Suomen peltojen laajalla kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää jopa 300 tonnia Itämereen maataloudesta tulevaa fosforikuormaa, kertoo tuore selvitys. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan kipsin levitys tulisi ottaa mukaan keskeiseksi toimenpiteeksi ensi vuoden vesiensuojeluohjelmaan.
– Kipsin levitys kannattaa aloittaa Saaristomeren valuma-alueelta ja edetä sen jälkeen Selkämeren ja Suomenlahden valuma-alueille, sanoo professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Kipsi tulisi myös liittää maatalouden tukiin EU:n tulevalla rahoituskaudella. Samalla voitaisiin toteuttaa EU:n laajuinen tarjouskilpailu kipsin toimittamisesta tiloille.
Saaristomeren tilaa voisi kohentaa kipsin avulla varsin nopeasti. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkijan Petri Ekholmin mukaan vaikutus näkyisi parhaiten rannikkovesissä.
– Maatalouden ravinnehuuhtouma on yksi Itämeren suojelukomission listaamista kohteista, jotka kuormittavat Itämerta eniten, Ekholm tietää.
Kipsin käyttöä on tutkittu Helsingin yliopiston ja Syken yhteisessä Save-hankkeessa.
Intialaisen Bollywood-musiikkia tuottavan T-Series-levy-yhtiön YouTube-kanava on tavoittanut viikko viikolta PewDiePien tilaajamäärää. Molemmilla on YouTubessa yli 67 miljoonaa tilaajaa kanavallaan.
Perjantai-iltapäivänä T-Seriesillä oli enää 170 000 tilaajaa vähemmän kuin PewDiePiella.
PewDiePie striimaa YouTube-kanavallaan videopelaamistaan. Hänen pelivideoitaan on katseltu YouTubessa liki 19 miljardia kertaa vuodesta 2010 lähtien. Felix Kjellbergin tulot lasketaan miljoonissa euroissa, ja vuonna 2016 Time-lehti valitsi hänet maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.
– En oikeastaan välitä T-Seriesta. Jos YouTube kuitenkin muuttuu enemmän kallelleen yritysmaailman suuntaan, jokin muu tulee ja korvaa sen, PewDiePie eli Felix Kjellberg sanoo.
Intiassa valtavat kasvun mahdollisuudet
PewDiePien arvostelu kohdistuu siihen, että T-Series on yhtiö, ei verta ja lihaa oleva ihminen, johon saa henkilökohtaisemman kontaktin.
T-Series tuottaa hindinkielisten Bollywood-musiikkivideoiden ohella musiikkia myös muilla Intiassa puhuttavilla kielillä kuten tamililla. Sen YouTube-kanava sisältää ainoastaan musiikkivideoita.
T-Series julkaisee keskinmäärin kuusi videota vuorokaudessa, PewDiePie kaksi. Yhden miehen operaationa Kjellberg ei pysty samaan.
Intia tarjoaa valtavia kasvun mahdollisuuksia striimausmarkkinoilla. Sen väestö on 1,3 miljardia ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Samoin kasvaa myös älypuhelinten käyttäjien määrä toisin kuin monissa länsimaissa.
Internetin käyttäjiä intialaisista on yli 500 miljoonaa. YouTube-kuninkuuden siirtyminen Intiaan alleviivaa tätä kasvua
Syyskuussa T-Series sai 4,2 miljoonaa uutta tilaajaa, kun PewDiePie tyytyi 863 000 uuteen seuraajaan.
Oululainen Erno Röytiö oli 26-vuotias, kun hän sai antibioottikuurin epäiltyyn eturauhasen tulehdukseen. Omituinen oireilu alkoi muutama päivä kuurin aloittamisen jälkeen.
– Sain ensin ahdistusoireita ja unettomuutta. Lisäksi oli päänsärkyä, mahavaivoja ja painajaisia, Röytiö kertaa.
Lääkkeen vaikuttava aine oli siprofloksasiini, joka kuuluu fluorokinolonien antibioottiryhmään. Nuori mies epäili antibioottia oireilun syyksi, koska oireet alkoivat niin äkillisesti.
– Lääkepakkauksen teksti vahvisti epäilyt.
Kolme viikkoa osastolla
Lääkäri oli Röytiön kanssa eri mieltä ja käski jatkaa kuuria. Oireilu jatkui ja yltyi niin pahaksi, että mies joutui psykiatriseen hoitoon. Hän sai psykoosi-diagnoosin.
– Luulin hetkittäin olevani kuollut tai koomassa ja näkeväni vain unta. Silti en nukkunut silmäystäkään yössä. Sain niin pahoja paniikki- ja ahdistuskohtauksia, että vain itkin hysteerisesti enkä pystynyt olemaan paikallani. Halusin tappaa itseni. Minulle tuli jokin omituinen tarve hypätä sillalta alas.
Röytiö oli varma, että antibiootti oli oireilun takana.
– Halusin koko ajan, että minua aletaan hoitaa myrkytyspotilaana. Se oli vain lisää vettä psykoosimyllyyn ja tietysti lisää lääkkeitä.
Hän lähti osastolta, vaikka oli todella huonossa kunnossa.
– Osastolla viettämieni kolmen viikon aikana minulle ja perheelleni tuli selväksi, ettei sieltä ole apua tulossa.
Lopulta selvisi, että oireilu johtui kuin johtuikin lääkkeestä.
Luulin hetkittäin olevani kuollut tai koomassa ja näkeväni vain unta. Silti en nukkunut silmäystäkään yössä. Erno Röytiö
– Lääkkeen määränneen lääkärin esimies soitti minulle ja myönsi, että lääke oli näin todellakin tehnyt.
Lääkekuurista on aikaa kolme vuotta.
– Pelot ja painajaiset jatkuvat yhä. Voin kuitenkin huomattavasti paremmin.
Nilkan jänteeseen pysyvä vaurio
Röytiön kohtalotoveri, 37-vuotias Teijo Hämäläinen sai viime keväänä Helsingissä fluorokinoloni-kuurin virtsavaivaan. Oireilu alkoi pari päivää kuurin aloittamisen jälkeen.
– Tuli silmäkipua, näköhäiriöitä, tasapainohäiriöitä, ahdistusta ja ihon poltetta koko kehon alueella. Lisänä akilles- ja kantapääkivut sekä kävelyvaikeuksia, jotka jatkuvat edelleen, Hämäläinen kertoo.
Myöhemmin selvisi, että jänne nilkassa on tulehtunut. Tulehdus oli kova isku liikunnalliselle miehelle.
– En voi harrastaa enää kevyttäkään jalkoja kuormittavaa liikuntaa, koska kipu nilkassa pahenee siitä päiväkausiksi. Pahinta on, etten tiedä paraneeko tulehdus koskaan.
Jaana Andersinilla on kokemus kahdesta fluorokinoloni-kuurista. Molemmista hän sai vakavia sivuvaikutuksia. Vuonna 2007 seurauksena oli Clostridium difficile, joka aiheuttaa vesi- tai veriripulia. Infektio voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.
Vuonna 2012 määrätyn kuurin jälkeen tuli akilles- ja jänneoireita.
– Muutaman pillerin jälkeen jalat kramppasivat takaosista ylös asti, akillesjänteet kiristyivät ja toinen tulehtui. Toinen akillesjänne jäi herkäksi, se ei kestä pitkään kävelyä, Andersin toteaa.
Pahinta on, etten tiedä paraneeko tulehdus koskaan. Teijo Hämäläinen
Oireilu alkoi yhden tabletin jälkeen
John Grönvallin antibioottikuuri määrättiin poskiontelotulehdukseen. Hänen mukaansa sivuvaikutukset aiheutti yksi tabletti, sillä hän lopetti kuurin saman tien. – Viikon sisällä jänteet nilkan ympärillä olivat mustelmilla ja älyttömän kipeät, en pystynyt kävelemään ilman apua. Oli myös ahdistusta ja hallusinointia. Pelotti mennä nukkumaan. Grönvall kertoo, ettei pystynyt kävelemään normaalisti vuoteen. Oireet jatkuvat yhä, kun antibioottipillerin nielaisemisesta on aikaa kolme vuotta. – Voin kävellä 5–7 kilometriä päivässä. En pysty vielä juoksemaan, se on tämän kesän tavoite.
