Forest Hu on juuri tällä viikolla avannut suomalaisen päiväkodin ja esikoulun Kiinan Guangzhouhun.

Se on ensimmäinen laatuaan Etelä-Kiinassa sijaitsevassa miljoonakaupungissa, vaikka siellä on toiminut vuosien ajan esimerkiksi brittiläisiä ja amerikkalaisia päiväkoteja ja kouluja.

Hu kiinnostui suomalaisesta pedagogiikasta, kun hän opiskeli kauppatieteitä ja kasvatustieteitä Hongkongin yliopistossa.

– Suomalainen varhaiskasvatus on huipputasoa maailmanlaajuisessa vertailussa. Sekä viranomaiset, koulutusalan ammattilaiset että vanhemmat ovat siitä kiinnostuneita.

Päiväkoti toimii vasta remontoidussa rakennuksessa, jossa on paljon tilaa ja valoa. Salissa leikkii vain neljä lasta. Yksi heistä on Mandy Chaon nelivuotias Cindy-tytär.

Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska hän haluaa, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa.

– Täällä lapset ovat vapaampia kuin kiinalaisessa päiväkodissa. Heillä saa olla omia mielipiteitä, ja he saavat itse valita, mitä leikkivät.

Chaoon on tehnyt vaikutuksen myös se, että suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat haluavat saada vanhemmilta mahdollisimman paljon tietoa lapsesta.

– Kun he tietävät lapsesta enemmän, he pystyvät auttamaan häntä paremmin. Sitä minäkin haluan.

Johtaja Hun tavoitteena on saada kaikki 250 hoitopaikkaa täyteen. Ovet ovat avoimina kiinnostuneille vanhemmille, joita on tullut runsaasti tutustumaan päiväkotiin.

Suomalaisella koulutuksella on hyvä maine Kiinassa, mutta vanhemmat harkitsevat silti tarkkaan, millaisen päiväkodin lapselleen valitsevat.

Osa haluaa, että remontoitu rakennus tuulettuu kuukauden ajan ennen kuin lapset aloittavat hoidossa siellä. Toiset pyytävät nähtäväkseen raportteja sisäilman laadusta.

Kiinalaispäiväkodeissa on valvontakameroita ja vartijoita

Myös lasten turvallisuus huolettaa kiinalaisvanhempia. He haluavat, että pöytien terävät kulmat suojataan. He haluavat myös tietää, kuinka monta vartijaa ja valvontakameraa päiväkodissa on.

Videokamerat kuuluvat tyypillisesti kiinalaisiin päiväkoteihin, ja usein on myös tapana, että vanhemmilla on mahdollisuus seurata päiväkodin toimintaa videoyhteyden kautta.

Myös Hun päiväkodissa on videovalvonta. Hän aikoo kuitenkin vakuuttaa vanhemmat siitä, että nämä voivat luottaa päiväkotiin, vaikka eivät pääsisi videoyhteyden ääreen.

Se ei ole Suomessakaan tapana.

Vanhempia huolettaa, antaako juuri suomalainen päiväkoti lapselle riittävät valmiudet

Forest Hun päiväkoti saa suomalaisen pedagogiikan Hei Schoolsin konseptista. Se on Helsingin yliopistosta ponnistanut start up -yhtiö, joka vie suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle.

Kohdemarkkinoilta etsitään paikallinen kumppani, joka omistaa päiväkodin. Tämä voi olla esimerkiksi kunta tai yksityinen toimija.

Yhtiö perusti ensimmäisen pilottipäiväkodin Kiinan Baotouhun syyskuussa 2017. Siellä on jo yli sata lasta.

Molemmissa päiväkodeissa on sekä kiinalainen operatiivinen johtaja että suomalainen pedagogiikasta vastaava johtaja.

Guangzhoussa Forest Hu hoitaa itse operatiivisen johtajan tehtävää ja hän on myös yksi päiväkodin omistajista.

Pedagogisena johtajana toimii Anna-Maija Kuokkanen. Hän on huomannut, että suomalaisen varhaiskasvatuksen hyvästä maineesta huolimatta kiinalaisia vanhempia mietityttää se, antaako juuri suomalainen päiväkoti kaikki ne valmiudet, joita lapsella pitää olla, kun tämä siirtyy kouluun.

Runonlausunta ja soittotaito ovat kunniassa

Kiinassa kilpailu hyvistä koulupaikoista on kovaa. Yksityiskoulut järjestävät lapsille haastatteluja, joissa arvioidaan esimerkiksi lasten matemaattista ja englannin kielen taitoa. Plussaa on, jos lapsi osaa vielä lausua runoja ja soittaa pianoa.

Kuokkasella on vastaus valmiina vanhemmille. Suomalaiseen pedagogiikkaan yhdistetään paikallisia piirteitä.

– Meillä on oma opetussuunnitelma, mutta huomioimme myös paikalliset tarpeet.

Guangzhoun keskiluokka on varakasta, ja vanhemmat ovat valmiita maksamaan lastensa päivähoidosta. Hun uudessa päiväkodissa kuukausimaksu on noin tuhat euroa. Hänen mielestään hinta on kohtuullinen paikallisille perheille.

– Tulevaisuudessa yhä useammat kiinalaiset haluavat lapsilleen kansainvälistä brändättyä koulutusta.

Kasvava keskiluokka haluaa laatua

Kehittyvien markkinoiden kasvava keskiluokka on myös espoolaisen FinlandWay International Preschoolsin tähtäimessä.

Yhtiön viisi ensimmäistä päiväkotia ja esikoulua aloitti toiminnan Perun Limassa alkuvuonna 2018, ja kuudes yksikkö toimii Brasilian Sao Paulossa. Niissä on yhteensä noin viisisataa lasta.

Suomalainen konsepti jalkautetaan kohdemaahan joko franchise- tai lisenssisopimuksella.

– Meidän kohdemarkkinoillamme julkinen puoli ei aina pysty tarjoamaan laadukasta koulutusta, joten yksityinen sektori voi olla ainoa vaihtoehto vanhemmille, jotka etsivät parasta ratkaisua lapsilleen. Me tarjoamme hyvää hinta-laatusuhdetta näille suurille väestöryhmille, sanoo toimitusjohtaja Noora Laitio.

Vanhemmat maksavat useita satoja dollareita kuussa yhtiön päivähoidosta.

– Etelä-Amerikassa ja Aasiassa ei yleensä subventoida koulumaksuja eli vanhemmat maksavat lapsen koulutuksen omasta pussistaan. Se voi olla jopa neljänneksen tai kolmanneksen talouden tuloista. Tämä tarkoittaa noin 300–700 dollaria kuukaudessa, Laitio sanoo.

Kiinan tapaan myös Perussa perinteinen varhaiskasvatustyyli on pitkälti koulumaista pänttäämistä. Laition mukaan Suomen hyvä maine avaa monia ovia Etelä-Amerikassa, mutta vanhempia pitää silti vakuutella siitä, että lapset todellakin oppivat leikkimällä, kuten Suomessa on tapana.

– Suomalaiset opettajat tuovat tarinoita ja asiayhteyksiä leikin kautta luokkahuoneeseen. Tämä on uutta maailmalla. Oppiakseen numeroita ei tarvitse istua pulpetissa, vaan ne voi oppia vaikka kauppaleikin kautta.

Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Jonna Kangas

Yhtiön pedagoginen johtaja Jonna Kangas on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen lehtori. Hänen mukaansa leikkimällä oppiminen valaa lapsiin itseluottamusta.

– Leikki on turvallinen ympäristö kokeilla uusia asioita ja rooleja. Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Se kehittää sinnikkyyttä, Kangas sanoo.

Uusi päiväkoti nyt Vietnamiin

Nyt yhtiö laajentaa toimintaansa Vietnamiin, jossa se alkaa tarjota varhaiskasvatusta yhteistyössä Quality Training Solutions Vietnam -yhtiön kanssa. Se on yksi Vietnamin johtavista koulutusalan organisaatioista, jolla on partneriyhtiöitä myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Ensimmäinen päiväkoti avataan ensi maaliskuussa Saigoniin. Ilmoittautuminen on juuri avattu vanhemmille.

Sekä Hei Schoolsin että FinlandWay International Preschoolsin tavoitteena on, että ulkomaalaisissa päiväkodeissa ei pitkällä tähtäimellä työskentele pysyvästi suomalaista henkilöstöä vaan paikalliset ammattilaiset koulutetaan suomalaisiin oppeihin. Esimerkiksi Perussa päiväkodit toimivat jo kokonaan paikallisella työvoimalla.

Lue myös:

Pekingissä voi pian shoppailla suomalaispäiväkotien oppeja – Kiinalainen isoäitikin tietää, että ne ovat parhaita maailmassa (10.10.2017)

Koulutusviennistä voi tulla Suomen seuraava hittituote (14.6.2017)

Koulutusvienti on kasvava bisnes – kiinalaisrehtorit opissa Suomessa: "Olemme huomanneet, että lapset ovat hyvin iloisia koulussa" (9.12.2017)

Suomen koulutusviennin huikein harppaus: Startup-oppia Pohjois-Koreaan (1.6.2016)

Lapin käräjäoikeus on hylännyt syytteen veropetoksesta, joka liittyy joulupukkina esiintymiseen ulkomailla.

Syyttäjä vaati 60-vuotiaalle miehelle rangaistusta veropetoksesta, koska katsoi tämän salanneen Japanista saatuja tuloja yli 18 000 euron edestä kolmen vuoden aikana. Myös verohallinto halusi miehelle rangaistuksen veropetoksesta. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2011-2014.

Mies kiisti syytteen ja verotietojen salaamisen. Mies uskoi, että tiedot joulupukkikeikoista oli ilmoitettu oikein ja hän korjasi asian, kun oli huomannut virheen. Hän kertoi myös, että virhe johtui epäselvästä lainsäädännöstä ja viranomaisten puutteellisista ohjeista, jotka johtivat häntä harhaan.

Virheen huomattuaan mies oli maksanut aiemmin maksamatta jääneet verot.

Mies oli esiintynyt joulupukkina useissa maissa eri puolilla maailmaa. Japanissa toiminta oli järjestetty toisen yrityksen kautta, jonka oli pitänyt maksaa kaikki verot.

Lapin käräjäoikeus katsoi, ettei mies ollut välttänyt veroja ja hylkäsi syytteen.

Ratkaisu ei lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimpaan oikeuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lakihankkeen vaihtoehtohoitojen rajoittamiseksi. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on antanut tehtäväksi vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun seuraavaa hallituskautta varten.

Saarikko perustelee lakihanketta sillä, tarkempaa lainsäädäntöä vaihtoehtohoidoille on toivottu perusteellisesti jo kauan.

Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita antavat usein terveydenhuollon ulkopuolella toimivat henkilöt. Vaihtoehtohoidoista käytetään myös nimitystä uskomushoidot.

Viime aikoina huolta ovat herättäneet esimerkiksi hopeaveden juottaminen lapsille sekä ihoa syövyttävän mustan salvan käyttö. Myös eheytyshoidot ja terveysvaikutuksilla mainostettu ravintovalmistemarkkinointi lasketaan vaihtoehtohoitoihin.

Hopeavettä myytiin ja markkinoitiin sairauksia parantavana, vaikka se voi aiheuttaa sisäelinvaurioita. Mustaa salva taas käytettiin isosyövän hoitoon ja mainostettiin "maagisena lääkkeenä", vaikka se saattaa syövyttää reikiä ihoon.

Kun Yle kertoi mustan salvan käytöstä syöpälääkärille, lääkäri järkyttyi ja kertoi, että kenenkään ei pidä sitä juoda. Myös yhdysvaltain ihotautilääkärit ovat varoittaneet aineen käyttämisestä.

Vaihtoehtohoitojen vaaroista ovat varoittaneet monet terveyden asiantuntijat, kuten esimerkiksi THL ja Lääkäriliitto. THL:n mukaan hopeaveden käyttö lääkkeenä on yksiselitteisesti haitallista ja hopeaveden juomisessa piilee myrkytysvaara.

Vähäistä sääntelyä, puutteita valvonnassa, asiakkaan heikko oikeusturva

STM:n mukaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö on lisääntynyt ja vaihtoehtohoidoista on vain hyvin yleisluonteista säätelyä. Ministeriö kantaa huolta vähäisestä sääntelystä, valvonnan puutteista ja asiakkaan heikosta oikeusturvasta.

Ongelman ytimessä ovat erityisesti vaihtoehtohoitojen turvallisuus ja harhaanjohtava markkinointi. Terveydenhoitoa säädellään yleisesti ammattihenkilölailla, mutta vaihtoehtohoitoja ei.

Valvira voi puuttua vain laillistettujen terveydenhuollon ammattilaisten toimintaan. Vaihtoehtohoitojen antajien toimintaan ei voida puuttua, sillä he eivät kuulu virallisen terveydenhuollon piiriin.

Tämä heikentää uskomushoidossa käyvän oikeusturvaa suhteessa tavallisessa terveydenhuollossa asioivaan, mikäli hoitovirheitä tapahtuu. Toisin sanoin: kuka vastaa siitä, jos vaihtoehtohoitaja pilaa ihmisen terveyden?

– Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen itsenäisiin päätöksiin kykenemättömille henkilöille tai alaikäisille voi aiheuttaa suurta haittaa. Suurimmat riskit liittyvät siihen, että vaihtoehtohoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon aloittamista, se voi aiheuttaa sairauden pahenemista tai sillä voi olla haittavaikutuksia, ministeri Saarikko toteaa.

– Tämä on suuri syy siihen, että vaihtoehtohoidoille ja niiden harjoittamiselle tarvitaan tarkempaa lainsäädäntöä, hän jatkaa.

Vaihtoehtohoitajat rekisteröitäväksi – laki suojaisi erityisen haavoittuvia potilasryhmiä

Saarikon mukaan tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä.

Edellisen kerran vaihtoehtohoitojen rajoittamista selvitettiin vuonna 2009. Silloin sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti, että vain terveydenhuollon ammattihenkilöt saisivat hoitaa erityisen haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvia. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa.

Lisäksi ehdotettiin, että muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa. Saarikko kertoo kannattavansa näitä linjauksia.

Lue lisää:

Lääketieteen opiskelijat aloittivat taistelun uskomushoitoja ja huuhaata vastaan – "Emme halua paasata, vaan keskustella"

Terveyssosiologi syyttää eduskuntaa puoskarilain jarruttelusta – Päivi Räsäsen mukaan taustalla isoa bisnestä ja poliitikkoihin vaikuttamista

”Ainoa tunnettu aine, joka hyökkää suoraan syöpäsoluja vastaan” – moni vaihtoehtoisia syövänhoitomenetelmiä markkinoiva vierittää vastuuta paranemisesta potilaille

”Koko kroppani sanoi EI” – Maria kieltäytyi syöpähoidoista ja turvautui sen sijaan monenlaisiin vaihtoehtohoitoihin, kahviperäruiskeista aprikoosinsiemeniin

Suomalaisyrittäjä on hoitanut ihosyöpää erittäin vaarallisella mustalla salvalla – voi syövyttää reiän luuhun asti

Hoitokeinona markkinoitu hopeavesi vaarallista suun kautta nautittuna. Annetaan silti lapsille antibioottien sijaan

Analyysi: Miksi uskomushoitoja ei valvota – Puoskarilaki jäänyt jo neljän ministerin kaappiin

Tuoreessa Kantar TNS:n puoluebarometrissa puolueiden järjestys on mennyt osin uusiksi.

Myönteisimmät arviot suomalaisilta saa SDP, johon vähintään melko myönteisesti suhtautuu nyt 43 prosenttia suomalaisista. Viime kevään mittaukseen verrattuna SDP:n tulos on parantunut 6 prosenttiyksikköä.

Samalla SDP ohitti niukasti vihreät. Vihreisiin myönteisesti suhtautuu 42 prosenttia suomalaisista. Kevään mittauksesta vihreille on tullut pudotusta 4 prosenttiyksikköä.

Vasemmistoliittoon myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut ja puolue menee mittauksessa kokoomuksen ohi kolmannelle sijalle. Vasemmistoliittoon suhtautuu nyt myönteisesti 38 prosenttia suomalaisista, kun taas kokoomukseen myönteisesti suhtautuvia on 36 prosenttia.

Kokoomukseen myönteisesti suhtautuvien osuus on pysynyt lähes ennallaan viime keväästä. Keskustaan myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 33 prosenttia.

Perussuomalaisiin myönteisesti suhtautuu vain 18 prosenttia suomalaisista, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin puoli vuotta sitten.

Kuudesta suurimmasta puolueesta perussuomalaisiin suhtaudutaan kielteisimmin. Suomalaisista 74 prosenttia suhtautuu perussuomalaisiin vähintään melko kielteisesti.

Toiseksi karuimmat arviot saa keskusta, johon kielteisesti suhtautuu 59 prosenttia suomalaisista.

Suhtautumista pienimpiin eduskuntapuolueisiin ei barometrissa selvitetty.

Enemmistö suomalaisista ajattelee hallituksen onnistuneen huonosti

Kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista ajattelee Juha Sipilän (kesk.)hallituksen onnistuneen tehtävässään huonosti tai melko huonosti. Näin ajattelee 62 prosenttia suomalaisista.

Vajaa kolmasosa suomalaisista ajattelee Sipilän hallituksen onnistuneen tehtävässään vähintään melko hyvin.

Hallitukseen tyytyväisiä on nyt hieman enemmän kuin puoli vuotta sitten, mutta toisaalta myös tyytymättömien määrä on lisääntynyt. Tämä selittyy sillä, että aiempaa useammalla vastaajalla on mielipide hallituksesta.

Myöskään opposition toimintaan ei olla tyytyväisiä, vaan sen ajatellaan selviytyneen tehtävästään heikommin kuin hallitus. Kolme prosenttia vastaajista arvioi opposition onnistuneen tehtävässään hyvin, 22 prosenttia melko hyvin.

Kyselyssä selvitettiin myös äänestysaikeita. 70 prosenttia suomalaisista ilmoitti aikovansa varmasti äänestää eduskuntavaaleissa. Tulos on suunnilleen sama, kuin vastaavana ajankohtana ennen viime eduskuntavaaleja vuonna 2014.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS syys-lokakuussa. Haastateltujen kokonaismäärä on 1 233 ja tulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

Ylen kysely: Demareiden suosiossa yllätyshyppäys, vihreiden kannattajapako vain kiihtyy

Osa Seinäjoen uutta keskustoria päällystävistä kivistä tulee Aasiasta. Katteeksi on valittu esimerkiksi vietnamilaista vulkaaniperäistä basalttia.

Basalttia käytetään torille tulevan pintakuvioinnin eli Räsymatto-nimisen työn tummiin raitoihin. Mattokuvio koostuu monenkokoisista ja -värisistä kivistä.

Seinäjoen kaupunki kilpailutti keskustorin rakennusurakan ja hinnaksi tuli kaikkineen 2,9 miljoonaa euroa. Urakan voitti Rakennusliike K. Karhu ja kivet kuuluivat kokonaisurakkaan.

– Hintaan sisältyy kaikki torikannesta ylöspäin ja kaikki kiinteät kalusteet, valaisimia lukuunottamatta, valaisee kaupungininsinööri Kari Havunen.

Laatu ja koko määritelty

Kaupunki on urakkatilauksessaan määritellyt kiville koon ja laadun, kuten värin ja paksuuden, muuten valinnat tekee urakoitsija. Yleensä viime kädessä hinta ratkaisee, Kari Havunen myöntää.

– Tietysti toivoisi, kun Suomessa asutaan, että voisimme käyttää mahdollisimman paljon suomalaista graniittia, joka on maailman vanhinta kiveä ja hyvää kiveä. Mutta urakoitsija tietenkin hankkii kivensä mistä parhaaksi näkee.

Kivibisnes on kansainvälistä ja lopulta hinta ja saatavuus määräävätkin, mistä kivet tulevat, kerrotaan Rakennusliike K. Karhulta.

Keskustorin päällystettävä pinta-ala on noin 8500 neliötä, josta luonnonkiviä on 5500 neliötä ja loput 3000 neliötä betonikiviä.

Torikivistä kaksi kolmasosaa eli suurin osa tulee kuitenkin Suomesta. Esimerkiksi kaikki betonikivet tulevat Suomesta ja myös osa graniitista.

Maailman ensimmäiset 200 gramman painoiset pienet einespizzat tulivat ulos Pirkanmaan Sahalahdella sijaitsevan Saarioisten tehtaan uunista huhtikuussa 1981.

Einespizzojen suuri kysyntä yllätti valmistajan. Suosio kasvoi kasvamistaan ja kansa nimesi tuotteen ulkonäön perusteella roiskeläpäksi. Lähes jokaisella suomalaisella on roiskeläpästä vahva mielipide ja jonkinlainen tunnekokemus. Niiden voimin on niin festaroitu kuin opiskeltu tenttiin, sekä juhlittu iloisia lastenjuhlia.

Pakastepizzat oli keksitty jo 1950-luvulla ja lukemattomia erilaisia versioita pizzasta oli toki aiemminkin maailmalla tehty. Uutta suomalaisessa kätevästi pakatussa pienessä pyöreässä pizzaversiossa oli sen helppous ja edullisuus. Sen pystyi syömään kylmänä tai lämpimänä ja vaikkapa suoraan paketista tai sivistyneemmin lautaselta.

Kauppojen einestarjonta oli 1980-luvulla toki vielä hyvin vaatimatonta. Einespizzojen suosioon vaikutti osaltaan myös mikroaaltouunien yleistyminen. Se teki valmisruokien lämmittämisestä helppoa ja nopeaa.

Nykyisin Saarioisten roiskeläpät tehdään Valkeakoskella. 1980-luvun lopulta asti pizzalinjalla työskennelleen Asta Pietiläisen mielestä eksoottisin vuosien mittaan testattu täyte on kokeiluksi jäänyt muikkupizza. Ylivoimaisesti suosituin on sen sijaan ollut ja on edelleen jauhelihapizza.

– Keskustelut ja vaatimukset suolan määrän vähentämisestä ovat saaneet miedät vähentämään sen käyttöä. Muuten me teemme jauhelihapizzan samalla tavalla kuin 80-luvulla, sanoo tehtaanjohtaja Harri Merisalo.

Koneet ovat kuitenkin korvanneet ihmisiä. Nykyisin pizzalinjalla tarvitaan kaulainkoneen ja erilaisten täytteidenannostelijoiden lisäksi vain kaksi työntekijää valmistamaan pizzat taikinasta uunivalmiiksi. Aikoinaan ihmiskäsiä tarvittiin kolmetoista paria. 13 minuuttia kestävän paistamisen jälkeen pizzat jäähdytetään ja kolme ihmistä hoitaa pizzojen pakkaamisen.

– Kun taikina lähtee linjan alkupäästä, on pizza noin tunnin kuluttua paketissa, laskee pizzanpakkaaja Tarja Vesanen.

Valkeakosken roiskeläppätuotannon huippuvuodet olivat vuosituhanteen vaihteessa. Tuolloin uuden vuoden juhlinnassa kului vuosittain puoli miljoonaa pizzaa, minkä takia niitä täytyi alkaa valmistaa kesken joulunpyhien. Toinen sesonki oli Vappu.

Sittemmin menekki on hiipunut. Syynä on koventunut kilpailu ja merkittävästi lisääntynyt suolaisten einesvaihtoehtojen tarjonta. Silti valmispizzat ovat maksalaatikon ohella valmisruokamarkkinoiden myydyimpiä tuotteita. Varsinaisia sesonkeja ei ole, vaan pizzoja menee tasaisesti ympäri vuoden. Se kertoo ruokalajin arkipäiväistymisestä.

Roiskeläppäbisneksen markkinajohtaja on tällä hetkellä Atria, joka kertoo valmistavansa 15 miljoonaa pikkupizzaa vuodessa. Saarioisten vastaava luku on 12 miljoonaa. Einespizzalla on siis edelleen vahva aseman suomalaisten ruokapöydissä. Roiskeläpät ovat kaiken lisäksi vain osa kauppojen monipuolisesta eines- ja pakastepizzatarjonnasta.

Katso Puoli seiskan Klassikko-juttu Yle Areenasta.

Hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa kielletään vuonna 2029.

Energiaveron muutokset merkitsevät puolestaan muun muassa sitä, että maakaasun asema suhteessa kivihiileen paranee.

Hallituksen esitys lähtee nyt eduskuntaan. Lait hyväksyttäneen ensi vuoden puolella.

Ilmastonmuutosta on hillittävä

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että kaikilla hallituksen lakiehdotuksilla on sama maali eli ilmastonmuutoksen hillitseminen.

– Kivihiilen osalta haluamme olla sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa, Tiilikainen muotoilee. Toisaalta energia–alalla toimivien firmojen on hyvä tietää, millä aikataululla päätöksiä on tehtävä.

Kivihiilikielto liittyy vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Tavoitteeksi on kirjattu, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa luovutaan asteittain. Ensimmäisenä katkolla on siis hiili.

Laskelmien mukaan kivihiilikiellon myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät Suomessa vuosittain noin miljoonalla tonnilla. Myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muut päästöt vähenisivät.

Vaikka kivihiilen käyttö energialähteenä onkin koko ajan vähenemässä, monien suurten kaupunkien voimaloissa käytetään yhä paljon kivihiiltä. Näin tapahtuu muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Biopolttoaineista kova kysyntä

Esimerkiksi energiayhtiö Helen Oy sanookin olevansa valmiina kivihiilestä luopumiseen. Tosin yhtiö moittii hallituksen lakiesitystä siitä, että vaikka se nopeuttaa investointipäätöksiä, se samalla estää uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen.

– Ongelmana on aikataulu. Tulossa on monenlaisia teknologioita kuten geoterminen energia tai pienet ydinvoimalaitokset, yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä sanoo.

Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen vuoden 2024 loppuun mennessä. Korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Salmisaaressa on uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alla uusi maanalainen lämpöpumppulaitos.

Yhtiön mukaan nopein tapa korvata kivihiiltä on biomassan käyttö. Helen pitääkin biopolttoaineiden saatavuutta merkittävänä kysymyksenä, sillä kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Hanasaaren voimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi tarvitaan 1–2 biolämpölaitosta.

