Tutkimuspäällikkö Maija Ojanen-Saloranta kantaa varovasti laboratorioon pienehköä metallialustaa. Sen yllä on lasikupu, jonka sisällä näkyy viitisen senttiä korkea metallilieriö. Kyseessä on alumiininen näköisversio Suomeen vuonna 1890 tuodusta virallisesta kilogramman kopiosta.

Ainastaan Sèvresissä lähellä Pariisia säilytettävä kilogramman prototyyppi painaa tasan kilon, muut poikkeavat siitä. Painoihin vaikuttavat muun muassa epäpuhtaudet, esimerkiksi sormenjäljet.

Alkuperäisen kilon kopioita valmistettiin runsaat sata, ja niitä toimitettiin eri puolille maailmaa. Yksi päätyi siis Suomen suuriruhtinaskuntaan. Sitäkin säilytetään Mittatekniikan keskuksessa Otaniemessä, mutta se pysyy yleensä piilossa turvaholvissa.

Ranskassa oleva kansainvälisen kilogramman prototyyppi on valmistettu platinan ja iridiumin sekoituksesta. Se otetaan 40 vuoden välein esiin kaapista, jonka kolmesta avaimesta yhtä säilytetään aina Ranskan ulkopuolella.

Prototyypin yllä on kolme kellon muotoista lasikupua, jotka on poistettava ennen kuin esinettä aletaan punnita. Prototyyppiä käsittelevillä on oltava yllään suojapuku ja -hansikkaat, jottei kappaleeseen jää edes sormenjälkiä.

Samanlaiset suoja-asusteet ovat myös Ojanen-Salorannan yllä, kun hän esittelee suomalaista kilogrammaa.

Marraskuussa kilogramma sidotaan luonnonvakioon

Metrisopimuksen allekirjoittajamaiden edustajat kokoontuvat ensi kuun puolivälissä Versaillesiin lähelle Pariisia. He tekevät päätöksiä kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän eli SI-järjestelmän tulevaisuudesta.

– Seitsemästä perusyksiköstä neljä määritellään uudelleen. Tärkein päätöksistä koskee kilogrammaa, joka perustuu vielä fyysiseen kappaleeseen, Pariisissa olevaan punnukseen, kertoo johtaja Martti Heinonen VTT:hen kuuluvasta mittatekniikan keskuksesta (MIKES).

Muista perusyksiköistä esimerkiksi metri määriteltiin vuonna 1960 aallonpituuden mukaan.

Metri on 1 650 763,73 kertaa sen oranssinvärisen säteilyn aallonpituus, joka syntyy krypton-86-atomin siirtyessä kvanttitilasta 2p10 tilaan 5d5. Lähde: Wikipedia

Vuonna 1983 määritelmä yksinkertaistui matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä tietyssä sekunnin murto-osassa.

Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299792458 sekuntia

Nyt kilogrammalle on luvassa yhtä "selkeä" määritelmä. Kilogramma ei tosin ole yhtä helppo tapaus kuin metri.

– On ollut teknologisesti haastavaa saada yhtä toistuvaa mittausta aikaiseksi jollain muulla tavalla kuin perinteisellä punnitsemisella, Heinonen sanoo.

Mittaustuloksia on ollut vaikea saada yhteismitallisiksi. Ratkaisu löytyi lopulta teknologian kehittymisen myötä ja niin kutsutusta Kibblen vaa'asta, joka on saatu toimimaan muutamissa laboratorioissa eri puolilla maailmaa.

– Kilogramma sidotaan Planckin vakioon. Käytännössä se toteutuu niin, että verrataan painovoiman aiheuttamaa energiaa sähköiseen energiaan.

Varsin hankala siis tämäkin.

Sen myöntää myös Heinonen.

Uudistusta odotetaan jo

Kilogramman uudesta määrittelystä on kiistelty vuosikymmeniä. Nyt on kuitenkin löytynyt ratkaisu, joka tyydyttää tarpeeksi monia ja uudistus toteutunee. Sen odotetaan tulevan voimaan 20. toukokuuta. Silloin vietetään kansainvälistä metrologian eli mittatieteen päivää.

Uudet entistä tarkemmat mittaustulokset tulevat moneen tarpeeseen. Niitä vaatii muun muassa teollisuus, jolle ääretön tarkkuus on kilpailuvaltti. Esimerkiksi se, että vaikkapa lääkkeiden valmistukseen käytettävät aineet on mitattu luotettavalla tavalla.

– Sitominen luonnonvakioon antaa mahdollisuuden kehittää entistä tarkempia mittauksia, mikä on nykymaailmassa tosi tärkeää, koska oikeastaan kaikki pyörii mittausten ympärillä.

Samaan hengenvetoon Heinonen myöntää, että tavallisen ihmisen arjessa uudistus ei näy. Aamuinen vaa'alla käynti ei tule tuottamaan yllätyksiä.

– Tuskin ne milligramman osat juuri innostavat, Heinonen naurahtaa.

Maailma ei ole vielä täydellinen

Vaikka mittaukset ja standardit muuttuvat yhä yleismaailmallisemmiksi, uudistajille riittää vielä kovasti töitä. Tärkein poikkeama mittauksen saralla on tietysti Yhdysvallat, jossa mailit ja paunat ovat yhä tukevasti vallankahvassa, vaikka se virallisesti hyväksyykin myös metrit ja kilot.

– Ei ole näkyvissä, että siellä olisi kovin nopeasti muutosta tapahtumassa. Jos järjestelmää lähdetään muuttamaan, sillä on suuria taloudellisia vaikutuksia teollisuuteen ja yhteiskuntaan, Heinonen myöntää.

Yhdysvaltoja on jo pitkään yritetty käännyttää metrijärjestelmän puolelle. Vuonna 1793 kasvitieteilijä ja aristokraatti Joseph Donbay nousi Ranskassa laivaan, jonka oli tarkoitus viedä hänet kahden esineen kanssa Yhdysvaltoihin, jossa ulkoministerinä toimi metrijärjestelmään suopeasti suhtautunut Thomas Jefferson.

Toinen esineistä oli tarkalleen metrin mittainen tanko ja toinen kuparisylinteri, joka painoi tasan kilon.

Yritys meni mönkään, koska Donbayn laiva joutui kaapparimerirosvojen kynsiin ja Donbay itse vankilaan, missä hän kuoli myöhemmin. Koko tarina löytyy Ylen vuodentakaisesta jutusta.

Kaikkea ei tulla mittaamaan samoilla periaatteilla

Mittaaminen on ikivanha juttu. Iät ajat ovat kauppiaat ja heidän asiakkaansa halunneet tietää, maksavatko he saman verran vaikkapa samasta määrästä viljaa.

Kilon määritelmän uudistus on historiallinen tapahtuma. Pitää muistaa, että vielä 1700-luvulla esimerkiksi jalka tarkoitti eri puolilla Eurooppaa 15:tä eri pituutta. Ja pelkästään Ranskassa oli 1700-luvulla ennen metrijärjestelmää käytössä arviolta 250 000 mittayksikköä, Suomen Standardisoimisliiton artikkelissa kerrotaan.

Vaikka ihme tapahtuisi ja Yhdysvallat joku päivä siirtyisikin lähes koko muun maailman tapoihin mitata pituuksia ja massoja, lienee varmaa, että esimerkiksi ajan mittaaminen säilyy nykyisen kaltaisena. Vuorokaudessa ei tule jatkossakaan olemaan esimerkiksi kymmentä tuntia, jotka jakaantuvat sataan minuuttiin.

Sotkuja on luvassa jatkossakin. Se tiedetään myös Yhdysvaltain avaruushallinnossa Nasassa, kun sen Mars Climate Orbiter ajatui syrjään kohteestaan ja tuhoutui. Syynä oli sekaannus mittayksiköissä: toinen ohjauskeskuksista sovelsi paunasekunteja ja toinen SI-järjestelmän mukaisia newtonsekunteja.

Heinonen ei lakkaa korostamasta tarkan tiedon tärkeyttä nykymaailmassa.

– Data eli tieto on tulevaisuuden polttoainetta. Sitä myydään ja ostetaan. Datan laatu on silloin olennaista. Mitä luotettavammat mittaukset meillä on, sitä luotettavampaa data on.

Klo 14:50 tarkennettu metrin mittaamista koskevia määrityksiä.

Poliisi tutkii maanantaina Uudenkaupungin autotehtaan taukotilassa sattunutta tapahtumaa pahoinpitelynä.

Tehtaan keski-ikäinen työntekijä oli juonut kahvia taukohuoneessa ja saanut sitä nautittuaan jonkinlaisia oireita. Poliisin tiedotteen mukaan tarkemmista oireista ei vielä ole tietoa.

Poliisi sai tehtävän autotehtaalle hätäkeskukselta maanantaina noin kello yhdeksältä aamulla. Ensihoidon yksikkö oli paikalla jo poliisin saapuessa tapahtumapaikalle. Työntekijällä ei ollut akuuttia hengenvaaraa, mutta hänet kuljetettiin sairaalaan.

Poliisi on suorittanut tapahtumapaikalla teknistä tutkintaa ja tutkii tapahtumaa pahoinpitelynä. Tutkittavana on, oliko kahvissa jotakin vierasta ainetta.

Epäilty ei ole poliisin tiedossa.

Tapahtumista uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Eduskunta on antanut hallitukselle luottamuksen äänin 101 ja 73. Poissa oli 17 edustajaa. Tyhjää äänesti 8 edustajaa.

Hallituksen luottamusta vastaan äänestivät odotetusti enemmistö SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten eduskuntaryhmistä. Sekä perussuomalaisten että vihreiden ryhmistä löytyi kuitenkin yksi hallituksen luottamuksen puolesta äänestänyt edustaja.

RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama porvarillinen oppositio ei äänestänyt hallituksen luottamusta vastaan.

RKP:n eduskuntaryhmästä neljä edustajaa äänesti luottamuksen puolesta, viisi äänesti tyhjää.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmästä yksi edustaja äänesti luottamuksen puolesta, kolme äänesti tyhjää.