Fluorokinolonien yleisin vakava sivuvaikutus on akillesjänteen tulehdus.Satu Krautsuk / Yle
Facebook-ryhmä
Fluorokinolonien haitoista kärsivät suomalaiset ovat perustaneet Facebookiin ryhmän, jonka kautta he haluavat tuoda lääkkeiden aiheuttamat ongelmat esiin. Teijo Hämäläinen on avannut aiheen ympärille myös blogin.
Potilaiden huoli on, etteivät lääkärit yhdistä oireilua fluorokinolonien käyttöön. Antibioottikuureja myös määrätään heidän mielestään turhan herkästi.
– Omalla kohdallani kaksi lääkäriä kymmenestä tunnisti oireideni johtuvan antibiootista. Ihmetyttää myös se, miksi lääkäri ylipäänsä määräsi antibiootin. Kaikki laboratoriokokeet olivat puhtaat, Teijo Hämäläinen kertoo.
Potilaat ovat huolissaan myös siitä, ettei heitä kuunnella.
– Meidät leimataan harhaisiksi yksittäistapauksiksi. Näin on käynyt lääkärien toimesta meille kaikille. Omalla kohdallani millään, mitä sanoin ei ollut enää merkitystä sen jälkeen, kun minut diagnosoitiin virallisesti hulluksi, toteaa Erno Röytiö.
Hoito virtsatietulehduksiin
Fluorokinoloneilla hoidetaan monia tulehduksia, joista tavallisimmat ovat virtsatietulehdukset. Niitä käytetään paljon etenkin sairaalaoloissa vakavien infektioiden hoidossa.
Kaksi lääkäriä kymmenestä tunnisti oireideni johtuvan antibiootista. Teijo Hämäläinen
Lääkkeiden vakavat sivuvaikutukset ovat lääkäreillä tiedossa. Yleisin niistä on jännetulehdus.
– Tyypillisesti se tulee isoon jänteeseen, useimmiten akillesjänteeseen. Vuosittain ilmaantuu jokunen potilas, joille nätä ongelmia tulee. Lääkärit pyrkivät varoittamaan tästä kuurin aloittamisen yhteydessä, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen HYKS:in infektiosairauksien klinikalta.
Muita sivuvaikutuksia ovat huimaava ja epävarma olo ensimmäisten annosten jälkeen. Siprofloksasiini voi herkistää myös auringonvalolle, mistä voi tulla iho-ongelmia.
Fluorokinolonit voivat aiheuttaa muiden antibioottien tapaan myös ripulia, etenkin Clostridium difficileä.
"Mielialaoireille paljon muita tekijöitä"
Psyykkisten sivuvaikutusten tunnistaminen on Järvisen mukaan hankalampaa, koska ne ovat erittäin harvinaisia.
– Mielialaoireille on usein kovin paljon muitakin tekijöitä. Keskushermostoon lääkkeet voivat kyllä vaikuttaa. On kuitenkin hankala sanoa, onko lääke ollut siinä se merkittävin ja mikä sen osuus siinä on.
Järvinen sanoo, että lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset loppuvat yleensä lääkkeen lopettamisen jälkeen.
Sivuvaikutuksia ei tarvitse pelätä, sillä kyseessä on parhaiten tutkittu antibioottiryhmä. Asko Järvinen
– Jos oireilu jatkuu, se johtuu jonkin toisen taudin laukeamisesta tai lääke on johtanut elinvaurioon kuten akillesjänteen heikkenemiseen tai katkeamiseen.
Parhaiten tutkittu antibioottiryhmä
Järvisen mielestä fluorokinolonit ovat turvallisia antibiootteja.
– Tottakai harvinaisen sivuvaikutuksen saanut kokee sen maailmanloppuna. Vakavat sivuvaikutukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Täytyy hoitaa kymmeniätuhansia potilaita, että yksi vaikea reaktio esiintyisi. Sivuvaikutuksia ei tarvitse pelätä, sillä kyseessä on parhaiten tutkittu antibioottiryhmä.
Fluorokinolonien käyttöä pyritään kuitenkin rajoittamaan Suomessa, mutta ei sivuvaikutusten vuoksi.
– Kontrolloinnille on tarvetta, koska toivomme, ettei niille kehity bakteerien vastustuskykyä. Näin niitä voidaan käyttää pitkään tulevaisuudessakin.
Fluorokinoloneihin kuuluvat jo mainitun siprofloksasiinin lisäksi muun muassa levofloksasiini, moksifloksasiini ja norfloksasiini. Lääkkeiden kauppanimiä ovat esimerkiksi Tavanic, Ciproxin, Tarivid, Ciprofloxacin ja Avelox.
Lääkkeitä ei suositella alaikäisille eikä yli 60-vuotiaille. Riskiryhmiä ovat myös mm. munuaisen vajaatoimintaa sairastavat, kortisonilääkitystä käyttävät potilaat ja sydänpotilaat.
– Oikein käytettyinä lääkkeet ovat useimmille potilaille turvallisia ja vakavien haittavaikutusten riski on pieni, sanoo lääkeyhtiö Bayerin lääketieteellinen johtaja Christer Strömberg.
Näitä tapauksia on meillä tiedossa. Sekä jännevaurioista että psyykkisistä oireista on tullut ilmoituksia. Christer Strömberg
Lääkeyhtiö: Haitat tiedossa
Bayerilta kuitenkin myönnetään, että kyseinen antibiootti on voinut aiheuttaa potilaiden yllä kuvailemat oireet.
– Näitä tapauksia on meillä tiedossa. Sekä jännevaurioista että psyykkisistä oireista on tullut meille vuosittain muutamia ilmoituksia aina yhtä tuotetta kohden, Strömberg kertoo.
Yleensä lääkkeiden haittavaikutukset ilmaantuvat hyvin pian lääkityksen aloittamisen jäkeen.
– Fluorokinolonien kohdalla jännevaurioita on kuvattu usein usean kuukaudenkin kuluttua hoidon lopettamisen jälkeen.
Bayer kerää kaikki haittavaikutusilmoitukset maailmalta yhteen tietokantaan ja seuraa sitä kautta, lisääntyykö tietty haittavaikutus suhteessa käyttäjämääriin.
Suomessa lääketurvallisuutta valvovan Fimean mukaan fluorokinolonien turvallisuustietoja on täydennetty edellisen kerran viime vuonna.
Oriveden avoimessa kunnantoimistossa on tentattu johtajia pitkin viikkoa.
– Paljonko Orivesi käyttää rahaa? – Onko Orivedellä velkoja? – Kuinka monta yritystä Orivedellä on? – Kuinka paljon rahaa menee kouluille?
Kultavuoren koulun viitosluokkalaiset esittävät kysymyksiä.Anne Savin / Yle
Näillä kysymyksillä pommittivat Kultavuoren koulun viidesluokkalaiset hallinto- ja talousjohtaja Marjatta Liljaa.
Toimialajohtajat olivat Keskustielle perustetussa pop-up-toimistossa kukin vuorollaan tapaamassa kaupunkilaisia.
– No onhan se siinä mielessä ihan kiva, että vaikka kasvot ovat katukuvassa tutut ja nimi näkyy lehdessä ja lehtikuvissa, niin täällä pääsee lähelle sitä asiakaspintaa, Lilja sanoo.
Oriveden hallinto- ja talousjohtaja Marjatta Lilja.Anne Savin / Yle
Suomalaiskunnat ovat kokeilleet erilaisia keinoja lisätä asukasdemokratiaa ja madaltaa asiointikynnystä. Avoimen kunnantoimiston perustaminen oli Oriveden vastaus asukkaiden toiveisiin lähentää kuntalaisten ja päättäjien välejä.
– Sitä arvostetaan kyllä, että me olemme täällä läsnä ja nimenomaan asukkaita varten kuuntelemassa. Näin saa sen aidon henkilökohtaisen kontaktin, sanoi kulttuurijohtaja Pia-Maria Ahonen, joka suunnitteli keinutuolin hankkimista myös omaan työhuoneeseensa.
Keskustien ovi kävikin tiuhaan. Paikalla pistäydyttiin ahkerasti tapaamassa kaupungin työntekijöitä.
Päivi Makkonen (vas.) keskustelee lastensa hoitoon liittyvistä asioista.Anne Savin / Yle
Päivi Makkonen tuli selvittämään lastensa koulunkäyntiin ja päivähoitoon liittyviä asioita. Toimistossa oli mahdollisuus keskustella rauhassa kasvatus- ja opetuspalveluista vastaavan Mia Mattilan kanssa.
– Onhan se mukavampi naamatusten jutella. Tämä kellonaika on tosin hankala. Itse kun teen vuorotöitä, niin oli helppo tulla, mutta varmaan karsii osallistujia, kun valtaosa ihmisistä on kuitenkin töissä tähän aikaan, Makkonen pohti.