Liikenteeseen lisää biopolttoainetta

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kivihiilikielto aiheuttaisi eniten kustannusvaikutuksia Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa. Niiden korvausinvestointeja pitäisi aikaistaa.

Ministeriön mukaan muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan muulla tuotannolla jo ennen vuotta 2030.

Ennenaikaisesta laitteistojen käytöstä poistamisesta aiheutuvien kustannusten suuruus olisi noin 38 miljoonaa euroa. Korvausinvestointien lisäkustannukset olisivat 14–23 miljoonaa euroa.

Hallitus antoi siis tänään myös polttoaineiden jakeluvelvoitteita koskevat lakiehdotukset. Biopolttoaineita koskeva jakeluvelvoite kiristyy tasaisesti 2020-luvulla.

Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoite kasvaisi vuodesta 2021 lähtien 18 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2029.

Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä olisi osa korvattava vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä. Velvoite olisi aluksi kolme prosenttia, ja vuonna 2028 jo kymmenen prosenttia.

Lue myös: Kivihiilen kohtalo on sinetöity, mutta Helsinkiin ajetaan viikoittain täysiä hiililaivoja Venäjältä

Siilinjärveläinen Leena Koponen oli noin neljävuotias, kun hän alkoi saada poissaolokohtauksia. Lelut tippuivat pikkutytön käsistä ja hän vain tuijotti kaukaisuuteen ympäristöään huomioimatta. Epilepsiaa epäiltiin, mutta aivosähkökäyrästä ei löytynyt mitään poikkeavaa.

Teini-ikäisenä 80-luvulla hänellä oli anoreksiatyyppisiä oireita ja itsetuhoisia ajatuksia. Kahdesti hän kävi psykologin puheilla. Psykologi olisi halunnut jutella Koposen äidinkin kanssa, mutta siihen äiti ei suostunut. Niin psykologilla käynnit jäivät.

– Minulla oli aika kaoottinen lapsuus. Minua kiusattiin koulussa. Isälläni oli alkoholiongelmia ja hän oli sairaalloisen mustasukkainen. Vanhempani erosivat, kun olin 11-vuotias. Äiti yritti parhaansa, hän kävi töissä ja piti huushollia pystyssä, mutta hänellä oli omat ongelmansa, Koponen kertoo.

Koposen äiti sairastui myöhemmin psykoosiin. Häntä hoidettiin samassa paikassa, jossa hän oli aiemmin työskennellyt, Harjamäen sairaalassa. Koponen uskookin, että hänen omat mielenterveysongelmansa juontavat paitsi perusturvattomasta lapsuudesta myös geenitekijöistä.

Yhteisöllisyys suojaa suomenruotsalaisia

Myös asiantuntijat mainitsevat perimän ja taustan vaikutukset vastatessaan kysymykseen, miksi Itä-Suomessa on enemmän vakavia mielenterveysongelmia kuin muualla Suomessa.

2000-luvun alussa julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyi eniten psykooseja ja Lounais-Suomessa vähiten. Tutkimuksen mukaan psykooseja esiintyy Suomessa 3,5 prosentilla väestöstä. Kuopion yliopistosairaalapiirissä niiden esiintyvyys oli noin neljä prosenttia ja Oulun yliopistollisen sairaalan noin 4,6 prosenttia.

Kelan psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuuden perusteella Itä-Suomessa on edelleen enemmän psykooseja kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaari on tutkinut vakavien mielenterveysongelmien alueellista jakautumista.

– Ero alueiden välillä liittyi syntymäpaikkaan, ei muuttoliikkeeseen, ja tämä viittaisi varhaisiin riskitekijöihin ja perimän eroon. Syitä on kuitenkin monia, eivätkä ne ole kiveen hakattuja.

Suvisaari muistuttaa, ettei Terveys 2000 -tutkimuksen löydöksiä voida suoraan soveltaa nykyhetkeen, sillä maailma on muuttunut.

– Tutkimukseen haastatellut ihmiset olivat syntyneet vuosien 1900–1970 välillä ja kasvoivat siis hyvin erilaisessa Suomessa. Tuolloin Pohjois- ja Itä-Suomessa oli paljon köyhempää kuin etelässä ja lännessä.

Suvisaaren mukaan mielenkiintoista on, että suomenruotsalaisilla näyttää olevan pienempi riski sairastua skitsofreniaan kuin suomenkielisillä.

– Siihen eivät vaikuta absoluuttiset tulot, vaan sosiaalinen pääoma. Se tarkoittaa sitä, että tuetaan toisia, lähellä on muita ihmisiä, asioita tehdään yhdessä. Se voi selittää suomenruotsalaisten hyvää terveyttä ja hyvää mielenterveyttäkin.

Kuopion yliopistollisen sairaalan Mielenterveys ja hyvinvointi -palvelukeskuksen johtajan, professori Heimo Viinamäen mukaan geneettiset syyt selittävät idän ja lännen eroa vaikeiden mielenterveyshäiriöiden osalta.

– Itä–länsi-ero on pysynyt niin kauan, että se on ainoa järkevä selitys. Joskaan emme tunne tarkasti, mistä geenistä ero johtuu. Suomessa tehdään tällä hetkellä suurta skitsofreniaan ja yleensä psykooseihin liittyvää geenitutkimusta, mutta sen tuloksia ei vielä tiedetä.

Leena Koponen haki parikymppisenä apua ongelmiinsa psykologin vastaanotolta ja saikin sairaanhoitajaopinnot suoritettua. 90-luvun lamassa hänelle tarjottiin vain keikkatöitä ja lyhyitä sijaisuuksia.

Lasten syntymän jälkeen hän ei pystynyt enää palaamaan töihin. Masennus esti työskentelyn sairaanhoitajana eikä alanvaihto floristiksi ollut Kelan mielestä realistinen ajatus.

– Oma lääkärini ehdotti, että olisin tehnyt lyhyempää työpäivää kolmena päivänä viikossa. Vakituiselle työntekijälle tällainen järjestely olisikin ehkä onnistunut, mutta minulla ei vakituista työpaikkaa ollut.

Keskustelujen jälkeen Koposelle myönnettiin työkyvyttömyyseläke.

– Toisaalta se oli hyvä, koska olen saanut rauhassa itseäni kuntouttaa. Toisaalta haluaisin olla vielä jollakin tavalla yhteiskunnalle hyödyllinen.

Koposella on Pohjois-Savossa monia kohtalotovereita. THL:n asiantuntija-arvion mukaan maakunnassa on mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saavia eniten koko maassa, 4,4 prosenttia 16–64-vuotiaasta väestöstä.

Vaikka muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa asukkaiden terveys paranee, on Kuopiossa tilanne THL:n mukaan päinvastainen. Erityisesti Kuopiossa on muihin kaupunkeihin verrattuna paljon vaikeita mielenterveysongelmia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysindeksin mukaan Kuopiossa hoidetaan itsemurhaa yrittäneitä ja jäädään mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin muualla maassa keskimäärin.

THL:n mielenterveysindeksi jakautuu kolmeen osaan: 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset 2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet 3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet. Jos luku on alle sata, mielenterveyden ongelmia on edellä mainittujen asioiden valossa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Professori Heimo Viinamäen mukaan luvut kertovat myös siitä, että Kuopiossa psykiatrinen hoitojärjestelmä toimii melko hyvin. Myös psykoosia näyttäisi Kelan erityiskorvattavuusoikeuksien perusteella esiintyvän Kuopiossa muuta maata enemmän.

– Kuopion alueella kaikki tarvitsevat saavat psykoosiin ilmaislääkeoikeuden. Työkyvyttömyyseläkettä tarvitsevat saavat lausunnon ja tutkimukset työkyvystään. Itsemurhayrityksen jälkeen Kuopiossa hoidetaan ja tarkkaillaan potilasta sairaalassa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa. Tässä mielessä korkea indeksiluku on myönteinen asia.

Hullun leima otsassa

Nyt Leena Koposen elämä on melko tasapainoista. Hän tekee vapaaehtoistöitä ja kouluttautuu kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijana hän haluaa auttaa muita mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia.

Ylen juttuun hän suostui omalla nimellään ja kasvoillaan osaksi voidakseen hälventää mielenterveysongelmiin edelleen liitettyä häpeää ja puhumattomuuden kulttuuria.

– Kun ihminen selviytyy sydänkohtauksesta tai syövästä, se on kunnia-asia ja hän on sankari. Kun ihmisellä on vakava masennus, hän saa otsaansa hullun leiman loppuiäksi.

Koponen itse ei tiennyt suvussaan kulkevista mielenterveysongelmista, koska niistä ei puhuttu. Vaikeneminen lisää häpeää.

– Se, että ihmiset suhtautuvat ennakkoluuloisesti mielenterveysongelmiin, johtuu osin tietämättömyydestä. Itse olen kuullut vasta aikuisiällä oman sukuni mielenterveysongelmista. Omille lapsilleni olen puhunut näistä asioista avoimesti.

Koponen toivoo, että yhteiskunta suhtautuisi armollisemmin mielenterveyskuntoutujaan. Hän on itsekin joutunut muuttamaan käsitystään työn merkityksestä.

– Opin kotona, että työ on kaikki kaikessa. Kun koin, etten pärjää töissä niin hyvin kuin pitäisi, se oli valtava pettymys. Itsekin ajattelin, että joko työt tekee täydellisesti tai muuten on täysi luuseri.

"Kukaan ei ole pelkästään sairas tai terve"

Heimo Viinamäen mukaan työelämän kasvaneet vaatimukset ovat vaikuttaneet mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Työpaikkojen kiire ja vaatimustaso ovat 20 viime vuoden aikana kasvaneet merkittävästi.

Isoissa työpaikoissa voidaan Viinamäen mukaan tehdä joustoja ja muokata työtaakkaa työntekijän sen hetkiselle kunnolle sopivaksi. Pienemmissä työpaikoissa tilanne voi olla hankalampi.

– Lievätkin mielenterveysongelmat vaikeuttavat työssä selviytymistä. Se on iso ongelma, koska kukaan ihminen ei ole pelkästään sairas tai pelkästään terve.

Leena Koponen toivoo, että mielenterveyskuntoutujille tarjottaisiin osa-aikaista työtä, opiskelumahdollisuuksia ja tukea riittävän aikaisin, ettei kukaan putoaisi turvaverkkojen ulkopuolelle.

Hän haluaisi myös, ettei häntä määriteltäisi vain masennuksen kautta.

– Tykkään tehdä asioita käsilläni: virkata, neuloa, askarrella, leipoa ja maalata. Olen aika onnellinen. Nyt on hyvää aikaa miettiä, mitä haluan tehdä isona. Ehkä se olisi jotakin luovaa toimintaa ja jonkintyyppistä työskentelyä mielenterveyssektorilla.

Tarvitsetko apua mielenterveysongelmiin? Mielenterveyden keskusliiton sivuilta löytyy puhelinnumeroita, nettisivuja ja yhdistyksiä, jotka tarjoavat apua

Moni koiranomistaja on vakuuttunut, että hänen lemmikillään on ihmiskielen sanavarasto, jopa isokin. Kommunikaatiohan pelaa – miten koirat muuten oppisivat tottelemaan sanallisia käskyjä?

Entäs "oravailmiö"? Miksi moni koira valpastuu, innostuu ja jopa säntää katsomaan ulos ikkunasta, jos omistaja väittää, että ulkona on jotakin kiinnostavaa, vaikkapa orava? Voiko sana todella herättää koiran aivoissa mielikuvan puussa pomppivasta pörröeläimestä?

Vai reagoivatko koirat sittenkin vain äänensävyyn, katseeseen tai eleeseen, vaikka ihminen luulee syyksi puhetta?

Koe alkoi leikkien

Yhdysvaltalaisen Emoryn yliopiston tutkijat ryhtyivät ratkomaan asiaa koirien aivokuvauksella. Todistusaineistoa haluttiin koirilta itseltään, ei vain omistajilta, sanoo tutkimusta johtanut Ashley Prichard.

Tutkimusta edelsi pitkä esivaihe. 12 koiran omistajat opettivat lemmikkinsä noutamaan kahta erilaista esinettä niihin viittaavien sanojen perusteella. Se oli koirille leikkiä, josta sai makupaloja.

Jokainen esinepari erosi materiaaliltaan selvästi. Toinen oli esimerkiksi pehmolelu, toinen kumia.

Kun koirat olivat oppineet tuomaan aina oikean esineen, oli vielä yhden välivaiheen vuoro: koirat opetettiin menemään kaikessa rauhassa magneettikuvauslaitteeseen. Siten tutkijat pystyivät seuraamaan, mitä niiden päässä tapahtui.

Panostavatko aivot miellyttämiseen?

Aivokuvien perusteella koiralla todellakin on ainakin alkeellinen sanojen taju, tutkijat kertovat.

Esimerkiksi Eddie-koiran aivojen kuuloalue reagoi tuttujen leluapinan ja -possun nimiin laiskemmin kuin höpöhöpösanoihin "bobbu" ja "bodmick", joita omistaja käytti uusista esineistä, hatusta ja nukesta.

Tutkijat odottivatkin, että tuttujen ja ventovieraiden sanojen kuuleminen näkyisi aivotoiminnassa eri tavoin, kuten tapahtuu myös ihmisellä.

