Älä koe huonoa omaatuntoa, jos katselet työpäivän aikana söpöjä eläinvideoita. Eläinvideoiden katsominen on nimittäin todettu terveelliseksi toiminnaksi. Positiiviset tuntemukset kuten ilo ja ihastus lisääntyvät, samalla pelko sekä stressi vähenevät.
Jo lyhyt hetki eläinvideoon keskittyen näkyy aivoissa
Positiiviset hetket rentouttavat aivoja ja vapauttavat resursseja uuden oppimiseen sekä motivoivat toisten auttamiseen ja empatiaan.
– Jopa lyhyetkin positiiviset hetket rentouttavat mieltä. Myös työn tuottavuuden on huomattu lisääntyvän eläinvideoiden lyhyen katselun ja niiden tarjoaman rauhoittumishetken seurauksena, kertoo tunteiden näkymisestä aivoissa väitellyt filosofiantohtori ja aivotutkija Heini Saarimäki.
Videoiden katselu siis tuottaa pitkällä aikavälillä hyvää elämää.
Positiiviset tuntemukset lisääntyvät, pelko sekä stressi vähenevät. Heini Saarimäki
Puoli seitsemän kuvasi terveysvaikutteisen videon. Kokeile, miltä tuntuu alpakkameditaatio. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Alpakan katse rauhoittaa
Miksi jo pelkkä eläinvideon katsominen saa aikaiseksi tunnereaktion?
– Aivot simuloivat nähtyä tilannetta. Eli aivoissa alkaa tapahtua samoja toimintoja kuin jos olisit itse söpön eläimen seurassa tai silittäisit sen pehmeää villaa, Saarimäki kuvailee.
Aivojen kuvantamismenetelmillä on todennettu, että tunteet muokkaavat koko aivojen toimintaa. Positiiviset tuntemukset erittävät mielihyvähormoneja, joiden seurauksena stressi vähenee ja sitä kautta terveysvaikutukset ovat kiistattomat.
Alpakalla on suuret silmät ja hymyilevä perusilme.Unsplash
Alpakka on erityisen tehokas stressin lievittäjä. Sillä on suuret silmät ja hymyilevä perusilme.
Rauhoittava ja hyväksyvä olemus vaikuttaa suoraan katsojan kokemukseen lisäten hyvän olon tunnetta.
Alpakkaäiti Julietta ja vastasyntynyt vasa Eleanoora hoitavat katsojaa.
Alpakan villa ei kutita
Alpakat ovat Suomessa lemmikkieläimiä, mutta tuottavat myös herkkäihoisille sopivaa villaa. Nyt alpakat palvelevat myös rentouttajina. Tutustu alpakkaäiti Julietan ja lauman elämään.
Uudessa taidemuseo Amos Rexissä on vieraillut jo 100 000 kävijää, vaikka museo on ollut auki vajaat kaksi kuukautta .
Museo avattiin elokuun lopussa, ja suursuosio on yllättänyt museon henkilökunnan.
– Olemme aivan ällikällä lyötyjä. Ja iloisia! sanoo talous- ja hallintojohtaja Henrik Johansson.
Museo lahjoitti perjantaina 100 000:n kävijän rajan rikkoneelle Liina Vanniselle, 14, perheineen ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi kaksi museokorttia tapahtuman kunniaksi.
Rex on ollut avaamisestaan lähtien auki kuusi päivää viikossa, kävijöitä on ollut keskimäärin 2300 päivässä.
Kiinan tuoreet talousluvut osoittavat kasvun heikentymisen merkkejä. Kasvun odotettiin olevan ripeämpää. Kiinan bruttokansatuote (BKT) kasvoi maan virallisten lukujen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 6, 5 prosenttia. Edellisen kolmen kuukauden aikana kasvua oli 6,7 prosenttia. Kansantalouden tuoreet luvut kertovat, että kasvutahti on heikoin lähes kymmeneen vuoteen. Kiinan virallisiin tilastoihin voi suhtautua varauksellisesti.
Sijoittajien huoli Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodasta ja heikentyvästä taloudesta on saanut ulkomaiset sijoittajat ja Kiinan institutionaaliset sijoittajat myymään arvopaperiomistuksiaan.
Tosin tuoreimmat BKT-luvut palkittiin Shanghain pörssissä osakekurssien lievällä nousulla. Tänä vuonna Shanghain pörssin komposiitti-indeksi on kuitenkin romahtanut peräti kolmanneksen alkuvuodesta ja Kiinan valuutan yuanin arvo on sukeltanut lähes kymmeneksen suhteessa dollariin.
Keskusjohto yrittää rauhoittaa taloutta
– Hidastumisen trendi vahvistuu, huolimatta Kiinan johdon pyrkimyksisä rohkaista kotimaista kulutusta talouden tukemisessa, sanoo kehittyvien talouksien seniorianalyytikko Kota Hirayama SMBC Nikko sijoitusyhtiöstä Tokiossa.
Kiinan keskuspankin johtaja Yi Gang on rauhoitellut tilannetta sanomalla, että arvopaperit ovat aliarvostettuja suhteessa talouden perusteisiin.
Kiinan taloutta varjostaa nyt erityisesti kauppakiista Yhdysvaltain kanssa. Presidentti Donald Trump on määrännyt tuontitulleja kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on noin 250 miljardia dollaria. Kiina on vastannut tulleilla, jotka kohdistuvat 110 miljardin dollarin arvoiseen tuontiin.
Tullit ovat jo ehtineet vaikuttaa joihinkin vientiyrityksiin, ja lisäksi epävarmuus hillitsee investointeja ja tekee sijoittajista varovaisia.
Kiina on pyrkinyt vastaamaan synkkään tilanteeseen helpottamalla jälleen yritysten velanottoa.
Talouden hidastumisen lisäksi päästötavoitteiden löysäämisessä on taustalla myös laajaa tyytymättömyyttä väestössä viime talvena aiheuttaneet asuntojen lämmitysongelmat.Adrian Bradshaw / EPA
Kiina tinkii päästövähennyksistä
Talouskasvun hidastuessa Kiina on ilmoittanut, että sillä on aiempaa pienemmät tavoitteet ilmansaasteiden hillitsemiseksi tulevana talvena.
Terveydelle haitallisimpien hiukkasten määrää on tarkoitus vähentää Kiinan pohjoisissa kaupungeissa 3 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Aiempi tavoite oli 5 prosenttia, kertoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit.
Samalla raskasta teollisuutta ja rakentamista koskevista tuotantorajoituksista luovutaan, jos toiminta täyttää päästömääräykset. Päätös mahdollisista tuotantorajoituksista siirretään ministeriöstä paikallistasolle. Talouden hidastumisen lisäksi päästötavoitteiden löysäämisessä on taustalla myös laajaa tyytymättömyyttä väestössä viime talvena aiheuttaneet asuntojen lämmitysongelmat.
Huolta päästötavoitteista lipsumisesta aiheuttaa tuotantorajoituksia koskevien päätösten siirtäminen paikallishallinnolle.
Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin EU:n ja Yhdysvaltojen päästöt yhteensä. Maapallon ilmastotavoitteiden kannalta on keskeistä, kuinka nopeasti Kiina saa ilmastopäästönsä laskemaan.
Tieteentekijöiden liitto on valinnut tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä Vuoden tieteentekijän että Vuoden tieteenteon.
Vuoden tieteentekijäksi on valittu filosofian tohtori Jussi Jalonen, 43, Tampereelta. Vuoden tieteenteko on puolestaan yliopistolaisten lakko viime helmikuussa.
Valinnat julkistettiin perjantaina Yliopistolaisten ay-voimaa -seminaarissa Helsingissä.
Filosofian tohtori Jussi Jalonen on apurahatutkija ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan etenkin sotahistorian tutkimuksesta.
Hän väitteli vuonna 2014 Venäjän keisarillisen kaartin suomalaisten sotilaiden roolista Puolan kansannousun kukistamisessa vuonna 1831.
Jalonen on kirjoittanut myös ulkomailla sotineita suomalaisia käsittelevän kokoelman "Vapaaehtoiset" ja talvisodan ratkaisutaistelua käsittelevän kokemushistoriallisen teoksen "Summan tarina". Uusimpana kirjahankkeena Jalonen on tehnyt aatehistoriallista teosta Ayn Randin elämästä ja aatteista.
