Eri viranomaisapua 112-numeroon soittavalle tarjoava suomalainen hätäkeskus on maailman huippua. Sitä ovat koulutuksensa ja osaamisensa puolesta myös suomalaiset hätäkeskuspäivystäjät. Ehkä jopa maailman parhaita, riippuen keneltä kysyy.

Harmi, että monella päivystäjällä on paha olla.

Tammikuussa 2019 Pelastusopistolla alkavan seuraavan hätäkeskuspäivystäjäkurssin valintakoe järjestetään lokakuun lopussa. Halukkaita on. Keskimäärin jokaiselle kurssille on noin 200 hakijaa. Heistä 50-60 kutsutaan haastatteluun.

Vuosien 2013–2017 aikana valmistui 157 hätäkeskuspäivystäjää. Lokakuussa 2018 neljä viidestä eli 123 päivystäjää on enää Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa. Viime vuonna valmistuneesta 23 päivystäjästä viisi on jo vaihtanut alaa.

Tällä hetkellä maamme kuuden hätäkeskuksen päivystyssaleissa työskentelee 512 päivystäjää. Todellisia henkilötyövuosia saadaan 493, sillä osa päivystäjistä tekee töitä osa-aikaisesti.

Hätäkeskuslaitos arvioi, että tämän vuoden lopussa heillä on 38 päivystäjän vaje ja nykymenolla kumuloitunut vaje pahenisi 12 henkilöllä vuosittain.

Erityisen vaikeaksi tilanne muuttuu ensi vuonna, mutta palataan sen syihin kohta.

Huorittelua koko rahan edestä

Kaksi kolmesta hätäkeskuspäivystäjästä on naisia. Sukupuolella ei sanota olevan merkitystä työn suorittamisessa, mutta sen verran on huomattu, että naiset ovat keskimäärin ainakin huolellisempia.

Julkisuudessa on ollut paljon puhetta, kuinka hätäkeskuspäivystäjät joutuvat sietämään paljon. Soittajat eivät aina ole hyvällä tuulella. Elämän karmeuskin tulee luurien kautta korville joka vuorossa.

Työ onkin otettava vain työnä. Kaikkia ei voi auttaa, eivätkä kaikki halua käyttäytyä. Päivystäjä, joka alkaa viedä töitä kotiin, ei jatka pitkään. Ei, vaikka pomo kuinka sanoisi että unohda.

Vähemmän on puhuttu hätäkeskuspäivystäjän pään sisälle hiipivästä pelosta tehdä virheitä. Kun työkavereita on otettu tutkinnan alle mahdollisesta virheestä, aiheuttaa ikuisuudelta tuntuva synninpäästön odottaminen muissakin stressiä. Ja tätä pelkoa ei saa jätettyä työpaikan pukuhuoneeseen.

Moni kysyykin, onko kaikki tämän arvoista. Vaikka näistä asioista on puolitoista vuotta kestävän koulutuksen aikana puhuttukin, joka kymmenes valmistunut lähtee pois sen vuoksi, että työ ei tuntunutkaan omalta.

Usein kansan suusta kuultu ehdotus maksaa päivystäjille parempaa palkkaa, ei ole tähän ratkaisu. Jo aloittava päivystävä saa kunnollista palkkaa, vuorotyöstä aiheutuvien haittalisien kanssa keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa.

Hätäkeskusten raskaassa kolmivuorotyössä sairauspoissaolot ovat selvästi korkeammat kuin raskaissa kolmivuorotöissä keskimäärin. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaava sisäministeriö on jo vuosia patistanut laitosta keksimään parannusideoita.

Hätäkeskuslaitos on luvannut, että se yrittää laittaa työkykyasiat parempaan kuntoon. Työvuoroihin tulee vuoden päästä uudenlaista joustoa ja henkiseen kuormitukseen on myös tarjolla entistä laadukkaampaa tukea.

Koulutusta lisätään hammasta purren

Nykyinen päivystäjäpula juontaa vuoteen 2014. Hätäkeskuksien määrää vähennettiin tuolloin nykyiseen kuuteen. Siinä rytäkässä hätäkeskuslaitos menetti jopa sata päivystäjää. Moni ei halunnut muuttaa toiselle paikkakunnalle tai ajaa pitkää työmatkaa.

Nyt päivystäjien koulutusta lisätään, mutta Hätäkeskuslaitoksen mukaan liian vähän. Vuonna 2019 aloittaa kaksi kurssia, joihin kumpaankin otetaan 16 opiskelijaa. Laitos toivoisi, että aloituspaikkoja olisi kaksi kertaa vuodessa 24.

Optimistisessa skenaariossa 16 opiskelijan kurssista 14 valmistuu. Vaikka aloituspaikkoja olisi 24, veisi Hätäkeskuslaitoksen omien laskujen mukaan kymmenen vuotta ennen kuin vaje saadaan kurottua umpeen.

Jos 24 aloituspaikkaa ei onnistu, haluaa Hätäkeskuslaitos muutoksia asetukseen niin, että poliisitaustaisten lisäksi myös ensihoidossa toimivat tai palomiestaustaiset saisi muuntokouluttaa päivystäjiksi. Sisäministeriö ei tästä innostu.

Ja siltä näyttää, että 24 aloituspaikkaa ei toteudu. Pelastusopiston normaaliopetuksella voidaan kouluttaa korkeintaan 20 opiskelijaa kerralla. Opetukseen tarvittavia laitteita ei Kuopiossa mahdu enempää samaan opetustilaan.

Tuo 20 sen sijaan todennäköisesti toteutuu. Päätös aloituspaikkojen nostamisesta 40:een vuodessa tehtäneen ensi vuonna, jos rahat riittävät. Työryhmä selvittää kuitenkin ensin, miksi päivystäjät vaihtavat alaa ja miten tutkinnon aikanaan suorittaneita saataisiin houkuteltua alalle takaisin.

Se, mistä ministeriö ja Hätäkeskuslaitos ovat eniten eri mieltä, on tulevaisuus.

Kohta tulee ERICA ja homma menee uusiksi

Hätäkeskuslaitos pelkää, että ensi vuoden jälkeen päivystäjäpula käy sietämättömäksi.

Vuosi 2019 tuleekin olemaan erityisen vaikea. Monella on silloin sopiva syy lähteä eläkkeelle. Syyn nimi on hätäkeskustietojärjestelmä ERICA eli koko nimeltään Emergency Response Integrated Common Authorities.

Tähän uuteen järjestelmään siirtyminen vaatii koulutuksen. ERICA vaikuttaa suuresti hätäkeskustoimintaan. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, miten se vaikuttaa henkilöstön tarpeeseen.

ERICA mahdollistaa sen, että hätäpuheluun ei enää tarvitse vastata siinä hätäkeskuksessa, jonka alueella hätäpuhelu soitetaan. Jos siis esimerkiksi Keravan hätäkeskuksen päivystäjät ovat kaikki varattuina, otetaan helsinkiläisen soittama hätäpuhelu vastaan siellä, missä joku on vapaana.

ERICA saattaa hyvinkin vähentää päivystäjien tarvetta jo neljän tai viiden vuoden kuluttua, vaikka se parin seuraavan vuoden aikana työllistääkin henkilöstöä koulutustarpeen ja päällekkäisten toimintojen vuoksi valtavasti.

Hätäkeskuslaitoksen omat laskelmat päivystäjien tarpeesta perustuvat nykyiseen tilanteeseen. Sekin voi olla mahdollista, että päivystäjiä koulutetaan tulevaisuutta ajatellen kohta liikaa.

Kukaan ei nimittäinen vielä tiedä, paljonko Suomessa on asukkaita 10 vuoden päästä ja paljonko silloin soitetaan hätäpuheluita. Keinoälykin sieltä tulee apuun, vaikka puheluihin robotti tuskin vastaa vielä vuonna 2028.

Yksi idea lähivuosille olisi houkutella muihin töihin siirtyneitä päivystäjiä ruuhkahuippujen tasaamiseen. He voisivat hypätä tiskiin oman työn salliessa. Vastaavasti nykyiset päivystäjät voisivat halutessaan ottaa jonkun rinnakkaistyön ja harventaa kuormittavia työtunteja päivystyssalissa.

Jos hätäkeskusten työkykyongelmat saadaan hallintaan, pahin on jo takana. Kyseessä on lopulta siisti ja hyvämaineinen sisätyö heille, jotka haluavat auttaa muita ja jaksavat istua pitkään paikallaan.

Kymmenenpaikkainen lentokone oli pakattu ääriään myöten täyteen. Vuonna 2004 Janne Ropponen istui Mongolian pääkaupungin Ulan Batorin lentokentällä pienkone Cessna 208 Grand Caravanin puikoissa. Matkustajina oli 920 kananpoikaa ja kaksi eläinlääkäriä. Määränpäänä oli paimentolaisalue, missä poikkeuksellisen kylmät talvet olivat ajaneet sadat perheet nälkään ja taloudelliseen ahdinkoon.

Mongolian karjalaitumet olivat jäätyneet, ja eläimet kuolivat nälkään. Eläimistään riippuvaisilla mongoliperheillä ei ollut lihaa syötäväksi, eikä myytäväksi. Ropposen lentokoneessa olevien kananpoikien oli määrä helpottaa 180 perheen ahdinkoa. Kukin perhe saisi viisi kananpoikaa, joiden kasvatukseen he saisivat ohjeet lentokoneessa mukana olevilta eläinlääkäreiltä.

Kanojen munista perheet saivat kipeästi tarvitsemaansa ruokaa.

– Munia tuli niin paljon, että perheet pystyivät myös myymään niitä ja saamaan itselleen tuloja. Se oli huikeen hieno homma, muistelee Janne Ropponen.

Ropponen oli Mongoliassa viisi vuotta. Nyt hän lentää päätyönään Finnairin matkustajalentoja Aasiaan. Sen lisäksi Ropponen johtaa Suomen Lähetyslentäjien toimintaa, jonka työssä hän lensi Mongoliassa.

Nyt Ropponen kertoo tarinaansa nuotion äärellä Hirvensalmella kotirannassaan. Perhe rakennutti omakotitalon maalle neljä vuotta sitten.

Suomen Lähetyslentäjät on osa kansainvälistä Mission Aviation Fellowshipia eli MAFia. MAF auttaa hengellisiä ja humaanitaarisia järjestöjä maailman köyhimmissä maissa ja kriisialueilla. MAFin lentäjät kuljettavat pienlentokoneillaan esimerkiksi lääkkeitä, ruokaa ja tarvikkeita. He lentävät myös sairaslentoja ja kuljettavat tarvittaessa avustustyöntekijöitä ja lääkäreitä.

Lentokoneita tarvitaan paikoissa, joissa etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia.

Parasta aikaa pienkoneille on tarve muun muassa Indonesian Sulawesin saarella. Tsunami ja maanjäristys veivät pari viikkoa sitten yli 2 000 ihmishenkeä ja romahduttivat kodin kymmeniltä tuhansilta. Helsingin Sanomat on koostanut tuhoista kuvakoosteen.

– Indonesiassa yksi ensimmäisiä tehtäviämme evakuoida koululapsia koteihinsa Palun kaupungista. Lapset olivat odottaneet maanjäristysalueella pari päivää, ja olivat nälissään, kun lentäjät saapuivat. MAFin väki ruokki heidät ja kuljetti heidät koteihinsa, kertoo Ropponen.

Aina tarinat hätäapulennoilta eivät ole kauniita. Ropposen ensimmäinen sairaankuljetuslento on painunut muistiin, sillä mikään ei mennyt niin kuin piti.

Ropponen aloitti työnsä lentäjänä Ugandassa vuonna 1998. Siellä lentokoneet loivat ilmasillan pääkaupungista maaseudulle, sillä sisällissodan takia sekasortoisessa maassa tietä pitkin liikkuminen oli vaarallista. Ilman pienkoneiden apua avustusjärjestöt eivät olisi voineet toimia maalla.

Ropponen kuljetti Ugandassa muun muassa ambulanssin tarpeessa olevia ihmisiä sairaaloihin. Hänen ensimmäinen sairaankuljetustehtävänsä oli kuljettaa kallovamman moottoripyöräonnettomuudessa saanut mies vuoristosta sairaalaan.

Sääolot olivat vaikeat. Sadepilvet olivat matalalla, ukkosmyrskyt pauhasivat ja näkyvyys oli huono. Lentäminen oli taistelua.

Pienessä lentokoneessa aivan Ropposen vieressä makasi potilas. Ugandalainen mies oli tajuton, mutta sydän löi.

– Sitten me jouduimme pahaan turbulenssiin, muistelee Ropponen.

Lennolla oli mukana ugandalainen lääkäri ja amerikkalainen sairaanhoitaja. Heillä oli varustuksenaan vain stetoskooppi.

– Katsoin taakseni ja näin, kun he elvyttivät potilasta siinä vieressäni minun ensimmäisellä sairaslennollani. Jonkun ajan kuluttua lääkäri totesi, että mies on kuollut.

Jos joku väittää, että kaikki keräystulot menevät perille, silloin he ovat todennäköisesti jättäneet jotakin kertomatta. Lentäjä ja MAFin toiminnanjohtaja Janne Ropponen

Hirvensalmelaisen kotitalonsa rannassa Ropponen pohtii, miten hänen näkemänsä ja kokemansa on muuttanut hänen suhtautumistaan maailman hätään. Jotkut lannistuvat loputtoman avuntarpeen edessä, Ropponen sanoo. Hänelle jokainen avustuslento on antanut lisää uskoa työhön.

– Jos voin viedä apua yhdelle tai kymmenenelle tai sadalle, heidän elämänsä kohenee. Se antaa valtavasti voimaa. Silloin meidän työmme konkreettisesti on tehokasta.

Lentomatkalla koneeseen kuolleen miehen kohtaloa Ropponen on pohtinut usein. Oliko avulla mitään merkitystä, kun mies kuitenkin kuoli? Myöhemmin Ropponen sai kuulla, että asuinalueen kyläläiset olivat äärettömän kiitollisia yrityksestä pelastaa mies.

– Vaikka tehtävässä epäonnistuttiin, niin viesti oli silti mennyt perille: täällä maapallon toisella puolella on ihmisiä, jotka välittävät.

Kun Suomessa epäillään, onko kehitysyhteistyöstä todellista apua, Ropponen vakuuttaa, että on. Vuosien saatossa suomalaiset ovat olleet mukana perustamassa esimerkiksi Tansaniaan ja Namibiaan kouluja, sairaaloita, jopa yliopistoja.

– Jos maita nyt katsoo, ne kukoistavat.

Ropposen mielestä ei ole syytä takertua siihen, että joku projekti joskus menee pieleen. Eihän Suomessakaan aina onnistuta. Kehitysmaissa lähtökohdat ovat vaikeammat.

– Miettikää, miten kauan vaikkapa terveydenhuollon uudistusta on hierottu Suomessa? Jos me emme täälläkään pysty tekemään täydellistä työtä, ei kai voi olettaa, että kehitysmaissa onnistutaan aina.

Ropposen kokemuksen mukaan kehitysmaissa hankkeet silti onnistuvat tosi usein.

– Iloitsen siitä, että suomalaiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä avulla saadaan aikaan, ja menevätkö kerätyt rahat perille.

Monet kehitysyhteistyötä ja kriisiapua antavat järjestöt tiedottavat avoimesta taloudestaan. Nyrkkisääntö on, että jos 80 prosenttia avusta menee kohteeseen, tilanne on hyvä. Loput 20 prosenttia keräysvaroista tarvitaan siihen, että järjestöllä on riittävän hyvä hallinto, ettei tapahdu väärinkäytöksiä. Myös kampanjointi maksaa.

– Jos joku väittää, että kaikki keräystulot menevät lyhentymättömänä perille, niin silloin he ovat todennäköisesti jättäneet jotakin tekemättä tai jotakin kertomatta.

Esimerkiksi Unicef käytti viime vuonna jokaisesta kerätystä sadasta eurosta 21 euroa hallintokuluihinsa. Punaisessa Ristissä pyrittiin siihen, että sadasta eurosta vain 15 euroa menisi hallintoon, mutta tavoite todettiin liian kovaksi. Äkillisissä katastrofitilanteissa hallintokulut voivat pysyä 15 eurossa, sillä tieto kriisistä leviää ilman kampanjointiakin.

Nyt puhun sujuvasti mongolia. Lentäjä ja MAFin toiminnanjohtaja Janne Ropponen

Pienlentokoneet ovat nimenomaisesti MAFin tapa auttaa hädässä olevia kehitysmaissa. MAFilla on 130 pienkonetta 30 kehitysmaassa ja lento-operaatioita on vuosittain noin 60 000.

Muut järjestöt, kuten Punainen Risti eivät omista koneita, mutta vuokraavat helikoptereita tilanteissa, joissa maata tai vettä pitkin ei pääse perille.

Aina pienkoneet ja helikopterit eivät ole välttämättömyys. Parasta aikaa Indonesiassa Sulawesin saarella esimerkiksi suurin osa Punaisen Ristin avusta kulkee perille laivalla ja maanteitä pitkin. Lentokuljetuksia tarvittiin kuitenkin katastrofin alkumetreillä.

Vaikka pienkonetta osaisi lentää Suomessa, se ei vielä takaa, että sama onnistuisi kehitysmaassa. Vaikka kotilentokentällä olisi pääkaupungin hyväkuntoinen ja pitkä kiitorata, on lentäjän osattava laskeutua myös maaseudun piskuisille kentille. Kiitorata voi olla kuoppainen, sora- tai nurmipintainen tai sijaita vuorenrinteessä.

– Jos sellaiselle kentälle menee ilman erikoiskoulutusta, huonosti käy, sanoo Ropponen.

– Khödölgüür asaakhyg zövshöörnö üü?, sanoi Ropponen radiopuhelimeen vuonna 2005 Ulan Batorin kentällä.

