Simba on Kiinassa asuva corgi, ja parin viime päivän ajan se on tehnyt tarpeensa muoviammeeseen. Syynä on sen kotikaupungin Hangzhoun viranomaisten kiristyneet otteet.

Kiinan itäosissa sijaitseva kaupunki on kieltänyt koirien ulkoiluttamisen aamu- ja iltaseitsemän välisenä aikana. Puistoihin koirilla ei ole lainkaan asiaa. Kytkemättömästä koirasta rapsahtaa noin 130 euron sakko ja koiranpitokielto.

Jos koiraa ei ole rekisteröity, seuraukset ovat vielä pahemmat.

– Koira takavarikoidaan tai tapetaan, sanoo kaupungin virkamies Jiang Jianwei paikallismedian haastattelussa.

Uudet säännöt voimaan tällä viikolla

Uudet säännöt tulivat voimaan tällä viikolla. Pian sen jälkeen sosiaalisessa mediassa alkoi levitä videoita, joissa viranomaiset näyttävät hakkaavan koiria. Videoilla myös näkyy, kuinka koiria on otettu kiinni haaveilla.

Kaikki tämä sai Simban omistajan Wang Bingqianin säikähtämään.

– En halua ottaa riskiä, joten en ole nyt vienyt koiraani ulos lainkaan, Wang viestii Hangzhousta.

Hän kertoo ostaneensa poikaystävänsä kanssa Simballe ammeen, jossa koira voi käydä tarpeillaan. Tilanne ei ole ideaali, mutta Wang sanoo olevansa huolissaan.

Hangzhoussa liikkuu juoruja, että paikallisviranomaiset saavat 50 juanin eli reilun kuuden euron palkkion jokaisesta elävänä tai kuolleena takavarikoidusta koirasta. Viranomaisten on myös kerrottu kiertävän ovelta ovelle tarkastamassa, onko koirat rekisteröity.

Koiranomistajan käytös suututti

Hangzhoun kiristyneiden sääntöjen taustalla on pari viikkoa sitten sattunut tapaus koiranomistajan ja lastensa kanssa ulkona olleen naisen välillä. Nainen kertoi sosiaalisessa mediassa hätistelleensä irti ollutta koiraa pois lastensa luota. Paikalle tuli koiranomistaja, joka kävi naisen kimppuun.

Tapauksen todisteena netissä on kiertänyt video, joka näyttää vastaavan naisen kertomaa.

Videon nähneet ihmiset raivostuivat koiranomistajalle ja vaativat tiukempia sääntöjä koirien pitämiseen.

Kun Hangzhou esitteli uudet säännöt, oli koiranomistajien vuoro kauhistua. Sosiaalisessa mediassa kysyttiin, missä ovat koirien oikeudet. Kiinassa ei ole varsinaista eläinsuojelulakia.

Wang sanoo, ettei hän itse ole nähnyt koiriin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta hän aikoo varmuuden vuoksi pitää Simban turvassa sisätiloissa.

Hangzhou on myös julkaissut listan koiraroduista, joiden pitäminen on luvatonta. Simban onneksi corgit eivät ole listalla. Isojen koirien omistajilla on vaikeampaa.

Lehti: Monet kaupungit aikovat seurata esimerkkiä

Sanomalehti South China Morning Postin haastatteleman eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisen mukaan moni on hylännyt koiransa, koska ei ole saanut eläimelle lupaa.

Lehden tietojen mukaan monet kiinalaiskaupungit aikovat seurata Hangzhoun esimerkkiä ja kiristää sääntöjään. Osa määräyksistä on tiettävästi vanhoja, mutta niitä aiotaan nyt valvoa tarkemmin.

Virkamies Jiang sanoo paikallismedian haastattelussa, että myös kulkukoirat aiotaan napata, jotta kaupungin ilme ei kärsi.

– Toivomme, että meille ilmoitetaan kodittomista koirista. Tulemme paikalle ensi tilassa, hän vakuuttaa.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on vieraillut perjantaina maan salaisessa aseiden testauspaikassa. Pohjois-Korean valtion uutistoimisto KCNA tiedotti, että maan johtaja on tutustunut vasta kehitettyyn korkean teknologian aseeseen. KCNA kutsuu asetta taktiseksi ja sen voivan suojella maata kuin ”tuliseinä”.

Pyongyang puolestaan ilmoitti, että yhdysvaltalainen vanki on vapautettu. Hän on ollut pidätettynä lokakuusta lähtien, kun hän pyrki Pohjois-Korean mukaan laittomasti maahan Kiinasta.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Pohjois-Korean viesti on ristiriitainen. Välitetyissä kuvissa ei näy minkäänlaisia aseita, sillä neuvottelutilanne Yhdysvaltojen kanssa on varsin herkkä.

Kuitenkin mahdollinen uusien aseiden testaaminen ja tieto siitä uhkaa nostaa jälleen jännitteitä Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välille. Presidentti Donald Trumpin hallinto Washingtonista on jo aiemmin ilmoittanut, että pakotteet pysyvät voimassa niin kauan kuin Pohjois-Korea on todistetusti luopunut ydinaseohjelmastaan.

Reutersin haastattelema amerikkalainen asiantuntija Adam Mount arvioi, että Pohjois-Korea pyrkii osoittamaan voimaansa. Testi-ilmoitus oli varoitus Yhdysvalloille. Maa haluaa näyttää, että se on valmis irrottautumaan neuvotteluista milloin vain ja aloittamaan aseiden testaamisen uudelleen.

Eteläkorealainen asiantuntija Choi Kang puolestaan uskoo, että ilmoituksen taustalla oli enemmän Kimin tavoite rauhoittaa Pohjois-Korean armeijaa kuin tuhota diplomaattisia keskusteluja. Kimille on tärkeä osoittaa sotilailleen, että uutta huipputeknologiaa on tulossa. Tietyn sotilaallisen tason ylläpitäminen poistaa sotilaiden tyytymättömyyttä.

Johtajien tapaaminen tapetilla – ajankohta edelleen auki

Yhdysvalloissa uskotaan molempien maiden johtajien toisen tapaamisen onnistuvan, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei ole annettu.

Kesäkuun historiallinen tapaaminen Trumpin ja Kimin välillä jäi tuloksiltaan varsin laihaksi. Neuvottelusopimus oli varsin lyhyt ja jatkoneuvotteluissa on edistytty varsin vähän.

Yhdysvalloissa Pohjois-Koreaa on arvosteltu siitä, ettei näkyviä tuloksia ole syntynyt aseidenriisunnassa. Pohjois-Korea puolestaan on ilmaissut turhautuneisuuttaan ja uhannut käynnistää ydinasetestauksensa uudestaan, mikäli myönnytyksiä ei ala tulla.

Marraskuulle suunniteltu maiden edustajien tapaaminen siirrettiin jo aiemmin. Varapresidentti Mike Pence kuitenkin ilmoitti torstaina, että Trump suunnittelee tapaavansa Kimin uudestaan ensi vuonna.

Lue myös:

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan Pohjois-Korealla on ainakin 13 käyttövalmista ohjustukikohtaa – tukikohtia saattaa olla enimmillään 20

Pohjois-Korean Kim Yong-chol tapaa Yhdysvaltain ulkoministerin New Yorkissa – Pompeon mukaan nyt on mahdollisuus keskustella ydinaseriisunnasta

Washington Post: Pohjois-Korea uhittelee jälleen ydinaseohjelmansa aloittamisella

Koreoiden yhteinen olympiahanke etenee

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi perjantaina, että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten eli ammattikoulujen ja lukioiden esitetään luopuvan kello 8 alkavista aamuista. Lausuntoesitystä käsitellään ensi tiistaina opetuslautakunnassa. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari teki asiasta valtuustoaloitteen.

– Monissa tutkimuksissa on tullut esiin, että kahdeksan aamut ovat teini-ikäisille liian aikaisia. Uni-valverytmi muuttuu usein teiniässä ja koululaiset ovat itse toivoneet tämän kaltaista muutosta, Pohjolainen perustelee kouluaamujen myöhäistämistä.

Ammattikouluissa opiskellaan tosin jo nyt Pohjolaisen mukaan vapaammin.

– Suurimmassa osassa kouluista varmaankin pystytään sopeuttamaan esimerkiksi ruokailut, vaikka koulut alkaisivatkin kello 8.30–9.00, Pohjolainen uskoo.

– Muualla Suomessa ei ole vastaavaa linjausta, koulutuksen järjestäjä on saanut asiasta päättää, mutta jos tämä koko maahan tulisi, se olisi aika isokin linjaus, hän sanoo.

– Lautakunnasta esitys etenee valtuustoon, jossa sitä vielä käsitellään, mutta jos näin linjataan, sitä lähdetään toteuttamaan ja uudistus näkyisi kouluissa ensi syksynä, Pohjolainen sanoi.

Helsingissä tehtiin lukioille erillinen kysely kahdeksan aamuista luopumisesta.

Vihreiden valtuutettu Kari perusteli aloitettaan sillä, että kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia erityisesti murrosikäisille ja ne lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja heikentävät koulumenestystä.

Aloitteessa viitattiin myös opetusministeriön työryhmän esitykseen siitä, että nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää sekä Suomen Lukiolaisten liiton esityksiin koulujen alkamisajankohdan myöhentämisestä.

Saksalainen autovalmistaja Volkswagen kertoo investoivansa lähes 44 miljardia euroa sähköautoihin, itseohjaaviin autoihin ja autojen jakamispalveluihin. Investoinnit jakautuvat viidelle vuodelle.

Summa on noin kolmannes konsernin menoarvioista vuoteen 2023 mennessä. Suurin osa summasta sijoitetaan sähköautojen kehittämiseen.

Yhtiön pääjohtajan Herbert Diessin mukaan Volkswagen haluaa nousta ykköspaikalle sähköautojenvalmistajana. Tällä hetkellä yhtiö on jäljessä aasialaisia kilpailijoitaan ja yhdysvaltalaista alan pioneeriyhtiötä Teslaa.

– On aika tehdä teknologiaa ja tuotteita koskevia päätöksiä saavuttaaksemme tavoitteemme, Diess sanoo.

Yhtiö voisi tuottaa jopa 15 miljoonaa täyssähköautoa. Tavoitteena on jopa yli 50 erilaista mallia vuonna 2025, kun tällä hetkellä konsernin valikoimissa on vain kuusi mallia. Ensimmäiset uudet sähköautot tulisivat myyntiin 2020.

Volkswagen tavoitteena on tuoda markkinoille sähkömoottorilla varustettu pikkuauto, jonka hinta asettuisi suurin piirtein samalle tasolle kuin Volkswagen Golfin. Auto matkaisi yhdellä latauksella jopa noin 550 kilometriä.

Saavuttaakseen tavoitteensa Volkswagen aikoo muuttaa kaksi tehtaistaan tuottamaan pelkästään sähköautoja. Suunnitelmissa on myös rakentaa uusi tehdas EU:n itäisiin jäsenmaihin, yhtiö ei kuitenkaan nimeä vielä paikkakuntaa.

Lisäksi yhtiö käy neuvotteluja mahdollisesta yhteistyöstä yhdysvaltalaisen kilpailijansa Fordin kanssa. Toimitusjohtajan mukaan kumppanuudet ovat välttämättömiä tulevaisuudessa kustannussäästöjen saamiseksi, sillä teollisuuden tuotantokustannukset ovat kallistumassa.

Yhtiö ilmoitti myös tutkivansa mahdollisuuksia valmistaa omia akkuja sähköautoille, sillä Euroopassa kasvaa huoli aasialaisten määräävästä asemasta akkukennojen tuottajina.

Volkswagen yrittää puhdistaa mainettaan

Investoinnit sähköautoihin liittyvät vuonna 2015 puhjenneeseen skandaalin. Silloin paljastui, että Volkswagen peukaloi dieselmoottoreitaan testitilanteissa niin, että niiden typenoksidipäästöt olivat alhaisemmat kuin todellisessa ajossa.

Konserni on joutunut maksamaan miljardikorvauksia ja on yrittänyt puhdistaa mainettaan. Dieselgate on maksanut yhtiölle yli 28 miljardin euron sakot, takaisinostot ja korvaukset. Yhtiö joutuu käymään edelleen oikeutta epärehellisen markkinoinnin vuoksi eri puolilla maailmaa. Lisäksi monet suurkaupungit ovat kieltäneet ajamisen vanhoilla dieselautoilla keskustoissaan.

Eurooppalaisten autonvalmistajien on myytävä enemmän sähköisiä akkuja hyödyntäviä autoja, jotta ne täyttäisivät EU:n hiilidioksidipäästörajoitukset, jotka tulevat voimaan vuonna 2021 ja joilla pyritään torjumaan ilmaston lämpenemistä.

VW-konsernin automerkkejä ovat muun muassa Volkswagen, Porsche, Audi, Skoda ja Seat.

Luoteis-Grönlannista on löytynyt valtava kraatteri, jonka perusteella Maahan putosi yksi suurimmista tunnetuista rauta-asteroidista jopa niin vähän aikaa sitten kuin viime jääkauden lopulla.

Kilometrin levyisen asteroidin putoamisesta on ehkä vain 12 000–13 000 vuotta, Kööpenhaminan yliopiston luonnonhistoriallisen museon johtaman kansainvälisen tutkimuksen tekijät arvelevat.

Jättimurikka teki 31 kilometriä leveän kuopan, jota tutkijat suhteuttavat sanomalla, että sinne uppoaisi Yhdysvaltain pääkaupunki ja yhtä lailla Ranskankin.

Hiawathan jäätikön törmäyskraatteri on yksi 25 suurimmasta, jotka maapallolta tunnetaan. Jäätiköiden alta ei ole aiemmin löydetty yhtä suurta putoamisjälkeä.

Miljoonien ydinpommin teho

Asteroidi ei ollut läheskään samaa luokkaa kuin se, joka teki selvää dinosauruksista ja suuresta osasta Maan muistakin asukeista 66 miljoonaa vuotta sitten, mutta Hiroshiman ydinpommiin verrattuna asteroidissa oli 47-miljoonakertaisesti energiaa.

Tulinen leimahdus näkyi 500 kilometrin päähän, ja tulipalloa saatteli kova jyrinä. Myös paineaalto tuntui satojen kilometrien päässä ja tuulet yltyivät yhtä voimakkaiksi kuin hurrikaani. Pitkäkestoisimpia ja laajimpia olivat kuitenkin ilmastovaikutukset.

Kraatteri on tähän saakka ollut piilossa Hiawathan jäätikön monisatametrisen jääkerroksen alla. Sieltä sen lopulta paljasti yhdysvaltalaisessa Kansasin yliopistossa kehitetty laajakaistapulssikompressiotutka.

Sopivasta kulmasta kraatteri näkyy selvästi

Tutkimuksessa käytettiin myös aineistoa, jota Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ilmastontutkijat olivat keränneet sitten 1990-luvun lopun.

– Meillä on paljon tutka-aineistoa parilta viime vuosikymmeneltä. Jäätiköntutkijat laativat aineistojen yhdistelmästä kartan siitä, miltä Grönlanti näyttää jään alla, kertoo Kansasin yliopiston apulaisprofessori John Paden.

Tanskalaistutkijat huomasivat kartassa kraatterin kaltaisen painauman. Koska se on jäätikön laidalla, pyörylä on nähtävissä myös satelliittikuvissa.

– Kun aurinko on matalalla ja sopivassa kulmassa, se korostaa jäänpinnan laaksoja ja kukkuloita, ja silloin kraatteri näkyy kuvissa aivan kokonaisena, Paden kertoo.