Milla Talassalo
Suurimman osan työurastaan Jalonen on elänyt apurahoilla, mikä on tutkijoille tyypillistä. Väitöskirjavaiheessa hänellä oli kahden vuoden tutkijakoulupaikka. Lisäksi hän on toiminut tuntiopettajana ja luennoitsijana Tampereen yliopistossa.
Vääriä tulkintoja Suomen historiasta
Jussi Jalonen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän jaksaa Tieteentekijöiden liiton mukaan väsymättä oikoa sosiaalisen median kanavilla esitettyjä historiantulkintoja.
– Tutkijalla on suorastaan moraalinen velvollisuus tuoda julki omaa osaamistaan niillä aloilla, joita on tutkinut, Jussi Jalonen sanoo.
Jalosen mukaan Suomessa on esimerkiksi parin viime vuoden aikana käyty lakkaamatta keskustelua Suomen historiasta. Etenkin Suomen itsenäisyydestä, kansalaissodasta ja hyvinvointivaltion synnystä liikkuu välillä tieteen näkökulmasta vääriä tulkintoja.
– Historiallista viitekehystä käytetään oikeuttamaan omaa poliittista retoriikkaa, Jalonen sanoo.
Välillä historiasta tehdään mahtipontisia tulkintoja, joita käytetään omassa retoriikassa. Esimerkkinä Jalonen kertoo tuoreen keskustelun irtisanomislaista.
Yliopiston lakko
Jussi Jalonen toimi viime neuvottelukierroksella Tampereen yliopiston lakkopäällikkönä. Tieteentekijöiden liitto kehuu tätä työtä.
– Jalonen oli erittäin aktiivinen tiedottaja ja hänen blogitekstinsä avasivat neuvottelutilannetta ja työtaisteluun joutumista nopeasti ja selkeästi. Blogeissa kuvastui Jalosen sujuva ilmaisutaito, historiantutkijan perusteellisuus ja asioiden tarkka taustoitus. Hän hoiti ja hoitaa hienosti myös englanninkielisen viestinnän, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kertoi palkitsemisen perusteluissa.
Helsingin yliopiston koko henkilöstö oli yhden päivän lakossa helmikuussa. Eri yliopistoissa pidettiin tukimielenosoituksia ja muita tempauksia.
– Ne osoittivat vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Yliopistoyhteisö näytti voimansa, Koikkalainen korosti puheessaan perjantaina.
Itä-Suomen poliisi on erottanut noin kahden kuukauden määräajaksi pahoinpitelystä tuomitun vanhemman konstaapelin.
Konstaapeli pahoinpiteli putka-asiakasta huhtikuussa Mikkelin poliisiasemalla säilöönottotarkastuksen yhteydessä lyömällä asiakkaan pään vastaanottotiskiin.
Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi Mikkelin poliisiasemalla työskentelevän vanhemman konstaapelin kesäkuussa pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 35 päiväsakkoon.
Kaivosyhtiö Boliden hankkii uusia kiviautoja Kevitsan kaivokselle Sodankylään. Yhtiö ostaa Kevitsaan 17 ja Pohjois-Ruotsin Aitikin kaivokselle yhdeksän uutta kiviautoa.
Kahdelle kaivokselle toimitettavat ajoneuvot maksavat yhteensä 900 miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat 87 miljoonaa euroa.
Ruotsalaisyhtiö kertoo, että investointi tukee laajenevaa kaivostoimintaa. Kevitsan tuotanto on kasvamassa 7,5 miljoonasta tonnista 9,5 miljoonaan tonniin vuonna 2020. Aitikin tuotanto on nousemassa samassa ajassa 39 miljoonasta tonnista 45 miljoonaan tonniin.
Ensimmäiset uudet kiviautot saapuvat kaivoksille ensi kesänä.
Kevitsassa louhitaan pääasiassa kuparia ja nikkeliä sekä lisäksi pienempiä määriä kultaa, platinaa ja palladiumia.
Zimbabwe on ajautunut entistä pahempaan talousahdinkoon. Pulaa on polttoaineesta, ruoasta – ja käteisestä. Tilanne ajaa ihmiset etsimään toimeentuloa erikoisilla tavoilla, kertoo Ylen toimittaja Liselott LindströmMistä maailma puhuu -podcastissa.
Hän kertoo kohdanneensa Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa miehen, joka oli työllistänyt itsensä maantien korjaajana.
– Hän kantoi hiekkaa kuoppiin ja yritti saada ohi ajavia maksamaan dollarin tai jotain vastaavaa, jotta olisi saanut ruokittua perheensä.
Zimbabwen kurja taloustilanne ei ole helpottanut, vaikka maata 30 vuotta hallinnut Robert Mugabe syrjäytettiin lähes vuosi sitten. Kun heinäkuussa pidetyt vaalit johtivat väkivaltaan, sijoittajat alkoivat karttaa maata entistä enemmän.
Lindström kertoo podcastissa myös, miksi monista zimbabwelaisista on kiusallista, että presidentti Emmerson Mnangagwa on kutsunut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rakentamaan golfkenttää maailmankuuluille Victorian putouksille.
Ylen kirjeenvaihtajat ja toimittajat kertovat joka toinen viikko Mistä maailma puhuu -podcastissa maankolkkansa kuumimmista puheenaiheista ja arjen pienistä ilmiöistä, jotka jäävät usein uutisissa kertomatta. Sarjaa toimittaa Simo Ortamo.
Psykologi Laura Stenroos vastaa puhelimeen Love Island Suomi -villan tuotantotiloista Marbellasta. Hän on päivystänyt Espanjassa 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä jo neljän viikon ajan, tosin yleensä villan ulkopuolella.
– Kun aloitin vuonna 2005, asiat olivat eri tavalla. Silloin sosiaalisessa mediassa ei ollut niin voimakasta ruotimiskulttuuria, hän huokaa.
– Sanon kaikille ohjelmaan pyrkijöille, että yhden asian voin luvata sataprosenttisella varmuudella: paskaa tulee niskaan, Laura Stenroos tietää.
Hän on ollut mukana lukuisissa tosi-tv-produktiossa: muun muassa BB-talossa, Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, Selviytyjissä, Viidakon tähtösissä, Iholla-ohjelmassa, Idolsissa jne.
Katsojapalaute voi olla räävitöntä.
Se on usein anonyymiä, sumeilematonta haukkumista, esimerkiksi toisen ulkonäköön puuttumista.
Laura Stenroos tunnustaa, ettei siltä voi suojautua muuten kuin käymällä asiaa läpi etukäteen.
– Se on minunkin kipukohtani. Kun maailman rumuus iskee se ei ole helppoa kenellekään. Ei kohteelle itselleen, eikä sivustakatsojalle, hän muistuttaa.
"Pienikin samaistumispinta vetää puoleensa. Toisaalta tirkistelynhalu ja oman itsensä nostaminen, kun saa nauraa muille." Laura Stenroos, psykologi, Love Island
Miksi tosi-tv koukuttaa?
Jopa neljännes televisiotarjonnasta on nykyään tosi-tv:tä, ilmeni liikenne- ja viestintäministeriön joitakin vuosia sitten teettämästä raportista.
Mutta mikä tosi-tv:ssä koukuttaa sadat tuhannet suomalaiset ja miksi tavalliset ihmiset haluavat avata sisimpänsä kaikelle kansalle katsottavaksi?
Love Islandin sinkut eivät saa olla yhteydessä ulkomaailmaan eivätkä näe ohjelmaa, ennen kuin ovat poistuneet villasta. Psykologi Laura Stenroos on heidän tukenaan Espanjassa ja senkin jälkeen, kun ohjelma loppuu.Laura Stenroosin albumi/MTV Oy
– Aitous ja ihmisten tarinoiden seuraaminen koukuttavat. Pienikin samaistumispinta vetää puoleensa. Toisaalta tirkistelynhalu ja oman itsensä nostaminen, kun saa nauraa muille, Stenroos ynnää.
Hänestä termi tosi-tv on vaikea määritellä. Onko se piilokameraa, kilpailua taidoista, muodonmuutosta, parisuhdetta, seikkailua, käsikirjoitettua vaiko reaaliaikaista seurantaa?
– Ohjelmat ovat hyvin erilaisia ja syitä haluta mukaan on monia, niitä on mahdoton niputtaa, Laura Stenroos sanoo.
Johanna joutuu lähtemään
Katsotaan hetki Love Island Suomea.
Tunnelma Marbellan lämpimässä yössä Espanjassa on jäätävä.
