiö Finnair ilmoitti ettei enää ensi talvena lennä reittiliikennettä Enontekiön Hettaan. Ilmoitus on verrattavissa noidankehään, kuvailee Rantapelkonen.

– Jos ei ole reittiliikennettä, Finavialla ei ole lentokentän ylläpitovelvollisuutta, näin meille on viestitty. Jos kentästä ei huolehdita, miten chartereiden käy, pohtii Rantapelkonen.

Jos tulevaisuudessa Hetan lentokenttää ei ylläpidetä, chartereiden tuomat miljoonat menetetään.

Enontekiön kunta ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan huoli on jaettu elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Hän on valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri.

Reittiliikenne sinänsä ei tuo suurimpia matkustajavirtoja Hettaan. Tilauslennot Euroopasta joulun kahta puolta ovat ne, jotka tuovat paksun leipäsiivun alueen yrittäjille. Viime vuonna piskuiselle Hetan lentokentälle laskeutui noin kuukauden aikana 69 charter-lentoa.

Yrittäjä: ”Toivomme todella, että joku ratkaisu tähän löytyy”

Vajaan tuhannen asukkaan kylässä odotetaan joulua luultavasti jopa enemmän kuin lapsijoukossa. Hetan kirkonkylän yrittäjille joulunaika on vuoden parasta aikaa, silloin tulos ja tienesti tulee nimenomaan tilauslentojen mukana.

Hetan majatalolla on kestitty kansainvälisiä joulumatkailijoita jo yli kymmenen vuoden ajan. Lentoliikenteen tila painaa yrittäjä Tiina Vuontisjärven mieltä.

– Tuleva joulusesonki on jo kahdestoista ja se on hyvin merkittävä osa meidän vuottamme. Olisi erittäin ikävää, jos charterit eivät voisikaan lentää suoraan Enontekiölle. Näin suurta asiakas- ja työmäärää joulukuulle emme pystyisi mitenkään muuten saamaan. Charterit ovat tärkeitä monille paikallisille yrityksille ja työntekijöille, muistuttaa Vuontisjärvi.

Viime talvena Finnair lensi Lapin valkoisille hangille Helsingistä Enontekiölle 3.3.–14.4.2018. Ensi talvelle lentoja ei ole.

Finavia: ”Olemme Finaviassa pahoillamme, että Enontekiöllä ei ole riittävästi kysyntää reittilentojen ylläpitämiseksi”

Lentoasemat omistava yhtiö Finavia aloittaa vastauskirjeensä pahoittelemalla ja muistuttamalla, että lentoyhtiöt tekevät päätöksensä kysynnän mukaan. Täytyy olla vetovoimatekijöitä. Enontekiö on jo useiden vuosien ajan ollut Finavian lentoasemaverkoston liikenteellisesti hiljaisimpia kenttiä, kuvaa Finavian verkostoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jani Jolkkonen.

– Pelkkä lentoaseman kunto tai sen olemassaolo eivät riitä. Alueella pitää olla matkailuun tai muuhun kysyntään perustuvaa vetovoimaa. Lentoyhtiöt lentävät sinne, minne matkustajat haluavat lentää.

– Nyt on liian aikaista lähteä arvioimaan lentoaseman kohtaloa, sillä vaikutusten selvittäminen on vielä kesken. Tulevan talven tilauslennot hoidamme normaalisti, lupaa Jolkkonen.

Enontekiön lentokenttä kaipaisi investointeja – Lapin muille kentille kentille satsattu 55 miljoonaa euroa

Hetan lentokentän kiitotie huutaa uutta päällystettä. Kunnanjohtaja muistuttaa, että muille Lapin kentille ollaan investoitu urakalla viime vuosina, nyt olisi Hetan vuoro.

Finavia osoittaa rahakirstua kohti. Pelkästään esimerkiksi yhden kiitotien peruskorjaus maksaa keskimäärin reippaasti yli 10 miljoonaa euroa, muistuttaa Finavian verkostoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jani Jolkkonen.

– Finavian on siis pakko priorisoida investointeja ja panostaa sinne, missä kapasiteettia tarvitaan nopeasti. Tämän vuoksi käynnistimme viime syksynä 55 miljoonan euron investointiohjelman kolmella Lapin lentoasemalla: Rovaniemellä, Kittilässä ja Ivalossa. Enontekiön infrastruktuurin peruskorjauksen tarvetta arvioidaan vielä, sanoo Jolkkonen.

Enontekiön kunnanjohtajan mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilän tapaaminen hieman lohdutti. Ministeri lupasi Rantapelkosen mukaan kaksi asiaa heille.

– Lintilä sanoi, että niin kauan kun hän on ministerinä, yhtään lentoasemaa ei lakkauteta. Lintilä lupasi myös keskustella asiasta Finavian kanssa, lopettaa Rantapelkonen.

Poliisi on pidättänyt ainakin 27 Pride-aktivistia Pietarin keskustassa Palatsiaukiolla.

Aktivistit olivat etukäteen varoittaneet lauantain tapahtuman osallistuja mahdollisista pidätyksistä. Paikalle tuli noin kuusikymmentä henkilöä, ja heistä jotkut nostivat yksitellen ilmaan sateenkaarilipun tai mielenosoituskyltin.

Jo ensimmäisen yksittäisen mielenosoittajan nostettua lapun, jossa muun muassa luki, ettei hänellä ole suojaa väkivallasta ja muita kansallisoikeuksia, poliisit tulivat paikalle ja veivät hänet mukanaan autoon.

Pride-paraati ei saanut lupaa

Pietarin yhdeksäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vaatinut Pride-paraati ei saanut tarvittavaa lupaa kaupungin viranomaisilta.

Siksi Pride-aktivistit päättivät tavata kaupungin ydinkeskustan Palatsiaukiolla ja järjestää niin sanottuja yksittäisiä mielenilmaisuja. Sellaiset ovat lain mukaan sallittuja.

Poliisi piiritti nopeasti torille kerääntyneen joukon ja vei ilman selitystä 27 ihmistä paikalle tuotuun linja-autoon, jolla heidät vietiin pois.

Venäjällä säädettiin vuonna 2013 niin sanottu homopropagandalaki, joka kieltää "ei-perinteisten seksuaalisuhteiden propagoinnin” alaikäisille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat viharikokset ovat yleistyneet lain myötä.

”Haluan samoja oikeuksia kuin muut”

Yksi pidätetyistä on Vjatjeslav Verešjagin, joka tuli paikalle osoittamaan, että hän on aivan samanlainen kansalainen kuin muutkin.

– Teen kaikkeni jotta voin toteuttaa oikeuksiani, vaikka vallanpitäjät yrittävätkin vastustaa sitä, Vjatjeslav sanoo Ylelle.

Hän miettii maastamuuttoa, mutta niin kauan kun hän asuu Venäjällä, hän haluaa samoja oikeuksia kuin muutkin.