Professori Kurt H. Kjær Kööpenhaminan yliopiston luonnonhistoriallisesta museosta sanoo, että geologian mittapuussa kraatterin täytyy olla melko nuori. Jää on todella tehokas hiomaan moisen iskun jäljet, hän perustelee.

Vielä täsmentymättömän aikahaitarin yläpää on kolme miljoonaa vuotta.

Isku aiheutti lasittumista

Tutka- ja satelliittikuvien kertomaa vahvisti myös jäätiköstä virtaavan sulaveden kuljettaman maa-aineen tutkimus. Sedimentistä löytyi kvartsi- ja muita kiteitä, jotka tutkijoiden mukaan todistavat maaperään iskeytyneestä taivaankappaleesta.

Ajoitusta pyritään tarkentamaan tutkimalla kraatterin lähistöltä löydettyä aineista, jonka uskotaan sinkoutuneen asteroidin iskusta.

– Siitä on täytynyt lentää ilmakehään paljon ainesta, joka vaikutti ilmastoon ja sulatti ehkä paljon jäätä. Niinpä Grönlannin ja Kanadan väliseen Naresinsalmeen on täytynyt valahtaa runsaasti makeaa vettä, joka vaikutti meren virtauksiin koko alueella, Paden päättelee.

Mikäli niin todella kävi, lämpötilat putosivat rajusti etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla. Se selittäisi yli tuhatvuotisen kylmän käänteen maapallolla, joka oli ollut karistelemassa jääkautta. Tuo nuoremmaksi dryas-kaudeksi kutsuttu jakso alkoi 12 800 vuotta sitten.

Kraatterihavainto antaa ponttia tiedeyhteisön kymmenen vuotta sitten virinneelle kiistalle siitä, oliko nuoremman dryasin aiheuttaja asteroidi vai ei.

Kraatterin puutteessa hypoteesilla on ollut enemmän vastustajia kuin kannattajia. Hiawathan kraatterin täsmällinen ajoitus olisi tässä keskustelussa ratkaisevaa.

Tutkimus on vapaasti luettavissa Science Advances -julkaisusta.

Carolina Sinisalo seisoo marraskuisessa hämärässä kotitalon rapun edessä. Vieressä on puuristikko ja siinä luodinreikä. Carolinan 15-vuotias poika Robin lyyhistyi naamioituneen ampujan luodista juuri tähän, rapun eteen.

Robinia oli ammuttu päähän. Hän kuoli heti.

Isoveli Alejandro yritti paeta paikalta, mutta ampuja tavoitti hänet läheisen koulun ja pizzerian väliseltä pihalta. 20-vuotiaaseen Alejandroon osui useita laukauksia, mutta hän jäi henkiin. Hän halvaantui rinnasta alaspäin ja istuu pyörätuolissa.

Siitä on nyt lähes kolme vuotta. Carolina kulkee surmapaikan ohi useita kertoja päivässä.

– Sydämeni hakkaa joka kerta. Näen, miten Robin makaa siinä. Näen, että häntä on ammuttu. Näen kaiken silmissäni.

Carolina ei ole nukkunut kokonaista yötä kolmeen vuoteen. Surmatyön hetkellä hän oli miehensä kanssa häämatkalla Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Tieto Robin-pojan kuolemasta tuli heille puhelimitse. Ampumisen motiivia ei ole vieläkään saatu selville.

– Robin oli juuri täyttänyt 15 vuotta. Hän oli maailman kiltein. Hän ei tehnyt koskaan mitään kenellekään.

Äiti muistaa Robinin erityisen iloisena. Hän oli juuri tavannut tytön, johon oli umpirakastunut.

42-vuotias Carolina Sinisalo on yksi ruotsalaisäideistä, jotka päättivät järjestää mielenosoituksen väkivaltaisia kuolemia vastaan.

Mielenosoituksen pääviesti on vaatimus lopettaa väkivaltaiset kuolemat: nyt saa riittää. Äidit aikovat seisoa kynttilät kädessään Tukholman keskustassa Sergelin torilla huomenna sunnuntaina.

Heitä yhdistää yksi asia. Jokaisen lapsi on ammuttu kuoliaaksi.

Carolinan 15-vuotias Robin oli heistä nuorin. Maritha Ogilvien 19-vuotias poika Marley ammuttiin parkkipaikalle vuonna 2015. Katri Reyna Väänäsen poika Yonathan ammuttiin autoon puolitoista vuotta sitten. Yonathan oli 20-vuotias, samoin kuin Eva Färsjön lähes kaksi vuotta sitten ammuttu Oliver.

Ajatus mielenosoituksesta syntyi, kun naisia haastateltiin Alexandra Pascalidoun syksyllä julkaistuun kirjaan Mammorna. Siinä on mukana kaksikymmentä äitiä, jotka asuvat Ruotsin ongelmallisissa lähiöissä Malmön Rosengårdista Tukholman Rinkebyhyn. Kirjaa on kiitetty äänen antamisesta näkymättömille ja monenlaisille köyhien lähiöiden naisille.

Syntyjään suomalainen Carolina Sinisalo muutti nelivuotiaana vanhempiensa mukana Porista Ruotsiin. Hän toivoo, että poliitikot kävisivät enemmän ongelmallisissa lähiöissä. Nuorisotaloja suljetaan, vaikka ne ovat hänen mukaansa pelastaneet henkiä.

– Näillä alueilla asutaan ahtaasti. Nuoret eivät jaksa olla kotona, koska siellä on kaksikymmentä ihmistä.

Carolinan mielestä 90 prosenttia ruotsalaisista katsoo lähiöissä asuvia ulkopuolelta. Osa ihmisistä kirjoittaa Facebookissa tunteettomasti, että ne ovat vain rikollisia, on vain hyvä, että rikolliset puhdistavat ampumalla omia rivejään.

– Niin voi helposti ajatella Östermalmilla tai Tyresössä, mutta kyse on ihmishengistä, Carolina sanoo.

Ihmisten pitäisi hänen mielestään miettiä, kuinka on mahdollista, että nuoria poikia ammutaan kadulla. Missä on ihmisten myötätunto, Carolina kysyy.

– Meiltä otetaan kaikki pois ja meidät suljetaan omille pikku alueillemme. Me emme kuulu enää Ruotsiin. Se on vaarallisinta, mitä voi tapahtua.

Carolina Sinisalo on asunut aina tukholmalaisissa lähiöissä, aiemmin Rinkebyssä, mutta nyt koti on Akallassa. Merkittävä osa asukkaista on maahanmuuttajia.

Carolinalla on Robinin lisäksi kolme jo lähes aikuista omaa lasta ja yksi bonuslapsi. Ystävät ovat kehottaneet häntä menemään eteenpäin lasten takia. Se on hänelle vaikeaa.

– Olemme puhuneet siitä, pitäisikö muuttaa, mutta tämä on Robinin koti. Täällä hän on.

Kerrostaloasunnossa on rauhallinen tunnelma, melkein harras. Buddha-patsaat kertovat Carolinan uskonnosta. Kynttilä palaa Robinin kuvan vieressä. Kuvia on useita. Naurava Robin katsoo sohvalla istuvan äidin takaa suuresta värikuvasta.

Tunne siitä, että Robin on läsnä, on voimakas.

Huoneen vastakkaisen seinän hyllyltä erottuu turkoosien buddhapatsaiden vierestä vaaleanharmaa tuhkauurna. Siinä lukee: Robin Sinisalo 6.1.2001–19.1.2016.

Viime vuonna Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 26 nuorta 15–29-vuotiasta miestä. Luku oli korkein kolmeenkymmeneen vuoteen. Tosin myös edeltävien vuosien surmaluvut ovat lähes yhtä lohduttomia: vuonna 2016 ammuttuja oli 19, vuonna 2015 yhteensä 23.

Tämän vuoden tilastoja ei vielä ole. Alkuvuosi näytti paremmalta, koska poliisi vangitsi yli 200 rikollisjengien jäsentä, mikä on ennätyksellisen paljon. Asiaan ehkä vaikutti vaalien lähestyminen. Nyt loppuvuodesta ampumistapaukset ovat jälleen kiihtyneet.

Ampumistapausten takana on poliisin mukaan huumekauppa, laittomat aseet ja jengien taistelu reviireistä. Mutta myös kosto, kunnia tai henkilösuhteet.

Poliisi on ilmoittanut Carolinalle, ettei hänen pojallaan ollut yhteyksiä rikollisiin. Robinin surmaajaa ei ole saatu kiinni. Se on tavallista, koska vain 20–30 prosenttia ampumistapauksista johtaa syytteeseen.

Ruotsissa on havahduttu siihen, että maa on eurooppalaisessa vertailussa yksi huonoimmista jengimurhien selvittelyssä. Ruotsin poliisi aikookin lähettää lähiaikoina tutkijaryhmän Saksaan. Siellä jengiampumisia on huomattavasti vähemmän ja rikoksista selkeästi suurempi osa saadaan selvitettyä.

Carolina toivoo, että jos joku tietää jotakin Robinin ampumisesta, tämä tulisi kertomaan hänelle.

– Minun nimeni on jo poliisien papereissa. Kenenkään toisen ei tarvitse vaarantaa elämäänsä. Valitettavasti niin käy, jos puhuu poliisille, Carolina sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset eivät uskalla todistaa, koska pelkäävät jengiläisten kostoa.

Äidit esittävät poliitikoille mielenosoituksessa vaatimuksen, että ampumisia pitäisi käsitellä murhina ja niiden selvittelyssä pitäisi hyväksyä todistusten antaminen anonyymisti, nimettömästi.

– Ihmisten pitäisi voida todistaa anonyymisti, koska silloin ehkä saataisiin selvitettyä enemmän murhia.

Asuntoon laskeutuu yhä tiiviimpi hämärä, eivätkä säleverhot päästä läpi vähäistä päivänvaloa. Carolina katsoo ikkunasta pihamaalle.

Piha hohkasi lumenvalkoisena kolme vuotta sitten tammikuun puolivälissä, kun Robin ammuttiin kotiovelle.

– Seison tässä ikkunassa ja odotan häntä edelleen kotiin joka ilta.

Carolina sanoo saaneensa muista äideistä uutta voimaa tehdä työtä väkivallattomuuden eteen. Siksi sunnuntai on tärkeä päivä. Hän toivoo, että Sergelin tori täyttyisi ihmistä, jotka välittävät. Mielessä on paljon asioita, jotka hän haluaa kertoa.

Ampumiset on käsiteltävä murhina. Niitä varten on perustettava oma selvitysryhmä. Aselakeja pitää kiristää lisää. Poliiseja, tullin henkilökuntaa ja valvontakameroita on lisättävä. Ampumiset ovat koko ruotsalaisen yhteiskunnan yhteinen asia.

Carolina ei kirjoita puhettaan valmiiksi. Sanat tulevat paikan päällä sydämestä.

Lisää aiheesta:

Räjähdys herättää Ayshan Rosengårdin lähiössä, mutta Malmön keskustan asukas Felicia ei huomaa mitään

Maahanmuuttajataustainen ruotsidemokraatti: Maahanmuuton ongelmista puhuminen ei ole rasismia

Kansankodin kasvatti Ninel Barrios Pizarro ei tunnista omakseen Ruotsia, jota ruotsidemokraatit haikailevat – "Kaikki arvot lentävät ikkunasta"

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA uskoo, että Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammad bin Salman
on antanut käskyn murhata sauditoimittaja Jamal Khashoggi, kirjoittaa Washington Post. Lehti pohjaa tietonsa asiaa tunteviin lähteisiin.

CIA on saanut tietoja useista tiedustelulähteistä. Washington Postin mukaan viranomaiset pitävät CIA:n arviota erittäin luotettavana. Se pohjautuu muun muassa ääninauhaan, jolle on taltioitu puhelu. Siinä kruununprinssin veli, Saudi-Arabian Yhdysvaltain-lähettiläs Khalid bin Salman soitti Khashoggille.

Lehden lähteiden mukaan lähettiläs oli sanonut puhelimessa Khashoggille, että tämän pitäisi mennä hakemaan asiakirjoja Istanbulin konsulaatista ja vakuutti, että tämä on turvallista. Washington Postin mukaan ei ole varmaa, tiesikö Khalid bin Salman murhasuunnitelmista. Hän soitti veljelleen puhelun, jonka Yhdysvaltain tiedustelu sieppasi.

Saudi-Arabian Washingtonin-lähetystön tiedottajan mukaan lähettiläs ja Khashoggi eivät keskustelleet mistään Turkkiin liittyvästä, Washington Post kirjoittaa. Hän myös ilmoitti, että CIA:n tiedot väitetyssä raportissa ovat virheellisiä.

Saudi-Arabia on myöntänyt surman, mutta kiistänyt kruununprinssillä olleen mitään tekemistä tapahtumien kanssa. Alkuun Saudi-Arabia antoi hyvin ristiriitaisia selityksiä konsulaatin tapahtumista.

Yhdysvaltain tiedustelun tekemä arvio on täysin vastakkainen siihen, mitä saudiarabialainen syyttäjä päätteli vain päivää aikaisemmin julkistetussa kannaotossaan. Niiden perusteella kruununprinssi vapautettiin täysin julmasta murhasta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole halunnut syyttää suoraan kruununprinssiä, mutta perjantaina hän hyväksyi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa yhteisen näkemyksen, että "mitään tapauksen peittämistä ei pitäisi sallia".

Saudi-Arabian johdosta kriittisesti kirjoittanut toimittaja Kashoggi surmattiin Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa lokakuussa, josta hän oli tullut noutamaan asiapapereita uudelleen avioitumistaan varten. Hänet murhattiin raa'lla tavalla. Kashoggin morsian odotti rakennuksen ulkopuolella ja hälyytti viranomaiset, kun sulhanen ei tullut tuntien odotuksen jälkeen takaisin.

Saudi-Arabiasta lennätettiin toimittajan kuolinpäivänä diplomaattdelegaatio Turkkiin ja CIA uskoo kyseisen delegaatin olleen murhan toteuttajina. Tutkimusten perusteella on nimetty 17 henkilöä, mukaan lukien myös Turkin saudikonsuli Mohammad al-Otaibi.

CIA:n tutkijoiden mukaan tietyt kuolemandelegaation jäsenistä on pystytty jäljittämään suoraan kruununprinssiin. Heistä 15 on muun muassa palvellut hänen turvallisuusjoukoissaan ja matkustaneet kruununprinssin ja Saudi-Arabian hallinnon muiden johtajien kanssa.

Saudi-Arabian hallitsijaperhe oli pyrkinyt houkutelemaan Khashoggia takaisin Riadiin. Hän kuitenkin eli mieluummin Yhdysvalloissa, käytännössä maanpaossa saudihovia kritisoineiden juttujensa vuoksi.

Yhdysvaltain viranomaiset seuraavat Saudi-Arabian toimia jatkossa. Khashoggin tappamisesta syytetyille on vaadittu Saudi-Arabiassa kuolemantuomioita. Yhdysvaltain mukaan tuomion täytäntöönpano voi tapahtua saman tien tai kestää 20 vuotta. Alaistensa kohtelu voi heikentää Mohammedin asemaa tulevaisuudessa. Jos tappaa käskyjä noudattaneita alaisiaan, voi olla vaikea saada seuraavia auttamaan.