Äänestyksen ennakkotunnelmat sekä haastattelut äänestyksen jälkeen näet tähän artikkeliin upotetusta videosta. Lähetyksen juonsivat Ylen toimittajat Jari Korkki ja Anne Orjala.

Tästä jutusta näet, miten yksittäiset edustajat äänestivät: Hallitus sai luottamuksen eduskunnalta selvin numeroin – katso miten kansanedustajat äänestivät

Sipilä: "Tällä hetkellä ammutaan tykillä kirppua"

Luottamusäänestyksen taustalla oli hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan äänestyksessä saatiin selkeä tuki hallituksen työllistämislinjalle.

– Koko oppositio ei vastustanut, sielläkin näkyi jonkin verran vihreää. Tällä on nyt eduskunnan laaja tuki. Sekä työllistämislinjalla että sillä, että viemme tätä kiisteltyä lakipakettia eteenpäin, Sipilä sanoi Ylen haastattelussa äänestyksen jälkeen.

Tiedonannollaan hallitus hakee eduskunnasta tukea lakihankkeelleen, joka helpottaisi irtisanomisia alle 10 työntekijän yrityksissä. Ay-liike on aloittanut työtaistelutoimet painostaakseen hallitusta keskeyttämään lainvalmistelun.

– Peräänkuuluttaisin malttia kaikissa toimissa. Tällä hetkellä ammutaan tykillä kirppua, Sipilä sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että hallitus etenee irtisanomislain kanssa mahdollisimman nopeasti. Hän kuitenkin jättää pienen takaportin auki neuvotteluille.

– Jos joku esittää yhtä vaikuttavia toimia, jotka ovat toteuttamiskelpoisia, niin silloin pitää olla valmis neuvottelemaan, Orpo sanoo.

Tällaisena keinona Orpo pitää esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä työaikalakia muuttamalla, jonka myös pääministeri Sipilä nosti esiin eilisessä A-studiossa.

Rinne: Ratkaisu vaatii neuvotteluita puhtaalta pöydältä

Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei yllättynyt äänestystuloksesta.

– Se oli selvää eilisen keskustelun jälkeen, että näin tulee käymään. Hallitus yrittää tällä manööverillä hakea selkänojaa, eikä se muuttanut tilannetta miksikään, Rinne sanoi äänestyksen jälkeen.

Rinteen mukaan ratkaisun löytyminen irtisanomiskiistaan edellyttäisi sitä, että asiasta lähdettäisiin neuvottelemaan puhtaalta pöydältä.

Hallitus toivoi, että tiedonanto eduskunnalle hillitsisi työtaistelutoimia. Näin ei ole käynyt.

Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti tänään ensi viikolla suunnitellusta kahden päivän poliittisesta lakosta, joka koskisi noin 10 000 työntekijää.

Myös sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä Suomen perus- ja lähihoitajaliitto ilmoittivat uusista työtaistelutoimista. Niiden jäsenet aloittavat ensi viikolla vuoronvaihtokiellon.

Kristillisdemokraatit ja RKP perustelevat tyhjän äänestämistä puuttuvalla esityksellä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah äänesti tyhjää. Hän perusteli tyhjän äänestämistä sillä, että irtisanomislaista ei ole olemassa vielä selkeää esitystä johon ottaa kantaa.

Eilen eduskunnassa käydyn keskustelun pohjalta hän epäilee irtisanomislain vaikutuksia.

– Kun tiedetään jo etukäteen, että on näin hankalasta tilanteesta kysymys, niin tuskinpa tällainen juridinen hienosäätö millään tavalla innostaa yrityksiä palkkaamaan lisää ihmisiä, kun tiedossa on vain lisää juridisia riitoja, Essayh sanoi.

RKP:n eduskuntayhmän jäsenille annettiin äänestyksessä vapaat kädet. RKP:n puheenjohtaja Anna Maja-Henriksson äänesti tyhjää. Hän katsoo, että hallitus ei ole onnistunut hoitamaan työmarkkinakeskusteluja mutta toisaalta hän ei anna pisteitä myöskään järjestökentälle

– Nyt pitäisi ottaa kokonaisvastuu Suomen tulevaisuudesta. Meillä ei ole varaa siihen, että lakkoillaan. Pitäisi löytää tie eteenpäin ja palata neuvottelupöytiin, Henriksson sanoi.

Henriksson sanoo Essayahin tapaan pitävänsä käsittämättömänä sitä, että hallitus tuo äänestykseen lakiesityksen, jonka sisältöä eduskunnassa ei vielä tiedetä.

Lue lisää:

Hallituksen aikeet ryöpsäyttivät liikkeelle uudet työtaistelut – osassa kouluja ja päiväkoteja ruokapula ay-väen uusien vastatoimien takia

Eduskunnassa kiivas keskustelu irtisanomislaista – oppositiosta esitettiin epäluottamuslausetta: "Tällä poliittisella teatterilla hallitus vahingoittaa eduskunnan arvovaltaa"

Eduskunta äänesti keskiviikkona pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamuksesta. Äänestyksen taustalla oli hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta alle 10 työntekijän yrityksissä.

Tiedonannosta käytiin tiistaina eduskunnassa kiivas ja iltamyöhään kestänyt väittely. Sen aikana SDP:n, perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät esittivät hallitukselle epäluottamusta.

Eduskunnan verkkosivuilla olevan virallisen tuloksen mukaan hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73. Tyhjää äänesti 8 ja poissa oli 17 kansanedustajaa.

Oppositiostakin tuli tukea hallituksen linjalle. Oppositiosta luottamusta hallitukselle äänestivät Antero Vartia (vihr.), Tom Packalén (ps.), Peter Östman (kd.), Mats Löfström (r.), Mats Nylund (r.), Joakim Strand (r.) ja Stefan Wallin (r.).

Tyhjää äänestivät Anders Adlercreutz (r.), Thomas Blomqvist (r.), Mikaela Nylander (r.), Anna-Maja Henriksson (r.), Veronica Rehn-Kivi (r.) , Sari Essayah (kd.), Sari Tanus (kd.) ja Antero Laukkanen (kd.).

Oppositiopuolueiden kansanedustajat, jotka äänestivät hallitukselle luottamusta

Nämä kansanedustajat äänestivät tyhjää

Näin yksittäiset kansanedustajat äänestivät

Tästä pääset katsomaan, miten yksittäiset kansanedustajat äänestivät asiassa. Voit järjestää tietoja sarakeotsikoista.

Lue myös:

Hallituksen aikeet ryöpsäyttivät liikkeelle uudet työtaistelut – osassa kouluja ja päiväkoteja ruokapula ay-väen uusien vastatoimien takia

Eduskunnassa kiivas keskustelu irtisanomislaista – oppositiosta esitettiin epäluottamuslausetta: "Tällä poliittisella teatterilla hallitus vahingoittaa eduskunnan arvovaltaa"

JHL:n hallitus on päättänyt aloittaa poliittisen lakon, jolla vastustetaan hallituksen irtisanomislakia.

Lakko alkaa ensi viikon maanantaina ja jatkuu seuraavat kaksi päivää. Se on ensimmäinen ammattiyhdistysliikkeen uusi vastaveto hallitukselle sen jälkeen kun hallitus ilmoitti eilen eduskunnassa vievänsä irtisanomislakia eteenpäin. Hallituksen aikeesta ja tiedonannosta keskusteltiin eilen tiistaina eduskunnassa ja eduskunta äänestää tänään hallituksen luottamuksesta.

Lakko koskee siivous-, kiinteistöhuolto- ja ruokapalveluita. Lakko vaikuttaa myös julkisissa liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa. Lakossa on yli 10 000 liiton työntekijää.

Liiton lakkoilmoitus tarkoittaa todennäköisesti sitä, että osassa kouluista ja päiväkodeista on pahoja vaikeuksia tarjoilla ruokaa. Sama tilanne on edessä vanhusten hoitolaitoksissa. Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa.

Myös osa kirjastoista ja muista julkisista kulttuurilaitoksista on suljettu lakon aikana.

JHL:n nimeämän työtaistelun kakkosvaiheen työpaikat on ilmoitettu liiton sivuilla. Listalta löytyy niin kouluja, työpaikkaruokaloita kuin esimerkiksi uimahalleja joka puolelta maata.

Tehy ja SuPer mukaan työtaisteluihin

Hallituksen luottamusäänestyksen alla myös terveyden- ja sosiaalialan ammattilaiset Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet uusista työtaisteluista. Tehy on keskusjärjestö STTK:n suurin jäsenliitto.

Tehyläiset ja superilaiset liittyvät satojentuhansien muiden työntekijöiden tavoin vastustamaan hallitusta kieltäytymällä vuoronvaihdoista. Superilaiset kieltäytyvät myös ylitöistä.

Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on monimutkaisia vuorokuvioita, joten liittojen ilmoitukset työtaisteluista kaikilla työpaikoilla sotkevat työpaikkojen arkea, kun esimerkiksi sairastuneen työntekijän tilalle ei saada uutta lähihoitajaa töihin.

JHL ainoana liikkellä uudella lakolla

Kuntien ja muiden julkisten työnantajien palveluksessa työskentelevät JHL:n jäsenet ovat tällä hetkellä ainoita, jotka ovat ilmoittaneet vastustavansa hallituksen aikeita uudella lakolla.

Työmarkkinoilla on yhä ilmassa uusien työtaistelutoimien uhka. Esimerkiksi kun JHL ilmoitti kahden päivän lakosta, se varoitti jatkavansa työtaistelutoimia myös jatkossa. Ay-väen vaatimuksena on, että hallitus vetäytyy aikeistaan esitellä eduskunnalle ensi kuun aikana kiistelty irtisanomislaki.

JHL on jo aikaisemmin ilmoittanut monien muiden liittojen tapaan ylityö- ja vuoronvaihtokielloista, joilla hankaloitetaan monilla tavoilla työnantajien arkea.