Stanislava Gerasimova osallistui tapahtumaan, koska hän ei halua jatkuvasti pelätä ja piiloutua. Hän kokee, että moni suhtautuu häneen kuin epäihmiseen vain siksi, että hän rakastaa naista.

Hän kokee, että vain ilmaisemalla itsensä julkisesti voi pienin askelin muuttaa ympäröivän yhteiskunnan suhtautumista seksuaalivähemmistöihin.

Viime vuonna Pietarin Pride-paraatiin osallistui jopa 500 ihmistä. Silloin se järjestettiin Mars-kentällä, joka siihen aikaan oli kaupungin säännöissä merkitty paikaksi, jonne saa kokoontua ja osoittaa mieltään. Tämä määrittely on nyt poistettu.

Lue myös:

Homokulttuuri on Venäjällä undergroundia, mutta Pietarin klubimaailmassa näkyvää: "Ei minua hävetä sanoa, että olen lesbo"

Toimittajalta: Pietarilaiselta homoklubilta on pitkä matka Tšetšenian kidutuskammioon

Tšetšenian homovainojen uhri esiintyi ensimmäistä kertaa julkisuudessa omalla nimellään

Porin asuntomessualueelle olisi saanut rakentaa minkä värisiä taloja tahansa. Rakentamistapaohjeissa annettiin talojen julkisivujen materiaalien ja värien suhteen vapaat kädet. Pientalotonteille nousi 23 valkoista, kaksi harmaata, kaksi mustaa ja yksi punainen omakotitalo.

Pian yhteen valkoisista taloista muuttava Marjo-Riitta Lintula myöntää, että värivalintoja voi hyvällä syyllä moittia hieman tylsiksi.

– Uskon kuitenkin, että täällä kyse on harkitusta tylsyydestä. Valkoinen, musta ja harmaa ovat trendikkäitä ja ajattomia värejä, jotka sopivat hyvin kaupunkirakentamiseen.

Lintulan perheen taloa kuvaillaan messuesitteissä amerikkalaiseksi bungalowiksi balilaisella twistillä sekä ripauksella Alvar Aaltoa.
Julkisivun väri oli valittuna ennen kuin talon mallistakaan oli tietoa. Valkoinen on ollut aina yksi Marjo-Riitan lempiväreistä.

– Moni sanoo, ettei valkoinen ole edes väri. Mutta minulle valkoinen antaa tilaa. Tilaa ajatella, luoda ja vaihtaa sisustusta. Voin laittaa minkä väriset kukat tai joulukoristeet tahansa niin sisälle kuin ulos, kun päävärinä on valkoinen.

Synkkään Suomeen valoa valkoisella

Asuntomessualueen nuorin, kuuden viikon ikäinen asukas muuttaa myös valkoiseen kotiin. Jos isä Johan Saarni olisi saanut päättää, sisätilat olisi sisustettu vain mustalla ja valkoisella. Äiti Anniina Nurminen halusi kuitenkin taloon valkoisen kaveriksi hieman maanläheisiä sävyjä. Väri-ilottelua ei kaivannut kumpikaan.

– Me nautitaan yksinkertaisesta ja selkeästä värimaailmasta. Tehostaa voi sitten myöhemmin väreillä, jos haluaa.

Valkoisen suosio niin talojen julkisivuissa kuin sisustuksessakin selittyy Johan Saarnin mukaan suomalaisella ilmastolla.

– Meillä on kahdeksan kuukautta vuodesta synkkää ja pimeää. Ehkä siksi ihmiset haluavat valkoisen tuomaa valoisuutta koteihinsa.

On noloa rakentaa liian näyttävästi

Suomalaiset rakentavat ja sisustavat hillitysti. Viime vuosina rakennetuista omakotitaloista yli puolet ovat valkoisia, mustia tai harmaita. 60 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa valkoiseen perussävynä sisustuksessaan. Tiedot käyvät ilmi Suomen Asuntomessujen 1500 suomalaiselle teettämästä kyselystä.

Talojen väritysten trendit vaihtuvat kehitys- ja tutkimuspäällikkö Kari Tervosen mukaan hitaasti, 15-20 vuoden välein. Trendivärit ovat yhdistelmä suomalaisten omia lempivärejä ja uskomuksia siitä, mistä muutkin pitäisivät.

– Talon halutaan olevan tyylikäs ja miellyttävän naapureidenkin silmää. Suomalaisen talo ei saa erottua liikaa, eikä pröystäillä, Tervonen summaa.

Alle 40-vuotiaiden mielestä kaunein omakotitalo on moderni, vaaleasävyinen ja isoikkunainen kivitalo. Yksinkertaisia linjoja, hillittyä tyylikkyyttä ja kodikkuutta arvostetaan iästä riippumatta.

– Meillä elää Pohjoismaissa vahvana ihanne demokraattisesta yhteiskunnasta, jossa olisi jotenkin noloa rakentaa liian näyttävästi.

Moderni mielletään valkoiseksi

Uusien pientaloalueiden rakentamistapaohjeet vaihtelevat suuresti eri puolella Suomea. Tiukimmillaan esimerkiksi omakotitalon julkisivun ja katon värisävy on ennalta määrätty.

Ohjeistukset ovat asuntomessualueilla perinteisesti normaalia väljemmät. Se antaa mahdollisuuden kokeilla uudenlaista rakentamista. Porissa annetut vapaat kädet talon pintamateriaalien ja värien valinnan suhteen ei siis ole ennenkuulumatonta.

Maisema-arkkitehti ja taiteen maisteri Saara Pyykkö Aalto-yliopistosta toteaa, ettei Porin messualueen valkovoittoisuus ole sattumaa. Vapaat kädet värivalinnoissa eivät tarkoita sitä, että messualueista annettaisiin syntyä erimallisten ja -väristen talojen iloinen sekamelska.

Pyykkö löytää Porin kaavoitusviranomaisten tekemästä Karjarannan asuntomessualueen rakentamistapaohjeesta selityksen alueen yhtenäisille värivalinnoille.

– Ohjeisiin on kirjattu, että alueelle halutaan arkkitehtoniselta ilmeeltään moderneja, yksinkertaisia, selkeitä ja koristelemattomia kaupunkipientaloja. Voi olla, että arkkitehdit ovat tulkinneet tämän tarkoittavan yhtä kuin valkoisia julkisivuja, Pyykkö toteaa.

"Musta ja harmaa sopii konttoreihin, ei koteihin"

Tänä viikonloppuna päättyvillä asuntomessuilla on käynyt 107 000 suomalaista. Kiinnostusta sosiaalisessa mediassa on herättänyt etenkin alueen ainut korjausrakennuskohde, bunkkeriksi nimetty 1930-luvulla rakennettu Shellin asuin- ja autovajarakennus.

Kempeleläiset Eveliina ja Jouni Lohi ihastuivat messuilla Talo Lintulaan. Pariskunta olisi valmis muuttamaan taloon vaikka heti. Etenkin puunväriset ikkunanpuitteet miellyttivät silmää. Muu tarjonta oli pariskunnan makuun hieman yksitoikkoista.

