Poliisi esittää vuonna 1982 syntynyttä miestä vangittavaksi epäiltynä alakouluikäisen pojan murhasta Helsingin Arabianrannassa jouluaattoiltana.

Epäilty mies ei Väestörekisterikeskuksen mukaan asunut osoitteessa, jossa henkirikos tapahtui. Miehellä on osoite Espoossa.

Epäilty rikosnimike on murha, ja miestä esitetään vangittavaksi todennäköisin syin.

– Rikosnimikkeen perusteena on erityisen raaka ja julma tekotapa, ja se, että rikoksen kohteena on ollut puolustuskyvytön lapsi, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth kommentoi Helsingin poliisilaitoksen tiedotteessa.

Poliisi on ollut muilta osin vaitonainen tapauksesta eikä ole toistaiseksi kertonut epäillystä, uhrista tai muista olosuhteista sen enempää.

Omaisille on järjestetty kriisiapua, ja heidän kuulemisensa on vielä kesken.

Vangitsemisoikeudenkäynti on huomenna perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Poliisi on pyytänyt asian käsittelyä salaisena.

Lue lisää:

Poliisi yhä vaitonainen koulupojan surmasta Helsingissä – vangitsemisoikeudenkäynti todennäköisesti perjantaina

Alakouluikäisen pojan epäilty murha järkyttää Helsingin Arabianrannassa – "Tässäkö tämä meidän pieni lintukoto nyt sitten on?"

Ylen uutisten tv-studiossa käy kolina ja pauke. Katosta riippuvia valoja otetaan alas, kaapeleita kaivetaan esiin piiloistaan ja valkeat studiopöydät katoavat osissa ovesta ulos. Tv-studion viisi vuotta vanha ilme saa kasvojenkohotuksen.

Kyseessä ei ole totaalinen ilmeen uudistus, vaan tarkoituksena on enemmänkin pienillä muutoksilla päivittää pääuutislähetyksen puitteet, sanoo uutis- ja ajankohtaislähetysten päällikkö Reeta Kivihalme.

Tosin pienetkin muutokset vaativat piikkauskonetta ja valutöitä. Remontin vuoksi tv:n uutislähetykset tehdään muutaman viikon ajan väistötiloista käsin.

Ensimmäinen lähetys ehostetusta studiosta tehdään keskiviikkona 9. päivä tammikuuta. Muutos ei kuitenkaan lopu siihen.

– Me otamme mallia teknologiayhtiöistä, jotka kehittävät ketterästi tuotettaan koko ajan, Kivihalme kuvailee.

Samaa sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen visuaalinen päällikkö Stefani Urmas.

– Tämä on normaalia tuotekehitystä, jota pitäisi itse asiassa tehdä tiheämmin. Nykyinen ilme on ollut yli viisi vuotta ja viisi vuotta on nykymaailmassa liian pitkä aika olla samassa ilmeessä, Urmas huomauttaa.

Pöydät tekevät tilaa lisätylle todellisuudelle

Suurin muutos ehostetussa uutisstudiossa on vanhojen pöytien katoaminen juontajan ja yleisön välistä. Lisäksi juontajan takana olevat isot näytöt tuodaan yhteen. Studion ilme on tarkoitus luoda näytöillä esiteltävillä kuvilla, ei staattisilla lavasteilla.

– Enää ei esitellä pöytiä, vaan kuvia uutisten taustalla, Kivihalme sanoo.

Pöytien katoamisen myötä studion keskelle tulee tilaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi AR-sisältöjen esittelyyn. AR-tekniikka eli lisättyä todellisuutta hyödynnettiin muun muassa Ylen olympiastudiossa helmikuussa, kun Etelä-Koreassa ollut hiihtoasiantuntija Sami Jauhojärvi ilmestyi virtuaalisesti haastateltavaksi Pasilan studioon. Myös vaalien tulosillassa on aiemmin hyödynnetty AR:ää.

– Lisätyn todellisuuden avulla me voimme havainnollistaa säärintamien kulkua tai vaikka näyttää, miten sähköauto toimii, Kivihalme kertoo.

Jatkuva uutisvirta haastaa pääuutislähetyksen

Uutisten tarjonta ja tapa kuluttaa niitä on muuttunut nopeasti. Internetin myötä ihmiset ovat jatkuvasti uutisvirran ääressä, mikä tarkoittaa, että iltaan mennessä päivän tärkeimmät uutistapahtumat ovat jo useamman tiedossa.

Tästä syystä visuaalisen ilmeen lisäksi tv-uutisten sisältöön haetaan muutoksia. Tavoitteena on, että illan uutislähetys kokoaa päivän tärkeimmät asiat niin, että se palvelee myös heitä, jotka ovat kaiken kuulleet ja nähneet, mutta jotka kaipaavat syventämistä ja analyysiä.

– Lisäämme uutisten ymmärrettävyyttä ja tapahtumien taustoja, Kivihalme tiivistää.

Tämä tulee näkymään muun muassa siinä, että uutislähetyksessä käsiteltävien aiheiden määrä pienenee. Samalla uutisten kerronnan tapoja halutaan tuoda lähemmäs tätä päivää.

– Pääuutislähetys on mediatalon lippulaiva ulospäin. Siinä näytetään osaaminen ja ymmärrys ja se, miten me ajattelemme uutisista ja millä tavalla me haluamme ne kertoa, Kivihalme sanoo.

– 20.30-lähetyksen status on edelleen korkea, mutta nyt siitä pyyhitään pölyt. Uutiset laskeutuu alas norsunluutornista, hän jatkaa.

Suomessa toimivien sokerideittailusivustojen taustalla on monimutkaisia yrityskuvioita ja jopa tappiollista toimintaa, paljastuu Ylen tekemästä selvityksestä.

Yle selvitti alan taloudellista tilannetta tutkimalla kahden Suomessa toimivan sokerideittailuun erikoistuneen sivuston, tanskalaisen Sugardatersin sekä norjalaislähtöisen Richmeetbeautifulin tilinpäätöstietoja.

Sugardatersin taustalta paljastuvat varsin maltilliset rahamäärät. Richmeetbeautifulin takaa paljastui useiden yritysten verkosto. Suomessa toimivan sivuston omistajaksi kerrotaan maltalainen yritys. Sen taloudelliset tapahtumat olivat viime vuonna vain muutamia satoja euroja, jotka kaikki olivat hallintokuluja. Käytettävissä olleiden tilinpäätöstietojen mukaan yritys ei saanut lainkaan tuottoja, vaikka se toimii useassa maassa.

Sugardating eli suomeksi sokerideittailu on vastikkeellinen tapailusuhde. Usein vanhempi mies tapailee nuorempaa naista. Vastikkeeksi tapailusta nainen voi saada rahaa tai muita taloudellisia hyötyjä.

Sokerideittailu yleistyy maailmalla ja Suomessa kovaa vauhtia. Ylen selvityksen mukaan Suomessa sokerideittailun suosio on kasvanut nopeasti kuluneen puolentoista vuoden aikana.

Sivustojen mukaan käyttäjiä on Suomessa jopa kymmeniä tuhansia. Molemmat sivustot toimivat useissa eri maissa.

Erilaisten verkkosivustojen lisäksi sokerideittailua tapahtuu sosiaalisen median eri alustoilla.

Pieniä summia, isoja käyttäjämääriä

Suurempi Suomessa toimivista sokerideittailuyrityksistä on Tanskaan rekisteröity Sugardaters-sivusto. Sivuston hinta on käyttäjälle 10 euroa viikossa, mikäli sivustolle ei halua ladata kuvaansa. Palvelua voi käyttää myös ilmaiseksi.

Sivuston omistaa tanskalainen DaTech ApS. Tanskan kaupparekisteritietojen mukaan yrityksen vuosien 2016–2017 tilikauden bruttotulos (liikevaihdosta on vähennetty tavaroiden ja palveluiden ostamiseen liittyvät kulut) oli noin 6,4 miljoonaa Tanskan kruunua, eli reilut 850 000 euroa.

Summa vaikuttaa varsin pieneltä verrattuna yrityksen käyttäjämääriin. Yrityksen markkinointipäällikkö Alexandra Zanet kertoo Ylelle, että yritys toimii tällä hetkellä yhteensä 28 maassa. Sivustolla on hänen mukaansa yli 670 000 käyttäjää.

Aalto-yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Matti Rossi laskee, että tällä liikevaihdolla suurin osa asiakkaista ei maksa sivuston käytöstä.

– Sinänsä on normaalia, että suurin osa sivuston käyttäjistä on vain katsojia, jotka eivät maksa mitään. Mutta jos sivuston viesti on, että varakkaat ihmiset tapaavat siellä nuorempia, lukujen valossa herää epäilys, ovatko asiakkaat sitten oikeasti varakkaita.

Yrityksen voittoprosentti on hyvä. Se teki tulosta noin 37 prosenttia eli reilut 320 000 euroa. Rossin mukaan tällainen liikevoittoprosentti on alussa välttämättömyys, jos yrityksellä ei ole käytössään runsaasti riskirahaa.

– Internetissä toimiville portaaleille on normaalia pitää oletuksena, että liikevoittoprosentti on 20–30. Kasvaessa liikevoittoprosentin pitäisi olla lähempänä 30, jotta yritys toimii. Kopioijia tulee aika helposti ja hintaeroosio on kovaa. Ellei onnistu kasvamaan suurimmaksi, aika hankalaa on elämä.

Sugardaters pystyssä alle vuorokaudessa

Sugardatersia johtaa tanskalainen Rikki Tholstrup Jørgensen. Tanskan kaupparekisterin mukaan Jørgensen on mukana myös tanskalaisessa seksin ostamiseen keskittyneessä verkkopalvelussa, jossa käyttäjät voivat muun muassa arvioida bordelleja ja hierontapaikkoja. Viime vuonna Jørgensen oli lisäksi mukana perustamassa uutta paikallismediaa.

Jørgensen pyörittää bisnestä kahden muun tanskalaismiehen, Rasmus Hjulgaardin ja Tom Vedsted Vonsildin kanssa. Tanskalaisen iltapäivälehden Ekstra Bladetin mukaan miehet ovat kaveruksia, jotka saivat idean Sugardatersista syksyllä 2013 keittiönpöydän ääressä.

– Emme uskoneet, että Tanskassa olisi markkinoita erityisesti sokerideittailulle. Samaan aikaan kuitenkin tiesimme, että sokerideittailulla on konseptina särmää, jolla voisimme erottautua muista deittisivustoista ja markkinoida sitä. Se oli olennaista, jos aioimme menestyä. Siksi rakensimme sivuston vuorokaudessa ilman sen suurempia odotuksia, Jørgensen kertoi lehdelle.

Jørgensen kieltäytyi Ylen haastattelupyynnöstä.