Suomalaissinkut ovat asuneet rakkauden saarella Love Island -villassa viisi päivää. Iloiset syntymäpäivät ovat juuri keskeytyneet yllättävään tietoon: tänään yhden heistä on lähdettävä.
Miehet valitsevat itselleen parin yksi kerrallaan. Lopulta jäljellä on Jeffrey, hänen tähänastinen parinsa Johanna sekä uusi tulokas Aura.
– Nainen jonka valitsen parikseni on… Jeffrey aloittaa ja pitää sitten pitkän tauon.
– Aura, hän sanoo lopulta.
Johanna joutuu jättämään Love Island Suomi -sarjan ensimmäisenä, saman tien.
Jeffreyn valinta tarkoitti Johannalle paluuta Suomeen. Otsikot ottavat kaiken irti Love Island Suomesta: “Kaikkien aikojen törkyisin tv-sarja. Kissatappelu uhkaa. Pauliina avautuu: ”Mua v*tuttaa, Ystävä vei Senjan miehen.”MTV Oy
– Se oli musertavaa, Johanna muistelee kolme viikkoa myöhemmin kotonaan Helsingissä.
Silti hän kokee olevansa onnekas ja oppineensa tosi-tv:ltä paljon niiden viiden päivän aikana, jonka hän villassa vietti.
– Opin hyvin tärkeitä asioita. Esimerkiksi, että on vahvuutta olla oma itsensä, näyttää tunteensa ja olla oikeasti avoin, eikä pitää jarrua pohjassa, Johanna luettelee.
"Jos jotkut päätyvät sänkyyn, he tekevät sen omasta tahdostaan." Johanna, Love Island -kilpailija
“Tällainen on kaikkien aikojen törkyisin tv-sarja, jonka osallistujat voivat tienata paremmin kuin huippuyliopistossa opiskelleet – ja näin sen Suomi-versiossa käy”, Helsingin Sanomat säesti elokuussa.
– Sanoisin ennemmin, että se on kaikkien aikojen kunnollisin tosi-tv. Love Islandilla pidetään huoli ihmisistä. Jos jotkut päätyvät sänkyyn, he tekevät sen omasta tahdostaan. Tunteet ovat aitoja ja rakkautta etsitään oikeasti, Johanna vakuuttaa.
Eristys ja kamerat 24/7
Love Island Suomen kilpailijat ovat eristettyinä villassa Espanjan Marbellassa. Kamerat käyvät yötä päivää ja edellisen päivän tapahtumat ovat katsottavissa jo seuraavana päivänä. Osallistujat eivät näe taltiointeja niin kauan kuin ovat villassa.
Sinkuilla on kaulassaan mikrofonipanta jopa wc:ssä. Omat puhelimet on takavarikoitu, ja yhteydenpito ulkomaailmaan on kielletty.
– Se oli hyvin outoa ja erittäin opettavaista, kun ei voinut turvautua puhelimeen. Kaikki piti käsitellä oman pään sisällä, Johanna muistelee.
Kamerat käyvät kun villan asukkaat ovat suihkussa, ja kamerat käyvät, kun he ovat sängyssä.
Love Islandin kilpailijat nukkuvat – jos nukkuvat – samassa huoneessa ja samassa parivuoteessa kulloisenkin parin kanssa ja ovat yhdessä aamusta iltaan, jotkut jopa kahdeksan viikkoa. Mutta eivät kaikki.
Lähtökäsky voi tulla milloin vain, kenelle tahansa. Joko yleisöäänestysten perusteella tai valintatilanteissa villassa.
Se joka pärjää parhaiten, pokkaa kahdeksan viikon jälkeen 25 000 euroa.
Kaikki ei ole käsikirjoitettua
Alussa sinkkuja oli villassa 11: venäjän kieltä ja kulttuuria opiskeleva Veera, myyntipäällikkö Johanna, lääkealalla työskentelevä Pauliina, journalismin opiskelija Senja, myyjä Anku, hissiasentaja Janne, yritysmyyjä Refal, asentaja Ville, palomies ja malli Patrick, kuntosaliyrittäjä Mika ja urheiluhieroja Jeffrey.
Nuorin heistä on 21, vanhin 28-vuotias. Sukunimiä tuotannossa ei haluta julkistaa.
Johanna vakuuttaa, että kaikki ei ole käsikirjoitettua.
– Me saimme tehdä mitä halusimme, puhua mitä halusimme ja elää vapaasti. Emme edes nähneet tuotantotiimiä päivisin. Ainoastaan tiimiltä tulevat viestit kilpailijoille on suunniteltu. Kukaan ei tiedä, milloin seuraava viesti tulee. Se on jännää, Johanna kertoo.
Johanna on totutellut villan jälkeiseen elämään jo monta viikkoa. Hän on paikalla Perjantain suorassa lähetyksessä 19. lokakuuta Yle TV1:llä klo 21.05 alkaen.MTV Oy
Mukaan kokemuksen vuoksi
– Olin katsonut koukuttavaa brittiversiota ja lähdin mukaan ihan mielenkiinnosta, kokemuksen takia. Siellä voi oppia paljon itsestään ja meistä ihmisistä. Enkä olisi pistänyt vastaan, jos siellä olisi ollut minulle mielenkiintoinen kumppaniehdokas, Johanna kertoo.
Toisin kävi.
"Asioita käydään läpi etukäteen. Kilpailijoiden pitää ymmärtää, mitä kaikkea tähän liittyy kuvausten lisäksi, ennen ja etenkin jälkeen." Laura Stenroos, Love Island -psykologi
– Kyllä petyin, ettei paria löytynyt. Olin ensimmäinen joka tippui ja ihan syystä. Siellä on muita, hyviä pareja, jotka jatkavat syystä, Johanna sanoo.
Hän vakuuttaa tienneensä, mihin oli menossa. Siitä piti osaltaan huolen myös psykologi ja kilpailijakoordinaattori Laura Stenroos, joka oli mukana jo valitsemassa kilpailijoita kesäkuusta alkaen.
– Asioita käydään läpi etukäteen. Kilpailijoiden pitää ymmärtää, mitä kaikkea tähän liittyy kuvausten lisäksi, ennen ja etenkin jälkeen, Laura Stenroos sanoo.
Yhteyttä pidetään myös villasta lähtijöihin - Johanna saateltiin Suomeen saakka ja kotiinpaluun jälkeen hän on puhunut Lauran kanssa jo moneen kertaan.
– Se, että meitä ei jätetä heitteille, tekee tästä positiivisen kokemuksen. On tärkeää, että ei jää mitään mielen päälle, Johanna kiittelee.
Hän kertoo saaneensa yllättävän paljon myös positiivista palautetta: ihmiset tunnistavat kaupassa ja kadulla ja haluavat yhteiskuvaan. Suku pettyi lähinnä siihen, etteivät saaneet seurata Johannaa villassa pidempään.
– Jos joku arvostelee esimerkiksi ulkonäköäni, jätän sen omaan arvoonsa. Olen oikeasti otettu ja pelkästään positiivisesti, Johanna vakuuttaa.
"Tosi-tv:n absurdius on siinä, että kaikki tietävät, että sitä tehdään katsojille. Pitää aika ajoin muistuttaa, että vaikka tämä on totta, se ei ole totta." Laura Stenroos, Love Island -psykologi
Siihen mennessä on tapahtunut seuraavaa: Mika valitsee Ankun, mutta Refai nappaa naisen itselleen. Mika päätyy pakit Saaneen Veeran pariksi, vaikka haluaisi Emman, jonka vie Patrick. Pauliina ja Ville puuhaavat peiton alla, Veera vie Senjan miehen ja Mika ja muutama muu äänestetään ulos uusien tulokkaiden tieltä. Muun muassa.
Sub-tv:llä kuutena iltana viikossa nähtävän Love Island Suomi –sarjan 21-28 vuotiaat kilpailijat saapuivat Espanjan Marbellassa sijaitsevaan luksusvillaan neljä viikkoa sitten. Pudotuspeli alkoi pian. Ensimmäisenä sai lähteä helsinkiläinen Johanna, 25.MTV Oy
Villassa tarjotaan alkoholia vain rajoitetusti, korkeintaan muutama lasi kerrallaan eikä aina sitäkään.