Koululaiset jättivät viestejä Oriveden pop-up-toimiston seinälle.Anne Savin / Yle
Osa pääsi siis jutulle johtajien kanssa, mutta terveisiä sai jättää myös ideaseinälle. Koululaisten toiveissa oli erityisesti se, että Orivedellä järjestettäisiin 150-vuotisfestari pirkanmaalaisen kaupungin syntymäpäivänä.
Pop-up-toimistolle piipahtivat myös Helena Lähdetmäki ja Jouko Väisänen. He ovat molemmat mukana Oriveden järjestötoiminnassa ja toivat terveisiä siltä suunnalta. Molemmat pitivät hyvänä ideaa tuoda kunnan työntekijät lähelle kuntalaisia.
– Minusta se on upeata, että me kaikki orivesiläiset voidaan tutustua siihen, mitä on kunnan sisällä tapahtuva toiminta, koska useimmat meistä ei tiedä siitä mitään, Lähdetmäki sanoo.
–Ja saadaan paljon seikkaperäisempi tieto asioista, kun ollaan niitten kanssa nenät vastakkain, Väisänen jatkaa.
Jouko Väisänen ja Helena Lähdetmäki tulivat Keskustielle tapaamaan kaupungin työntekijöitä.Anne Savin / Yle
Helene Lähdetmäki jutteli myös tovin hallinto- ja talousjohtaja Marjatta Liljan kanssa. Jos tempauksen päällimmäisenä tavoitteena oli tutustua paremmin, niin ainakin hallinto- ja talousjohtaja on tämän jälkeen Lähdetmäelle entistä tutumpi.
– Minä olen aina sanonut hänelle tuolla kirjaston nurkalla päivää, mutta nyt voin sanoa vaikka hei, koska hän on tuttu.
Oriveden kaupungin pop-up-toimisto toimi Keskustiellä.Anne Savin / Yle
Toista kertaa jaetun Minna Canth -palkinnon sai vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard.
– Kaarina Hazard on Minna Canthin tavoin pelkäämätön ja suorasukainen yhteiskunnallisiin epäkohtiin älyllä ja vimmalla tarttuva kirjoittaja, ihmisen puolustajana väsymätön ja kolumnistina kiistelty, kansallisten tabujen ravistelija, perustelee palkintoraati.
Kirjoittamisen lisäksi Hazard on myös näyttelijä. Vuonna 2010 hän oli ehdolla parhaan naispääosan Jussi-palkinnon saajaksi roolistaan elokuvassa Postia pappi Jaakobille. Vuonna 2017 Hazard näytteli pääosaa televisiosarjassa Myrskyn jälkeen.
Lisäksi hän toimii muun muassa Ylen Pyöreä pöytä -radio-ohjelman vakiokeskustelijana.
– Minnan lailla hän on harvinaisen laaja-alainen kulttuurin moniottelija: kulttuurintutkija, kirjailija ja käsikirjoittaja sekä suomalaiseen TV-kerrontaan uudenlaisia naishahmoja tuonut lahjakas näyttelijä. Kuten Minna Canth, Kaarina Hazard on vahvan naisen roolimalli, palkintoraati sanoo perusteluissaan.
Suomen Messusäätiön rahoittama 10 000 euron palkinto annettiin perjantaina Helsingin kirjamessuilla. Lisäksi Hazard palkittiin Kalevala Korun lahjoittamalla, Kirsti Doukasin suunnittelemalla Canth-korusarjalla.
Minna Canth -palkinnon palkintoraatiin kuului edustajia eri järjestöistä, jotka tekevät työtään Minna Canthin avaamilla urilla: Ensi- ja turvakotien liitosta, HelsinkiMissiosta, Suomen Journalistiliitosta, Minna Canthin seurasta, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:stä (SUNKLO), Suomen Kirjailijaliitosta ja Suomen Yrittäjänaisista.
Ensimmäinen palkinnon saaja oli piispa emerita Irja Askola.
Sää kylmenee viikonlopun aikana, kun korkeapaine tuo pohjoisesta kylmää ilmaa. Lauantaina päivällä saattaa aivan eteläisimpään Suomeen sataa runsaasti lunta tai räntää, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.
Huutosen mukaan lauantaina on riski, että Suomenlahdelta saapuva lumisade sotkisi liikennettä etelärannikolla. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että runsain sade jää Suomen eteläpuolelle.
Lämpötila laskee alimmilleen maanantaina. Luvassa on melko kylmää pakkassäätä koko maahan.
Monta syytä Keski-Suomen lumisateisiin
Perjantaiaamun lumikaaos Keski-Suomessa johtui pienestä matalapaineen keskuksesta, joka on nyt liikkeellä kohti kaakkoa. Huutosen mukaan ilmamassa oli sopivan kylmää, joten sateet tulivat pääasiassa lumena ja räntänä.
Osasyitä liikennettä sotkeneeseen lumipyryyn olivat sopiva tuulen suunta, ilmakehässä ollut kosteus sekä Päijänteen ja sen itäpuolisten järvien suhteellisen lämpimät vedet, jotka nostivat lisää kosteutta alailmakehään.
Huutosen mukaan Joutsan havaintoasemalla tuli noin 25 senttimetriä lunta. Paikka paikoin Päijänteen alueella nelostien ja ysitien tienoilla lunta tuli jopa 20–30 senttiä.
Ensi viikolla sää lauhtuu jälleen
Meteorologi Matti Huutonen kertoo, että ensi tiistain tai keskiviikon aikana korkeapaine väistyy länteen ja etelästä virtaa lauhaa ilmaa tulevan viikon puolivälin tienoilla.
– Siinä vaiheessa lumet käytännössä sulavat pois koko maasta, Huutonen sanoo.
Helsingin pörssin viikko on ollut sijoittajalle kämmeniä kostuttava kokemus. Osakkeiden hinnat ovat heiluneet enemmän kuin pitkään aikaan.
Pörssin yleisindeksi on laskenut lokakuun alusta noin kymmenen prosenttia, mutta yksittäisten osakkeiden kohdalla pudotukset ovat voineet olla paljon rajumpia.
Viikon aikana koettiin muun muassa lääkeyhtiö Orionin huima kurssinousu, kun yhtiö julkaisi myönteisiä uutisia syöpälääkkeen kehitystyön edistymisestä. Seuraavana päivänä Orionin kurssi lähti suunnilleen yhtä voimakkaaseen laskuun.
Perjantaina kaivosteknologiayhtiö Outotec sai siipeensä todella rajusti, kun yhtiö kertoi pieleen menneestä uunitoimituksesta Saudi-Arabiassa. Outotecin osakkeen hinnasta leikkautui päivän aikana noin kolmannes.
Sijoittajat yliherkkinä
Kummassakin tapauksessa sijoittajien reaktio vaikuttaa poikkeuksellisen rajulta.
– Hermostuneessa markkinatilanteessa yhtiökohtaiset positiiviset tai negatiiviset uutiset menevät yleisesti sekaisin sen kanssa, mikä on yleinen osakemarkkinan tunnelma, eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula sanoo ottamatta kuitenkaan erikseen kantaa kumpaankaan tapaukseen.
Tavallisesti osakemarkkinat ovat silti herkin mittari sille, mihin suuntaan talous on kääntymässä.
Kuten oheisesta kuviosta huomataan, Helsingin pörssin osakkeiden arvostustaso on ollut toiseksi korkein neljän pörssin vertailussa. Arvostustasoa kuvataan yleisesti yhtiön osakkeen hinnan suhteella yhtiön tuloksentekokykyyn. Mitä isompi luku, sitä (yli)arvostetumpi on osake.
Yle Uutisgrafiikka
Helsingin ja muidenkin osakepörssien kohdalla eletään nyt hetkiä jolloin ilmeiset osakkeiden yliarvostukset korjataan lähemmäs realistisempaa tasoa.
Viime päivien odotuksia heikompiin tulosraportteihin reagoidaan siksi helposti antamalla osakkeen myyntikäsky.
– Todennäköisyys isoillekin korjausliikkeille on lisääntynyt sen takia, että meillä on takana poikkeuksellisen pitkä osakkeiden nousujakso, Mikko Mursula sanoo.
Ikäviä ja vieläkin ikävämpiä uutisia
Osakemarkkinoiden heilunta usein ennustaa myös laajempaa käännettä taloudessa. Syksyn edetessä negatiivisia merkkejä on alkanut kasaantua jonoksi asti: kauppasota ja kohoava korkotaso Yhdysvalloissa, Brexit ja Italian budjettivenkoilu Euroopassa.