Emoyhtiö tekee tappiota

Sugardatersia pyörittävän DaTech ApS:n omistaa toinen, samojen miesten omistama yritys nimeltään Social Services ApS. Social Services on emoyhtiö, jonne tulee rahaa viidestä eri yrityksestä.

Emoyhtiö teki viime tilikaudella tappiota hieman alle miljoonan Tanskan kruunuissa. Ainoa emoyhtiölle rahaa tuottanut yritys oli Sugardatersia pyörittävä DaTech, muista yhtiöistä aiheutui ainoastaan tappioita.

Muiden yritysten toimialoiksi on kirjattu muun muassa kirjojen ja e-kirjojen julkaisu, journalistinen toiminta ja yrittäjyyskurssit.

Yhteys pettämissivustoon

Pienempää Suomessa toimivaa sokerideittailusivustoa, norjalaislähtöistä Richmeetbeautifulia ylläpitää Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd. Sivusto aloitti toimintansa Suomessa elokuussa 2017.

Sivustoa voi käyttää ilmaiseksi, mutta esimerkiksi sugardaddyt eli sokeri-isit tarvitsevat viestien lukemista ja lähettämistä varten maksullisen version. Hinta on halvimmillaan 20 euroa kuussa.

Yhtiön toimitusjohtaja on norjalainen Sigurd Vedal, joka on tunnettu myös paljon julkisuutta Suomessakin saaneen pettämissivuston Victoria Milanin toimitusjohtajana.

Erilaisiin deittisivustoihin erikoistunut Vedal on perustanut pettämissivuston lisäksi muun muassa deittisivuston, joka on suunnattu avioeron kokeneille ja yksinhuoltajille sekä pelkästään seksikumppanin etsimiseen keskittyvän sivuston.

Bisnes on ollut Vedalille kannattavaa. Hänen tulonsa kohosivat viime vuonna yli 100 000 euroon Norjan verotietojen mukaan. 2010-luvulla Vedalin vuositulot ovat vaihdelleet 23 000–350 000 euron välillä.

Vedal on perustanut veroparatiisina tunnetellu Maltalle ainakin 12 yritystä. Lisäksi Vedalin yritysryppääseen kuuluu firmoja Kyproksella, Unkarissa ja Norjassa.

Yrityksillä ei lainkaan tuloja

Richmeetbeautiful-sivustoon näyttää liittyvän useita yrityksiä. Nettisivuilta selviää, että palveluita on tarjolla yli 40 eri kielialueelle. Osalla kielialueista sivuston ylläpitäjäksi kerrotaan Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd, osassa Maltalle tai Kyprokselle rekisteröity Digisec Media Limited.

Suomessa sivuston ylläpitäjäksi mainitaan Richmeetbeautiful Holding Ltd. Holding-yhtiö omistaa 99 prosenttia lähes samannimisestä Richmeetbeautiful Ltd:stä. Molemmat yritykset tekivät tappiota vuonna 2017 tasan saman verran, 600 euroa. Tappio koostui molemmissa yrityksissä pelkästään hallintokuluista. Kummallakaan yrityksellä ei ollut lainkaan tuloja viime vuonna eikä muita tilitapahtumia.

Tilinpäätöksissä Richmeetbeautiful-yritykset sidotaan Vedalin muihin maltalaisiin ja norjalaisiin yrityksiin, mutta suoraa emosuhdetta muihin yrityksiin ei tilinpäätöksistä löydy.

Aalto-yliopiston Rossin mukaan pienet summat voivat käytännössä tarkoittaa mitä vain.

– Alkuvaiheessa on tosi helppoa keksiä jokin palvelu, jos on riittävästi rahaa. Liiketoimintamalli voi alussa olla se, että toimintaa pyöritetään rajulla tappiolla. Sivuston saaminen maksulliseksi on suurempi ongelma. Esimerkiksi Uber on tuottanut miljardeja euroja tappioita paljon isommalla volyymilla.

Osassa kielialueista Richmeetbeautifulin ylläpitäjäksi kerrotun Digisec Media Limitedin tulot ovat Richmeetbeautiful-yrityksiä suuremmat.

Digisec Media Limited on toimittanut tilinpäätöksensä Maltan kaupparekisteriin viimeksi vuodelta 2016. Silloin sen liikevaihto oli 4,8 miljoonaa euroa. Tulot eivät ole peräisin vain Richmeetbeautifulista, vaan yritys pyörittää myös muun muassa Victoria Milan -pettämissivustoa.

Kyseenalaista mainontaa

Richmeetbeautiful-sivusto aiheutti kuohuntaa syksyllä 2017 aggressiivisen mainonnan vuoksi ympäri Eurooppaa.

Pariisissa pidätettiin kuljettaja, joka parkkeerasi Sorbonnen yliopiston liepeille peräkärryssä olleen suuren Richmeetbeautiful-sivuston mainoksen. Mainos oli suunnattu erityisesti opiskelijoille, joita kehotettiin hankkimaan oma sugardaddy tai -mama.

Pariisin kaupunki tuomitsi mainoksen virallisella Twitter-tilillään.

Myös Oslossa yrityksen mainokset kiellettiin ja poistettiin katukuvasta. Belgiassa ministerit tuohtuivat, kun yritys parkkeerasi mainosautonsa Brysselissä yliopistojen lähelle.

Aalto-yliopiston Rossi näkee mainonnassa sokerideittailuyrityksille suuria riskejä.

– Kampanjoissa voi tulla nopeasti tilanne eteen, ettei sivuja voida normaaleilla tavoilla markkinoida. Aika monissa paikoissa ajaudutaan laittoman toiminnan piiriin. Jos sivustoilla on alaikäisiä, voi ongelmia tulla nopeasti.

Ylen A-studion ja MOT:n selvityksessä paljastui, että Suomessa sokerideittailun varjolla käydään usein avointa seksikauppaa. Mukana on myös alaikäisiä.

Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole saanut yhteydenottoja Richmeetbeautiful- tai Sugardaters-sivustosta, eikä virastolla ole käsittelyssä mitään sokerideittailuun liittyvää tapausta. Myöskään Euroopan kuluttajakeskukseen Suomessa ei ole tullut yhteydenottoja yrityksistä.

Rossi näkee riskejä sivustoissa myös käyttäjille.

– Jos on oikeasti rikas ja/tai julkisuuden henkilö, on suuri riski mennä verkkoon sanomaan, että on toimitusjohtaja ja haluaa tavata tällaisia ihmisiä. Siinä joutuu helposti kiristetyksi tai paljastuskirjan tai blogin kohteeksi.

Richmeetbeautiful ei halunnut kertoa Ylelle kokonaiskäyttäjämääriään tai sitä, kuinka monessa maassa yritys toimii. Yhtiön aiemmin Ylelle toimittamassa tiedotteessa jäsenmäärän väitetään olevan yli 800 000.

Samassa tiedotteessa kehutaan myös yrityksen mainoskampanjoita onnistuneiksi.

– Kiistellyt katumarkkinointikampanjamme ovat tehneet alustasta tunnetun Manner-Euroopassa, ja verkostoon liittyy jatkuvasti uusia käyttäjiä ympäri maailman, tiedotteessa todetaan.

Toimitusjohtaja ei antanut haastattelua Ylelle.

Paljonko Suomessa on potentiaalisia asiakkaita?

Sugardatersin kasvu on ollut Suomessa nopeaa.

Viime vuoden keväällä suomalaisia käyttäjiä oli yrityksen mukaan 2 500. Nyt luku on Sugardatersin mukaan jo 17 800 suomalaista käyttäjää.

Richmeetbeautiful puolestaan uskoo saavuttavansa tänä vuonna 10 000 suomalaisen käyttäjän rajapyykin.

Rossi epäilee, että sivustot saavuttavat rajan käyttäjämäärissä Suomessa nopeasti.

– Sivustolla pitäisi olla selkeä ja reipas kasvu sekä ajatus siitä, miten saadaan lisää maksavia asiakkaita. Sellainen epäilys minulla on, että sivut eivät helposti skaalaudu ja rajat tulevat nopeasti vastaan. Voisin kuvitella, että Suomen tasolla potentiaalisia maksavia asiakkaita ei voi olla kovin suurta määrä.

Eniten käyttäjiä Sugardatersilla on yrityksen mukaan Tanskassa: lähes 200 000. Yrityksen mukaan Ruotsissa on käyttäjiä yli 50 000 ja Norjassa noin 30 000. Viime vuonna Sugardaters laajensi Kiinaan.

– Lyöttäydyimme yhteen kiinalaisten yrittäjien kanssa. Olemme ensimmäinen sokerideittailusivusto, jolla on kiinalaiset yhteistyökumppanit. Siellä toimimme eri nimellä kuin Sugardaters, Sugardatersin markkinointipäällikkö Zanet kertoo.

Rossi suhtautuu skeptisesti yritysten kasvupotentiaaliin.

– Ei näistä ehkä uusia deittailun ubereita tule.

Lue myös:

Sokerideittailussa seksiä saattavat myydä alaikäiset – tältä näyttää piilokamerakuva, kun sugardaddyt tapaavat 23-vuotiasta Elinaa esittävän toimittajan

Nuorten sokerideittailu huolestuttaa asiantuntijoita – "Glamour voi houkutella nuoria, jotka eivät tiedä kovin paljon todellisuudesta"

Mitä voi odottaa, kun on sopinut tapaamisen Fuengirolan Los Bolichesissa sijaitsevaan kahvilaan kuusikymppisen entisen kuntapäättäjän kanssa? Se, joka ajatteli paatoksellista ja pölyttynyttä puhetta puoluepolitiikan syövereistä, saa tomuttaa korvienväliään nyt kunnolla.

Kiinteistövälittäjä-yrittäjä Suvi Kauranen puhuu puhelimeen papereita ja kansioita aaltoilevan työpöytänsä ääressä kahvilan yläkerrassa. Puhe kuulostaa värikkäältä ja sointuisalta vokaalien ilotulitukselta. Hän pulputtaa hymy kasvoillaan espanjan kieltä, niin kuin olisi aina puhunut pelkästään sitä.

Käytännössä onkin, liki puolet elämästään.

– Hasta luego!

Nainen laskee puhelimen, kääntää katseensa, vaihtaa kielen lennosta suomeen ja tervehtii sydämellisesti.

Kun hän aloittaa puhumisen, keskustelusta ei meinaa tulla loppua.

Tarinat polveilevat Espanjan historiasta (jossa riittäisi kokopäiväistä tutkittavaa vähintään kymmeneksi vuodeksi) asuntokauppaan (Espanjassa eletään pitkään kestäneen laman jälkeen nousukautta) ja suomen kielen nykytilasta (hänen mielestään se on karsea) Välimeren maiden gastronomiaan (se taas on ihan omaa luokkaansa) sekä hänen kotipihassaan muniviin kanoihin.