Yllättäen reaktio kuitenkin oli ihmisiin verrattuna käänteinen. Meidän kuuloalueemme aktivoituu enemmän tutuista kuin vieraista sanoista.

Koira pyrkii yleensä miellyttämään omistajaansa. Siksi tutkijoilla on hypoteesi: koska koira tietää omistajansa haluavan, että se tajuaa puhetta, sen aivot panevat puhtia juuri uusien sanojen ymmärtämiseen.

Kaikilla koirilla eivät aktivoituneet täsmälleen samat alueet. Tutkijoiden mukaan vaihtelu saattaa johtua aivojen hyvin suurista koko- ja muotoeroista. Toinen syy saattaa olla yksilöiden älyllisissä eroissa.

Ei pelkkää ehdollistumista

Koiran kyky ja motivaatio ymmärtää ja oppia ihmiskielen sanoja voi riippua yksilöstä, mutta aivojen reaktiot sanojen merkitykseen ovat joka tapauksessa voimakkaampia kuin pelkästään Pavlovin teorian perusteella voisi olettaa, sanoo professori Gregory Berns.

Venäläinen fysiologi Ivan Pavlov ehdollisti kuuluisissa kokeissaan koiria niin, että opittuaan yhdistämään kellon kilinän lihapalaan ne alkoivat kuolata jo pelkästä kilinästä.

Bernsin johtamassa Dog Project -hankkeessa on aiemmin tutkittu muun muassa, miten koiran aivot reagoivat, kun tiedossa on palkinto, ja mitkä aivoalueista liittyvät kasvojen tunnistamiseen.

Uusin tutkimus on luettavissa Neuroscience-tiedejulkaisusta.

Kouvolalainen Anu-Riikka Koste istuu neuvolan aulassa ja odottaa tarkastuskäynnin alkua. Tyttövauvan on määrä syntyä marraskuun lopussa.

– Sitten on molemmat, tyttö ja poika, Koste hymyilee.

Hän sai esikoisensa puolitoista vuotta sitten. Raskaus alkoi puolen vuoden yrityksen jälkeen – savuttoman sellaisen. Kymmenisen vuotta jatkunut tupakointi sai jäädä, kun perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi.

– Olin heti alunalkaen sitä mieltä, että sitten ei tupakoida, kun lapsia tehdään, toteaa Koste.

Kaikki eivät jaa hänen mielipidettään. Yli 12 prosenttia suomalaisista odottajista tupakoi. Niin myös moni Kosteen tuttava.

– En ymmärrä sitä, että vaarannetaan lasten terveys. Lapsi on kuitenkin se elämän tärkein asia, niin pitäisi ainakin yrittää lopettaa tupakointi.

Välit poikki

Anu-Riikka Kosteen kotimaakunta Kymenlaakso kuuluu Suomen kärkikastiin odottavien naisten tupakointitilastoissa. Kymenlaaksossa yli 16 prosenttia raskaana olevista naisista tupakoi.

Koste on yrittänyt puhua järkeä muille raskaana oleville naisille, jotta nämä lopettaisivat tupakoinnin. Neuvot eivät ole juurikaan uponneet.

– Yhdenkin ystävän kanssa meinasi ihan välit mennä, kun menin vähän kärkkäämmin kommentoimaan. Hän oli sitä mieltä, että minulla ei ollut oikeutta puuttua siihen, vaikka yritin sitä sen lapsen kautta, että lapsi on minullekin tärkeä ja että ajattelisit häntä, Koste kertoo.

Osa Kosteen tutuista on lopettanut tupakoinnin raskauden ajaksi, osa on vain vähentänyt sitä.

– Se syy on yleensä se, että ei vain pysty olemaan ilman tupakkaa. Sen parempia perusteluita ei ole ollut.

Raskaudenaikainen tupakointi aiheuttaa paljon terveyshaittoja vauvalle. Tupakan nikotiini supistaa istukan verisuonia, ja sikiö voi elää jatkuvassa hapenpuutteessa. Sen myötä vauvan kasvu ja aivojen kehitys voivat häiriintyä.

Tapa toisen tilalle

Kouvolan neuvoloissa otettiin alkukesästä käyttöön häkämittarit, joilla sikiön veren häkäpitoisuus voidaan osoittaa. Puhallutusta tarjotaan kaikille neuvolassa asioiville. Myös Anu-Riikka Koste on kokeillut mittaria, vaikka ei tupakoikaan.

– Uskon, että se on aika hyvä uusi keino. Näkee sen, että herranjumala mitkä tulokset tulikin.

Lisäksi neuvoloissa tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamiseen keskustelun kautta. Kosteen mielestä lopettamisen pitää lähteä äidistä itsestään.

– Tuntuu, että neuvolan täditkin ovat aika varpaisillaan ja pitää varoa. Ei voi olla kauhean kielteinen, tai voi olla että äidit ottavat nokkiinsa eivätkä enää tule neuvolaan. Neuvolassa on kuitenkin tosi tärkeä käydä.

Kun tuli olo, että haluan tupakalle, menin ulos syömään porkkanan. Anu-Riikka Koste

Koste itse lopetti tupakoinnin vähentämällä sitä hiljalleen. Hän arvelee, että lopettaminen olisi ollut vaikeampaa, jos se olisi pitänyt tehdä kerralla raskaaksi tultuaan.

Tupakointi oli Kosteelle ennen kaikkea tapa. Niinpä hän kehitti uusia tapoja sen tilalle.

– Kun tuli olo, että haluan tupakalle, menin ulos syömään porkkanan.

Osaltaan auttoi myös se, että kotoa maalta oli pitkä matka kauppaan.

– Kun ei lähtenyt kauppaan ostamaan tupakkaa, sitä ei vaan ollut eikä pystynyt polttamaan.

Tupakoinnilla saatetaan tavoitella helpompaa synnytystä

Kouvolassa odottavien äitien tupakointiin on pyritty vaikuttamaan tänä vuonna entistä paremmin. Mallia on otettu Hämeenlinnasta, jossa tupakointia on onnistuttu vähentämään. Kymenlaaksossa vain joka kolmas odottaja lopettaa alkuraskauden aikana, kun keskimäärin tupakan tumppaa puolet odottavista äideistä.

Syyt alueellisiin eroihin voivat tutkijoiden mukaan selittyä esimerkiksi sillä, kuinka paljon maakunnassa kaiken kaikkiaan tupakoidaan.

Kannattaa mennä nettiin lukemaan niitä juttuja, että mitä tupakointi tekee vauvalle. Sitten se tulee joka kerta mieleen, että nyt se lapsi ei saa happea. Anu-Riikka Koste

Tupakoinnin taustalla voi olla myös erilaisia uskomuksia. Kouvolan neuvolatoiminnasta vastaavan apulaisylilääkärin Eija Puhalaisen mukaan sillä voidaan esimerkiksi pyrkiä vaikuttamaan syntyvän lapsen painoon, jotta synnyttäminen olisi helpompaa.

– Tiedetään, että tupakointi hidastaa sikiön kehitystä ja kasvua ja ajatellaan että se olisi suotuisaa. Asia on päinvastoin, tupakkahan aiheuttaa ennenaikaista syntymää, ja siitä tulee sitten sikiölle ongelmia, Eija Puhalainen sanoo.

THL:n mukaan tupakoivat odottajat ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja naisia.

Puoliso apuna – tai taakkana

Myös passiivinen tupakointi vaikuttaa merkittävästi sikiön hapensaantiin. Puolison tupakointi voi myös vaikeuttaa raskaana olevan naisen tupakoinnin lopettamista – tai vastaavasti tupakoimattomuus helpottaa sitä.

– Se oli suuri syy omaan lopettamiseeni, ettei puolisoni suostunut pussaamaan minua, jos haisin tupakalta. Minun piti valita, käynkö tupakalla vai saanko pusun, Anu-Riikka Koste sanoo.

Jos tupakoinnin lopettaminen tuntuu vaikealta, Koste antaa neuvon odottavalle äidille.

– Kannattaa mennä nettiin lukemaan niitä juttuja, mitä tupakointi tekee vauvalle. Sitten se tulee joka kerta mieleen, että nyt se lapsi ei saa happea. Kyllä luulisi, että tulee sellainen olo, että tumppaanpas tämän tupakan pois.

– Voi myös keksiä jonkun toisen tavan siihen tilalle, että kun tekee mieli tupakkaa niin hyppää vaikka kymmenen haarahyppyä tai syö sen porkkanan, Koste lisää.

Hän myös kannustaa odottavia äitejä pitämään mielessä, että raskaus kestää vain yhdeksän kuukautta.

– Sen jälkeen jos haluaa vielä aloittaa tupakoinnin uudestaan, niin voi miettiä uudemman kerran. Raskausaika on kuitenkin lyhyt ja lapsi on elämän tärkein asia, ja se on ihana. Älkää tehkö sitä sille, Koste sanoo.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää MV-sivustoon liittyviä tuomioita ankarina ja merkittävinä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tänään Janitskinin yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottamaan vankeusrangaistukseen yhteensä 16 eri teosta liittyen MV-lehden toimintaan.

Käräjäoikeus tuomitsi Johan Bäckmanin yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä MV-lehdessä toimineen naisen kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lisäksi tuomitut määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä yhteensä 136 000 euroa.

Professori Tolvanen korostaa, että tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Jos tuomio pysyy samanlaisena mahdollisessa muutoksenhaussa, niin Tolvasen mukaan se on erittäin merkittävä monessa mielessä.

Vihakampanjointiin voidaan puuttua

Tolvasen mukaan se on merkittävää, että Janitskinilla katsottiin olevan vastuu MV-julkaisusta. Janitskin katsoi oikeudessa, että hän oli vastuussa vain itse kirjoittamistaan teksteistä.

– Nämä ovat erittäin vakavia rikoksia siinä mielessä, että niillä pyritään estämään hyvin pitkäksi aikaa ihmisen normaali toiminta. Siinä on näköjään onnistuttukin, kun lukee tätä tuomiota, Tolvanen sanoo.

Jutun asianomistajat joutuivat muun muassa vihaviestien kohteeksi sosiaalisessa mediassa MV-lehden kirjoittelun takia.

Tolvanen arvioi, että yksityinen ihminen, joka joutuu tällaisen vihakampanjan kohteeksi, on aika voimaton.

– Ainoa neuvo mikä pitää antaa kaikille on, että ei pidä antautua tällaisen edessä, vaan pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Kuten tämä tuomio osoittaa, niin kyllä keinot löytyvät tällaisen kampanjan pysäyttämiseen.

Tolvasen mukaan poliisi, syyttäjät ja käräjäoikeus ovat tehneet hyvää työtä tutkinnassa, näytön esittämisessä ja ratkaisun perustelussa.

Tuomio voi hillitä ahdistelua netissä

Hän arvioi, että tästä tuomiosta voi lähteä myönteinen kehitys, jonka myötä sosiaalisen median vihakampanjointiin pystytään puuttumaan.

– Minusta tämä tuomio on omiaan hillitsemään pyrkimyksiä toisen ihmisen elämän tukalaksi tekemiseen. Kansan kielellä viesti on, että somessakin pitää olla ihmisiksi.

Tolvasen mukaan jatkossa voisi harkita sitä, pitäisikö sanalliset laittomat uhkaukset säätää virallisen syytteen alaiseksi.

Lue myös:

Ilja Janitskin vankilaan – käräjäoikeudelta MV-jutussa vuosi ja 10 kuukautta ehdotonta vankeutta

Syyttäjä vaatii Janitskinille ehdotonta vankeusrangaistusta – MV-jutussa puidaan toimittajan työn estämistä sekä vihamielisen informaatiovaikuttamisen rajoja

Syyttäjä luki lisää syytteitä MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille: törkeä kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikoksia ja laiton uhkaus

Johan Bäckman kiistää Ylen toimittajan vainoamisen – hänen mukaansa kyse oli "leikkisästä nokittelusta"

Rikosoikeuden professori Janitskinin oikeudenkäynnistä: "Sananvapaus on tärkeä arvo, mutta sille on myös tiettyjä oikeudellisia rajoituksia"

Oikeudenkäynti Ilja Janitskinia vastaan alkoi käräjäoikeudessa – MV-sivuston perustaja pysyy yhä vangittuna

Ilja Janitskinin käräjät alkavat syytteillä törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Oikeuden puntarissa on härskiyden määrä

Ilja Janitskinin vangitsemista jatketaan – vangittiin todennäköisin syin epäiltynä lukuisista rikoksista

Perheensä surmaamisen suunnittelusta syytetty ilomantsilaisnainen on astunut tänään oikeuden eteen Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.

34-vuotiaan naisen epäillään valmistelleen vuonna 2016 syntyneen lapsensa, miehensä ja itsensä surmaamista Ilomantsissa haja-asutusalueella.

Syyttäjän mukaan nainen oli laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman perheen omakotitalon polttamiseksi. Hän oli myös valmistautunut surmatyöhön estämällä palovaroittimien ja häkävaroittimen toiminnan sekä hankkimalla herkästi syttyvää nestettä.

Haastehakemuksen mukaan nainen oli aloittanut surmatyön suunnittelun huhtikuussa. Poliisin tietoon tapaus tuli elokuun alussa.

Syyttäjä vaatii naiselle ehdotonta tai ehdollista vankeusrangaistusta törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

Nainen on ollut vangittuna elokuusta alkaen.