Se on mongolia, ja tarkoittaa: “Voinko käynnistää moottorin?”.

Ropponen joutui opettelemaan kielen voidakseen lentää Mongoliassa. Viranomaisten määräyksestä lentokoneen ohjaamossa täytyi olla mongolin kielen taitoinen henkilö. Se tarkoitti, että joko Ropposella olisi pitänyt olla jatkuvasti työpari tulkkina hänen ja lennonjohdon välillä, tai hänen olisi opeteltava kieli itse.

– Nyt puhun sujuvasti mongolia.

Nordea on saanut Sveitsin korkeimmassa oikeudessa pankin vastaisen ratkaisun, josta on tullut verottajalle tärkeä työkalu osinkoverotuksen kiertämisen hillinnässä. Näin arvioi sveitsiläinen vero-oikeuden professori MOT:lle.

Suomeen pääkonttorinsa tänä syksynä siirtänyt Nordea on ollut osallisena osakekaupassa, johon liittyneitä osinkojen lähdeverojen palautuksia on jouduttu lopulta maksamaan takaisin Sveitsin verohallinnolle. Vuonna 2015 annetusta tuomiosta ei ole aiemmin uutisoitu Suomessa.

Sveitsin korkeimman oikeuden päätös liittyy Sveitsin ja Tanskan väliseen verosopimukseen, jonka mukaan Tanskaan maksetuista sveitsiläisistä osingoista ei tarvitse maksaa osinko- eli lähdeveroa.

Korkein oikeus kumosi alioikeuden ratkaisun

Nordean Tanskan-tytärpankki oli ostanut helmikuussa 2007 välittäjältään sveitsiläisten yhtiöiden osakkeita 3,745 miljardilla frangilla, eli nykykurssilla noin 3,3 miljardilla eurolla. Osakkeille maksetuista osingoista perittiin Sveitsissä ennakonpidätysluonteinen lähdevero, jota kertyi kymmeniä miljoonia frangeja.

Nordea haki Sveitsin verottajalta maksettujen verojen palautuksia – Sveitsin ja Tanskan verosopimukseen vedoten.

Verottajan mielestä Nordean tanskalainen tytärpankki ei kuitenkaan ollut osakkeiden tosiasiallinen omistaja, ja sen mukaan pankki ei ollut oikeutettu saamaan palautuksia verottajalta. Sveitsin verohallinto kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että osakkeet olivat Nordean omistuksessa vain neljä kuukautta.

Kiista meni alioikeuteen, jossa Nordean kanta voitti. Verohallinto vei asian Sveitsin korkeimpaan oikeuteen, jossa taas verottajan kanta voitti äänin 3–2.

Professori Matteotti: Kaupat tehtiin verotuksen vuoksi

Nordean ohella myös ruotsalainen SEB-pankki on saanut vastaavanlaisen päätöksen Sveitsin korkeimmasta oikeudesta.

Jos oikeus olisi ratkaissut asian pankkien eduksi, se olisi ollut katastrofi valtiontaloudelle ja repinyt aukon liittovaltion kassaan, nimettömänä pysytellyt lakimies ja veroasiantuntija kommentoi päätöstä sveitsiläiselle Tages-Anzeiger-lehdelle.

Korkeimman oikeuden päätös tarjoaa verottajalle työkalun osinkokikkailun vastaiseen työhön, Zürichin yliopiston sveitsiläisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen vero-oikeuden professori René Matteotti vahvistaa MOT:lle.

Nordean-tapaukseen perehtynyt Matteotti vastaa sähköpostitse, että tapauksessa tehdyt kaupat toteutettiin pelkästään veroetujen saamiseksi.

Tanskalaisia pankkeja käytettiin välikäsinä

René Matteotti kirjoittaa, että Tanskan kanssa solmittu verosopimus oli kauppojen aikaan kaikkein edullisin Sveitsin solmimista sopimuksista. Hänen mukaansa muut kuin tanskalaiset sijoittajat pyrkivät hyödyntämään sopimusta käyttämällä osakekaupoissa välikätenä tanskalaisia pankkeja.

Professori Matteotti korostaa, että muodollisesti korkeimman oikeuden päätös koski sitä, kuka oli sveitsiläisosakkeiden tosiasiallinen omistaja. Osinkokikkailun (dividend stripping) onnistumiselle oli kuitenkin ehtona juuri se, että Nordeaa olisi kohdeltu tosiasiallisena omistajana, hän kirjoittaa.

Matteotti arvioi myös, että Nordea-tapauksen väärinkäytöstä ei voi verrata muiden muassa Saksassa ja Tanskassa paljastuneisiin veronkiertotapauksiin. Hänen mielestään niissä on kyse puhtaasti petoksista.

Nordea vastaa

MOT pyysi Nordealta kommenttia Sveitsin korkeimman oikeuden ratkaisuun. Nordea kommentoi seuraavasti:

Viittaatte tapaukseen, jota käsiteltiin oikeudessa vuonna 2015.

Kansainvälinen verotus on yleensä hyvin monimutkaista. Lukuisat eri viranomaiset ovat laatineet erilaisia säännöksiä eri maissa. Monet maat ovat allekirjoittaneet kaksoisverotusta koskevia sopimuksia, jotta vältytään kaksinkertaiselta verotukselta.

Kun Nordean tanskalainen tytäryhtiö toteutti kyseiset sveitsiläisiä osakkeita koskevat toimeksiannot, tarkoituksena oli noudattaa Tanskan ja Sveitsin välistä sopimusta. Nordea haki korvausta lähdeverosta täysin avoimesti. Se oli tuohon aikaan normaali markkinakäytäntö.

Lopetimme käytännön heti kun Sveitsin viranomaiset kyseenalaistivat verojen palautukset vuonna 2008.

Ulkopuoliset konsulttimme ja lakimiehemme olivat vahvistaneet meille, etteivät kyseiset tapahtumat kuuluneet Sveitsin lähdeverotuksen piiriin. Sveitsiläinen alempi tuomioistuin oli asiasta samaa mieltä ja teki asiassa päätöksen Nordean eduksi. Sveitsin korkein oikeus muutti päätöksen äänin 3–2 ja päätti, että tapahtumat kuuluivat Sveitsin lähdeverotuksen piiriin. Kunnioitimme tätä päätöstä.

Tietojemme mukaan Nordeaan ei ole kohdistunut eikä parhaillaan kohdistu Saksan, Ranskan tai Tanskan viranomaisten lähdeverotusta koskevia tutkimuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä yllä mainitussa asiassa Tanskan viranomaisten kanssa, sillä Tanska on yksi kotimarkkinoistamme.

Lue myös:

MOT: Tietovuoto paljastaa valtavan osinkokikkailun Euroopassa – Verotuloja kadonnut kymmeniä miljardeja

Runsas kuukausi sitten Yle julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että opiskelijabileissä päivystää nykyään niin sanottu tapahtumaturvallisuushenkilö. Opiskelijat ovat itse ideoineet hänen työnkuvansa.

Ajan hengen mukaan tapahtumaturvallisuushenkilö vahtii erityisesti sitä, ettei kukaan joudu yhteisissä illanvietoissa seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Mutta hän vahtii paljon muutakin. Esimerkiksi sitä, että juhlissa ei yllytetä ketään juomaan liikaa viinaa tai että julkisesti kerrotut vitsit eivät ole loukkaavia.

Omista opiskeluajoistani on yli 30 vuotta. Vaikka en ollut mikään bilehile, tiedän silti, että silloin juhlat pantiin pystyyn vähemmällä varautumisella.

Paheet voivat huonosti ja kirkassilmäiset äidinkullat leikkivät keppihevosilla

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tapaa käydä säännöllisesti luennoimassa opiskelijoille omasta alastaan, kyselytutkimusten laatimisesta. Rahkonen on 1990-luvun opiskelijapolvea. Myös hänen mielestään nykynuoriso on eri lajia.

– On se ihan hurjaa. Valtava luentosali täynnä toinen toistaan kunnollisempia nuoria. Kaikki tekevät tunnollisesti muistiinpanoja, kukaan ei kapinoi tai häiriköi, Rahkonen ihmettelee.

Tutkimuspäällikkö Rahkoselle kokemus on ollut niin väkevä, että hän on ihan harrastuksekseen selvittänyt, löytyykö nykynuorison kunnollisuudesta myös tutkimusnäyttöä. Ja sitähän löytyy.

Esimerkiksi tuore raportti elintarvikkeiden kulutuksesta Suomessa kertoo, että nuoremmat sukupolvet syövät terveellisemmin kuin ennen. He valitsevat ruokansa myös eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin perusteella.

Ja vaikka julkisuuteen on luutunut käsitys, että seksi tunkee iholle kaikkialla arjessa, todellisuudessa siveys on entistä suositumpaa.

Seksin merkitys ja painoarvo yhteiskunnassa pienenee. Väestöliiton Finsex-tutkimus paljastaa, että suomalaisten yhdyntämäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun.

Sekin tiedetään, että nykyään parisuhteissa uskollisuus on yhä tärkeämpää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tietää puolestaan, että alkoholin kokonaiskulutus on jo pitkän aikaa vähentynyt ja nuoriso on kovasti siistinyt omaa alkoholinkäyttöään.

Myös nuorten tupakointi on laskussa.

Ja niin edelleen.

Tutkimuspäällikkö Rahkonen sanoo, että ajan metaforaksi – vertauskuvaksi – sopisi suosituksi noussut keppihevosbuumi.

– Sen sijaan, että harrastaisivat paheita ja kapinoisivat, kiltit nuoret leikkivät heppaleikkejä keppihevosilla, Rahkonen puhkuu.

Hän käyttää saksalaisten yhteiskuntafilosofien termiä Zeitgeist. Se tarkoittaa yhteiskunnassa vallitsevaa ajan henkeä.

– Tämän päivän Zeitgeist on puritaanisuus, puhdashenkisyys, Rahkonen sanoo.

Kapinaa säätelee nuorisopullistuma

Toisenlaisiakin aikoja on eletty.

1960-luvulla uusi sukupolvi kippasi roskiin suunnilleen kaiken sen, mitä vanhempi sukupolvi piti arvossa.

Hipit kuuntelivat vääränlaista musiikkia ja imivät posket lommolla huumeita – he rietastelivat vapaan rakkauden nimissä ja naureskelivat vanhempiensa puoluekannoille.

Helsingin yliopiston Suomen historian professorin, psykohistorioitsija Juha Siltalan mukaan sukupolvien välinen kuilu ei ole vakio.

– Tietty jännite vanhemman polven ja vasta siipiään kokeilevan nuorison välillä aina on, mutta kokemuksen kipeyttä säätelee niin sanottu nuorisopullistuma, Siltala sanoo.

Nuorisopullistumalla Siltala tarkoittaa sitä, kuinka suuri on nuoren sukupolven koko verrattuna vanhempiinsa. Jos nuoria on paljon enemmän, syntyy pullistuma.

Vanhempi sukupolvi seisoo silloin tavallaan nuorison tiellä. Nuorilla on pulaa työstä, työpaikoista ja hyvistä mahdollisuuksista sijoittua elämään. Yleensä pullistuma tuo mukanaan myös levottomia aikoja.

Suomi on kulkenut puukkojunkkareista kontrolliyhteiskuntaan

Siltala antaa esimerkin nuorisopullistumasta 1800-luvun Suomesta. Tuolloin maaseudulla oli paljon enemmän lapsia kuin perittäviä taloja. Koettiin laajamittainen sosiaalinen lasku.

– Muun muassa Heikki Ylikankaan tutkimukset puukkojunkkareista kertovat, että kun väestöä oli enemmän kuin taloja, osa pojista putosi maattomiksi ja he pätivät väkivallan avulla, Siltala selittää.

Myös ennen ensimmäistä maailmansotaa monissa Euroopan maissa oli nuorisopullistuma. Niissä elettiin repiviä aikoja.

– Nuorisopullistuman poistivat Euroopasta viimeistään molemmat maailmansodat, Siltala toteaa.

Viimeisin suuri nuorisopullistuma koettiin Suomessa ja läntisessä maailmassa 1960-luvulla, kun sotien jälkeiset suuret ikäluokat alkoivat kolkutella aikuisuutta.

– Silloin myös nuorten koulutuspolku piteni. Syntyi eräänlainen pidennetty aikuistuminen. Nuoret elivät vain keskenään, opiskellen – ilman vastuuta omasta perheestä ja sen toimeentulosta. Silloin heille jäi tilaa myös aatteellisille kokeiluille ja irtiotoille, Siltala sanoo.

Nyt nuori sukupolvi on pieni.

Suomessa niin sanottu perheen nettolisääntymisluku on ollut pitkään alle kaksi. Eikä opiskeluaikakaan ole tehotutkintojen ja nopean valmistumisen paineissa samanlaista kuin 1960-luvulla.

– Enää ei jää tilaa etsiä itseään, kapinoida ja haahuilla joissakin aateryhmissä, Siltala miettii.

Samaan aikaan kunnollisuuden kontrolli on tiukentunut. Nuoria odottaa koventunut työelämä, jolle kelpaavat vain hyväkuntoiset.

Siksi nykyään on myös syytä elää ja olla niin, ettei jätä sosiaaliseen mediaan jälkiä, jotka kielivät liian rennosta ja villistä elämästä.

Kunnollisuuden kääntöpuoli: se voi kovettaa sydämen

Asiathan ovat hienosti. Hyvinvoiva nuoriso ei kapinoi ja tekee vastuullisia valintoja.

Mutta kunnollisuudella on varjopuolensakin.

Puritaaninen, kovin puhdashenkinen elämänasenne voi tiukentaa suhtautumistamme toisiin ihmisiin – varsinkin niihin, jotka tarvitsevat apua.

– Nykypäivään kuuluu, että kaikki tuntuu palautuvan yksilöön. Yhteiskunnan vaikutusta ja rakenteita ihmisen elämään ei enää nähdä. Työttömyyskin on vain ihmisen oma syy – ei työmarkkinoiden kysyntään liittyvä häiriö, Siltala mietiskelee.

Kun katse kiinnittyy yksilöön, vahvistuu käsitys, että myös elämässä pärjääminen on vain ihmisen omasta kunnollisuudesta kiinni.

Taloustutkimuksen Juho Rahkonen tunnistaa ilmiön puheissa, joissa pohditaan ketä terveydenhuollossa kannattaa hoitaa.

– Meillä on merkkejä siitä, että erilaisten sairauksien ja vaivojen ajatellaan olevan ihmisen oma syy. Joku saa syövän, ja siihen todetaan, mitäs elit niin epäterveellisesti, Rahkonen sanoo.

Psykohistorioitsija Siltala puhuu hyvinvointivaltion paradoksista, ristiriidasta.

Ristiriita on siinä, että hyvinvoiva ihminen kannattaa sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan tukiverkkoa, jos voi kuvitella itse tarvitsevansa sitä. Mutta jos on kyse sellaisten ihmisryhmien turvasta, joiden joukkoon ei usko itse koskaan joutuvansa, asenteet kovenevat.

– Nykynuoriso on elänyt vauraan, turvallisen ja hyvän lapsuuden. Nuoren on helppo ajatella, että hyvinvointi myös jatkuu – ainakin omalla kohdalla, jos on vain kunnollinen ja jaksaa yrittää. Huonommin pärjäävät on helppo nähdä lusmuina, joita ei kannata hyysätä.

Siltala löytää esimerkin parista viimeisimmästä nuorisobarometristä.

– Liki jokainen (95 %) nuori kannattaa maksutonta korkeakouluopiskelua ja silti heistä 65 prosenttia hyväksyy väitteen, että Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Professorin mukaan koventunut kilpailu ja käsitys, että jaettavaa on nyt vähemmän, koventaa asenteita ikäryhmään katsomatta.

Tukien saajien ja tukien maksajien elämänpiirit etääntyvät. Siksi joku Suomessa huolestuu aina tasaisin välein siitä, pitäisikö sosiaaliturvaa muuttaa jollakin tavalla vastikkeelliseksi.

– Maksajat eivät voi kuvitella itseään harkinnanvaraisten tukien saajina. Ansiosidonnainen sosiaaliturva hyväksytään jo helpommin, Siltala sanoo.

Pienet teot pelastavat maailman… toivottavasti

Toisaalta – kai nykynuorisoa pitää myös kiittää kunnollisuudestaan. Tekeehän nuoriso sellaisiakin valintoja, joissa ajatellaan myös muita.

Se suosii kasvissyöntiä ja välttää lentämistä, jotta kasvihuoneilmiö saataisiin kuriin. Nuoriso kierrättää jätteitä, välttää yksityisautoilua, kieltäytyy turkiksista, vähentää muovien käyttöä ja niin edelleen. Kaikki siksi, että luonto ja ihmiskunta voitaisiin pelastaa.

Ei kai tällaista käytöstä voi niputtaa sen piikkiin, että ajan henki unohtaa rakenteet ja tuijottaa vain yksilöä?

Kyllä ja ei.

Siltala sanoo, että empatian määrä on kyllä kasvanut sukupolvesta toiseen. Nykyään osataan eläytyä kärsimykseen entistä syvemmin, jopa eläinten kärsimyksiin, ja voidaan nähdä esimerkiksi lihan syönti eettisenä ongelmana.

Kolikolla on toinenkin puoli. Oman kulutuksen säätely ja askeettinen elämäntapa ovat myös keino pitää yllä toivoa, että asiat ovat hallinnassa.

– Askeesi on yritystä keskittyä asioihin, joita voi kontrolloida. Samaan aikaan päälle kaatuu ilmastonmuutoksen mittaisia uhkia, ja maailmantalous kulkee vuoristorataa. Ainoa asia jota voi kokea hallitsevansa, on oma kulutus. Vaikka se olisi sitten vain sitä, että syödään kasviksia lihan sijasta, Siltala pohtii.