Kaiken kirjava kattaus kotieläimiä löytyi myös hänen lapsuuskodistaan, maatilalta, joka sijaitsi Keski-Suomessa alle 3000 asukkaan kunnassa Konnevedellä Särkisalon kylässä.

Kaikesta tästä hän puhuu intohimolla.

Entä se politiikka?

– Puoluekuri on esimerkiksi sellainen seikka, jota minä en välttämättä ymmärrä, hän lataa.

– Jos puolue on valmis ottamaan riveihinsä henkilön, jota pitää täysjärkisenä, niin minun mielestäni hänen kriteereihinsä täytyy luottaa siinä vaiheessa kun äänestetään, eikä sanella ratkaisuja. Eikö tämä nyt jo selkeästi osoita, ettei minusta ole politiikkaan mitenkään?

Silti hänestä tuli sattuman kaupalla ensimmäinen Espanjassa kunnallispolitiikkaan päässyt suomalainen.

– En päässyt mukaan politiikkaan. Enemmänkin jouduin, Kauranen korjaa.

Vuonna 2007 Fuengirolan silloinen pormestari Esperanza Oña sattui päättämään, että Kaurasen on tultava hänen puolueensa listalle ehdokkaaksi. Kahden voimakastahtoisen naisen sananvaihto kesti aikansa, ja päättyi siihen, että Kauranen asettui ehdolle mahdollisimman suurella ehdokasnumerolla.

Espanjassa vaalit käydään suljettuna listavaalina. Listalta tulevat valituiksi ne henkilöt, jotka listan laatija, esimerkiksi puolue tai vaaliliitto, on asettanut listan kärkeen (Demokratiasanasto). Enemmistö Euroopan äänestäjistä äänestää ensisijaisesti puoluetta (Demokraatti).

Äänestäjät osoittivat luottamuksensa ja Kauranen päätyi valtuutetuksi.

– Enkä sano, että olisin paljon pitänyt näkemästäni, hän kuvaa aikaansa kuntapäättäjänä alleviivaten mennyttä aikamuotoa.

Työtä, lomaa vai molempia?

Yöllä alkanut sade on kastellut kadut ja palmupuiden raskaina roikkuvilta lehdiltä tippuu vielä pisaroita.

– Tämä on ollut sateisin syksy vuosiin, Kauranen kertoo kävellessään toimistonsa alakertaan sisarensa pyörittämään kahvilaan.

Silloinkin satoi, kun Kauranen alun perin päätti muuttaa Suomesta auringon alle Fuengirolaan. Sade tuli tosin lumena.

– Pystyn sanomaan kellonajankin. Kyseessä oli kiirastorstai vuonna 1992, kun satoi minun mielestäni väärään aikaan lunta Lahden korkeudella.

Vain muutamia vuosia aiemmin perhe oli viettänyt sapattivuoden Aurinkorannikolla Marbellassa ja Fuengirolassa.

– Se jätti pysyvän jäljen sydämeen ja halusimme tulla tänne takaisin.

Kauranen asetti tavoitteen: puolessa vuodessa oli saatava selville, pystyykö Espanjassa ansaitsemaan elantonsa.

Pystyi. Sen jälkeen perheenäiti ei epäröinyt hetkeäkään. Hän aloitti hulluna pidetyn ideansa toteuttamisen ja perusti golf-ravintolan kaupungin keskustaan. 6- ja 7-vuotiaat lapset saivat paikat espanjalaisesta yksityiskoulusta ja elämä asettui uomiinsa.

Par 1 Golf on edelleen pystyssä, mutta eri muodossa. Ruuan sijaan se tarjoaa nyt golf-matkoja ja toimintaa ylläpitää Kaurasen lanko.

Kauranen keskittyy asuntokauppaan.

– Edelleenkin minulla on autolla töihin ajaessa ja auringon paistaessa sellainen tunne, että mitähän hyvää minä olen tehnyt, että saan tehdä töitä nimenomaan tässä paikassa? Lomatunnelma tulee välittömästi auringon myötä, hän huokaa.

Myös tälle aamupäivälle luvattu auringonpaiste tekee tuloaan ja tekee ilman kuuman kosteaksi.

On selvää, että Kauranen ei osaisi olla ilman yrittäjyyttä. Oman kahvila-ravintola-yrityksensä ylläpidosta hän luopui valtuustouran edessä hetkeksi pitkin hampain.

Suomesta poiketen Espanjassa kaupunginvaltuutetun pesti ei ole luottamustehtävä, vaan täyspäiväinen virka.

– Minut on tehty työhevoseksi. Normaali arki ja työelämä ovat minua varten, Kauranen kertoo.

Marutei Tsurunen raivasi tietä Japanissa, suomalaisehdokkaita myös Somalimaan presidentiksi

Kauranen ei ole ainoa suomalainen, joka on astunut maailmalla päättäjän saappaisiin. Heistä ei löydy tarkkoja tilastotietoja Suomi-Seuralta tai Siirtolaisuusinstituutilta, mutta monista tapauksista on uutisoitu näyttävästi.

Suomi-Seura on kerännyt uutisia talteen. Toiminnanjohtaja Tina Strandberg kertoo, että Ruotsin parlamentissa on merkittävästi suomalaisväriä.

Ruotsin Sisuradion mukaan ainakin 15 suomalais- tai tornionlaaksolaistaustaista ehdokasta olivat kärkikahinoissa valtiopäiville.

Heistä läpi pääsivät muun muassa puolustusministeri Peter Hultqvist, jonka juuret ovat Kuusamossa sekä moderaattien Jämtlannin ykköshahmo Saila Quicklund, joka puolestaan on juuriltaan keskisuomalainen. Uusiin Suomi-taustaisiin edustajiin kuului muun muassa keskustan Linda Ylivainio. Myös elinkeinoministeri Mikael Dambergilla on suomalainen äiti.

Kaikki läpi päässeet löytyvät Vaalilautakunnan verkkosivuilta.

Maassa ei ole vieläkään uutta hallitusta (Kauppalehti), vaikka Ruotsin valtiopäivävaalit järjestettiin 9. syyskuuta. Moni asia on siis edelleen auki.

Kansanaedustajien lisäksi Ruotsissa toimii tietysti myös muiden alojen suomalaisvaikuuttajia, kuten esimerkiksi Sveriges Riksbankin johtaja Stefan Ingves ja Nationalmuseetin johtaja Susanna Pettersson. Vastaavia esimerkkejä löytyy useilta eri aloilta.

Vaikuttamaan on lähdetty kauemmaskin.

Marutei Tsurunen, eli alkujaan Pielisjärven Höntönvaarasta kotoisin oleva Martti Turunen, oli ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen kansanedustaja Japanissa.

Turunen on aiemmin kertonut omaksuneensa jo 12-vuotiaana pasifistisen ideologian. Tuolloin hän päätti lähteä lähetyssaarnaajaksi Afrikkaan. Kohtalo johdatti kuitenkin Kaukoitään. Turunen päätyi 27-vuotiaana Japaniin, jossa hän alkoi levittää kristillistä sanomaa. Lopulta hänestä tuli kansanedustaja.

Somalimaan presidenttiehdokkaana oli viime vuonna kaksi Suomen kansalaista: Abdirahman Mohamed Abdullahi "Irro" sekä Faisal Ali "Warabe". Lopulta molemmat joutuivat nielemään tappionsa (Helsingin Sanomat).

Valtuutetut, jotka eivät osanneet avata tietokonetta

Suomalaisten suosima Fuengirola on kaupunki Málagan maakunnassa. Hallinnollisesti se kuuluu Andalusian itsehallintoalueeseen. Jokaisella näistä on omat vastuualueensa – tai ainakin pitäisi olla.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysasioissa päätäntävalta on autonomian tasolla. Kauranen sanoo, että Andalusiassa kunnat ja kaupungit joutuvat itse tarttumaan ongelmiin, jotka periaatteessa eivät niille kuuluisi.

– On perheitä, joilla ei ole toimeentuloa. Kunnan on pakko tavalla tai toisella rahoittaa tai auttaa näitä henkilöitä. Käytännössä kunta on pakotettu toimimaan sillä toimialalla, vaikkei se kuulukaan sen toimivaltuuksiin, hän kertoo.

Valtuutettuna Kauranen sai luonnollisesti kontolleen Espanjassa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten, residenttien, asiat.

Toisena Kaurasen vastuualueena oli uusien teknologioiden käyttöönotto.

– Tässä voisin vähän säikäyttää suomalaista. Esimerkiksi vuosina 2007–2009 kaikki meistä valtuutetuista eivät osanneet edes käynnistää tietokonetta tai käyttää sähköpostia. Siinä oli paljon työkenttää.

Kukin valtuutetuista toimi oman toimialueensa johtajana virkamiesten keralla johtaen heidän työtään.

Kaurasen mukaan on oikein, että 80 000 asukkaan Fuengirolan kunnallispolitiikassa on mukana ulkomaalaisia.

– Asukasmäärästä meitä on virallisesti yli 40 prosenttia – ja todellisuudessa yli puolet. Esimerkiksi tällä hetkellä valtuustossa ei ole ketään ulkomaalaista mukana, mikä on käsittämätöntä.

Prosenttiluku on pysäyttävä.

Suomalaisten vastuusta: "Meidän täytyy itse hoitaa omat ongelmamme"

Äkkiseltään voisi luulla, että näin suuri massa auringon perässä tulleita turisteja sekä pysyviä asukkaita aiheuttaisi jonkinlaista tunnetta Fuengirolan espanjalaisväestössä tai painetta valtuustossa?

Kaurasen mielestä esimerkiksi Katalonian alueella turisteja kohtaan kytevä vihamielisyys loistaa poissaolollaan Andalusiassa.

– On tärkeää todeta, että tämä maa elää turismista. Toisin sanoen monet palvelut on suunnattu joko turisteille tai täällä vakituisesti asuville ulkomaalaisille, hän sanoo.

– Se, mikä on positiivista, on se, ettei Espanjaa koeta enää pelkäksi rantalomapaikaksi.

Noin 30 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. EU:n tavoite vapaasta liikkuvuudesta (Euroopan parlamentti) on Kaurasen mukaan toteutumassa koko ajan paremmin. Se näkyy siinä, kuinka suomalaisten yritysten määrä Aurinkorannikolla lisääntyy, parempien nettiyhteyksien myötä etätyö tuo alueelle perheitä ja nuoria asukkaita ja koulujen ilmoittautumislistat pullistelevat.

– Voimme vapaasti katsoa, missä haluamme olla. Enää ei voi sanoa, että se olisi vain rikkaiden etuoikeus asua ulkomailla.