Lue myös:

Ennen Khashoggin murhaa Saudi-Arabia on muiluttanut Euroopasta ainakin kolme toisinajattelijaprinssiä – He kaikki ovat kadonneet

Sauditoimittaja Khashoggi oli monikasvoinen – eliittisuvun poika kulki maailmalla Afganistanista Yhdysvaltoihin mutta maksoi lopulta hengellään kuningashuoneen arvostelusta

Yhdysvallat peruu 21 saudin viisumit – Trumpin mielestä toimittajan murhaan liittyvä peitetarina on historian huonoin

G7-maat tuomitsevat Khashoggin murhan: "Saudien selitykset jättävät monia kysymyksiä avoimeksi"

Brittikanava Sky News: Sauditoimittaja Khashoggin ruumiinosia löytynyt

Moni ajattelee, ettei omaa kuolemaa tarvitse ajatella juuri nyt, vaan mielummin sitten myöhemmin. Kun elämä hymyilee, asunto on ostettu ja perhe juuri perustettu, kuolema tuntuu kaukaiselta.

Muutama ajatus kuolemalle kannattaa uhrata jo hyvän sään aikana.

Suomessa kuitenkin kuolee työikäinen ihminen keskimäärin kerran tunnissa, joka päivä, vuoden ympäri.

Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että 18–45-vuotiaita kuolee joka päivä neljä. Kun mukaan otetaan alle 18- ja yli 65-vuotiaat, keskimäärin kuolema kohtaa jonkun kerran kymmenessä minuutissa, hieman vajaa 54 000 kertaa vuodessa.

Monelle työikäiselle kuolema tai sairauden aiheuttama kyvyttömyys hoitaa asioitaan tulee yllätyksenä. Mitä voi tehdä, että omaisilla olisi mahdollisimman helppo hoitaa asioita eteenpäin?

Hoitotahto

Miten sinua hoidetaan, jos joudut vakavaan onnettomuuteen tai sairaus vie sinut niin heikkoon tilaan, ettet pysty itse kertomaan, millaista hoitoa haluat?

Hoitotahdossa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista.

Hoitotahdon voi tehdä suullisesti, mutta parasta on tehdä se kirjallisesti ja hankkia sitä varten todistajat. Hoitotahdon voi myös merkitä Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään sähköiseen tietojärjestelmään, Omakantaan ja mukanaan voi kantaa esimerkiksi Muistiliiton hoitotahtokorttia.

Edunvalvontavaltuutus

Entä jos käy niin, että joudut onnettomuuden tai vaikkapa mielen tai muistin sairauden takia kuukausiksi tilaan, jossa et pysty hoitamaan asioitasi? Silloin etukäteen tehty edunvalvontavaltuutus auttaa.

Edunvalvontavaltuutus on juuri niin vahva asiakirja, millaiseksi se tehdään. Siihen voi määritellä ehtoja omaan hoitoon liittyvistä toiveista ja siitä, kuka saa tietoja viranomaisilta hoitoon liittyvistä asioista.

Siinä voi olla myös ehtoja, miten omaisuutta on käytettävä ja kenellä on oikeus saada siitä tietoa.

Valtuutukseen on määriteltävä erikseen esimerkiksi kiinteistöjen myyntiin ja omaisuuden lahjoittamiseen liittyvistä ehdoista.

Eturistiriitojen takia, esimerkiksi juuri kiinteistöjen myynnin tai lahjoitusten tekemisen mahdollistamiseksi, valtuutukseen on nimettävä myös varavaltuutettu, joka on oltava perheen ulkopuolinen henkilö.

Edunvalvontavaltuutus päättyy aina sillä hetkellä, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutuksen tekemiseen on syytä käyttää asiantuntija-apua, esimerkiksi juristia tai julkista oikeusavustajaa.

Sometilit, pelitilit, salasanapankki

Useimmilla on verkossa käyttäjätilien ja salasanojen takana vähintään digitaalista omaisuutta, joskus myös selvää rahaa, esimerkiksi pelitileillä.

Eri palvelujen käytännöt vaihtelevat, kuinka kuolleen ihmisen tiliä voi käyttää kuoleman jälkeen. Tileillä on usein valokuvia, videoita ja asiakirjoja, joilla on suuri muistoarvo omaisille.

Digitaalisen jäämistön salasanoineen ja toimintaohjeineen voi testamentata, kuten tässä Helsingin Sanomien (maksumuurin takana) jutussa neuvotaan. Esimerkiksi Facebookissa voit nimetä tilillesi perintöyhdyshenkilön (Facebook), joka voi muun muassa päivittää profiili- ja kansikuvasi tai pyytää tilisi poistamista.

Veikkaus saa tiedon asiakkaansa kuolemasta Väestörekisterikeskukselta. Pelitilillä olevat varat ja mahdolliset avoimien pelien voitot ohjautuvat automaattisesti asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille ja pelitili suljetaan.

Käyttämällä salasanojen hallintaohjelmaa riittää, että tietää yhden salasanan, jotta pääsee käsiksi kaikkiin palveluun liitettyihin käyttäjätileihin. Tällöin yhden salasanan testamenttaamalla omaiset pääsevät käsiksi palveluihin.

Testamentti

Omaisuutesi jaetaan lain määräämällä tavalla, jos et ole tehnyt testamenttia. Perimysjärjestyksestä löytyy tietoa esimerkiksi Oikeusministeriön sivuilta.

Testamentti on tehtävä määrämuotoisesti (Suomi.fi). Siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat läsnä silloin allekirjoituksen hetkellä.

Esteetön tarkoittaa käytännössä sitä, että puoliso, lähisukulaiset, testamentin saaja tai hänen lähisukulaisensa eivät voi toimia todistajina. Todistajien on oltava myös tietoisia, että kyseessä on testamentti, mutta sen sisältöä ei tarvitse esitellä.

Testamentissa voidaan määrätä muistakin asioista kuin omaisuudenjaosta, esimerkiksi haudan hoidosta.

Testamentti pitää kirjata perunkirjaan ja antaa tiedoksi perillisille.

Rintaperillisillä on joka tapauksessa oikeus lakiosaan omaisuudestasi, huolimatta siitä, mitä testamentissa määrätään. Lakiosaa vaaditaan kirjallisesti.

Tästä jutusta voit lukea, miten kuoleman jälkeen voi saada sopuisankin kuolinpesän asiat pahasti solmuun.

Velat voi tyriä perillisille

Tavallisesti Suomessa ei peritä velkaa (Takuusäätiö), vaan vainajan velat maksetaan ensin pesästä. Velkojen ylittäessä varat, jää loppuosa velkojan vahingoksi. Eli velkoja ei saa lainaamaansa rahaa takaisin.

Jos kuolinpesän varoja otetaan perillisten käyttöön ennen perunkirjan valmistumista ja pesään jääkin velkaa, syntyy velkavastuu.

Velat voivat kuitenkin periytyä, mikäli kuolet ulkomailla, esimerkiksi Saksassa.

Euroopan Unionin kolme vuotta sitten voimaan tullut perintöoikeusasetus nimittäin määrää, että kuolinpesän selvitys ja perinnönjako tehdään sen maan lainsäädännön mukaan, jossa viimeinen kotipaikka oli. (Asianajotoimisto Roihu)

Tältä kuitenkin voi välttyä, mikäli testamentissa on ilmaissut tahtonaan, että jäämistöön sovelletaan Suomen lakia.

Lesken toimeentulo, henkivakuutus

Lesken kohtalo voi olla karu, jos kuoleman jälkeen tulot eivät riitä maksamaan esimerkiksi asuntolainaa. Pankeilla on erilaisia lainaturvavakuutuksia, joiden tarkoitus on turvata taloutta yllättävissä tilanteissa.

Jos olet töissä, sinulla on todennäköisesti työnantajan kustantama ryhmähenkivakuutus. Sen korvaussummat eivät kuitenkaan päätä huimaa, eikä leski maksa niillä isoa asuntolainaa pois. Suurimmillaan korvaus on 16 550 euroa, lisäksi lapsikorotus on noin 7 500 euroa.

Henkivakuutuksen voi myös hankkia vapailta markkinoilta. Yleensä vakuutuksen hinta on sitä alhaisempi, mitä nuoremmasta vakuutetusta on kyse.

Leskeneläkettä ei yleensä saa, jos pari on nuori ja lapseton.

Oman näköiset hautajaiset

Jos haluat määritellä, miten ja millaisin menoin sinut haudataan tai tuhkataan, kannattaa se ilmaista selkeästi – mieluummin kirjallisena.

Helposti käy niin, että hautajaisjärjestelyt menevät helpoimman mukaan. Toisaalta kuolemalla ja hautajaisilla on erilaisia merkityksiä ihmisille – joskus ristiriitaisiakin.

Tiedeykkönen -ohjelmassa kuolemantutkija, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari kertoo, että vaikka suomalaisista alle 70 prosenttia kuuluu kirkkoon, hautajaisista yhdeksän kymmenestä pidetään kirkollisen tradition mukaisesti.

Lue lisää:

Muistotilaisuudet nykyään yhä vaatimattomampia – paikaksi käy huoltoasemakin

Näkökulma: Haluan hautajaiset, joista minut tunnistaa

Entinen elinkautisvanki Nikita Bergenström kertoi Yle Perjantain suorassa tv-lähetyksessä, että hän on aina katunut tekojaan ja katuu niitä yhä.

Bergenström tunnettiin murhien aikana 1980-luvulla Juha Valjakkalan nimellä. Myöhemmin hän alkoi käyttää julkisuudessa nimeä Nikita Fouganthine.

Yle Perjantain juontaja Sean Ricks kysyi ensimmäisenä kysymyksenään, miksi Bergenström murhasi kolme ihmistä. Bergenström kuvaili vuoden 1988 tapahtumia tarkasti ja sanoi, että pyörävarkaudesta alkanut tapahtumaketju kärjistyi kirkon pihalla väkivaltaan.

– Se oli monien asioiden summa. Missio kesällä 1988 oli tehdä asuntomurtoja Ruotsissa ja Pohjoismaissa. Silloin Ruotsissa emme jaksaneet ajaa enää ja pysähdyimme pikkukylään. Siinä valikoitui mukaan murtovälineet ja ampumaväline.

– Ajattelimme palata takaisin, ja löysin yhden fillarin. Sanoin tyttöystävälle, että mennään tällä. Menimme autolle kirkon luo ja näimme, miten eräs auto alkoi ajaa meitä kohti. Ne asukkaat lähtivät peräämme ja juoksimme heitä pakoon hautausmaalla. Tyttöystäväni Maritan korkokengät olivat niin korkeat, että niillä ei juostu spurtteja.

Bergenströmin kertoman mukaan heidän peräänsä lähteneellä henkilöllä olisi ollut taistelukoulutusta ja Bergenström olisi jäänyt alakynteen.

– Olin 48-kiloinen, pitkätukkainen kundi. Siinä oli kivet vastaan haulikko, Bergenström totesi.

Tässä kohtaa juontaja Sean Ricks keskeytti Bergenströmin puheen.

– Nikita, ne teot olivat raakoja, tapoit isän, pojan ja äidin. Perheestä vain yksi ihminen jäi eloon, Ricks totesi ja kysyi, onko Bergenström katunut tekojaan ja katuuko hän niitä yhä.

– Olen totta kai katunut. Ensimmäiset sata metriä ajon jälkeen olin että ei perkele, nyt lähti homma pahasti käsistä. Se on hankala ymmärtää, jos ei ole rikollista taustaa, miksi ammuin vielä ne muut ihmiset. Mutta siinä toimi kuin kone. Halusin vain pois tilanteesta.

– Totta kai kadun edelleen. 20 vuotta vankilassa se vei minulta, heiltä omaisilta paljon enemmän.

"Pyydän anteeksi"

Ricks kertoi vieraalleen, että Bergenströmin tv-esiintymisestä on uutisoitu Ruotsissa saakka. Ricks kysyi, haluaisiko Bergenström pyytää eloonjääneeltä perheenjäseneltä tekojaan anteeksi.

– Totta kai pyydän anteeksi. En tiedä, miten hän on selvinnyt tästä, Bergenström vastasi.

Juha Valjakkalana tunnettu Bergenström sai tuhansittain fanikirjeitä naisilta 1980-luvun lopusta saakka. Bergenström kertoi, että ei itse halunnut tulla tunnetuksi tai median huomion kohteeksi.

– Median ansiotahan se on. Itse en ollut, että jippii, ottakaa minusta kuvia. Minä en ottanut yhteyttä toimittajiin. Postia tuli naisilta, säkeittäin. Vanginvartija kantoi hirveitä pinkkoja kirjeitä tutkintavankeuteen. Se tuntui oudolta, tietysti.

– Mulla oli pitkät mustat hiukset, ehkä se oli se ulkoinen olemus. Jos olisin ollut läski, finninaamainen tyyppi, ei se olisi mennyt niin. Niin kriminologitkin sanoivat, Bergenström lisäsi.

Bergenström on kohdannut siviilielämässään ongelmia esimerkiksi asunnonhankinnan kanssa menneisyytensä ja tekojensa takia. Silti Bergenström kertoi lähetyksessä, että ei usko olevansa ihmisten mielestä pelottava hahmo.

– En ole kohdannut sellaista, että oi, tuossa menee Nikita, pakoon. Ehkä asunnon haussa saattaa olla ongelmallista, mutta en ole vaarallinen. Vaarallisuusarvioinnin mukaan en ole vaarallinen, enkä sen mukaan todennäköisesti syyllisty uudelleen henkirikokseen.

"Murhassa ei kiehdo mikään"

Yle Perjantain Mikä murhassa kiehtoo? -lähetyksen vieraina kuultiin myös Helsingin murharymässä 40-vuotisen uran tehnyttä, kolme vuotta sitten eläköitynyttä rikosylikomisario Juha Rautaheimoa.

Perjantain juontaja Rosa Kettumäki kysyi Rautaheimolta lähetyksen teeman mukaan, mikä murhassa kiehtoo.

– Täytyy sanoa heti, että murhassa ei ole mitään kiehtovaa. Kyse on aina lopullisista asioista, omaiset menettävät läheisiään, samoin rikoksen tekijän omaiset. Poliisina rikosten selvittäminen on kiehtonut kyllä ja tyydytystä saa siitä, että saa selvitettyä rikoksen. Tutkinnanjohtaja on se, joka antaa kasvot jutulle. Kyse on silti tiimityöstä, etenkin henkirikoksen kohdalla, Rautaheimo muistutti.

Kun Kettumäki kysyi Rautaheimon uran mieleenpainuvimpia tapauksia, rikosylikomisario luetteli nopeasti kaksi eri tapausta, jotka olivat eri tavoin uran vaikeimpia. Ensimmäinen tapaus, Lahden taksisurma, oli tutkinnallisesti haastava, tapaus, joka ratkesi viimeisen oljenkorren avulla.

– Vaikein juttu oli Lahden taksisurmajuttu vuodelta 2001. Nuori mies otti kyydin ja katosi, samoin auto. Auto löytyi, kuski löytyi ammuttuna myös. Sen piti olla helppo rikos, ehkä huumemiehen teko. Näin ei ollutkaan. Juttu lähti selviämään vasta seuraavana vuonna Bangkokista saakka, ja teko oli luvallisella aseella tehty. Se oli todella iso työvoitto, joka ratkesi viimeiseen oljenkorteen, Rautaheimo muistaa.

Kettumäki kuvaili murharyhmän entiselle tutkinnanjohtajalle yhtä tapausta, joka kuohutti koko Suomea harvinaisen raakuutensa takia. Rautaheimo myönsi, että tapaus pääsi ihon alle.

– Vilja Eerikan tapausta ei voi unohtaa, se oli yksi pahimmista. Aika monen henkirikoksen osalta on tullut tunne, että ne voi ymmärtää, mutta ei hyväksyä. Tämä oli niin raaka ja julma teko, että sitä ei voinut ymmärtää saati hyväksyä. Henkirikos muuttui murhajutuksi vasta, kun parin viikon päästä selvisi, mitä kaikkea hänelle on tehty. Hän oli kuin elävä huutomerkki.