– Mustaa ja harmaata on ollut kyllä sisustuksissa liikaa. Nuo värit toimivat paremmin liiketiloissa, ei kodeissa. Julkisivuissa valkoinen toki on klassinen ja ajaton valinta.

Merikarvialainen Johanna Lemmenranta kuvailee asuntomessutalojen väritarjontaa maanläheiseksi. Piristyksenä toimivat muutaman talon rohkeat lattiavärit ja tapettivalinnat. Värirevittelyjä hän ei olisi enempää kaivannutkaan.

– Uskon, että neutraalit värit kestävät paremmin aikaa, eikä niihin kyllästy niin nopeasti kuin viime vuosina suosiossa olleisiin punaisiin tehosteseiniin.

Tamperelaisterasseilla istuskelee elokuun alun hellepäivänä muutamia ihmisiä varjojen alla lounasta syöden. Jokunen on ottanut myös huurteisen.

Kesälomakauden päättyminen ei ole ainoa syy siihen, että vapaita paikkoja löytyy terasseilta kosolti. Kesäisen sään tultua jo toukokuussa janoinen kansa suorastaan ryntäsi sisätiloista ulkoterasseille. Kesäkuussa tahti ravintoloiden terasseilla jatkui samanlaisena.

Kun suosituin lomakausi ja heinäkuun helteet saapuivat, iski ihmisiin turnausväsymys.

– Tämä on ollut mun mielestä liian piinaava kesä kaikille. Ihmiset ovat rannoilla, mökeillä ja kotona grillaamassa. Toivoisin, että ensi kesänä olisi edes pikkuisen viileämpää, panimomestari Sam Viitaniemi Panimoravintola Plevnasta sanoo.

Ratikkatyömaa vaikuttaa, terasseilla istutaan iltaisin

Heinäkuu on todettu asiakasmäärien suhteen touko- ja kesäkuuta hiljaisemmaksi myös ravintola Telakassa. Ravintolapäällikkö Tiina Tökkäri kertoo, että asiakkaita on käynyt suunnilleen saman verran kuin viime vuoden sateisina heinäkuun päivinä.

– Pitkään jatkunut helle on tähän varmasti yksi syy, mutta toinen syy voi olla ratikkatyömaa, joka on vähentänyt niin sanottuja Suomi-turisteja, joita on aiemmin käynyt heinäkuussa enemmän.

Pirkanmaan Osuuskaupan ketjuravintoloissa helle ei ole ainakaan laskenut asiakasmääriä, sanoo toimialajohtaja Anna Mari Koutroukides.

– Uskon, että näin helteillä ihmiset viettävät päivisin aikaansa rannoilla tai mökeillä, mutta iltaisin suunnataan sitten terasseille. Kauppa on käynyt meillä koko kesän hyvin.

Turistina kotikaupungissa voi piipahtaa terassilla

Nokialainen Jarmo Vehmas syö lounasta terassilla. Ruokajuomana alas menee vesi ja olut. Hän kertoo syövänsä lounasta ulkoterasseilla muutamana päivänä viikossa.

– Mää en kesäterasseilla juuri käy, jollei lasketa sitten näitä lounaspyrähdyksiä. Minulla on iltaisin, viikonloppuisin ja lomalla muutakin tekemistä.

Tamperelaiset Riitta ja Sakari Autero ovat puolestaan lähteneet turisteiksi kotikaupunkiinsa.

– Terasseilla piipahdetaan silloin tällöin fiiliksen mukaan, mutta kyllä se aika menee enimmäkseen tuolla mettän syrjässä, Sakari Autero kertoo parin kesänvietosta.

Riitta Auteron mielestä kesäiset kaupunkikäynnit ovat heille kuin pieni loma.

– Me leikitään aina sellaista, että olemme turisteja, kun tulemme tänne kaupunkiin käymään ja silloinhan voi piipahtaa vaikka terassilla.

Maaliskuun alusta voimaan tullut uusi alkoholilaki ei ole aiheuttanut ryntäystä alkoholin ulosmyyntilupien hankintaan. Niitä on hankittu koko maassa muutamia satoja, mikä on suhteellisen vähän Suomen tuhansien ravintoloiden mittakaavassa.

Pienpanimossa iloitaan uudesta alkoholilaista

Panimoravintola Plevnan panimomestari Sam Viitaniemi on ottanut alkoholilain uudistuksen ilolla vastaan, vaikka itse ravintolasta olutta ei ulos myydäkään. Myynti tapahtuu panimon nimissä, mutta kaupat tehdään baaritiskillä panimon omaan kassakoneeseen.

– Me olemme odottaneet tätä yli 20 vuotta. Tämä on kyllä aivan uskomattoman hieno juttu. Nyt me saamme myydä omia oluitamme aina 12 prosentin vahvuuteen asti tästä mukaan. Se on mennyt ihmisille todella hienosti läpi, Viitaniemi hehkuttaa.

Pirkanmaan Osuuskaupan ravintoloissa uusi alkoholilaki on otettu vastaan maltillisesti. Jatkoaikalupia, jotka mahdollistavat ravintolan aukio-olon aamuneljään asti, on hankittu tähän mennessä kaksi.

– Pohdinnassa on vielä muutama jatkoaikalupa. Lisäksi olemme ottaneet maltillisesti käyttöön häppärin eli happy hour -mahdollisuuden, Anna Mari Koutroukides Pirkanmaan Osuuskaupasta sanoo.

– Ulosmyyntilupia emme ole hankkineet. Keväällä avatusta Puisto-ravintolasta olutta tai siidereitä voi toki mukaansa ostaa, mutta ne myydään kaupan puolelta, eikä siihen tarvita erillistä ulosmyyntilupaa.

Ravintola Telakasta kerrotaan, ettei uusi alkoholilaki ole vielä vaikuttanut heidän toimintaansa, mutta ensi vuonna tilanne voi muuttua.

– Meillähän on nyt lupa pitää ravintolaa auki kolmeen ja todennäköisesti haemme ensi vuonna lupaa pitempään aukioloaikaan, Tiina Tökkäri sanoo.

Alkoholilaki vaikuttaa ostoihin kaupassa, muttei ravintolassa

Terassiasiakkaista Jarmo Vehmas ei näe uudella alkoholilailla olleen minkäänlaista vaikutusta hänen elämäänsä ravintoloiden osalta, mutta päivittäistavarakaupan osalta kyllä.

– Kaupasta tulee ostettua sen verran vahvaa olutta kuin sieltä nykyään saa. IPA-oluet ovat minun suosikkejani ja siinä ryhmässä nämä entisen A-oluen vahvuiset ovat aivan ykkösiä.

Terassilounaalla piipahtanut Johanna Lystilä ei ole huomannut lain muutosta mitenkään.