Kauranen painottaa, että residenttien pitäisi kantaa myös vastuunsa yhteiskunnan toimivuudesta ja pitää huolta omistaan.

– Olemme vieraana toisessa maassa ja mielestäni on tärkeää, että me vauraat suomalaiset, jotka tulemme nauttimaan tästä kaikesta Espanjan hyvästä, emme olisi taakkana tälle yhteiskunnalle.

Hän muistuttaa, että Espanjan verotusprosentti on alhainen, joka tarkoittaa samalla sitä, että Espanjan sosiaaliturva on huomattavan paljon alhaisempi.

Kauranen antaa esimerkin: Fuengirolan ja saman kokoisen Mijasin alueella on käytössään parhaimmillaan yhteensä kaksi ambulanssia. Mitä tapahtuu, jos ambulanssia tarvitaan vain siitä syystä, että suomalainen humalainen makaa kadulla? Samaan aikaan avuntarpeessa saattaa olla joku jolla on aivoverenvuoto tai sydämeen liittyvä ongelma.

– Resursseja on vähän ja ne pitää pystyä jakamaan oikein. Minusta on oikein, että me ulkomaalaiset pyrimme itse ratkaisemaan omia ongelmiamme, emmekä ole valittamassa, onpa maan nimi mikä hyvänsä, että yhteiskunnan täytyy hoitaa. Meidän täytyy itse hoitaa omat ongelmamme. Me olemme se yhteiskunta, Kauranen sanoo.

Hampailla kodittomuutta vastaan

Kuinka paljon humalassa makaavia suomalaisia todellisuudessa on?

Suvi Kaurasen mukaan Aurinkorannikon suomalaisten alkoholiongelmat ovat sivuuttamaton kysymys, mutta todellisuudessa kyse on kuitenkin pienestä marginaaliryhmästä.

– Jos ihmisellä on ongelmia alkoholin käytön kanssa Suomessa, ongelma ei tule paranemaan Espanjaan muuttamisella – päinvastoin. Alkoholin saatavuus ja halpa hinta voivat valitettavasti hankaloittaa joitakin ongelmia.

Kauranen kertoo, että Fuengirolan kaduilla asuu arviolta viisi suomalaista koditonta. Kokonaisuudessaan Fuengirolan alueella asuu 50 koditonta henkilöä.

Kauranen on mukana sekä Rotareissa että SOS-ryhmässä, joista ensin mainittu toimii muun muassa kodittomuuden ehkäisemiseksi ja katottomien auttamiseksi. Jälkimmäinen on parustettu hätätilanteessa olevien suomalaisten avuksi.

Ongelmana on se, etteivät kaikki halua ottaa apua vastaan.

Niillä, jotka haluavat asua kadulla, on mahdollisuus siihen.

– Tulee mieleen yksi keskustelu, jonka kävin lähipuistossa suomalaisen miehen kanssa. Pyysin häntä antamaan tietonsa, että voimme keksiä keinon saada hänet Suomeen. Hänellä alkoikin olla monia syitä jättää ottamatta apu vastaan: "Ei minä en lennä, minulla on nämä kolme koiraa."

Joukosta löytyy onneksi hyviäkin kokemuksia, jotka muistuttavat avustustyön tärkeydestä.

– Suomessa on tällä hetkellä henkilöitä, jotka ovat lähteneet täältä kaduilta ja halunneet ottaa avun vastaan.

Suvi Kauranen muistuttaa, että myös pienillä teoilla on merkitystä. Symboliksi hän nostaa kodittomien ruokahetkessä jälkiruuaksi tarjotun omenan.

– Lähes kaikki jättivät sen syömättä. Kysyin vieressä istuvalta, eikö hän pidä omenasta. Sitten hän näytti hampaitaan. Vastaus oli selvä.

Fuengirolan Rotarit saivat siitä idean auttaa asunnottomia hoitamalla heidän hampaansa kuntoon.

– Hampaattomuus voi olla oire, jonka hoitaminen auttaa kaikin puolin, jopa työllistymiseen.

"Kun tulen käymään Suomessa, minusta tuntuu, että olen valtavan köyhä"

Espanjan tapaan kuuluu, että kerran poliitikoksi ryhtyvä on aina poliitikko. Suvi Kauranen jaksoi sitä tietä kokonaiset kolme vuotta, vuoteen 2010.

Viimeiset puoli vuotta tuosta ajasta hän pyrki saamaan pormestari Esperanza Oñalta eron tehtävästään.

– Häntä luonnollisesti mietitytti, että miten se koetaan poliittisesti, että joku lähtee pois hänen riveistään. Espanjassa politiikasta ei kukaan poistu vapaaehtoisesti. Sieltä poistutaan, koska heitetään pois.

Sen takia suomalaisnaisen päätös oli ennenkuulumaton.

Kaurasen jälkeen Fuengirolan kaupunginvaltuustoon valittiin (Uusi Suomi) toinen suomalainen edustaja, Katia Westerdahl. Hän oli Kaurasen tapaan ehdokkaana keskustaoikeistolaisen Partido Popularin (PP) listalla. Westerdahl vaikutti valtuustossa koko kauden 2011–2015, mutta päätti kyselyistä huolimatta olla pyrkimättä jatkokaudelle ja laittoi yritystoimintansa kaupunginvaltuutetun pestin edelle. Westerdahl on asunut Espanjassa vuodesta 1984 ja työskentelee päätoimittajana sekä kustantajana kahdessa lehdessä.

Suvi Kauranen näyttää tyytyväiseltä valintaansa, ja miksipä ei, nyt asuntokauppa on herännyt uuteen kukoistukseensa. Haastattelun aikanakin suomalaispariskunta tulee kysymään myytävästä asunnosta.

Vaikka Kauranen on tehnyt pesäeron politiikan tekemiseen, hänen entinen roolinsa on seurannut tähän päivään saakka.

– Olen kahdeksan vuotta jo ollut kunnallispolitiikasta pois. Silti kiinteistövälityksessäni toimii jonkinlainen kunnan alatoimisto, jossa kysytään katutöihin ja muuhun sellaiseen liittyvistä asioista. Sanovat, että Suvilta saa vastauksen helpommin.

Entä sitten Suomeen palaaminen? Suvi Kauranen sanoo, että 35 vuodessa synnyinmaa antoi pysyvänä asuinpaikkana sen, mitä sillä oli annettavana.

Jo ylioppilaskeväänään hän haaveili maailmalle lähtemisestä.

– Minä en tiedä, tulisinko Suomessa toimeen enää ollenkaan, hän pohtii

– Kun tulen käymään Suomessa, minusta tuntuu, että olen valtavan köyhä. On seitsemän asiaa muovikassin pohjalla ja ne maksavat saman verran kuin käytän täällä täyttääkseni kaksi kassillista ruokaa. Toisin sanoen Espanjassa asuminen on edullisempaa.

Lopulta hän tiivistää:

– Espanjassa asuminen on ihanaa.

– Tänne tultiin sata vuotta sitten toipumaan vaikeista sairauksista. Nyt ei tarvitse olla sairas, voi tulla nauttimaan elämästä.

Eikä nyt pidä käsittää väärin. Kauranen sanoo samaan hengenvetoon rakastavansa synnyinmaataan ja sen kieltä.

– En millään tavalla puhu Suomea vastaan. Jonkin verran kyseenalaistan kuitenkin esi-isiemme löytöä periferiasta. Ilmastollisesti se ei ole kaikista helpompia paikkoja asua ja olla. Helpommaksi ihmisen elämä käy täällä Euroopan etelälaidalla, hän sanoo.

Kaurasen elämä on juuri tällä hetkellä sitä, mitä hän siltä haluaa. Työtä, työtä, työtä ja siinä välissä vetäytymistä omaan kotiin ja sen pihapiirissä sijaitsevalle kasvimaalle. Siellä politiikka loistaa poissaolollaan – ainakin melkein.

– Takapihalla on kaksi kanaa. Ruskea Tipu ja musta Obama.

Kotkalainen design-mattoja valmistava Finarte ei saa tekijänoikeussuojaa suosittuun mattomalliinsa.

Finarte pyysi tekijänoikeusneuvostolta lausumaa, kun muun muassa tanskalaisen huonekaluketju Jyskin valikoimiin ilmestyi Finarten Kievari-mattoa muistuttava Ahorn-mattomalli.

Finarten myymän Kievari-maton ovat suunnitelleet Saana ja Olli -merkin turkulaiset suunnittelijat Saana Sipilä ja Olli Sallinen. Suunnittelun lähtökohtana oli jatkuva pirunnyrkki-kuvio. Kievari-maton kuvio taas muodostuu lyhyistä, käsin piirretyistä viivoista.

Nyt tekijänoikeusneuvosto on kuitenkin todennut, ettei Finarten valikoimiin kuuluva matto ole tekijänoikeuslain mukainen teos.

Yleisesti tunnettu ja käytetty kuvio

Tekijänoikeuslain mukaisen teoksen on oltava sellainen, että sitä voidaan pitää tekijänsä itsenäisen luovan työn omaperäisenä tuloksena.

Finarten tapauksessa tekijänoikeusneuvosto katsoi, ettei kaksivärinen Kievari-matto ole muodoiltaan, materiaaliltaan tai pinnaltaan riittävän omaperäinen. Lisäksi maton jatkuva kuutiokuvio on maailmalla yleisesti tunnettu ja laajasti käytetty.

– Geometrisia perusmuotoja kuosissaan toistavana käyttöesineenä nyt kyseessä oleva matto ei visuaalisesti heijastele tekijöidensä luovaa panosta niin, että se riittävän itsenäisenä ja omaperäisenä nauttisi teossuojaa, tekijänoikeusneuvoston lausunnossa todetaan.

Tämän vuoksi tekijänoikeusneuvosto ei antanut pyydettyä lausuntoa siitä, loukkaako Ahorn-matto Kievari-maton tekijänoikeudellista suojaa.

– Tämä oli harmillinen, ikävä yllätys ennen joulua. Olemme kuitenkin siitä iloisia, miten tämä on nostanut esiin keskustelun kopioinnista, ja siitä, miten kuluttajat voivat tietää, että toinen tuote on kopio tai hyvin samankaltainen, Finarten toimitusjohtaja Larissa Immonen sanoo.

Koska lausunto on tuore, Finarte ei ole vielä ehtinyt suunnittelijoiden kanssa pohtia sitä, lähdetäänkö asiaa viemään edelleen eteenpäin.

– Se on aina isompi riski, jos esimerkiksi oikeusteitse lähtee hakemaan ratkaisua. Se pitää punnita tarkkaan, Immonen sanoo.

Kievari-maton kaltaista mattoa on myynyt myös Tokmanni-tavarataloketju.