Suomessa henkirikosten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Kettumäki kysyi, mistä murharyhmän entinen tutkinnanjohtaja uskoo henkirikosten vähenemisen johtuvan.

– 1960–1970-luvuilla rikokset olivat erilaisia, nopeita puukotuksia ja muita. Oli suuri ikäluokka, joka tuli sodasta. He olivat oppineet ratkaisemaan asiat väkivallalla. Osa heistä syrjäytyi, heitä kasaantui Helsinkiin. Aika monella oli teräaseita, toisaalta saattoi olla sattumaa, kuka jostain ryyppyporukasta oli uhri ja kuka tekijä. Monet heistä ovat jo manan majoilla. Helsingissä tehokas ensihoito on myös pelastanut monia, Rautaheimo totesi.

Kolmantena vieraana nähtiin rikostoimittaja Pekka Lehtinen.

Lehtinen on toiminut rikostoimittajana yli kaksikymmentä vuotta. Pitkän uransa aikana hän on kirjoittanut useista Suomen uutishistorian tunnetuimmista rikoksista.

Yle Perjantain lähetyksessä Lehtinen kertoi, että mediassa toimittajia kiinnostaa aina se, mitä on tapahtunut ja miksi.

Sean Ricks kysyi Lehtiseltä, tunteeko hän koskaan pistoa sydämessään murhalööpeistä, murhien raakuudella retostelusta.

– Me etsimme motiivia ja motiivi voi kertoa jotakin sellaista, miten tai miksi jokin on yhteiskunnassa väärin. Esimerkiksi Vilja Eerikan tapauksesta paljastui yhteiskunnasta suuria ongelmia. Näin murhan motiivin kertominen voi kertoa jotakin tärkeää., Lehtinen totesi.

“Hän on tuomionsa kärsinyt”

Yle Perjantain tuottaja Pasi Toivonen kertoo, että vieraat lähetykseen valittiin tarkan harkinnan mukaan.

– Haimme lähetyksessä vastausta kysymykseen, miksi murhat kiehtovat ihmisiä niin suuresti. Se on täysin validi kysymys. Me katsomme murhia televisiosta ja luemme kirjoja murhaajista. Sitten kysymykseen tulevat todellisen elämän murhat, jotka ovat kauhistuttavia asioita. Tässä suhteessa Bergenström oli lähetyksen kannalta ainutlaatuinen persoona.

Tuottaja tuo esiin myös oikeusjärjestelmän. Suomessa ihminen on vapaa ja oikeuden mukaan sovittanut tekonsa sen jälkeen, kun on tuomionsa kärsinyt.

– Hänhän on tuomionsa kärskinyt. Ymmärrän kyllä hyvin, että joistain voi tuntua, että hänellä ei ole puheoikeutta. Journalisteina me emme silti voi ajatella, että tämä ihminen ei saa puhua.

Perjantai: Mikä murhassa kiehtoo? Vieraina Åmselen kolmoismurhaaja Nikita Fouganthine, Helsingin murharyhmän legendaarinen tutkinnanjohtaja Juha Rautaheimo ja rikostoimittaja Pekka Lehtinen. Perjantai-dokkari: Piia ei koskaan palannut.

Katso koko lähetys täältä.

Lue lisää:

“Tulkaa riviin, ammun teidät kaikki” – Seppälän viisihenkinen perhe pelastui täpärästi Kotkan kolmoismurhaajalta – Voiko tekoa koskaan antaa anteeksi?

Elävä arkisto: Kolmoismurhan tekijä Juha Valjakkala saadaan kiinni (1.12.2006)

Argentiinan laivasto on ilmoittanut paikantaneensa vuosi sitten kadonneen San Juan-sukellusveneen. Alus katosi 44 hengen miehistöineen vuoden 2017 marraskuussa. Alus löydettiin Patagonian edustalta Valdesin niemimaan vesistä.

Sukellusveneen löysi etsintöihin osallistuneen yhdysvaltalaisen Ocean Infinity-aluksen kauko-ohjattava etsintäalus.

Merisotilaiden omaiset pitivät muistotilaisuuden katoamisen vuosipäivänä 15:s marraskuuta.

Merivoimat jatkoi omiensa etsintöjä

San Juan oli palaamassa tukikohtaansa Argentiinan Mar del Platassa, kun yhteys siihen katkesi.

Katoaminen käynnisti laajan kansainvälisen pelastusoperaation. Etsintöihin osallistui aluksia 18 maasta. Argentiinan valtio on keskeyttänyt etsinnät, mutta Argentiinan merivoimat jatkoi vesien tutkimusta yhdysvaltalaisten avulla.

San Juan on saksalaisvalmisteinen TR-1700-luokan sukellusvene. Aluksen kapteeni oli katoamispäivänä ilmoittanut oikosulusta sähköjärjestelmässä, mutta raportoinut myöhemmin ongelman olevan hallinnassa.

Muutamia tunteja myöhemmin aluksen viimeisellä havaintopaikalla kuultiin kova räjähdys.

Kauppakeskus Redin avajaisia vietettiin Helsingin Kalasatamassa vain kaksi kuukautta sitten. Silti osa yrittäjistä pitää kauppakeskuksen tilannetta jo nyt hyvin synkkänä.

Etenkin ne, joilla ei ole vahvaa brändiä takanaan, tuntuvat olevan pulassa.

– Onhan tämä ollut aika katastrofi, toteaa Sesonkipuodin myymälävastaava Mikaela Sundholm.

Sesonkipuoti sijaitsee Redin K1-kerroksessa. Se myy muun muassa ruokaa ja kotimaisia pientuottajien ja -tilojen tuotteita. Puoti on Sundholmin siskon.

– On ollut niin paljon hiljaisia hetkiä, että kaupantekoa ei ole ollut eikä ole tullut tarpeeksi rahaa, jotta pystyisi maksamaan työntekijöille palkkoja, Sundholm kuvaa.

Hänen mukaansa konkurssi on edessä, jos tilanne ei parane.

– Viisi kauppakeskuksen yritystä on jo tehnyt konkurssin. Lisäksi yhden kauneushoitolan piti tulla, mutta se perui tulonsa.

Ruohonjuuren myymäläpäällikkö Riina Wulff kertoo kaupan lähteneen käyntiin "yllättävän hyvin". Etenkin, kun sen suhteuttaa asiakasmääriin.

Wulffin mukaan odotukset eivät kuitenkaan ole täyttyneet.

– Meille luvattiin, että asiakkaita olisi todella paljon.

Sundholm ja Wulff molemmat sanovat, että etenkin arkipäivät ovat ongelmallisia. Sundholmin mukaan näyttäisi jopa siltä, että kävijämäärä vähenee jatkuvasti. Viikonloppuisin väkeä on vielä riittänyt.

Ruohonjuuri on tunnettu brändi, ja Wulff näkee, että heidän tilanteensa ei sen takia ole pahimmasta päästä.

"Kun rakennetaan uutta, odotukset ovat aikamoisia arvauksia"

Kaikki Redin yrittäjät eivät ole luopuneet toivosta. Instrumentariumin yrittäjä Antti-Jussi Lankinen uskoo, että Redin kävijämäärät vielä nousevat.

– Myönnän, että olisin toivonut räväkämpää alkua, mutta usko projektiin ei ole loppunut.

K-Supermarketin kauppias Ilari Tikkala on tyytyväinen kuluneisiin kuukausiin.

– Aina kun rakennetaan uutta, odotukset ovat aikamoisia arvauksia. Kaikki huomioon nähden olemme tyytyväisiä tähän syksyyn, Tikkala kertoo.

Hänen mukaansa asiakasvirrat ovat tasaisia, mutta kehittyvät koko ajan.

Yle tavoitti työmatkalla olleen Redin asiakkuusjohtajan Pia Svenskin torstaina.Svenskin mukaan heillä ei ole vuokranantajana tietoa yritysten toimenpiteistä suuntaan tai toiseen.

Syyskuussa kauppakeskuksessa vieraili 350 000 ihmistä. Redi avattiin 20. syyskuuta. Osa yrittäjistä kuitenkin kertoo, että asiakasvirta tyrehtyi melko nopeasti avajaisten jälkeen.

Suomalaiset ovat tottuneet Prismoihin ja Cittareihin

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pekka Mattila on ihmetellyt kauppakeskusten kiivasta rakentamistahtia. Mattilan mukaan on selvää, etteivät eurot riitä jokaiselle.

Redissä hän näkee kuitenkin kaksi erityisongelmaa.

Alueella asuvat ja työskentelevät ihmiset eivät ole vielä oppineet käyttämään uuden kauppakeskuksen palveluita. Redi ei ole tullut osaksi heidän arkirutiinejaan.

Tämän lisäksi ihmisillä ei ole syitä käydä siellä tarpeeksi usein. Harva tekee vaateostoksia useamman kerran viikossa.

– Yleensä päivittäistavarakauppa on se vanha ja paras käytäntö, jolla taataan, että kävijävirtaa riittää ja on syitä tulla uudelleen ja uudelleen, Mattila sanoo.

Ruokakauppoja Redissä kyllä on, mutta Mattilan mukaan se ei vielä riitä: tarvitaan hypermarketteja, joista ihminen kokee saavansa arkeensa kaiken tarpeellisen. Etenkin lapsiperheille tämä on tärkeää.

Toisin sanoen suomalaiset haluvat tehdä ostoksensa Prismoissa ja Cittareissa.

– Meidät on totutettu valtaviin neliömääriin.

Hän kertoo matkustavansa paljon Aasiassa, jossa kauppakeskukset ovat nimenomaan Redin kaltaisia, paljon pieniä erikoismyymälöitä sisältäviä.

– Suomessa tämä logiikka ei ole vallitseva. Täällä täytyy olla yksi tai usein kaksi kilpailevaa hypermarkettia, ja Redi poikkeaa nyt siitä kaavasta.

Miten käy Triplan?

Helsingin Pasilaan rakennetaan parhaillaan Tripla-nimen saanutta kauppakeskusta. Välimatkaa Kalasatamaan on vain muutama kilometri.

Mattilan mukaan myös Triplassa on riskinsä. Tosin sen sijainti on hyvin erilainen Rediin verrattuna.

– Pasila on perinteisesti raideliikenteen solmukohta ja asema on isossa roolissa lähiliikenteessä. Kuinka hyvin onnistutaan vakuuttamaan ihmiset siitä, että [Triplassa] on helppo pysähtyä sekä hoitaa asiansa ja jatkaa matkaa vasta seuraavalla junalla? Mattila kysyy.

Tämä on nimenomaan Triplan haaste. Ylipäätään Mattila peräänkuuluttaa konseptin perään – se on hänen mukaansa Redissä hukassa.

– Tällä hetkellä kaikki ovat oppineet, ettei sinne löydä sisään eikä ulos, ja sitten, että siellä ei ole isoja päivittäistavarakaupan liikkeitä.

Rediä on kritisoitu ankarasti siitä, että kauppakeskus on hyvin sokkeloinen ja varsinkin alkuvaiheessa riittävät opasteet puuttuivat.

Mutta tätä oli ilmeisesti haettukin.

Redin pääarkkitehti Pekka Helin kertoi Talouselämän haastattelussa, että kauppakeskuksessa oli haluttu ottaa vaikutusta vanhoista italialaisista kaupungeista, kuten Venetsiasta ja Sienasta.

Mattila ei tätä ymmärrä. Hänen mukaansa ihmiset eivät halua tuntea oloaan hölmöksi.

– En ole koskaan kuullut ihmisestä, joka tulisi kauppakeskukseen kulkeakseen keskiaikaisen kaupungin sokkeloissa ja eksyisi sinne.

Onko Redillä vielä tulevaisuutta? Kyllä, Mattila uskoo kaikesta huolimatta. Kalasataman alue kasvaa ja kehittyy jatkuvasti.

– Sijainti on loistava. Nyt vain pitäisi miettiä käytännönläheisimmin, miten pelissä voi voittaa, Mattila toteaa.

Lue myös:

Helsingin uusi kauppakeskusjätti Redi saa kovaa kritiikkiä kaupunkilaisilta – "Todella sekava ja sokkeloinen, vaikea löytää mitään" (24.9.2018)

200 liikettä, 12 miljoonaa asiakasta – apulaisprofessoria huolettaa, miten Helsingin kivijalkaliikkeiden käy, kun kaupungissa on taas yksi kauppakeskus lisää (20.9.2018)

Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi (20.9.2018)

Redi tuli kalliiksi – sen rakentaja SRV joutui antamaan tulosvaroituksen (14.9.2018)

Tunnelma vihreiden puoluevaltuuskunnassa Helsingissä vaikutti helpottuneelta, kun ilmeitä vertaaloka-marraskuun kriisitunnelmiin, ja sen myöntävät vihreiden tuore "vaalipuheenjohtaja" eli kesän puoluekokoukseen asti vihreitä johtava Pekka Haavisto sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonenkin.

Kaksi viikkoa sitten valittiin edeltäjälle puheenjohtajalle Touko Aallolle jatkaja.

– On valoisampi tunnelma. Epävarmuus, milloin (puheenjohtaja) palaa, vai palaako, ilman muuta keskeneräisyys vaikutti mielialaan. Nyt myös asiasisällöt saavat enemmän tilaa, kuvaili Mikkonen.

Syksyllä ehdokashankinta takkusi joissain vaalipiireissä, mutta on nyt elpynyt, lisää Haavisto.

– On ollut vaikeaa lähestyä ehdokkaita tilanteessa, jossa puheenjohtaja on ollut sairauslomalla. Itsellä on mennyt pari viikkoa paljon siihen, että vaalipiirit ovat olleet yhteydessä, voinko olla yhteydessä eri henkilöihin, joita haluttaisiin listoille, Haavisto sanoo.

Kolmossija vaaleissa – keinona koulutusmiljardi

Kannatusmittauksissa suosiotaan menettäneiden vihreiden tavoite on yhä olla huhtikuun eduskuntavaaleissa kolmas.

Perjantaina Helsingin Sanomien mittauksessa vihreiden kannatus nousi nykäyksen 12,5 prosenttiin, mutta ero kolmanteen eli keskustaan oli silti kolmisen prosenttiyksikköä. Ylen mittauksessa pari viikkoa aikaisemmin vihreiden lasku taas jatkui.

– Joko me mennään ylöspäin, tai joku muu tulee alaspäin. Toivottavasti mennään ylöspäin. Nyt on liian aikaista sanoa viimeisistä gallupeista, onko pysyvästi saatu pohja vastaan ja lähdetty ylöspäin, Haavisto luonnehti toimittajille.

Vihreiden kevään vaaliaseena on ilmaston lisäksi sen oppositiossa vahvasti esiin tuoma arvostelu nykyhallituksen koulutusleikkauksia kohtaan.

–Suomalaisten luottamus ja usko koulutukseen on palautettava. Pelkkä koulutusleikkausten peruminen ei riitä. Tarvitaan enemmän kunnianhimoa. Tarvitaan koulutuksen kunnianpalautus, Haavisto linjasi.

Isoimman oppositiopuolueen SDP:n vaalisloganina on ollut vappusatanen, vihreät puhuvat koulutusmiljardista, jolla paikattaisiin esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajapulaa.

– Noin 900 miljoonan leikkaukset koulutuksesta, ja karkeasti: yhteensä miljardi koulutukselta puuttuu. On selvä, että jos pääsemme budjettineuvotteluihin, ja olemme muutakin kuin oppositiovoima, koulutus tulee olemaan meille vahva prioriteetti, Haavisto sanoo.