– Lapset ovat niin pieniä, että ei se ole kyllä vaikuttanut minuun millään lailla. Jos nyt kerran tai kaksi vuodessa käyn ulkona niin ei siinä ole juurikaan merkitystä, millainen alkoholilaki on.

Lue myös:

Tee helppo testi: Kuinka monena päivänä olet tissutellut? "Tällä tasolla ollaan jo kaltevalla pinnalla"

Tuikku murheeseen vain syventää murhetta – väitöstutkimus vahvistaa alkoholin ja masennuksen yhteyden

Liki 1 200 uutta ravintolaa tarjoilee alkoholia nyt aamuyöhön – katso kuinka monta uutta lupaa kotikuntaasi on tullut

Sateeton ja kuuma kesä on kuivattanut ojia ja puroja. Lätäköistä ei ole ollut viikkoihin juuri tietoakaan. Ei siis ihme, että luonnonvaraisten eläinten juomapaikat alkavat olla vähissä. Etenkin kaupungeissa.

Kuivuus on saanut tavallista useammat ihmiset tarjoamaan luonnonvaraisille kaupunkieläimille vettä tai jopa ruokaa. Pihoille on laitettu vesipisteitä, joista janoiset siilit, oravat tai vaikka pikkulinnut saavat juoda.

– Meilläkin on pihassa siilejä ja olemme laittaneet niille vettä laakeille lautasille, joista voi juoda ilman pelkoa lautaselle tipahtamisesta tai hukkumisesta, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinsuojeluneuvoja Kimmo Niemi.

Niemi seuraa työkseen luonnoneläinten vointia ja tietää, että niin on tehnyt tänä kesänä moni muukin, vapaaehtoisesti. Ihmisten huolesta kertovat muun muassa lukemattomat kyselyt, joihin Niemi on saanut vastata.

– Ihmiset ovat huomanneet poikaset ja puhelin on pirissyt tiuhaan tahtiin. Suurin osa puheluista on koskenut luonnonvaraisten eläinten pesästätippumisia tai ollut lämpöhalvauksista kärsiviin eläimiin liittyviä, Niemi sanoo.

Siilejä, oravia – ja tervapääskyjä

Myös Korkeasaaren villieläinsairaalan kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo havainneensa, että ihmiset ovat innostuneet tänä kesänä laittamaan kaupunkieläimille juottopisteitä sinne tänne.

– Ei se ainakaan huono asia ole, hän sanoo.

Korkeasaaren villieläinsairaalassa on Vepsäläisen mukaan hoidettu tänä kesänä suunnilleen normaalin verran eläimiä. Potilaista noin kolmannes on siilejä ja oravia.

Tavallista enemmän hoidossa on ollut tervapääskynpoikasia. Niiden arvellaan tipahtaneen pesästä tullessaan vilvoittelemaan pesäkololle, kun pesän lämpötila on noussut liian korkeaksi.

– Niitä oli pahimmillaan hoidossa noin 50. Nyt määrä on noin 40, Vepsäläinen sanoo.

Lisää aiheesta: Tervapääskyt hyppivät pesistään hengenhädässä – helle nostanut pesien lämpötilan jopa 70 asteeseen

Aidosti kiinnostuneita

Etelä-Pohjanmaan siiliringissä vapaaehtoiset hoitavat siilejä kuntoon, jos ne ovat jääneet auton alle, ilman emoa tai vaikka nuutuneet helteessä. Rinkiläisillä on tällä hetkellä kädet täynnä työtä ja hoito-ohjeita helteen uuvuttamien siilien hoitamiseen kysellään jatkuvasti.

– On tullut paljon yhteydenottoja pienistä poikasista, jotka makaa jossain nääntyneinä. Niille on sitten pitänyt antaa ensiapua, vaikka hunajavettä, sanoo siilirinkiläinen Tanja Nevala Kauhajoelta.

Nevala muistuttaa, että siilit ovat villieläimiä ja jos tuntuu, että ensiaputoimin eläimen elinvoimat palaavat, ei sitä ole tarpeen kuljettaa hoitoloihin tai muualle. Mitä vähemmän ihminen puuttuu eläimen elämään, sen parempi.

Tanja Nevala kehaisee pohjalaisten intoa huomioida luonnonvaraiset eläimet vesi- ja ruoka-avulla.

– Ihmiset on olleet aidosti kiinnostuneita, mikä on ollut tosi ilahduttavaa.

77-grammainen siilivauva

Tanja Nevalan pihalla on tällä hetkellä kolmen siilin väliaikaiset kodit. Omissa aitauksissaan asustavat kaksi siiliherraa ja yksi siilivauva, Nano.

Nano jäi orvoksi, kun sen äiti jäi auton alle. Nevala on hoitanut sen 77-grammaisesta rääpäleestä nykyiseen vajaan 300 gramman painoon.

Aluksi Nanoa piti ruokkia parin tunnin välein milliruiskulla. Nyt se saalistaa jo ötököitä aitauksessaan. Toki se saa edelleen vettä ja ruokaa hoitajaltaan.

Vesi ja kostutetut kissanraksut tai kissan märkäruoka ovat niitä ruokia, mitä siileille voi tarjota myös omalla pihalla.

– Nyt on tosi huonosti ruokaa luonnossa saatavilla. Vaikka monet lopettavat siilien ruokinnan heinäkuuksi, tämä vuosi on ollut poikkeus. On ollut pakko ruokkia juhannuksen aikaan syntyneitä poikasiakin, muuten ne olisivat tuonne menehtyneet, Nevala sanoo.

Juottamista jatkettava, vaikka sataisikin

Eläinsuojeluneuvoja Kimmo Niemi kehottaa jatkamaan luonnonvaraisten eläinten juottamista kaupunkioloissa, vaikka sadetta jonkun verran nyt saataisiinkin.

Vaikka luonnonvaraiset eläimet hakeutuvat paikkoihin, joissa on viileämpää, asettavat kuivuvat ojat ja purot niillekin haasteensa. Oikeastaan, eläinten juottamisessa kuivan ja kuuman sään aikana voisi käyttää samaa ohjenuoraa kuin talvisessa lintujen ruokkimisessa; jos aloitat, et lopeta.

Tanja Nevala on vakuuttunut siitä, että juottopisteet ja pihojen vesilautaset ovat auttaneet ainakin pohjalaisia siilejä. Etenkin pienet poikaset olisivat muuten olleet todellisessa vaarassa menehtyä.

– Kysytään neuvoa ja monet ovat halunneet auttaa. Uskon, että ihmisten apu on auttanut.

Mitä kiukkuisempi siili, sitä parempi

Siilivauva Nano päässee vapauteen parin viikon kuluttua, sen verran se on jo vantteroitunut. Se viedään mahdollisimman lähelle löytöpaikkaa, samalle elinalueelle, missä se on ennen ollut.

Nanoa, kuten aina hoidettavia siilejä, on pyritty hoidossa käsittelemään mahdollisimman vähän. Se, että siilivauva tuhahtelee kiukkuisesti, kun sitä käsitellään, lupaa hyvää.