Uutista muokattu 18.10.2018 kello 11:48 korjaamalla lapsen syntymävuosi.

Kahta 18-vuotiasta epäillään törkeästä parituksesta. Pirkanmaan käräjäoikeus päätti torstaina vangita vuonna 2000 syntyneet naisen ja miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä parituksesta.

Teot ovat tapahtuneet syyskuussa Turussa ja Tampereella. Tarkempi tekoaika on 12.9.2018–20.9.2018.

Asiakirjat on määrätty salaisiksi.

Facebook-päivitysten mukaan epäillyt ovat avoliitossa.

Törkeästä parituksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Törkeässä parituksessa tavoitellaan yleensä huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai kohteena on alle 18-vuotias lapsi.

Tutkinnanjohtaja ei ota kantaa, miksi poliisi tutkii rikosta törkeänä parituksena.

– Tutkinnan keskeneräisyyden ja asiaan liittyvien osallisten arkaluotoisten tietojen johdosta tutkinnan yksityiskohdista ei tiedoteta tässä vaiheessa tämän tarkemmin, rikoskomisario Hannu Kallioniemi sanoo.

Ahtialan koulun rehtori on pidätetty virastaan.

Lahden kaupungin mukaan virasta pidättämisen syynä ei ole lapsiin tai henkilöstöön kohdistuva väärinkäytös, vaan se liittyy rehtorin tehtävien hoitamiseen ja rahankäyttöön.

Kaupunki on jättänyt poliisille tutkintapyynnön ja poliisi tutkii tapausta. Tutkittavana on esimerkiksi luottokortin käyttö. Asianomaista on kuultu.

– Tässä vaiheessa voin kertoa sen verran, että mistään suurista summista ei ole kyse, kertoo rikoskomisario Gunnar Golnick Hämeen poliisista Etelä-Suomen Sanomille.

Lahden kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Lassi Kilponen on tapauksesta niukkasanainen. Kilposen mukaan tutkinta liittyy rehtorin virantoimitukseen. Hänen mukaansa virantoimitukseen liittyen tehdään seurantaa, josta on ilmennyt epäselvyyksiä.

STT:lle Kilponen kommentoi, että kaupunki on tehnyt selvitystyötä jonkun aikaa, mutta ettei asia liity mihinkään tiettyyn tapahtumaan tai ajankohtaan.

Rehtori on pidätetty virasta eilen 17. lokakuuta. Rehtorilla ei ole taustalla aiempia varoituksia.

Ahtialan peruskoulun rehtorin tehtäviä toistaiseksi hoitaa apulaisrehtori Timo Laine.

Ahtialan koulussa toimii sekä ala- että yläaste.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut MV-sivuston perustaneen Ilja Janitskinin yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen yhteensä 16 eri teosta liittyen MV-lehden toimintaan. Kolmen syytekohdan osalta syyte on hylätty.

Janitskin on ollut kotiarestissa ja vangittuna ulkomailla ja Suomessa tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. Käytännössä Janitskin on kärsinyt vankeustuomionsa, sillä ensikertalaiset istuvat puolet tuomiosta ja käräjäoikeus on erikseen arvioinut, että kotiarestissa Andorrassa vietetyt päivät vastaavat vankipäiviä.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa on ollut kyse täysin poikkeuksellisesta rikoskokonaisuudesta.

Käräjäoikeus katsoo Janitskinin olleen vuodesta 2014 ainakin tammikuuhun 2018 MV-lehden ja Uber Uutisten omistaja, päätoimittaja, vastaava toimittaja sekä niiden sisällöstä vastannut henkilö.

Käjäjäoikeuden päätöksen mukaan MV-lehti ja Uber Uutiset on valjastettu asiattoman ja useiden henkilöiden kunniaa loukkaavan keskustelun julkaisupaikaksi ja Janitskin on ollut vastuussa näiden julkaisujen toiminnassa tehdyistä rikoksista.

Käräjäoikeus arvioi, että Janitskin on viime kädessä päättänyt kaikesta verkkojulkaisuissa julkaistusta ja levitetystä aineistosta riippumatta siitä, kuka materiaalin on lehden lukuun alun perin kirjoittanut.

Käräjäoikeus on tuominnut Johan Bäckmanin yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lisäksi MV-lehdessä toiminut nainen tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Tuomitut on määrätty maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä yhteensä noin 136 000 euroa. Lisäksi he joutuvat korvaaman vastapuolen oikeudenkäyntikuluja kymmenillä tuhansilla euroilla.

Oikeus: Motiivina henkilöiden maineen tuhoaminen

Käräjäoikeus katsoo, että MV-lehdessä on julkaistu lukuisia asianomistajia loukkaavia sekä rasistisia kirjoituksia. Kirjoitukset ovat sisältäneet valheellisia tietoja ja halventavia vihjauksia sekä henkilöiden yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita.

Näiden kirjoitusten julkaisemisella ei ole ollut käräjäoikeuden mukaan sananvapauden näkökulmasta mitään julkista intressiä tai muutakaan hyväksyttävää syytä. Kirjoitukset ovat leimanneet ja halventaneet asianomistajia äärimmäisen loukkaavalla tavalla.

Kysymys on ollut niin olennaisista kunnian loukkaamisista, että sananvapauteen puuttuminen on ollut niihin nähden perusteltua.

Käräjäoikeus katsoo, että toiminnan motiivina on ollut henkilöiden maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen julkisuudessa.

Käyttämällä toiminnassa verkkojulkaisuja, on asianomistajiin kohdistunut toiminta pyritty joukkoistamaan siinä myös onnistuen. Teot ovat olleet erittäin vahingollisia, toteaa käräjäoikeus.

Oikeus: Bäckman sai myös muut häiritsemään toimittajaa

Johan Bäckmanin osalta käräjäoikeus on lukenut hänen syykseen Ylen toimittaja Jessikka Aroon kohdistuneen törkeän kunnianloukkauksen, yllytyksen törkeään kunnianloukkaukseen sekä vainoamisen.

Oikeus katsoo, että kysymys on ollut useita osatekoja sisältäneestä kokonaisuudesta, jonka taustalla ovat olleet Aron Venäjän informaatiovaikuttamiseen liittyneet tutkimukset ja artikkelit.

Bäckmanin toiminta on oikeuden mukaan tavoitellusti saanut aikaan sen, että myös muut ihmiset ovat alkaneet häiritä Aroa. Teosta on oikeuden arvion mukaan aiheutunut Aron elämänlaatua vakavasti häirinnyt tila.

Käräjäoikeus katsoo, että MV-lehden ja Uber uutisten toiminnassa on myös toistuvasti, pitkäkestoisesti ja säännönmukaisesti julkaistu lainvastaisesti muille oikeudenhaltijoille kuuluvaa sisältöä.

Tämän lisäksi julkaisuissa on oikeuden mukaan suhtauduttu täysin piittaamattomasti salassapitosäännöksiin sekä rahankeräystä ja rahapelejä koskevaan sääntelyyn.

Syyttäjä on tyytyväinen linjaratkaisuihin

Kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen pitää langetettuja tuomioita tyydyttävinä. Hämäläisen mukaan kyse on ollut täysin poikkeuksellisesta oikeudenkäynnistä, johon on nyt saatu syyttäjän vaatimusten mukainen päätös.

– Pikaisen yleisvaikutelman mukaan tuomiot menivät syyttäjän kannalta odotetulla ja tyydyttävällä tavalla.

Myös internetissä täytyy olla tarkkana, mitä kirjoittaa Juha-Mikko Hämäläinen

Käräjäoikeuden tuomiot ovat Hämäläisen mukaan hyvin perusteltuja. Janitskinin tuomio on Hämäläisen mukaan iso linjaratkaisu, jossa ehdoton tuomio on hyvin perusteltu sen poikkeuksellisuuden takia. Yleinen käytäntö on, että ensikertalaiselle langetetaan ehdollinen tuomio.

Syyttäjä tyytyy oikeuden päätöksiin eikä lähde valittamaan päätöksistä. Hämäläinen tosin arvelee, että päätöksistä tullaan valittamaan.

Oikeudenkäynnistä saatiin Hämäläisen mukaan oikeuskäytäntöä, jota tullaan jatkossa soveltamaan, kun ratkaistaan internet- ajan kysymyksiä sananvapaudesta ja yksityisyyden rajoista.

– Myös internetissä täytyy olla tarkkana, mitä kirjoittaa. Mitä tahansa ei saa kirjoittaa, Hämäläinen tulkitsee oikeuden viestiä.

Janitskinin avustaja: Tuomio kohtuuttoman ankara

Käräjäoikeuden päätös ei ole lainvoimainen vaan siitä voi valittaa hovioikeuteen. Janitskinia puolustanut Anu Koivu kertoo, että päätöksestä aiotaan valittaa.

– Aikomus on valittaa ainakin joiltakin osin.

Kouvu sanoo, että ei ole vielä keskustellut valituksen sisällöstä tarkemmin Janitskinin kanssa.

Koivu pitää tuomiota kohtuuttoman ankarana sekä rangaistuksen että tuomittujen maksettavaksi määrättyjen korvausten osalta.

Aron avustaja: Päätös myös kansainvälisesti kiinnostava

Jessikka Aroa avustanut Martina Kronström kertoo, että Aro on erittäin huojentunut oikeuden päätöksestä ja odottaa, että törkykirjoitukset loppuvat.

– Toivotaan, että tällä olisi vaikutusta siihen, että haluavatko ihmiset perustaa tällaisia valemediasivustoja ja haluavatko he oikeasti kommentoida miettimättä, mitä kirjoitattavat ja kenestä kirjoittavat. .

Martina Kronström pitää päätöstä myös kansainvälisesti kiinnostavana ja merkittävänä.

Vastaavaa ajojahtikokonaisuutta ei ole meidän tiedossa missään muualla maailmassa. Martina Kronström

– Vastaavaa juttua, vainoamistakokonaisutta tai ajojahtikokonaisuutta ei ole meidän tiedossa missään muualla maailmassa ja sen takia tämä kiinnostaa. Journalistit myös muualla maailmassa seuraavat mielenkiinnolla, miten täällä asetetaan rajat.

Kronström avusti oikeudessa myös Yleä. Oikeus hylkäsi Ylen vaatimukset vahingonkorvauksista. Kronstömin mukaan oikeus tulkitsi tiukasti, ketkä jutussa ovat asianomistajia.

– Samalla kuitenkin todetaan, että tämä vainoaminen ja kunnianloukkaus on kohdistunut Aroon journalistina, on pyritty estämään Aroa tekemästä töitä ja sillä tavalla välillisesti aiheutettu Ylelle myöskin vahinkoa.

Lue lisää aiheesta:

Oikeudesta ratkaisu tänään: Passitetaanko Ilja Janitskin vankilaan vai kaatuvatko syytteet loukkaavasta nettikirjoittelusta?

Syyttäjä vaatii Janitskinille ehdotonta vankeusrangaistusta – MV-jutussa puidaan toimittajan työn estämistä sekä vihamielisen informaatiovaikuttamisen rajoja

Syyttäjä luki lisää syytteitä MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille: törkeä kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikoksia ja laiton uhkaus

Johan Bäckman kiistää Ylen toimittajan vainoamisen – hänen mukaansa kyse oli "leikkisästä nokittelusta"

Rikosoikeuden professori Janitskinin oikeudenkäynnistä: "Sananvapaus on tärkeä arvo, mutta sille on myös tiettyjä oikeudellisia rajoituksia"

Oikeudenkäynti Ilja Janitskinia vastaan alkoi käräjäoikeudessa – MV-sivuston perustaja pysyy yhä vangittuna

Ilja Janitskinin käräjät alkavat syytteillä törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Oikeuden puntarissa on härskiyden määrä

Tästä jutusta löydät maakuntakohtaiset tiedot JHL:n maanantaina alkavan lakon vaikutuksista. Artikkelia päivitetään, kun tiedot tarkentuvat.

Etelä-Karjala

Lappeenrannassa lakko vaikuttaa 11 päiväkodin ja Imatralla viiden päiväkodin ruokatarjoiluihin. Päiväkodeissa tarjotaan aamupala ja välipala maanantaina ja tiistaina, mutta lounasta ei välttämättä pystytä järjestämään. Myöskään erityisruokavalioita ei välttämättä pystytä järjestämään.

Huoltajien toivotaan pakkaavan jälkikasvulleen eväät näissä päiväkodeissa Lappeenrannassa: Keltun, Kesämäen, Mäntylän, Myllymäen, Peltolan, Karhuvuoren, Kourulan, Lappeen, Sammonlahden, Skinnarilan ja Uus-Lavolan päiväkodit.

Imatralla lakko vaikuttaa Mansikkalan, Imatrankosken, Mikonpuiston ja Meltolan päiväkodeissa sekä Imatrankosken ryhmäperhepäiväkodin ruokatarjoiluihin.

Lappeenrannan uimahallit, Kisapuiston jäähalli ja harjoitushalli, Sammonlahden palloiluhalli sekä Lappeenrannan urheilutalo ovat maanantaina ja tiistaina kiinni.

Imatralla uimahalli on suljettuna tiistaina. Urheilutalo ja jäähalli ovat auki normaalisti.