Lue myös:

Näillä aloilla ylityöt pannassa kiistellyn irtisanomislain takia – ay-liikkeessä kiehuu: "Tässä on menty rajan yli"

Ylen kysely: Lakko-oikeus ja irtisanomislaki jakavat kansan jyrkästi porvareihin ja vasemmistoon, työttömiin ja johtajiin

3 kiistakysymystä irtisanomissuojasta ja työllisyydestä – kamppailu siirtyy tänään työmarkkinakentiltä eduskuntaan

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei lupaa toistaiseksi kiristyksiä lainsäädäntöön vihapuheen ja some-häiriköinnin osalta.

Häkkäsen mukaan ensin on katsottava, miten nykyinen lainsäädäntö tepsii ilmiöön.

– Meillä on nyt rikoslaissa kielletty muun muassa kunnianloukkaus, vainoaminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Tuomioistuin aina kussakin tapauksessa katsoo, ovatko kriteerit täyttyneet. Nyt pitää aivan rauhassa katsoa, minkälaiseksi oikeuskäytäntö muodostuu näissä tapauksissa eli onko sääntely riittävällä tasolla, Häkkänen sanoo Ylelle.

Muun muassa Helsingin Sanomien haastattelussa on pohdittu sitä, pitäisikö kunnianloukkauksen ja laittoman uhkauksen olla virallisen syytteen alaisia.

Nyt ne ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, eli syytettä ei voi nostaa ilman uhrin lupaa.

Kuitenkin esimerkiksi kunnianloukkauksen kohdalla valtakunnansyyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

– Monet kunnianloukkauskysymykset ovat joillekin niin sensitiivisiä ja henkilökohtaisia, että niissä on katsottu, että pääsääntöisesti ne eivät olisi virallisen syytteen alaisia vaan jokainen ihminen voi itse harkita, lähteekö viemään prosessia eteenpäin, Häkkänen katsoo.

Niin sanottu maalittaminen noussut pintaan

Niin sanottu maalittaminen on noussut ilmiönä pintaan. Siinä kohdistetaan vihakampanja yhtä henkilöä vastaan sosiaalisessa mediassa.

– On sinänsä hyvä puoli, että sananvapaus on laaja ja ihmiset voivat matalalla kynnyksellä ilmaista mielipiteitään. Se on yksi länsimaisen yhteiskunnan ehkä yksi suurimpia arvoja. Mutta jos joku pelkää tehdä omaa työtään kuten toimittajan työtä tai ilmaista omia poliittisia mielipiteitään, mennään sille rajalle, että vaarannetaan toisen sanavapauden käyttämistä, Häkkänen sanoo.

Näissä tapauksissa tuomioistuimen on otettava kantaa siihen, milloin mennään rajan yli, hän lisää.

Lisää aiheesta:

Ilja Janitskinille ehdoton vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomio MV-jutussa – syyttäjä tyytyväinen poikkeuksellisen ankaraan rangaistukseen

Vihapuhe on vuosisatoja vanha ilmiö – Tutkija: Nykypäivän teemat näkyivät vihapuheessa jo keskiajalla

Hovioikeus lakkauttaa uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen – yleinen etu vaatii toiminnan kieltämistä

Norjan hallitus on pyytänyt anteeksi saksalaismiehittäjien kanssa toisen maailmansodan aikana seurustelleiden naisten kohtelua.

Pääministeri Erna Solberg toteaa, että naisia kohdeltiin huonosti ja Norja rikkoi oikeusvaltion perusperiaatetta, jonka mukaan ketään ei voida tuomita ilman oikeudenkäyntiä.

Saksalaissotilaiden kanssa olleita naisia tai suhteesta epäiltyjä kohdeltiin maanpettureina. Keväällä 1945 tuhansia naisia pidätettiin ja heiltä vietiin kansalaisoikeudet.

Maasta karkotettiin naiset, jotka olivat menneet naimisiin saksalaisten kanssa sen jälkeen, kun Saksa miehitti Norjan 9. huhtikuuta 1940. Naisia kutsuttiin pilkkanimellä tyskerjentene, saksalaistytöt.

– Monille kyse oli vain teinirakkaudesta. Joillekin vihollissotilas oli heidän elämänsä rakkaus. Tai viatonta flirttiä, joka leimasi heidät loppuelämäkseen, Solberg sanoi anteeksipyyntöpuheessaan.

"Jatkuva menneisyydestä muistuttaminen on raskasta"

Monet anteeksipyynnön kohteista ovat jo kuolleet, mutta anteeksipyyntö on tärkeä myös heidän lapsilleen. Näin ajattelee ainakin NRK:n haastattelema Reidar Gabler, joka osallistui anteeksipyyntötilaisuuteen.

Hänen äitinsä Else Huth rakastui 22-vuotiaana 25-vuotiaaseen saksalaissotilaaseen Erich Gableriin.

Gablerin mukaan välillä on ollut vaikeaa, kun menneisyydestä muistutetaan jatkuvasti. Pahinta on kuitenkin ollut, että asia on seurannut myös hänen poikaansa.

– Lapsiamme on kutsuttu saksalaisiksi ja natseiksi, Gabler kertoo.

Kymmeniä tuhansia naisia syytettyinä

Norjalaisen holokaustin tutkimuskeskuksen oikeusministeriölle tekemässä selvityksessä todetaan, ettei tarkoin tiedetä, kuinka monella norjalaisnaisella oli suhde saksalaissotilan kanssa vuosina 1940–1945.

Arviot liikkuvat 30 000–50 000:ssa. Joukossa ovat naiset, joita epäiltiin tällaisesta suhteesta. Sekä kansalaisten että viranomaisten suhtautuminen perustui usein huhuihin ja suhteellisen vähäisiin todisteisiin.

Leiman saivat myös naiset, jotka työskentelivät saksalaisissa instituutioissa miehitysaikana. Norjalaismiehille vastaavaa leimaa ei langennut, selvitys toteaa.

Selvityksessä myös huomautetaan, että kolmen miljoonan asukkaan Norjassa oli 300 000 saksalaissotilasta. Heitä oli paljon erityisesti harvempaan asutussa Pohjois-Norjassa, ja kanssakäymistä oli usein mahdoton välttää.

Sodan jälkeen 3 000–5 000 naista internoitiin saksalaissuhteen tai sen epäilyn vuoksi. Naisia myös pidätettiin lyhyemmäksi aikaa.

Viranomaisten kohtelun lisäksi naiset joutuivat kohtaamaan "katutuomioistuimia". "Saksalaistytöiksi" leimattuja norjalaisnaisia rangaistiin muun muassa vanhalla naisiin kohdistuneella rankaisukeinolla, leikkaamalla heiltä hiukset.

Pääministeri Solberg huomautti, että naisten kohtelu oli raskas taakka yksilöiden kannettavaksi. Se jakoi ja leimasi perheitä, ja myös naisten lapset ovat saaneet kantaa taakkaa.

Hallitus julkaisi anteeksipyyntönsä YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 70-vuotisjuhlan sekä toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotispäivän lähestymisen kunniaksi.

– Hyvällä anteeksipyynnöllä on paljon voimaa, kommentoi holokaustin tutkimuskeskuksen johtaja Guri Hjeltnes anteeksipyyntöä Norjan yleisradioyhtiölle NRK:lle.

Hän toteaa, että anteeksipyynnön kautta ihmisryhmät voivat saada selityksen kohtelulleen.

Lapset aiottiin karkottaa Australiaan

Norjalaisnaiset saivat saksalaissotilaiden kanssa 10 000–12 000 lasta. Lapsista moni syntyi ns. Lebensborn-äitiyskodeissa, joissa naiset saattoivat synnyttää saksalaissotilaiden lapset.

Sodan jälkeen Norja suunnitteli lasten ja heidän äitiensä karkottamista Saksaan. Kun Norjan Punainen Risti torjui ajatuksen, hallitus olisi halunnut lähettää heidät Australiaan.

Äideille ei myöskään maksettu lapsilisiä, heidän oli vaikea saada työtä, ja usein heidät pakotettiin luovuttamaan lapsensa laitokseen tai kasvatuskotiin. Lapset joutuivat myös kiusatuiksi taustansa takia.

Suomessa lähinnä huorittelua

Tutkija Anu Heiskanen ei näe Suomessa syytä vastaavanlaiseen suureen eleiseen valtion taholta kuin Norjassa.

Saksalaisten kanssa seurustelleiden suomalaisnaisten tilanne oli erilainen, koska Suomi taisteli Saksan rinnalla, kun taas Norja oli Saksan miehittämä. Suomessa ei myöskään ollut samanlaista vastarintaliikettä, joka eri maissa jahtasi natsimiehittäjien kanssa seurustelleita naisia.

Olisi ollut aika kaksinaismoralistista, jos suomalaisnaisia olisi syytetty suhteista saksalaissotilaisiin, kun koko maa oli hyvissä suhteissa saksalaisten kanssa, toteaa Heiskanen, joka on vastikään väitellyt Saksaan armeijan mukana vuonna 1944 lähteneistä suomalaisnaisista.

Suomalaisnaiset kohtasivat lähinnä varoittelua ja huorittelua, joka Heiskasen arvion mukaan kumpusi ajatuksesta, ettei suomalaisnaisten tulisi olla ylipäätään ulkomaalaisten kanssa.

Tarkkaa tietoa suomalaisnaisten ja saksalaissotilaiden suhteiden määrästä ei ole. Suomessa oli kuitenkin 220 000 saksalaissotilasta ja heillä oli usein suomalaisia tuttavia. Pohjoisessa oli myös paljon naisia töissä saksalaisilla. Työ oli haluttua, sillä palkka oli hyvä.

– Kaksi haastattelemaani naista oli pohjoisessa töissä saksalaisilla ja heidän mukaansa kukaan ei lotkauttanut korvaansakaan suhteille. Päin vastoin saksalaisten kanssa pyrittiin olemaan hyvissä väleissä, Heiskanen sanoo.