– Mitä kiukkuisempi tapaus, sitä parempi. Mitä enemmän on piikit pystyssä ja se sihisee sekä pomppii, sitä varmemmin tietää että se selviää luonnossa, Tanja Nevala sanoo.

Toiveissa on, että luontoon päästessään Nanokin alkaa valmistautua talveen ja aloittaa pesän rakentamisen. Hoitajansa perään siilivauva ei haikaile.

– Kun vapaus koittaa, ei siinä paljon mietitä. Pakkohan se on luottaa, että kun ne vapautetaan, ne selviää.

Brittiläinen matkailualan jätti Thomas Cook ilmoitti lopettavansa ensi kesänä retket ja lippujen myynnin eläinteemapuistoihin, joissa on miekkavalaita. Yhtiön tarjonnasta poistuvat näin ollen Floridan Seaworld ja Teneriffan Loro Parque.

Yhtiön toimitusjohtaja Peter Fankhauserin mukaan molemmat puistot läpäisivät heidän tarkastuksensa ja ovat parantaneet eläinten kohtelua. Konsernin kyselytutkimuksen asiakaspalaute johti kuitenkin tuoreeseen päätökseen.

Tutkimukseen vastanneista lähes 4 000 ihmisestä yli 90 prosenttia kertoi pitävänsä tärkeänä, että matkanjärjestäjät ottavat eläinoikeuskysymykset vakavasti.

Päätös koskee myös Thomas Cook -konserniin kuuluvaa Tjäreborgia. Tjäreborgin viestintäpäällikön Aura Soinisen mukaan Floridan Seaworld ei kuulu Thomas Cookin Pohjois-Euroopan tarjontaan, mutta Teneriffan Loro Parque kuuluu.

Soinisen mukaan Suomessa Loro Parqueen on myyty vain vähän lippuja suhteessa myytyihin Teneriffan-matkoihin. Osa lipuista ostetaan suoraan oppailta matkakohteessa. Oppaat eivät markkinoi eläinteemapuistoja aktiivisesti, mutta jos asiakkaat kysyvät niistä erikseen, esitellään heille eri vaihtoehtoja.

Tjäreborg myy tällä hetkellä retkiä muun muassa Palmitos Parkiin Gran Canarialla. Vesipuistossa on mahdollista uida delfiinien kanssa. Soininen huomauttaa, että delfiinien kanssa uimiseen pitää puistosta ostaa erillinen lippu, sillä se ei sisälly Tjäreborgin välittämiin lippuihin.

Thomas Cookin tuore päätös ei siis koske delfiinejä. Matkailujätti perustelee asiaa sillä, että se “jatkaa työtään ehtojen kehittämiseksi myös delfiinien ja muiden eläinten osalta”.

Suomessa on herättänyt keskustelua viime vuosina esimerkiksi Särkänniemen delfinaarion delfiinien siirto Kreikkaan Attica Park -eläinpuistoon.

"Ihan veitsellä leikaten ei voi lopettaa"

Kolmesti peräkkäin Suomen vastuullisimmaksi matkanjärjestäjäksi valittu Aurinkomatkat välittää lippuja teemapuistoihin ja akvaarioihin, joista osassa on myös miekkavalaita. Yksi näistä paikoista on Thomas Cookin tarjonnastaan poistama Loro Parque, kertoo Aurinkomatkojen viestintäasiantuntija Annina Metsola.

– Aurinkomatkat välittää vielä tällä hetkellä lippuja sinne, mutta se asia on pöydällä. Katsomme nyt tulevaa talvikautta vasten, että mitä sen kanssa tehdään, Metsola kertoo.

Metsolan mukaan asiaa on mietitty jo aiemmin, eikä se liity Thomas Cookin ilmoitukseen.

– Aurinkomatkat ei halua tehdä tällaisia päätöksiä hätiköidysti. On paljon kohteita, joissa eläinten hyvinvointi ei välttämättä lisäänny [kohteen tarjonnasta poistamisesta], vaan päinvastoin. Sitten on tilanteita, missä eläimet voivat joutua lopettamisuhan alle, tai eläinten olot eivät ainakaan parane rahojen vähetessä tällaisesta kohteesta.

– Päätös, miten tällaisessa tilanteessa toimitaan, pitää tehdä miettien ja harkiten, ihan veitsellä leikaten ei voi lopettaa.

Metsolan mukaan Aurinkomatkat on poistanut jo aiemmin tarjonnastaan paikkoja, joissa on miekkavalaita, esimerkiksi Dominikaanisessa tasavallassa.

Myös Aurinkomatkat välittää lippuja Palmitos Parkiin ja Aqualandiin, missä voi uida delfiinien kanssa.

Metsolan mukaan Aurinkomatkat ei tee retkiä eläinteemapuistoihin tai akvaarioihin, vaan ainoastaan välittää lippuja niihin. Aurinkomatkojen viestinnästä kerrotaan, että oppaat eivät erityisesti "kampanjoi" eläinteemapuistoja, mutta neuvovat asiakkaita näiden kiinnostuksenkohteiden mukaan.

Apollomatkat myy lippuja akvaarioihin, joissa "eläimillä on hyvä olla"

Apollomatkojen myyntijohtajan Kimmo Rasimuksen mukaan yritys on lopettanut esimerkiksi elefanttiratsastusretket ja delfiinien kanssa uimiseen liittyvät retket. Päätös on syntynyt World Animal Protectionin kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena.

Rasimuksen mukaan retkiä ei järjestetä myöskään esimerkiksi Seaworldin kaltaisiin teemapuistoihin. Hän kertoo linjan liittyvän Apollomatkojen ohjelmaan, jolla he kehittävät kestävän kehityksen matkailua.

Rasimuksen mukaan myös Apollomatkojen kautta saa kuitenkin hankittua lippuja akvaarioihin, joissa ei ole delfiinejä tai miekkavalaita ja ”joissa eläimillä on hyvä olla”.

– Maailmassa on akvaarioita, joissa vedeneläimillä on hyvä olla, mutta ajattelemme, että isommat delfiinit ja miekkavalaat eivät ole asioita, jotka liittyvät kestävään kehitykseen.

Tuin kautta pääsee kokeilemaan delfiinien kouluttamista

Matkanjärjestäjä Tui vastasi haastattelupyyntöön tiedotteella, jossa se kertoo työskentelevänsä eläinten hyvinvoinnin eteen. Tui ei kuitenkaan anna aiheesta haastattelua ennen puolivuotiskatsauksen julkistamista 6. elokuuta.

Yritys ei siis esimerkiksi selvitä tarkemmin, millaisia retkiä se tarjoaa eläinteemapuistoihin ja akvaarioihin tai mihin kohteisiin se välittää lippuja.