Tästä jutusta löydät maakuntakohtaiset tiedot JHL:n maanantaina alkavan lakon vaikutuksista. Artikkelia päivitetään, kun tiedot tarkentuvat.

Etelä-Karjala

Lappeenrannassa lakko vaikuttaa 11 päiväkodin ja Imatralla viiden päiväkodin ruokatarjoiluihin. Päiväkodeissa tarjotaan aamupala ja välipala maanantaina ja tiistaina, mutta lounasta ei välttämättä pystytä järjestämään. Myöskään erityisruokavalioita ei välttämättä pystytä järjestämään.

Huoltajien toivotaan pakkaavan jälkikasvulleen eväät näissä päiväkodeissa Lappeenrannassa: Keltun, Kesämäen, Mäntylän, Myllymäen, Peltolan, Karhuvuoren, Kourulan, Lappeen, Sammonlahden, Skinnarilan ja Uus-Lavolan päiväkodit.

Imatralla lakko vaikuttaa Mansikkalan, Imatrankosken, Mikonpuiston ja Meltolan päiväkodeissa sekä Imatrankosken ryhmäperhepäiväkodin ruokatarjoiluihin.

Lappeenrannan uimahallit, Kisapuiston jäähalli ja harjoitushalli, Sammonlahden palloiluhalli sekä Lappeenrannan urheilutalo ovat maanantaina ja tiistaina kiinni.

Imatralla uimahalli on suljettuna tiistaina. Urheilutalo ja jäähalli ovat auki normaalisti.

Etelä-Pohjanmaa

Lakon vaikutukset näkyvät Seinäjoella. Ne koskevat kaupungin ruokapalveluja ja valmistuskeittiöitä sekä liikuntapalveluja.

Valtaosassa Seinäjoen alueen kouluja, lukuunottamatta muutamaa pienempää koulua, ruokailua ei pystytä järjestämään lainkaan maanantaina ja tiistaina. Huoltajia pyydetään varaamaan lapsilleen huoneenlämmössä säilytettävät eväät. Lista kouluista on nähtävissä Seinäjoen kaupungin sivuilla. Ruokailu järjestetään päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Vaikutuksia lakolla voi olla loppuviikkoonkin ruokalistojen osalta, mutta ruokailu pystytään todennäköisesti järjestämään keskiviikosta eteenpäin normaalisti kaikissa kouluissa Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierulan mukaan.

Liikuntapalveluissa on muutoksia lakon aikana. Iltojen vuorot on peruttu Jouppilanvuoren jäähallista ja harjoitushallista kello 16.00 alkaen. Seinäjoen jäähallissa vuorot ovat normaalisti ja Jääurheilukeskus on avoinna kello 7.00-16.00.

Etelä-Savo

Mikkelissä lakko vaikuttaa uimahallien ja jäähallien toimintaan sekä joidenkin päiväkotien ruokahuoltoon. Naisvuoren uimahallin ovet pysyvät kiinni maanantaina ja tiistaina. Kalevankankaalla ns. kilpajäähalli toimii lakon ajan normaalisti, mutta harjoitushallin toimintaan ja jäävuoroihin lakolla voi olla vaikutuksia.

Kaupungin keskuskeittiö Isopata ei ole lakon aikana toiminnassa. Päiväkoteihin lukuunottamatta ryhmäperhepäiväkoteja toimitetaan perjantaina lämmitettävät ruoat lakkopäiville. Ryhmäperhepäiväkodeissa ruokailu järjestetään soveltaen. Lakon vuoksi ruokaa ei pystytä toimittamaan harvinaisimmille erityisruokavalioille, ja asiasta on tiedotettu päiväkotien kautta lasten vanhemmille. Lakon vaikutukset jatkuvat vielä keskiviikkona muutoksina ruokalistaan.

Savonlinnassa lakko vaikuttaa päiväkoteihin ja liikuntapalveluihin. Vanhusten ja vammaisten ruokapalvelu saadaan kaupungin mukaan hoidettua maanantaina ja tiistaina lakosta huolimatta, mutta vanhempien on syytä pakata päiväkotilapsille eväät mukaan. Kaupungin mukaan eväät voidaan säilyttää päiväkodin kylmässä tilassa, mutta niitä ei pystytä lämmittämään. Ruokiin on myös merkittävä lapsen nimi varsinkin erityisruokavalioiden takia. Myös kaupungintalon lounaskahvila on suljettuna lakon takia.

Uimahalli PikkuSaimaan ovet pysyvät suljettuna maanantaista tiistaihin. Myös kaupungin järjestämät jumpparyhmät on peruttu kantakaupungin alueella ja jäähallien aukioloaikoja on rajoitettu.

Pieksämäellä lakko ei kaupungin mukaan vaikuta.

Mikkelin kaupungin tiedote

Savonlinnan kaupungin tiedote

Kainuu

Ei isoja vaikutuksia. Ei vaikuta Kajaanissa esimerkiksi päiväkotien tai koulujen ruokahuoltoon. Vaikutuksia on ainoastaan urheilukentän sekä jäähallin toimintoihin.

Kanta-Häme

Hämeenlinnan kantakaupunki, Lammi, Tuulos, Hauho: päiväkodeissa ja kouluissa tarjolla mehukeitto, näkkileipä, ravintorasva, murot, mehu ja säilykehedelmä. Erityisruokavalioista voidaan tarjota gluteeniton vaihtoehto. Hämeenlinnan kaupunki toivoo, että huoltajat laittavat omia eväitä muita erityisruokavaliota noudattaville koululaisille ja päivähoidossa oleville lapsille.

Hämeenlinnan Renko ja Iittala: ei vaikutuksia ruokahuoltoon.

Nummen kirjasto on avoinna vain omatoimisesti. Lammin kirjasto on avoinna maanantaina klo 9-16, josta klo 9-12 itsepalvelulla ja tiistaina klo 12-19. Tuuloksen kirjasto on kiinni. Hämeenlinnan jäähallit ovat kiinni.

Sairaala- ja hoivapalvelujen osalta neuvottelut ovat kesken.

Riihimäen kaupungin liikuntapaikat ovat suljettuina eikä liikuntaryhmiä järjestetä. Myöskään seurat eivät voi käyttää lakon aikana kaupungin liikuntapaikkoja, koska niissä ei järjestetä valvontaa ja siivousta. Kouluissa, päiväkodeissa ja ryhmäpäiväkodeissa varaudutaan siihen, että yksiköt eivät saa ruokapalveluita. Riihimäen tavoitteena on, että ruokapalvelu voitaisiin vielä rajata pois lakon piiristä. Päätöstä asiasta ei vielä ole. Näissä paikoissa on kuitenkin mahdollista tarjota evästyyppisiä aterioita.

Forssan kouluissa ja päiväkodeissa ei tarjota lämmintä ruokaa. Kouluissa saa näkkileipää, levitettä, juustoa, banaania, päärynää ja mehua. Päiväkodeissa on tarjolla riisimuroja, mehukeittoa, maitoa, näkkileipää ja levitettä. Omia eväitä saa ottaa mukaan. Jäähallit ja Urheilutalo Feeniks ovat kiinni. Kirjastoauto ei liikennöi. Pääkirjasto on auki maanantaina kello 13-19 ja tiistaina kello 11-17.

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla lakko kohdistuu Kokkolaan. Koululaiset, esikoululaiset ja päiväkotilapset eivät saa maanantaina ja tiistaina edes eväspakettia lounaaksi. Huoltajien toivotaan laittavan lapsille mukaan eväät ja juomat, jotka kestävät huoneenlämpöä.

Vielä torstaina kerrottiin, että kaupunki pystyy tarjoamaan lapsille eväspaketin. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM liittyi mukaan JHL:n lakkoon.

Liikuntapaikoista esimerkiksi Kälviän vapaa-ajantalo, Lohtajan Maininki ja Kokkolan Urheilutalo ovat normaalisti auki. Vesiveijari on maanantaina auki rajoitetusti ja sen tiistain aukioloaikaa vielä selvitetään.

Tiloja ei pystytä lakon aikana siivoamaan normaalin tason mukaisesti. Pääsääntöisesti kouluilla ei ole siivousta maanantaina ollenkaan. Uimahallin siisteydestä pyritään kuitenkin huolehtimaan.

Täsmällisten vaikutusten selvittelyä on hidastanut osaltaan syysloma-aika sekä lakon laajuudesta ammattijärjestöltä saadut ristiriitaiset tiedot.

JHL:n kaikki vaikutukset Kokkolan aluella löydät tästä.

Keski-Suomi

Lakko koskee Keski-Suomessa Jyväskylää, Jämsää ja Muuramea.

Jyväskylässä koulut ja päiväkodit ovat jo kehottaneet ottamaan maanantaina ja tiistaina eväät mukaan.

Ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa ruokapalvelu pelaa, samoin kotihoidon ateriapalvelu. Päiväkeskuksiin ei toimiteta lämmintä ruokaa.

Liikuntapaikat ovat pääosin kiinni.

Jyväskylän tiedote lakon vaikutuksista

Jämsän tiedote lakon vaikutuksista

Muuramen tiedote lakon vaikutuksista

Kymenlaakso

Kymijoen Ravintopalvelujen ravintoloista osa on kiinni JHL:n lakon takia. Haukkavuoren ja Karhuvuoren koulujen osalta lakolla ei ole vaikutusta, sillä Kotkan kouluissa vietetään syyslomaa. Päiväkotien ruokailuun lakko ei vaikuta.

Malmingin ja Haminan kampusten ruokalat ovat kiinni lakon takia. Ammattiopisto on syyslomalla, mutta Haminan lukion ruokailuun lakko vaikuttaa.

Lukiolaisille tarjotaan koulun puolesta eväitä kuten hedelmiä ja lihapiirakoita, mutta varsinaista lounasta ei ole tarjolla. Myös ruokarajoitteet on huomioitu. Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan kaupungintalon henkilöstöravintolat ovat myös kiinni.

Kotkan kaupungin liikuntapaikoista kiinni ovat jäähalli, Karhulan ja Ruonalan liikuntahallit ja Karhuvuoren urheilutalo sekä Karhulan ja Katariinan uimahallit

Kastek Oy:n kiinteistöalan työntekijät lakossa Kymenlaakson keskussairaalassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa.

Lakon piirissä on työntekijöitä myös Kouvola-talossa, Valkeala-talossa ja Kuusankoskitalossa. Kouvolan kaupungin mukaan tilat pidetään kuitenkin auki normaalisti.

Lappi

Lapissa lakko koskee Torniota, Kemiä, Kemijärveä ja Inaria.

Tornio: Lakon vuoksi koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat kiinni, eikä niissä voida valmistaa eikä tarjoilla ruokaa. Huoltajia pyydetään laittamaan kouluun ja päiväkotiin meneville mukaan eväät, jotka voi säilyttää huoneenlämmössä. Lakon vaikutuksista tiedotetaan muun muassa kaupungin verkkosivuilla ja Wilma-järjestelmällä.

Tornion tiedote lakon vaikutuksista

Lisää aiheesta

Kemissä uimahalli on suljettuna maanantain ja tiistain ajan. Lakolla on vaikutusta myös Kemin Sauvosaaren sairaalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laitoshuoltoon ja se näkyy etenkin puhtaanapidossa. JHL:n mukaan päivystysluonteiset leikkaussalien puhdistukset on kuitenkin luvattu hoitaa kiireellisissä tapauksissa lakosta huolimatta.

Inarissa uimahalli pysyy kiinni ja jäähallin yleisövuorot perutaan. Inarin kouluissa tarjotaan lämpimän aterian sijaan eväät. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, palvelutaloissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla ruokahuolto toimii normaalisti, mutta ruokalistoihin voi tulla muutoksia. Henkilöstöruokailua ei järjestetä terveyskeskuksen ruokasalissa. Terveyskeskuksen siivouksesta huolehditaan, mutta liikuntapaikkoja, kouluja, päiväkotia ja kunnantaloa ei siivota.

Inarin kunnan tiedote lakon vaikutuksista

Kemijärvellä lakko vaikuttaa kaupungin ruokahuoltoon sekä kiinteistöjen siivoukseen. Ruokapalvelussa lakko näkyy suppeampana salaattitarjontana sekä siinä, että Lapponia-sairaalan ruokasalissa käytetään kertakäyttöastioita. Muutoin ruoka pystytään toimittamaan kouluihin, päiväkoteihin ja palvelutaloihin normaalisti. Isokylän koululla ruoka valmistetaan poikkeuksellisesti itse. Uimahalli on suljettu.

Kemijärven tiedote lakon vaikutuksista

Pirkanmaa

Nokian kaupunki kertoo, että uimahalli ja jäähalli ovat suljettuina maanantaina ja tiistain. Samoina päivinä päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää Nokialla pakata lapsille eväät mukaan. Eväiden tulee olla huoneenlämmössä säilytettäviä, sillä riittäviä kylmäsäilytysmahdollisuuksia ei ole.

Lisää aiheesta

Nokian tiedote

Tampereella JHL:n lakko vaikuttaa alkuviikosta monen päiväkodin ja koulun ruokailuihin. Osassa päiväkoteja tarjoillaan kylmiä ruokia ja puuroa. Ruoka-allergikkojen ruokia ei pystytä toimittamaan, joten omat eväät kannattaa pakata mukaan. Pääosassa kouluja tarvitsee ottaa omat eväät mukaan. Eväiden rinnalle on tarjolla hedelmiä ja leipää sekä mehua. Osassa kouluista ja päiväkodeista silti pystytään toimimaan normaalisti.

Lisää aiheesta

Tampereen tiedote

Hämeenkyrön päiväkodeissa tarjoillaan maanantaina ja tiistaina kylmiä aterioita kuten kiisseliä, banaania ja vispipuuroa. Hämeenkyrön kouluissa sen sijaan lounaana on jugurttia ja näkkileipää. Vanhempia pyydetäänkin tarvittaessa pakkaamaan eväitä mukaan, varsinkin ruoka-allergikoille.

Lisää aiheesta

Hämeenkyrön tiedote

Parkanossa lakko kohdistuu Keskustan kouluun ja lukioon sekä Kuttikallion päiväkotiin. Palvelut, joita lakko koskee, saadaan kuitenkin hoidettua normaalisti kaikissa yksiköissä.

Lisää aiheesta

Parkanon tiedote

Valkeakoskella tulee varata eväät sekä koululaisille, että päiväkotilapsille. Päiväkodit ja koulut tiedottavat asiasta vanhemmille vielä erikseen. Kouluja tai päiväkoteja ei myöskään siivota alkuviikosta.

Lisää aiheesta

Valkeakosken tiedote

Ylöjärven koululaisten tarvitseemaanantaina ja tiistaina ottaa mukaan omat eväät. Osassa päiväkodeista pystytään tarjoamaan aamupalaa, muttapääosin tarvitsee eväitä. Päiväkodit tiedottavat asiasta perheille erikseen. Lukiolaisten tarvitsee ottaa mukaan lämpimässä säilyvät eväät.Tarjolla on täydennykseksi mehukeittoa, hedelmiä ja leipää.Ylöjärven uimahalli on lakon takia suljettu.

Lisää aiheesta

Ylöjärven nettisivut

Pohjanmaa

Vaasassa lakko on kohdennettu koskemaan kaupungin kirjastoa ja kulttuurivirastoa sekä uimahallia. Vaikutuksia voi olla Pohjanmaan museossa, Kuntsin modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa. Myös jäähalli, Elisa Stadion ja Botniahalli kuuluvat lakon piiriin. Vaasan kaupungilta ei vielä osata arvioida lakon vaikutuksia.

Päijät-Häme

Lakko kohdistuu Päijät-Hämeen alueella ainoastaan Lahteen. Päiväkotilasten ruokailut pystytään järjestämään. Muiden palveluiden osalta lakon vaikutuksista ei vielä torstai-iltapäivänä ole tarkkaa tietoa. Ruokapalveluiden osalta tilannetta helpottaa koululaisten syysloma, jota Päijät-Hämeessä vietetään ensi viikolla.

Pohjois-Karjala

Lakko kohdistuu laajalti Joensuun päiväkoteihin ja kouluihin. Lakon piiriin kuuluu ateria-, laitoshuolto- ja siivouspalveluja tuottava Polkka eli Pohjois-Karjalan tukipalvelut -yhtiö.

Päiväkodeissa lapsille pyritään turvaamaan lämmin ateria. Kouluissa lapsille jaetaan eväspaketit. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan tarjolle asettamisesta. Halutessaan kodit voivat täydentää ateriakokonaisuutta omin eväin.

Tällä tietoa lakko kohdistuu Pohjois-Karjalassa 15 kouluun ja 15 päiväkotiin, jotka kaikki sijaitsevat Joensuussa. Noin 50 Polkan työntekijää tulee olemaan lakossa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Pohjanmaa

Oulussa lakko vaikuttaa ensi viikolla liikunta- ja siivouspalveluihin.

Oulussa kaikki sisä- ja ulkoliikuntapaikat ovat suljettuna maanantaina ja tiistain ajan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) lakon vuoksi. Ouluhalli pidetään kuitenkin auki tiistaina koululaisille tarkoitetun X-on -tapahtuman ajan.

Myös Haukiputaan Vesi-Jatulissa sekä Kiimingin Oulu10 -asiointipisteellä maanantain ja tiistain yleisövuorot on peruttu.

Oulussa kaikki Serviisin henkilöstöruokalat ovat suljettuina. Serviisin mukaan päiväkoteihin sekä vanhus- ja vammaispalveluihin ruoka toimitetaan normaalisti.

Raahessa lakko näkyy joidenkin päiväkotien siivouksessa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Savo

JHL:n lakko kohdistuu Kuopioon, Siilinjärveen, Iisalmeen ja Varkauteen eli maakunnan isoimpiin kuntiin. Ylä-Savon soten alueella Iisalmessa ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa olevat JHL:n jäsenet lakkoilevat.