Etelä-Pohjanmaa

Lakon vaikutukset näkyvät Seinäjoella. Ne koskevat kaupungin ruokapalveluja ja valmistuskeittiöitä sekä liikuntapalveluja.

Valtaosassa Seinäjoen alueen kouluja, lukuunottamatta muutamaa pienempää koulua, ruokailua ei pystytä järjestämään lainkaan maanantaina ja tiistaina. Huoltajia pyydetään varaamaan lapsilleen huoneenlämmössä säilytettävät eväät. Lista kouluista on nähtävissä Seinäjoen kaupungin sivuilla. Ruokailu järjestetään päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Vaikutuksia lakolla voi olla loppuviikkoonkin ruokalistojen osalta, mutta ruokailu pystytään todennäköisesti järjestämään keskiviikosta eteenpäin normaalisti kaikissa kouluissa Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierulan mukaan.

Liikuntapalveluissa on muutoksia lakon aikana. Iltojen vuorot on peruttu Jouppilanvuoren jäähallista ja harjoitushallista kello 16.00 alkaen. Seinäjoen jäähallissa vuorot ovat normaalisti ja Jääurheilukeskus on avoinna kello 7.00-16.00.

Etelä-Savo

Mikkelissä lakko vaikuttaa uimahallien ja jäähallien toimintaan sekä joidenkin päiväkotien ruokahuoltoon. Naisvuoren uimahallin ovet pysyvät kiinni maanantaina ja tiistaina. Kalevankankaalla ns. kilpajäähalli toimii lakon ajan normaalisti, mutta harjoitushallin toimintaan ja jäävuoroihin lakolla voi olla vaikutuksia.

Kaupungin keskuskeittiö Isopata ei ole lakon aikana toiminnassa. Päiväkoteihin lukuunottamatta ryhmäperhepäiväkoteja toimitetaan perjantaina lämmitettävät ruoat lakkopäiville. Ryhmäperhepäiväkodeissa ruokailu järjestetään soveltaen. Lakon vuoksi ruokaa ei pystytä toimittamaan harvinaisimmille erityisruokavalioille, ja asiasta on tiedotettu päiväkotien kautta lasten vanhemmille. Lakon vaikutukset jatkuvat vielä keskiviikkona muutoksina ruokalistaan.

Savonlinnassa uimahalli on suljettu maanantaina ja tiistaina. Uimakoulut on peruttu koko viikolta. Jäähallin yleisöluisteluvuorot on peruttu, mutta seuravuorot toteutuvat normaalisti. Päivitämme tietoja Savonlinnan muiden palvelujen osalta.

Pieksämäellä lakko ei kaupungin mukaan vaikuta.

Mikkelin kaupungin tiedote

Lisää aiheesta

Kainuu

Ei isoja vaikutuksia. Ei vaikuta Kajaanissa esimerkiksi päiväkotien tai koulujen ruokahuoltoon. Vaikutuksia on ainoastaan urheilukentän sekä jäähallin toimintoihin.

Kanta-Häme

Hämeenlinnan kantakaupunki, Lammi, Tuulos, Hauho: päiväkodeissa ja kouluissa tarjolla mehukeitto, näkkileipä, ravintorasva, murot, mehu ja säilykehedelmä. Erityisruokavalioista voidaan tarjota gluteeniton vaihtoehto. Hämeenlinnan kaupunki toivoo, että huoltajat laittavat omia eväitä muita erityisruokavaliota noudattaville koululaisille ja päivähoidossa oleville lapsille.

Hämeenlinnan Renko ja Iittala: ei vaikutuksia ruokahuoltoon.

Nummen kirjasto on avoinna vain omatoimisesti. Lammin kirjasto on avoinna maanantaina klo 9-16, josta klo 9-12 itsepalvelulla ja tiistaina klo 12-19. Tuuloksen kirjasto on kiinni. Hämeenlinnan jäähallit ovat kiinni.

Sairaala- ja hoivapalvelujen osalta neuvottelut ovat kesken.

Riihimäen kaupungin liikuntapaikat ovat suljettuina eikä liikuntaryhmiä järjestetä. Myöskään seurat eivät voi käyttää lakon aikana kaupungin liikuntapaikkoja, koska niissä ei järjestetä valvontaa ja siivousta. Kouluissa, päiväkodeissa ja ryhmäpäiväkodeissa varaudutaan siihen, että yksiköt eivät saa ruokapalveluita. Riihimäen tavoitteena on, että ruokapalvelu voitaisiin vielä rajata pois lakon piiristä. Päätöstä asiasta ei vielä ole. Näissä paikoissa on kuitenkin mahdollista tarjota evästyyppisiä aterioita.

Forssan kouluissa ja päiväkodeissa ei tarjota lämmintä ruokaa. Kouluissa saa näkkileipää, levitettä, juustoa, banaania, päärynää ja mehua. Päiväkodeissa on tarjolla riisimuroja, mehukeittoa, maitoa, näkkileipää ja levitettä. Omia eväitä saa ottaa mukaan. Jäähallit ja Urheilutalo Feeniks ovat kiinni. Kirjastoauto ei liikennöi. Pääkirjasto on auki maanantaina kello 13-19 ja tiistaina kello 11-17.

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla lakko kohdistuu Kokkolaan. Kokkolankouluissa ja esikouluissa ensi viikon maanantain ja tiistain ruoka tarjotaan eväspakettien muodossa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton lakon vuoksi. Kokkolan henkilöstöpäällikköEija Pienimäen mukaan päiväkodeissa tarjotaan lämmin lounas ja aamupala.

Liikuntapaikoista esimerkiksi Kälviän vapaa-ajantalo, Lohtajan Maininki ja Kokkolan Urheilutalo ovat normaalisti auki. Vesiveijari on maanantaina auki rajoitetusti ja sen tiistain aukioloaikaa vielä selvitetään.

Tiloja ei pystytä lakon aikana siivoamaan normaalin tason mukaisesti. Pääsääntöisesti kouluilla ei ole siivousta maanantaina ollenkaan. Uimahallin siisteydestä pyritään kuitenkin huolehtimaan.

Täsmällisten vaikutusten selvittelyä on hidastanut osaltaan syysloma-aika sekä lakon laajuudesta ammattijärjestöltä saadut ristiriitaiset tiedot.

JHL:n kaikki vaikutukset Kokkolan aluella löydät tästä.

Keski-Suomi

Lakko koskee Keski-Suomessa Jyväskylää, Jämsää ja Muuramea.

Jyväskylässä koulut ja päiväkodit ovat jo kehottaneet ottamaan maanantaina ja tiistaina eväät mukaan.

Ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa ruokapalvelu pelaa, samoin kotihoidon ateriapalvelu. Päiväkeskuksiin ei toimiteta lämmintä ruokaa.

Liikuntapaikat ovat pääosin kiinni.

Jyväskylän tiedote lakon vaikutuksista

Jämsän tiedote lakon vaikutuksista

Muuramen tiedote lakon vaikutuksista

Lappi

Lapissa lakko koskee Torniota, Kemiä, Kemijärveä ja Inaria.

Tornio: Lakon vuoksi koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat kiinni, eikä niissä voida valmistaa eikä tarjoilla ruokaa. Huoltajia pyydetään laittamaan kouluun ja päiväkotiin meneville mukaan eväät, jotka voi säilyttää huoneenlämmössä. Lakon vaikutuksista tiedotetaan muun muassa kaupungin verkkosivuilla ja Wilma-järjestelmällä.

Tornion tiedote lakon vaikutuksista

Lisää aiheesta

Kemi: Uimahalli on suljettuna maanantain ja tiistain ajan. Lakolla on vaikutusta myös Kemin Sauvosaaren sairaalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laitoshuoltoon ja se näkyy etenkin puhtaanapidossa. JHL:n mukaan päivystysluonteiset leikkaussalien puhdistukset on kuitenkin luvattu hoitaa kiireellisissä tapauksissa lakosta huolimatta.

Inarissa uimahalli pidetään todennäköisesti alkuviikolla kiinni ja jäähallin ja urheilutalon yleisövuorot perutaan. Koulujen, päiväkotien, kotipalvelun ja palvelutalojen ruokahuolto pystytään näillä näkymin järjestämään. Terveyskeskuksen siivouksesta huolehditaan, mutta liikuntapaikkoja ei siivota. Kunta selvittää vielä järjestelyjä ja tiedottaa kuntalaisille perjantaina.

Kemijärvellä lakko vaikuttaa kaupungin ruokahuoltoon sekä kiinteistöjen siivoukseen. Ruokapalvelussa lakko näkyy suppeampana salaattitarjontana sekä siinä, että Lapponia-sairaalan ruokasalissa käytetään kertakäyttöastioita. Muutoin ruoka pystytään toimittamaan kouluihin, päiväkoteihin ja palvelutaloihin normaalisti. Isokylän koululla ruoka valmistetaan poikkeuksellisesti itse.

Pirkanmaa

Nokian kaupunki kertoo, että uimahalli ja jäähalli ovat suljettuina maanantaina ja tiistain. Samoina päivinä päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää Nokialla pakata lapsille eväät mukaan. Eväiden tulee olla huoneenlämmössä säilytettäviä, sillä riittäviä kylmäsäilytysmahdollisuuksia ei ole.

Lisää aiheesta

Nokian tiedote

Tampereella JHL:n lakko vaikuttaa alkuviikosta monen päiväkodin ja koulun ruokailuihin. Osassa päiväkoteja tarjoillaan kylmiä ruokia ja puuroa. Ruoka-allergikkojen ruokia ei pystytä toimittamaan, joten omat eväät kannattaa pakata mukaan. Pääosassa kouluja tarvitsee ottaa omat eväät mukaan. Eväiden rinnalle on tarjolla hedelmiä ja leipää sekä mehua. Osassa kouluista ja päiväkodeista silti pystytään toimimaan normaalisti.

Lisää aiheesta

Tampereen tiedote

Hämeenkyrön päiväkodeissa tarjoillaan maanantaina ja tiistaina kylmiä aterioita kuten kiisseliä, banaania ja vispipuuroa. Hämeenkyrön kouluissa sen sijaan lounaana on jugurttia ja näkkileipää. Vanhempia pyydetäänkin tarvittaessa pakkaamaan eväitä mukaan, varsinkin ruoka-allergikoille.

Lisää aiheesta

Hämeenkyrön tiedote

Parkanossa lakko kohdistuu Keskustan kouluun ja lukioon sekä Kuttikallion päiväkotiin. Palvelut, joita lakko koskee, saadaan kuitenkin hoidettua normaalisti kaikissa yksiköissä.

Lisää aiheesta

Parkanon tiedote

Valkeakoskella tulee varata eväät sekä koululaisille, että päiväkotilapsille. Päiväkodit ja koulut tiedottavat asiasta vanhemmille vielä erikseen. Kouluja tai päiväkoteja ei myöskään siivota alkuviikosta.

Lisää aiheesta

Valkeakosken tiedote

Ylöjärven koululaisten tarvitseemaanantaina ja tiistaina ottaa mukaan omat eväät. Osassa päiväkodeista pystytään tarjoamaan aamupalaa, muttapääosin tarvitsee eväitä. Päiväkodit tiedottavat asiasta perheille erikseen. Lukiolaisten tarvitsee ottaa mukaan lämpimässä säilyvät eväät.Tarjolla on täydennykseksi mehukeittoa, hedelmiä ja leipää.Ylöjärven uimahalli on lakon takia suljettu.

Lisää aiheesta

Ylöjärven nettisivut

Pohjanmaa

Vaasassa lakko on kohdennettu koskemaan kaupungin kirjastoa ja kulttuurivirastoa sekä uimahallia. Vaikutuksia voi olla Pohjanmaan museossa, Kuntsin modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa. Myös jäähalli, Elisa Stadion ja Botniahalli kuuluvat lakon piiriin. Vaasan kaupungilta ei vielä osata arvioida lakon vaikutuksia.

Päijät-Häme

Lakko kohdistuu Päijät-Hämeen alueella ainoastaan Lahteen. Päiväkotilasten ruokailut pystytään järjestämään. Muiden palveluiden osalta lakon vaikutuksista ei vielä torstai-iltapäivänä ole tarkkaa tietoa. Ruokapalveluiden osalta tilannetta helpottaa koululaisten syysloma, jota Päijät-Hämeessä vietetään ensi viikolla.

Pohjois-Karjala

Lakko kohdistuu laajalti Joensuun päiväkoteihin ja kouluihin. Lakon piiriin kuuluu ateria-, laitoshuolto- ja siivouspalveluja tuottava Polkka eli Pohjois-Karjalan tukipalvelut -yhtiö.

Päiväkodeissa lapsille pyritään turvaamaan lämmin ateria. Kouluissa lapsille jaetaan eväspaketit. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan tarjolle asettamisesta. Halutessaan kodit voivat täydentää ateriakokonaisuutta omin eväin.

Tällä tietoa lakko kohdistuu Pohjois-Karjalassa 15 kouluun ja 15 päiväkotiin, jotka kaikki sijaitsevat Joensuussa. Noin 50 Polkan työntekijää tulee olemaan lakossa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Pohjanmaa

Oulussa lakko sulkee liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Oulun uimahalli ja jäähalli ovat kokonaan suljettuina maanantaina ja tiistain ajan, kerrotaan Oulun tekniseltä liikelaitokselta. Myös muut liikuntapaikat voivat olla suljettuna.