Suurimmaksi osaksi on siis kysymys niin sanotusti poliittisista riskeistä, joiden kohdalla seuraavan askeleen ennustaminen on vaikeaa tai vieläkin vaikeampaa.
Kauppasodassa ei ole näkyvissä laantumista. Brexit-neuvottelut ovat umpisolmussa ja Italia pitää euro-aluetta varpaillaan ehkä vielä kuukausia. Jokainen kielteinen viesti heilauttaa osakemarkkinoita ja lopulta keikauttaa laivaa oikein kunnolla.
Tuottojen turvaaminen vaatii nyt sijoittajalta – salkun koosta riippumatta – päivittäistä seurantaa ja jokaisen merkin tulkintaa, että myynnit ja ostot osaisi ajoittaa oikein.
– Me seuraamme reaaliajassa salkkumme riskiasemaa. Jokainen uusi tieto otetaan mukaan, kun teemme päätöksiä salkun sisällöstä, Mikko Mursula kertoo.
Perjantaina Mursula joukkoineen saikin lisää synkkiä viestejä purtavakseen, kun teknologiateollisuus kertoi yritysten tilauspyyntöjen kasvun taittuneen syksyn aikana. Jo aiemmin rakennusteollisuus on kertonut, että ensi vuonna alan kasvu jää nollan tuntumaan.
Olen valkoihoinen, korkeakoulutettu heteronainen. Kuulun moniin muihinkin joukkoihin ja kategorioihin, jotka jollain tavalla määrittävät minua. En ole tavannut ihmisiä kohdatessani pitää näitä itseäni määrittäviä piirteitä mieleni etualalla, mutta yhä useammin nykyään niin käy.
Omien etuoikeuksien tiedostamisesta on tullut moderni hyve. Ajatellaan, että tämän tiedostamisen kautta maailmasta tulee empaattisempi ja tasa-arvoisempi paikka. Haluan itse voimallisesti samaa, mutta en ole tästä keinosta täysin vakuuttunut. Eroihin keskittyminen on nimittäin oivallinen tapa tuhota empatiaa.
Kun sinua sattuu, minun aivojeni kipualueet saattavat aktivoitua.
Empatiaa tukevat aivoissa mekanismit, jotka eivät käsitä, että sinä ja minä olemme eri ihmisiä. Kun sinua sattuu, minun aivojeni kipualueet saattavat aktivoitua. Kun sinä hymyilet, minunkin hymylihakseni aktivoituvat. Kun sinä liikut, minun liikeaivokuorellani tietyt solut heräävät toimimaan.
Tutkimusten mukaan tämänkaltaiset empatiamekanismit syttyvät herkemmin samankaltaisten ihmisten välillä. Esimerkiksi tunteet tarttuvat herkemmin ystävistä ja reiluiksi koetuista tyypeistä kuin tuntemattomista tai ei-reiluiksi koetuista ihmisistä.
Kuitenkin, myös täysin tuntemattomien ihmisten välille syntyy empatiaa hyvin helposti. Empatia herää, kun löytyy se, miten olemme samanlaisia, ei silloin kun keskitymme siihen, mikä meitä erottaa.
Esimerkki: keskustelin taannoin Alzheimerin taudista kärsivän isoäitini kanssa Syyrian pakolaiskriisistä. Hän oli kuullut, että pakolaisille annetaan hienoimmat ja kalleimmat lastenvaunut (kuka näitä väitteitä oikeasti keksii?) ja oli sitä mieltä, että ”omista” olisi kyllä syytä huolehtia ensin. Mietimme sitten yhdessä sitä, että tilanne taitaa monelle näistä ihmisistä olla aika samanlainen kuin silloin, kun papan piti lähteä Karjalasta evakkoon. Yhtäkkiä empatiamekanismit heräsivät toimimaan.
Luokittelu ei ole älyllinen lähtökohta toisen ymmärtämiselle, koska kukaan ihminen ei ole keskimääräinen.
Teemme joka päivä kategorioihin, stereotypioihin ja nopeaan päättelyyn perustuvia oletuksia toisista. Malleja, stereotypioita ja luokittelua syntyy tarinoiden, propagandan ja uskomusten kautta, sekä omien kokemusten toistuessa.
Aivot luovat lokeroita osin automaattisesti hallitakseen liiallista tiedon määrää. Luokittelu ei kuitenkaan ole älyllinen lähtökohta toisen ymmärtämiselle, koska kukaan ihminen ei ole keskimääräinen. Esimerkiksi ”Tuo Audi-kuski ohitti minut, koska Audi-kuskit ovat mulkkuja” tai “Tuo mies ei voi mitenkään ymmärtää minun naisena kokemaani seksuaalista ahdistelua”. Tosiasiassa Audia ajavalla oli kiire lapsensa synttäreille ja miestä oli pomo kourinut pikkujouluissa.
Emme voi tietää ennen kuin otamme selvää.
Kategorioista tulee erityisen haitallisia, kun ne johtavat syrjintään tai estävät oppimista ja laadukasta ongelmanratkaisua. Kun ei palkata naista johtoryhmään, koska ajatellaan että mies on tehokkaampi. Kategorioihin tahallaan liitetyt negatiiviset määreet ovat myös epätasa-arvon ja alistamisen ytimessä. Onko mies -etuliitettä halventaen käyttävä ymmärtänyt, että halveeraus on sama kuin se, että käyttäisi neiti -sanaa kuvaamaan jotain heikkoa ja pelokasta? Voiko tasa-arvoa rakentaa sorron mekanismien avulla?
Teemme toisistamme vihollisia kielenkäytöllämme.
Kategoria epäinhimillistää, koska se tekee yksilöstä pelkästään kategoriansa edustajan. Epäinhimillistäminen puolestaan on tehokas tapa tuhota empatiaa. Sitä käytetään sodassa, jotta tappaminen olisi helpompaa. Kategorisoinnilla luodaan vihollisia: vastapuolella ei olekaan ihmisiä, vaan loisia, rottia, eläimiä. Ihmisten luokittelu vastakkaisiin joukkoihin ja eripuran lietsominen ihmisryhmien välille on niintehokas yhteiskuntaa hajottava voima, että se on eräänlainen modernisodankäynnin keino.
Surullista on, että tätä hajaannusta ei välttämättä Suomessa tällä hetkellä tarvitse erityisesti kiihdyttää. Ihmiset näyttävät kaivautuvan aivan itse aktiivisesti poteroihin esimerkiksi poliittisessa keskustelussa. Teemme toisistamme vihollisia kielenkäytöllämme. Kieltäydymme edes yrittämästä ymmärtää “niitä toisia”, koska ajattelemme, että se signaloi omaa erinomaisuuttamme.
Voiko luokittelusta sitten olla mitään hyötyä?
Ehdottomasti. Kategorioita voidaan käyttää paljastamaan ajattelun vinoumia. On hyödyllistä miettiä vähemmistöjä ja eriarvoisuutta, jotta päätöksenteko palvelisi kaikkien yhteiskunnan jäsenten tarpeita.
Jos haluaa ymmärtää toisia, on tietenkin pakko miettiä minkälaisten lasien kautta itse maailmaa katsoo.Tämä on hyvän ajattelun peruslähtökohta – tunnista omat vinoumasi.
Voinko minä heterona tajuta homoseksuaalin kokemaa syrjintää?
Voinko minä naisena ymmärtää sitä syrjäytymisen uhkaa, jonka kanssa miehet korostuneemmin elävät?
Voinko minä portaita kävelemään kykenevänä ymmärtää pyörätuolia käyttävän arkea?
Kuulumme kaikki useaan ryhmään. Joissain asioissa enemmistöön, joissain vähemmistöön. Olemme eri tavoin etuoikeutettuja ja altavastaajia. Jos näihin ihmisten välisiin eroihin keskitytään liikaa, seuraa siitä lujempia stereotypioita ja erilleen ajautumista. On epä-älyllistä kieltää empatian nimissä toista osallistumasta keskusteluun ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Demokraattinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta edellyttää laadukasta vuorovaikutusta. Hyvää perustaa vuorovaikutukselle ei rakenneta keskittymällä pelkästään siihen, mikä meitä erottaa. Nykypäivänä tärkeämpää olisi etsiä sitä, minkä jaamme. Se sytyttää meihin sisäänrakennetun empatian. Sen avulla on helpompi rakentaa kaikille hyvää yhteiskuntaa yhdessä.