Tuin verkkosivuilta selviää, että se välittää lippuja muun muassa Thomas Cookin tarjonnasta poistamaan Loro Parqueen. Tjäreborgin tavoin Tui välittää myös lippuja Gran Canarialla sijaitsevaan Palmitos Parkiin.

Meksikossa tarjotaan useampaa mahdollisuutta joko uida delfiinien kanssa tai toimia päivän ajan delfiinien kouluttajana.

Thaimaan Phuketissa puolestaan tarjotaan retkeä Seaside Retreat -keskukseen, missä on mahdollista kylpeä norsujen kanssa ja syöttää niitä.

Huolettaako eläinturismin eettisyys? Lue tästä matkailun asiantuntijoiden vinkit, joiden avulla tunnistat vastuullisen matkakohteen.

Lue lisää:

Tappajavalaan vaihtoehdot - vankeus tai vapautus

Kreikkalaisen eläinpuiston johto tyrmää arvostelun: "Delfiinit näkevät auringon, olosuhteet kunnossa"

Delfiinilaumat yhdistettiin Kreikassa – Särkänniemen Veera asettui johtoon

Tunnettu aktivisti vastustaa Särkänniemen delfiinien muuttoa toiseen delfinaarioon – ehdottaa eläkepäiviä Italiassa

Vuosien painostus tuotti tulosta: SeaWorld luopuu miekkavalasnäytöksistä

Valas kuoli nieltyään 80 muovipussia – muovijäte piinaa Thaimaan merieläimiä

Raportti paljastaa: maailman delfiinejä ja pienvalaita metsästetään luultua enemmän, yli 100 000 vuodessa

Kasvisruokavillitys on osittain median kehittämä ilmiö, mutta toisaalta varsinkin Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa kasvisvaihtoehtoille on kysyntää. Näin arvioi elintarviketieteiden maisteri Leena Arjanne Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Arjanne tutki Ylen pyynnöstä kasviruokaan liittyviä tilastoja. Tuoreimpia tilastotietoja edustaa Luonnonvarakeskuksen ruokatase.

– Suomalainen syö kypsää lihaa noin 40 kiloa vuodessa. Lihankulutus on pysynyt melko samoissa lähivuosina. Kasvissyöjiä oli vuonna 2007 Finravinto-tutkimuksen mukaan noin neljä prosenttia. Tuoreita tietoja määrästä ei ole, kertoo Leena Arjanne.

Brahea-keskus on Turun yliopiston uusi monitieteellinen erillislaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kasvisruokabuumiin liittyy myös ruokakauppojen kova panostus kasvispohjaisiin tuotteisiin.

– Korvaavien vaihtoehtojen lisääntynyt määrä kertoo siitä, että ihmiset ovat löytäneet ne ruokavalioonsa. Ne sopivat käytettäviksi samoin kuin lihavaihtoehdot. Ei tehdä kasviskeittoa jättämällä nakkikeitosta nakit pois, vaan pystytään lisäämään nakin tilalle joku tuote helposti. Ihmiset kokevat sen maistuvan hyvältä ja sopivan kukkarolle. Nämä tekijät voivat edesauttaa kasvisruokavaihtojen suosiota, pohtii Arjanne.

Finravinto-niminen tutkimustieto kerätään viiden vuoden välein. Seuraava tutkimus julkaistaan vuonna 2017 kerätystä aineistosta, joten Arjanteen mukaan tulee olemaan mielenkiintoista nähdä se.

– Tilastot kertovat, että kasvisten syönti ylipäätään on kasvanut vuosien aikana. Finravinto-tutkimus on osoittanut sitä jo 2010-luvun alkupuolella ja toisaalta näyttää, että lihankulutus ei ainakaan ole vähentynyt viime vuodesta.

Etelä-Suomessa kasvisbuumi on nousussa

Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kasvisten syönti on kasvanut eniten. Naiset ja korkeasti koulutetut ovat innokkaita kasvisruuan ystäviä. Turussa järjestetään elokuun alussa kaksipäiväinen vegaaniruokaa keskittyvä tapahtuma toista kertaa. Viime vuonna kävijöitä oli 10 000. Arjanne pitää Turun seutua myös vahvana kasvisvaihtoehtojen kannalta.

On löytynyt tapa syödä aiempaa eettisemmin ja terveellisemmin. Leena Arjanne

– Turku kerää Etelä-Suomen kaupunkina kasvisruuasta innostuneita ihmisiä paikalle. Turun ja Varsinais-Suomen alueella on aika vahva ruokakulttuuri. Alueella on paljon pienelintarvikeyrittäjyyttä. Täällä on satoja yrityksiä. Toisaalta täällä on innovatiivisia kasviproteiinin viljelijöitä – on hamppua, härkäpapua ja lupiinia. Täällä tapahtuma on paikallaan.

Kuka on kasvissyöjä?

Kasvissyöjien määrän laskemisessa hankaluutta tuo kasvissyöjä-termin määrittäminen. Monet ovat lisänneet kasvisvaihtoehtoja ruokavalioonsa, mutta syövät myös lihaa. Suunnittelija Leena Arjanne korostaa, että kasvissyöjien joukossa on paljon sekasyöjiä.

– Voit olla rennommin kasvispainotteinen sekasyöjä kuin aikaisemmin. Vegaani on aika ehdoton eli hän ei syö mitään eläinperäistä. Ehdoton vegaani ei myöskään osta nahkatakkia ja istu nahkasohvalla. Kasvissyönnissä on erilaisia muotoja. Laktovegetaari syö myös maitoperäisiä tuotteita, ja lakto-ovo-vegetaari syö myös maitoa ja munia. Jos syö silloin tällöin kalaa ja vaaleaa siipikarjanlihaa, on semivegetaristi, kertoo Arjanne.

Täytyy silti muistaa, että lasten suosikkiruokia ovat yhä perinteiset ruuat kuten jauhelihakastike. Leena Arjanne

Syitä kasvisruokavalioon siirtymiseen on monia. Monet ovat saattaneet saada kimmokkeen ilmastonmuutoksesta. He vähentävät lihan käyttöä ilmaston ja ympäristön vuoksi.

– Ihmiset haluavat osoittaa kuuluvansa identiteetiltään johonkin ryhmään. Tämä voi auttaa joidenkin arkea, kun on löytynyt tapa syödä aiempaa eettisemmin ja terveellisemmin.

Jotkut valitsevat kasvisruuan terveyden vuoksi. Arjanne muistuttaa, että ravinnoksi suositellaan kasvisvoittoista ruokavaliota, jossa on täysjyväviljoja, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä.

– Jos valitsee vegaanisen ruokavalion, on syytä kiinnittää huomiota riittävään ravintoaineiden ja proteiinin saantiin. Voi pohtia, onko ravinnossa riittävästi D-vitamiinia, B12-vitamiinia, jodia, sinkkiä, kalsiumia, rautaa ja seleeniä. Nämä ovat ravintoaineita, joiden saanti voi jäädä vähemmälle vegaaniudessa, neuvoo Leena Arjanne.