Iisalmen kaupungin osalta lakko koskee ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluita. Kaikki Iisalmen kaupungin siivous- ja kiinteistöpalveluiden työntekijät ovat lakossa. Kaupungin kolmesta ruuanvalmistuskeittiöstä yksi on suljettuna. Ruokaa voidaan valmistaa, mutta jakelu tulee hankaloitumaan. Työntekijöiden lakkoilun vuoksi ruokalistoja joudutaan yksinkertaistamaan. Esimerkiksi tiistaina tarjolla olisi pitänyt olla lasagnea, mutta se peruuntuu ja tilalle tulee helpommin valmistettava ruoka. Ruokaloissa voi olla käytössä myös kertakäyttöastiat. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan jakelusta.

Varkauden kaupungissa lakko heijastuu pahiten kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkodeissa lapset saavat ainoastaan välipaloja kuten leipää ja jugurttia. Koululaiset eivät saa minkäänlaista ruokaa. Kaupunki sanoo, että oppilaiden tulee ottaa eväät mukaan kouluun.

Lakko sulkee uimahallin allas- ja peseytymistilat kokonaan. Myös Kirjaston kahvio pysyy kiinni maanantaina ja tiistaina.

Kaupungin kaikkien tilojen siivous seisoo lukkunottamatta sairaalaa ja palveluasumisen yksiköitä.

Siilinjärven kunnan ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät JHL:n jäsenet ovat lakossa. Kunnan sote-palveluiden työntekijöistä lakon ulkopuolelle jäävät kotihoidon ateriapalvelut, ympärivuorokautisten yksiköiden ja ikääntyneiden päivätoiminnan ateriapalvelut.

Siilinjärven kouluissa, päiväkodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa ei tarjota lämpiä aterioita, vaan tarjolla on välipalatyyppistä ruokaa kuten leipää, hedelmiä ja jugurttia. Vanhemmat voivat halutessaan laittaa lapsille kouluun ja päivähoitoon eväitä. Ruokaa ei kuitenkaan välttämättä voi lämmittää tai saada kylmään päivän ajaksi.

Kuopiossa Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitos Servican työntekijöitä on lakossa useampi sata henkilöä. Kuopiossa lakossa on myös Lippumäen jää- ja uimahallin laitosmiehet. Halli on todennäköisesti suljettuna maanantain ja tiistain.

Lisää aiheesta

Päijät-Häme

Lakon kohteena on Lahti. Kouluissa on ensi viikolla syysloma, joten niiden toimintaan lakolla ei ole vaikutusta. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat normaalisti, mutta päiväkotien ruokalistoissa voi olla maanantaina ja tiistaina muutoksia.

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut huolehtii ensisijaisesti päiväkotien siivouksesta, mutta siivous voi olla paikoin puutteellista.

Uimahallit ovat auki lähes normaalisti, mutta osa kaupungin muista liikuntatiloista on suljettuna lakon vuoksi. Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin tiedotteessa.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelu saattaa joutua sulkemaan henkilöstöravintoloita. Kirjastot pyritään pitämään auki normaalisti, mutta itsepalveluaikoja saatetaan joutua pidentämään.

Uusimaa

JHL:n lakko vaikuttaa Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä. ja Tuusulassa. Sen sijaan lakko ei koske esimerkiksi Loviisan kaupunkia.

Järvenpäässä lakko vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukioiden ateria- ja siivouspalveluihin, joita ei työvoimapulan takia pystytä järjestämään. Järvenpään kaupunki kehottaa lapsia ja nuoria ottamaan omat eväät mukaan lakkopäivinä maanantaina ja tiistaina. Poikkeuksena on vuorohoitopäiväkoti Pehtoori, jossa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakon vaikutuksista on tiedotettu huoltajille.

Vuorokauden ympäri toimivissa hoito- ja hoivalaitoksissa ateria- ja siivouspalvelut pyritään turvaamaan. Näitä ovat JUSTin akuuttiosasti, vaahterakoti, Pihlavistokoti, Lehmustokoti, Tammistokoti ja Pehtoorin vuorohoitopäiväkoti. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Walssin ruokahuollon kaupunki hoitaa korvaavilla järjestelyillä. JUSTin kahvila-ravintola Silkkiuikku on lakkopäivinä suljettu.

Liikuntapaikoista uimahalli, liikuntahalli, jäähalli ja harjoitushalli oheistiloineen on suljettu. Liikuntapalveluiden ohjausryhmät, myös Piirosen liikuntakeskuksella sekä liikuntapäivystykset, liikuntaneuvonnat ja Piirosen kuntosalin vapaaharjoitteluvalvonnat on peruttu. Ohjausryhmien asiakkaat saavat peruutusilmoituksen tekstiviestillä.

(Järvenpään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Hyvinkäällä ateriapalvelut toimivat tämänhetkisten tietojen mukaan normaalisti. Ulkopuolisten palveluntuottajien kohteissa ei ole tiedossa muutoksia. Tilojen siivouksen taso voi olla lakon takia puutteellista tai tiloja ei siivota lakon aikana ollenkaan.

(Hyvinkään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Keravan kaupungin kaikissa päiväkodeissa ruoka tarjotaan normaaliin tapaan. Myös vanhusten kokopäivähoidon yksiköissä ateriapalvelut ja kotipalveluasiakkaiden ruokahuolto pelaavat lakon aikana.

Keravan koulun oppilaille ei ole tarjolla lounasta lakkopäivinä eikä iltapäiväkerhoissa ole välipalaa. Eväiden ottamista mukaan suositellaan. Hyvä on kuitenkin huomioida, että eväille ei ole mahdollista järjestää kylmäsäilytystä tai lämmitystä.

Poikkeus on kuitenkin Savion koulu, jossa vammaisten lasten erityisopetuksen oppilaille tarjotaan ateriat.

Liikuntapalveluiden aamu- ja päiväjäät jäävät lakon aikana ajamatta jäähalleissa. Vuoroille voi mennä tavalliseen tapaan. Osassa liikkunnanohjauksen ryhmistä on sijaisvetäjät, mutta ryhmiä ei silti ole peruttu. Muutoin Keravan kaupungin palvelut toimivat normaalisti.

(Keravan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.10)

Porvoossa lakko koskee Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen tuottamia ruoka- ja siivouspalveluita. Päiväkoteihin ruoan toimittaminen pyritään turvaamaan, mutta käytännönjärjestelyihin tulee muutoksia. Kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja koulujen yhteydessä toimivissa esikouluissa ruokaa ei sen sijaan pystytä tarjoamaan. Lasten ja nuorten on otettava mukaan omat eväät. Porvoo varoittaa, että ruokalistoja joudutaan mahdollisti muuttamaan päiväkodeissa ja kouluissa vielä lakkopäivien jälkeenkin.

Lakko vaikuttaa myös Porvoon muihin palveluihin, eismerkiksi vanhuspalveluissa palvelutalojen ja Omenamäen palvelukeskuksen siivous jää tekemättä lakon aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ateriapalvelut ja Näsin terveyskeskuksen siivous- ja kiinteistöpalvelut on rajattu lakon ulkopuolelle.

(Porvoon tilanne päivitetty 19.10. klo 11.40)

Raaseporissa lakko vaikuttaa kouluissa henkilökunnan mahdollisuuksiin tarjota lounasta oppilaille. Joissakin kouluissa ruokahuollon henkilökuntaa on paikalla, joissain ei. Vanhempia ja huoltajia pyydetään pakkaamaan oppilaille eväät mukaan. Raasepori ilmoittaa, että Fiskarin, Kiilan, Kirkonkylän, Klinkbackan, Mustion ja Hakarinteen kouluissa, Karjaan yhteiskoulussa ja Karjaan lukiossa ei tarjota lounasta lakon aikana.

Sama tilanne on myös päiväkodeissa. Lounasta ei tarjota seuraavissa päiväkodeissa: Solglimtens, Rasebom, Sandbom, Labyrintes, Solbacka ja Mustio. Raaseporin mukaan lapsille on hyvä tarjota aamupala kotona ja eväät täytyy ottaa mukaan niihin päiväkoteihin, joissa lounasta ei tarjota.

Vanhustenhuollon ruokailut hoidetaan Raaseporissa lähes normaalisti, mutta ruokalistamuutokset ovat mahdollisia. Tammisaaren palloiluhalli ja Karjaan urheiluhalli ovat kiinni lakon aikana. Kaikki sisäharjoitteluvuorot, myös koulujen liikuntasaleissa, on peruttu.

(Raaseporin tilanne päivitetty 19.10. klo 12.45)

Espoossa lakko aiheuttaa ongelmia aterapalveluiden saatavuudessa. Kaupunki kehottaa kaikkia koululaisten, päiväkoti- ja ryhmäperhepäiväkotilasten vanhempia varautumaan eväillä. Espoo ei takaa, että kouluissa ja päiväkodeissa on ateriapalveluja saatavailla maanantaina ja tiistaina 22.–23.10. Huoltajille tiedotetaan vaikutuksista tarkemmin, kun ne ovat tiedossa.

Lakisääteiset ruokapalvelut eli hoivapalvelut ja kotiateriat hoidetaan kuitenkin normaalisti.

Espoo Catering pyrkii hoitamaan ateriapalvelut poikkeusjärjestelyin mahdollisimman moneen kohteeseen.

Lakko voi vaikuttaa myös muihin ateriapalveluihin. Esimerkiksi Pihatalon, Haukitalon ja Keskuspaloaseman lounasravintolat sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelutalojen lounasravintolat suljetaan. Myös Tapiolan ja Espoonlahden terveysasemien lounasravintolat ovat kiinni.

Superin ja Tehyn ilmoittamat vuoronvaihtokiellot voivat aiheuttaa henkilöpulaa päiväkodeissa. Jos riittävää henkilökuntamäärää ei muutoin voida turvata, yksiköiden aukioloaikaa voidaan joutua rahoittamaan. Terveys- ja sosiaalipalvelut pyritään järjestämään normaalisti.

Kirjastot ovat lakon aikana auki, mutta omatoimikirjastoissa saattaa olla tavallista vähemmän palveluaikaa. Kannunsillanmäen liikuntatilat on suljettu, mutta muut liikuntatilat ovat käytössä normaaliin tapaan.

(Espoon tilanne päivitetty 19.10. klo 19.06)

Vantaan kaupunki kertoo, että lakon vaikutuksista ateria- ja siivouspalveluihin neuvotellaan yhä. Se on kuitenkin varmistanut, että vanhus- ja vammaispalveluissa kaikkiin palvelutaloihin ja kotihoitoon toimitetaan ruoka normaalisti lakon aikana. Myös Katriinan sairaalassa, Myyrinkodissa ja Simonkodissa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut toimivat lakosta huolimatta. Lisäksi Korson vanhustenkeskuksessa ateriapalvelut ja Pähkinärinteen palvelutalossa ja Koisonrannan päihdekuntoutuslaitoksessa puhtauspalvelut pelaavat.

Vantaan tilapalvelut Vantti tuottaa tavalliseen tapaan piiri- ja paikallisvartiointipalvelut sekä kuljetuspalvelut. Myös terveysasemien ja hammashoitoloinen puhtaanapito pystytään järjestämään.

Vantaan kaupungin mukaan ateriapalvelut toimivat normaaliin tapaan seuraavissa kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa: Varia Rälsstie, Helsinge skolan, Kartanonkosken koulu, Kartanonkosken päiväkoti, Veromäen koulu, Illenpihan päiväkoti, Illenpuiston päiväkoti, Lystilän päiväkoti, Tammiston päiväkoti ja paviljonki, Riihipellon päiväkoti, Pehtoorin päiväkoti, Vantaan Kansainvälinen koulu Point ja Y.E.S päiväkoti, Pakkalan koulu ja päiväkoti, Tammistonrannan päiväkoti, Kuusikon koulu ja päiväkoti, Kuusikkotien päiväkoti, Pakkalanrinteen päiväkoti.

Aurinkokiven päiväkodissa ja koulussa ruokailu pystytään tarjoilemaan, mutta muutokset ovat vielä mahdollisia.

Vantaan uimahallit ovat maanantaina ja tiistaina suljettuna. Palloilu- ja jäähallien käyttövuoroja saatetaan supistaa, mutta näistä tiedotetaan suoraan tiloja käyttäville seuroille, kun lakon vaikutukset ovat tiedossa. Liikuntapaikat siivotaan pääsääntöisesti normaalisti.

Nuorten kulttuuritedas Vernissassa Tikkurilassa ei järjestetä nuorisopalvelujen toimintaa lakon aikana. Tikkurilan Teatterin ja Sirkuskoulun toimintaan sen sijaan lakko ei vaikuta.

Muiden kohteiden ja niiden palvelujen tilannetta selvitetään edelleen. Vantaa tiedottaa lakon vaikutuksista tarkemmin, kun tietoja varmistuu.

(Vantaan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.20)

Helsingissä tarjotaan kaikille lapsille, koululaisille ja opiskelijoille joko lounas tai eväslounas.

Niissä varhaiskasvatuksen toimipisteissä, joissa tarjotaan eväslounas, ei tarjota aamu- tai välipalaa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta kouluissa ei ole välipalatarjoilua, mutta leikkipuistoissa tarjotaan välipala. Kehitysvammaisten ja autististen lasten välipalatarjoilu tarjotaan normaalisti.

Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole saatavilla maksullista välipalaa tai kahviopalveluita.

Kukin päiväkoti, koulu, lukio ja oppilaitos tiedottaa häiriöistä ruokapalveluissa erikseen asiakkailleen.

Lakko ei vaikuta toimipisteihin, joihin ruokapalvelut tuottaa Sodexo tai Fazer Amica.

Kulttuurikeskukset Kanneltalo, STOA, MAlmitalo, Vuotalo, Savoy, Caisa ja Annantalo ovat lakon aikana auki. Lakko koskee vain keskusten kulttuuripalvelun henkilöstöä. Kirjastot, nuorisotalot ja museot ovan todennäköisesti avoinna. Ulkoilupalvelut eivät ole lakon piirissä.

Uimahalleista auki ovat Kisahalli, Liikuntamylly sekä Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallit. Osittain avoinna on Jakomäen uimahalli, jotta koululaisuinnit toteutuvat. Todennäköisesti avoinna on myös Oulunkylän liikuntapuisto. Näillä näkymin Pirkkolan uima- ja palloiluhalli on suljettu.

(Helsingin tilanne päivitetty 19.10. klo 19.30)

Myös Tuusulassa lakolla on vaikutuksia koulujen ja päiväkotien ruokahuoltoon. Tuusulan kunnan mukaan normaalisti ruokapalvelut toimivat Klemetskogin, Linjamäen, Nahkelan, Ruotsinkylän, Rusutjärven, Tuomalan ja Vanhankylän koulussa. Päiväkodeista ruokapalvelut toimivat Etelärinteen, Hyrylän ja Väinölän päiväkodissa.

Muissa kouluissa tai päiväkodeissa olevien lasten ja nuorten vanhempia kehotetaan pakkaamaan eväät mukaan ja tarjoamaan aamupala kotona.

(Tuusulan tilanne päivitetty 19.10. klo 10.15)

Lisäksi Palmian ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut ovat lakon piirissä. Palmian palveluja käytetään useassa kunnassa.

Varsinais-Suomi

Turku: Arkean puhtaus- ja ravintopalvelut Turussa ovat lakossa – pois lukien vanhustenhoito ja hoiva-, kotipalvelu ja sairaalat. Ruokapalvelua hoitava Arkea pyytää tiedotteessa, että vanhemmat varautuvat evästämään lapsensa lakkopäivinä.

Myös Arkean kiinteistönhoito Turussa on mukana lakossa.

Kaarina: Koulut ja päiväkodit ovat auki, mutta ruokatarjoilua ei ole Kaarinan yksiköissä. Lasten on otettava omat eväät mukaan. Lakko ei koske Piikkiön alueen kouluja ja päiväkoteja, joissa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakkojärjestelyt eivät koske terveydenhuollon, vanhustenhuollon, kotipalvelun aterioita ja puhtaanapitoa. Uimahalli on suljettuna.

Naantali: Lakko vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ruoanvalmistukseen. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukiossa tulee varautua eväsruokailuun Velkuan päiväkodin ja koulun ruokailut toimivat normaalisti.

Päiväkodit, esiopetusyksiköt, peruskoulut ja lukio toimivat normaalisti. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikköjen ruokapalvelut ovat lakon ulkopuolella.

Parainen: Lapset saavat ruokaa päiväkodeissa ja kouluissa, joskin tarjontaa on supistettu. Paraisten kunta-alueella päiväkodeissa jatkuu normaali toiminta ja lapset saavat ruoan normaalisti. Joissaikin päiväkodeissa voi olla poikkeava lounas henkilöstövajeen vuoksi. Erityisruokavaliot huomioidaan ja ruoankuljetusaikatauluihin ei tule muutoksia. Kouluissa ruoanjakelu toteutuu normaalisti, mutta käytössä on minimiastiasto ja/tai kertakäyttöastioita. Koululounas on lakkopäivinä maito/piimä/vesi, sämpylä, näkkileipä, levite, leikkele/juusto, hedelmä. Erityisruokavaliot huomioidaan. Iniössä, Houtskarissa, Korppoossa ja Nauvossa ruokapalvelu toimii normaalisti. Korppoossa ei lakon aikana ole Arkean siivouspalvelua. Houtskarissa päiväkodin astiahuolto jää pois.

Satakunta

Porissa kiinni ovat uimahallit ja kirjastot sekä suurin osa museoista ja nuorisotilat. Museoista Porissa Poriginal-galleria ja Porin taidemuseo ovat lakosta huolimatta avoinna. Kouluissa on syysloma, joten lakko vaikuttaa erityisesti päiväkotien ruokahuoltoon. Tarjolla ei ole lämmintä ruokaa, joka korvataan muroilla, leivillä, jogurteilla ja vastaavilla ruuilla. Porin sivistystoimi kehottaakin mahdollisuuksien mukaan jättämään päiväkotilapset kotiin maanantaiksi ja tiistaiksi.