– Oli virkistävää oppia puhumaan ilman alkoholia. Ei olla humalassa, ei ole puhelinta – ollaan siinä hetkessä. Kyllä me osasimme pitää hauskaa ja nauraa vedet silmissä ilman alkoholia, Johanna muistelee.
– Harvoin tuodaan esiin sitä, että tosi-tv:seen osallistuminen on aikamoinen matka itseensä, Laura Stenroos sanoo.
– Tosi-tv:n absurdius on siinä, että kaikki tietävät, että sitä tehdään katsojille. Sitten kun siihen ryhtyy, se onkin totta. Se tekee siitä vaikeaa. Pitää aika ajoin muistuttaa, että vaikka tämä on totta, se ei ole totta. Muuten hylätyksi tuleminen olisi liian murskaavaa, hän jatkaa.
Johanna on samaa mieltä:
– Pitää olla vahva luonne, että kestää. Kaikki eivät kestä julkisuuden negatiivisia vaikutuksia varsinkin sosiaalisessa mediassa.
Miksi puolialastomat seikkailijat ja pettävät parit koukuttavat? Vieraina Temptation Island -pari Elias ja Vilma, toimitusjohtaja Joonas Hytönen sekä tosi-tv-tutkija Mikko Hautakangas. Paikalla myös Love Islandista ensimmäisenä pudonnut Johanna.
Lapin rajavartioston partio pelasti sairastuneen nuoren Kilpisjärven Kalottireitiltä torstaina.
Pelastettava kouluikäinen tyttö oli sairastunut äkkillisesti kesken vaelluksen eikä pystynyt jatkamaan vaellustaan. Lapin rajavartioston kapteeni Raimo Ojalla ei ole tietoa, mistä tytön sairastuminen johtui.
– Huonovointisuus saattoi johtua ruokamyrkytyksestä tai pitkän vaelluksen aiheuttamasta rasituksesta. Pelastettavan terveydentilaan en ota kantaa, Oja sanoo.
Pelastettavat eivät olleet kovin lähellä tietä, sillä mönkijällä piti ajaa kaksi tuntia heidän luo Saarijärvelle.
Rajavartiosto siirsi sairastuneen suomalaistytön ja hänen äitinsä mönkijöillä Kilpisjärvelle tien varteen.
– Tämän jälkeen he eivät tarvinneet rajavartioston apua, Oja kertoo.
Rajavartiosto sai ilmoituksen sairastuneesta torstaina aamupäivällä kymmenen jälkeen ja hänet tuotiin äitinsä kanssa asfalttitien varteen noin kello 16.30 aikaan.
Oja kertoo, että Lapin rajavartiosto pelastaa vuosittain useita ihmisiä maastosta. Maastopelastustehtävät hoitaa pääosin Lapin pelastuslaitos, mutta tarvittaessa se pyytää apua lähellä olevalta rajavartioston partiolta.
Näin jääkaapin tai pesukoneen käyttöohje puhutteli käyttäjää henkilökohtaisesti 1950-luvulla. Usein vieläpä nimesi hänet rouvaksi tai perheenemännäksi.
Jääkaappi, pesukone ja sähköhella olivat Suomessa sodan jälkeen uusia ja lähes ennennäkemättömiä kodinkoneita. Siksi niiden "kotoistamiseen" tarvittiin kunnon käyttöohjeita.
– Silloin käyttöohje otti käyttäjän huomioon monin tavoin. Se puhutteli suoraan ja kunnioittavasti, se onnitteli järkevästä valinnasta, se opasti, motivoi ja kehui tuotetta. Käyttöohje kotoisti ja kesytti uuden laitteen suomalaisen kodin arkeen.
Teknisen viestinnän lehtori Tytti Suojanen tutki suomalaista teknistä viestintää ja kotitalousteknologioiden kesyttämistä. Hänen väitöstutkimuksensa aineistona oli 132 käyttöohjetta vuosilta 1945–1995.
Kodin uusi ihme: pesukone
Kun käsillä on 50 vuoden takaista aineistoa, tutkija joutuu väistämättä tulkitsemaan, miten "oli ennen vanhaan".
Istuttiinko siinä sitten koko perheen voimin ihmettelemässä, mikäs tämä uusi kone oikein onkaan?
– Kun pesukone oli tullut kotiin, niin oliko perheenäiti ottanut käyttöohjeen ja lukenut sitä perheelle. Istuttiinko siinä sitten koko perheen voimin ihmettelemässä, mikäs tämä uusi kone oikein onkaan?
Tytti Suojanen pitää todennäköisenä, että tapahtui myös kömmähdyksiä – vaikka niin, että valkopyykistä tulikin uudessa pesukoneessa värillistä.
Tutkijan mukaan jo ohjeiden pituuden perusteella voi päätellä myös, että muun muassa ompelukone oli varsin monimutkainen laite.
Puhuttelu katosi, menikö myös teho?
Henkilökohtainen puhuttelu, Te tai hyvä rouva, säilyi käyttöohjeissa kutakuinkin 1970-luvulle asti. Myös kodinkoneen valmistaja ja ohjeen kirjoittaja olivat tekstissä läsnä.
– Vanhimpien käyttöohjeiden kirjoittaja loi käyttäjälle itseluottamusta, melkein kuin olisi opastanut häntä kädestä pitäen. Kirjoittaja ja laitteen valmistaja olivat ohjeessa paljon vahvemmin läsnä kuin nykyisin, kertoo Tytti Suojanen.
– Onko jo menetetty jotakin, kun tekijät eivät enää nykyisin ole käyttöohjeissa juurikaan läsnä?
Suojanen sanoo, että monet retoriikan tutkimukset ovat osoittaneet dialogin hyödyllisyyden. Mitä enemmän on henkilökohtaisuutta ja vuoropuhelua, sitä paremmin tekstin voi saada perille.
Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston lehtori Aino Ahtinen uskoo, että tulevaisuudessa itse laitteet osaavat neuvoa ja puhutella käyttäjäänsä suoraan. Ahtisen tutkimuskohteena ovat robotit.
Tytti Suojanen muistuttaa, että ohjeisiin tarvitaan kuitenkin sekä käyttäjien tuntemusta että viestinnän osaamista.
Ennen luettiin hartaammin kuin nyt
Käyttöohjeista huomaa kielen muuttumisen. Kielen kehitys taas heijastaa koko yhteiskunnan muutosta ja kehitystä.
Kyllä siinä joskus joutuu tutkimaan, kun joku ei toimi esimerkiksi. Mies Tampereelta
Tytti Suojanen arvelee, että varsinaiseen käyttöohjeeseenkin suhtauduttiin ennen paljon vakavammin kuin nykyisin.
– Uskon vahvasti, että se oli ennen paljon luetumpi. 1940–50-luvuilla ja myöhemminkin vielä käyttöohje oli irrallinen kirjanen tai paperi. Nyt se on monesti upotettu itse koneeseen.
Yle Tampere kysyi jokin aika sitten kuluttajien kokemuksia käyttöohjeista. Tamperelainen mies kertoo, ettei lue ohjetta kovin tarkasti.
–Aika vähän loppujen lopuksi luen käyttöohjeita. Tietysti jos on atk-laitteita, niin osa asioista on tuttuja, mutta kyllä siinä joskus joutuu tutkimaan, kun joku ei esimerkiksi toimi, hän sanoo.
Puutteita ja kielikukkasia
Käyttöohje puhuttelee enää harvoin suoraan käyttäjää. Eräs vastaaja kuitenkin kertoo, kuinka tuntui hyvältä, kun valmistaja onnitteli häntä, kun hän oli hankkinut juuri tämän yrityksen laitteen.
Moni kiinnitti huomiota käyttöohjeiden kielikukkasiin.
– Jos suomenkielisiä käyttöohjeita lukee, niin nehän on näitä automaatiokäännöksiä. Kieli ei ole tietenkään hyvää, kun siellä on ihan hassuja sanoja ja muita joukossa, tamperelainen nainen sanoo.
Suomenkielisten käyttöohjeiden puute risoo monia:
Jouduin karhuamaan suomenkielisiä käyttöohjeita kuluttajansuojalakiin vedoten. nimimerkki R. T.
– Joku syrjäkylän asukki hakee television kaupungin Verkkokaupasta ja kotiin tultuaan huomaa, että käyttöohjeita löytyy vino pino unkariksi, tsekiksi, latviaksi, liettuaksi ja eestiksi, mutta ei suomeksi. On siinä naurussa pidättelemistä.