Saksaan lähteneet pysyivät suomalaisina

Suomesta lähti sodan jälkeen Saksaan noin tuhat naista. Monella oli syynä pelko, mutta Heiskasen mukaan on vaikea sanoa, mitä he pelkäsivät, puna-armeijaa vai jotain muuta.

Sodan jälkeenkään naisia ei valtion taholta syrjitty. Esimerkiksi Saksaan lähteneet ja siellä naimisiin menneet naiset tulivat automaattisesti Saksan kansalaisiksi. Suomi kuitenkin päätti, että naiset pysyvät myös Suomen kansalaisina. Ilman sitä heillä ei olisi ollut mahdollisuutta palata Suomeen.

Saksaan lähteneistä naisista palasi kaksi kolmasosaa. Vaikkei valtio estänyt paluuta, ei se myöskään auttanut naisia, Heiskanen kertoo.

Naiset olivat Saksassa kotiuttamisleirillä, jossa olot olivat kurjat. Suomi ei tehnyt mitään heidän paluunsa vauhdittamiseksi, ja naisten kotiuttamisen hoiti ruotsalaisten kotiuttamisen yhteydessä Ruotsin Punainen Risti .

Kotimaassa naisia kuulusteltiin, kuten kaikkia Saksasta palanneita. Kuulustelupöytäkirjoista Heiskanen on löytänyt mainintoja, joissa naisten moraalia kyseenalaistetaan. Uhkaksi tai maanpettureiksi heitä ei kuitenkaan saksalaisromanssien perusteella katsottu.

Syrjiviä asenteita on toki yksilötasolla ollut. Heiskanen kertoo, että on tietoja, joiden mukaan Oulussa olisi toiminut maanalainen miesryhmä, joka jahtasi näitä naisia.

"Minua kutsuttiin Eichmanniksi"

Suomalaisnaisten arvioidaan synnyttäneen sodan aikana Suomessa noin 700 saksalaissotilaiden lasta. Heiskasen mukaan Saksaan lähteneistä noin tuhannesta naisesta lapsen teki saksalaismiehen kanssa noin 200.

Lapset ovat kertoneet joutuneensa koulussa kiusatuiksi taustansa takia, sekä opettajien että muiden oppilaiden taholta. Kiusaamiseen oli usein kaksinkertainen motiivi: paitsi saksalainen isä myös se, että osa lapsista oli aviottomia.

Eräs lapsi on kertonut Heiskaselle, että häntä kutsuttiin kouluaikana Eichmanniksi. Taustalla lienee ollut se, että tuohon aikaan olivat uutisissa natsijohtaja Adolf Eichmannin vangitseminen ja oikeudenkäynti.

Heiskanen toteaa, että huonoa kohtelua pitää aina pyytää anteeksi. Naisten kohtelu kertoo Heiskasen mukaan kulttuurista, jossa naisen ruumiin katsotaan kuuluneen kansakunnalle ja miehelle.

Suomessa valtio ei kuitenkaan tässä asiassa kohdellut naisia mitenkään erityisen huonosti. Heiskasen mielestä katseet olisi sen sijaan syytä kääntää Ranskaan ja Hollantiin, jossa natsimiehittäjien kanssa seurustelleiden naisten kohtelu oli hyvin julmaa.

Lisää aiheesta:

Norjan hallitus tarjoaa sotalapsille korvauksia

Ulkomaisten sotilaiden lapsia luultua vähemmän

Sota vei Suoman natsien äitiyskotiin – Norjassa piti synnyttää lapsia Saksan rotueliittiin

Saksalaisen sotilaan lapsi löysi isänsä vuosikymmenien vaikenemisen jälkeen – tyttären viha suli käsisuudelmaan ensitapaamisella

Aiheesta muualla:

Offisiell unnskyldning til «tyskerjentene»

Utredning om norske myndigheters behandling av tre utvalgte grupper etter andre verdenskrig

Ruotsin hallitus on antanut maan syyttäjäviranomaiselle luvan syyttää öljy-yhtiö Lundin Petroleumin toimitusjohtajaa ja puheenjohtajaa avunannosta vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin Sudanissa, kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheter.

Toimitusjohtaja Alex Schneiteria ja puheenjohtaja Ian Lundinia on epäilty rikkomuksista jo vuodesta 2016 lähtien. Nyt hallitus on näyttänyt syyttäjäviranomaiselle vihreää valoa.

Asian vahvistaa Dagens Nyheterille oikeusministeriön tiedottaja Miriam Abu Eid.

Lundin Petroleumin mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia on tutkittu jo kahdeksan vuoden ajan. Yle kertoi aiheesta vuonna 2010.

Yhtiöstä tehty tutkinta on kohdistunut sen toimintaan Sudanin sisällissodassa vuosituhannen vaihteessa.

Elokuussa Dagens Nyheter kertoi, että tutkinnassa mukana olevia todistajia jahdataan ja uhkaillaan Etelä-Sudanissa. Lundin Petroleum on kiistänyt osallisuutensa.

Tutkinnassa on kuulusteltu myös Lundin Petroleumin entistä hallituksen jäsentä ja entistä ulkoministeriä Carl Bildtia.

Aiheesta muualla:

DN: Regeringen godkänner åtal mot Lundin-toppar

Padasjoen Pappilanmäen koulussa sattui tiistaina oppilaan ja opettajan välinen välikohtaus. Tapauksesta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.

Välikohtaus sattui 7. -luokkalaisen oppilaan ja opettajan välillä iltapäivän välitunnilla. Opettaja on ollut valvomassa välituntia ja mennyt oppilaiden väliin tilanteeseen, kertoo koulun rehtori Kari Miettinen.

– Se on kärjistynyt oppilaan ja opettajan välillä ja opettaja on käynyt käsiksi oppilaaseen, rikkonut oppilaan koskemattomuutta, Miettinen sanoo.

Koululla on kuultu pariakymmentä oppilasta ja aikuista, jotka näkivät tilanteen. Lisäksi välikohtaus tallentui valvontakameralle.

Tapauksessa epäillään pahoinpitelyä tai lievää pahoinpitelyä. Poliisi ei avaa tapahtumien taustoja sen enempää.

Hämeen poliisi on saanut tapauksesta tutkintapyynnön. Poliisin on tarkoitus aloittaa kuulustelut pian.

Liittolaisuussuhteet maiden välillä muotoutuvat joskus oudon logiikan tuloksena. Yksi tällainen ystävyysside nähtiin viime heinäkuussa, kun Unkarin vahva johtaja Viktor Orbán vieraili Jerusalemissa.

Orbán vakuutti Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vierellään, että maiden suhteet ovat hyvät. Allianssin epäpyhyys piilee siinä, että Orbánin Unkarissa juutalaisvastaiset äänenpainot ovat viime vuosina voimistuneet.

Hallituksen omat, suursijoittaja George Sorosin vastaiset kampanjat ovat tästä hyvä esimerkki. Sorosin avointa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa tukevat hankkeet ovat olleet Orbánille punainen vaate.

Orbánin Sorosin vastaiset hyökkäykset ovat saaneet käyttövoimansa juuri juutalaisvastaisesta tunteesta. Orbánin hallitus on tarkoituksellisesti ruokkinut tuota tunnetta, koska ikivanha juutalaisvastainen kertomus myy unkarilaisen populismin markkinoilla.

Mutta on jotain, mikä yhdistää. Se on Unkarin ja Israelin jyrkkä patriotismi ja kiihkeä kansallismielisyys, jota molemmat valtiojohtajat myös tapaamisessaan korostivat.

Siksi Unkari on juutalaisvastaisista ylilyönneistään huolimatta Israelin ystävä. Omilla demokratian ja sananvapauden vastaisilla toimillaan EU:n suututtaneella Unkarilla ei juuri ole Euroopassa hyviä ystäviä, joten kansallismielinen Israel kelpaa mainiosti kaveriksi.

Kiinnostava sattuma oli, että samalla viikolla kun Orbán ja Netanjahu tapasivat, hyväksyi Israelin parlamentti, knesset, uuden kansalaisuuslain. Se määrittää kansalaisuuden niin, että Israelin valtion täysivaltainen kansalainen voi olla vain juutalainen.

Laki sysää Israelin puolitoista miljoonaa arabia toisen luokan kansalaisen asemaan. Arabian kieli ei ole lain mukaan enää heprean rinnalla virallinen kieli. Arabialla on vain erityisasema.

Nationalistista sionismia

Maailmankuulu, arvostettu israelilainen historioitsija ja politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Zeev Sternhell sanoo nykytilanteen olevan harvinainen Israelin valtion sionismin elinkaaressa. Nationalismi ei ole ollut aiemmin näin rajua.

– Israelissa on nyt historiansa oikeistolaisin hallitus. Koskaan ennen lakiin ei ole näin suoraan kirjoitettu, että valtio kuuluu juutalaisille.

"Koskaan ennen lakiin ei ole näin suoraan kirjoitettu, että valtio kuuluu juutalaisille." Zeev Sternhell

Kansalaisuuslaki ei ota kantaa Israelin rajoihin. Siksi israelilainen nationalismi tulee merkitsemään sitä, että miehitetyn Länsirannan palestiinalaiset tulevat liitetyiksi Israeliin olematta maan kansalaisia.

– Maa ei ole heidän. Se on meidän.

Tähän piirtyy täysivaltaisen kansalaisen ja muiden välinen ratkaiseva ero. Täysivaltaisuus määrittyy etnisen taustan mukaan.

Kansalaisuuden ja kansallisuuden ero

Jerusalemin heprealaisen yliopiston emeritusprofessori Zeev Sternhell tuntee tämän problematiikan. Hän on tutkinut nimenomaan nationalismia sekä muun muassa Ranskan ja Saksan historiaa.

Zeev Sternhell huomauttaa, että yksi olennainen seikka yhdistää nyky-Israelin eurooppalaisen nationalismin perimään – Israel tekee selkeän eron kansalaisuuden (citizenship) ja kansallisuuden (nationality) välille.

Kansalaisuus takaa poliittiset oikeudet – ihminen pääsee osallistumaan vaaleihin, liittymään kansalaisjärjestöihin – siis elämään aktiivista kansalaisen elämää.