Vegaanilapset ovat marginaali-ilmiö

Koululaiset ja päiväkotilapset voivat myös tarvita kasvis- ja jopa vegaaniruokavaliota. Mediassa on kerrottu kunnista, jotka tarjoavat mahdollisuutta lapsille. Suunnittelija Leena Arjanne kertoo, että esimerkiksi vuosina 2015–2016 Helsingissä vegaanilapsia oli 3–6-vuotiaiden päiväkotiryhmissä 0,6 prosenttia. Vuoden 2018 yksittäinen tieto kertoo, että 52 lasta noudattaa vegaaniruokavaliota.

Vuonna 2016 julkaistiin Syödään yhdessä -ravitsemussuositukset lapsiperheille. Niissä on otettu esille vegaaniruokavalion noudattaminen lapsiperheissä. Suosituksissa kootaan vegaanilapsen lautasmalli. Leena Arjanne pitää ohjeita hyvinä. Koulujen ja päiväkotien osalta kunnat päättävät itse, mitä tekevät.

– Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat lapset on otettava huomioon hankintalistoissa, jotta tarjottava ateria täyttää lapsen ravintotarpeen. Jos lapsi syö muutenkin vegaanisti kotonaan, siihen voidaan sitoutua. Joissakin kouluissa keittiöt pystyvät halutessaan tarjoamaan kasvisvaihtoehdon kaikille, tosin vegaanivaihtoehdosta ei silloin ole kyse. Täytyy silti muistaa, että lasten suosikkiruokia ovat yhä perinteiset ruuat kuten jauhelihakastike ja pasta tai makaronilaatikko, naurahtaa Arjanne.

Salamaniskuun kuolee vuosittain 1–2 henkilöä Suomessa, kertoo Duodecim Terveyskirjasto. Salamanisku aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin sähköisku. Ihminen voi saada salamasta palovammoja sekä lihaskouristuksia. Isku voi myös pysäyttää ihmisen sydämen ja hengityksen.

Salaman synnyttämä paineaalto voi myös repiä tärykalvon. Ihminen voi myös sinkoutua paineaallon voimasta ja saada siinä yhteydessä murtumia.

Salama saattoi tappaa perjantaina kaksi miestä Juuassa Pohjois-Karjalassa. Poliisi uskoo, että puuhun iskeneen salaman sähkövirta tappoi miehet. Maa oli tapahtumahetkellä kostea.

Kosteus parantaa sähkönjohtavuutta, minkä vuoksi kosteissa tiloissa verkkovirrasta saatu sähköisku voi aiheuttaa suuremman virtauksen kehon läpi ja siten suuremmat vauriot kuin esimerkiksi kuivan käden kautta johtuva verkkovirta.

Duodecimin mukaan sähköiskun tai salaman saanut pitää toimittaa aina välittömästi jatkohoitoon, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan.

Salamalta voi suojautua kyykistymällä

Ilmatieteen laitoksen mukaan salamaniskun todennäköisyys on erittäin suuri, jos tukka nousee pystyyn tai jos lähistön puissa tai sähköpylväissä näkyy purkauksia.

Ulkona salamalta voi suojautua menemällä kyykkyyn ison puun lähettyville. Ilmatieteen laitoksen mukaan suoraan puun tai jonkin muun korkean kohteen alle ei saa mennä. Jos muuta suojapaikkaa ei ole, kannattaa mennä noin kohteen korkeutta vastaavalle etäisyydelle jalat yhdessä kyykkyyn ja suojata kuulo, kerrotaan laitoksen verkkosivuilla.

Myös sateenvarjon käyttö voi houkutella salamoita. Laitos suosittelee myös välttämään korkeita paikkoja ja vesirajaa. Veneillessä pitäisi rantautua, jos se on vain mahdollista.

Ulkona parhaan suojauksen antaa auto, polku- ja moottoripyörien käyttämistä pitää välttää. Kumisaappaat eivät suojaa suoralta salamaniskulta, mutta saappaat voivat suojata lähelle lyövän salaman aiheuttamalta askeljännitteeltä.

Sisätiloissa pitää välttää sähkölaitteiden, lankapuhelimien, vesiputkiin liittyvien kohteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä.

Ainakin 18 ihmisen pelätään kuolleen helikopterionnettomuudessa Venäjällä.

Onnettomuus sattui Krasnojarskin aluepiirissä noin 180 kilometrin päässä Igarkan kaupungista. Mi-8-mallinen helikopteri syöksyi öljyasemaan klo 10.20 paikallista aikaa.

Kukaan helikopterin matkustajista ei selvinnyt hengissä, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Onnettomuudessa kuoli Venäjän liikenneministeriön mukaan kolme miehistön jäsentä ja 15 matkustajaa.

Helikopteri oli uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan törmännyt toisen helikopterin kuljettamaan lastiin välittömästi noustuaan ilmaan. Toinen turmakone onnistui laskeutumaan turvallisesti takaisin maahan.

Uutistoimisto Tassin mukaan helikopterin kunto oli tarkistettu ennen lentoon lähtöä.

Ainakin osa helikopterin kyydissä olleista matkustajista oli öljyjätti Rosneftin tytäryhtiön, RN Vankorin, palveluksessa.

Deus ex machina on temppu, johon näytelmäkirjailijat turvautuivat antiikin Kreikassa.

Kun näytelmän juoni oli liian monimutkainen, Jumala laskeutui lavalle ja ratkaisi tilanteen.

Nykyajan Euroopassa brexit eli Britannian suunnitelma erota EU:sta on näytelmä, jonka näyttelijät eivät tunnu löytävän ratkaisua.

Juoni on sellaisessa solmussa, että nyt tarvittaisiin Deus ex machina.

Brexit-kansanäänestyksestä on kulunut jo kaksi vuotta, mutta yhteisesti tyydyttäviä ratkaisuja sen toteuttamiseen ei vieläkään ole. Päin vastoin – Britannia on kahdessa vuodessa ajautunut sekasortoiseen sisäpoliittiseen tilanteeseen.

Siksi koko neuvottelutilanne on lukossa.

Euroopan unionilla on omat vaatimuksensa, joista se ei aio antaa periksi. Tärkein niistä on Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan pysyminen näkymättömänä.

Mutta aika kuluu – erosopimuksen pitäisi olla valmis lokakuussa. Britannian varsinaisen eron pitäisi tapahtua jo maaliskuussa 2019.

Brexit on jakanut Britannian kolmeen leiriin: Ensinnäkin ovat kovan ja täydellisen eron kannattajat.

Toisekseen tulevat “pehmikset” eli ne, jotka haluavat Britannian pysyvän osana EU:n tulliliittoa. He ovat monimutkaisinkin järjestelyin valmiit myös säilyttämään oikeuden sisämarkkinoihin.

Kolmantena ovat ne, jotka alusta asti ovat kannattaneet EU-jäsenyyttä. Nyt he huutavat uutta kansanäänestystä brexitistä.