Raumalla lakko sulkee keskuskeittiön, joten päiväkodeissa, peruskoulussa ja lukiossa ei ole ruokaa tarjolla lainkaan. Päiväkotilapsille ja koululaisille kehotetaan pakkaamaan mukaan lämpimässä säilyvät eväät. Raumalla lakon vaikutukset kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin jäävät vähäisiksi.

Taiwanissa tapahtuneessa junaonnettomuudessa on kuollut ainakin 18 ihmistä. Loukkaantuneita on viranomaisten mukaan 171. Aikaisemmin viranomaiset ilmoittivat, että uhreja olisi ollut 22.

Kahdeksan vaunun juna suistui raiteelta rantaradalla Yilanissa Taiwanin koillisosassa. Nopea juna oli matkalla Taipeista Taitungin kaupunkiin. Junassa oli yli 300 matkustajaa.

Onnettomuuden syy ei ole tiedossa.

21.10. klo 17.39 Päivitetty kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä

21.10. klo 18.37 Päivitetty: Aikaisemmin viranomaiset ilmoittivat, että uhreja olisi ollut 22. Uusi tieto on, että uhreja on 18.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on valmis palauttamaan soveltuvuustestit esimerkiksi hoitoalalle vielä tämän hallituskauden aikana. Ministeri lähetti tiedotteensa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli kertonut soveltuvuustestien puuttumisesta johtuvista ongelmista sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla.

– Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen henkilö, joka on selkeästi soveltumaton toimimaan alalla, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten terveydestä tai turvallisuudesta. Meidän on voitava luottaa siihen, että esimerkiksi valmistuvilla lähihoitajilla on edellytykset työskennellä alalla ja huolehtia potilasturvallisuudesta, opetusministeri sanoo tiedotteessaan.

Grahn-Laasosen mukaan oppilaitoksen pitäisi ohjata soveltuvuuskokeissa hylätyksi tullut toiselle alalle tai valmentavaan koulutukseen tai esimerkiksi mielenterveyspalvelujen piiriin.

Kokeet poistettiin viime hallituskaudella, jotta opiskelupaikka ratkeaisi vain peruskoulun päästötodistuksen perusteella.

HS: Osa opiskelijoista ei sovellu alalleen lainkaan

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan osa sosiaali- ja terveysalalla tai turvallisuusalalla opiskelevista on täysin soveltumattomia alalleen.

Joidenkin oppilaiden kyky tehdä työtään on jopa niin heikko, että osa opettajista toivoo oppilaiden jäävän ilman alan työpaikkaa.

Lehti kertoo artikkelissaan nimettömänä haastatellun sosiaalialan opettajan toteavan muun muassa, että "valtaenemmistö valmistuvista osaa hommansa, mutta valitettavasti on niitäkin, joiden kohdalla on potilasturvallisuuden takia pakko toivoa, että he eivät saisi töitä tältä alalta".

Opettajien mukaan opiskelijat eivät osaa edes yksinkertaisia laskuja esimerkiksi lääkeannosten antamiseksi. Turvallisuusalalla taas ihmetellään jo harjoitteluvaiheessa aina malttinsa menettävää opiskelijaa, kun niin ei saisi koskaan käydä työelämässä.

Vastaavia kommentteja kertoivat useat lehden haastattelemat sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan opettajat.

Lue lisää:

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta voisi johtaa Euroopassa varustelukierteeseen, arvioi sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Se herättää kysymyksen siitä, onko Eurooppaan tulossa ohjusteknologian ja mahdollisesti jopa ydinaseiden varustelukierre.

Presidentti Donald Trump sanoi lauantaina aikovansa vetää Yhdysvallat sopimuksesta. Trump syytti Venäjää sopimuksen rikkomisesta.

Yhdysvaltojen uhkaus kertoo Raitasalon mukaan heikentyneistä suurvaltasuhteista. Jos Yhdysvallat vetäytyisi sopimuksesta, näkyisivät seuraukset ensimmäisenä Euroopassa jännitteiden lisääntymisenä, hän sanoo.

Uhkana olisi asevarustelukierteen kiihtyminen. Jännitteiden kasvaminen näkyisi myös Itämeren alueella.

– Ei tämä kuitenkaan toisi suoraan mitään merkittäviä vaikutuksia Itämeren alueelle. Venäjällä on jo käytössä ohjusjärjestelmiä Itämeren alueella. Ohjuskantaman lisääntymisen vaikutukset ulottuvat vähän pidemmälle, Itämeren aluetta laajemmaksi, sotilasprofessori Raitasalo toteaa.

INF-sopimus koskee erityisesti Eurooppaan sijoitettuja ohjuksia, jotka ovat kantamaltaan 500–5 500 kilometriä.

Yhdysvallat on huolissaan Kiinan voimistumisesta

Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää sopimuksen rikkomisesta jo ennen presidentti Donald Trumpin valtakautta, vuodesta 2014 asti. Yhdysvaltojen mukaan Venäjä on kehittänyt uuden maalta laukaistavan risteilyohjuksen.

– Trumpin hallinto on ottanut diplomatiaa kovemmat keinot käyttöön. Venäjä yritetään saada uudella voimakkaammalla tavalla neuvottelupöytään, Raitasalo arvioi.

Venäjän painostamisen lisäksi toinen syy Yhdysvaltojen uhkaukselle vetäytyä sopimuksesta on Kiinan aseman vahvistuminen. Kiina on kehittänyt voimakkaasti lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuksia. Se ei ole mukana INF-sopimuksessa.

– Tämä on signaali Kiinalle siitä, että Yhdysvallat ottaa Kiinan massamaisen ohjusten kehittämisen ja käyttöönoton tosissaan.

Jännitteet ovat kasvaneet Etelä-Kiinan merellä, jossa useat maat syyttävät Kiinaa aggressiivisesta asevarustelusta ja aluevaatimuksista. Yhdysvallat on huolissaan Kiinan lähialueilla olevista tukikohdistaan, liittolaisistaan ja sille tärkeistä merireiteistä.

Uhkana sopimukseton tila

Sotilasprofessori Jyri Raitasalo muistuttaa, että Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta kestäisi noin puolen vuoden ajan. Sinä aikana pyrittäisiin vielä neuvottelemaan.

Sopimuksen kaatuminen vaarantaisi myös strategisten aseiden uuden Start-sopimuksen jatkon. Sopimus on voimassa vuoteen 2021 asti.

– Mikäli sopimuksia alkaa raueta, niin näköpiirissä siintää mahdollisuus siihen, että ollaan muutaman vuoden kuluttua sopimuksettomassa tilassa ydinaseiden osalta. Se olisi turvallisuuden ja vakauden kannalta erittäin huono kehityskulku, sanoo sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Lisää aiheesta:

Trumpin mukaan USA aikoo vetäytyä keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta Venäjän kanssa: "Pakko on jos kaikki muutkin"

Jopa tuhansien Hondurasista tulevien siirtolaisten joukko on jäänyt jumiin Meksikon ja Guatemalan väliselle pitkälle rajasillalle.

Meksiko sanoo päästäneensä kymmeniä naisia ja lapsia rajan yli, mutta selvästi suurin osa siirtolaisia odottaa yhä päätöksiä rajalla.

Osa on ollut sillalla jo vuorokauden ilman vettä ja ruokaa.

Meksikon viranomaisten mukaan sadat odottamaan kyllästyneet ihmiset ovat ylittäneet Suchiate-rajajoen omatekoisilla lautoilla, eikä poliisi puuttunut siihen, että he kiipesivät mutaisen joenpenkan yli Meksikon puolelle.

Rajan yli päästetyt naiset ja lapset kuljetetaan Meksikon mukaan suojaan Tapachulan kaupunkiin noin 40 kilometrin päähän.

Viikko sitten Hondurasin San Pedro Sulasta kohti Meksikoa ja lopulta Yhdysvaltoja lähteneessä kulkueessa oli arviolta 2 000 siirtolaista. Joukko on välillä sekä kasvanut että pienentynyt.

Trump: "Demokraatit pitävät kulkueista"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi uskovansa, että siirtolaiskulkueen takana ovat poliittiset motiivit.

– Demokraatit pitävät kulkueista. Moni kysyy, kuka aloitti tämän kulkueen, hän sanoi Nevassa pitämässään puheessa.

Hän myös kiitteli Meksikoa siirtolaiskulkueen pysäyttämisestä.

Guatemala on järjestänyt bussikuljetuksia takaisin Hondurasiin. Poliisin mukaan yli 300 ihmistä on tähän mennessä tarttunut tarjoukseen.

Voimakas matalapaineen rintama liikkuu yön aikana rivakkaa vauhtia Suomen yli koilliseen.

Rintaman etupuolella sataa jo nyt, lähinnä maan keskiosissa. Kun nuo sateet siirtyvät itään, kehittyy lännessä jo uusi matalapaine sateineen. Se tulee Suomen ylle illan, viimeistään puolenyön aikoihin ja ylittää maan ripeästi koillisen suuntaan aamuun tai viimeistään aamupäivään mennessä.

Maan yli vyöryvän matalan etupuolella tuulee kovaa. Tuuli voimistuu ensin merialueilla ja sitten lounaassa. Paikoin tuulen voimakkuus yltää maa-alueilla noin 18 metriin sekunnissa ja puuskissa jopa yli 20 metriin sekunnissa. Idässä puhaltaa rajuimmin yöllä tai aamuyöllä.

– Varsinainen myrsky tämä ei kuitenkaan ole, mutta kyllä se voi aiheuttaa vaikeuksia varsinkin Itä-Suomessa, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Vettä sataa yli 20 millimetriä

Runsaimmat sateet rintama tuo Vaasasta Kokkolaan ja siitä Kuhmoon ja Suomussalmelle yltävälle vajaan 200 kilometrin levyiselle kaistaleelle.

Vettä sataa yön aikana monin paikoin 10–20 millimetriä, mutta Kainuussa sademäärä voi olla jopa yli 20 millimetriä. Yön aikana sataa yleisesti koko maassa Lappia lukuun ottamatta.

Huutosen mukaan rintama ei tuo sateita helpottamaan Keski-Suomen matalalla olevia pohjavesiä.

– Vähän alempaa olisi rintama voinut siinä mielessä kulkea.

Huomenna maanantaina rintaman perässä sää poutaantuu ja aurinko paistaa, mutta tuulet ovat edelleen reippaita ja on koleaa.

Kemiläisestä paritaloasunnosta löytyi lauantaina kaksi ruumista, kertoo Lapin poliisi tiedotteessaan.

Poliisi sai lauantaina kello 15.20 ilmoituksen asunnosta löytyneestä ruumiista. Tapahtumapaikalle mentyään poliisi löysi samasta asunnosta myös toisen henkilön kuolleena.

Poliisi epäilee, että henkirikoksen tekijä on surmannut teon jälkeen itsensä.

Lapin poliisi tutkii asiaa henkirikoksena. Tapauksen tutkintaa jatketaan tänään.

Poliisi ei tässä vaiheessa kerro enempää tapahtuneesta tai siihen liittyvistä henkilöistä. Tapauksesta tiedotetaan tarkemmin maanantaina.

Fine dining -ravintola La Esquinan pöydissä puhutaan bisneksestä. Kansainvälisiin huippumerkkeihin pukeutuneen seurueen pöytiin kannetaan tataki-tonnikalaa munakoisovaahdolla ja hitaasti kypsennettyä lohta.

Mustiin pukeutunut tarjoilija pelastaa Louis Vuittonin lattialta laukuille tarkoitettuun telineeseen. Venezuelassa uskotaan, että laukun pitäminen lattialla johtaa köyhyyteen.

– Haluaisimme tarjota sinulle drinkin. Ihan mitä vain, sanoo nuori mies, joka esittelee itsensä Juliániksi ja pyytää liittymään seurueeseensa.

Pian vaihdetaan jo poskisuudelmia tatuointitaiteilijana ja graafisena suunnittelijana työskentelevän Arianan ja yrittäjä Miguelin kanssa. Kolmikko kertoo juhlineensa kaksi päivää putkeen.

– Olemme niin väsyneitä tähän tilanteeseen. Paras tapa olla miettimättä sitä on vetää pää täyteen, he toteavat.

"Tilanteella" he viittaavat diktaattoriksi kutsumansa sosialistipresidentin Nicolás Maduron hallintoon ja Venezuelan talousromahdukseen.

Moni muukin näyttää turvautuvan samaan nollauskeinoon. Baaritiskillä mainostettava Aperol Spritz -drinkki tekee kauppansa. Juomien lomassa nautitaan kuubalaisia sikareita, joita saa ostaa ravintolasta. Pukujen takit ripustetaan tuolin karmille, kun dj alkaa soittaa house-musiikkia.

Muutamien metrien päässä sähköaidalla suojatusta ravintolasta pieni poika istuu liikennevalojen alla ja kerjää ruokaa.

La Esquinassa juhlivat Julián, Ariana ja Miguel ovat etuoikeutettuja maassa, jonka kansalaisista noin 60 prosenttia kertoo laihtuneensa viime vuonna keskimäärin 11 kiloa kriisin seurauksena.

Nicolás Maduron kaudella Venezuela on ajautunut täydelliseen kaaokseen.

Edeltäjänsä Hugo Chávezin linjalla jatkavan Maduron ongelmana on ollut Venezuelan tärkeimmän vientituotteen öljyn hinnan lasku. Yhdessä heikon talouspolitiikan kanssa se on nostanut inflaation tuhansiin prosentteihin.

Vaikka minimipalkkaa on nostettu, se ei riitä kunnolla edes perustarvikkeisiin – jos niitä ylipäänsä on saatavilla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut Venezuelan inflaation nousevan ensi vuonna jopa 10 miljoonaan prosenttiin.

Hinnat laukkaavat villisti.

Monissa caracasilaisissa kaupoissa ei merkitä enää tuotteiden hintoja, sillä ne voivat muuttua päivässä tai jopa tunneissa. Suurin osa saatavilla olevista elintarvikkeista on tuontitavaraa, joista joutuu maksamaan moninkertaisen hinnan. Omaa tuotantoa Venezuelassa ei juurikaan enää ole.

Syyskuun alussa hallitus toteutti kiistellyn uudistuksen, jossa maan valuutasta bolivarista poistettiin viisi nollaa. Samalla nostettiin palkkoja.

Palkankorotukset ja valuuttauudistus eivät helpottaneet hyperinflaatiota.

– Uudistukset olivat kosmeettisia, sanoo venezuelalaisen Datanalisis-yhtiön johtaja, ekonomisti Luis Vicente León.

Hänen mukaansa lohduttavaa tilanteessa on se, ettei mikään maa kestä hyperinflaatiota loputtomiin.

– Ennen pitkää hallinnon on pakko avata markkinoita ulkomaisille yrityksille ja investoinneille.

Moni kansainvälinen yritys on joutunut lopettamaan Venezuelassa. Valtio on ottanut haltuun myös yksityisiä paikallisia yrityksiä.

Vielä melko vauraassa Altamiran kaupunginosassa sijaitsevan La Esquinan hinnat ovat nousseet euroiksi muutettuina suunnilleen näin:

Helmikuussa annos tataki-tonnikalaa maksoi pari euroa, toukokuussa lähes viisi. Syyskuun lopussa annoksesta sai pulittaa lähes kymmenen euroa. Nykyinen minimikuukausipalkka riitti silloin kolmeen tataki-annokseen.

Sen jälkeen hinnat ovat jatkaneet kohoamistaan.

Asiakasvirtaan se ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Ravintola on lähes aina täynnä, ja suurin osa asiakkaista on paikallisia.

Aamuisin ravintolaan katetaan näyttävä aamupala, iltapäivisin paikan täyttävät bisneslounaat ja iltaisin Juliánin, Arianan ja Miguelin kaltaiset nuoret aikuiset.

Ulkopuolisten ei ole helppo päästä heidän kanssaan juttusille. Harva haluaa puhua siitä, millaista on olla hyväosainen Venezuelan kaltaisessa kriisimaassa.

Miguel, Ariana ja Julián puhuvat toimittajalle mielellään, mutta eivät halua esiintyä sukunimellään. Sieppauksen ja ryöstetyksi tulemisen uhka on Venezuelassa niin suuri, että kukaan ei halua julkisesti retostella rahoillaan.

Perheelläni on luodinkestäviä laseja maahantuova yritys. Sillä menee juuri nyt hyvin. Julián

Myös Miguel kertoo tulleensa siepatuksi. Enempää hän ei halua asiasta puhua.

– Voin kertoa, että se ei ollut mukavaa, hän tyytyy toteamaan.

Turvattomuus yhdistää koko Venezuelaa. Sieppaukset ja murhat ovat arkipäivää, ja pääkaupunki Caracasin on usein arvioitu olevan Latinalaisen Amerikan väkivaltaisin kaupunki.

Turvattomuus synnyttää myös liiketoimintaa. Juliánille se takaa hyvän elintason.

– Perheelläni on luodinkestäviä laseja maahantuova yritys. Sillä menee juuri nyt hyvin, Julián kertoo.

Myös Miguel ja Ariana ovat hyvätuloisista perheistä. Perheiden omaisuus on osittain kiinni Yhdysvalloissa olevissa sijoituksissa.

Lauantai-iltaa juhlimaan tullut 23-vuotias Alejandra taas on yrittäjä: hän vaihtaa mainostoimistotyönsä ja opintojensa ohella bolivareita dollareiksi mustassa pörssissä.

– On kriisi toisaalta vaikuttanut minuunkin. Olen joutunut myymään autoni ja vaihtamaan halvempaan yliopistoon, Alejandra sanoo.

Dollareiden myynti on kuitenkin Alejandran mukaan hyvä bisnes.