– Vähin mitä Verkkokaupan tulisi tehdä on, [että] ilmoittaa ennen ostopäätöstä, että pakkaus ei sisällä suomenkielistä käyttöohjetta.
– Jouduin karhuamaan suomenkielisiä käyttöohjeita kuluttajansuojalakiin vedoten. Siinä todetaan, että 'tuotteen katsotaan olevan viallisen, ellei sen mukana tule suomenkielistä käyttöohjetta'. Käyttöohjeet tulivat kyllä sitten pikavauhtia postissa."
Myös teknisen viestinnän lehtori, väitöskirjan tekijä Tytti Suojanen muistuttaa, että lain mukaan käyttöohje tulee olla.
– Käyttöohjeet on oltava, mutta niiden laatua valvotaan aika heikosti. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus palauttaa laite myyjälle, jos asianmukainen käyttöohje puuttuu. Kun kuluttajat viitsivät sen tehdä, tilanne varmasti paranee, uskoo Tytti Suojanen.
Sothebyn huutokauppakamarissa Lontoossa koettiin lokakuun alussa yllätys, kun meklari kopautti BanksynTyttö ja ilmapallo -teoksen myydyksi. Samalla hetkellä, kun nuija osui pöytään, taideteoksen kehykseen piilotettu silppuri käynnistyi ja teos tuhoutui – ainakin osittain.
Kuvataiteilija Banksyn tällä viikolla julkaisemalla videolla näytetään, miten teos laitetaan silppurilla varustettuun kehykseen ennen huutokauppaa. Videolla voit nähdä tuntemattoman henkilön painavan teoksen myyntihetkellä kaukosäädintä, joka käynnistää silppurin.
Muodonmuutoksen kokenut taideteos sai myös uuden nimen. Tyttö ja Ilmapallo on nyt nimeltään Rakkaus on roskakorissa. Teoksen arvon on uskottu jopa nousevan.
Anonyyminä pysyttelevä Banksy on niittänyt kansainvälistä mainetta kantaa ottavilla teoksillaan ja näyttävillä tempauksillaan. Hän on muun muassa maalannut Länsirannan muuriin ja salakuljettanut oman versionsa Mona Lisasta Louvreen. Banksyn töiden hinnat ovat nousseet rinnan hänen suosionsa kanssa.
Twitterissä hyvesignaloiva porukka kutsuu heitä “rodullistetuiksi”, “tummiksi tytöiksi”, rasismin uhreiksi ja toiseutetuiksi – ja ratsastaa villisti heidän uhristatuksellaan. Mutta miksi emme kutsuisi heitä suomalaisiksi?
“Päähenkilöt ovat omia persooniaan, eivät vain jonkin ryhmän edustajia. Heitä ei katsota ihonvärin, seksuaalisuuden tai iän kautta”, Nyt-liite ilakoi.
Samaan aikaan lehti itse nosti näyttävästi otsikkoonsa näyttelijöiden ihonvärin: “Eikä yksikään heistä ole valkoinen.”
Mitä ihmettä? Miksi ihonväriä pitää korostaa, jos sitä yritetään samaan aikaan häivyttää? Eikö tässä aidosti nähdä mitään ristiriitaa?
Jäin miettimään, kuinka kaukana onkaan Suomi, jossa ihmisiä ei karsinoitaisi ihonvärin perusteella. Ei edes positiivisessa kontekstissa – nimittäin eräänlaista rasismia sekin on: ylistämällä alistamista, jalustalle nostamista pelkän etnisyyden takia.
Rasismi on oksettavaa ihmisvihaa, modernin yhteiskunnan yksi suurimmista vitsauksista. Ihmisten pitäminen alempiarvoisena pelkästään etnisen taustan tai ihonvärin perusteella on vastenmielistä ja väärin. Tähän on viime vuosina onneksi suhtauduttu julkisessa keskustelussa vakavasti ja siitä on kirjoitettu kiitettävän paljon.
Myös suvaitsevaisuus on vallankäyttöä, sillä se tarkoittaa sitä, että suvaitsija on suvaittavaa korkeammassa asemassa.
Mutta en pidä myöskään siitä, että omaan suvaitsevaisuuteensa rakastuneet uhriuttavat maahanmuuttajia pelkästään pigmentin takia. Minkä takia hyväntahtoiset rasisminvastustajat puhuvat maahanmuuttajista “rodullistettuina”? Tai “tummina tyttöinä”? Ainakin omaan korvaani nämä termit kuulostavat vaivaannuttavilta, jopa hivenen rasistisilta. Rotujahan ei pitäisi olla enää olemassakaan – ja mitä väliä ihmisen pigmentillä ylipäänsä on vielä 2020-luvun globaalissa Suomessa? Miksi sitä pitää erityisesti korostaa?
Ystäväpiiriini kuuluu pakolaisina Eurooppaan tulleita ihmisiä sekä Suomessa että Britanniassa. Heissä on tietty ero: Britanniaan lapsena turvapaikanhakijoina muuttaneet ystäväni ovat integroituneet uuteen kotimaahansa täysin. Suomeen tulleilla kavereillani taas on edelleen vahva maahanmuuttajaidentiteetti.
He puhuvat itsestään mamuina, uussuomalaisina – vitsailevat omalla taustallaan ja omilla juurillaan, vaikka olisivat asuneet Suomessa yli puolet elämästään. Brittiystäväni taas eivät juuri edes puhu taustastaan: he ovat brittejä ja sillä selvä, heillä on brittiläinen identiteetti.
Jäin miettimään, mistä tämä johtuu. Myös Britanniassa on rasismia, itse asiassa todella paljon – ja taatusti sitä on Suomessa.
Mutta Suomessa maahanmuuttajat ovat edelleen ennen kaikkea “mamuja”: mediassa heitä näkee lähes pelkästään haastatteluissa, jotka koskevat heidän taustaansa ja etnisyyttään.
Muslimeita haastatellaan ramadanista tai terrori-iskuista – tai kenties huivipakosta ja naisten asemasta. Lontoo taas on sulatusuuni, jossa suurin osa vastaantulevista tulee jostain muualta.
En ole Britanniassa kohdannut samanlaista ylistämällä alistamista kuin Suomessa. Meillä on tietty porukka, jonka mielestä kaikki maahanmuuttajat ovat lähinnä vaarallinen kuluerä ja heistä pitää päästä eroon. Samaan aikaan meillä on toinen porukka, jonka mielestä maahanmuuttajat ovat hoivattavia uhreja – vain siksi, että he ovat maahanmuuttajia. He ovat oman identiteetin pönkitysvälineitä, urbaanin liberaalin koristeita, joilla poseerata ja ratsastaa.
Tämä porukka puhuu suvaitsevaisuudesta. Mutta myös suvaitsevaisuus on vallankäyttöä, sillä se tarkoittaa sitä, että suvaitsija on suvaittavaa korkeammassa asemassa. Hän päättää, hyväksyykö hän toisen tavan elää vai ei.
Meillä alkaa olla jo niin paljon maahanmuuttajia, että olisimmeko viimein valmiita suhtautumaan heihin kuten keneen tahansa suomalaiseen – varsinkin kun moni heistä on syntynyt ja kasvanut Suomessa.
Kaikki maahanmuuttajat eivät ole pyhimyksiä – eivätkä he kaikki ole syntisiä. He ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin sinä tai minä. Taitoineen ja vikoineen. He eivät ole sinun sylkykuppejasi eivätkä pehmolelujasi, joten suhtaudu heihin yksilöinä, älä pelkästään ryhmänsä jäsenenä.
Sanna Ukkola
Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää makaroonilaatikosta ja maailman katselemisesta vähän vinosti.
Sannikka & Ukkola tänään 19.10. klo 20. Yle TV1 ja Yle Areena. Keskustelussa #metoo, jonka alusta tulee kuluneeksi vuosi sekä tekevätkö lapset onnelliseksi.
Juttua muutettu 19.10. klo 12.24. Lisätty lainausmerkit luonnehdintaan: Vihervasemmiston "henkinen mainoslehtinen".Kolumnissa mainittu Nyt-liite on tilattava julkaisu.
Juttua muutettu 19.10. klo 15.27. Vihervasemmiston "henkinen mainoslehtinen" muokattu muotoon "henkinen lippulaiva".
Elokuussa avattu Chihuahua Julep on julistanut älylaitekiellon. Aluksi kielto oli vain pehmeä suositus, mutta äkkiä baarissa huomattiin, ettei kännykkä kädessä elävään kansaan pure suositukset. Oli laitettava ehdoton kielto.