Britannian pääministeri Theresa May ehkä kuvitteli, että hänen vihdoin heinäkuussa antamansa ehdotus EU:lle Britannian erosopimuksen pohjaksi toisi kaivatun käänteen omituiseen näytelmään.

Ehdotuksessa May haaveili EU:n kanssa sellaisesta tullijärjestelystä, jossa tuotteet kulkisivat rajan yli häiriöttä. Siinä tapauksessa Britannia noudattaisi yhä EU:n säädöksiä.

Kovan linjan brexit-porukka hermostui. Seurauksena kaksi ydinministeriä, ulkoministeri ja EU-erosta vastaava ministeri lähtivät hallituksesta.

May selvisi nipin napin ehdotuksesta pidetystä äänestyksestä parlamentissa heinäkuussa, mutta kapina kytee.

May on yrittänyt ratkoa Irlannin rajakysymystä ja ehdottanut EU:lle useita vaihtoehtoja, jotka on tyrmätty mahdottomina toteuttaa.

On täysin mahdollista, että rajakysymys on liian vaikea ratkaistavaksi. Siten se voi kaataa koko erosopimuksen.

Jos sopimusta ei saada aikaiseksi, Britannia saattaa irrottautua Euroopan unionista kokonaan ilman sitä.

EU-komissio on jo kehottanut jäsenmaita varautumaan toden teolla tähänkin vaihtoehtoon.

Maailman kauppajärjestön entinen pääjohtaja ja EU:n entinen kauppakomissaari Pascal Lamy lausui äskettäin ikävän näkemyksensä tilanteesta:

“Varautukaa pahimpaan!”

Lamy, kuten jo monet muutkin ovat alkaneet epäillä, että Britannia lähtee EU:sta lopulta ilman sopimusta.

Se kaataisi suunnitelman siirtymäajasta vuosille 2019–20. Samalla se ajaisi yhteistyön EU:n ja Britannian välillä kaaokseen.

Jotkut britit etsivät yhä kaivattua, yllättävää käännettä uudesta kansanäänestyksestä. Mistä aiheesta, siitäkään ei ole yksimielisyyttä.

Toiset haluavat mahdollisen uuden äänestyksen koskevan brexitin toteutumista ylipäätään, toiset sitä, miten brexit toteutetaan.

Jos kansanäänestys järjestettäisi toistamiseen ja peräti kolmella vaihtoehdolla, täysi sekasorto olisi mahdollinen.

Mitä jos kaikki vaihtoehdot saisivat kolmanneksen äänistä?

Kaksi vuotta sitten 52 prosenttia briteistä äänesti EU-eron puolesta.

Tällä viikolla tehty mielipidekysely osoittaa, että mieli on muuttunut kahdessa vuodessa. Kyselyn on toteuttanut Sky-televisioyhtiön omistama analyysiyhtiö Sky Data.

Nyt 2/3 kansalaisista ajattelee, että neuvottelutuloksesta tulee huono briteille.

Enemmistö haluaa kyselyn mukaan kansanäänestyksen, jossa on kolme vaihtoehtoa: hallituksen neuvottelema sopimus, ei sopimusta tai jäsenenä pysyminen. Äänestystä toivoo 50 prosenttia, 40 prosenttia vastustaa sitä.

Brexitistä ei pidä järjestää uutta kansanäänestystä, sanoo parlamentin riitaisaa brexit-valiokuntaa johtava Hilary Ben.

Työväenpuolueeseen kuuluva Ben pitää ajatusta demokratian vastaisena. Vaikka hän itse kannattaa EU-jäsenyyttä, niin kansa on puhunut ja sillä selvä.

EU on hiertänyt Britanniassa niin kauan, että nyt on syytä kerrankin kuunnella kansaa, Ben ajattelee.

Uutta kansanäänestystä sen sijaan ajaa parikymppisten brittimiesten perustama kansanliike.

Helmikuussa aloittaneen liikkeen nimi on OFOC, Our Future Our Choice. Sen ainoa tavoite on saada äänestää brexitistä uudelleen.

OFOCin toinen perustajajäsen Will Dry äänesti kaksi vuotta sitten britit ulos EU:sta.

– Olin vähän nuori ja tyhmä, tunnusti Dry Ylen haastattelussa kesäkuussa.

Häntä ottaa eniten päähän se, että “eroa ajaneet poliitikot ja lobbarit valehtelivat kaikille suoraan päin naamaa” Brexitin eduista.

Äänenpainot sekä EU-jäsenyyden että toisen kansanäänestyksen puolesta ovat voimistuneet sitä mukaa, kun eron haittoja on tullut esiin.

On käynyt ilmi, että kansallinen terveydenhuolto ei saakaan 300 miljoonaa puntaa lisärahaa viikossa. Yritykset ovat alkaneet siirtyä pois Britanniasta. Investoinnit ovat vähentyneet. Maatalous kärsii, jos tuotteita ei voi sujuvasti myydä EU:n markkinoilla.

Nimenomaan nuoret äänestivät EU:n puolesta.

– Tässä vanhat ja eläkeläiset päättivät meidän tulevaisuudesta, eikä se näytä hyvältä, sanoo Calum Millbank, 26-vuotias insinööri. Hän on toinen OFOCin perustajista.

Jos nuoret kokevat tulleensa vanhojen pettämiksi, yhtä lailla iso joukko etenkin eläköityneitä brittejä seuraa kauhulla hallituksensa edesottamuksia.

Brittejä asuu Euroopan mantereella noin miljoona, joista viidesosa on eläkeläisiä. Heitä huolettaa heidän oma oikeusturvansa.

Löytyisikö Deus ex Machina -ratkaisu sittenkin Britannian perustuslaista?

Brittien Magna Carta ei ole varsinainen perustuslaki, vaan vuosisatojen kokoelma parlamentaarisia päätöksiä, ennakkotapauksia ja tuomioita.

Magna Carta saattaa antaa tarvittavaa joustavuutta ja kekseliäisyyttä vaikean asian edessä.

Ehkä käytännöllinen ratkaisu löytyy, jotenkin.

Ison-Britannian brexit-näyttämöllä “jumala” on parlamentti. Kun kirjallista perustuslakia ei ole, parlamentilla on vain vähän rajoitteita.

Hallituspuolueen parlamentaarikkojen on tapana äänestää hallituksen esitysten puolesta. Brexit-näytelmässä kansanedustajat ovat livenneet rivistä, äänestäneet hallitusta vastaan ja siten vaarantaneet pääministerin ja koko hallituksen.

Kysymys kuuluukin: löytyykö parlamentista lopulta enemmistö kannattamaan neuvoteltua brexitiä?

Saamme tietää syksyllä, ehkä.

Lue myös:
Analyysi: Brexit-ministerin ero uhkaa suistaa Britannian EU-eron raiteiltaan

Mayn hallitus kompuroi edelleen Brexit-erimielisyyksissä

Financial Times: Brexitin aikajana (englanniksi)