Venezuelassa dollarit ovat avain makeaan elämään. Maassa elää kuin kuningas, jos taskuissa on bolivarien sijaan dollareita.

Vaikka tavallisten kauppojen hyllyt ovat tyhjiä, Caracasissa on eliitille suunnattuja kauppoja, joista voi ostaa tuontitavaroita kovaan hintaan.

– Nämä ihmiset pystyvät viettämään huomattavan etuoikeutettua elämää verrattuna hallinnon avustuksista ja bolivareissa maksettavista palkoista riippuvaisiin kansalaisiin, sanoo ekonomisti Luis Vicente León.

Venezuelassa puhutaan yleisesti kahdesta eri eliitistä. Toinen niistä kuuluu opposition leiriin, ja sen rikkaudet ovat peräisin ajalta ennen sosialismia tai ulkomailla olevista investoinneista. Lisäksi monet saavat dollarilähetyksiä ulkomailla olevilta sukulaisiltaan.

Toinen eliitti on rikastunut siksi, että se on lähellä hallintoa.

Hugo Chávezista tuli 1990-luvun lopussa presidentti, koska hän lupasi auttaa köyhiä ja kitkeä eriarvoisuutta. Eriarvoisuus ei kuitenkaan juuri vähentynyt.

Venezuelan sosialistihallintoa on Chávezin ajoista alkaen epäilty muun muassa rahanpesusta ja korruptiosta. Nykyhallinnosta käytetään Venezuelassa yleisesti nimitystä "huumediktatuuri".

Syytösten mukaan Maduron hallinto on alkanut tahkota rahaa huumekaupalla, kun öljytulot ovat romahtaneet. Venezuela on jo pitkään ollut kauttakulkumaa paitsi Yhdysvaltoihin, myös Eurooppaan vietäville huumeille.

Yhdysvallat on tutkinut muun muassa Venezuelan varapresidentin Tareck el Aissamin kytköksiä kokaiinikauppaan jo vuosia. Presidentti Nicolás Maduron puolison Cilia Floresin veljenpojat on tuomittu Yhdysvalloissa huumekaupan yrityksestä.

Venezuelalaiset ovat jo tottuneet uutisiin Maduron hallinnon edustajien ja heidän perheenjäsentensä luksuselämäntyylistä.

Syyskuussa raivon synnyttivät sosiaalisessa mediassa levinneet kuvat Madurosta nauttimassa illallista Turkissa yhdessä Istanbulin kalleimmista ravintoloista samalla, kun tavalliset venezuelalaiset näkevät nälkää.

Tiedät varmaan, kenellä on varaa näihin kelloihin. kultasepänliikkeen myyjä Caracasissa

Caracasilaisessa kultasepänliikkeessä työntekijä mainitsee myyneensä viikon aikana kolme Rolex-merkkistä, kymmenien tuhansien eurojen arvoista luksuskelloa.

Olivatko ostajat ulkomaalaisia vai venezuelalaisia?

– Kyllä he olivat venezuelalaisia. Tiedät varmaan, kenellä on varaa näihin kelloihin, myyjä sanoo ja viittaa valtaeliittiin.

La Esquinan tiskillä tuplaespressoa nauttii ravintola-alan yrittäjä Jacobo, 54. Hän on tyytyväinen, että päätti aikoinaan sijoittaa Yhdysvaltoihin.

Vaikka La Esquinassa riittää asiakkaita, moni muu ravintola ja yökerho on joutunut sulkemaan ovensa. Potentiaalisia asiakkaita on paennut ulkomaille Venezuelan heikon taloustilanteen takia.

Jacobo hoitaa Miamista käsin Venezuelassa toimivan ravintolaketjunsa asioita. Miami nousee lähes aina esiin, kun keskustelee venezuelalaisten keski- ja hyvätuloisten kanssa. Suuren latinoväestön asuttama kaupunki on myös venezuelalaisten yrittäjien suosiossa.

Jacobon keskiluokalle suunnattu ketju myy Caracasissa hampurilaisia, kyljyksiä ja pihvejä.

– Kun aloitin 2000-luvun alussa, minulla oli 19 ravintolaa. Nyt ravintoloita on jäljellä enää seitsemän, Jacobo sanoo.

Oikeastaan ei ole enää mitään järkeä pyörittää täällä ravintoloita. ravintoloitsija Jacobo

Jacobo ottaa esimerkiksi yhden ravintoloistaan, jossa asiakaskato on kiihtynyt kriisin edetessä. Aiemmin ravintolassa kävi 17 000 asiakasta kuukaudessa, nyt enää 3 000.

– Minut on pitänyt pinnalla se, että kilpailua ei enää juurikaan ole.

Jacobo kertoo, että hänen floridalaisessa ostoskeskuksessa sijaitseva ravintolansa tuottaa huomattavasti enemmän kuin kaikki seitsemän ravintolaa yhteensä Venezuelassa.

– Joskus mietin, että oikeastaan ei ole enää mitään järkeä pyörittää täällä ravintoloita. Asiakaskadon lisäksi ongelma on se, että lähes kaikki raaka-aineet pitää tuoda ulkomailta, hän sanoo.

Jacobo käy Caracasissa noin kolmen kuukauden välein. Tällä kertaa hän on lentänyt Miamista edellisenä päivänä ilmoittamatta henkilökunnalleen tulostaan.

–Turvallisuussyistä on parempi, että ilmestyn yllättäen, Jacobo sanoo.

Hän kuuluu tunnettuun ja vauraaseen juutalaissukuun, minkä vuoksi hän ei halua puhua sukunimellään. Myöskään hänen ravintolaketjunsa nimeä ei saa mainita jutussa.

Venezuelasta on lähtenyt YK:n mukaan yli kaksi miljoonaa kansalaista muutaman viime vuoden aikana. Kun Nicolás Maduro voitti toukokuussa vilpillisiksi tuomitut vaalit, yhä useampi päätti lähteä kotimaastaan.

Hugo Chávezin valtakauden alussa Venezuelasta lähtivät pääasiassa keski-ja hyvätuloiset. Nyt maasta pakenee kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia.

Luisana Cordero Cuevas, 30, on päättänyt jäädä.

– Uskon, että vielä tulee parempi aika. Jos me kaikki nuoret ja koulutetut lähdemme, kuka rakentaa maamme uudelleen, hän kysyy.

Cordero Cuevas on töissä Venezuelan nujerrettuun oppositioon kuuluvan Voluntad Popular -puolueen assistenttina. Hän kertoo, että hänen ystäväpiiristään 90 prosenttia on lähtenyt ulkomaille, entisistä opiskelukavereista kaikki.

– Sosiaalinen elämäni on kuihtunut myös turvattomuuden seurauksena. Kukaan ei uskalla lähteä ulos pimeän jälkeen. Kaikki, jotka voivat, palkkaavat henkivartijan, hän sanoo.

Cordero Cuevas kertoo itsekin pelkäävänsä sieppausta.

– Moni tutuistani on siepattu. Aina kyse ei ole edes rikkaista. Muutama kuukausi sitten toimistomme lähetti siepattiin.

Lähetistä pyydettiin Cordero Cuevasin mukaan 40 000 dollarin lunnaita. Lopulta perhe sai kokoon 4 000 dollaria, ja lähetti vapautettiin.

Suurin osa tapauksista on Cordero Cuevasin kuvaamia nopeita "express-sieppauksia". Niissä uhri vapautetaan usein saman vuorokauden aikana lunnassummaa tai sen osaa vastaan.

Jos me kaikki nuoret ja koulutetut lähdemme, kuka rakentaa maamme uudelleen? Luisana Cordero Cuevo

Venezuelalaisen El Nacional -lehden mukaan sieppausliigat ovat keskittyneet yläluokan asuinalueille. Rikkaat on helppo tunnistaa, sillä merkkivaatteet pistävät silmään Caracasin köyhyyden värittämässä katukuvassa.

Cordero Cuevasin edessä lojuu tummanpunainen Chanelin merkkilaukku. Talouden ja kansainvälisten suhteiden maisterin hymy on valkoinen ja virheetön, ja jalkoja koristavat kalliit tennistossut. Silti hänkin on joutunut karsimaan menojaan.

–Tienasin jo ensimmäisessä työssäni 20-vuotiaana niin hyvin, että pystyin lähtemään ulkomaanmatkalle joka vuosi omilla rahoillani. Lisäksi sijoitin asuntoihin. Nyt voin matkustella vain, jos vanhempani osallistuvat kustannuksiin, Cordero Cuevas sanoo.

Hän myöntää, että kaikesta huolimatta hänen elämänsä on edelleen helppoa Venezuelassa.

– Olen menettänyt paljon, mutta nälkää tai puutetta en joudu kokemaan.

Lue myös:

Vessapaperipulasta tuli Venezuelan kriisin vertauskuva – perheenäiti varaa lapsilleen vessaan pyyhkeitä ja saippuaa

Tuhannet pakenevat Venezuelasta Brasiliaan ja jäävät jumiin eristyneelle rajaseudulle – Onnekkaimpia pakolaisia lennätetään parempien työmahdollisuuksien äärelle

Hyperinflaatio nosti hinnat pilviin Venezuelassa: "Moni on täällä kuollut lääkkeiden puutteeseen" – Yle kävi syöksykierteeseen joutuneessa valtiossa

Ammattiyhdistysliikkeen poliittinen työtaistelu hallituksen irtisanomisen helpottamisaikeita vastaan iskee toden teolla kansalaisiin maanantaina.

Silloin alkavat niin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kaksipäiväinen lakko kuin sosiaali- ja terveysalan liittojen Tehyn ja Superin vuoronvaihtokielto, joka kestää 4. marraskuuta saakka.

Etenkin JHL:n puoliltaöin käynnistyvät työtaistelutoimet vaikeuttavat selkeästi kansalaisten arkea. Maanantaista tiistaihin kestävään lakkoon osallistuu yli 10 000 työntekijää.

Toimet koskevat ruokapalvelujen, siivous- ja kiinteistöhuollon sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuritoimen töitä kuntien toimipisteissä, etenkin päiväkodeissa ja kouluissa. Vanhustenhoitoon lakon vaikutukset eivät ulotu.

Retkievästä tarjolla

JHL:n päättämät lakkotoimet yltävät yli 50 kaupunkiin ja kuntaan. Tarkat vaikutukset löytyvät JHL:n nettivivuilta keitä lakko koskee -kohdan alta.

Merkittävimmin ne haavoittavat suurimpien kaupunkien palveluja muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa. Esimerkiksi Helsingissä lakko hankaloittaa 25 000 päiväkotilapsen ja 45 000 peruskoululaisen arkea maanantaina ja tiistaina.

– Lakko näkyy pääasiassa koulujen ja päiväkotien ruokapalveluiden tuottamisessa. Tieto lakosta tuli syyslomaviikolla, mikä vaikeutti järjestelyjä, mutta kohtuullisen hyvin olemme kuitenkin pystyneet turvaamaan ruokaa lapsille, sanoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

– Osaan päiväkodeista ja kouluista pystytään järjestämään ihan tavallinen ruokailu listan mukaisesti, mutta joissakin päiväkodeissa ja kouluissa meillä on niin sanottu retkieväs. Se pitää sisällään ruisleipää, juustoa, jugurttia ja mehua.

Koulut ja päiväkodit ovat tiedottaneet poikkeusruokailusta vanhemmille. Osassa kuntia kannattaa varautua laittamaan lapselle omia eväitä mukaan. Esimerkiksi Helsingissä evässuositus koskee koulujen iltapäiväkerhoja ja allergian tai erityisruokavalion omaavia lapsia.

Kannattaa syödä aamulla kunnolla

Liisa Pohjolainen pyytää kuitenkin vanhempia huolehtimaan siitä, että lapset syövät aamulla kunnolla.

– IIlalla lapsi voi olla vähän nälkäisempi. Retkieväilläkin näin poikkeustilanteessa pärjää, mutta onneksi meillä nyt kuitenkin suurimpaan osaan päiväkoteja ja kouluja pystytään turvaamaan ihan ruokalistan mukainen ruokailu.

Työtaistelutoimien vaikutuksiin muualla Suomessa pääset tutustumaan tarkemmin klikkaamalla auki jutun alta löytyviä linkkejä.

Pakataanko lapselle eväät reppuun maanantaina? Katso, kuinka JHL:n lakko näkyy sinun kotikunnassasi

Näin ensi viikon kaksipäiväinen lakko vaikuttaa: Osaa kouluista ja päiväkodeista uhkaa ruokapula, kirjastoja ja urheiluhalleja suljetaan, siivous voi jäädä retuperälle

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro kertoivat uusista lakoista, Sipilä ei kommentoinut uutta kuohuntaa – Yle seurasi perjantain työmarkkinakuohuntaa

Nordea, Danske Bank ja Handelsbanken vahvistavat, että venäläisliikemies Boris Rotenberg on nostanut pankkeja vastaan oikeusjutun.

Pankkeja vastaan Helsingin käräjäoikeudessa nostetusta kanteesta kertoi alun perin perjantaina uutistoimisto Bloomberg. Sen mukaan Rotenberg syyttää Nordeaa, Danske Bankia, OP Yrityspankkia ja Svenska Handelsbankenia palvelusopimuksen rikkomisesta liittyen Yhdysvaltojen asettamiin pakotteisiin.

Asiasta kertoi muun muassa Dagens Industri ja Suomessa Taloussanomat.

STT ei ole toistaiseksi saanut OP:ta kiinni. Muut kolme pankkia eivät halunneet kommentoida oikeusjuttua millään tavalla.

– Yksittäisiä asiakkaita koskevia tietoja ei kommentoida, sanoi Handelsbankenin viestintäjohtaja Pirjetta Soikkeli STT:lle.

Soikkelin mukaan tieto kanteesta on tullut heille perjantaina.

– Danske Bank suhtautuu rahanpesun estämiseen sekä niihin liittyviin pakotteisiin erittäin vakavasti ja on tehnyt paljon merkittäviä toimenpiteitä varmistaakseen, että toimintamme on säädösten mukaista, sanoo puolestaan Danske Bankin lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvalla liikemies Boris Rotenbergilla on myös Suomen kansalaisuus. Yhdysvallat on Ukrainan kriisin alettua asettanut pakotteita useita venäläisiä vastaan, myös Rotenbergiä.

Rotenberg ei ole eurooppalaisilla pakotelistoilla, mutta kiistassa on kyse siitä, että eurooppalaisten pankkien pitää noudattaa Yhdysvaltojen asettamia, yksityishenkilöihin kohdistuvia pakotteita, jos ne haluavat jatkaa yhteistyötä amerikkalaispankkien kanssa, kertoo Dagens Industri Bloombergiin viitaten.

Bloombergin mukaan kanne on jätetty Helsingin käräjäoikeuteen 4. lokakuuta.

Eläinlääketieteen kehitys on mahdollistanut takavuosia vaativammat hoidot myös lemmikeille. Esimerkiksi syöpähoidot, kaihileikkaus tai lonkkaproteesi olivat ennen erittäin harvinaisia, nyt jo paljon yleisempiä.

Se on lemmikinomistajalle ilouutinen, toisaalta isot operaatiot maksavat normikäyntiä huimasti enemmän. Mutta siihen on moni lemmikkinsä pelastamiseksi valmis. Pääsääntöisesti niitä tehdään kissoille ja koirille.

– Kyllä tosiaan yli 10 000 euron maksut on silloin ok, jos se parantaa elämänlaatua ja varsinkin, jos on nuoresta, hyvin paranevasta eläimestä kyse, sanoo johtava eläinlääkäri Katariina Thomson Yliopistollisesta pieneläinsairaalasta Helsingistä.

– Esimerkiksi molemminpuoleinen keinonivelleikkaus maksaa yli kymppitonnin kaikkine kuntoutuksineen ja kontrolleineen. Niitä aloiteltiin jo yli kymmenen vuotta sitten jo, mutta nykyään ne ovat lähestulkoon arkipäivää.

Yli kymppitonnin laskut ovat silti harvinaisia, usean tuhannen euron laskut jo paljon tavallisempia.

– Yli tonnin laskuja on 5–10 prosenttia. Noin neljäsosa laskuista on alle sata euroa, ja mediaanilasku on 180 euron tietämillä, Thomson kertoo.

Kaiken kaikkiaan lemmikkien lääkintä- ja hoitomenot ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa yli 200 miljoonaan euroon. Lemmikkien määrä on kasvanut samassa ajassa paljon hitaammin. Nousu johtuu siis osin kalliiden hoitojen yleistymisestä ja myös siitä, että lemmikin terveyteen ollaan valmiita panostamaan muutenkin enemmän kuin ennen.

Ja jos kyse on kroonisesta vaivasta, kuten allergiasta tai sokeritaudista, kertyy lääkeostoista vuosien mittaan iso summa, vaikka kuukausikustannus jäisikin suhteellisen matalaksi.

Vakuutus harvalla

Huomattavaa lemmikkien eläinlääkäri- ja muissa hoitolaskuissa on se, että omistajat maksavat ne pääosin omasta pussistaan. Suomen 700 000 koirasta on vakuutettuja 25–30 prosenttia, maan 600 000 kissasta vielä harvempi.

– 10–15 prosenttia laskuista maksetaan vakuutuksista, Thomson kertoo.

Thomsonin mukaan merkittävä asiakasta helpottava tekijä on erämaksurahoitus, jolla saa kuukauden korotonta maksuaikaa, ja tarvittaessa luottoyhtiöltä voi saada luoton hoitolaskun maksamiseksi.

Asiakas päättää

Jopa tuhansien eurojen hoitoja saa, mutta eläinlääkäri ei niistä päätä, vaan lemmikinomistaja lopulta itse ratkaisee, mihin hoitoihin rahkeet riittävät ja on valmis.