– Ja jos ei miljardia heti kerralla saada, ainakin vahvasti koulutukseen panostaminen niin, että vajaus saadaan kurottua umpeen, ja satsattua huomattavasti nykyistä enemmän Mikkonen tasoitteli.

Väestö kasvuun, mutta ei Tinder- tai rakkaustalkoilla

Suomen karu väestöennuste sekä matala syntyvyys puhuttaa, mutta Haaviston mukaan "ollaan vaarallisilla vesillä", kun politiikot alkavat neuvoa kansalaisia lisääntymisessä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ärsytti toissa kesänä kannustamalla suomalaisia synnytystalkoisiin.

– On ehdotettu monenlaisia talkoita. En ehdota Tinder-talkoita, en ihastumistalkoita enkä rakkaustalkoita. On kysymys ihmisten kaikkein henkilökohtaisimmista asioista, joista yhteiskunta ei onneksi tee päätöksiä, Haavisto sanoi.

Kuten lähes kaikki puolueet, vihreät liputtavat perhevapaauudistusta.

–Tarvitsemme lapsiystävällisemmän Suomen, jossa vanhemmuutta harkitsevat kokevat, että heidän elämäänsä ja monenlaista vanhemmuuttaan tuetaan.

– Ja Suomen, jossa ilmastoahdistus on muuttunut ilmastoteoiksi, ja jossa vanhemmat voivat ajatella, että tämä planeetta siirtyy elinkelpoisena vielä seuraavillekin sukupolville.

Mykkäsen kanssa samaa mieltä työperäisestä maahanmuutosta

Työperäistä maahanmuuttoa on tarjottu yhdeksi ratkaisuksi väestökadosta kärsivään Suomeen. Tänään sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vaati Helsingin Sanomissa viranomaisilta, kuten Migriltä, vauhtia maahanmuuttajien työlupien kuntoon saamiseen. Pahimmillaan työlupien saamiseen menee jopa vuosi.

Haavisto on samoilla linjoilla.

– Olen samaa mieltä Mykkäsen kanssa. Sekä maahanmuuttajataustaiset yrittäjät että työnhakijat kaikki todistavat ongelmista byrokratian kanssa.

Saman pitäisi päteä Haaviston mukaan myös turvapaikanhakijoina tänne tulleisiin. Nyt turvapaikkaa hakenut henkilö, "siiloutuu" turvapaikanhakijaksi, koska ei alun perin tullut maahan työn takia.

–Turvapaikanhakija joka on saanut täällä elämänsä järjestykseen – hänellä saattaa olla työtä tai osaamista tarjolla, jota Suomi tarvitsee, niin siilon vaihtaminen on nyt lähes mahdotonta. Meidän pitäisi olla joustavampia.

– Katseet kääntyvät Migriin, jotta prosessit vietyä nopeammin läpi.

SDP:n pääministeriehdokas Antti Rinne suomi porvarihallituksen toimia puoluevaltuuston kokouksessa Hämeenlinnassa. Rinne lyttäsi puheessaan muun muassa Sipilän hallituksen toimet koulutuksen leikkauksista ja lomarahaleikkauksen.

– Tällä vaalikaudella on nähty karulla tavalla, että keskustalla ja kokoomuksella on erilaiset kannustimet eri ihmisille: hyvätuloisille se on veronkevennys. Opiskelijoille, työttömille ja lapsiperheille se on leikkaus, Rinne sanoi.

Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen tähtäävän Rinteen puhe sisälsi runsaita moitteita nykyhallitukselle, mutta hän ei maininnut puheessaan yhtään konkreettista tapaa, mistä varat SDP:n haluamiin muutoksiin saataisiin.

Rinne lupaili puheessaan muun muassa panostuksia tieteen alalle. Hän lupasi vahvistaa perustutkimusta, lisäpanostuksia soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tutkijoille mahdollisuuksia keskittyä työhönsä vähentämällä turhaa byrokratiaa.

Koulutukseen kohdistuneita hallituksen leikkauksia Rinne näpäytti koulutuksen kunnianpalauttamisella. Rinteen mukaan vastaus koulutuksen pelastamiseen on osaamispolun uudelleen luominen. Osaamispolku 2030 tarkoittaisi esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämistä toiselle asteelle ja jatkuvan oppimisen uudistamista.

SDP:n kannatus nousi Ylen toiseksi tuoreimmassa kannatusmittauksessa peräti 2,3 prosenttiyksikköä. Marraskuussa julkaistussa tuoreimmassa Ylen mittauksessa SDP:n kannatus kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä.

Korjaus 18.11. klo 8.45: SDP:n kannatus kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä Ylen toiseksi tuoreimmassa kannatusmittauksessa, ei tuoreimmassa kuten jutussa aiemmin luki.

Lue lisää:

Rinne tyytyväinen SDP:n kannatushyppäykseen: "Ihmiset alkavat nähdä, että tuossa on joukkue, jolla on visio 2030-luvulle"

SDP julkisti budjettivaihtoehtonsa – Parempi koulutus vahvistaa työllisyyttä

Antti Rinne ensi viikon äänestyksestä: "Mikään tämän hallituksen tempuista ei enää yllätä"

Rinne tyytyväinen SDP:n kannatushyppäykseen: "Ihmiset alkavat nähdä, että tuossa on joukkue, jolla on visio 2030-luvulle"

Kolme vuotta sitten Donna Zuckerberg julkaisi päätoimittamassaan, antiikin tutkimukseen erikoistuneessa Eidalon-verkkolehdessä artikkelin stoalaisuudesta.

Se sai käsittämättömän suosion. Itsehillintää ja rationaalisuutta korostaneesta antiikin filosofian suuntauksesta kirjoitettua juttua jaettiin yli 10 000 kertaa. Suuri osa liikenteestä tuli Redditistä. Zuckerberg seurasi perässä. Hän lähti selvittämään, millaista keskustelua stoalaisuudesta netissä käydään – ja kauhistui.

Kahden vuoden ajan Zuckerberg seurasi sivustoja ja keskusteluketjuja, jotka aluksi keskittyivät naisvihaan, etenivät sitten antisemitismiin ja päätyivät julistamaan valkoista ylivaltaa. Viha tuli vastaan etsimättä.

Monissa keskusteluissa perusteina tälle agendalle käytettiin stolaisuuden ihanteita, hän kertoo nyt Svenska Ylen haastattelussa.

– Monet ajattelevat, että kaikki valkoisen ylivallan kannattajat ovat vihaisia. Eivät he kuitenkaan koe olevansa vihaisia, vaan äärimmäisen rationaalisia. Heidän mielestään naiset, rodullistetut ihmiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat niitä, jotka ovat tolaltaan ja käyttäytyvät järjettömästi.

Se, että äärioikeisto on valjastanut antiikin klassikot ideologiansa aseeksi, on Zuckerbergin mielestä vaarallista.

– Stoalaisuudessa rationaalisuus on avain moraaliseen ylivoimaan. Kun äärioikeisto perustelee vihansa stoalaisuudella, he samalla julistautuvat moraalisesti muita paremmiksi.

Klassikkopullasta poimitaan rusinat

Stoalaisuuden lisäksi naisvihaa ja nationalismia uhkuvat yhteisöt käyttävät Zuckerbergin mukaan muitakin antiikin maailman kirjailijoita, taruja ja filosofioita sen mukaan kuin tarpeelliseksi katsovat.

– Siellä poimitaan paljon rusinoita pullasta. Otetaan joltain antiikin hahmolta joku sopiva lainaus, ja todetaan, että tämä osoittaa, miksi valkoisten miesten kuuluukin päättää kaikesta.

Alt-right -yhteisö tuskin on tosissaan kiinnostunut opetusohjelmista. Se on retorinen asento, joka otetaan, koska sen turvin voidaan liittoutua etabloituneempien konservatiivien kanssa. Donna Zuckerberg

Viimeisimpänä klassikkotrendinä Zuckerberg on havainnut keskusteluissa spartalaisuuteen vetoamisen.

– Spartalaisuudesta on helppo poimia perusteluja sotilasvallan ihailulle, nationalismille ja etnisen puhtauden ylistämiselle. Spartaan viitataan usein esimerkiksi keskusteluissa, joissa patistellaan valkoisia lisääntymään valkoisten kanssa, jotta rodun puhtaus säilyy.

Klassikkojen väärinkäyttöä ohjaa Zuckerbergin mukaan ajatus länsimaisen kulttuurin ylivertaisuudesta.

– Antiikin Roomasta ja Kreikasta kumpuava länsimainen sivistys on näille keskustelijoille synonyymi valkoiselle kulttuurille. Sitä ylistämällä he voivat oikeuttaa valkoisen miehen ylivaltaa.

Yksi ongelma antiikin ajattelijoiden siteeraamisessa on Donna Zuckerbergin mielestä se, että niitä siteerataan ihan miten sattuu. Nyanssit sivuutetaan systemaattisesti, ja usein viittaukset sisältävät virheitä.

Niistä voi huomauttaa, ja niihin voi puuttua, mutta Zuckerbergin mielestä se ei yleensä johda mihinkään.

– Voi tietysti mennä keskusteluun sanomaan, että itse asiassa Marcus Aurelius ei sanonut noin, vaan näin, mutta ei sitä edes uskota. Ei ainakaan, jos oikaisun tekevä akateemikko on esimerkiksi nainen tai juutalainen.

Väärin siteeraaminen ei edes ole ongelman ydin, vihan lietsonta on. Siksi akateemista niuhottamista mielekkäämpää Zuckerbergin mukaan on tarkastella, mitä äärioikeisto antiikkiviittauksillaan väittää, ja vastata heidän varsinaiseen viestiinsä.

– He eivät sitä paitsi ole väitteissään täysin väärässä. Todella monissa antiikin teksteissä on todella paljon todella häiritsevää sisältöä, kuten naisvihaa ja raiskausten hyväksymistä. Ei se silti sitä tarkoita, että meidän pitäisi hyväksyä ne arvoiksemme.

Humanistisen opetuksen sisältö kuohuttaa kampuksilla

Yhdysvaltojen yliopistokampuksilla on käyty viime aikoina lähes mellakoiksi yltyneitä kiistoja siitä miten, jos mitenkään, antiikin Kreikan ja Rooman filosofiaa ja kirjallisuutta pitäisi opettaa.

Jotkut opiskelijat ovat vaatineet esimerkiksi naisvihaa sisältävien kirjoitusten poistamista opetusohjelmista.

Oikeisto on syyttänyt näiden vaatimusten esittäjiä siitä, että antiikin klassikoiden ja sitä myötä länsimaisen sivistyksen perusteiden opetus yritetään tuhota täysin. He ovat käyneet netissä taisteluun Aristoteleen puolesta.

Donna Zuckerberg ei oikein usko, että etenkään internetin alalaidalla vihaa lietsovien joukko olisi aidosti huolissaan korkeimmasta opetuksesta.

– Alt-right -yhteisö tuskin on tosissaan kiinnostunut opetusohjelmista. Se on retorinen asento, joka otetaan, koska sen turvin voidaan liittoutua etabloituneempien konservatiivien kanssa. Siinä joukossa on ihmisiä, jotka oikeasti välittävät tästä asiasta.

Zuckerbergin mielestä kampuksilla käytävässä kulttuurisodassa molemmat osapuolet oikeastaan tekevät saman, väärän tulkinnan antiikin teksteistä.

– Sekä opiskelijamielenosoittajat että äärioikeiston nettikirjoittelijat olettavat, että antiikin kirjailijoiden ja filosofien opiskelu ylläpitää ja pönkittää valkoista ylivaltaa. Äärioikeistolle se sopii hyvin, protestoijille se taas on jotain, mitä vastaan taistella. Tämä oletus on se, johon pitäisi pureutua.

En menisi väittämään, että äärioikeiston alt-right -liikkeeltä on puhti loppumassa, mutta se rakoilee sisäisesti. Donna Zuckerberg

Roisista sisällöstä on syytäkin varoittaa

Klassikkojen opetuksesta käytävässä retorisessa kamppailussa sotketaan Zuckerbergin mielestä ihan tahallaan puurot ja vellit.

Esimerkiksi opiskelijoita, jotka haluavat häiritsevää aineistoa sisältäviin teksteihin varoituksen, trigger warningin, on syytetty sensuurista.

– Ei termejä sekoiteta vahingossa. Tätä tekevät erityisesti valtavirran oikeistointellektuellit, jotka haluavat tietoisesti sumentaa käsitteitä. Se tukee heidän agendaansa.

Sisältövaroitus on aivan eri asia, kuin opetusohjelman karsiminen.

– Sellainen vaatimus kertoo, että nämä opiskelijat suhtautuvat teksteihin kriittisesti, ja haluavat pohtia tosissaan, miksi on tärkeä lukea niitä, ja miettiä, mitä päätelmiä luetusta tehdään.

Zuckerberg huomauttaa, että säikäyttely ei tiettävästi koskaan ole auttanut ketään oppimaan.

– On vain järkevää pyytää opettajaa sanomaan esimerkiksi, että tässä näytelmässä on todella raaka raiskauskuvaus. Silloin siihen on varautunut, ja luettuun voi perehtyä valmistautuneena.

Antiikintutkijaa huolestuttaa se, miten hänen alansa käy, ja mikä on klassisten teosten kohtalo, jos ne leimaantuvat äärioikeiston omaisuudeksi. Ikäviä esimerkkejä historiasta on helppo löytää.

– Tiedetään, että esimerkiksi Hitleriä ja natseja kiinnosti todella paljon antiikin Kreikka. Toisen maailmansodan jälkeen Saksassa kiinnostus antiikkia kohtaan nähtiin herkästi asiana, joka viittasi fasismisympatiaan.

Zuckerberg huomauttaa, että antiikin Rooman ja Kreikan teokset ovat vaikuttaneet ihmisten ajatteluun kautta aikojen. Yhdysvallat valtiona rakennettiin antiikin käsitysten pohjalle ja antiikin kirjallisuuteen nojaa tietoisesti suuri osa länsimaisesta kirjallisuudesta. Antiikin tutkimus on tärkeää, jotta ymmärrämme, ketä olemme nyt.

– Pitää julkisesti vastustaa sitä, että valkoisen ylivallan kannattajat omivat klassikot asiansa ajamiseen. Tässä voi muuten käydä niin, että 10 tai 20 vuoden kuluttua antiikin teokset liittyvät ihmisten mielissä automaattisesti äärioikeiston agendaan.

"Älyllinen perusta pitää kyseenalaistaa"

Mitä sitten voi tai kannattaa tehdä, jos on huolissaan naisvihan, rasismin ja äärinationalismin leviämisestä netissä – esimerkiksi sellaisissa palveluissa kuin Zuckerbergin veljen Mark Zuckerbegin perustama Facebook?

Donna Zuckerbergin mielestä yksi relevantti keino on vaientaminen. Keskeisimmiltä vihanlietsojilta voi viedä alustan alta.

– Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että nämä yhteisöt ovat kasvaneet ja vahvistuneet nopeasti mittasuhteisiin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Kun keskeinen peluri estetään vaikka Twitteristä, niin hän saattaa tietysti siirtyä [äärioikeiston suosimaan sosiaaliseen mediaan] Gabiin, mutta on sekin parempi. Ei tilin sulkeminen tietenkään saa heitä lopettamaan vihan levittämistä.

Kun vihanlietsojien kirjoja on lakattu myymästä Amazonissa, tai heidän YouTube -toimintaansa tai muita somekanaviaan on suljettu tai rajoitettu, tulee toiminnasta vaikeampaa.

– Kun seuraajia on vähemmän, on taloudellisesti hankalampaa tuottaa uutta sisältöä. Tietenkin on aina todella tärkeää pohtia aina tarkkaan, ennen kuin joku estetään. Se on iso valinta, eikä sitä pidä tehdä kevyin perustein.