Tuotteiden matkiminen huolestuttaa

Kievari-mattoa muistuttaneen tuotteen olemassaolo paljastui, kun Saana ja Olli -merkin asiakas ilmoitti bonganneensa sellaisen.

– Brändiin tutustuneet ihmiset näitä tunnistavat ja sitten ilmiantavat, Immonen sanoo.

Hänen mukaansa myös esimerkiksi suurilla kansainvälisillä messuilla voi törmätä kopiolta vaikuttaviin tuotteisiin.

– Se on kurjaa, varsinkin suunnittelijoiden kannalta. Meidänkin kannalta, jos tuote on edullisempi versio. Kuluttajille se on harhaanjohtavaa, koska ei voi varmaksi tietää, onko tuote kopioitu, Immonen sanoo.

Tuotteiden kopiointi huolestuttaa ja harmittaa etenkin pieniä design-alan yrityksiä.

Joukko suomalaisia design-yrityksiä julkaisivat syyskuussa kannanoton alkuperäisten tuotteidensa puolesta. Yritysten mukaan tuotteiden kopiointi on kasvava ongelma, ja useita suomalaisia tuotteita on kopioitu kotimaassa ja ulkomailla.

– Muun muassa Lundian tuotteista löytyy kopioita Suomesta ja ulkomailta. Tuotteiden lisäksi on kopioitu markkinoinnissa käytettäviä kuvia. Kuluttajan on tällöin lähes mahdotonta tietää, että tuote onkin kopio, Lundian toimitusjohtaja Michaela von Wendt kertoi kampanjan tiedotteessa syyskuussa.

Kampanjan on allekirjoittanut myös Finarten Larissa Immonen.

30-vuotias Immonen nousi mattoyrityksen toimitusjohtajaksi isänsä paikalle kaksi vuotta sitten. Immonen haki isoja jälleenmyyjiä menettäneelle kotkalaisyritykselle uutta pontta sosiaalisesta mediasta, ja onnistui siinä. Suosion varjopuolena on tuotekopiointi.

Pörssiyhtiö Afarakin suomalaisten osakkeenomistajien jättämässä kanteessa vaaditaan pankkikonserni Nordealta lähes 70 miljoonan euron vahingonkorvauksia sekä kymmenien miljoonien eurojen viivästyskorkoja.

Osakkeenomistajien kanne on jätetty Helsingin käräjäoikeuteen juuri joulun alla.

Lisäksi osakkaat ovat vaatineet Finanssivalvontaa tutkimaan Nordean roolin pörssiyhtiö Afarakin pääomistajan Danko Končarin omistusjärjestelyissä. Osakkaiden mielestä Nordea on toiminut Končarin kanssa “yksissä tuumin”.

Mikäli Finanssivalvonta päätyisi samaan tulokseen, joutuisi pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea lunastamaan yhdessä Končarin kanssa kaikki Afarakin osakkeet markkinoilta. Lunastus maksaisi noin 600 miljoonaa euroa.

Nordea pitää kannetta perusteettomana, "oikeudellisilta perusteiltaan sekavana" ja "epämääräisenä".

– Tulemme kiistämään kanteen käräjäoikeudessa ja esitämme oikeudelle tuolloin tarkemmat perustelut, kirjoitti Nordean Suomen lakiasiainjohtaja Sakari Wuolijoki sähköpostitse.

Suomalaiset osakkaat: Nordea auttoi Končaria kikkailussa

Kannetta perustellaan sillä, että Nordea on toiminut Končarin kanssa “yksissä tuumin” eli käytönnössä auttanut kroatialaista liikemiestä salaamaan todellisen määräysvaltansa pörssiyhtiö Afarakissa.

Kanteen nostaneiden osakkeenomistajien mielestä Nordea on pimittänyt tietoja Končarin todellisista omistuksista sekä määräysvallasta Afarakissa. Osakkaat epäilevät Nordean laiminlyöneen velvollisuutensa ilmoittaa Končarin epäilyttävistä toimista Finanssivalvonnalle (Fiva).

Pörssiyhtiöitä valvova Fiva velvoitti helmikuussa 2018 Končaria lunastamaan kaikki Afarakin osakkeet. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, koska Končar on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. Mikäli Končar lunastaisi osakkeet, tulisi se maksamaan noin 600 miljoonaa euroja

Fivan päätöksessä yhden osakkeen lunastushinnaksi on asettu 2,5 euroa. Hinta on yli kolminkertainen verrattuna Afarakin osakkeen nykyiseen kurssiarvoon.

Nyt osakkaat haluavat maksajaksi myös pohjoismaiden suurimman pankin.

– Olennaista on ymmärtää, että Nordea ei ole omistanut Ruukki Group Oyj:n [nykyinen Afarak] osakkeista yli 30 prosenttia eikä Nordea ole toiminut yksissä tuumin kenenkään sijoittajan kanssa Ruukin määräysvallan hankkimiseksi tai käyttämiseksi. Nordealla ei ole ollut velvollisuutta tehdä osakkeista ostotarjousta, kirjoittaa Nordean lakiasiainjohtaja Sakari Wuolijoki Ylelle.

Piensijoittaja: Afarak vaikutti hyvältä sijoituskohteelta

Afarakin omistuksiin liittyvät Fivan päätös sekä paljastukset ovat poikkeuksellisia suomalaisessa pörssihistoriassa.

Suomalaiset osakkeenomistajat ovat joutuneet seuraamaan sivusta, mitä heidän omistamassaan yhtiössä tapahtuu.

Yksi kanteen allekirjoittajista on pohjanmaalainen piensijoittaja Petri Suokas. Hän omistaa noin 1,4 miljoonaa Afarakin osaketta.

– Sijoitin Afarakiin alkuvuodesta 2017. Olin jo pitkään aikaa yhtiötä seurannut, mielenkiintoinen osake ja hinta oli sillä tasolla, että ajattelin sen vielä nousevan. En minä tietenkään tietänyt mitään näistä taustalla olevista asioista silloin, Suokas sanoo.

Finanssivalvontaa vaaditaan selvittämään tapaus

Yhdeksän Afarakin suomalaisosakasta on lähettänyt myös Finanssivalvonnalle vaatimuksen selvittää, onko Nordea toiminut “yhdessä tuumin” Končarin kanssa ja onko pankki laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa kertoa asiakkaansa epäilyttävästä liiketoimista.

Finanssivalvonta sai jo vuonna 2013 nimettömältä lähteeltä aineiston, joka osoitti Končarin kyseenalaisen toiminnan. Viranomaiselta kesti kuitenkin lähes viisi vuotta, ennen kuin se ryhtyi toimenpiteisiin asiassa.

Helmikuussa 2018 Fiva velvoitti Končaria tekemään julkisen ostotarjouksen yhtiön osakkeista.

Piensijoittaja Suokkaan mielestä Fiva on toiminut pääosin hyvin Afarakin tapauksessa. Hän ihmettele kuitenkin sitä, miksi viranomainen ei selvittänyt Nordean roolia tapauksessa.

– Valitettavasti meidän oma pankkikonserni on ollut avustajana tässä. Ilman Nordean rahojensiirtoa ja näitä järjestelyitä ei tällaista tilannetta olisi, jossa Koncarilla on näin suuri määräysvalta yhtiössä, Suokas sanoo.

Suokas epäilee, että viranomaisten toimintaan on vaikuttanut Nordean vaikutusvalta.

– Tämä haisee ruohonjuuritasolle siltä, että onko isolla pankilla suojamekanismi, että he saavat tehdä sellaista, joka ei päivänvaloa kestä ja siihen ei puututa. Varsinkin nyt, kun Nordean pääkonttori siirtyi Suomeen. Eivätkö he halunneet sohaista sitä isoa muurahaispesää, etteivät isot herrat suutu?, Suokas sanoo.

Fiva vahvisti Ylelle saaneensa viime viikolla aiheeseen liittyvän vaatimuksen. Se kertoo tutkivansa kaikki tapaukset “tasapuolisesti.”

– Emme kommentoi keskeneräistä asiaa tai yksittäistä valvottavaa koskevia asioita. Finanssivalvonta selvittää ja tutkii sille tehdyt vaatimukset tasapuolisesti vaatimuksen tekijästä ja kohteesta riippumatta, Fiva kirjoittaa MOT:lle lähettämässään sähköpostissa.

Kyösti Kakkonen ei ole mukana kanteessa

Kanteen on jättänyt käräjäoikeudelle seitsemän suomalaista osakkeenomistajaa, joiden joukossa ovat esimerkiksi Ruukki Groupin perustajat Esa Hukkanen ja Markku Kankaala sekä Ruukki Groupin entinen toimitusjohtaja Antti Kivimaa.

Myös Afarakin entinen omistaja, sijoittaja Kai Mäkelä on jättänyt samasta asiasta erillisen kanteen Helsingin käräjäoikeuteen. Hän ei ole osa muiden sijoittajien yhteistä liittoumaa.

Afarakin suurin suomalainen omistaja, sijoittaja Kyösti Kakkonen ei ole mukana kanteessa tai Finanssivalvonnalle jätetyssä vaatimuksessa. Kakkonen omistaa yhtiönsä välityksellä lähes viiden prosentin osuuden Afarakista.

Pienosakas: Kyse ei ole vain rahasta

Mikäli Nordea tai Danko Končar joutuvat lunastamaan osakkeet Finanssivalvonnan määräämään hintaan, tarkoittaa se useille osakkeenomistajille varsin hyvää tuottoa.

Onko kanteessa kyse siis rahasta vai periaatteesta?

– Molemmista, ilman sarvia ja hampaita. Totta kai kyse on myös periaatteesta. Nämä asiat pitäisi hoitaa oikeudenmukaisesti, niin kuin Suomessa yleensä on totuttu hoitamaan. Kyse on siitä, olemmeko me oikeusvaltiossa.

– Onko meidän Finanssivalvonta sellainen, että se pystyy selättämään tällaiset väärinkäytökset? Tässä on kuitenkin kyse Suomen pörssin uskottavuudesta ja Suomen Finanssivalvonnan uskottavuudesta, sanoo piensijoittaja Petri Suokas.

Lähestyvä vuodenvaihde on saanut jälleen ilotulitteiden myyjät ja ostajat liikkeelle. Samaan aikaan raketteja kritisoidaan ehkä kovemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Peräti 14 eri järjestöä vaatii rakettien kieltämistä kansalaisaloitteella.

Aloitteen allekirjoittajien määrä karttuu nyt nopeasti. Eduskunnan käsittelyyn aloite päätyy, jos allekirjoituksia kertyy vähintään 50 000.

Nimienkeruu jatkuu kesäkuuhun asti.

Ilotulitteet stressaavat lemmikkejä ja aiheuttavat vakavia vammoja

Yksi aloitteen takana olevista tahoista on Suomen Lääkäriliitto. Ilotulitteista aiheutuu vuosittain esimerkiksi 10–30 silmävammaa.