– Se on ketjureaktio: kun yksi käyttää, niin kaikki käyttävät, sanoo baarin omistaja Jami Järvinen.
Helsinkiläisen baarin kännykkäkielto perustui alunperin siihen ajatukseen, että kännykän valo pilaa cocktailbaarin tunnelman.
Nyt ihmiset kuitenkin hakeutuvat baariin cocktailien lisäksi myös juuri siitä syystä, että tässä anniskeluravintolassa on keskityttävä ihan vain tunnelmaan ja muihin ihmisiin.
– On siistiä huomata, että se oli oikea päätös. Ihmiset kaipaavat arjen rentoutumishetkeä, jotta voivat oikeasti olla ilman älylaitteita. Moni ei olisi, jos siihen ei olisi talon puolesta pakotettu.
Johanna ja Minna ovat tulleet iltapäiväcocktailille. Ensimmäinen kerta Julepissa oli Minnalle 'hämmentävä', mutta toinen kerta ilman kännykkää sujuu naisen mukaan jo kivuttomammin.
– Ekalla kerralla tuli sellainen olo, että onkohan jokin tärkeä mennyt ohi. Mutta nyt toisella kerralla osaa jo nauttia tästä.
Viereisessä pöydässä Minn nauttii olostaan. Suomessa kaksi vuotta asunut Minn kertoo, että puhelin vie jopa 70 prosenttia ajasta, sillä sekä työ, koulu että sosiaaliset verkostot ovat puhelimen päässä.
– Nautin, kun kiinnitän huomiota toisiin asioihin. Haluaisin nähdä tällaisia paikkoja enemmän.
"Moni haluaisi vähentää älypuhelimen käyttöä, mutta ei pysty"
Kännykän saa pitää omassa taskussa, mutta moni jättää rakkaimpansa latauskaappiin. Puhelimeen on kenties helpompi olla tarttumatta, kun se ei polttele taskussa, sanoo Järvinen.
– Joillekin se on todella vaikeaa. Toisille taas se on hivenen hankalaa, mutta he nauttivat siitä, että saavat uuden kokemuksen.
Toisinaan kännykkäkielto tulee yllätyksenä uusille asiakkaille, mutta suurin osa luopuu kännykästään – jos nyt ei ilomielin, niin ainakin sopuisasti.
Järvisen mukaan kokemus saattaa olla rankka sekä vanhemmille että nuoremmille asiakkaille. Baarissa on koettu monia unohtumattomia hetkiä esimerkiksi uusien ihmisten kanssa, kun ihmiset ovat 'joutuneet' keskittymään toisiinsa.
– Sosiaalinen tilanne on niin erilainen kännykkäkiellon takia. Moni haluaisi vähentää älypuhelimen käyttöä, mutta ei pysty.
Rajoitatko sinä puhelimen käyttöäsi – jos, niin miten? Toivoisitko enemmän kännykkävapaita tiloja? Mikä on sinun vinkkisi muille, jotka käyttävät älypuhelinta liikaa? Keskustele!
Entinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen pyrkii eduskuntaan ensi kevään eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton listoilta ja Uudenmaan vaalipiiristä. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
72-vuotias Seppänen sanoo Ilta-Sanomille kokevansa eduskunnan tarvitsevan lisää hänen kaltaisiaan kokeneita kansanedustajia.
– Ajatus on vahvistunut seuratessani nykyisen eduskunnan toimia. En ole tyytyväinen siihen tapaan, jolla eduskunta tänä päivänä toimii. Sieltä uupuu kokeneita kansan edustajia, erikseen kirjoitettuna, Seppänen kertoo lehdelle.
Nykyisin eläkkeellä oleva Seppänen on toiminut kansanedustajana vuosina 1987–1996 ja europarlamentaarikkona vuosina 1996–2009.
Ennen poliittista uraansa Seppänen työskenteli Yleisradion toimittajana.
Seppäsellä todettiin Parkinsonin tauti vuonna 2006. Hän kertoo Ilta-Sanomille, ettei sairaus haittaisi hänen työskentelyään kansanedustajana.
Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina iltapäivästä uusista työtaistelutoimista. Ennakko-odotuksissa oli, että liitto ilmoittaa kolmen päivän lakosta ensi viikolla ja näin myös kävi.
Aamupäivästä liitolta tuli kuitenkin lakkoilmoitusta hämmentävämpi tiedote, jonka mukaan se irtisanoo kiky-sopimukseen kuuluvan työajan pidennyksen vuoden 2019 lopusta lähtien.
Pidennys koski ja koskee vuosia 2017, 2018 ja 2019. Asiasta sovittiin lisäpöytäkirjalla, joka on ensimmäisen kerran irtisanottavissa joulukuussa 2019.
Teollisuusliitto ilmoitti siis etukäteen, ettei sopimusta tulla uusimaan. Kyse on osittain symboliikasta, mutta kertooko se jotakin oleellista kiistasta?
Jos hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välistä riitaa haluaa ymmärtää, katse pitää kiinnittää noin kolmen ja puolen vuoden takaisiin tapahtumiin.
Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelma oli vaikea pala ammattiyhdistysliikkeelle. Ohjelman viimeisissä liitteissä kerrottiin 200 miljoonan euron säästöistä, jotka kohdistuivat ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Hallitus teki säästöt itsenäisesti, vaikka perinteisesti työmarkkinajärjestöt ovat sopineet hallituksen kanssa työttömyysturvaan liittyvistä asioista.
Samassa ohjelmassa hallitus ehdotti yhteiskuntasopimusta, jolla pyrittiin yksikkötyökustannusten laskemiseen viidellä prosenttiyksiköllä. Uudistuksen ideana oli työllisyyden parantaminen Suomessa.
Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät pääsisi sopuun yhteiskuntasopimuksesta, hallitus toteuttaisi noin 1,4 miljardin euron lisätoimet. Hallitus olisi leikannut muun muassa työttömyysturvasta, vuorotteluvapaasta ja elinkeinotuista.
Ammattiyhdistysliike koki tämän enemminkin uhkailuna kuin neuvotteluina. Useiden käänteiden jälkeen osapuolet saivat aikaiseksi kilpailukykysopimuksen, johon liittyi muun muassa työajan pidennys ja lomarahojen leikkaukset julkisella sektorilla.
Hallituksen toimet eivät jääneet tähän.
Hallitus on tuonut pöytään muun muassa sairausloman palkattoman karenssipäivän, vuosilomaoikeuden rajoittamisen ja aktiivimallin, jota vastaan liitot ovat osoittaneet mieltään Senaatintorilla.
Noin kolme ja puoli vuotta kestänyt taustatarina on suurin selittäjä, kun katsotaan ammattiyhdistysliikkeen viimeaikaisia toimia. Tätä alleviivaa se tosiasia, ettei irtisanomislain muutoksessa ole kyse merkittävästä muutoksesta.
Muutoksen vaikutukset työllisyyteen ja työntekijän työsuhdeturvaan ovat vielä epäselvät.
Ammattiliitot ilmoittivat perjantaina useista työtaistelutoimista. Teollisuusliiton lisäksi myös Ammattiliitto Pro kertoi kolmen päivän lakosta ja Toimihenkilöliitto Erto julisti vuoronvaihtokiellon aina maanantaista lähtien.
Järeissä toimissa on kyse myös ajoituksesta. Ammattiyhdistysliike on pyrkinyt neuvottelemaan nykyhallituksen kanssa, jotta se saisi tavoitteitaan parhaalla mahdollisella tavalla läpi.
Kun hallituskausi alkaa lähestyä loppua, pidäkkeet kovemmille toimille löystyvät. Keskusjärjestöjen ja liittojen pitää tulla toimeen hallituksen kanssa enää noin puoli vuotta.
Hallituksen piiristä kerrotaan, että ammattiyhdistysliike olisi joka tapauksessa muodostanut jostakin asiasta riidan hallituskauden lopussa.
Totta tai ei, työntekijäpuolelle on kertynyt paineita, joita nyt päästetään ulos.
Hallituksen ja ammattiliittojen välisessä riidassa on käynyt siten, miten työehtokiistassa ei saisi koskaan käydä. Asiasta on tullut arvovaltariita, jossa kumpikaan ei voi luovuttaa ilman että menettää kasvonsa.