Katri Saarikivi
Kirjoittaja on tutkija, joka johtaa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää projektia Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta, ei olla oikeassa. Hän ei ole ”vihervassari”, ”äärioikeistolainen” tai ”tolkun ihminen”.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut matkailu- ja rakennusalalla toimineen yrittäjän miljoonakorvauksiin, kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä kuuden vuoden liiketoimintakieltoon.
Lisäksi hänelle määrättiin 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Rangaistukset langetettiin kolmesta törkeästä petoksesta, kolmesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta. Rikokset on tehty vuosien 2007 ja 2012 välisenä aikana Sotkamossa ja Lappeenrannassa.
Tuomittu 60-vuotias mies toimi Etelä-Karjalassa Rauhan matkailualueen kehitystehtävissä.
Tuomittu toimi talousrikosten kohteena olleiden yritysten hallituksissa ja johtotehtävissä. Tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneenä henkilönä hän on muun muassa nostanut yritysten varoja omaan käyttöönsä ja suunnitelmallisesti laiminlyönyt kirjanpitovelvollisuuksia.
Korvauksia laskutetuista talopaketeista
Yrittäjä on toiminnallaan aiheuttanut yhtiöille taloudellista haittaa, joka joissakin tapauksissa on johtanut yritysten maksukyvyttömyyteen.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi yrittäjän korvattavaksi yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Hänet velvoitettiin maksamaan valtiolle rikoksella saamanaan taloudellisena hyötynä vajaat miljoona euroa.
Yrittäjä joutuu maksamaan vahingonkorvauksia yhteensä satojentuhansien eurojen edestä matkailualuetta kehittäneen yhtiön konkurssipesälle, Rauhaan vapaa-ajan asuntoja rakennuttaneelle yhtiölle ja sieltä vapaa-ajan asuntoja hankkineille yksityishenkilöille.
Yrittäjä tuomittiin maksamaan myös mittavat korvaukset perusteettomasti laskuttamistaan talopakettitoimituksista.
Verottajalle tuomittu joutuu maksamaan myös satojen tuhansien eurojen korvaukset.
Morsiussaaressa käy kirpakka tuuli mereltä. Anna Nurmi-Lehdolle se on tuttua, sillä hän on viettänyt saarella paljon aikaa. Hänen isänsä rakensi Morsiussaareen pysyvää asumista ensimmäisten joukossa vajaat 20 vuotta sitten. Sitä ennen saarella on ollut jo vuosikymmenien ajan huviloita.
– Tästä on muodostunut tosi rakas paikka koko meidän perheelle, Anna Nurmi-Lehto huokaa.
Hän ja miehensä Nico Lehto asettuivat asumaan Kokkolaan ja haaveilivat omakotitalosta Morsiussaaressa.
– Saimme ostettua täältä mökkipaikan kaksi vuotta sitten. Siinä vaiheessa tiesimme, että alueelle on tuloillaan uusi asemakaava ja vuokratonteille tulee joku arvo, mutta ajattelimme, että hinnoittelu olisi maltillista.
Nico Lehto ja Anna Nurmi-Lehto haaveilevat rakentavansa tälle tontille joskus omakotitalon.Kalle Niskala / Yle
Morsiussaari on Vanhansatamanlahden suurin saari. Se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Kokkolan keskustasta ja on aiemmin ollut yleiskaavassa loma-asuntoaluetta. Tonttien vuokrasopimukset umpeutuivat vuonna 2017 ja samalla Morsiussaari muutettiin asemakaavassa pientaloalueeksi.
Nyt kaupunki haluaa myydä tontit. Konserni- ja kaupunkikehitysjaoston esityksen mukaan rantatontin keskihinta olisi 70 525 euroa eli neliöhinta on 60 euroa. Kaupungin kassaan tonttikaupat toisivat 3,9 miljoonaa euroa.
"Miksi täältä halutaan kääriä näin isot voitot?"
Nurmi-Lehdot ostivat huonokuntoisen mökin ja maksoivat sievoisen summan tontin vuokra-oikeudesta – saivathan he unelmapaikan tulevalle talolleen. Esitys tontin hinnasta kuitenkin yllätti pariskunnan täydellisesti:
– Kuulostaa kohtuuttomalta! Tuntuu, että nyt täällä Morsiussaaressa reilut 50 taloutta kartuttavat Kokkolan kaupungin kassaa runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Miksi täältä halutaan kääriä näin isot voitot? Anna Nurmi-Lehto ihmettelee.
Sama kysymys on useamman morsiussaarelaisen huulilla. Kolmannessa polvessa saarella asuva Henrik Backlund haravoi mökkipihalta lehtiä. Hän pitää tontin hintaa hurjana varsinkin, kun mökillä ollaan kolme kuukautta vuodessa.
– Hinta on kipurajoilla. Haiskahtaa vähän siltä, että tässä paikataan kaupungin huonoa taloutta, Backlund tuumaa.
Henrik Backlund on kolmannen polven morsiussaarelaisia.Kalle Niskala / Yle
Asukkaita huolestuttavat myös tulevat tontin korottamiskustannukset. Nykyisellään tontit eivät ole asuinrakentamiskelpoisia, sillä tulvavesi pääsee tonteille. Sen takia useimpia tontteja on korotettava ainakin metrin verran, jos tontille mielii rakentaa omakotitalon. Maansiirtotyöt ja niistä aiheutuvat kustannukset jäisivät tontin ostajalle.
– Eli ennen kuin taloa voidaan alkaa rakentaa, me olemme maksaneet tontista 120–130 000 euroa. Sen lisäksi harteillamme on vielä summa, jonka maksoimme entiselle asukkaalle tontin vuokraoikeudesta, laskeskelee Anna Nurmi-Lehto.
"Kaupungin pitää osata arvottaa uniikki alue"
Kokkolan kaupunki pyysi tonttien hinnoittelua varten hinta-arviot kahdelta ulkopuoliselta. Lisäksi vertailukohtana pidettiin vuoden 2011 asuntomessualuetta Kokkolassa, jossa rantatontin hinta on 70 euroa neliöltä.
Morsiussaaren tonttien hintaa laskettiin 10 eurolla, koska siellä tontin omistajan pitää korottaa tontteja omalla kustannuksellaan.
Kalle Niskala / Yle
Anna Nurmi-Lehto ihmettelee vertailua:
– Kokkolan kaupunki on rakentanut asuntomessualueelle infran ja se tonttimaa on ollut rakennuskelpoista. Nythän me maksettaisiin lähes sama hintalappu rakennuskelvottomasta maasta.
Kaupunginhallituksen ja myös hintoja esittäneen jaoston puheenjohtaja Reino Herlevi sanoo, että tonttien hintoja tiputettiin juuri siksi, että tonttimaasta tulee kustannuksia rakentajalle.
– En näe, että kaupunki haluaa voittoa, vaan kyllä meidän pitää pystyä arvottamaan se uniikki alue. Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto katsoi, että näillä hinnoilla asiaa voidaan viedä eteenpäin. Tämä on pohjaesitys, josta valtuusto sitten lopulta päättää, Herlevi muistuttaa.
Kokkolan kaupunki on luvannut rakentaa Morsiussaareen infraa, muun muassa sillan, miljoonalla eurolla. Silloin kaupungille jäisi tonttikaupoista voittoa 2,9 miljoonaa euroa.
– Eiväthän tontit halpoja ole, sen voin sanoa, mutta paikkana Morsiussaari on uniikki. Tästä ei saada varmasti sellaista päätöstä, että kaikki hurraavat. Jos hinnoissa mennään paljon alaspäin, niin yllättävän paljon tulee painetta muilta alueilta, ja kysytään, onko hinnoittelu yhdenvertaista muita kaupunkilaisia kohtaan. Tästä on tullut meille jo palautetta, Herlevi sanoo.
Asukkaat haluavat mukaan hintaneuvotteluihin
Morsiussaarelaiset pelkäävät, että kaikilla ei ole varaa ostaa tonttia. Noin kolmasosa saarelaisista on eläkeläisiä.
Ostopäätös pitää tehdä viiden vuoden sisällä, sillä tontin vuokraamista voi jatkaa vielä sen aikaa. Vuokratkin tosin nousevat, sillä ne määräytyvät seuraavaksi viideksi vuodeksi tonttien hinnan mukaan. Vuokra on viisi prosenttia tontin hinnasta.