– Jokavuotiset ilotulitteiden aiheuttamat terveyshaitat, vahingot ja vaarat ovat meidän ensisijainen motiivi tässä aloitteessa mukanaoloon. Etenkin silmävammat, mutta myös kuulo- ja palovammat, perustelee Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Uudenvuoden paukutteluun tuli rajoitteita viimeksi kymmenen vuotta sitten, kun ilotulitteet kiellettiin alaikäisiltä ja suojalasien käyttö muuttui pakolliseksi. Myös ampumisaika lyheni neljä tuntia.

Muutos on Halilan mukaan vähentänyt silmävammoja jonkin verran, mutta ei tarpeeksi.

– Kaikki vammoja saaneet eivät suinkaan ole itse ampuneet raketteja. Onnettomuuksia sattuu myös täysin sivullisille henkilöille. Aloite sallisi edelleen rakettien ammattilaiskäytön, koska meidän tietoon ei ole tullut ammattikäytöstä aiheutuneita onnettomuuksia lainkaan.

Esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes suosittelee suojalaseja sekä rakettien ampujille että katsojille.

Suojalasien lisäksi myös paukkuarat koirat ja muut lemmikit ovat jokavuotinen puheenaihe uudenvuoden alla. Tällä kertaa esimerkiksi Evidensia Eläinlääkäripalvelut muistuttaa huomioimaan erityisesti hevoset uudenvuoden vietossa.

Espoo korvaa "pommit" äänettömillä lasereilla

Espoo on Suomen ensimmäinen kaupunki, joka juhlii vuodenvaihdetta laservaloesityksellä perinteisten rakettien sijaan. Itse asiassa kaupunki ei ole järjestänyt uudenvuoden ilotulituksia enää vuosikausiin.

– Olemme kestävän kehityksen kaupunki, ja siihen eivät raketit oikein istu. Olemme kuitenkin saaneet vuosittain jonkin verran palautetta tästä, joten nyt kokeilemme laser-esitystä, Espoon kaupungin tapahtuma- ja kulttuuripalvelupäällikkö Lea Rintala perustelee.

Laser-esitys on herättänyt etukäteen jopa yllättävän laajaa mielenkiintoa.

– Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on käyty hyvin vilkasta keskustelua tästä ratkaisusta ja pelkästään myönteisessä mielessä, tapahtumakoordinaattori Saara Vanhala iloitsee.

Kokonainen valopuisto laservaloesityksinneen levittäytyy Espoon tuomiokirkon läheiseen Kirkkopuistoon ja jokirantaan. Esityksiä saattaa olla myös muissa kaupunginosissa jo vuoden kuluttua.

Espoon mallia pohditaan myös Turussa.

Lisäksi ainakin yksi helsinkiläinen ruokakauppa on päättänyt jättää raketit kokonaan myymättä tänä vuonna.

Ilotulitteiden käyttö on sallittu uudenvuodenaaton kello 18 ja uudenvuodenpäivän aamuyön kello 2 välisenä aikana.

Norjassa raketit kiellettiin yksityiskäytöstä jo vuosia sitten. Ruotsissa kepillisiin ilotulitteisiin on haettava lupa kunnalta ensi vuodesta lähtien.

Lue myös:

Ekologisempi vaihtoehto Turun ilotulituksille? Valtuustokolmikko ehdottaa tilalle laservalonäytöstä (3.12.2018)

Räjähdekoira Heila on nuuskinut runsaasti ruutia lentorahdista – ilotulitteiden luvaton maahantuonti lisääntyy (18.12.2017)

Ensimmäistä kertaa ihailluin nainen Yhdysvalloissa 17 vuoteen on joku muu kuin Hillary Clinton. Entinen maan ensimmäinen nainen Michelle Obama nousi tutkimuslaitos Gallupin vuosittain tekemässä mittauksessa kärkisijalle vuonna 2018.

Obama oli kolmesti aiemmin ollut kakkosijalla Clintonin perässä. Hävittyään presidentinvaalit 2016 Clinton on ollut esillä julkisuudessa vähemmän, kun taas Obama on elämänkertansa julkaisun myötä ollut näkyvästi julkisuudessa viime aikoina Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain ihailluimmat naiset vuonna 2018 (% vastaajista)

1. Michelle Obama 15 %
2. Oprah Winfrey 5 %
3. HIllary Clinton 4 %
4. Melania Trump 4 %
5. Kuningatar Elizabeth 2 %

Kärkiviisikon taakse sijoittuivat Saksan liittokansleri Angela Merkel, korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg, talk show -juontaja Ellen DeGeneres, entinen YK-lähettiläs Nikki Haley, Nobel-palkittu Malala Yousafzai ja demokraattijohtaja Nancy Pelosi.

Kuningatar Elizabet on listalla mukana kymmenen kärjessä jo 50. kertaa. Oprah Winfrey on mukana 31. ja Hillary Clinton 27. kertaa. Hillary Clinton on ollut Yhdysvaltain ihailluin nainen ennetykselliset 22 kertaa.

Barack Obama lähestyy ennätystä

Entinen presidentti Barack Obama puolusti jälleen kärkipaikkaansa menestyksekkäästi istuvaa presidentti Donald Trumpia vastaan. Obama on ollut Yhdysvaltain ihailluin mies vuodesta 2008 lähtien joka vuosi. Presidentti Trump on kakkossijalla neljännen kerran peräkkäin.

Obama lähestyy ennätystä miesten sarjassa. Presidentti Dwight Eisenhower oli Gallupin mittauksessa aikanaan Yhdysvaltain ihailluin mies 12 kertaa. Jos Obaman voittosuora jatkuu ensi vuonna, hän pääsee tasoihin Eisenhowerin kanssa.

Yhdysvaltain ihailluimmat mieheet vuonna 2018 (% vastaajista)

1. Barack Obama 19 %
2. Donald Trump 13 %
3. George W. Bush 2 %
4. Paavi Franciscus 2 %
5. Bill Gates 1 %

Viisikon takana yhden prosentin osuudella kukin ovat myös demokraattipoliitikko Bernie Sanders, entinen presidentti Bill Clinton, hengellinen johtaja Dalai Lama, demokraattipoliitikko Joe Biden, liikemies Elon Musk ja varapresidentti Mike Pence.

Yleensä istuva presidentti on Gallupin kyselyssä Yhdysvaltain ihailluin mies. Trumpin ohella Gerald Ford ei virkakautensa aikana päässyt Gallupin mittauksessa kärkisijalle.

Gallup teki vuosittaisen kyselyn 3.-12.12. Kyselyssä yhdysvaltalaisia pyydettiin nimeämään missä päin maailmaa tahansa elävä mies ja nainen, joita he ihailevat eniten. Gallup on tehnyt kyselyn vuodesta 1946 lähtien. Vuonna 1976 kyselyä ei tehty.

– Ei, ei, ei. Teidän ei missään nimessä pidä ryhtyä siihen, Lontoossa kohti lähintä juna-asemaa kiiruhtava Alison Mills parahtaa kuullessaan Suomen suunnitelmista avata raideliikenne kilpailulle.

Miksi ei?

– Etenkin pohjoisessa rautatiemme ovat totaalinen sotku, Mills toteaa.

Hänestä on väärin, että yksityiset yhtiöt menestyvät vaikka hoitavatkin raideliikennettä kehnosti. Siksi Mills haluaisi, että raideliikenne palautettaisiin kokonaan valtion hoidettavaksi ja laitettaisiin kuntoon.

Brittien kyllästymiselle on syynsä.

Joulukuun alussa julkaistun raportin mukaan viime kesä oli saarivaltion junaliikenteelle surkein 20 vuoteen, kun mittarina käytetään myöhästymisiä ja vuoroperuutuksia. Kuluneen vuoden aikana neljä viidestä junasta saapui perille vähintään kymmenen minuuttia myöhässä.

Tähän valtion rautateiden yksityistämisen ei tietenkään ollut tarkoitus johtaa.

Lippujen hinnat nousevat jälleen

Junaliikenteen ongelmat ovat Britanniassa kestouutisaihe. Koska myöhästymiset ja perutut vuorot ovat tavallisia etenkin tietyillä reiteillä, on ärtymys puhjennut välillä mielenosoituksiksi asti.

Tyytyväisiä eivät ole työntekijätkään. Joululiikenteeseen kaaosta toi junayhtiöiden työntekijöiden lakkoilu. Sen on määrä jatkua osilla reiteistä tänään, osilla reiteistä lakkoilu sotkee matkustusta uudenvuodenaattona.

Matkustajien kiukkua puolestaan lisää se, että tammikuussa lippujen hinnat nousevat jälleen. Se tarkoittaa monille työmatkansa junalla tekeville satojen puntien lisäkulua.

Lisäksi lippuviidakossa luoviminen on vaikeaa.

Etenkin silloin kun matkustusajankohta on tarkka, lentäminen saattaa tulla helposti halvemmaksi. Pelkästään ostamalla lipun verkosta, sen sijaan että ostaisi sen asemalla automaatista, voi parhaimmillaan säästää kymmeniä puntia.

Jatkuvaa kaaosta

Yksi murheenkryyneistä on Lontoon ja rantakaupunki Brightonin välinen junaliikenne.

Kun junayhtiö Thameslink toi muutama vuosi takaperin Lontoon ja Brightonin väliselle reitille uutta kalustoa, oli pääosin työmatkalaisten kansoittamissa junissa vähäisesti istumapaikkoja, ei juuri lainkaan pöytiä eikä ollenkaan internetyhteyttä.

Junassa käytävän toisella puolella istuu iloinen kaksikko. En malta olla kysymättä, pitävätkö puheet Britannian kaoottisesta junaliikenteestä paikkaansa.

– Oi tietäisit vaan, kaksikko huokaa, ja katsoo toisiaan merkitsevästi ennen purskahtamista nauruun.

Mies ja nainen nyökyttelevät toistensa puheille selittäessään, millaista tuskaa matkustaminen Lontoon ja Brightonin välillä toisinaan on.

– Odotas, näytän parhaat kaaoskuvat, nainen sanoo ja selaa jo kännykkänsä kuvamuistia.

Lontoon ja Brightonin välisen linjan toimimattomuudesta on tehty jopa musikaali: Southern Fail, reittiä liikennöivän Southern Railin nimeä mukaillen.

Nyt juna on ajallaan, mutta työmatkalta palaavaa kaksikkoa huolestuttaa enemmän kotiinpaluun seuraava etappi. Se, miten kauan Lontoosta tänä iltana kestää päästä Brightoniin.

Thatcher aloitti yksityistämisen

Yksityistäminen on ollut Britanniassa maan tapa. Tapa, jonka loi entinen pääministeri Margaret Thatcher.