Vihanlietsonta voi laantua myös yhteisön sisäisten kiistojen seurauksena, arvelee Zuckerberg.

– En menisi väittämään, että äärioikeiston alt-right -liikkeeltä on puhti loppumassa, mutta se rakoilee sisäisesti. Keskusteluissa näkyy, että hyvin keskeisistäkin kysymyksistä ollaan eri mieltä.

Yksi tärkeä keino vihaa vastaan on myös tutkimus, ja tutkitun tiedon popularisointi. Siihen ajatukseen perustuu myös Donna Zuckerbergin tuore teos Not All Dead White Men: Classics and Misogyny in the Digital Age.

Perinteisen akateemiseksi tutkimuksen mittareilla se on varsin yleistajuinen ja poliittinen.

– Suurin vaara, joka liittyy äärioikeiston harjoittamaan klassikoiden väärinkäyttöön ja intellektuaaliseen validointiin on se, että he voimaantuvat, ja tuntevat ylemmyyttä kulttuurisodassa. Heidän menetelmiensä kritisointi ja näkyväksi tekeminen voi auttaa osoittamaan, ettei heidän älyllinen perustansa ole niin vahva kuin he antavat ymmärtää.

Artikkeli perustuu Svenska Ylen toimittajan Ylva Pereran Zuckerbergin kanssa Skypellä tekemään haastatteluun. Pereran jutun voit lukea tästä linkistä.

Pohjoiskarjalaisen autopurkaamon aaltopeltisestä aidasta löytyy pala katutaidehistoriaa: Joensuun vanhin säilynyt graffiti eli piissi on päivätty vuoteen 1994.

MEAS-graffititaiteilijan krominen piissi on aikansa näköinen: kaksivärinen, simppeli ja siksi niin toimiva. Ero tähän päivään on se, että nykyään käytetään paljon enemmän värejä, sanoo pohjoiskarjalainen graffitimaalaaja. Kutsutaan häntä vaikka nimellä Erik.

– Maalit ovat kehittyneet 1990-luvulta hurjasti, ja Suomessa on nyt hyvä valikoima maalikaupoissa. Nykyään käytetään saman värin eri sävyjä, jolloin tuloksesta saadaan liukuvia ja smootheja. Se vaatii enemmän rahaa kuin kaksivärinen piissi, sanoo Erik.

Suomessa eletään nyt laillisen katutaiteen kulta-aikaa: esimerkiksi Joensuu ja sen 75 000 asukasta saivat tänä syksynä kaksi uutta muraalia, koko seinän kokoista maalausta, katukuvaansa piristämään. Laillisia maalausseiniä nousee pienemmillekin paikkakunnille ja graffitityöpajoista on tullut luonnollinen osa nuorisotyötä.

Samaan aikaan luvattomien graffitien ja tägien maalaaminen jatkuu junavarikoilla ja betoniseinillä. Erikin mukaan graffitikulttuuri elää ja voi hyvin ainakin Etelä-Suomessa. Graffitiskene on toipunut 2000-luvun alun nollatoleranssista: Stop Töhryille -kampanjan aikana Helsingin kaupunki käytti suuria summia graffitien pikaiseen poistamiseen katukuvasta (Radio Helsinki).

Erik on seurannut skeneä parikymmentä vuotta ja saman ajan hän on maalannut itse ympäri Suomea. Omien sanojensa mukaan "yli tuhat graffitia plus tägit, tarrat ja liisteröinnit".

Suomessa tehdään nyt korkeatasoisempia graffiteja kuin koskaan aiemmin – ja taso nousee Erikin mukaan koko ajan. Siitä on kiittäminen laillisia graffitiseiniä ja ilmapiiriä, joka hyväksyy katutaiteen.

Tänä päivänä tyylien kirjo on suuri.

– Vielä 10 vuotta sitten eri puolilla Suomea oli oma tyylinsä: Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä ja Itä-Suomessa tehtiin selkeästi omaa juttua, mutta nykyään ne ovat sekoittuneet netin takia, sanoo Erik.

Pohjoismaiden graffitialueista väitöskirjaa tekevän Kai Ylisen mukaan graffititaide on muuttunut abstraktimmaksi ja se imee vaikutteita ympäröivästä taidemaailmasta.

– Graffiti ei ole niin selkeästi enää nimi seinässä, vaan mukana on syvempää muotokieltä, sanoo Ylinen Jyväskylän yliopistosta.

Erikin mukaan Suomessa piirit ovat loppujen lopuksi aika pienet, ja kaikki maalaajat ovat linkittyneitä toisiinsa ainakin jonkun tutun kautta. Suomalaiset tekijät käyvät ahkerasti myös ulkomailla maalaamassa.

VR käy loputonta taistelua graffiteja vastaan

Poliisin tilastoissa luvattomat graffitit luokitellaan vahingonteoiksi. Niiden määrä on määrä on pysynyt melko tasaisena viime vuodet, noin tuhat tapausta vuosittain. Helsingin graffitiryhmä on aika päiviä sitten lakkautettu ja vahingontekojen tutkinta on hajautettu pitkin poliisilaitosta. Poliisilla ei tunnu olevan kattavaa kuvaa koko Suomen graffititilanteesta.

Suomessa kiivainta graffitien vastaista taistelua käyvä taho on varmasti VR. Junat ovat aina olleet ja ovat edelleen sellaisten graffitimaalaajien suosiossa, jotka hakevat taiteellaan huomiota ja adrenaliinia.

Siitäkin huolimatta, että henkilöjunan kylkeen maalatun graffitin näkyvyys jää pariinkymmeneen minuuttiin matkalla Riihimäeltä hyvällä tuurilla Pasilaan asti, kunnes henkilöjuna otetaan pois liikenteestä ja viedään suoraan puhdistettavaksi. VR haluaa antaa graffiteille niin vähän huomiota kuin mahdollista.

VR Groupin turvallisuuspäällikkö Pekka Aholan mukaan lailliset graffitipaikat eivät ole vähentäneet junien maalaamista, vaikka kasvuakaan ei ole ollut. Vilkkaimpia paikkoja junien maalaamiseen ovat pääkaupunkiseutu, Lahti, Kouvola ja takavuosina myös Turku.

Erikin ja muiden graffitiskeneä seuraavien ihmisten tuntuma on, että junien maalaaminen olisi hienoisessa kasvussa. Varsinkin tavarajunissa samoja graffiteja voi nähdä melko pitkänkin aikaa, sillä niitä ei viedä saman tien puhdistukseen kuten henkilöjunille käy.

VR ei suostu kertomaan, kuinka paljon yhden henkilöjunan puhdistaminen maksaa, mutta Aholan mukaan VR käyttää vuosittain 500 000 euroa graffitien poistamiseen junista. Lisäksi puhdistusaineet ovat niin vahvoja, että joka kolmannen puhdistuksen jälkeen juna pitää maalata tai teipata uudestaan. Laskun maksavat junamatkustajat lippujen hinnoissa.

Joensuu-graffitin kulta-aika oli 2000-luvun alussa

Graffitiskene voi parhaiten Etelä-Suomessa, jossa on laillisia seiniä, maalikauppoja ja aktiivisia maalaajia. Helsingin Suvilahden lailliseen seinään ja Tampereen radanvarteen ilmestyy uusia teoksia lähes päivittäin. Tampereella on pari aktiivista porukkaa: osalla tekijöistä on visuaalista kunnianhimoa, kun taas toisten periaatteena on tehdä mahdollisimman paljon ja näkyvästi.

Pienemmillä paikkakunnilla on puolestaan hiljaisempaa.

Samaan aikaan kun Joensuu on saanut maalia seiniinsä useissa katutaidefestivaaleissa, luvattomien graffitien ja tägien tekeminen on hiipunut Pohjois-Karjalassa. Erikin mukaan enää harvoin tulee vastaan uusien nuorten tekijöiden teoksia.

Erikin mukaan Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa luvattomia graffiteja näkyi eniten 2000-luvun alussa: silloin jopa Joensuun keskustaan näkyville paikoille maalattiin graffiteja.

Niihin aikoihin ilmestyivät ensimmäiset maalaukset myös teollisuusalueella sijaitsevaan VR:n tyhjään huoltorakennukseen, joka ristittiin Galleriaksi. Varsinkin Ilosaarirockin aikaan sinne ilmestyi ulkopaikkakuntalaisten, graffitifoorumeilta ja -lehdistä tuttujen tekijöiden piissejä.

Galleria on sittemmin purettu, kun läheisen liikkeen veneitä sotkettiin. Näin kävi, vaikka vanhemmat graffitimaalaajat yrittivät sanoa nuoremmille tekijöille, että paikka pitää jättää siistiksi eikä lähitienoon rakennuksiin saisi maalata, etteivät naapurit suuttuisi.

Sittemmin moni Erikin maalaajatuttu on joko lopettanut tai muuttanut Etelä-Suomeen. Kun on perhe ja työ, ei halua enää riskeerata liikoja. Myös Erik maalaa graffiteja yhä harvemmin, koska haluaa elää ilman turhaa päänvaivaa – eli jättimäisiä korvauksia (HS).

Yksi graffititaiteilija pyrkii maksimaaliseen näkyvyyteen, toiselle tärkeämpää on ihmisten ilahduttaminen ja itsensä ilmaiseminen. Erikin filosofia graffitien maalaamisessa on se, että hän haluaa aiheuttaa taiteellaan mahdollisimman vähän harmaita hiuksia kenellekään. Siksi hän ei maalaa keskustan kauppojen seiniin tai tukota ravintolan vessaa täyteen tägejä.

– Tavoitteenani on, että ihminen ilahtuu, kun syrjäisessä tai yllättävässä paikassa tulee vastaan värikäs teos, sanoo Erik.

Graffitikulttuuri hiipuu, jos nuoret eivät innostu

Graffitiskene keski-ikäistyy: Ainakin Helsingissä aktiivisimpia tekijöitä ovat 30–45-vuotiaat miehet. Eli se sama porukka, joka toi graffitikulttuurin Suomeen 1980- ja 1990-luvuilla. Nyt monella heistä on perhe ja duuni.

Tuleeko uusia nuoria graffitiharrastajia, jotka vievät kulttuuria eteenpäin? Graffititaiteilija Jouni "Psyke" Väänänen tekee Keravan kaupungilla töitä sen eteen, että nuorilla olisi laillisia maalausseiniä ja työpajoja.

Väänäsen mukaan uusia graffitimaalaajia tulee koko ajan, mutta ei samaa tahtia kuin hypen ollessa kuumimmillaan.

– Nuorempien tekijöiden sukupolvet ovat pienempiä kuin ennen. Luulen, että jollain aikavälillä tämä hiipuu, kun nuoret eivät pidä graffitia enää coolina, sanoo Väänänen.

Väänäsen mukaan ristiriitaista on se, että tällä hetkellä Suomessa on parhaimmat mahdollisuudet ikinä graffitien maalaamiseen laillisesti, mutta samaan aikaan tekeminen hiipuu.

Niin siinä usein käy, kun vastakulttuurista tulee valtakulttuuria.

Suomessa kasvaa graffitimaalajien sukupolvi, joille graffiti on yhtä jännittävää ja väärin kuin punaisia päin käveleminen. Graffitiväitöskirjaa tekevä Kai Ylinen puhuu vanhemmista, jotka ovat kasvaneet hiphop-kulttuurin kanssa ja nyt laittavat lapsensa graffititunneille ja riimityöpajaan.

– Nykynuoret aloittavat graffitien teon hyvin erilaisesta lähtökohdasta kuin heidän vanhempiensa sukupolvi. Moni heistä ei haluakaan maalata luvattomasti, kun laillisiakin mahdollisuuksia on, pohtii Ylinen.

Ylinen havahtui kotikaupungissaan Jyväskylässä siihen, ettei ollut hetkeen nähnyt siistiä tägiä. Sopivassa paikassa ja hienosti vedettynä.

Tämän päivän graffitikulttuuria on se, että kaveriporukka menee koko päiväksi Suvilahden lailliselle seinälle mankan kanssa maalaamaan. Ajan kanssa, laadukkailla maaleilla ja ilman pelkoa kiinnijäämisestä. Ei ihme, että taiteellinen taso nousee kohisten.

Joensuussa uusia tekijöitä tulee välillä vastaan, mutta harvakseltaan. Silti Erik uskoo graffitiskenen vielä elpyvän Pohjois-Karjalassa.

– Lohikäärme uinuu hetken, ennen kuin se herää.

Lue lisää:

Yle Uutiset: 10 vuotta sitten graffiti oli vandaalien töhryä ja merkki turvattomuudesta – sitten siitä tuli taidetta, jota halutaan nyt kaikkialle

Se oli Ramy Essamin elämän hienoin hetki.

Sadattuhannet mielenosoittajat Tahririn aukiolla yhtyivät lauluun, kun hän esitti kappalettaan Irhal tammikuussa 2011. Se oli lähtökäsky Egyptiä rautaisin ottein 30 vuotta hallinneelle presidentti Hosni Mubarakille.

Arabikevään egyptiläisaktivistit tunsivat, että kaikki on mahdollista. Hetken aikaa olikin. Paine kasvoi, muutosta oli ilmassa, Mubarak erosi.

– Ihmisten voima oli uskomaton, me olimme kuin yksi käsi. Maassa, jossa ei ollut minkäänlaista vapautta, alettiin ensimmäistä kertaa käsittää, mitä vapaus tarkoittaa ja miltä se tuntuu.

Optimismi sai kuitenkin nopeasti pampusta. Valta vaihtui moneen kertaan, ja päätyi lopulta armeijalle. Mielenosoitukset tukahdutettiin väkivalloin. Myös kansannousun yhdeksi ikoniksi noussut Essam on kertonut kokemastaan kidutuksesta muun muassa CNN:llä. Häntä hakattiin kepeillä, hänen hiuksensa leikattiin ja häntä ammuttiin etälamauttimella.

Sekavien poliittisten käänteiden jälkeen Egyptin ihmisoikeustilanne on mahdollisesti jopa huonompi kuin ennen vallankumousta.

Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat maassa olevan jopa 60 000 poliittista vankia.

Ramy Essam tuli Helsinkiin vuoden 2014 lopussa työskentelemään Artists at Risk -projektin Safe Haven -turvaresidenssissä. Sen jälkeen hän on elänyt Suomen ja Ruotsin välillä.

Kotiin hän ei voi palata.

Jos hän palaisi, hänestä tulisi yksi poliittinen egyptiläisvanki lisää.

Helmikuussa näytösluontoisten presidentinvaalien alla Essam julkaisi kappaleen Balaha. Siinä kritisoidaan Egyptin hallintoa ja kuluneiden neljän vuoden politiikkaa.

Laulun sanat kirjoittanut runoilija Galal El-Behairy joutui vankilaan. Heinäkuussa hänet tuomittiin sotaoikeudessa sakkoihin ja kolmen vuoden vankeuteen armeijan pilkkaamisesta ja valeuutisten levittämisestä. Syynä oli El-Behairyn julkaisematon runokokoelma The Finest Women On Earth, jonka yksi runo Balaha on.

Balahaan liittyen El-Behairya odottavat vielä toiset syytteet siviilioikeudessa. Samaan oikeusjuttuun liittyen myös Essamista on annettu pidätysmääräys. Egyptissä hänet otettaisiin kiinni jo lentokentällä.

– Unelmani kotiinpaluusta on riistetty. Vielä ennen Balahan julkaisua puhuin siitä, että palaan. Enää se ei ole mahdollista, vaikka haaveilen siitä edelleen. Nyt kuitenkin olen täällä. Elämä on ollut aika hankalaa esimerkiksi siksi, että Egypti kieltäytyi myöntämästä minulle uutta passia.