Kansallisuus määrittyy syvemmän tunteen mukaan. Tunne kumpuaa verestä suonissa, syntymäpaikasta, etnisyydestä. Israelin tapauksessa kansallisuuteen yltää vain juutalainen, tuli hän sitten Euroopasta, Venäjältä tai Yhdysvalloista.

Tässä kohdin Zeev Sternhell haluaa muistuttaa Saksan historiasta. Natsien pitkällisissä lakitehtailuissa juutalaisilta evättiin kansalaisuus pala palalta.

– Kansalaisuus on fiktio. Se voidaan tuhota milloin tahansa.

Zeev Sternhell tahtoo muistuttaa tästä nimenomaan siksi, että Israel pohtisi, kuinka se kohtelee miehitetyn Länsirannan palestiinalaisia.

"Eivät fasismi tai natsismi tulleet jostain ulkoavaruudesta. Eivätkä ensimmäisen maailmansodan seurauksena, kuten idioottimaisissa ja epähistoriallisissa tulkinnoissa on selitetty." Zeev Sternhell

Takaisin itäeurooppalaisille juurille

Zeev Sternhell arvioi, että apinoidessaan Unkarin nationalismia, Israel siirtyy lähemmäs Puolan ja Unkarin kaltaisia autoritaarisuuteen kääntyneitä maita.

– Olemme palaamassa itäeurooppalaisille juurillemme. Se on suuri sääli.

Zeev Sternhellin mukaan terveen sionismin ja epäterveen nationalismin välinen ero löytyy juuri tästä matkimisesta. Ero on liberaalin demokratian ja illiberaalin demokratian välinen ero.

Hänen mielestään tällainen liberalisminsa kadottanut autoritaarinen yhteiskunta eroaa diktatuurista vain siinä, että se järjestää aika ajoin vaaleja.

– Demokratia ei ole yhtä kuin enemmistövalta. Se on myös sitä, mutta ei yksinomaan sitä. Demokratia perustuu erityisesti ihmisoikeuksien kunnioitukselle.

Siksi Zeev Sternhell pitää erityisen huolestuttavana, että Israel hakee viiteryhmäänsä Itä-Euroopasta.

– Orbán toteuttaa sitä, mihin Netanjahu pyrkii.

Juuri itäeurooppalainen heimoidentiteetti on yhteyksissä äärinationalismiin ja sulkee ulos yhdenvertaisuuden ja jopa humanismin.

– En ole vuoden 1989 jälkeen uskonut, että Venäjä, Puola ja Unkari muuttuisivat liberaaleiksi valtioiksi.

Emeritusprofessori ajattelee perin synkästi, että menee vielä useampi sukupolvi ennenkuin näissä maissa ymmärretään kaikkien ihmisten olevan yhdenvertaisia.

Fasismi ja natsismi ovat osa kulttuuriamme

Zeev Sternhell muistelee, ettei hän teininä voinut kuvitella, että olisi mahdollista kyseenalaistaa hyvinvointivaltio, demokratia ja yhdenvertaisuus.

Vuosikymmenet tutkijana antoivat varmuuden, ettei Euroopan 20-, 30- ja 40-lukujen katastrofi tullut päätepisteeseen vuonna 1945.

– Fasismin ja natsismin tuhot eivät jääneet Berliinin raunioihin. On opittava ymmärtämään, että se on osa läntistä kulttuuriamme.

Zeev Sternhell painottaa, että taistelu äärinationalismia ja radikaalia äärioikeistoa vastaan ei lopu koskaan. Jos tahtoo padota fasismin, tulee padota nationalismi.

– Eivät fasismi tai natsismi tulleet jostain ulkoavaruudesta. Eivätkä ensimmäisen maailmansodan seurauksena, kuten idioottimaisissa ja epähistoriallisissa tulkinnoissa on selitetty. Ne olivat äärikansallismielisyyden tuotteita.

Viholliskuvia vilisevä keskustelu maahanmuutosta, yhdenvertaisuuden kiistäminen ja alati kovenevat arvot ovat merkki muutoksesta. Siksi on oltava tarkkana, ettei kulttuurinen perusta fasismille ja ääriliikkeille muutu poliittiseksi mahdollisuudeksi.

Heimoidentiteettiin perustuvaa nationalismia voi verrata 1930-luvun synkkiin hetkiin.

– Se on humanismin vastaista. Se on valistuksen vastaista. Se on niiden asioiden vastustamista, jotka toivat Ranskan vallankumouksen ja demokratian Eurooppaan, sanoo historioitsija Zeev Sternhell.

Kirsikkapuiden kukkiminen Japanissa on yleensä kevään merkki. Paitsi tänä vuonna, kun puut kukkivat poikkeuksellisesti myös syksyllä.

Japanilainen sääpalveluyritys kertoi keskiviikkona, että yli 300 ihmistä ympäri maata on raportoinut vaaleanpunaisista ja valkoisista kukista omilla kotikulmillaan.

Paikallinen media on havainnut kukkia myös useilla tunnetuilla kirsikankukkapaikoilla.

Lämpö on saattanut sekoittaa kasveja

Japanilaisen puutohtorin Hiroyuki Wadan mukaan myöhäinen kukkiminen saattaa johtua tämän vuoden epätyypillisestä säästä. Siihen kuuluu muun muassa poikkeuksellisen vilkas taifuunikausi.

Wada kertoi yleisradioyhtiö NHK:lle, että voimakkaat myrskyt ovat riisuneet puut lehdistään. Lehdissä on kemiallista ainetta, joka yleensä estää kukkimisen ennen kevättä.

– Tämä on tapahtunut ennenkin, mutta en ole nähnyt vastaavaa tässä mittakaavassa.

Wadan mukaan taifuuneja seurasi poikkeuksellisen lämpimiä päiviä, jotka ovat saattaneet sekoittaa kasveja. Syksyisen kukkimisen ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa kevään kukkimiseen.

Japanissa riehui syyskuussa voimakas taifuuni, joka aiheutti maassa paljon tuhoa.

Kirsikkapuiden kukinta on parhaimmillaan yleensä maaliskuun lopussa. Tuolloin Japanissa vietetään Hanamia, joka kuuluu maan merkittävimpiin kansanjuhliin.

Aiheesta muualla:

BBC: Cherry blossoms bloom unexpectedly in Japan

Lue myös:

Kirsikkapuiden kukinta upeimmillaan Helsingin Roihuvuoressa – "Lauantain Hanami-juhlissa katsellaan vähintään kukkasadetta"

Kirsikankukkien kauneus saa Japanin sekaisin – työntekijät varaavat puiston parhaat paikat pomoille

Kyselyn on tarkastanut Vaasan sieniyhdistyksen varapuheenjohtaja Eija Koski.

Sienien tunnistamisessa oltava huolellinen. Yksistään sienikirjan kuviin ei kannata vertailla, vaan on tarkasteltava kaikkia sienen tuntomerkkejä. On hyvä muistaa, että sieni saattaa olla eri-ikäisenä hyvinkin erinäköinen.

Lisää syötäväksi kelpaavista ja myrkyllisistä sienistä voi lukea esimerkiksi Eviran sivuilta.

Ylen A-studiossa keskiviikkona vierailleet ay-johtajat ihmettelivät pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilistä ehdotusta irtisanomislaista luopumisesta ja palaamisesta työaikalakiin. Ay-pomojen mukaan Sipilän tiistai-iltana Antti Rinteelle (sd.) tekemä ehdotus meni väärään osoitteeseen.

– Oli yllättävää, että pääministeri Sipilä tarjoili pakettia Sdp:n puolueen puheenjohtajalle. Me kohderyhmä kovasti sitä ihmeteltiin, että tuossa kohdassa se meni väärään kohteeseen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi.

– Sipilän ehdotus oli työmarkkinapolitiikkaa, joka pitää kohdistaa työmarkkinapolitiikan tyypeille eikä puoluejohtajille, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola luonnehti.

Paavola tulkitsi Sipilän ehdotusta niin, että siinä pyydettiin työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista, mikä ei kerta kaikkiaan palkansaajapuolelle käy.

Niemi-Laine totesi, että kaikki muu on myytävissä paitsi se, mitä nyt pyydetään.

– Me emme ole myymässä tes:sien yleissitovuutta. Se on yksi asia, jota ay-liike puolustaa aina.

"Sipilältä kiusallinen teatteriesitys"

JHL:n Niemi-Laine luonnehti pääministeri Sipilän keskiviikkona eduskunnassa järjestämää luottamusäänestystä "kiusalliseksi teatteriesitykseksi", jossa käytiin pääministerin esityksestä läpi ne asiat, joita hallitus on työllisyyden eteen tehnyt.

Äänestyksen taustalla oli hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta alle 10 työntekijän yrityksissä.

Niemi Laineen mukaan nyt on sotkettu kaksi täysin eri asiaa toisiinsa: irtisanomislain heikentäminen ja työllisyyden kohentaminen.

– Se, että kansanedustajat joutuivat ihan blankona ottamaan kantaa irtisanomislain heikennykseen, on minusta parlamentaarisesti todella epädemokraattista, Niemi-Laine sanoi.

Ay-pomojen mukaan ainoa tie eteenpäin, jota kaikki haluavat, olisi päästä neuvottelupöytään. He toistivat aiemmin esiin tullutta kantaa siitä, että luottamusäänestys ei muuta tilannetta irtisanomiskiistan suhteen.

– Jokainen haluaa pöytään. Kukaan ei halua tällaista tilannetta, jossa kärpäsestä tehdään härkänen. Olisiko järjellistä mennä neuvottelupöytään, eikä uhkailla koko ajan, Superin Paavola kysyi.

Paavola totesi myös yksikantaan, että työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen ei kerta kaikkiaan käy, periaatteellisella tasolla.

– Se on aivan älytöntä, että tulisi kahden kerroksen työntekijöitä, siitä pitäisi päästä keskustelemaan.