Oulun kouluissa on syysloma ensi viikolla eikä lakko aiheuta siksi niissä haittaa.

Myös päiväkodeissa lämmin ruoka saadaan Oulun Serviisin palvelutuotantopäällikkö Pauliina Värtön mukaan jaettua normaalisti, mutta tilojen siivouksessa lakko voi näkyä.

Lisää aiheesta

Pohjois-Savo

JHL:n lakko kohdistuu Kuopioon, Siilinjärveen, Iisalmeen ja Varkauteen eli maakunnan isoimpiin kuntiin. Ylä-Savon soten alueella Iisalmessa ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa olevat JHL:n jäsenet lakkoilevat.

Iisalmen kaupungin osalta lakko koskee ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluita. Kaikki Iisalmen kaupungin siivous- ja kiinteistöpalveluiden työntekijät ovat lakossa. Kaupungin kolmesta ruuanvalmistuskeittiöstä yksi on suljettuna. Ruokaa voidaan valmistaa, mutta jakelu tulee hankaloitumaan. Työntekijöiden lakkoilun vuoksi ruokalistoja joudutaan yksinkertaistamaan. Esimerkiksi tiistaina tarjolla olisi pitänyt olla lasagnea, mutta se peruuntuu ja tilalle tulee helpommin valmistettava ruoka. Ruokaloissa voi olla käytössä myös kertakäyttöastiat. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan jakelusta.

Varkauden kaupungissa lakko heijastuu pahiten kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkodeissa lapset saavat ainoastaan välipaloja kuten leipää ja jugurttia. Koululaiset eivät saa minkäänlaista ruokaa. Kaupunki sanoo, että oppilaiden tulee ottaa eväät mukaan kouluun.

Lakko sulkee uimahallin allas- ja peseytymistilat kokonaan. Myös Kirjaston kahvio pysyy kiinni maanantaina ja tiistaina.

Kaupungin kaikkien tilojen siivous seisoo lukkunottamatta sairaalaa ja palveluasumisen yksiköitä.

Siilinjärven kunnan ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät JHL:n jäsenet ovat lakossa. Kunnan sote-palveluiden työntekijöistä lakon ulkopuolelle jäävät kotihoidon ateriapalvelut, ympärivuorokautisten yksiköiden ja ikääntyneiden päivätoiminnan ateriapalvelut.

Siilinjärven kouluissa, päiväkodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa ei tarjota lämpiä aterioita, vaan tarjolla on välipalatyyppistä ruokaa kuten leipää, hedelmiä ja jugurttia. Vanhemmat voivat halutessaan laittaa lapsille kouluun ja päivähoitoon eväitä. Ruokaa ei kuitenkaan välttämättä voi lämmittää tai saada kylmään päivän ajaksi.

Kuopiossa Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitos Servican työntekijöitä on lakossa useampi sata henkilöä. Kuopiossa lakossa on myös Lippumäen jää- ja uimahallin laitosmiehet. Halli on todennäköisesti suljettuna maanantain ja tiistain.

Lisää aiheesta

Päijät-Häme

Lakon kohteena on Lahti. Kouluissa on ensi viikolla syysloma, joten niiden toimintaan lakolla ei ole vaikutusta. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat normaalisti, mutta päiväkotien ruokalistoissa voi olla maanantaina ja tiistaina muutoksia.

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut huolehtii ensisijaisesti päiväkotien siivouksesta, mutta siivous voi olla paikoin puutteellista.

Uimahallit ovat auki lähes normaalisti, mutta osa kaupungin muista liikuntatiloista on suljettuna lakon vuoksi. Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin tiedotteessa.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelu saattaa joutua sulkemaan henkilöstöravintoloita. Kirjastot pyritään pitämään auki normaalisti, mutta itsepalveluaikoja saatetaan joutua pidentämään.

Uusimaa

JHL:n lakko vaikuttaa Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa, Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Sen sijaan lakko ei koske esimerkiksi Loviisan kaupunkia.

Järvenpäässä lakko kohdistuu kaupungin liikuntapalveluiden kaikkiin toimipisteisiin, kaupungin vuokra-asuntojen kiinteistöhuoltoon (Mestaritoiminta Oy) sekä kaupungin ateria- ja siivouspalveluihin. Päiväkodit ja koulut ovat normaalisti auki, mutta lasten ja nuorten on otettava omat eväät mukaan lakon aikana. Vuorohoitopäiväkoti Pehtoorissa ruokapalvelu järjestyy kuitenkin normaalisti.

Hyvinkäällä lakon vaikutuksiin kannattaa varautua liikuntapaikoilla sekä tapahtumapaikoilla ja kirjastoissa. Lisäksi lakko näkyy siivouspalveluissa. Tämänhetkisen tiedon mukaan ateriapalvelut toimivat Hyvinkäällä lakon aikana normaalisti.

Keravalla lakkoon varaudutaan siivous-, kiinteistö-, kulttuuri-, puhtaus- ja ateriapalveluissa. Keravan kaupungin ateriapalvelut toimittavat ruuan päiväkoteihin, peruskouluihin, lukioihin, hoitolaitoksiin ja kotihoitoon.

Porvoossa lakko koskee Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen tuottamia ruoka- ja siivouspalveluita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ateriapalvelut ja Näsin terveyskeskuksen siivouspalvelut on rajattu lakon ulkopuolelle, mutta päiväkodeissa ja kouluissa on varauduttuva lakon vaikutuksiin. Porvoon tiedotteen mukaan se pyrkii turvaamaan ensisijaisesti päiväkotien ruokailun. Muualla eväät on todennäköisin vaihtoehto. Porvoo kertoo lisää lakon vaikutuksista 19. lokakuuta.

Raasepori ilmoittaa lakon näkyvän kaupungin siivous-, ateria- ja kiinteistöpalveluissa sekä uimahallissa ja muilla liikuntapaikoilla.

Espoossa lakko vaikuttaa kaupungin siivous-, kiinteistö-, kulttuuri- ja liikuntatoimiin. Lisäksi lakkoon osallistuu Espoo Catering Oy, joka toimittaa aterian päiväkoteihin, kouluihin, hoivakoteihin ja senioripalveluihin. Eli kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa ei lakkopäivinä todennäköisesti pystytä järjestämään ruokailua. Tästä tiedotetaan huoltajia, kun lakon tarkat vaikutukset ovat tiedossa. Super ja Tehy ovat ilmoittaneet vuoronvaihtokielloista, jotka voivat aiheuttaa henkilökuntapulaa päiväkodeissa.

Vantaalla lakko näkyy erityisesti lastensuojelussa sekä vammaisten ja vanhusten palveluissa. Vantaa on ilmoittanut lakon kohdistuvan Tammirinteen, Viertolan ja Kuuselan lastensuojelulaitoksiin, Koisorannan päihdekuntoutuslaitokseen sekä Myyrmäen ja Malminiityn vammaisten päivätoimintakeskuksiin. Lisäksi vaikutuksia on Pähkinärinteen ja Koivukylän vanhusten palvelutaloissa. Myös Vantaan liikuntapaikoilla, kuten jää- ja uimahalleilla, sekä kulttuurikeskus Vernissassa, Lumossa ja kulttuuritalo Martinuksessa kannattaa varautua lakon vaikutuksiin. Lisäksi Lakon piirissä on kaupungin omistama Vantti-palveluyritys, jonka vastuulla on ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut. Se esimerkiksi toimittaa ateriat päiväkoteihin, kouluihin, Vantaan henkilöstöravintoloihin ja hoivapalveluihin.

Helsingissä seitsemän uimahallia (Itäkeskus, Jakomäki, Pirkkola, Yrjönkatu, Liikuntamylly, Kisahalli, Oulunkylä) on lakon piirissä. Kulttuuritoimen puolelta lakko kohdistuu Kanneltaloon, Caisaan, Annantaloon, kulttuurikeskus Stoaan, Vuotaloon ja Malmintaloon.Lisäksi lakko kohdistuu Helsingin palvelukeskuseen, joka huolehtii koulujen ja päiväkotien aterioista sekä vuokra-asuntoyhtiö Hekaan. Helsingin kaupungin mukaan ruokakuljetukset toimivat lakon aikana, mutta ruoan vastaanottamisen, lämmittämisen ja esillepanon osalta voi olla toimipaikkakohtaisia eroja ja vaikutuksia. Palvelukeskuksen esimiehet eivät osallistu lakkoon.

Myös Palmian ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut ovat lakon piirissä. Palmian palveluja käytetään useassa kunnassa.

Varsinais-Suomi

Turku: Arkean puhtaus- ja ravintopalvelut Turussa ovat lakossa – pois lukien vanhustenhoito ja hoiva-, kotipalvelu ja sairaalat. Ruokapalvelua hoitava Arkea pyytää tiedotteessa, että vanhemmat varautuvat evästämään lapsensa lakkopäivinä.

Myös Arkean kiinteistönhoito Turussa on mukana lakossa.

Kaarina: Koulut ja päiväkodit ovat auki, mutta ruokatarjoilua ei ole Kaarinan yksiköissä. Lasten on otettava omat eväät mukaan. Lakko ei koske Piikkiön alueen kouluja ja päiväkoteja, joissa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakkojärjestelyt eivät koske terveydenhuollon, vanhustenhuollon, kotipalvelun aterioita ja puhtaanapitoa. Uimahalli on suljettuna.

Naantali: Lakko vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ruoanvalmistukseen. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukiossa tulee varautua eväsruokailuun Velkuan päiväkodin ja koulun ruokailut toimivat normaalisti.

Päiväkodit, esiopetusyksiköt, peruskoulut ja lukio toimivat normaalisti. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikköjen ruokapalvelut ovat lakon ulkopuolella.

Satakunta

Porissa kiinni ovat uimahallit ja kirjastot sekä museot ja nuorisotilat. Kouluissa on syysloma, joten lakko vaikuttaa erityisesti päiväkotien ruokahuoltoon. Tarjolla ei ole lämmintä ruokaa, joka korvataan muroilla, leivillä, jogurteilla ja vastaavilla ruuilla. Porin sivistystoimi kehottaakin mahdollisuuksien mukaan jättämään päiväkotilapset kotiin maanantaiksi ja tiistaiksi. Raumalla lakko sulkee keskuskeittiön, joten päiväkodeissa, peruskoulussa ja lukiossa ei ole ruokaa tarjolla lainkaan. Päiväkotilapsille ja koululaisille kehotetaan pakkaamaan mukaan lämpimässä säilyvät eväät. Lakon vaikutukset liikuntapalveluihin selviävät perjantaina.

Kymenlaakso

Kymijoen Ravintopalvelujen seuraavat ravintolat ovat kiinni JHL:n lakon takia: Haukkavuoren ja Karhuvuoren koulut. Kouluissa on tosin syysloma, joten lakolla ei ole juuri vaikutusta. Kouluissa ja päiväkodeissa lakon ei pitäisi näkyä Kymenlaaksossa.

Malmingin ja Haminan kampusten ruokalat kiinni lakon takia. Ammattiopisto on syyslomalla, mutta Haminan lukiolaiset jäämässä ilman ruokaa. Ratkaisua pohditaan lukiossa vielä. Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan kaupungintalon henkilöstöravintolat ovat myös kiinni.

Kotkan kaupungin liikuntapaikoista kiinni ovat jäähalli, Karhulan ja Ruonalan liikuntahallit ja Karhuvuoren urheilutalo sekä Karhulan ja Katariinan uimahallit

Kastek Oy:n kiinteistöalan työntekijät lakossa Kymenlaakson keskussairaalassa, Pohjois-Kymen sairaalassa sekä Kouvola-talossa, Valkeala-talossa ja Kuusankoski-talossa.

Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon 18 koiralle. Listan palkittavista koirista tarinoineen löydät Kennelliiton sivuilta.

Kaksi palkituista koirista asuu Lapissa. Kemiläiskoira Camo pelasti vuosi sitten iäkkään heikkokuntoisen miehen hengen herättämällä omistajansa huomion voimakkaalla reaktiolla.

Kotona sisällä ollut amerikanstaffordshirenterrieri Camo alkoi yhtäkkiä vetää eteisessä kovasti kohti tuulikaappia, ulista ja haukkua.

Sen jälkeen se hyppi tuulikaapin ovea vasten, mitä se ei yleensä tee, ja vaati päästä ulos. Omistaja avasi tuulikaapin oven ja Camo alkoi hyppiä voimakkaasti ulko-ovea vasten. Samalla kun omistaja avasi ulko-oven, Camo lähti vetämään pihan aitaa kohti.

Omistaja meni lähemmäksi ja huomasi, että tiellä lojui ruokaostoksia. Samalla hän kuuli vaikerrusta ja huomasi tiellä makaavan iäkkään miehen. Miehen pyörä ja ostoskassit olivat kaatuneet hänen päällensä. Miehen kasvot olivat vaaleansinertävät.

Camon omistaja otti pyörän ja tavarat pois miehen päältä ja käänsi hänet kylkiasentoon. Apuun tuli muitakin ja mies virkosi.

Mies oli aiemmin yrittänyt pyytää apua, mutta kukaan ei ollut pysähtynyt.