Ammattiyhdistysliike vaati lakiesityksen valmistelun keskeyttämistä ja Sipilä on hakenut sopua työaikaneuvotteluista, jossa Suomen Yrittäjät ja palkansaajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä.
Perinteisen työmarkkinasäännön mukaan lakkotoiminnassa pitäisi ensimmäisenä miettiä, miten tilanteesta tullaan ehjänä takaisin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi Ilta-Sanomissa, että eduskunnalle pitää antaa työrauha, kun se käsittelee varsinaista hallituksen esitystä irtisanomissuojasta.
Liittojen toimet on tällä hetkellä ajoitettu loppumaan viikolla 47, jolloin esityksen pitäisi näillä näkymin tulla eduskuntaan. Esityksen eduskuntakäsittelystä odotetaan pitkää, sillä sen pitää käydä myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Valiokunnan kansanedustajilla on puolestaan tällä hetkellä kädet täynnä töitä sote-uudistuksen kanssa.
Liittojohtajilta ei ole vielä tullut selvää vastausta, loppuvatko työtaistelutoimet eduskuntakäsittelyn ajaksi. Työmarkkinoita seuraavat toimijat uskovat tähän.
Perimmäinen kiista Sipilän hallituksen ja ay-väen kesken ei taida kuitenkaan tulla tällä hallituskaudella ratkaistua.
Kuljettajan terveystila ja kokemattomuus onnettomuusajoneuvosta vaikuttivat neljän ihmisen kuolemaan Kuopiossa johtaneeseen bussiturmaan.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kuljettajan terveys ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat hänen vireystilaansa.
– Emme voi kommentoida sitä, mikä hänen terveydentilansa on ollut. Se on kuitenkin vaikuttanut todennäköisesti onnettomuuteen. Niin pitkä ajosuoritus olisi ollut kenelle tahansa uuvuttava ja raskas, mutta erityisesti jos terveys ei ole ihan tapissa, johtava tutkija Kai Valonen sanoo.
Iäkkäällä kuljettajalla oli lisäksi vähän kokemusta onnettomuusbussista. Tämän vuoksi hän ei tuntenut eikä osannut käyttää riittävän hyvin sen hallintalaitteita, kuten vakionopeudensäädintä ja hidastinta. Hidastin on raskaassa liikenteessä käytettävä laite, joka auttaa kuljettajaa hidastamaan nopeutta pehmeästi. Kuopion turmabussin kuljettaja ei käyttänyt sitä, vaan ainoastaan jarrupoljinta.
Turman jälkeen tutkijat saivat paljon yleisövinkkejä siitä, että onnettomuus olisi voinut johtua vakionopeudensäätimen jäämisestä tai kytkeytymisestä päälle. Ajopiirturitietojen perusteella näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Tiedotteen mukaan taustalla oli myös kuljettajasta riippumattomia tekijöitä. Moottoritieltä pois johtava ramppi oli varsin lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Lisäksi moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkyvyyttä. Olosuhteet näkyvät tarkemmin tältä Onnettomuustutkintakeskuksen julkaisemasta videolta.
Neljä menehtyi ja 22 loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle elokuun lopussa. Poliisi tutkii tapausta neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena, 22 törkeänä vammantuottamuksena sekä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Epäiltynä on linja-auton kuljettaja.
"Tiedämme, että kuljettaja on ollut siinä kohtaa toimintakykyinen"
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan se on nyt saanut pääpiirteittäin selville kolariin johtaneet tapahtumat.
Moottoritietä ajanut auto lähestyi liittymää 90 kilometrin tuntivauhtia, kun nopeusrajoitus moottoritiellä oli 100 km/h. Rampilla auton nopeus hidastui vain vähän.
Kun linja-auton kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa ja käänsi voimakkaasti oikealle. Jarrutus ei kuitenkaan onnistunut.
Mitä tarkoittaa, että jarrutus epäonnistui?
– Siitä ei saada kunnollista näyttöä millään. Se menee spekuloinnin puolelle. Tiedämme, että kuljettaja on ollut siinä kohti toimintakykyinen. Teknistä vikaa jarruista ei ole löytynyt, eli siinä on tapahtunut jonkinlainen virhe, Kai Valonen sanoo.
Risteyksen jälkeen linja-auto suistui rajusti sillankaiteen läpi ja putosi rautatien kallioleikkauksen päälle. Onnettomuudessa kuolleet olivat linja-auton peräosassa, joka putosi kylki edellä suoraan kiskoille erittäin kovaa vauhtia.
– Bussin etuosassa ei tullut kuolemaan johtaneita vammoja siitäkin huolimatta, että bussi lensi kallioleikkauksen päälle.
Bussiturman tutkinta jatkuu muun muassa linja-autoalan käytäntöjen selvittämisellä. Ensi vuoden alkupuolella Onnettomuustutkintakeskus antaa suosituksensa siitä, millä toimilla tämänkaltaiset onnettomuudet voitaisiin tulevaisuudessa välttää.
Työministeri Jari Lindström (sin.) on huolestunut rauhattomasta tilanteesta työmarkkinoilla.
Teollisuusliitto ilmoitti tänään irtisanovansa kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen työehtosopimuksissa. Ilmoituksia uusista työtaistelutoimista odotetaan myöhemmin iltapäivällä.
– Ikävä kyllä, he ovat nyt katsoneet, että reagoivat tällä tavalla. Olen huolestunut tästä tilanteesta. Mitä pidempään tämä velloo, niin sitä suurempi todennäköisyys on, että tämä eskaloituu. Sitä me emme halua, Lindström sanoi tänään eduskunnassa.
Lindströmin mukaan hallituksella on keskusteluyhteys ay-johtajiin. Lindströmin mukaan ay-liikkeen kanssa käydään keskusteluja siitä, onko tilanteeseen löydettävissä ratkaisuja. Hän kertoo käyneensä keskusteluja myös opposition kanssa.
– Vaihdoin tänään ajatuksia edeltäjäni Lauri Ihalaisen kanssa. Eihän se ratkaisu millään muulla löydy kuin sillä, että jokainen tulee vähän vastaan, Lindström sanoo.
SDP:n kansanedustaja Ihalainen oli työministerinä edellisellä hallituskaudella. Hän on ollut myös SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja.
Lindströmin mukaan hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt ratkaisuja mistään muusta, kuin irtisanomislain viemisestä eteenpäin. Esitys on tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana.
– Tässä tietysti meidänkin puolella pitää pohtia, löytyisikö tästä joku ulospääsytie.
Pääministerin ehdotus suorassa lähetyksessä yllätti Lindströmin
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti tiistaina A-studion suorassa lähetyksessä ratkaisuksi paluuta aiemmin hylättyyn työaikalakiesitykseen.
Työministeri Lindströmille pääministerin avaus tuli puun takaa.
– Hallituksessa siitä ei ole keskusteltu. Se tuli itsellenikin yllätyksenä, Lindström sanoo.
Lindströmin mukaan työaikalaissa ongelmana on se, että alkuperäinen kompromissi työaikalaista ei kelpaa Suomen Yrittäjille ja Suomen Yrittäjien esittämä malli ei kelpaa palkansaajaliikkeelle.
– Ainahan tämä menee niin, että se ei jollekin kelpaa. En myöskään tiedä, miten hallituskumppanit tähän suhtautuvat.
Lindströmin mukaan työmarkkina-asioista vastaavat kilpailukykyministerit, joihin hänen itsensä lisäksi kuuluvat ministerit Mika Lintilä (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.), ovat keskenään jatkuvassa yhteydessä työmarkkinatilanteesta. Työaikalakiin palaaminen ei ole Lindströmin mukaan kilpailukykyministerien pöydällä.
Lindström on pettynyt ay-liikkeen toimintaan ja siihen, että konflikti on kärjistynyt, vaikka yleissitovuuteen ei ole ay-liikkeen toiveiden mukaisesti koskettu. Hänen mielestään irtisanomislakia suurempi kysymys työmarkkinataistelujen taustalla on epäluottamus hallitukseen.
– Siellä on eräillä liitoilla ja tahoilla tyytymättömyyttä tähän hallitukseen. Irtisanomisasia on tässä vain sijaiskärsijänä, syntipukkina.
Lindströmin mielestä myös hallituksen on kuitenkin syytä katsoa peiliin.