"Irtisanomislain heikentäminen ei käy"

JHL:n puheenjohtaja Niemi-Laine totesi, että hallituksen pitää vetää irtisanomislain heikennys pois ja sen jälkeen voidaan miettiä työllisyystoimia tyhjältä pöydältä. Hän huomautti, että ay-liike on jo tehnyt työllisyystoimenpiteitä hallituskauden varrella "todella paljon".

– Tämä on vähän kuin pikkulapset, jotka koko ajan vaan vaatii lisää, lisää ja lisää. Se, mikä tässä häiritsee, on hallituksen sanelupolitiikka, jota hallitus jälleen kerran tekee, Niemi-Laine sanoi.

– Kaikki tietävät, jotka itse ovat asiaa tutkineet, että tämä ei lisää työllisyyttä, Paavola huomautti.

– Pitää muistaa, että tänään ei päätetty irtisanomislain heikennyksestä, se lakiesitys ei ole vielä eduskunnassa, Niemi-Laine lisäsi.

Superin puheenjohtaja Paavola totesi, että hallitus ei voi yksin voi sanella työmarkkinapolitiikkaa, vain huonontamalla työntekijöiden ehtoja.

– Meidän tehtävä on pitää työntekijöiden puolta. Toivon, että päästään keskustelemaan.

Lue lisää:

Luimme kiistellyn irtisanomislain luonnoksen: Uudistuksen vaikutukset jäisivät vähäisiksi – "Nettotyöllisyysreaktio olisi pieni"

Analyysi: Irtisanomiskiista ei vaimene eduskunnan äänestykseen – Aika hupenee, vaalipoteroja kaivetaan syvemmäksi

Ammattiliitoilta tyrmäys hallituksen toiveille työtaistelutoimien rauhoittamisesta: "Tämä on vasta alkua"

Hallitus sai luottamuksen eduskunnalta selvin numeroin – katso miten kansanedustajat äänestivät

Näin ensi viikon kaksipäiväinen lakko vaikuttaa: Osaa kouluista ja päiväkodeista uhkaa ruokapula, kirjastoja ja urheiluhalleja suljetaan, siivous voi jäädä retuperälle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan virkaan on valittu Markku Tervahauta. Valtioneuvosto päätti valinnasta kokouksessaan torstaina.

Tervahaudan virkakausi alkaa 1. tammikuuta 2019 ja kestää viisi vuotta.

Pääjohtaja vaihtuu, koska nykyinen pääjohtaja Juhani Eskola ei hakenut jatkokautta. Hän on jäämässä eläkkeelle. Eskola on johtanut THL:ää vuodesta 2013.

Tervahauta toimii tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikön määräaikaisessa virkasuhteessa. Hän on virkavapaalla Kuopion apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä.

Koulutukseltaan Tervahauta on lääketieteen tohtori. Lääkärinä hän on työskennellyt Leppävirralla kunnan johtavana lääkärinä vuosina 2000–2005 ja Kiuruveden kaupungin johtavana lääkärinä vuosina 1998–2000. Lisäksi hän on työskennellyt Leppävirran kunnanjohtajana vuosina 2005–2009.

THL:n pääjohtajan virkaa tavoitteli kaikkiaan 15 henkilöä.

THL on sosiaali- ja terveysministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on tarjota asiantuntijatietoa terveys- ja hyvinvointialan päätösten tueksi.

Saudijournalisti Jamal Khashoggin katoamisesta syntyneen skandaalin aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esiintynyt korostetun varovaisesti.

Trump on toppuutellut syytöksiä Saudi-Arabian kuningashuonetta vastaan ja pohtinut, että Khashoggin epäillyn murhan takana voivat olla omin luvin toimineet agentit.

Turkin viranomaisten mukaan Khashoggi murhattiin Istanbulissa Saudi-Arabian konsulaatissa, jonne hän meni 2. lokakuuta hakemaan avioliiton solmimiseen tarvitun asiakirjan.

Yksi selitys on varovaisuudelle voi olla, että Trump haluaa suojella Yhdysvaltain perinteistä erityissuhdetta Saudi-Arabian itsevaltaiseen kuningashuoneeseen.

Asekaupat painavat vaakakupissa

Trump on toistuvasti maininnut saudeihin tekeillä olevat miljardiluokan asekaupat, joita hän ei halua menettää Kiinalle tai Venäjälle.

Trump ilmoitti viime vuonna 110 miljardin dollarin arvoisista asekaupoista Saudi-Arabiaan. Lukua on yleisesti pidetty liioiteltuna – vahvistettuja kauppoja on kertynyt vain 14,5 miljardin dollarin arvosta.

Pitkälti kyseessä oli vain ilmaus aikeesta tehdä kauppoja seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Trumpin bisnekset joutuivat valokeilaan

Toisaalta on esitetty epäilyjä, että Trumpin omat bisneskytkökset Saudi-Arabian kanssa voisivat vaikuttaa hänen harkintaansa. Demokraattisenaattorit ovat vaatineet selvitystä Trumpin perheen liikeyhteyksistä saudeihin.

Trump on kiistänyt yhteydet.

– Tiedoksi, minulla ei rahoitusintressejä Saudi-Arabiassa (tai Venäjälläkään sen puoleen). Kaikki vihjaukset, että minulla olisi, ovat VALEUUTISIA, Trump kirjoitti Twitter-tilillään.

Trump siis tarkalleen ottaen sanoo, että hänellä ei ole sijoituksia Saudi-Arabiassa (tai Venäjällä).

Sen sijaan saudien ja venäläisten rahaa on virrannut hänen suuntaansa. Konservatiivisen Fox News -uutiskanavan tutkiva ryhmä vastasi presidentille pikaisesti omalla Twitter-tilillään.

Postaus listasi Trumpin ja saudien liikekytköksiä: Vuonna 1991 Trump myi jahdin saudiprinssille, vuonna 2001 Trump World Towerin 45. kerroksen saudeille, kesäkuussa 2015 Trump kertoi rakastavansa saudeja ja monet asuvat Trump-tornissa, elokuussa 2015 Trump kertoi saudien ostavan asuntoja häneltä ja käyttävän rahaa 40–50 miljoonaan dollariin, vuonna 2017 Saudi-Arabian lobbarit käyttivät 270 000 dollaria Trumpin hotellissa Washingtonissa.

Epätoivoisesta jahtikaupasta hotellibisneksiin

90-luvun alussa Donald Trump oli pahoissa talousvaikeuksissa. Hän joutui myymään 86-metrisen Trump Princess -jahtinsa velkojiensa painostuksesta. Saudimiljardööri prinssi Alwaleed bin Talal sai jahdin 20 miljoonalla dollarilla.

Sattumoisin kyseinen jahti oli alun perin asekauppias Adnan Khashoggin, Jamal Khashoggin sedän, Nabila-jahti, jonka Trump osti 80-luvulla 29 miljoonalla dollarilla.

Muutamia vuosia myöhemmin Trump joutui myymään Plaza Hotelin New Yorkissa prinssi Alwaleedille.

Nämä talousahdingossa tehdyt kaupat eivät välttämättä jättäneet Trumpille lämpimiä muistoja saudimiljardööreistä.

Kun Trump kamppaili 90-luvulla ja 2000-luvulla velkataakastaan eroon, hän houkutteli saudeja ostamaan luksushuoneistoja.

Saudi-Arabian hallitus osti vuonna 2001 kokonaisen 45. kerroksen Trump World Tower -rakennuksesta, joka sijaitsee Manhattanilla New Yorkissa.

Trump: "Rakastan saudeja"

Tarkkaa käsitystä siitä, paljonko Trump on tienannut saudilähteistä, ei ole, koska edeltävistä presidenteistä poiketen Trump on kieltäytynyt julkaisemasta verotietojaan.

– Rakastan saudeja! Monet heistä ovat tässä rakennuksessa, Trump sanoi avatessaan presidentinvaalikampanjansa Trump-tornissa New Yorkissa vuonna 2015.

– He ostavat huoneistoja minulta. He käyttävät 40 mijoonaa dollaria, 50 miljoonaa. Pitäisikö minun olla pitämättä heistä? Minä pidän heistä hyvin paljon! Trump sanoi saudeista kampanjatilaisuudessa Alabamassa vuonna 2015.

Trumpin presidenttikaudella saudidiplomaatit ovat mielellään asuneet Trumpin yhtiön omistamissa hotelleissa.

Alkuvuonna 2018 Trump International -hotelli New Yorkissa sai merkittävää lisäpotkua saudien kruununprinssin Mohammed bin Salmanin vierailusta.

Lokakuusta 2016 maaliskuuhun 2017 saudihallitukseen kytkeytyvä lobbausfirma maksoi 270 000 dollaria Trump International -hotelliin Washingtonissa.

Lobbauksella vastustettiin tuolloin lakiesitystä, joka antoi vuoden 2001 terrori-iskun uhrien omaisille hakea oikeudessa korvauksia ulkomaisilta hallituksilta, mahdollisesti siis myös Saudi-Arabialta.

Jared Kushner saudien puolestapuhujana

Saudi-Arabian suhteiden edistäjänä on kunnostautunut erityisesti Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner.

Kushner on luonut tiiviit suhteet Saudi-Arabian kunnianhimoiseen kruununprinssiin Mohammed bin Salmaniin. Molemmat ovat kolmekymppisiä perheimperiumin kasvatteja.

Kushnerin kerrotaan jopa viestitelleen suoraan kruununprinssin kanssa WhatsApp-palvelun kautta.

Kushner oli keskeisessä roolissa, kun Trumpin ensimmäinen ulkomaanvierailu presidenttinä päätettiin suunnata juuri Saudi-Arabiaan.

Kushnerin asialistalla olisi luonnostella mahdollinen Israelin ja palestiinalaisten rauhansopimus, ja sille hankkeelle hän on toivonut Saudi-Arabian tukea.

Uutiskanava CNN kirjoittaa, että Kushner on pitänyt matalaa profiilia sauditoimittajan katoamisesta syntyneen kohun aikana. Kushnerin sijaan Saudi-Arabiaan lensi ulkoministeri Mike Pompeo.