– Harmittaa hirveästi. Täällä on paljon vanhoja ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän saaren, niin kuin minun vanhempani ja isovanhempani. Sitten kaupunki tulee tänne ja ajaa meidät pois, Henrik Backlund puistelee päätään.
Morsiussaaren asukkaat ovat laatineet kaupungin päättäjille ehdotuksen, jossa he toivovat pääsevänsä mukaan neuvottelemaan tonttien kohtuullisesta kokonaishinnasta. He muun muassa toivovat, että hinnoittelussa otettaisiin paremmin huomioon tonttien vaatimat maanrakennuskustannukset.
– Me saarelaiset olemme valmiita maksamaan ihan käyvän hinnan, siitä ei ole kysymys, mutta joku kohtuus tässä pitäisi kumminkin olla. Vaikea sanoa, mutta ihan järkevä hinta voisi olla minun mielestäni 30–50 000 euroa, Backlund toteaa.
Kokkolan kaupunki päättää lopullisesti tonttien hinnoittelusta ja siirtymäajasta vielä tämän vuoden puolella. Asukkaat pitävät toivoa yllä:
– Minä luotan, että tähän tulee vielä joku järki, eikä hinnottelu ole lopullista – ennen kaikkea kaupunkilaisten oikeudenmukaisen kohtelun kannalta, Anna Nurmi-Lehto huokaa.
Akavalaisen ammattiliitto Talentian hallitus katsoo, että Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei nauti sen luottamusta.
Fjäderin ulostulot ovat Talentian mukaan vastoin liiton jäsenten arvoja ja ammattietiikkaa. Talentian jäsenet kokevat, ettei Fjäder aja naisvaltaisen pienipalkkaisen alan etua, liitto kertoo Twitterissä. Talentia on yksi suurimmistä akavalaisista liitoista.
Fjäder väläytti aiemmin Ylelle, että kouluttamattomille maahanmuuttajille voisi maksaa pienempää palkkaa. Kommentti ärsytti useita Akavan jäsenliittoja.
Fjäder: Otan asian esille ensi viikolla kokouksessamme
Akavan hallitus oli tänään perjantaina koolla miettimässä työmarkkinatilannetta. Kokouksen jälkeen tavoitettu Fjäder kertoi Ylelle, että hän ei ota kantaa tällä hetkellä omaan asemaansa Akavan sisällä.
– Ei ole minun tehtävä arvioida asemaani. Se on Akavan jäsenliittojen asia, Fjäder sanoi.
Fjäderin mukaan hän aikoo itse ottaa esille Akavan hallituksen kokouksessa ensi tiistaina omat puheensa.
– Pidän hallituksen kokouksessa normaalin katsaukseni, jossa puhun myös tästä asiasta sekä arvopohjastani ja siitä, mitä olen tarkoittanut ja mitä en tarkoittanut.
Fjäderin puheet ovat herättäneet pahennusta osassa Akavan jäsenliitoista.
Suomessa on satoja urakoiria, ja niiden työelämä on murroksessa, arvioidaan Kennelliitosta. Kerromme tässä jutussa koirista, jotka leikkivät, pelastavat henkiä ja haistavat sairauden – työkseen, ruokapalkalla.
Tuhannet sotilaat ja kymmenet alukset valmistautuvat parhaillaan Turussa Suomen rannikkoalueella käytävään kansainväliseen Northern Coasts 18 -sotaharjoitukseen.
Harjoituksen tavoitteena on harjoitella merellisiä kansainvälisiä yhteisoperaatioita yksikkö- ja esikuntatasoilla kaikilla merisodankäynnin osa-alueilla. Samalla tavoitteena on kehittää monikansallisten joukkojen yhteensopivuutta erityisesti rannikko-olosuhteissa operoitaessa.
Sotilaita on 13 eri maasta, mutta harjoitus on erityisen tärkeä ruotsalais-suomalaiselle merelliselle taisteluryhmälle.
Rannikkolaivaston komentaja Erkki Mikkola.Petra Ristola / Yle
– Harjoituksen tavoitteet on räätälöity taisteluryhmälle. Tämän takia muodostamme Ruotsin kanssa harjoituksen toisen merellisen taisteluryhmän, emmekä ole ottaneet muita maita tähän mukaan, sanoo rannikkolaivaston komentaja Erkki Mikkola.
Mikkola muistuttaa, että yksi ruotsalais-suomalaisen merellisen taisteluryhmän tehtävistä on avunanto muille maille.
– Se ei onnistu, ellemme osaa toimia muiden kanssa yhdessä, sanoo Mikkola.
Suomi johtaa kolmannen kerran Naton, EU:n ja Naton partnerimaiden vuosittaista Northern Coasts -yhteisharjoitusta. Harjoitukseen osallistuu noin 3 600 sotilasta ja kymmeniä pinta- sekä ilma-aluksia. Samanaikaisesti Norjassa on käynnissä Naton suuri Trident Juncture -harjoitus, johon osallistuu myös suomalaisia sotilaita.
Merivoimien komentaja Veijo Taipalus.Petra Ristola / Yle
– Yhteneväisyyksiä on siinä mielessä, että olemme kohtuullisen lähellä toisiamme ja harjoittelemme samaan aikaan. Mutta, yhtenäisiä komentorakenteita meillä ei ole, sanoo merivoimien komentaja Veijo Taipalus.
Venäjä on tietoinen Itämerellä käynnissä olevasta kansainvälisestä Northern Coasts 18 -sotaharjoituksesta.
– Harjoituksen suunnittelu on aloitettu jo vuosi sitten, jolloin ilmoitettiin, että Suomi on järjestelyvastuussa. Venäjä ei ole osoittanut erityistä kiinnostusta näitä harjoituksia kohtaan, sanoo komentaja Taipalus.
HMS Carlskrona Northern Coasts 18 -harjoituksessa Turussa.Petra Ristola / Yle
Harjoitus näkyy ja kuuluu rannikkoalueella maalla, merellä ja ilmassa. Merialueilla operoidaan Saaristomerellä, Pohjois-Itämerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella.
– Kovapanosammunnat tehdään Selkämeren alueella ja niin kaukana avomerellä, että sitä ei varmaankaan havaita, sanoo rannikkolaivaston komentaja Erkki Mikkola.
Suomen rannikon saaristokapeikot ja matalat vedet luovat sotaharjoitukselle omanlaisensa puitteet. Myös vuodenaika tuo omat haasteet, koska sää voi muuttua nopeasti.
– Navigointi merellisessä kelissä, kapeissa väylissä ja pimeässä on jo monelle aikamoinen suoritus, sanoo merivoimien komentaja Veijo Taipalus.
Merkittävin ero aiempaan esitykseen oli se, että hallituksen irtisanomislakia koskevasta lakiehdotuksesta napattiin pois maaginen luku 10.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää hallituksen uutta esitystä erittäin hyvänä.
– Se on sata kertaa parempi kuin aiempi esitys, Koskinen sanoo.
"Helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä"
Hallituksen pikavauhtia rustaamassa lakiehdotuksessa todetaan, että irtisanomistapauksissa tulisi ottaa huomioon "palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan".
Työoikeuden professorin mukaan lakimuotoilu on selkeä. Se tulisi helpottamaan irtisanomisia pienissä yrityksissä, koska lakitekstissä mainitaan sanat "työntekijöiden lukumäärä".
– Tämä tietenkin helpottaa irtisanomiskynnyksen ylittymistä pienissä yrityksissä. Mutta tämä ei synnytä ikään kuin uutta perustetta pieniä yrityksiä silmällä pitäen, Koskinen toteaa.
Yrityksen koko voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon tuomioistuimissa, kun siellä käsitellään irtisanomiskiistoja.
– Jatkossa jokainen asianajaja ja tuomari antaisi tälle yrityksen koolle enemmän merkitystä kuin nykyisin.
"Uusi ehdotus aiheuttaisi oikeuskiistoja vähemmän kuin aiempi ehdotus"
Työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan hallituksen sovintoesitys on selkeämpi kuin aiempi esitys. Ja sen vuoksi irtisanomiskiistoja päätyisi huomattavasti vähemmän tuomioistuimiin uuden lakiehdotuksen ansiosta.
– Jos edellinen lakiehdotus olisi vienyt 50 irtisanomiskiistaa oikeuteen, niin tämä uusi esitys veisi yhden tapauksen oikeuteen. Suhdeluku olisi suunnilleen tällainen.
Nykyisen lain mukaan yritys voi irtisanoa työntekijän useasta eri syystä.