Missä siis kulkee maksimi itse maksamiselle, jos panoksena on lemmikin elämä? Perjantainen puistokysely kymmenelle satunnaiselle koiranulkoiluttajalle Ala-Tikkurilassa raamitti maksuhaluhaarukan tonnista viiteen tuhanteen. Keskiarvoksi muodostui 2 910 euroa.

Vaihtoehtona eutanasia

Joskus ei lemmikin elämälle pysty kerta kaikkiaan sanomaan hintaa. Nummelalaisen Mika Petäjän Uuno-bokserilta leikattiin perjantaina kasvain kyljestä Evidensian eläinsairaalassa Vantaalla. Leikkaus maksoi noin 800 euroa.

– Olihan se paljon, onneksi on vakuutus. Mutta ei lemmikin hengelle voi oikeastaan antaa hintaa, koira on perheenjäsen, Petäjä sanoo.

– Kyllä se saa maksaa melkein mitä tahansa. Siinä vaiheessa, kun omat rahat loppuvat, niin ruvetaan miettimään, onko se sen arvoista. Ja jos koiralle tulee kipuja tai leikkauksesta ei ole hyötyä, sitten tulee se toinen vaihtoehto kysymykseen.

Eläinlääkäri on samaa mieltä.

– Jos toivoa ei ole, niin eläimen etu on, että kärsimyksiä ei pitkitetä. Silloin eutanasia on vaihtoehto, jota eläinlääkärin pitää ensisijaisesti suositella, painottaa eläinlääketieteellinen johtaja Mirja Kaimio eläinklinikkaketju Evidensiasta.

"Meillä kotona mies on kasvanut kiinni kännykkään. Häntä pitää muistuttaa useita kertoja viikossa, että yhteisellä aterialla ei räplätä puhelinta. Keskittyminen on somessa tai uutisten lukemisessa. Illat maataan kännykän ääressä, myös viikonloppuisin. Turha siinä on koittaa toista houkutella muuhun."

Näin kuvailee Ylelle nainen, jonka parisuhdetta älypuhelimen jatkuva käyttö on alkanut nakertaa.

Hän ei ole ainoa.

Pyysimme ihmisiä kertomaan nimettömästi, miten kännykät ovat vaikuttaneet heidän parisuhteisiinsa.

Samanlaiset ongelmat nousivat esiin useissa viesteissä:

"Sovimme, ettei puhelimia tuoda sänkyyn, mutta kumpikin rikkoi sopimusta. Kummallakin oli selkeästi ongelma somen kanssa. Mainitsin hänelle asiasta pari kertaa, ja hän rupesi selkeästi pelkäämään, että vahdin hänen puhelimen käyttöään."

Sosiaalipsykologi, sosiaalisen median tutkija Suvi Uski ei ole näistä kokemuksista lainkaan yllättynyt.

Sen sijaan hän on syvästi huolissaan.

Uski uskoo, että valtaosa älypuhelinten käyttäjistä kärsii ainakin jonkinasteisesta kännykkäriippuvuudesta, josta ei pääsekään irti niin vain.

Juuri läheisten ihmissuhteiden ylläpidosta se voi tehdä erittäin vaikeaa.

"Seksiä voisi olla enemmänkin"

Psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo on terapoinut ongelmiin ajautuneita pareja vuosikausia.

Heikinheimon mukaan älypuhelimien käytön aiheuttamat ongelmat alkoivat näkyä parisuhteiden hyvinvoinnissa viitisen vuotta sitten. Nyt ne ovat yleistyneet selvästi.

Suomen Pariterapiayhdistys ry:n puheenjohtajana toimiva Heikinheimo kertoo, että asiaa puidaan jo yhä useammin myös pariterapeuttien pakeilla.

– Suhteessahan olisi ideana, että ihmiset olisivat keskimäärin tekemisissä keskenään, mutta moni uppoaakin kännykkään, someen ja peleihin. Ei se parisuhde siitä ainakaan vahvistu.

Ylelle tuntemuksiaan jakaneet kertoivatkin monin sanoin juuri etääntymisestä, yhteisten keskustelujen vähenemisestä ja riidoista.

"Henkilökohtaista huomiota saa toisinaan hakemalla hakea."

Intiimielämällekään älypuhelimet eivät ole tehneet erityisen hyvää.

"Somesta on tullut tapa, ja minusta ja miehestäni tapojemme orjia. Illalla ennen nukkumaanmenoa tapanani on selata uutisotsikot ja skrollata Facebook. Tähän menee usein sen verran aikaa, että keskinäisen peuhaamisen sijaan laitetaan suoraan nukkumaan."

"Seksiä voisi olla enemmänkin, jos ajatukset sängyssä eivät olisi jossakin muualla. Jos koskettelisi toista, hipaisisi enemmän puolison ihoa kuin kylmää luurin pintaa."

Väestöliiton parisuhdetiimin esimies, psykoterapeutti Heli Vaaranen sanoo, että puhelinten räpläys aiheuttaa parisuhteisiin helposti myös mustasukkaisuutta.

Oma kumppani voi esimerkiksi kirjoitella kuulumisia entisen puolisonsa kanssa tai lähetellä työkaverille viestejä kotona vielä iltamyöhällä. Viestinvaihdot voivat olla viattomia, mutta ne ovat omiaan herättämään epäluuloja.

– Tämä on kaikkinensa tosi vakava asia. Meidän on ymmärrettävä, että emme voi saada kaikkea. Emme voi saada tasapainoista parisuhdetta ja olla samaan aikaan käytettävissä koko maailmalle, Heli Vaaranen korostaa.

Vaarasen mukaan parisuhteen hoitamisen tärkeys korostuu nykyaikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin: jos yhteiselle polulle tulee kuoppia, ihmiset heittävät hanskat tiskiin nopeammin kuin ennen.

Eräs miehensä kännykän käytöstä ja somettamisesta loukkaantunut nainen kertoo, että välillä se käy mielessä.

"Kyllä jossain välissä olen joutunut miettimään, jaksanko kilpailla huomiosta puhelimen kanssa, mutta vaakakupissa painavat enemmän kuitenkin hyvät asiat. Yritän opetella elämään tässä kolmiodraamassa."

Käsillä jo uusi kansantauti?

Kaikkia parisuhteita älykännyköiden räpläys ei tietenkään rassaa.

Parissa Ylelle tulleessa viestissä kerrottiin, että puhelimesta on ollut paljonkin iloa etenkin suhteissa, joissa pariskunta asuu etäällä toisistaan.

"Puhelimen käyttö ei ole ikinä haitannut mitään osaa parisuhteessamme. Päinvastoin, siitä on ollut hyötyä, sillä olen ainoastaan viikonloppuisin kotona työni luonteen vuoksi."

Niille pareille, jotka kännykän käytöstä kärsivät, pitäisi kuitenkin asiantuntijoiden mukaan löytyä apua.

Mutta minkälaista?

Sosiaalipsykologi, sometohtorinakin tunnettu Suvi Uski ampuu heti alas useimmat nykykonstit, joilla kännykän käyttöä yritetään suitsia.

– Esimerkiksi ehdotus viettää someton syyskuu on mielestäni tavalliselle älypuhelimen käyttäjälle liian vaikea. Tällaiset tempaukset tulisi suunnitella houkuttelevimmiksi.

Makuuhuoneesta voitaisiin tehdä vaikka kokonaan some-vapaa alue. Kirsi Heikinheimo

Uskin mukaan liikkeelle pitäisi lähteä paljon pienemmistä askelista. Esimerkiksi siitä, että laittaisi älypuhelimen kiinni kolmeksi tunniksi kerrallaan.

Toisaalta sekin voi olla vaikeaa, sillä ihmiset eivät mielellään ajattele tai myönnä omaa kännykkäriippuvuuttaan, Suvi Uski sanoo.

Psykoterapeutit Heli Vaaranen ja Kirsi Heikinheimo ehdottavat puolestaan, että pariskunnat tekisivät älypuhelinten käytölle yhteiset pelisäännöt.

Se auttaisi hahmottamaan yhteistä ja omaa ajankäyttöä.

– Makuuhuoneesta voitaisiin tehdä vaikka kokonaan some-vapaa alue tai sopia yhdessä joku tietty kellonaika, minkä jälkeen puhelimia ei enää oteta kotona käteen, Heikinheimo miettii.

Joissakin parisuhteissa toimiin on jo ryhdytty.

"Olen ajatellut ottaa harppauksen taaksepäin, poistaa osan sovelluksista puhelimista ja hoitaa asiat tavanomaisesti tietokoneella, sillä tiedän, etten viihdy koneella yhtä kauaa kuin älypuhelimella."

"Keskitie on jo melkein löytynyt. On hetkiä, jolloin tuijotetaan puhelinta ja hetkiä, jolloin olemme toistemme kanssa."

Viimeisimpien, vuoden 2017 tilastojen mukaan jo 77 prosentilla suomalaisista on älypuhelin käytössään. Tämän vuoden tilastot ovat vasta työn alla, eikä niistä anneta vielä tarkempaa tietoa.

Tilastokeskuksen mukaan kännykkää omassa käytössään pitävien määrä näyttäisi kuitenkin yhä edelleen lisääntyneen.

Suvi Uskin mukaan on tunnustettava, että älypuhelimista ei päästä enää kokonaan eroon. Eikä tarvitsekaan – niiden kanssa on vain opeteltava elämään jotakuinkin kestävällä tavalla.

Samalla olisi hänen mukaansa mietittävä tarkasti sitä, osataanko Suomessa hoitaa kännykkäriippuvuuksia oikeilla ja tarpeeksi tehokkailla menetelmillä.

– Me tarvitsemme nyt ajankohtaista, suomalaista tutkimusta tästä koko aihepiiristä, sillä kännykkäriippuvuudesta on mielestäni tullut jo uusi kansantauti.

Torniolaisen Samuli Pulkkisen työtoimistossa leijuu määrittelemätön tuoksu. Kalaa, ehkä, muttei kuitenkaan tuoretta. Savua, ehdottomasti. Jotain ihan muuta kuin hieman luotaantyöntävän hajuinen kuivattu turska.

Innokas pitkän linjan kalastaja Pulkkinen uskoo kehittäneensä tuotteen, jolla yrittäjyys alkaa ennen pitkää kannattaa: kuivattu hauki. Sitä tosin kannattaa markkinoida lähialueiden sijaan suoraan Keski-Eurooppaan.

Kuivahauen perään ei Suomessa juuri kysellä, mutta maan rajojen ulkopuolella se voisi olla arvostettu herkku.

– Tällä on jo arvostus Keski-Euroopassa ja se on hurjan kovahintainen kala siellä, ja sinne me olemme menossa. Varmaan paras hinta, minkä siitä voi saada, on siellä.

Pulkkinen vertaa kuivattua haukea japanilaiseen katsuobushi-tonnikalaan, joka on arvostettua kuivattua kalaa.

– Katsuobushi-tonnikalasta saa 300 euroa kilolta. Olen tyytyväinen, jos niihin samoihin kilohintoihin pääsee.

Kapahaukea vietiin herrojen pöytiin

Keskiajalla suomalaista kuivattua haukea, kapahaukea, ei tarvinnut isommin markkinoida; sitä meni niin paljon kuin pystyttiin viemään. Kapahauesta saadut vientitulot olivat merkittävät, minkä lisäksi sitä syötiin paljon myös kotimaassa.

Se oli erittäin arvostettu herkku, jota tarjoiltiin korkea-arvoisten herrojen ruokapöydissä ja vietiin arvokkaina tuliaisina. Ruokakulttuuriin erikoistunut kansantieteilijä Marja Hartola kertoo, että hauen suosio johtui vallalla olleesta katolisesta uskonnosta, joka määräsi neljä pitkää paastoa vuodessa ja lisäksi jokaviikkoisia paastopäiviä. Silloin lihaa ei saanut syödä, mutta kala oli sallittu.

– Alkoi tulla pulaa kalasta, joten Suomesta lähetettiin kalaa Keski-Eurooppaan. Hauki oli helppo lähettää kuivattuna. Varsinkin Lapista tuli paljon suurta haukea ja niistä sai nopeasti paljon kalaa, Hartola kertoo.

Kuivatun hauen kulta-aika oli 1500-luvulla, mutta sitä vietiin vielä 1700-luvullakin jonkin verran. Sitten sen käyttö pikku hiljaa hiipui.

– Katolinen väestö pieneni, ei ollut niin paljon paastopäiviä. Nykyisin kuivattua kalaa ei ole Suomessa missään, mutta melkein kaikkialla muualla Euroopassa ja Aasiassa sitä syödään, Hartola toteaa.

Nyt kuivatun kalan olisi korkea aika palata suomalaiseenkin ruokavalioon, mikäli uskomme tunnettua kokkia.

Uusi eettinen ruokahitti

TV-kokki ja suomalaisen ruoan puolestapuhuja Markus Maulavirta näkisi mielellään kuivatun hauen nousevan suosioon, sillä se sujahtaisi täydellisesti eettisen lähiruoan trendiin.

– Hauki kuuluu tähän meidän lajistoon ja sitä on ihan älyttömästi. Ja sehän on järjettömän hyvä ruokakala, se on vain jostain käsittämättömästä syystä jäänyt kakkossarjaan, Maulavirta perustelee.

Kuivattua haukea innokas eränkävijä-kokki kehuu vuolaasti. Kotona hän maustaa haukirouheella vaikka tahnan tai kastikkeen, mutta se sujahtaa hyvin myös keittoon tiettömillä taipaleilla.

– Kun lähtee kairaan kävelemään, niin kuivattuja vihanneksia ja kuivahaukea mukaan ja niistä saa mainion sopan tehtyä tulilla, Maulavirta visioi.

Huonomaineinen hauki kaipaa kuitenkin useampia äänenkannattajia.

"Jänkäkoira" ei monelle kelpaa tuoreena eikä kuivattuna

Yrittäjä Samuli Pulkkinen tietää, että kuivatun hauen markkinointi suomalaisille vaatii kovaa työtä – varsinkin pohjoisessa, jossa jänkäkoiraksi haukutun kalan maine on kehno.

Pienyrittäjälle se tarkoittaa sitkeää ponnistelua, vaikka tuote on kaupallisessa mielessä harvinainen ellei jopa ainutlaatuinen. Pitää saada tunnettuja puolestapuhujia, ravintolat kiinnostumaan ja kuluttajat vakuutettua. Siinä missä vaikkapa helsinkiläinen ja berliiniläinen trendiravintola pitää kuivattua haukea luksustuotteena, lappilainen vieroksuu haukea kaikissa muodoissa.

– En lähtisi ensimmäisenä lappilaisten asenteita muuttamaan, mutta sillä tavalla tietenkin, että sitä ei ole pakko jänkään polkea. Kantaa sen sinne jalostuslaitokselle ja ottaa siitä rahat pois, Pulkkinen naurahtaa.

Markus Maulavirta ei ymmärrä hauen vähäistä arvostusta tai suoranaista moittimista ollenkaan.

– Ehkä se on se y-ruoto mikä tekee sen haastavaksi. Kun sen opettelee poistamaan, ei hauen voittanutta oikeastaan ole, Maulavirta vakuuttaa.

Kuivatun hauen historiasta on kirjoittanut myös Maaseudun tulevaisuus.

Ihmiset jonottavat päästäkseen taidemuseo Amos Rexiin.

Jonottajat ottavat itsestään selfiekuvia. Ohikulkijat kuvaavat kännykällä jonottajia.

Korttelin pituinen jono on herättänyt ihmisten huomiota elokuun lopusta saakka, jolloin taidemuseo Amos Rex avattiin.

Vilkkaimpina päivinä museossa on ollut kolmisentuhatta vierailijaa. Perjantaina ylittyi 100 000 kävijän raja.

Välillä sisäänpääsyä on jouduttu rajoittamaan, koska muuten kaikki eivät mahtuisi liikkumaan näyttelytilassa.

– Me tietysti toivoimme, että tästä tulisi menestys, mutta emme uskaltaneet odottaa mitään näin hurjaa, Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio myöntää tyytyväisenä.

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän mielestä kyse on poikkeuksellisesta museoilmiöstä Suomessa.

– Amos Rex on poikkeuksellinen, koska museoon on käytännössä koko ajan jono ja näyttelytilat täynnä.

Myös Kai Kartio pitää Amos Rexiä ilmiönä ja löytää sen suosiolle useita syitä.

Yksi on museon avannut, teamLabin näyttely. Japanilaisryhmän digitaalisen taiteen iloittelussa yleisö pystyy luomaan taideteokseen uusia olioita ja eläimiä, jotka ilmestyvät seinälle ja lattiaan.

Museonjohtajasta näyttely on "kuin toinen todellisuus ja ainutlaatuinen kokemus".

– Museoihin kohdistuu yhä suurempi mielenkiinto yleisestikin ja siinä museokortilla on ollut suuri merkitys. Se on tehnyt museoissa käynnin helpoksi ja kortti maksaa nopeasti itsensä takaisin, Kai Kartio sanoo.

Raksamiehelläkin on museokortti

Museokortti löytyy jo 185 000 suomalaisen lompakosta. Maksullinen kortti on pääsylippu 280 museoon eri puolilla Suomea.

Erityisesti sitä käytetään vierailtaessa helsinkiläisissä taidemuseoissa. Suosituin museokorttikohde on tänä vuonna ollut Ateneumin taidemuseo.

– Kortin ostaneilla on entistä matalampi kynnys vain poiketa ja piipahtaa museossa. Käydään sellaisissakin näyttelyissä, joihin ei muuten tulisi mentyä. Kiinnostavimmissa käydään useita kertoja, kertoo kehitysjohtaja Seppo Honkanen.

Honkasta ilahduttaa hänen Savonlinnasta saamansa palaute. Keikkatyötä tekevien rakennusmiesten ryhmä oli hankkinut museokortit, jotta heillä olisi kaupunkien vaihtuessa mielekästä tekemistä vapaa-aikanaan.

– Nyt he kiertävät aktiivisesti museokohteita raksatöiden lomassa ja tykkäävät.