Alussa oli öljy

Sinällään Trumpin hallinnon tiiviit suhteet saudeihin ovat osa vuosikymmenien jatkumoa.

Maiden erityissuhde alkoi tietenkin öljystä. Vuonna 1933 Saudi-Arabia antoi yhdysvaltalaiselle Standard Oilille yksinoikeuden öljynetsintään Saudi-Arabian itäisessä maakunnassa.

Nykyisen Saudi-Arabin perustaja kuningas Abdulaziz ibn Saud piti yhdysvaltalaista öljy-yhtiötä eurooppalaisia parempana yhteistyökumppanina, koska hän epäili eurooppalaisten siirtomaavaltojen pyrkimyksiä Lähi-idässä.

Vuonna 1938 saudien ja amerikkalaisten yhteishanke, joka sittemmin sai nimekseen ARAMCO, löysi valtavat öljyvarannot Saudi-Arabiasta.

Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt julisti Saudi-Arabian turvallisuuden Yhdysvalloille elintärkeäksi vuonna 1943. Roosevelt sinetöi tämän suhteen tapaamisessaan kuningas Abdulazizin kanssa vuonna 1945 USS Quincy -aluksella Egyptissä.

Toisen maailmansodan jälkeen saudit ostivat ARAMCOn hiljalleen kokonaan omaan kontrolliinsa ja kansallistivat yhtiön 1980, mutta yhdysvaltalaisyhtiöt pysyivät liikesuhteissa kuningaskuntaan.

Viholliset yhdistävät

Yhdysvaltain suorat yhteydet saudien öljysektoriin vähenivät, mutta kylmän sodan vuosina maita yhdisti taistelua kommunismia vastaan.

Siinä taistelussa Saudi-Arabian levittämä äärivanhoillinen islamin-tulkinta kävi sekin aseesta.

Huippukohta Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian yhteistyössä nähtiin, kun Neuvostoliitto tunkeutui Afganistaniin 1979.

Saudi-Arabia ja Yhdysvallat yhdistivät voimansa rahoittaakseen ja aseistaakseen Afganistanin mujahediin-sissejä.

Saudi-Arabialla ja Yhdysvalloilla on ollut yhteinen vihollinen Iranissa, jonka islamilainen vallankumous vuonna 1979 järisytti Lähi-itää.

Ei suhdetta ilman piikkejä

Aina saudien ja Yhdysvaltain edut eivät ole olleet linjassa, mutta tähän asti erityissuhde on kestänyt karikot.

Se ei katkennut edes vuoden 1973 öljykriisiin, kun Saudi-Arabia yhdessä muiden öljyntuottajamaiden järjestön Opecin jäsenten kanssa julisti Jom Kippur -sodan takia öljynvientikiellon Israelia tukeviin maihin kuten Yhdysvaltoihin.

Vaaran paikka olivat myös vuoden 2001 terrori-iskut Yhdysvaltoihin.

Monet iskun tekijöistä olivat kuningaskunnan kansalaisia, ja Saudi-Arabian tukema jyrkkä islamin tulkinta oli osaltaan luonut pohjaa al-Qaidan ääri-ideologialle.

Kriisi osoittautui tilaisuudeksi: jihadistit vastustivat myös korruptoituneena pitämäänsä Saudi-Arabian kuningashuonetta, joka ryhmittäytyi Yhdysvaltain tärkeäksi liittolaiseksi "terrorisminvastaisessa sodassa".

Obama otti etäisyyttä – Trump syleilee

Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain suhteet olivat koetuksella, kun presidentti Barack Obaman hallinto ajoi saudien ja Israelin vastustamaa ydinsopimusta Iranin kanssa.

Trump puolestaan hylkäsi sopimuksen ja hänen hallintonsa suhtautuu muutenkin haukkamaisesti Iraniin.

Toisaalta edes Saudi-Arabia ei ole säästynyt piikittelyltä, kun Trump on kovaan ääneen vaatinut vastavuoroisuutta Yhdysvaltain liittolaisilta.

Trump on sanonut, ettei Saudi-Arabian kuningashuone kestäisi kahta viikkoakaan ilman Yhdysvaltain sotilaallista tukea.

– Me suojelemme Saudi-Arabiaa. Sanoisitteko, että he ovat rikkaita? Ja minä rakastan kuningasta... kuningas Salmania mutta sanoin: 'Kuningas, me suojelemme teitä. Ette olisi siellä kahta viikkoa ilman meitä. Teidän täytyy maksaa armeijallenne', Trump sanoi kampanjatilaisuudessa Southavenin Mississipin osavaltiossa lokakuussa.

Kestääkö liittolaisuus yhä?

Saudi-Arabian lukuisia siviiliuhreja vaatineet pommitukset Jemenissä eivät ole uhanneet Yhdysvaltain ja kuningashuoneen suhdetta, sillä Jemenissä tähtäimessä on yhteinen vihollinen: Iranin vaikutusvalta.

Nyt saudijournalistin katoamistapaus voi vaikeuttaa Donald Trumpin hallinnon kampanjaa Irania vastaan, kun heidän liittolaisensa hankkeessa Saudi-Arabia näyttäytyy yhtäkkiä vähintäänkin epäilyttävässä valossa.

Khashoggin murhasta huolimatta Yhdysvallat tuskin katkaisee suhteitaan saudeihin.

Kun Yhdysvallat kiristää Iran-pakotteitaan, se toivoo, että saudit lisäävät öljyntuotantoaan vähentääkseen painetta öljynhintojen jyrkkään nousuun.

Toisaalta liuskeöljyn tuotannon nousu Yhdysvalloissa on vähentänyt riippuvuutta Saudi-Arabian öljyntuonnosta. Vuonna 2017 Saudi-Arabia tuotti 9 prosenttia Yhdysvaltain raakaöljyn tuonnista.

Öljyrikkaana maana Saudi-Arabia on suuri Yhdysvaltain valtionvelan omistaja. Sillä on Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan hallussaan Yhdysvaltain valtion velkakirjoja ainakin 168 miljardin dollarin arvosta.

Toisaalta Saudi-Arabia kalpenee verrattuna suurimpiin Yhdysvaltain valtionvelan omistajiin Kiinaan ja Japaniin.

Saudiraha ostaa vaikutusvaltaa

Keskellä Khashoggin katoamisesta syntynyttä kriisiä Saudi-Arabia siirsi 100 miljoonaa dollaria Yhdysvalloille – samana päivänä, kun ulkoministeri Mike Pompeo saapui Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin keskustelemaan saudijournalistin kohtalosta.

Saudit olivat luvanneet rahat Yhdysvaltain ponnistuksiin Koillis-Syyrian vakauttamiseksi, mutta oli ollut epävarmaa, pitäisivätkö he sanansa.

Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan rahojen siirto nyt ei mitenkään kytkeydy Khashoggin tapaukseen.

Saudit ovat käyttäneet öljystä keräämäänsä varallisuutta ulkopoliittisen vaikutusvaltansa levittämiseen.

Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeisenä vuosikymmenenä Saudi-Arabia käytti arviolta 100 miljoonaa dollaria lobbaukseen Yhdysvalloissa.

Imagotyölle oli tarvetta, sillä 19 lentokonekaappaajasta 15 oli Saudi-Arabiasta.

Trumpin kaudella Saudi-Arabia on taas kasvattanut lobbauspanostuksiaan.

Vuonna 2016 Saudi-Arabia käytti lobbaamiseen 10 miljoonaa dollaria, kun taas vuonna 2017 luku oli noussut 27,3 miljoonaan dollariin, Ben Freeman, Foreign Influence Transparency Initiativen johtaja kirjoittaa artikkelissaan Saudi-Arabian lobbauksesta Yhdysvalloissa.

Tähän lukuun eivät edes sisälly lahjoitukset eliittiyliopistoille ja ajatushautomoille.

Natsi-Saksan elohopealla lastattu sukellusvene on ruostunut Norjan rannikolla lähellä Bergeniä aina siitä asti, kun brittiläinen sukellusvene upotti vihollisensa helmikuussa 1945.

U-864-sukellusveneessä on arviolta 65–67 tonnia metallista elohopeaa yli puolessatoista tuhannessa säiliössä. Elohopea oli tarkoitettu Saksan liittolaismaalle Japanille aseiden valmistamiseen. Alukseen lastattiin myös sotilaskoneiden osia ja piirustuksia.

U-864 oli kärsinyt alkuvuonna 1945 vaurioita karilleajossa ja brittilennoston pommituksessa, mutta Norjassa tehtyjen korjausten jälkeen alus oli helmikuun alussa valmis jatkamaan matkaa.

Se katkesi alkuunsa, kun brittiläiset koodinmurtajat paljastivat suunnitelman. U-864 sai peräänsä brittiläisen Venturer-sukellusveneen. Taistelu oli erittäin poikkeuksellinen, koska se käytiin täysin veden alla.

Tuntien jahdin jälkeen Venturerin torpedo katkaisi vihollissukellusveneen kahteen osaan. Kaikki aluksessa olleet 71 saksalaista miehistön jäsentä ja kaksi japanilaista insinööriä kuolivat.

Hylky painui 150 metrin syvyyteen, vajaan neljän kilometrin päähän Fedjen saaresta.

1990-luvulla saksalainen historioitsija alkoi epäillä, että U-864:ssa oli ollut lastina elohopeaa. Hän varoitti Norjan viranomaisia vuonna 2003, ja Norjan laivasto paikallisti hylyn samana vuonna saatuaan vihjeitä myös kalastajilta.

Nostaako voi eikö nostaa?

Kuluneiden vuosien varrella etenkin Fedjen asukkaat ovat tuskastuneet meressä makaavaan sukellusveneeseen ja sen myrkkylastiin. Huoli seuraavista sukupolvista on suuri, sanovat mielenosoituksiakin järjestäneet fedjeläiset.