Syitä voivat olla esimerkiksi epäasiallinen käytös työpaikalla, työvelvollisuuden laiminlyönti, luvaton poissaolo, epärehellisyys tai esimerkiksi salassapitosäännösten rikkominen.
Hallituksen esitys ei ota kantaa syihin, joiden vuoksi työntekijä voidaan irtisanoa.
Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan Suomen valtio menetti sähkönsiirtoyhtiö Carunan verokikkailun takia verotuloja viime vuonna noin 12 miljoonaa euroa.
Finnwatchin mukaan tämä oli mahdollista Suomen verolaissa olevan porsaanreiän takia.
Järjestö julkaisi laskelmansa perjantaiaamuna. Selvityksessä se arvostelee hallitusta siitä, ettei tämä aio puuttua asiaan eduskunnassa käsittelyssä olevassa lakipaketissa.
– Hallitus voisi korjata lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan, Finnwatch kirjoittaa.
Caruna joutui julkiseen ryöpytykseen pari vuotta sitten, kun yhtiö teki rajuja korotuksia sähkön siirtohintoihin. Yle kertoi, ettei yhtiö maksanut juuri lainkaan veroja Suomeen 50 miljoonan euron tuloksesta.
Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvosteli kevättalvella 2016 rajusti Carunaa.
– Kaiken kaikkiaan voisi sanoa verojen kiertämiseksi tehtävistä järjestelyistä, että itsekkyys Suomessa ylittää jo sairauden asteen, Sipilä sanoi Ylen haastattelussa.
Yle on pyytänyt Finnwatchilta Carunan väitettyyn verovajeeseen liittyvän tausta-aineiston ja käynyt sen läpi. Kansalaisjärjestön johtopäätökset vaikuttavat oikeilta, mutta Yle ei ole tehnyt asiassa omia laskelmia.
Caruna: Hyvä että asiasta keskustellaan
Caruna on saanut tutustua etukäteen Finnwatchin tekemään selvitykseen. Yhtiön mielestä se on osittain tarkoituksenhakuinen.
– Hyvä, että asiasta keskustellaan, etenkin kun uuden lain valmistelu on käynnissä, sanoo Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori.
Tammivuori kiistää Finnwatchin perusväitteen eli sen, että yhtiö käyttäisi omistajilta saatuja lainoja verosuunnitteluun.
– Ei käytä. Omistajat ovat sijoittaneet yhtiöön huomattavan määrän omaa pääomaa ja sen lisäksi antaneet osakaslainaa, jota emme olisi saaneet markkinoilta.
– Lisäksi sähkömarkkinaliiketoiminnassa on merkittävä investointivaihe menossa ja investointeihin tarvitaan vierasta pääomaa, Verkkoyhtiöt investoivat noin vuoteen 2030 mennessä kahdeksan miljardia euroa, Tammivuori sanoo.
Verokikkailu on suitsittu
Finnwatch on selvittänyt Carunan monimutkaista yhtiörakennetta ja konsernin sisäisiä lainajärjestelyitä, joista myös Yle kirjoitti vuonna 2016.
Sähkönsiirtoyhtiön omistukset kulkevat muun muassa Hollannin kautta. Useat kansainväliset yritykset hyödyntävät Hollannin suosiollista lainsäädäntöä verosuunnittelussa.
Verosuunnittelu toimii yksinkertaistaen niin, että konsernin veroparatiisissa toimiva yhtiö ottaa lainan, jonka maksaminen jää korkeamman verotuksen maassa olevan yhtiön harteille.
Suuret rahoituskulut ja korkojen verovähennysoikeudet alentavat yhtiöiden maksamia veroja niiden varsinaisissa toimintamaissa kuten Suomessa.
Menettelyä on pyritty hillitsemään vähentämällä korkojen vähennysoikeutta. Mutta miksi näin ei ole käynyt esimerkiksi Carunan kohdalla?
Finnwatchin mukaan kyse on lakiin jääneestä porsaanreiästä, jota hallitus ei aio edelleenkään korjata.
Sanahirviö mahdollistaa kikkailun
Carunan ja muiden yhtiöiden verosuunnittelun mahdollistaa sanahirviö nimeltä tasevapaussäännös.
Yksinkertaistaen tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö voi vähentää verotuksessa kaikki korkotulot, jos se pystyy osoittamaan koko konserninolevan yhtä velkainen.
Laki lähtee siis ajatuksesta, että velkaa ei ole siirretty teennäisesti konsernin sisällä korkean verotuksen maassa toimiviin yhtiöihin, mikäli koko konserni on yhtä pahasti velkaantunut.
Finnwatchin mukaan Caruna on hyödyntänyt tasevapaussäännöstä.
Caruna-konsernin hollantilaisella emoyhtiöllä oli vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan yli 900 miljoonaa euroa osakaslainoja. Osakaslainoista maksettujen korkojen vuoksi Caruna-konserni on ollut raskaasti tappiollinen
Kansalaisjärjestön mukaan Suomessa on noin 60 yhtiötä, jotka ovat hyödyntäneet tasevapaussäännöstä. Näiden joukossa voi olla myös yrityksiä, joiden toimintaan ei liity verosuunnittelua.
Caruna on Suomen suurin sähköverkkoyhtiö.Petteri Paalasmaa / AOP
Porsaanreikä on jäämässä lakiin
Eduskunta käsittelee parasta aikaa keinoja, joilla EU:n veronkiertodirektiivi pannaan toimeen. Hallituksen esityksen luonnoksessa joulukuussa 2017 valtiovarainministeriö esitti tasevapautuksesta luopumista, koska sitä on käytetty myös verokikkailuun.
Syyskuussa annetussa uudessa esityksessä tasevapautus oli kuitenkin tuotu takaisin lakiin – eli Carunan ja muiden yhtiöiden toiminta voisi jatkua.
Finnwatchin mukaan täyskäännös johtui elinkeinoelämän lobbauksesta.
Onko Caruna lobannut poliitikkoja?
– Emme, mutta on asiasta tietysti keskusteltu alan sisällä. Se on joka asiasta on lausunut, on Energiateollisuus ry, sanoo Jyrki Tammivuori.
Caruna ei siis ole keskustellut asiasta poliitikkojen kanssa?
Jamal Khashoggin morsian Hatice Cengiz sanoo, ettei Khashoggi uskonut joutuvan pidätetyksi mennessään Saudi-Arabian konsulaattiin Istanbulissa.
Reutersin mukaan Cengiz kertoo Khashoggin olleen kuitenkin huolissaan konsulaattiin menemisestä ja pelänneen tapaamisessa olevan jännitteitä.
Khashoggin aikaisempi käynti konsulaatissa syyskuun lopussa oli sujunut ongelmitta.
Morsian kertoo asiasta turkkilaisen Habeturk-kanavan haastattelussa.
Saudi-Arabian hallintoa arvostellut Jamal Khashoggi surmattiin konsulaatin tiloissa lokakuun alussa. Saudi-Arabia myönsi vajaa viikko sitten, että surma tapahtui.
Saudi-Arabian yleinen syyttäjä totesi torstaina surman olleen tahallinen. Aiemmin maa väitti Khashoggin kuolleen vahingossa. Saudi-Arabian johto on kiistänyt tienneensä surmasta ja sanonut tekijöiden toimineen omavaltaisesti ilman valtuutuksia.
Khashoggin tarkoituksena oli hankkia konsulaatista dokumentit mennäkseen naimisiin Cenzigin kanssa. Cenzig odotti miestään konsuulatin ulkopuolella ja soitti huolestuttuaan poliisille.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut vielä tänään valmiiksi mietintöjään maakunta- ja sote-uudistuksesta.
Valiokunta jatkaa työtään 6. marraskuuta, kun eduskunta palaa istuntotauolta.
– Viimeisiä viedään. Nyt on kyse viimeisestä rutistuksesta. Maraton on melkein juostu, ja viimeisen juomatauon jälkeen on loppumetrit jäljellä, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kertoi kymmentuntisen kokouksen jälkeen.
Istuntotauon aikana valiokuntaneuvokset työskentelevät edelleen lain parissa. Loppurutistus koskee niin kutsuttua valinnanvapauslakia, joka määrää, miten sote-palvelujen valinnanvapaus toteutetaan.
Kiuru ei vielä ottanut kantaa siihen, milloin mietinnöt valmistuvat. Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta niiden on määrä edetä perustuslakivaliokuntaan.
