Vajaa vuosi sitten ensimmäinen suomalaispotilas sai uudenlaisen sydämentahdistimen. Terveysteknologiajätti Medtronicin kehittämän laitteen koko on vain kymmenesosa perinteisestä tahdistimesta.
Suoraan sydämeen asennettava laite toimii johdottomasti, joten se ei ole altis tulehduksille. Katetrilla verisuonia pitkin sydämen sisäseinämään kiinnitettävä tahdistin auttaa hidasrytmisyyteen.
Suomessa 31 potilasta on tähän mennessä saanut kyseisen laitteen ja suurin osa niistä on asennettu Satakunnan keskussairaalassa Porissa.
Sydänyksikön ylilääkärin Pasi Karjalaisen mukaan asennus sujuu alle puolessa tunnissa.
– Normaalisti tahdistinhoidossa komplikaatioita esiintyy 7-12 prosentilla potilaista, ja tahdistimen infektioita 3-4 prosentilla potilaista, kertoo ylilääkäri.
Tämä aiheuttaa kustannuksia, kun tahdistin joudutaan poistamaan ja sairaalapäiviä tulee lisää. Virtalähteen ja tahdistimen väliset sähköjohdot aiheuttavat välillä tulehduksia leikkaushaavojen lisäksi.
Suomessa asennetaan noin 4 500 sydämentahdistinta vuosittain. Langattoman tahdistimen yleistymisen esteenä on tällä hetkellä hinta. Se on noin kymmenen kertaa kalliimpi perinteisiä malleja.
Pienen laitteen patteri kestää kymmenisen vuotta ja sitä on nyt asennettu pääasiassa iäkkäille potilaille, jotka kärsivät eri syistä hidastuneesta sykkeestä.
Tekniikka rynnii terveydenhoitoon
Oulun yliopiston terveysteknologian professori Esko Alasaarela kertoo, että terveysteknologia on yksi 2000-luvun menestystarinoista.
Sydämeen voidaan asentaa pieni mittauslaite seuraamaan sykettä ja muuta sydämen toimintaa. Häiriön sattuessa laite lähettää hälytyksen valvomoon ja lääkäri ottaa yhteyttä potilaaseen.
Tällaisia laitteita on ollut käytössä jo parikymmentä vuotta. Sydämen sisäinen anturi saattaa myös havaita vaarallisen rytmihäiriön ja potilasta uhkaavan kuoleman. Tällöin sydämensisäinen defibrillaattori antaa aluksi pieniä rytmihäiriötä korjaavia sähköiskuja ja lopuksi voimakkaamman ulkoista defibrillaattoria vastaavan iskun.
Älypuhelimia tukiaseminaan käyttävät, terveydentilasta erilaista dataa antavat laitteet ovat yleistyneet huimaa vauhtia ja niitä hyödynnetään yhä enemmän terveydenhoidossa.
Ylilääkäri Pasi Karjalainen on professori Esko Alasaarelan kanssa samaa mieltä, että kymmenessä vuodessa ollaan tehty hurja teknologinen harppaus eteenpäin ja aiemmin niin isot mittauslaitteet ovat nykyään kannettavassa, lähes huomaamattomassa muodossa.
Älypuhelimella tai tablettitietokoneella pystyy nykyään seuraamaan omaa terveyttään. Professori Alasaarelan mukaan tavoitteena on, että terveydenhoitohenkilökunta hoitaa jatkossa enemmän todellista apua tarvitsevia potilaita, kun taas vähemmän akuuttia hoitoa tarvitsevat voivat helposti diagnosoida ja hoitaa itsensä kannettavan teknologian avulla.
Ennen mentiin sairaalaan, mutta tulevaisuudessa sairaala tulee ihmisen luo tekniikan ja palveluiden muodossa. Näin säästetään myös kustannuksia, kuten ylilääkäri Pasi Karjalainen vakuuttaa myös langattoman tahdistimen kohdalla.