Ambulanssi saatiin paikalle ja heikkokuntoinen mies vietiin hoitoon. Omistaja hämmästelee koiransa voimakasta rektiota, sillä hän ei ollut itse kuullut mitään.

Rovaniemeläinen Brada pelasti häkämyrkytykseltä

Lapista sankarikoiran arvon saa myös rovaniemeläinen saksanpaimenkoira Brada, joka pelasti omistajansa häkämyrkytykseltä.

Tammikuussa 2018 Brada herätti omistajansa murinalla ja haukunnalla. Omistajat eivät tienneet, että jotain oli vialla, ennen kuin koira herätti heidät. Sen jälkeen he havaitsivat, että talon terassi oli liekeissä ja tuli pyrki sisään.

Omistaja arvelee, että ellei Brada olisi saanut omistajiaan hereille, he olisivat todennäköisesti menehtyneet häkämyrkytykseen. Ihminen ei voi aistia ilmassa olevaa häkää, sillä se on väritön, hajuton ja mauton kaasu.

Sankarikoirat palkitaan 16. joulukuuta Helsingissä Koiramessut-tapahtumassa. Lisäksi 11 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä.

Lue lisää:

Kaksi sankarikoiran arvonimeä Imatralle – Milo ja Sera pelastivat kumpikin ihmishengen

Lokakuinen luoteistuuli puhaltelee vilpoisasti Selkämereltä Rantamaan laiturille Pyhämaalla. Veneissä verkkoliput lepattavat ja punaiset rantahuoneet kätkevät sisäänsä kalanjalostamon tuotannon.

Pitkän niemen päähän on helppo osata.

– Ajat vaan niin pitkälle kuin tietä riittää. Sen pidemmälle ei pääse, kuului neuvo.

Kaislikon reunaan on hinattu kalankasvatusallas. Siinä polskii satoja puolitoistakiloisia kirjolohia.

Kaloja haavitaan nosturilla merestä laatikoihin, pari kirjolohta hyppää laiturille. Tero Laaksonen kaapaisee nosturinhaavilla muutaman kerran lisää kaloja perattavaksi.

On menossa syksyn kiireisimmät ajat. Kalastaja ja kalankasvattaja Veli-Matti Rantamaa pyyhkii hikeä otsaltaan ja nojaa kalalaatikkoon.

Merellä odottaa vielä muutama kasvatusallas viiden kilometrin päässä rannikolta. Niiden hinaamista rantaan haittaavat tuuliset säät.

Perkuuhommia riittää koko syksyksi.

– Tämä salmi vetää aika äkkiä jäähän, jos tulee pakkasia. Meidän on pakko saada kalat mereltä pois ennenkuin talvi tulee. Kun joku vaan kertoisi, koska se tulee.

Hellekesä toi tappioita

Tänä kesänä merivesi lämpeni poikkeuksellisesti ja kalat söivät niukasti. Rantamaan mukaan 10 tonnia kalaa jää saamatta, kun kirjolohet jäivät pienemmäksi kuin yleensä.

Kirjolohet söivät pitkän aikaa vain neljäsosan normaalista määrästään. Siksi kasvatuskalaa tulee vähemmän markkinoille. Kalankasvattajaliitosta epäillään, että teollisuuden käyttämästä isosta kalasta saattaa tulla pulaa.

– Meiltä tulee sellainen satatonnia kirjolohta vuodessa. Se riittää työllistämään tällaisen pienen firman koko vuodeksi, Veli-Matti Rantamaa sanoo.

Hän vetää raskaan laatikon kohti jalostamon sisätiloja. Tainnutuksen jälkeen kalat verestetään. Rantamaan ja Tero Laaksosen veitset avaavat kalan kurkun ja tottunut ranneliike heilauttaa kalan eteenpäin.

Neljä seuraavaa miestä huhkii veitsien kanssa kalojen vatsoja auki. Perkeet putoavat linjan alle astiaan ja kaksi viimeistelijää huuhtoo harjasuihkulla viimeiset irtoroippeet kaloista.

Sisälmykset päätyvät vielä kaikki biodieselin raaka-aineeksi, mutta parin viikon kuluttua mäti on niin kypsää, että se otetaan talteen jouluherkuksi.

Hallissa on kosteaa ja vesihöyryhä. Savustamon puolelta leppäpuiden käry sekoittuu ilmaan.

Se ei haittaa avauslinjalla työskenteleviä. Kalat siirtyvät kiivaaseen tahtiin jäähileiden joukkoon kuljetuslaatikoihin. Rantamaa tekee kalakauppaa toreilla, mutta suurin osa kaloista viedään jatkojalostukseen.

Aamun perkuu-urakka hoituu vauhdilla

Aamun urakka alkaa olla ohi, pari miestä pistää tupakaksi perkuujätteiden sammion luona. Perkeetkin käytetään. Niistä tehdään biodieseliä.

Päät ja ruodot päätyvät erikseen biokaasulaitokselle.

Kirjolohien matka mereltä kuluttajille alkaa.

– Ne lähtevät tänään fileeraukseen Uuteenkaupunkiin Kalaset-yhtiöön ja sitä tietä osa tuorekäyttöön ja osa pakkaseen, Rantamaa kertoo.

Kalat fileerataan viimeistään seuraavana aamuna ja samalla ne päätyvät kauppojen kalatiskeille pari päivää merestä nostamisen jälkeen.

– Sen tuoreempaa kalaa en ainakaan suostuisi itselleni laittamaan. Naudan sisäfilettä käsketään raakakypsyttämään jopa kahdeksan viikkoa. Kalalle riittää pari kolme päivää, mutta samana päivänä teurastettu kala ei missään nimessä ole parhaimmillaan, Veli-Matti Rantamaa sanoo.

Osa kaloista päätyy ruuaksi jo laitoksella. Kesän jälkeen rannan maalaitokselle tuodaan merellä varttuneet pikkupoikaset. Silloin nurkissa pyörii kutsumattomia vieraita.

– Saukko käy syömässä koko talven ja harmaahaikara välillä. Sitten ilmestyvät loppukesästä ulkolaitoksille merimetsot ja sen jälkeen hylkeet. Elikkä melkein kaikki luomakunnan elukat syövät meidän kaloja, miettii kalankasvattaja.

Kalatehtaassa jatkuu kiivas tahti

Uudenkaupungin autotehtaan lähettyvillä on teollisuusalue, missä toimii Kalaset Oy kalanjalostuslaitos. Kun kirjolohta kasvatettiin Suomessa viime vuonna vajaa 14 miljoonaa kiloa, niin kymmenesosa siitä käsiteltiin Kalaset Oy:ssä.

Pitkien pöytien ympärillä häärii kymmeniä työntekijöitä eikä kirjolohi viivy kauaa yhden ihmisen luona: kymmenisen sekuntia. Siinä ajassa kalasta irrotetaan fileet ja seuraava työntekijä siistii fileen reunat.

Nahka voi jäädä kiinni tai sitten kone poistaa sen ja valmis filee päätyy laatikkoon. Osa pakataan isoihin vakuumipakkauksiin. Ne matkaavat suurkeittiöihin.

Toisessa salissa valmiista kalafileistä poistetaan ruotoja ja osa pätkitään valmiiksi annospaloiksi. Kalaa liikkuu satoja kiloja koko ajan tuotantoprosessissa.

Juuri nyt käsittelyssä on paljon myös luonnonkalaa, kuhaa ja ahventa. Lämmin kesä on kasvattanut kalat pulskaksi ja saaliit ovat olleet syksyllä hyviä. Kirjolohi on silti suomalaisen kalanjalostuksen perusta, jota saadaan läpi vuoden.

Kalatiskillä kirjolohi saa seurakseen tuontikalan

Kun kirjolohi päätyy tuoreena marketin tiskille, se on noin kahden päivän vanhaa. Sen verran on kulunut kalan teurastuksesta.

Turussa Citymarket Länsikeskuksen kalatiskille punalihaista kalaa tulee läheltä ja kauempaa. Norjassa kasvatettu lohi määrittää myös kotimaisen kirjolohen hinnan.

Viime vuonna kotimaisen kalan tuottajahinta oli viiden ja puolen euron tuntumassa. Nyt CM Länsikeskuksen kalatiskillä norjanlohta myydään 5 senttiä alle kympin kilohinnalla. Kirjolohen hinta liikkuu samoissa euromäärissä sen mukaan. Syksyllä hinta putoaa alle kympin, kun kalaa tulee enemmän markkinoille.

Kalatiskin vastaava Taru Ahonen sanoo valveutuneiden asiakkaiden kyselevän kalan laadusta melko usein. Milloin ja mistä pyydetty, kauanko ollut myynnissä? Hän ottaa kirjolohifileen tiskistä ja käärii paperiin.

– Filee on tullut tänä aamuna, Taru Ahonen kertoo.

Norjanlohi ja kotimainen kirjolohi käyvät Ahosen mukaan kaupaksi normaalihinnalla yhtä hyvin. Hintakampanjat ovat sitten erikseen. Monesti ostopäätöksessä painaa eniten juuri hinta. Kotimaisuus on toinen tärkeä valintaperuste kalaostoksilla.

Tuoreus ja kotimaisuus valtti, mutta euro ratkaisee

Asiakas Tarja Moisander kertoo olevansa kalakauppiaan tytär, nyt teki mieli savukalaa ja kotiinviemiseksi hän ostaa savustettua kirjolohta.

– Syön kirjolohta mielelläni, nytkin ostin. Kotimasta kalaa ostan ihan periaatteesta, sanoo Moisander.

Naantalilainen Riitta Toivonen valitsee kalansa tuoreuden ja kotimaisuuden perusteella, kuhaa, siikaa ja lohta.

– Kasvatettua kalaa tulee ostettua harvoin, kun sillä on ympäristövaikutuksia, arvioi Toivonen.

Kalatiskeillä käydäänkin jatkuvaa kisaa kotimaisen ja tuontilohen kesken.

Kalankasvatuksen päästöt kutistuneet

Ympäristöjärjestö WWF on nostanut jo vuonna 2014 Suomessa kasvatetun kalan vihreälle listalleen. Päästöt mereen ovat vähentyneet etenkin, kun Itämerestä kalastettua silakkaa ja kilohailia on alettu käyttää kalajauhon raaka-aineena.

Suomalainen rehuja valmistava Raisioaqua on kehittänyt Itämerirehun, jossa kalajauho on saman merialueen kalasta Kemiönsaarella tehtyä. Yhtiöstä kerrotaan, että sen osuus kalankasvatuksen rehuista on nyt 50 prosenttia.

Näin merestä poistetaan ravinteita silakan muuttuessa kirjoloheksi. Raisioaquan mukaan viime vuonna merestä poistui 16 tonnia enemmän fosforia kuin kalankasvatus sinne päästi. Myös typpipäästöt laskivat huomattavasti.

Puolet kalankasvattamoista käyttää kuitenkin edelleen tuontirehua, jonka mukana mereen päätyy muualta tulevia ravinteita.

Kalankasvatuksen ympäristöpäästöihin on vaikuttanut myös vesiviljelyn supistuminen. Vielä 30 vuotta sitten kirjolohta kasvatettiin lähes 20 miljoonaa kiloa, nyt noin 13–14 miljoonaa kiloa vuosittain.

Kalankasviljelyn vähentymisen syynä ovat olleet kilpailutilanne norjalaisen kassilohen kanssa ja ympäristölupien kasvatusmäärien rajoitukset. Uusia kasvatuslupia on pitkästä aikaa alettu myöntää viime vuosina.

Lue myös:

Suomeen nousee mullistavia kalankasvattamoja – kävimme teollisuushallissa, jossa muhii vastaisku Norjan lohelle

Kalanviljelylaitokset kärsivät helteestä – kalakuolemia myös Pohjois-Karjalassa

Siiat ja salaatit suoraan ravintolan takahuoneesta - tutkijat innoissaan kiertovesikasvatuksen uusista mahdollisuuksista

Ostamme jauhelihan pakattuna, mutta kalan suoraan tiskistä – nyt kala-alan konkarit haluavat muuttaa tapamme

Norjan lohi sulaa suomalaisten suussa – Professori haluaisi silakan, särjen ja lahnan suomalaisten ruokapöytään

Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välinen kiista suunnitellusta irtisanomislaista on saanut ihmiset ottamaan kärkkäästi kantaa viestipalvelu Twitterissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen muistuttaa ay-johtajien suurista palkkioista.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo arvostelee ay-liikettä.

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kehottaa yrittäjiä vastatoimiin.

Vapaa toimittaja Matti Linnanahde ehdottaa, että ay-liike järjestäisi suuren mielenosoituksen työtaistelujen sijaan.

Ammattiliitto Pro:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Antti Malste sanoo, että yrittäjät estivät paikallisen sopimisen mallin edistämisen.

Lähiökommariksi itsensä esittelevä profiili epäilee hallituksen kykyä viedä suunnittelemansa irtisanomislaki maaliin asti.

Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala jyrähtää, että lakkotoimilla tehdään pääoppositiopuolueen ensi kevään vaalikampanjaa.

Lue lisää

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro kertoivat uusista lakoista, Sipilä ei kommentoinut uutta kuohuntaa – Yle seuraa työmarkkinakuohuntaa