Vuonna 1979 pääministeriksi noussut Thatcher hallitsi Britanniaa rautaisella otteella ja uudisti maan taloutta 1980-luvulla niin reippaasti, että se tuntuu nykymaailmassa melkein taikatempulta.

Pääministerivuosinaan Thatcher yksityisti lukuisia valtion laitoksia ja palveluita, mutta jätti tekemänsä talouspolitiikan myötä perinnön, jonka hengessä Britanniassa on yksityistetty reippaasti myös hänen jälkeensä. Esimerkiksi postilaitoksen Britannia yksityisti vasta syksyllä 2013.

Myöskään se, että junien liikennöinnistä vastaavat yksityiset yhtiöt, ei ole suoraan rautarouva Thatcherin ansiota tai syytä.

Hänen johdollaan kyllä yksityistettiin esimerkiksi junia rakentanut yhtiö, mutta rautatiet yksityistettiin vasta 1990-luvun puolivälissä, muutama vuosi sen jälkeen, kun Thatcher oli luopunut vallasta.

Suomea ja Britanniaa on vaikea verrata

Kun British Rail yksityistettiin vuonna 1994, pilkottiin se kolmeen osaan. Junakalusto, raiteet ja muu infrastruktuuri sekä junien liikennöinti laitettiin kaikki erilleen.

Pilkkominen on aikeena Suomessakin. Hallitus haluaisi purkaa VR:n neljään eri yhtiöön.

Julkisesti hallituksen suunnitelmaa on arvostellut pääoppositiopuolue SDP, mutta Ylen hallituslähteistä saamien tietojen mukaan pilkkomisen todellisena jarruna olisi VR. Junayhtiö kuitenkin kiistää väitteen.

Ajatus raideliikenteen avaamisesta kilpailulle on peräisin EU:sta. EU on puskenut jäsenmaitaan kohti kilpailua liki parikymmentä vuotta. Neljäs, ja viimeisin lakipaketti kohti kilpailtua raideliikennöintiä hyväksyttiin EU:ssa kaksi vuotta sitten.

Suomen ja Britannian vertaaminen toisiinsa houkuttaa, mutta maiden välillä on yksi selvä ero: meillä liikenne rautateillä aiotaan avata kilpailulle. Britanniassa se yksityistettiin kokonaan.

Kun Britannian konservatiivihallitus halusi1990-luvulla siirtää junamatkustamisen yksityisten yhtiöiden hoidettavaksi, oli moitittavaa niin junien kunnossa kuin rataverkossakin.

Yksityistämisen tarkoituksena oli tietenkin paitsi saada junat ja raideverkosto parempaan kuntoon, sen piti johtaa myös halvempiin lippuihin ja parempaan kattavuuteen, niin etteivät kustannuksia joudu kattamaan veronmaksajat.

Jyrkimmän tulkinnan mukaan mikään näistä ei ole toteutunut. Ihmiset matkustavat ruuhkaisissa junissa, kalliilla lipuilla – ja silti valtio tukee raideliikennettä vuosittain noin kolmella miljardilla punnalla (liki 3,5 miljardilla eurolla).

Raiteet takaisin valtiolle

Liikenneministeriön perustelut VR:n pilkkomiselle ovat samankaltaiset kuin Britanniassa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä tehokkuutta, monipuolistaa palveluita ja lisätä junamatkustajien määrää.

Junamatkustajien määrä on Britanniassa kasvanut British Railin pilkkomisen jälkeen valtavasti: matkustajia on kaksi kertaa enemmän. Mutta hallituksen tilaaman, vuonna 2011 julkaistun raportin mukaan rautatieliikenteen kulut ovat Britanniassa 40 prosenttia muuta Eurooppaa kalliimmat.

Tähän on etsitty syitä esimerkiksi toiminnan sirpaloitumisesta. British Rail jaettiin kolmeen osaan, mutta myytiin kaikkiaan satana sirpaleena.

Palvelu ei parane, kun kunkin toimijan tavoitteena on oman toiminnan kannattavuuden parantaminen eikä yhteistyöntekeminen laadun kohentamiseksi.

Yksi askel Britanniassa on otettu takaisinpäin: junaliikennettä hoitavat yksityiset yhtiöt, mutta junaraiteet omistaa valtio. Nekin toki kaupattiin 1990-luvun puolivälin tienoilla, mutta vuonna 2002 raiteet ja muu insfrastuktuuri siirtyi Network Railin haltuun. Se on julkinen yhtiö.

Raiteet päätyivät takaisin valtiolle kehnossa kunnossa, useampien junaliikenteen onnettomuuksien jälkeen.

Markkinoiden taikaa

Rautatiet ovat vain yksi esimerkki yksityistämisistä.

Thatcherin johdolla Britannia yksityisti vesi- ja energialaitoksia sekä muun muassa teleyhtiö British Telecomin ja teräsyhtiö British Steelin. Myös lentoyhtiö British Airways sekä autonvalmistajat Jaguar ja Rolls-Royce siirtyivät Thatcherin pääministeriaikana yksityisiin käsiin.

Myöhemmin on rautateiden ja postin lisäksi lisäksi yksityistetty muun muassa vankiloita, lentokenttiä sekä osia yleisradioyhtiö BBC:sta.

Mikä sitten synnytti yksityistämisbuumin? Yksinkertainen syy on heikko taloustilanne.

Pääministeri Thatcher ryhtyi valtiovarainministerinsä Nigel Lawsonin kanssa korjaamaan Britannian mataavaa taloutta. Valtionomisteiset yhtiöt tuottivat pelkkiä kuluja, siispä uusliberaalin talouspolitiikan oppien mukaan ne kannatti myydä.

Oppi upposi syvälle.

Greenwichin yliopiston tutkijan Emanuele Lobinan mielestä Britanniassa on pitkään vaalittu Thacherin talouspolitiikan perintöä ja brittiparlamentissa on totuttu olemaan yksityistämisen hyödyllisyydestä samaa mieltä. Lobina kutsuu ilmiötä Westminsterin konsensukseksi.

– Uusliberaalin talouspolitiikan ytimessä on ajatus siitä, että markkinoiden taika puree, Lobina tiivistää.

Toisin sanoen: kilpailun myötä palvelun laatu paranee, yksityiset yhtiöt voivat sijoittaa laadun parantamiseen ja saavat tehostettua toimintaa.

Vesilaitosten yksityistämistä tutkineen Lobinan kanta yksityistämiseen on selkeä. Hänen mielestään yksityinen sektori taitaa kauniiden, ja hyvin houkuttelevien lupausten tekemisen.

– Mutta käytäntö ja kokemus yksityistämisestä kansainvälisesti, yksityistämisen viime vuosikymmenten historia, ne kertovat meille, että yksityinen sektori on huono lunastamaan lupauksiaan.

Palvelut takaisin valtiolle

Brittipolitiikkaa leimannut Westminsterin konsensus on kuitenkin rapautumassa. Siihen syynä on työväenpuoluetta viime vuodet luotsannut veteraanipoliitikko Jeremy Corbyn.

Itseään sosialistiksi kutsuvan Corbynin johdolla työväenpuolue on liikahtanut vasemmalle ja ryhtynyt puhumaan voimakkaasti yksityistämisen purkamisesta. Se saa kansalta kannatusta.

Niin myös junaan kiirehtivältä Alison Millnsiltä.

– Olen sitä mieltä, että kaikkien julkisten palveluiden pitäisi olla valtion käsissä. Se olisi reilua jokaiselle.

Monen muun britin tavoin Millnsiä ärsyttää se, että kehnoa palvelua tarjoavat junayhtiöt voivat tehdä voittoa.

– Käytän tietenkin vain osaa yhtiöistä, mutta minun kokemukseni on, että yksityistäminen nosti hinnat ja heikensi palvelun.

Lue myös:

Ruotsissa rautatiet on läpeensä kilpailutettu – Tehtiinkö suuri junaryöstö vai todella hyvä uudistus?

VR:n pilkkominen lykkääntyy ensi hallituskaudelle

VR:n monopoli murtuu: Näitä kuutta asiaa se tarkoittaa

Tuntuuko, että juuri sinun junasi on aina myöhässä? Tarkista oman kaukojunasi myöhästymistiedot

Aivosumu. Tällä sanalla kangasalalainen Sari Mäkinen kuvaa olotilaansa, jossa hakeutui työterveyshuoltoon vajaat kolme vuotta sitten. Loputtomalta tuntuva uupumus, unohtelu, rytmihäiriöt ja nivel- ja lihaskivut olivat syöneet 51-vuotiaan naisen elämänilon.

– Monesti aamulla kysyin mieheltäni, mitä olen yöllä tehnyt, kun minulla oli pakara- ja reisilihakset kipeinä.

– Aloin ajatella, miten minun lopulta käy. Olin niin aivosumuinen, että en muistanut lopulta enää mitään. Iltapäivisin tuli sellainen olo, että nukahdan seisovilleni. Oli pelottavaa, kun tuntui, etten nuku öisin enää lainkaan, Mäkinen kertoo.

Mäkistä oli vuosia hoidettu huonounisena ja unettomana. Ensimmäiset nukahtamislääkkeensä hän sai jo kolmikymppisenä.

Oikea diagnoosi löytyi vähän kuin vahingossa.

Mäkinen pohti työterveyslääkärin vastaanotolla, minkähän takia hänen uniongelmansa on sellainen, että öisin hän säikähtää hereille ja sydän tykyttää.

– Työterveyslääkäri tarttui tähän ja kysyi, ethän sinä vaan hengityskatkoksiin herää. Tiesin kyllä, että selälläni nukkuessani välillä kuorsaan, mutta mitään katkoksia en ollut huomannut eikä hyväuninen miehenikään.

Mäkinen sai lähetteen tutkimuksiin, joissa paljastui vaikea uniapnea. Hengityskatkoksia oli yli 50 tunnissa, pisimmät niistä 86 sekuntia. Säpsähdykset saivat selityksen, samoin sydämentykytykset.

– Sydän teki kaikkensa pumpatakseen vähän hapen koko kehoon.

Yhä useampi suomalainen sairastuu

Uniapneaa eli unen aikaisia hengityskatkoksia todetaan suomalaisilla kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Taysissa) uniapnealähetteiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 100 prosenttia ja vuodessa noin 25 prosenttia.

Taysin unipoliklinikan apulaisylilääkäri Hannele Hasala kertoo, että valtaosalta tutkimuksiin tulevilta tauti myös todetaan. Yhä useampiin uusiin uneapneadiagnooseihin on ainakin kaksi syytä.

– Suurin syy on lisääntynyt ylipaino. Toinen merkitsevä tekijä on tietoisuus uniapneasta. Sitä osataan epäillä ja tutkitaan enenevässä määrin, Hasala sanoo.