Poliittinen keskustelu on aaltoillut hylyn nostamisesta peittämiseen. Myös elohopeasäiliöiden noutamista robottisukellusveneellä on ehdotettu.

Poliitikkojen kannat ovat vaihdelleet. Vuonna 2009 tuolloinen hallitus päätti hylyn nostamisesta, mutta käytännössä asia ei edennyt.

Rannikkovartiosto kannatti sorapeittoa jo tuolloin ja suositteli sitä myös raportissaan neljä vuotta sitten. Hallitus on nyt varannut ensi vuoden budjetissaan runsaat kolme miljoonaa euroa hylyn hautaamiseksi.

Hylyssä on myös 27 torpedoa sekä käsikranaatteja ja laukaisijoita, yhteensä noin 4,5 tonnia TNT:tä. Myös ydinenergian tuottamiseen tarkoitetuista uraanioksidista ja raskaasta vedestä on epäilyjä.

Hautaamisen on määrä sujua hylkyyn kajoamatta Norjan geoteknillisessä laitoksessa NGI:ssä suunnitellun erikoisrakenteisen lautan avulla.

Hylyn päälle kasataan metrien paksuudelta soraa ja hiekkaa. Valmista on tarkoitus tulla kesään 2020 mennessä.

Merenpohja uppoamispaikalla on epävakaa ja varsin kalteva, mikä aiheuttaa lisäpulmia. Runsaat kaksi vuotta sitten hylyn keulaosan puoleista pohjaa jo vakautettiin tuhannella tonnilla hiekkaa ja kiviä.

Loppuuko elohopeavuoto?

Hylyssä on metallista elohopeaa. Sitä arvioidaan vuotavan mereen nelisen kiloa vuodessa. Näytteiden perusteella elohopeaa on merenpohjassa 30 000 neliömetrin laajuudelta.

Karkuun päässeenä metallinen elohopea voi muuttua metyylielohopeaksi, joka on voimakas hermomyrkky. Kaloilla ja simpukoilla on taipumus varastoida metyylielohopeaa elimistöönsä.

Luonnonsuojelijat epäilevät, ettei paksukaan sorakerros eristä hylkyä kylliksi. Jo pienikin määrä elohopeaa voi tehdä kalasta syöjilleen vaarallista, he varoittavat.

Norjan rannikkovartioston mukaan kala- ja simpukkanäytteiden analyyseissä ei ole havaittu muita rannikkovesiä korkeampia elohopeamääriä. Alueen kalastus- ja veneilykielto kumottiin toissa vuonna.

Katsottavaa:

Norjan rannikkovartioston animaatio U-864:n hylyn nykytilasta. (4 minuuttia)

BBC:n dokumentti U-864- ja Venturer-sukellusveneiden taistelusta – The Hunt for U-864 (46 minuuttia)

Muutettu 18.10. klo 14: Korvattu U-864:n miehistön kuvalla kuva, joka esitti toista sukellusvenetyyppiä.

Sisä-Suomen poliisi Tampereella on saanut valmiiksi esitutkinnan, joka koskee Tesomalla vuonna 2014 tapahtunutta henkirikosta.

Perheenisän ruumis löytyi Tampereen Tesomalla kevyenliikenteenväylältä varhain maanantaina aamulla 29.12.2014. Siitä käynnistyi Suomen oloissa poikkeuksellinen rikostutkinta. Pelkästään dna-testejä on teetetty tuhat.

Vainaja löytyi noin 130 metrin päästä kävelytien mäen päällä olevasta penkistä, jonka kohdalla epäilty ja uhri ovat epäillyn kertoman mukaan todennäköisesti kohdanneet.

– Penkistä muutama metri vainajan suuntaan oli silmin havaittavissa sumu tai tippuverta lumessa, mutta teknisessä tutkimuksissa siitä ei saatu osoitettua verta eikä dna:ta. Uhrin jäljet olivat silmin havaittavissa verijälkien kohdalla ja päättyivät liukastumisjälkiin paikalla, josta uhri löydettiin, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo tiedotteessa.

Uhrissa oli useita veitsellä aiheutettuja vammoja. Epäilty murha sattui Tesomalla 28.–29. joulukuuta 2014.

Polisi on tutkinut asiaa murhana. Asia tullaan käsittelemään Pirkanmaan käräjäoikeudessa Kinnusen mukaan kuitenkin todennäköisesti tappona.

Tämä johtuu siitä, että poliisi ei saanut teknisessä tutkinnassa verijäljistä tarvittavaa tunnistusta. Myös tapahtumien kesto on jäänyt epäselväksi.

Epäilty tunnusti teon viime pääsiäisen aikana. Epäilty on kertonut lyöneensä uhria puukollaan.

Uhria oli puukotettu aiemmin

Esitutkinnassa selvisi myös, että uhria oli pahoinpidelty jo aiemmin.

Uhri oli ilmoittanut, että häntä oli puukotettu Lempäälässä yksityisasunnossa. Teko sattui 7. joulukuuta 2014.

Jari Kinnusen mukaan puukotus tuli ilmi kuulusteluissa. Sen jälkeen poliisin tutkinta löysi hätäkeskusnauhoitteen. Uhri soitti hätäkeskukseen puukotuksesta.

Jostakin syystä uhri ei kuitenkaan käynyt lääkärissä, eikä tullut tekemään poliisille asiasta varsinaista rikosilmoitusta. Vammat olivat jääneet ilmeisen vähäisiksi.

Tästä teostä epäillään vuonna 1970 syntynyttä Lempäälässä tuolloin asunutta naista. Hän on kiistänyt rikoksen.

Myös tämän asian esitutkinta on nyt päätetty ja siirretään syyttäjälle harkintaan ensi maanantaina.

Lue lisää:

Tesoman murhasta epäillyn mielentilatutkimus valmistui: "Ei mitään yllättävää"

Tesoman murhan tutkinnanjohtaja: Tekijä koputti poliisiauton ikkunaan

Tuhat dna-testiä, satoja vihjeitä, toistakymmentä nimivinkkiä: Poikkeuksellinen murhatutkinta ratkee vielä, sanoo rikosylikomisario

Klo 12.00 Lisätty tieto, että surmaa käsitellään todennäköisesti tappona.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt varhaisesta maailmankaikkeudesta galaksijoukon, jonka massan kerrotaan olevan miljoonan miljardin Auringon verran.

Jättimäinen galaksien "protosuperjoukko" on suurin ja massiivisin rakenne, joka on milloinkaan löytynyt niin varhaisesta maailmankaikkeudesta ja pitkän matkan päästä. Hyperion-lempinimen saanut galaksijoukko onnistuttiin tunnistamaan ajanhetkeltä, joka on vain noin 2,3 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, eli noin 11,5 miljardia vuotta sitten.

– Hyperion on kuin 5 000 Linnunradan tapaista galaksia, vertaa tähtitieteilijä Steffan Miefke uutistoimisto Reutersille. Hän johtaa Euroopan eteläisen observatorion (ESO) operatiivista toimintaa.

– Nämä galaksit ovat hyvin kaukana meistä, lähes maailmankaikkeuden alkuhetkissä. Ne antavat meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin miten maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksestä nykypäivään, Miefke sanoo.

Hyperionin olemassaolo voitiin päätellä ESO-avaruusjärjestön teleskoopin uusia havaintoja sekä arkistomateriaalia yhdistämällä. Myös Suomi on mukana järjestössä, jonka teleskoopit sijaitsevat Chilen aavikolla eteläisellä pallonpuoliskolla.

Tutkimus aiotaan julkaista Astronomy & Astrophysics -tiedejulkaisussa.

Varhaisia tapahtumia voidaan tutkia muun muassa punasiirtymäksi tiedetyn ilmiön avulla. Maailmankaikkeuden edelleen laajetessa kohteen aallonpituus venyy ja punasiirtymästä voidaan laskea kuinka vanhaa valo on.

Lisää aihepiiristä:

Tältä näyttää vastasyntynyt planeetta – eurooppalainen jättiteleskooppi tallensi ainutlaatuisen kuvan

Tutkijat: Universumi on kuolemassa

Saksalaislehden tiedesensaatio: Lähintä aurinkokunnan ulkopuolista tähteä kiertää elinkelpoinen planeetta

Tähtitieteilijät onnistuivat kurkistamaan elämän edellytysten syntysijoille – sai nimen Cristiano Ronaldon mukaan

Kari Enqvistin kolumni: Mikseivät avaruusolennot ole jo soittaneet?

Aiheesta muualla:

Meet Hyperion: Colossal Supercluster in the Early Universe

Ruotsin murhatun pääministerin Olof Palmen leski Lisbeth Palme on kuollut 87-vuotiaana, kertovat omaiset ruotsalaiselle uutistoimisto TT:lle.

SVT:n mukaan Palme kuoli lyhyen sairauden jälkeen.

Lisbeth Palme oli naimisissa Olof Palmen kanssa vuodesta 1956 vuoteen 1986.

Lisbeth ja Olof Palme olivat vuonna 1986 palaamassa kotiin elokuvateatterista, kun Olof Palme ammuttiin Tukholmassa Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa.

Lisbeth Palme oli murhan ainoa silminnäkijä ja tunnisti murhasta tuomitun Christer Petterssonin tekijäksi. Pettersson vapautettiin kuitenkin myöhemmin hovioikeudessa todisteiden puutteen takia. Murha on siten edelleen selvittämättä.

Lisbeth Palme oli koulutukseltaan lastenpsykologi ja työskenteli muun muassa Ruotsin Unicef-komitean puheenjohtajana.

Ruotsin Unicef on julkaissut sivuillaan kirjoituksen, jossa Palmen kuvaillaan olleen vahva ja rohkea ihminen. Puheenjohtajana ollessaan Palme teki työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Ruotsin radion haastattelu, jossa Lisbeth Palme kertoo Olof Palmesta

Lue myös:

Murha teki Palmesta kuolemattoman

Artikkelia päivitetty 18.10. klo 17:12. Lisätty linkki Ruotsin radion haastatteluun ja korjattu etunimen kirjoitusasu.