Onneksi musiikkia voi onneksi tehdä missä tahansa. Vaikka Helsingissä, yhdessä Don Johnson Big Bandin kanssa.

Pelko hiljentää ihmiset

Joskus ihmisten välillä kaikki naksahtaa kohdalleen jo ensimmäisellä tapaamisella.

Sillä tavoin kävi Don Johnson Big Bandin nokkamiehelle Tommy Lindgrenille ja Ramy Essamille.

Miehet esiintyivät kesällä yhdessä sananvapausjärjestö PENin Ilmaisunvapausklubilla. Ystävyys sinetöitiin jo ensimmäisissä treeneissä. Kun he tapasivat ensimmäisen kerran, Lindgren tunsi Essamin historian, mutta ei tämän musiikkia.

– Meillä on samat arvot ja taustaa aktivismissa, joten ihmisyyden tasolla yhteys oli ilmeisen helppo löytää. Meillä klikkasi saman tien myös musiikillisesti. Tiesi heti, että tästä syntyy ystävyys ja hienoa musiikillista yhteistyötä, muistelee Lindgren.

Artistit miettivät ihan liikaa ennen kuin saavat suunsa auki tärkeistä asioista, ja sensuroivat itseään, etteivät ärsyttäisi ketään. Ramy Essam

Hyväntekeväisyyskeikan jälkeen Lindgren lähetti Essamille kaksi lähes valmista kappaletta kuunneltavaksi. Hän halusi rokkarin mukaan Don Johnson Big Bandin Physical Digital -albumille – yhtyeen ensimmäiselle levylle kuuden vuoden hiljaiselon jälkeen.

– Tajusin heti, että Ramylla on todella uniikki soundi, vahva ääni ja läsnäolo. Me työstettiin silloin kahta albumiamme, joista ensimmäinen oli jo pitkälle muotoutunut. Halusin tietää, innostuisiko Ramy tästä musiikista.

Ja innostuihan Essam.

– Rakastan hip hopia tosi paljon! Joskus räppään itsekin, mutta en voi kutsua itseäni räppäriksi, koska en kirjoita itse sanoituksia. Olen ennenkin tehnyt yhteistyötä räppäreiden kanssa, joten yhteistyö oli luontevaa.

Essam tuli elokuussa Kaapelitehtaalle bändin studiolle. Lähes saman tien äänitettiin arabiaksi ja englanniksi esitetty Silent City. Essam sävelsi kertosäkeen Lindgrenin tekemään kappaleeseen, ja laulun teemaa muokattiin Essamin ystävän Amgad El-Qahwagin kirjoittaman runon mukaiseksi.

Arabiankieliset sanat kuvaavat sitä, miten mädännäinen hallinto ja diktatuuri tappavat toivon ja vaientavat ihmiset – eikä ainoastaan Egyptissä.

– Runossa vaelletaan kaupungissa, jossa kaikki vaikenevat, vaikka näkevät asioiden olevan päin helvettiä. Ihmiset eivät valita, vaan hyväksyvät tilanteen, sillä he elävät pelossa. Heillä ei ole mahdollisuutta ilmaista itseään, Essam kuvailee.

Hänen on hyvin vaikea ymmärtää sitä, miksi myös ne ihmiset, joilla on vapaus sanoa, vaikenevat. Miksi Suomessa on niin hiljaista?

Kuollutta runoilijaa ei voi pidättää

Silent City on ainoa virallinen julkaisu, jonka Ramy Essam on tänä vuonna tehnyt. Musiikillisesti vuosi on ollut hänen elämänsä hiljaisin.

Valmiina olisi kokonainen masteroitu albumillinen omaa musiikkia, mutta sen julkaiseminen on luultavasti liian vaarallista. Ei Essamille itselleen, eikä levyllä soittaville suomalaismuusikoille, mutta sanoituksia tehneille egyptiläisrunoilijoille kyllä.

– On pakko ajatella heidän turvallisuuttaan, sillä on mahdollista, että ihmiset joutuvat vankilaan musiikkini takia. On etsittävä uusia kirjoittajia Egyptin ulkopuolelta. Ehkä pitää tehdä jotain yhtä aikaa huvittavaa ja surullista: pitää kääntyä kuolleiden runoilijoiden puoleen. Heitä ei enää voi pidättää.

Essamista on huikeaa, miten monet vainotut taiteilijat diktatuureissa ovat valmiita riskeeraamaan oman turvallisuutensa päästäkseen sanomaan sanottavansa.

Ehkä pitää kääntyä kuolleiden runoilijoiden puoleen. Heitä ei enää voi pidättää. Ramy Essam

Suomessa hän on tavannut hyvin vähän artisteja, jotka tarttuisivat hanakasti poliittisiin kysymyksiin tai yhteiskunnan epäkohtiin.

– Täällä voi sanoa mitä vain, mutta ihmiset eivät sano juuri mitään. Se on todella surullista, kun miettii, paljonko maailmassa on ihmisiä, jotka janoavat samanlaista vapautta.

Jos suomalainen yhteiskunta on jo niin täydellinen, että siitä ei keksi parantamisen varaa, voisivat taiteilijat etsiä aiheet kotimaan rajojen ulkopuolelta. He voisivat vaikka tukea ihmisten kamppailuja jollain toisella maailman kolkalla, Essam ehdottaa.

– Mielestäni artistit täällä miettivät ihan liikaa ennen kuin saavat suunsa auki tärkeistä asioista, ja usein sensuroivat itseään, etteivät ärsyttäisi ketään.

"On turhaa valittaa sensuurista maassa, jossa sitä ei ole"

Don Johnson Big Band on Essamille luonteva kumppani, sillä yhtye ei ole koskaan kursaillut vaikeiden kysymysten käsittelyä musiikissaan.

Tuoreella Physical Digital -albumilla käsitellään muun muassa sitä, millaista on elää maailmassa, jossa lähestyvään ekokatastrofiin liittyy toivo ja toivottomuus.

Tommy Lindgren vetää aiemmista esimerkeistä esiin muun muassa All Hope -kappaleen, jossa käsitellään kouluammuskeluja, ja yhtyeen alkuaikojen hitin Jah Jah Blow Jobin.

– Siinä on provosoiva, röyhkeä kertosäe ja kummallinen euroreggaedance-soundi yhdistetty räppisäkeisiin, jotka käsittelevät Irakin sotaa. Meille on aina ollut ominaista vakavan ja karnevalistisen, aktivismin ja hassun yhdistäminen.

Lindgren haluaisi Essamin lailla kuulla enemmän musiikkia, joka käsittelisi laajemmin inhimillisiä aiheita, vaikka ei edes olisi suoranaisen poliittista. Hänen mielestään etenkin valtavirtapopin tallaama temaattinen polku on kovin kapea.

– Eihän kaikki meidänkään biisit ole pätkääkään vakavia. Meillä on paljon kappaleita, jotka ovat vain hassuja tai viihdyttäviä, mutta me yritämme nostaa myös vakavampia kysymyksiä esiin. Meitä on aina kiinnostanut, mitä maailmassa tapahtuu. Meillä on halu edistää muutosta, empatiaa ja keskinäistä kunnioitusta.

Se, että kertoo, mitä ajattelee, ei ole oikeasti niin iso riski kuin luullaan. Musateollisuus usein aliarvioi yleisöä. Tommy Lindgren

Lindgren arvelee, että riskien välttely suomalaisessa popissa ei ole vain taiteilijoista lähtöisin.

– Voi olla, että pelko isojen yleisömassojen vieraannuttamisesta tulee levy-yhtiöiltä. Mielestäni se, että kertoo, mitä ajattelee, ei ole oikeasti niin iso riski kuin luullaan. Musateollisuus usein aliarvioi yleisöä.

Taiteilijat voisivat laittaa itseään enemmän likoon muutenkin kuin lyriikoilla, Lindgren haastaa.

– On paljon sellaista tilaa, jossa taiteilijat voisivat puolustaa tärkeitä asioita, joita vastaan nyt myös Suomessa hyökätään, esimerkiksi seksuaalista ja sukupuolista tasa-arvoa ja anti-rasismia. Tässä yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka olisivat innoissaan siitä, että taiteilijat ottaisivat vahvemmin kantaa.

Merkittävissä asemissa olevien ihmisten viimeaikainen valitus siitä, miten heitä sensuroidaan selvästi ärsyttää Lindgreniä.

Hän huomauttaa, että Suomessa keskustelu sensuurista on melko teoreettista, koska lähes mistä tahansa on luvallista vitsailla, tehdä lauluja ja pitää puheita. Kaikenlaisia poliittisia iskulauseita on vapaus heitellä, kunhan on valmis vastaamaan sanoistaan.

– Jotkut käyttävät täällä sanaa sensuuri aivan järkyttävän kevyesti, koska täällä ei ole mitään sensuuria. Me olemme uskomattoman onnekkaita sen suhteen, mitä saa tehdä. Monessa muussa maailman paikassa, kuten Egyptissä, voi päätyä vankilaan runon kirjoittamisesta. Se on käsittämätöntä.

.

Vallankumous tuottaa harvoin pikavoittoja

Kannattaako laulaa vallanpitäjiä vastaan henkensä kaupalla, jos kuitenkin käy kuten Egyptissä kävi?

Vallankumous eksyi nopeasti reitiltään, ja kapinalliset tallattiin entistä raskaamman saappaan alle. Kun televisiokamerat sammuivat, unohti muu maailma ikävät uutiset nopeasti.

Ulkoministeriön matkustustiedote kehottaa turisteja erityiseen varovaisuuteen kehnon turvallisuustilanteen ja terrori-iskujen uhan takia. Suurta osaa suomalaismatkailijoista kiinnostavat kuitenkin enemmän aurinko ja pyramidit kuin ihmisoikeudet. Egyptin-koneet täyttyvät taas iloisista lomalaisista.

Ramy Essam huokaa syvään, ja myöntää, etteivät arabikevään suuret unelmat eivät enää näy Egyptin kaduilla. Moni aktivisti menetti toivonsa. Hän uskoo, että silti valtaosa kansannousun keskeisistä voimista pitää yhä kiinni haaveistaan.

– Unelma vapaudesta ei ole kuollut, eikä kuole. Emme vain silloin ymmärtäneet, ettei huonoa hallintoa ja diktatuuria kumota vuodessa, tai edes muutamassa. Nyt tajuamme, että kaikissa suurissa vallankumouksissa voi tulla takapakkia, ja asiat voivat mennä huonompaan suuntaan ennen muutosta parempaan.

Aktivismi on itseisarvo. Muutosta ei aina näe, tai sen näkee vasta viiden tai viidentoista vuoden kuluttua. Tommy Lindgren

Tommy Lindgrenin mielestä vallankumousta ei pitäisi koskaan ajatella epäonnistumisena, vaikka se ei toisikaan pikavoittoja. Lindgren työskenteli nuorempana vuosien ajan Suomen Amnestyn tiedottajana, ja näki työssään usein sen, miten kauan konkreettisiin tavoitteisiin pääseminen useimmiten kestää.

Lindgren pitää aktivismia itseisarvona. Siksi muutosta vaativien ihmisten toimintaa ei pitäisi arvioida vain välittömien tulosten kautta.

– Myös ihmisoikeusjärjestöissä on usein halua mitata aktivismin onnistumista käytännön saavutuksina, sananvapauslakeina tai vastaavana. Muutosta ei aina kuitenkaan näe, tai se näkyy vasta viiden tai viidentoista vuoden päästä. Silloin voi katsoa taaksepäin, ja todeta, että meidän tekemisillämme oli merkitystä.

Essam huomauttaa, että vallankumoukset tapahtuvat myös ihmisten mielissä. Siksi hän uskoo, että kansannousu kantaa vielä hedelmää.

– Kaikki ne asiat ovat yhä minun sydämessäni ja muidenkin osallistuneiden sydämissä. Kolmen vuoden aikana vallankumous istutti sieluihimme siemenen, joka kasvaa. Muutos tulee vielä, vaikka eri tavoin kuin silloin luulimme.

Lue lisää Ramy Essamin kotisivuilta

Galal El-Behairyn tilanteesta enemmän Suomen PEN:in sivuilla

Egyptiläinen vallankumous Elävässä arkistossa

Opintolainaa nostavien opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana, selviää Kelan opintoetuustilastosta.

Selvitimme, mikä on johtanut opintolainojen voimakkaaseen kasvuun. Kerromme myös, mikä on nyt opintonsa aloittavan nuoren lainataakka tulevaisuudessa ja miksi erot eri oppilaitoksissa opiskelevien lainamäärissä ovat niin suuria.

1. Opintolainan kasvuvauhti on ollut kova.

Valtion takaamaa opintolainaa otti viime lukuvuonna 151 000 opiskelijaa, vuosikymmen sitten heitä oli vain 75 000 eli opintovelallisten määrä on tuplaantunut. Lainaa nostaneiden määrä kasvoi 12 prosentilla lukuvuonna 2017/2018 edellisvuoteen verrattuna.

Hallitus toisensa perään on muuttanut opintotukea yhä enemmän lainapainotteisemmaksi. Viime vuonna opintorahan tasoa leikattiin ja lainaosuuden määrää nostettiin 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Muutos kiihdyttää kasvua entisestään.

Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo, että hallitus on käyttänyt sekä keppiä että porkkanaa opintolainan käytön lisäämiseksi.

– Kun korkeakoulujen opintorahoja on leikattu, eikä muillakaan opintoasteilla ole rahaa nostettu, yhä useamman opiskelijan on pakko turvautua opintolainaan aiempaan verrattuna, Lahtinen toteaa.

Porkkanoilla Lahtinen viittaa opintolainahyvitykseen, jolla tavoitellaan opiskeluaikojen lyhenemistä.

Kela maksaa tavoiteajassa yliopistosta valmistuville 6 000 euron ylimääräisen hyvityksen opintolainaan. Ammattikorkeakoulussa hyvityssumma on 4 000 euroa. Ammattiopinnoista ei saa lainahyvitystä, koska siellä ei ole käytössä tavoitevalmistumisaikoja.

Mohamed Yusif on jo valmistunut lääketeknikoksi vuonna 2017, joten kyseessä on hänen toinen ammattitutkintonsa. Yusif on nostanut enimmäismäärän lainaa, koska opintorahalla ja keikkatyöllä ei pysty elämään ja rahoittamaan opiskelua.

Hän tekee muutaman kerran viikossa työtä henkilökohtaisena avustajana Postin kotipalvelun kautta.

– Asun vielä kotona, joten saan opintotukea noin 80 euroa kuukaudessa. Se ei ole millään tasolla riittävä. Vaikka kuinka yrittäisi sinnitellä, on pakko nostaa lainaa, Yusif kertoo.

Toisaalta keikkatyön kanssa pitää olla tarkkana, jottei menetä tai joudu maksamaan takaisin opintotukea liiallisten tulojen takia.

Opiskelijoihin kohdistuu ristipaineita. Samaan aikaan pitäisi elättää itsensä ja opiskella, jotta valmistuu ajoissa sekä uusimman väestöennusteen mukaan tehdä vielä lapsia.

2. Opintolainaa nostaneiden määrä ja summat kasvavat edelleen tulevaisuudessa.

Kelan heinäkuun tilaston mukaan 14 000 opiskelijalla oli opintolainaa yli 20 000 euroa, viisi vuotta sitten heitä oli vain 2 800. Samassa ajassa sekä lainanmäärät että lainaa nostaneiden opiskelijoiden osuudet ovat nousseet tuntuvasti.