– Olemme matkan varrella huomanneet monta kertaa, että meillä on vähän liikaa palloja ilmassa. Se on johtanut siihen, että olemme saaneet jonkin verran palautetta lainvalmistelun tasosta, kun kiireessä tehdään asioita. Nyt on peiliin katsomisen paikka hallituksella.
Lindström uskoo, että seuraavalla hallituksella tulee olemaan edessään vielä nykyistäkin kivisempi tie, jos työllisyysaste aiotaan saada nostettua 75 prosenttiin asti. Tällä hallituskaudella tavoitteena on ollut 72 prosentin työllisyysaste, johon hallitus on pääsemässä.
Eilen illalla Pertunmaan Kuortin ABC-aseman lähistöllä ilmi tulleen henkirikoksen tapahtumapaikaksi on poliisin tutkinnassa selvinnyt Keski-Suomessa Joutsan Leivonmäellä rivitalossa sijaitseva yksityisasunto.
Henkirikoksen epäillään tapahtuneen keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Rikoksen uhrin henkilöllisyyden varmistaminen on vielä kesken, ja tässä vaiheessa poliisi kertoo vain, että uhri on mies.
Poliisi otti Kuortissa kiinni kolme henkilöä ja eristi heidän ajoneuvonsa tutkinnan turvaamiseksi. Henkirikoksen uhri oli poliisin saapuessa ABC-asemalle poliisin eristämän ajoneuvon ulkopuolella.
Yle Uutisgrafiikka
Neljä otettu kiinni, osalla väkivalta- ja omaisuusrikostaustaa
Poliisi sai tiedon mahdollisesta henkirikoksesta torstai-iltana.
Illalla poliisi otti kiinni tapahtumaan liittyen neljä henkilöä. Kolme otettiin kiinni huoltoaseman läheltä Kuortista, ja yksi Joutsasta. Heidän kuulustelunsa on aloitettu tänään.
Poliisin mukaan tänään on jatkettu tapahtumaan liittyen teknistä ja muuta taktista tutkintaa. Tutkinta Kuortissa valmistui puolen päivän maissa, ja alueen eristys on päätetty purettavaksi.
Poliisi ei tässä vaiheessa kerro surman tekotavasta tai siitä, miten uhri oli Kuorttiin päätynyt. Poliisi kuitenkin vahvistaa, että tutkinnan tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että uhri on kuljetettu surmapaikalta Kuorttiin.
– Epäiltyjen ja todistajien kuulemiset ovat alkuvaiheessa, sanoo tutkinnanjohtaja, Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Timo Hänninen.
Osalla kiinniotetuista on Hännisen mukaan rikostaustaa väkivalta- ja omaisuusrikoksista.
Henkirikoksen uhri löytyi auton ulkopuolelta huoltoaseman lähistöltä
Rikoskomisario Hännisen mukaan Kuortissa kiinni otetut epäillyt olivat poliisin eristämässä ajoneuvossa ja sen ulkopuolella. Henkirikoksen uhri oli poliisin saapuessa paikalle ajoneuvon ulkopuolella. Hänninen ei kuitenkaan kommentoi tarkemmin uhrin löytöpaikkaa tai sitä, oltiinko uhria kätkemässä maastoon poliisin saapuessa.
– Kun tutkinta etenee, niin yksityiskohdat tapahtumista ja siitä, miksi ja miten, tarkentuvat.
Poliisi ja puolustusvoimat eristivät tutkittavaa aluetta Kuortin ABC-asemalla Pertunmaalla 19. lokakuuta.Lauri Rotko / Lehtikuva
Poliisi ja puolustusvoimat eristivät liikenneaseman pihaa
ABC Kuortin pihaa oli poliisin eristämänä eilisillasta asti. Eristys purettiin perjantaina päivällä teknisen tutkinnan valmistuttua.
– Päivänäöllä tehdään vielä aika paljon hommia ja eristys on päällä, kertoi komisario Sami Joutjärvi Itä-Suomen poliisista puoli kahdeksan aikaan aamulla.
Poliisi teki alueella teknistä ja taktista tutkintaa. Apua eristykseen on saatu Puolustusvoimilta. Paikalla olleen Ylen toimittajan Jouni Kirvesmiehen mukaan eristetyn alueen sisällä ei ole mitään ja paikalla on Puolustusvoimien kalustoa ja varusmiehiä.
Ilta-Sanomien mukaan paikalla oli eilen illalla iso poliisioperaatio. ABC on kuitenkin toiminut koko ajan normaalisti ja liikenneasemalla perjantaiaamuna on käynyt tavalliseen tapaan matkalaisia.
Huoltoaseman liikennemyymäläpäällikkö Petri Seppänen kertoi STT:lle aamulla, että ABC on yhä auki eikä poliisioperaatio ole vaikuttanut siihen. Seppäsen mukaan Puolustusvoimien henkilöstöä oli paikalla yhä aamulla. Eristetty alue on huoltoaseman takapihalla.
– Käytännössä rekkojen tankkauspisteeltä poistuva tie, jonka varrella on matkaparkki, Seppänen kuvailee aluetta.
Matkailuajoneuvoja ei voitu parkkeerata niille tarkoitetulle alueelle, mutta muuten eristys ei Seppäsen mukaan vaikuttanut paikan päällä ja tilanne oli rauhallinen.
Poliisi vaitonainen
ABC:n takana olevalla rekkojen tankkauspaikalla oli pitkä nauha, jolla aluetta eristettiin, kertoi yöllä paikalla ollut STT:n kuvaaja. Paikalla on ollut useita ihmisiä Puolustusvoimista, heidän autojaan ja ainakin yksi poliisiauto.
Joutjärvi ei ota kantaa siihen, tuliko aloite operaatioon poliisilta itseltään tai hälyttikö esimerkiksi ABC virkavallan paikalle. Liikennemyymäläpäällikkö Seppäsen mukaan poliisi ei ole kertonut hänellekään, mistä operaatiossa on kyse.
Otsikkoa korjattu 10.30: Otsikossa luki aiemmin, että Kuortin ABC on yhä eristetty, vaikka eristettynä oli ABC:n piha.
Virtain poliisille ilmoitettiin perjantaina mahdollisesta skimmauslaitteesta miehtittämättömällä bensa-asemalla.
Laitteisto olisi mahdollisesti tallentanut kortin tiedot 10. lokakuuta. Poliisin mukaan bensamittareista ei enää löytynyt skimmauslaitteita.
Skimmauslaitteita löytyy eri puolilta Suomea säännöllisesti. Poliisi muistuttaa, miten laitteet voi erottaa.
Rikoskomisario Kari Aaltio sanoo, että näppäimistöä ei voi peittää samalla kädellä kuin näppäilee tunnuslukua, kuten moni tekee.
– Pelkkä näppäimistön peittäminen kädellä ei riitä, sillä yksittäisellä sormella näppäilyn tunnusluvun voi tunnistaa helposti. Parhaiten estät laitteistoon liitettyä kameraa tallentamasta PIN-koodin, kun suojaat numeronäppäimistön esimerkiksi lompakolla tai toisella kädelläsi, rikoskomisario Kari Aaltio sanoo.
Rikollisten asentaman kortinlukulaitteen voi tunnistaa siitä, että se usein heiluu ja on muovinen. Alkuperäinen kortinlukija on metallinen ja tukevasti kiinni.
Välillä vaikea huomata
Jos huomaa omalta tililtään tehdyn outoja nostoja tai katevarauksia, kannattaa olla yhteydessä kortinmyöntäjään.
Aina huijausta ei ole helppo huomata. Tämä tuli ilmi, kun Pirkanmaalla löytyi useita skimmauslaitteita viime kesänä.
Silloin rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoi, että huijauksia on vaikea huomata. Näissä tapauksissa asiakas oli vain ihmetellyt jotain epämääräistä ja ilmoitti asiasta.
– Ne ovat todella huomaamattomia. Poliisikaan ei aina erota näitä. Yleensä pankkikortti menee tavanomaista hieman syvemmälle eli on asennettu ylimääräinen peitelevy. Tekstit ovat samanlaisia kuin alkuperäisessä, mikä tekee erottamisen vaikeaksi, Uusipaikka sanoo.
Kesän tapauksessa kamera oli liimattu levyn päälle huomaamattomasti, eikä siitä näkynyt ulospäin kuin pieni reikä.
9.16 Tarkennettu poliisin kertomaa, että suojaaminen pitää tehdä toisella kädellä kuin näppäilee.