Museoilla ennätysvuosi

Tänä vuonna muillakin museoilla kuin Amos Rexillä on ollut syytä tyytyväisyyteen.

Suomalaismuseot vetävät nyt väkeä ennätystahtiin. Kävijämäärät kasvavat ja kävijäennätykset ovat menneet rikki useassa museossa. Esimerkiksi Kansallismuseossa.

Elokuussa päättyneen Barbie-näyttelyn näki neljän kuukauden aikana yli 114 000 museovierasta. Siten näyttelystä tuli museon historian suosituin vaihtuva näyttely.

Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot sekä kävijämäärät ovat nousseet jo useita vuosia.

Viime vuonna museoissa vierailtiin 7,1 miljoonaa kertaa, mikä oli siihenastinen ennätys. Museoalalla uskotaan, että tästä vuodesta tulee vielä parempi.

Mistä sitten jo useamman vuoden jatkunut museosuosio johtuu?

– Museot panostavat aikaisempaa enemmän sisältöihin. Museonäyttelyiden merkitys on kasvanut, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä vastaa.

Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartion mielestä näyttelyistä tehdään entistä kiinnostavampia.

– Museot ovat skarpanneet toimintaansa. Taide- ja muut museot tarjoavat kokemuksia, tietoa, kohtaamisia ja ajankulua. Se on aika ainutlaatuinen yhdistelmä, hän sanoo.

Reilu vuosi sitten Veksi ja Ripa istuivat iltaa kotonaan Padasjoella. Kaveruksien silmiin osui lehtijuttu, jossa oli pienen mökin muotoinen halkopino.

– Se oli vähän sellainen vasemmalla kädellä tehty, eikä sinne voinut mennä edes sisälle. Päätimme siltä istumalta, että teemme paremman, kertoo Veksi, eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri Veikko Salo.

Ripa Töyry toimi arkkitehtina, Salo rakensi. Hyötyliikunnan seurauksena syntyi ihan oikea pieni talo, joka sai Facebook-postauksen jälkeen tiedotusvälineetkin liikkeelle iltapäivälähtien ja Helsingin Sanomia myöten.

Veikko Salo on silminnähden iloinen halkotalonsa saamasta huomiosta: kuvaa on jaettu sosiaalisessa mediassa tuhansia kertoja. Rakennelmaa on kommentoitu muun muassa mykistäväksi taidonnäytteeksi ja sadunomaiseksi neronleimaukseksi.

Puut haetaan itse metsästä

Klapiyksiössä mahtuisi pieni porukka istumaan iltaa. Jos halkomäärää havainnollistetaan tavallisen omakotitalon takkapuihin vertaamalla, niin karkeasti voi ynnätä, että klapitalossa on 10 vuoden takkapuut.

Rakentamiseen meni loppujen lopuksi pari kuukautta. Veikko kertoo, että muita koneita kuin moottorisahaa ja akkuporaa, ei käytetty.

– On tullut vähän hiljennettyä tahtia sen jälkeen, kun täytin 70. Nyt teen töitä enää seitsemänä päivänä viikossa, nauraa Veikko.

Puut Salo on pilkkonut kirveellä. Vuosittain Salo pilkkoo noin 60 vuoden polttopuut omakotitaloon.

– Käyn kaatamassa tonttipuita, kun ihmiset pyytävät ja raivaan muiden metsistä hylkypuuta. Näistä syntyy sellainen 150 pinokuutiota klapeja vuodessa. Tuollainen pari kuutiota syntyy päivässä alusta loppuun asti tehtynä.

"Miehille on käsintekeminen aina ollut tärkeää"

Salolla on klapitaiteesta pitkä historia: ensimmäiset halkomuodostelmat hän on koonnut 2000-luvun alussa.

Salo on tehnyt metsätöitä koko ikänsä. Ahkeran eläkeläisen ilmeestä näkee, että hän nauttii puutöistä.

– Kyllä se on sellaista kylähullun touhua! Vaikeinta onkin ollut se, kun täytyy koko ajan jännittää, että milloin ne valkotakkiset tulevat hakemaan minua, nauraa klapimies.

Halkopinoja on ennenkin nähty julkisuudessa. Esimerkiksi perholaispariskunta rakensi muutama vuosi sitten talon mittaisen halkopinon, joka keräsi paljon ihastusta.

Taitavasti rakennetut halkopinot ovat luonnonläheinen, ruohonjuuritason osoitus miehen taiteellisuudesta, sanoo miesten hyvinvointia edistävän Miessakit yhdistyksen miestyöntekijä Ilmo Saneri.

Sanerin mukaan käsillä tekeminen ja konkreettisen tuloksen saaminen on miehille tyypillinen tapa toteuttaa taiteellista puolta itsestään.

– Miehillä on valtava potentiaali tällaista taiteellisuutta, mutta me olemme aika jäyhiä toteuttamaan niitä. Meitä määrittelee kirjoittamattomat lait. Miehille on käsintekeminen aina ollut tärkeää.

Saneri kertoo eräällä pariskunnalla olleen erimielisyyksiä, kun mies ei koskaan kertonut rakastavansa. Mies taas ihmetteli, että eikö vaimo nyt ymmärrä, että juuri rakennettu, iso terassi on rakkauden osoitus.

– Se on pakopaikka arjesta. Muistan erään halkotaiteilijan, jonka perimmäinen syy oli päästä pois siitä keskustelukulttuurista tekemään, ettei tarvitse puhua. Nykyaikana perheissä korostetaan, että puhumalla selvää kaikesta, ja jos mies on huono puhumaan, niin hän haluaa osoittaa sitä käsillä.

Yksityiskohdat hivelevät silmää

Salon tölliä kelpaa katsella lähempääkin, sillä halkotalossa on monia hienoja yksityiskohtia. Ensimmäisenä kävijää tervehtii jykevä ovi.

– Se on 16 senttiä paksu ja sen kokoamiseen meni yli kaksi kiloa ruuveja. Painoa on ainakin 100 kiloa ja saattoi meiltä Ripan kanssa päästä pari pieruakin, kun kampesimme sen kohdalleen.

Töllin lattia on myös katseenkestävä ja perinteisesti toteutettu.

– Se on kuin vanhan pajan lattia eli vähän niinkuin pystypölleistä tehty. Tässä se tosin tehtiin muutaman sentin paksuisista kiekoista.

Katto on koivua ja muistuttaa perinteistä paanukattoa.

– Se on melkoista hommaa, kun sahataan pölliä pitkittäin. Ostin alkukesästä uuden moottorisahan ja ensimmäinen kesti 40 tuntia, ennen kuin hajosi. Sain takuuseen uuden ja se on onneksi jaksanut pidempään.

Tölli on vielä tyhjillään, mutta kalusteet on jo suunniteltu. Nekin Salo tekee itse, omista puista.

– Sänky tulee. Siinä voi sitten ottaa torkut, tai puuhata vähän muutakin. Pöytä tietysti ja pöllinpätkistä tulee istuimet, luettelee Veikko.

Kaikki alkoi halkopyramidista – ja jatkoa seuraa

Veikko Salon klapit ovat myös mökin ulkopuolella siisteissä pinoissa. Kaikki alkoi halkopyramidista, johon meni yli 130 kuutiota halkoja.

– Puut oli ladottu sen verran tiheästi, että se alkoi homehtua sisältä ja lopulta se hajosi.

Muodostelmia on syntynyt vuosien varrella myös erivärisistä puista. Puupinonjen kylkiin on piirtynyt muun muassa Padasjoen vaakuna ja omakuva.

– Se muistutti kyllä enemmän Angry Birdsiä kuin minua. Viime vuoden suurtyö oli halkopinon kylkeen syntynyt Suomi 100 -klapiteos, johon tarvittiin vähän maaliakin.

Halkotöiden teko tulee jatkumaan, taiteilija vakuuttaa. Seuraavat suunnitelmat paljastetaan kuulemma ensi keväänä.

Buffet-ravintoloissa ihmiset mättävät ruokaa noutopöydältä lautasilleen. Syötävää otetaan enemmän kuin jaksaa syödä tai hyvältä näyttänyt ruoka ei maistunutkaan. Niinpä biojäteastiat pursuavat.

Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitsevan Laplandia-Marketin buffet-ravintolassa on käytössä tapa, jonka ansiosta lautaselta ei päädy ruokaa lainkaan biojäteastiaan. Jätettä voisi kuitenkin kuvitella tulevan, sillä parhaimpina päivinä ravintolassa käy yli tuhat ruokailijaa. Marketin ja kahvilan omistaja Mohammad Darwish on tyytyväinen.

– Biojätettä ei tule käytännössä ollenkaan, kertoo Darwish.

Syynä biojätteen vähäiseen määrään on se, että Laplandia-Marketissa ruoka on hinnoiteltu kilohinnan mukaan. Tällöin ihmiset ottavat vain sen verran, mitä jaksavat syödä.

Lounaan hinta ravintolassa on 19,90 euroa kilo. Kun asiakas on ottanut linjastolta haluamansa ruoat, punnitaan annoksen paino ja lasku tulee sen mukaan. Keskimäärin annoksen hinnaksi tulee noin kahdeksan euroa.

Harvinainen tapa Suomessa

Käytännössä kaikki suomalaiset buffet-ravintolat veloittavat noutopöydästä kiinteän hinnan, jolla saa syödä niin paljon kuin jaksaa.

Matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestö Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi ei ole kuullut, että missään muualla Suomessa kuin Lappeenrannassa olisi buffet-ravintola, joka käyttäisi lounaalla kilohinnoittelua. Tällaista ajatusta on heilläkin pyöritelty, kun biojätteen määrän vähentämistä on pohdittu.

– Näin on ajateltu, että se olisi keino, joka voisi toimia biojätteen vähentämisessä, kertoo Aittoniemi.

Jokunen kasvisravintola Suomessa kuitenkin on, joissa lounas maksetaan painon mukaan. Helsinkiläisessä Silvopleessä Lounas maksaa 22,80 kilolta.

– Biojätettä jää asiakkailta tosi vähän. Suurin osa syö kaiken sen mitä ottaa, kertoo ravintalon kokki Ilari Hosia.

Lämmintä ruokaa ja salaattia voi kilohinnalla ostaa myös joiden markettien palvelutiskeiltä. Lisäksi kaupoissa voi olla salaattivitriinejä, joista kilohinnalla saa tehdä itselleen sopivan salaatin.

Biojäte nollaan

Lappeenrannan Nuijamaalla Laplandia-Marketin ravintolan noutopöytä näyttää varsin tavalliselta suomalaiselta buffet-ravintolalta. Tarjolla on useata erilaista lämmintä kalaa, lihaa, perunoita ja erilaisia salaatteja. Ihmisten ottamat annokset eivät ole valtavia, kun jokainen gramma maksaa erikseen.

Toimitusjohtaja Mohammad Darwish kertoo, että he ovat pitäneet tällaista hinnoittelua liikkeen perustamisesta lähtien eli noin kahdeksan vuotta.

– Silloin kun olin perustamassa ravintolaa, minulle kerrottiin muista ravintoloista, että se ihmisten biojätteeseen heittämän ruoan määrä on ihan valtava. Siksi me tehtiin tällainen systeemi, ja jäte on käytännössä nolla.

Darwishin mielestä ihmiset ottavat nyt ruokaa järkevästi.

– Ihmiset ottavat vain sen verran, mitä syövät. Jos otat enemmän, sinä maksat enemmän.

Auttaa koko ravintolaa

Keski-Euroopassa ja Baltian maissa on ravintoloita, joissa kukin ruokalaji maksaa eri hinnan. Sellaista Mohammad Darwish ei kuitenkaan halunnut, vaan he halusivat pitää lounaan ottamisen yksinkertaisena.

– Me laskettiin, minkä verran ihminen keskimäärin syö kalaa, lihaa, salaattia tai perunaa. Sitten laskettiin siitä keskihinta.

Tällaisen tavan luulisi houkuttavan ihmisiä ottamaan lautaselleen pääasiassa arvokkaita tuotteita ja jättämään esimerkiksi edullisemmat perunat tai porkkanaraasteet ottamatta.

– Kyllä niitä on, mutta sellaiset ovat poikkeustapauksia, mitkä ottavat vain esimerkiksi lihaa tai kalaa ja jättäisivät salaatin pois. Suurin osa ottaa ihan normaalisti, kertoo Darwish.

Mohammad Darwishin mukaan ruoan hinnoitteleminen kilohinnalla on monella tapaa merkityksellistä ravintolalle. Heidän on esimrkiksi helpompi arvioida, miten paljon ruokaa menee. Näin vältytään tekemästä liikaa ruokaa, joka sitten jouduttaisiin laittamaan päivän päätteeksi biojätteeseen..

– Henkilökohtaisesti minä en tykkää olleenkaan, että heitetään ruokaa pois. Minulla sydän itkee, kun näkee Suomessa ja ulkomailla, kun ihmiset ottavat kaksi tai kolme lautasellista ja jättävät puolet syömättä.

Hinnoittelu on Darwishin mielestä myös tasapuolista, koska esimerkiksi vähän syövä lapsi tai nainen syövät vähemmän kuin esimerkiksi raavas mies.

Pienemmän lautaset ja tarjotin pois

Luonnonvarakeskus Luken tutkimusassistentti Oona Pietiläinen kertoo, että tutkimuksien mukaan yksi hyvä keino vähentää biojätettä on poistaa "syö niin paljon kuin jaksat" -ravintolat ja korvata ne sellaisilla, joissa laskutetaan painon mukaan. Tällöin ihminen ei ota ruokaa liikaa, vaan vain sen, minkä olettaa tarvitsevansa.

– Se antaa taloudellisen kannustimen. Siksi se toimii, kertoo Pietiläinen.

Toimivaksi biojätteen vähentämiseksi on todettu myös laput tai viestit, joissa kehotetaan ottamaan vain sen verran kuin jaksaa syödä. Tarjottimien poistaminen on myös tehokas tapa vähentää hävikkiä. Lisäksi tavallista pienemmät lautaset ovat vähentäneet biojäteastiaan päätyvän jätteen määrää.

Esimerkiksi useat hotellit ovat siirtyneet pieniin lautasiin, jotta ihmiset eivät ottaisi aamiaisbuffetissa liikaa ruokaa.

– Jo pelkät muistutuslaput vähentävät lautasilta tulevaa biojätettä 20 prosenttia ja sama vaikutus on pienemmillä lautasilla. Tarjottimien poistaminen vähensi lautasilta biojätteeseen päätyvää jätettä jo 30 prosenttia.

Kaikkiaan ravintolat yrittävät vähentää hävikkiä kaikissa ruoanteon ja tarjoilun vaiheissa. Keittiössä pitäisi osata arvioida oikein ruoan määrä, jotta sitä ei valmisteta liikaa. Keittiössä ei myöskään saisi tulla valmistusvirheitä, minkä takia ruoka pitäisi heittää biojätteeseen. Varastoissakaan ei saisi olla liikaa raaka-aineita, jotka saattaisivat vanhentua.

– Tarjoiluhävikki eli se ruoka, mikä päivän päätteeksi jää yli, on buffet-ravintoloissa kaikkein suurin osa biojätteestä. On tosi vaikea arvioida, minkä verran asiakkaita minäkin päivänä tulee syömään, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimusassistentti Oona Pietiläinen.

Pietiläisen mukaan viime vuonna valmistunut suomalaistutkimus kertoo, että buffet-ravintoloissa peräti noin 17 prosenttia ruoasta ja elintarvikkeista päätyy biojätteeseen. Suurin osa siitä tulee siitä ruoasta, joka päivän päätteeksi jää yli. Tämä niin sanottu tarjoiluhävikki on 11 prosenttia. Lautaselta biojätteeseen päätyy ruoasta 4 prosenttia ja keittiössä hävikkiä tulee 2 prosenttia.

Ei tähteitä

Laplandia-Market ja sen ravintola sijaitsevat aivan Venäjän rajan tuntumassa noin kilometrin päässä Lappeenrannan Nuijamaan raja-asemalta. Asiakkaista lähes kaikki ovat Suomeen Venäjältä tulleita ostosmatkailijoita.

Päivällä ahkeraan lounasaikaan biojätteeksi on tullut vain kaupan päälle tulleen maksuttoman sämpylän puolikas.

Pietarista Suomen saapunut Anastasia on ottanut lautaselleen lihaa, perunaa ja salaattia. Annos on melko pieni. Hän on muuten tyytyväinen kilohinnoitteluun, mutta häntä harmittaa maksaa halvemmasta tuotteesta tavallista enemmän.

– Esimerkiksi peruna saisi olla halvempi kuin liha tai kala.

Tähteeksi ruokaa ei jää.

– Minä syön aina kaiken, sanoo Anastasia.

Rohkeus puuttuu vielä

Suomessa puuttuu vielä rohkeus aloittaa buffetaterian hinnoittelu kiloittain. Näin uskoo matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestö Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

– On ajateltu, että se karkottaisi asiakkaita, minkä takia sitä ei laajemmin ole otettu käyttöön. Suurimmalle osalle kilohinnoitteluun siirtyminen tuntuu varmaan vielä liian radikaalilta.

Jotta kilohinnoittelu voisi laajemmin toimia, pitäisi sen Aittoniemen mielestä olla tasapuolinen ja siinä pitäisi asiakkaalle tulla selväksi, miksi se on käytössä.

– Mutta tämä kilohinnoittelu on varmaan sellainen malli, joka ajan myötä yleistyy, pohtii Veli-Matti Aittoniemi.

Korjaus kello 19.56. Luken tutkimusassistentin nimi oli jutussa väärin. Hän on Oona Pietiläinen, ei Outi, kuten jutussa aluksi luki.

Lue seuravaksi: Buffet-ravintolat kyllästyivät liian ahneisiin asiakkaisiin – yksinkertainen kyltti tepsi heti