– Heidän osuutensa, jotka joutuvat nostamaan koko lainamäärän rahoittaakseen opiskelunsa, on myös kasvanut selvästi. Heitä alkaa olla entistä enemmän, Kelan Lahtinen sanoo.

Yusif laskee, että hänellä on tällä hetkellä opintovelkaa lähes 19 000 euroa. Valmistuminen lähihoitajaksi on edessä keväällä 2020. Tuolloin Yusifin lainamäärä on kasvanut todennäköisesti vielä noin kymppitonnilla.

Nyt jatko-opintonsa aloittavalla ja lainan enimmäismäärän nostavalla nuorella voi olla valmistuessaan jopa 40 000 euroon nouseva lainataakka niskassaan. Tutkinnon tasosta riippuen lainan määrä kasvaa noin 5 000–10 000 eurolla nykyisestä.

Kelan laskelmien mukaan nämä ovat tulevaisuudessa tyypillisiä vastavalmistuneiden opintolainamääriä:

• Maisterin tutkinto suomalaisessa yliopistossa 30 000 euroa.
• Ammattikorkeakoulututkinto 21 000 euroa.
• Ammatillinen perustutkinto ammattioppilaitoksessa 13 000 euroa.

Monet opiskelijat suorittavat ensimmäisen tutkinnon jälkeen vielä jatko-opintoja, mikä nostaa lainan määrää.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Viime vuonna valmistuneiden keskimääräiset lainamäärät kuulostavat tätä vasten vielä varsin kohtuullisilta: Maisterin tutkinto noin 11 200 euroa, AMK-tutkinto noin 9 700 euroa ja ammattitutkinto 5 800 euroa.

Yli puolella yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta vuonna 2017 valmistuneella oli opintolainaa, ammattikoulusta valmistuneista runsaalla neljänneksellä.

Opintolainaa ei siis ole tarvinnut nostaa täysimääräisenä. Tähän voi olla syynä omat tulot tai vanhempien taloudellinen tuki.

3. Ammattitutkintoa ja lukiota suorittavien lainanotossa on hätkähdyttävä ero.

Ammattioppilaitoksissa opiskelevat nostivat viime vuonna opintolainaa kymmenkertaisesti lukiolaisiin verrattuna.

Yksi selittävä tekijä on se, että ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat vanhempia kuin lukiolaiset. Ammatillisessa koulutuksessa ei enää eritellä nuoria ja aikuisia, vaan opiskelu perustuu opiskelijan yksilölliselle tarpeelle.

– Erityisesti yli 20-vuotiaiden osuus perustutkinnon suorittajista on kasvanut. Ammattiin opiskelevat siirtyvät muutenkin aiemmin elämässään aikuisuuteen. Itsekseen muuttaminen ja lasten saanti on yleisempää ammattiin opiskelevien kohdalla, etujärjestö Sakkin koulutuspolitiikan asiantuntija Samuli Maxenius kertoo.

Toinen syy on ammattioppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien sosioekonominen tausta eli vanhempien koulutus- ja tulotaso. Hyvätuloisten vanhempien lapset menevät useammin lukioon kuin vähävaraisten perheiden lapset.

Sudanista Suomeen 11-vuotiaana muuttanut Yusif kertoo, että hän valitsi lääketeknikoksi opiskelun, koska siinä ei vaadittu lukio-opintoja ja ammatin sai kohtuullisen lyhyessä ajassa. Suomessa on vaikea päästä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

– Ajatuksena oli opiskella ensin ammattitutkinto ja työllistyä, ja sitten hakea jatko-opintoihin. On sitten edes se työpaikka, jos ei pääse opiskelemaan, nuorimies muistelee.

Yusif työskenteli valmistumisen jälkeen kahdeksan kuukautta sairaala-apteekissa. Sitten oli edessä alanvaihto, koska lääketeknikon töitä ei ollut enää tarjolla.

Ammattikoululaisten vanhemmat myös pystyvät auttamaan harvemmin taloudellisesti lapsiaan opiskelun aikana kuin lukiolaisten vanhemmat. Yusif kertoo, että hänen isänsä ja äitinsä avustivat ensimmäisen tutkinnon aikaan mahdollisuuksien mukaan, mutta lainaa joutui silti nostamaan.

– Nyt ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hakea uutta lainaa, koska koulumatkat, kirjat ja labravaatteet maksavat. On sitten lainaa toisen lainan päälle, Yusif kertoo.

Eroon vaikuttaa myös ammattioppilaitosverkoston voimakas supistaminen viime vuosina. Pienellä paikkakunnalla ei ole enää oppilaitosta, vaan tiettyyn ammattiin tähtäävä nuori joutuu muuttamaan opintojen perässä suurempaan kaupunkiin.

Lukiolaiset siis asuvat ammattikoululaisia useammin vanhempiensa luona. Yksin asuva opiskelija ei tule toimeen pelkällä opintorahalla, joten lainaa on nostettava.

Täysi-ikäinen itsenäisesti asuva opiskelija saa opintorahaa noin 250 euroa kuussa.

Opintotuki koostuu opintorahan lisäksi opintolainasta ja asumislisästä. Suomessa opiskelevan yliopisto-opiskelijan keskimääräinen opintotuki oli viime lukuvuonna 883 euroa, ammattikorkeakouluopiskelijoilla 876 euroa, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla 497 euroa ja lukiolaisilla 213 euroa.

Tällä on elettävä, jos ei käy töissä tai vanhemmat eivät pysty auttamaan.

– Uusimmassa nuorisobarometrissa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä 16 prosenttia ilmoitti rahan puutteen vaikuttaneen päätökseen melko paljon tai paljon, Suomen Opiskelija-Allianssin pääsihteeri Juuso Luomala harmittelee.

Opiskelijajärjestöt pitävät epäreiluna sitä, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä Suomessa, jotka joutuvat rahoittamaan toimeentulonsa ensisijaisesti lainalla. Kelan linjauksen mukaan opiskelijan on myös nostettava opintolaina ennen kuin toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi kesäisin.

Ammattiin opiskelevien etujärjestöjen toiveissa onkin oikeasti maksuton toisen asteen koulutus koko maassa Helsingin kaupungin jalanjäljissä tai oppivelvollisuusiän laajentaminen.

Jokaisen pitäisi pystyä suorittamaan ammatillinen tai lukiotutkinto ilman velkaantumista.

– Meidän mielestä on kohtuutonta, että ensimmäistä toisen asteen tutkintoa suorittavat joutuvat velkaantumaan näin paljon. Se voisi olla perustellumpaa siinä kohtaa, kun suoritetaan toista tutkintoa, SAKKIn Maxenius sanoo.

– Tämä lisää sitä eriarvoisuutta. Onko kaikilla nuorilla samanlaiset mahdollisuudet suorittaa opintoja? OSKUn Luomala kysyy.

4. Myönteinen talous- ja työllisyystilanne lisää opintolainan nostohalukkuutta.

Opintolainan ottamista vältetään epävarmassa tilanteessa, koska laina on maksettava takaisin. Talouskasvun aikana taas löytyy helpommin töitä, joilla pystyy maksamaan elämisen, eikä lainaa välttämättä tarvitse.

– Pelko, että jäisi valmistumisen jälkeen työttömäksi ja opintovelan maksussa tulisi ongelmia hälvenee, kun yhteiskunnan tilanne vaikuttaa kokonaisuudessaan valoisammalta, Kelan Ilpo Lahtinen arvioi.

Lainaraha on myös ollut halpaa, koska korkotaso on ollut pitkään ennätysalhainen, lähellä nollaa.

Lahtinen kuitenkin näkee lainapainotteisen opintotukijärjestelmän horisontissa synkkiä pilviä. Korot nousevat jo vuoden sisään. Talous ei enää kasva eikä työttömyys laske yhtä voimallisesti kuin parina viime vuotena..

Opiskelijoilla voi olla lähivuosina opintovelkaa tutkinnon tasosta ja kestosta riippuen 20 000–40 000 euroa.

Lahtinen laskee, että 25 000 euron lainalla koron nousu puolesta prosentista viiteen prosenttiin merkitsisi noin 50 euron lisäkustannusta kuukaudessa. Vuodessa lisäkuluja kertyisi 600 euroa.

Ei kuulosta kovin pahalta summalta, mutta jos lainan takaisinmaksuaika on 12 vuotta, koron nousu kasvattaisi lainan kokonaiskuluja jo kunnolla, 7 200 euroa.

Lahtisen mielestä päättäjien tulisi reagoida ajoissa, jos talousmittarit painuvat takaisin punaiselle.

– Muuten tulee ihan aidosti ongelmia yksilöille ja myös valtiolle, kun hoitamattomien opintolainojen arvo ja määrä alkaa kasvaa. Jos korot nousevat yli viiden prosentin, meillä pitäisi olla käytössä mekanismeja, joilla helpotetaan korkorasitusta, hän sanoo.

Mohamed Yusif toivoo löytävänsä töitä valmistumisen jälkeen, koska lähihoitajista pitäisi olla työmarkkinoilla pulaa tällä hetkellä.

– Voi tietysti käydä huono tuuri. Aiemmin oli pula lääketeknikoista, mutta kun valmistuin töitä ei enää ollut.

Yusif aikoo erikoistua lähihoitajaopinnoissaan lapsiin ja nuoriin. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä päiväkodissa tai koulunkäyntiavustajana. Yusif on mukana myös ammattiyhdistystoiminnassa, koska häntä kiinnostaa nuorisotyö.

Ajatus kymmenien tuhansien velkataakasta opintojen jälkeen kuitenkin hieman hirvittää.

– Sillä hetkellä se pelastaa, mutta vaikeuttaa elämää tulevaisuudessa. Maksat sitten loppuelämäsi pois sitä lainaa, Yusif huokaisee.

Lue myös:

Oletko parikymppinen opiskelija? Tulevaan työhösi toivotaan joustoja, jotta voisit hankkia lapsia – 4 tärkeintä puheenaihetta väestöennusteesta

Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan

Tilastokeskus: Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen – väkiluku kääntymässä laskuun 2035

Yli kolmanneksella vaikeuksia selvitä lukion tai ammattikoulutuksen kuluista – Viidennes työskentelee lukion ohessa

Korkeakouluja piiskataan tuottamaan yhä enemmän tutkintoja – uusi rahoitusmalli keppinä kahden vuoden kuluttua

Joonas Pitkänen, 28, valmistui huimassa kolmessa vuodessa maisteriksi, mutta kammoaa silti hallituksen patistelua – opiskeluajat ovat lyhentyneet vain hieman

Autojen torvet ovat lauantaina soineet ja iskulauseet kaikuneet eri puolilla Ranskaa. Keltaliiveiksi itseään kutsuvat mielenosoittajat vastustavat polttoaineiden hinnannousua tiesuluilla ja muilla mielenilmauksilla.

Sisäministeriön mukaan mielenosoittajia on arviolta 283 000, ja erilaisia protesteja on järjestetty yli 2 000. Poliisi on pidättänyt 52 ihmistä ja käyttänyt paikoittain kyynelkaasua.

Mielenosoittajat ovat sulkeneet teitä ja häirinneet liikennettä esimerkiksi Etelä-Ranskassa Bordeaux'n lähellä ja Marseillessa sekä eri paikkakunnilla Itä-Ranskassa.

Esimerkiksi Luoteis-Ranskan Rennesissä mielenosoittajat hidastivat muuta liikennettä niin sanotussa "etanaoperaatiossa", eli ajamalla tarkoituksellisen hitaasti.

Pariisin kuuluisalla Champs-Élysées -ostoskadulla viitisenkymmentä mielenosoittajaa vaati presidentti Macronin eroa. Poliisi esti heidän etenemisensä presidentinpalatsille.

Lounais-Ranskan Toulousessa mielenosoittajien joukko puolestaan sulki pääsyn Blagnacin lentoasemalle, kertoo sanomalehti Le Monde.

– Olemme korkeimmassa hälytystilassa ja varmistamme, ettei teitä suljeta täysin, Ranskan sisäministeri Christophe Castaner sanoi lauantaina aamulla.

Yksi mielenosoittaja kuollut

Mielenosoitukset on kutsuttu koolle sosiaalisen median kautta. Pääosin ne ovat olleet rauhanomaisia. Onnettomuuksilta ei ole kuitenkaan vältytty.

Yli kaksisataa mielenosoittajaa on loukkaantunut, joista seitsemän vakavasti. Myös yksi poliisi on saanut vammoja.

Itä-Ranskan Savoijissa Pont-de-Beauvoisinin pikkukaupungissa 69-vuotias naispuolinen mielenosoittaja kuoli tiesululla, kun paniikkiin joutunut naisautoilija ajoi hänen päälleen. Asiasta kertoo alueellinen lehti Le Dauphiné Libéré.

Grassessa Nizzan lähellä poliisi loukkaantui, kun autoilijat yrittivät ajaa väkisin tiesulkujen läpi. Arrasissa jalankulkija loukkaantui vakavasti mielenosoituksessa.

Mielenilmauksille laaja tuki

Mielenosoitusten takana on laaja kansanliike, joka on pettynyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin hallituksen politiikkaan.

Hallitus on korottanut tänä vuonna bensiinin ja dieselin verotusta. Yhdistettynä maailmanlaajuiseen polttoaineen hinnannousuun tilanne on suututtanut ranskalaiset autoilijat.

Bensiinin hinta on noussut kolmen vuoden aikana noin seitsemän prosenttia, dieselvero puolestaan vajaat 15 prosenttia.

– Macron on rikkaiden presidentti, ei köyhien. Hänen pitää ajatella myös köyhiä, mielenosoitukseen Dolessa Itä-Ranskassa osallistunut 38-vuotias André sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Tällä viikolla julkaistun mielipidekyselyn perusteella lähes kolme neljäsosaa ranskalaisista hyväksyy keltaliivien mielenosoitukset. Niille on laajempi kannatus kuin muille Macronin politiikan vastaisille mielenilmaisuille.

Macron sanoi aiemmin viikolla televisiohaastattelussa, ettei aio perua bensiinin hinnankorotuksia, joiden on määrä jatkua tammikuussa.

Macronin hallitus on perustellut erityisesti dieselveroa ilmastonmuutoksen ehkäisemisellä.

Juttua päivitetty 17.11. klo 21.30 mm. mielenosoittajien lukumäärän osalta.

Ensi yönä on mahdollisuus nähdä hienoja tähdenlentoja, mikäli pilvipeite ei pimennä koko taivasta.

Lapissa tähdenlentojen tarkkailuun ei taida olla mahdollisuuksia pilvien takia, mutta lännessä ja etelässä tilanne on parempi.

– Ennusteen mukaan pilvipeite peittää taivaan Lapissa. Sen sijaan Oulusta Kainuuseen rajan eteläpuolella taivas on aluksi yöllä monin paikoin pilvetön, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Kyseessä ovat Leonidien meteoriparven aiheuttamat tähdenlennot. Niiden maksimi on tänä vuonna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kerrotaan Tähtitieteellinen yhdistys Ursan Tähdet ja avaruus -lehdessä.

Myös maanantain aamuyöllä ja vielä 26. marraskuuta voi olla hyvä hetki tiirailla taivaalle.

Tänä vuonna voidaan nähdä 12-20 tähdenlentoa tunnissa, suurin osa Leijonan tähdistössä.

Leonidien parhaimmat tähdenlennot nähtiin noin 16 vuotta sitten, vuonna 2002. Noin 33 vuoden jaksoissa nähtävän meteorimyrskyn kiivaampi seuraava ajankohta on vuonna 2032, mutta todella kovaa Leonidien myrskyä taas odotetaan vasta vuodeksi 2099, kertoo Tieteen Kuvalehti.