Uudistusta on valmisteltu vuosikausia ja se on kompastellut vuodesta toiseen. Perustustuslakivaliokunta tyrmäsi kesällä 2017 siihen liittyvän valinnanvapausesityksen. Hallitus valmisteli uuden esityksen, jonka se antoi eduskunnalle maaliskuussa 2018.
Viime kesänä perustuslakivaliokunta edellytti edelleenkin merkittäviä muutoksia hallituksen keväiseen esitykseen. Näitäkin muutoksia sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt hallituksen linjausten mukaisesti.
Valiokunnan työmäärä on suuri ja toisaalta puolueet ovat syytelleet toinen toisiaan valokunnan työskentelyn viivästymisestä.
Juttua ja otsikkoa on päivitetty klo 19:07 Krista Kiurun kommenteilla.
Ysitien liikenne tukkiutui aamulla Jämsän ja Jyväskylän välillä, kun useita raskaita ajoneuvoja jäi jumiin sohjoisella ja liukkaalla tiellä. Tieliikenneviraston mukaan tie saatiin avattua liikenteelle hieman kello puoli kymmenen jälkeen.
Paikalla olleen Ylen toimittajan Petri Aaltosen mukaan jono Ysitiellä venyi pahimmillaan useiden kilometrien mittaiseksi.
Rekat jäivät jumiin ylämäkeen Ysitiellä Juoksalahden kohdalla.Petri Aaltonen / Yle
– Keli oli hurja, lunta satoi tosi sakeasti. Sekä Ysitie että tie 24 olivat huonossa kunnossa: teillä oli vain kapeat urat ja paksusti lunta.
Aaltosen mukaan lukuisia rekkoja oli Ysitiellä pysähdyksissä Juoksalahden kohdalla, koska niiden eteen mäkeen oli juuttunut rekkoja. Levikkeelle pysähtynyt rekan kuljettaja Markus Niemi kertoi Aaltoselle aamulla kahdeksan jälkeen odottaneensa jo kaksi ja puoli tuntia.
Aamulla ennen kahdeksaa Ysitiellä oli paksusti lumisohjoa.Petri Aaltonen / Yle
Kokenut kuljettaja piti keliä huolestuttavana.
– Paha tilanne, monessa kohdassa oli liukasta.
Henkilöautoliikenne Jämsästä Jyväskylän suuntaan kulki koko ajan, mutta ei pohjoisesta etelään. Myös tiellä 24 Jämsästä Lahteen oli useampi yhdistelmä jumissa Arvajan paikkeilla.
Jämsän seudulla lumisade on hellittämässä, mutta muualla eteläisessä Suomessa lunta on vielä odotettavissa. Tieliikennekeskuksen päivystäjä Osmo Peltosen mukaan keli voi hankaloitua nopeasti, koska lämpötila on nollan tuntumassa.
Vaikea tilanne tien päällä useita tunteja
Vanhempi konstaapeli Jukka Polkutie Sisä-Suomen poliisilaitoksen tilannekeskuksesta kertoi aamulla, että alueella oli maassa noin kymmenen senttiä sohjoista lunta. Siksi painavammat rekat eivät päässeet mäkiä ylös ja aiheuttivat liikennetukoksia.
Vaikeat keliolosuhteet hankaloittivat liikennettä useita tunteja: tieliikennekeskuksen tieliikennepäivystäjä Jori Hilden kertoi aamulla kello seitsemän jälkeen, että rekat olivat jumissa lumessa ja tien kunnossapitotoimet olivat käynnissä.
Mäkeen juuttuneiden rekkojen perään kerääntyi kilometrien jono. Osa rekoista ehti odottaa tien aukeamista yli 2,5 tuntia.Petri Aaltonen / Yle
Polkutien mukaan Korpilahden kohdalla ysitiellä on tapahtunut yksi kahden henkilöauton kylkikolari, jossa ei syntynyt henkilövahinkoja.
Jämsässä Seppolantiellä yksi henkilöauto on ajanut ulos tieltä noin 70 kilometrin tuntinopeudella. Ensitietojen mukaan ulosajossa yksi henkilö on loukkaantunut lievästi.
Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan eteläiseen Keski-Suomeen on satanut parikymmentä senttiä lunta.
Kaikki tarjolla oleva aurauskalusto liikenteessä
Polkutie kertoi, että kaikki hälytettävissä oleva aurauskalusto oli kutsuttu töihin.
Poliisi ohjasi tukospaikoilla liikennettä. Kiertotie järjestetiin Juokslahdentien kautta.
Petri Aaltonen / Yle
Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella on tapahtunut muutamia ulosajoja. Pelastuslaitos on myös raivannut teille kaatuneita puita.
Hallitus on vastannut myönteisesti työntekijäkeskusjärjestöjen vaatimukseen päästä mukaan irtisanomislain viimeistelyyn.
Hallitus tiedottaa kutsuvansa työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt käymään läpi hallituksen esityksen perusteluja kolmikantaisesti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön valmistelevien virkamiesten kanssa.
– Kyllä tämä voidaan ihan hyvin käydä sitten yhdessä läpi. Virkamiehet tekevät lakiin yksityiskohtaiset perustelut ja tässä yhteydessä sitten pidetään kolmikantaisia palavereita valmistelevien virkamiesten kanssa, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Sipilän mukaan valmistelut ovat jo niin pitkällä, että hallituksen esityksen perusteluja voidaan käydä kolmikantaisesti läpi jo ensi viikolla. Hallituksen tiedotteen mukaan hallitus aikoo kuitenkin valmistella lakiesityksen yksityiskohtaiset perustelut virkamiesvoimin.
Sipilä kommentoi Ylelle sopua Puolangalla
navetanvihkimismatkan yhteydessä.Mimmi Nietula / Yle
Työmarkkinakeskusjärjetön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo pitävänsä hallituksen vastausta tyydyttävänä, mutta odottaa aitoja kolmikantaneuvotteluja.
– Ei voi olla niin, että meille vain kerrotaan virkamiesvalmistelun tulokset. Odotamme aitoja kolmikantaneuvotteluja, Eloranta sanoi Ylelle.
Sipilä uskoo uudistuksen menevän läpi
Sipilä sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että järjestöt tarttuivat hallituksen kompromissiesitykseen. Hän uskoo, että uudistus saadaan näillä eväillä vietyä läpi.
– Minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta tähän asiaan, koska kaikilla osapuolilla on selkeästi tiedossa se, mitä uudistuksella tavoitellaan eli työllisyyskynnyksen alentamista erityisesti pienissä yrityksissä ja sen mukaisesti sitten myöskin tämän lain perustelut sitten muokkaillaan, Sipilä sanoo.
Työntekijäliitot ovat alkaneet jo päivällä antamansa lupauksen mukaan keskeyttää irtisanomislakikiistaan liittyneitä työtaisteluita.
Akavalainen OAJ on ilmoittanut keskeyttävänsä työtaistelutoimet välittömästi ja Teollisuusliitto keskeyttää kaikki työtaistelutoimet lauantaiaamuna. Myös palvelualojen ammattiliitto PAM ja ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä työtaistelut.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, ettei profeetta Muhammedin kutsuminen pedofiiliksi kuulu ilmaisunvapauden piiriin.
Tuomioistuin otti kantaa itävaltalaisnaisen kotimaassaan saamaan 480 euron sakkotuomioon. Tuomio tuli kahdesta naisen pitämästä luennosta, joissa hän sanoi profeetta Muhammedilla olleen pedofiilisia taipumuksia.
Luennoilla nainen sanoi perimätietoon viitaten Muhammedin avioituneen kuusivuotiaan tytön kanssa ja olleen tämän kanssa sukupuoliyhteydessä, kun tyttö oli yhdeksänvuotias. Nainen oli jatkanut: "56-vuotias ja 6-vuotias? Miksi kutsumme sellaista, jos se ei ole pedofiliaa?"
Wienin alueellinen rikosoikeus tuomitsi naisen uskonnon halventamisesta sakkoihin vuonna 2011. Vetoomustuomioistuin piti tuomion voimassa eikä nainen saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Itävallan oikeusasteet olivat arvioineet tapauksen perusteellisesti riittävin ja oikein perustein. Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan tuomio oli perusteltu muun muassa uskonrauhan vaalimisen takia.
Itävaltalaisnaisen mielestä hänen puheensa kuuluivat ilmaisunvapauden piiriin. Nainen kiisti pilkanneensa profeetta Muhammedia ja perusteli valitustaan muun muassa sillä, että uskonnollisten ryhmien on kyettävä kestämään jyrkkääkin arvostelua.