Myös uniapnean diagnostiikka on kehittynyt. Isoin osa tutkimuksista tehdään jo kotona uniklinikoilta lainattavilla laitteilla. Tutkimuksia tehdään laajasti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollon lähetteillä yksityisellä puolella.

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUSissa) uniapneapotilaiden määrä on viime vuosina lisääntynyt noin 15 prosentin vuosivauhdilla.

Kasvanut hoidon tarve on pannut monen sairaanhoitopiirin resurssit koetukselle. Hoitoon pääsyn nopeus riippuu paljon siitä, missä sattuu asumaan.

Uniapnean yleisimpänä hoitomuotona on ylipainehengityshoito eli CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure). Siinä nenämaskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana.

Tampereella kiireettömiin CPAP-laitehoidon aloituksiin on 2–3 kuukauden jono. HUSissa hoitoon pääsee viimeistään 3 kuukaudessa.

Vaikea tilanne on Oulussa, jossa vielä helmikuussa jono oli jopa 7–8 kuukautta, mikä ylittää hoidon lainmukaisen odotusajan. Syksyllä jono on pystytty purkamaan 6 kuukauteen eli juuri hoitotakuun rajalle.

Kaikissa sairaanhoitopiireissä esimerkiksi kuljetusalalla toimivat hoidetaan kiireellisinä tapauksina.

Oireet voivat olla moninaisia

Tyypillinen uniapneapotilas on ylipainoinen keski-ikäinen mies, mutta tautia esiintyy myös monilla naisilla, parikymppisillä ja hoikilla.

Nykytiedon mukaan miehistä vähintään 4 prosenttia ja naisista kaksi prosenttia sairastaa uniapneaa. Naisilla uniapnea on yleisintä vaihdevuosien jälkeen, jolloin naisten sairastuvuus yleistyy miesten tasolle.

Uniapnean oireet ovat moninaisia. Vaikka ei heräisi hengityskatkoksiin, uniapneaa kannattaa epäillä, jos kuorsaa, yöuni on rikkonaista, jos on päiväväsymystä, yöhikoilua tai yöllisiä toistuvia vessakäyntejä.

Uniapneaan liittyy myös muisti- ja mielialaongelmia.

Sari Mäkinen otti oman diagnoosinsa vastaan helpottuneena. Vaikka vakavasta sairaudesta on kysymys, hän oli iloinen ja toiveikas.

– Tiesin ihmisiä, joilla oli jo se ystävä yöpöydällä ja he olivat saaneet avun. Ajattelin, että ehkä se tuttu minä palaa takaisin, Mäkinen sanoo.

Karmea ensimmäinen yö

Mäkinen sai CPAP-laitteen ja perehdytyksen sen käyttöön noin kuukauden kuluttua dignoosista. Hän oli juuri lähdössä perheen kanssa hiihtolomalle pohjoiseen ja päätti opetella käyttöä siellä.

Ensimmäinen yö oli yhtä tuskaa.

– Karmealtahan se tuntui, kun Kuusamossa laitoin värkin ensimmäistä kertaa päälle. Yö meni niin, että kuuntelin vain hengitystäni. Mutta ajattelin, että minähän taltutan tämän vehkeen ja ystävystyn sen kanssa. Pakkohan se oli, kun olotila oli jo niin ikävä.

Mäkinen arvioi, että alkuvaikeuksista huolimatta laitteen tuoma apu alkoi näkyä jo pohjoisessa vietetyn viikon aikana.

– Jo sillä viikolla huomasin, että hyvänen aika, olen nukkunut yhtä soittoa neljä tuntia. Laitehan on siitä kiva, että siitä voi kurkistaa kauanko on nukkunut ja onko ollut katkoja.

Kallisarvoinen ystävä – mutta ei kaikille

Ylipainehoidon avulla Sari Mäkinen vähä vähältä virkistyi ja moninaiset oireet katosivat. Olon kohentuessa apea mieli väistyi.

– Norsunkärsästä on tullut paras petikaverini. Nykyisin sanon melkein, että "Hän" on minulle tärkeä, Mäkinen nauraa.

– Yhtäkään yötä en ole alun jälkeen nukkunut ilman hönkäpilliäni, enkä edes päiväunia ottanut. Niin kallisarvoinen laite on, kun ajattelee, miten se on elämistäni muuttanut.

Kaikille uniapneasta kärsiville CPAP-hoito ei sovi. Yksi heistä on Kuopion seudulla asuva 36-vuotias Satu Peltomaa, joka meni lääkäriin rytmihäiriöiden takia. Hän sai diagnoosin vaikeasta uniapneasta noin vuosi sitten.

Peltomaa joutui lopettamaan CPAP-laitteen käytön muutaman kuukauden jälkeen.

– Minulla on herkkä iho, ja aloin saada maskin silikonista allergiaoireita, Peltomaa kertoo.

Uniapneaa voidaan hoitaa myös uniapneakiskolla, joka muuttaa alaleuan asentoa. Myös nukkumisasennon muuttaminen voi tuoda helpotusta katkoksiin. Joskus uniapneaa hoidetaan leikkauksella.

Vertaistuki antaa voimaa

Peltomaan "onni" oli se, että hänen uniapneansa syy oli selvä: vakava ylipaino. Uniapneadiagnoosi antoi hänelle pontta ja voimaa painonpudotukseen.

– Menin siskoni kanssa valmennukseen, jossa käytettiin ateriankorvikkeita. Tsemppasimme toisiamme.

Alle puolessa vuodessa Peltomaan paino putosi 26 kiloa. Hän pääsi uuteen unitutkimukseen, josta selvisi, että öisiä hengityskatkoja ei enää juurikaan ole.

– Sain terveen paperit ja palautettua CPAP-laitteeni Kuopion ylipistosairaalaan. Toivotin sille hyvää matkaa, en koskaan tullut kunnolla kaverikseen.

Myös Sari Mäkisellä on kolmen vuoden käytön aikana ollut jaksoja, jolloin ylipainelaitteen käyttö on tuntunut hankalalta.

– Esimerkiksi vuoden kohdalla oli tosi vaikea jakso. Tuntui, että nielen ilmaa. Silloin sain tukea unihoitajalta ja hoito alkoi taas sujua.

Sekä Mäkinen että Peltomaa haluavat olla tukena myös muille uniapneapotilaille. Sari Mäkinen perusti jokin aika sitten Facebookiin Kepeemmät uniapneetikot -vertaistukiryhmän, jossa jaetaan vinkkejä ja tuetaan toisia sairastuneita yli karikkojen.

Myös Peltomaa toimii ryhmässä aktiivisesti, vaikka ei itse enää varsinaisesti uniapneaa sairastakaan.

– Minusta on kiva tsempata ihmisiä, joilla apnea on painoon liittyvä. Painonpudotus voi oikeasti auttaa. Tietysti, jos syy on rakenteellinen, laihdutus ei auta, mutta monia muita voin tsempata, Peltomaa sanoo.

Uniapnea altistaa monille sairauksille

Taysin Hannele Hasala pitää hyvänä, että uniapneasta kärsivät ihmiset löydetään, vaikka nopeasti kasvavat potilasmäärät ovatkin sairaaloille haaste. Hoitamattomana taudilla on vakavia terveysvaikutuksia.

– Uniapnea on merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. Se altistaa verenpainetaudille, sydänkohtaukselle, aivohalvaukselle, masennukselle ja jopa refluksitaudille, Hasala luettelee.

Hasalan mukaan uniapnealla on valtava kansantaloudellinen merkitys. Kun se hoidetaan, ihmiset pysyvät työelämässä ja toimintakykyisinä.

Oman diagnoosinsa myötä Sari Mäkinen on antanut itselleen luvan olla väsynyt ja pitää huolta itsestään.

– Joskus voi vielä tulla jaksoja, jolloin nukun huonosti. Silloin voi olla pakko jäädä muutamaksi päiväksi kotiin hoitamaan väsymys pois, Mäkinen sanoo.

Oma tauti on opettanut myötätuntoa myös muiden jaksamattomuutta kohtaan. Päällimmäisenä on kuitenkin kiitollisuus.

– Oli elämää mullistava asia, kun oireet alkoivat vuosien sumuisen ajan jälkeen helpottaa.

Suomen kunnissa on hyvin eri tilanne luistelupaikkojen määrässä tai kunnossa. Luonnonjäiden aukioloa voi seurata monessa kunnassa verkossa.

Esimerkiksi Tampereella yli 20 kenttää on luistelukunnossa, noin 120 kenttää sen sijaan ei ole.

Helsingin kaupungin ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg sanoo, että reilut 20 kenttää on luistelukunnossa noin 70:stä kaupugin isommasta kentästä. Lisäksi Helsingissä on useita kymmeniä puistokenttiä.

– Meillä oli tavoite saada joulun pyhiksi kentät jäädytettyä, kun lapset ovat vapaalla, Fröberg sanoo.

Tänä vuonna tilanne on Fröbergin mukaan kohtuullisen hyvä, jos sitä vertaa edeltäjiin.

– Viime vuosina luonnonjäitä ei ole saanut aina jäädytettyä.

Pääkaupunkiseudulla Espoossa on Fröbergin mukaan vielä parempi tilanne. Hän uskoo, että Helsingissä kenttiä on enemmän luistelukunnossa uutena vuotena, kun sää pakastuu.

Kolme miestä jäädytti kentän

Pirkkalan Kirkonkylän kentällä on torstaina vilkasta. Siitä kiitos kuuluu kolmikolle Jaakko Lari, Aki Vainio ja Kare Willberg, jotka jäädyttivät kenttää jouluaattona viisi tuntia.

Pirkkalassa ei ollut joulun aikana yhtään kenttää luistelukunnossa. Jaakko Lari vietti itse kaikki lapsuuden talvet ulkojäillä ja käy vieläkin luistelemassa. Ulkokentät ovat Larin mukaan olleet Pirkkalassa viitisen vuotta huonossa kunnossa.

– Ajattelimme, että Pirkkalassa on huomenna ainakin yksi kenttä käytössä, mikäli se on meistä kiinni, Lari kertoo.

Lari järjesti kavereiden kanssa säiliöauton paikalle, suihkutti vettä ja odotti, että kenttä jäätyy. Sitten taas suihkutettiin vettä.

– Pikkupakkasta on ollut pari viikkoa, mahdollisuudet jäädyttämiseen ovat olleet olemassa. Nyt kun töissä on hiljaisempaa, minulla riittää aikaa kyllä joulunpyhinä vähän jäädytellä ulkokenttiä, ei se niin suuri vaiva ole, Lari sanoo.

– Jos pystyt pienillä teoilla auttaa muita, kannattaa se aina tehdä. Pirkkalassa on paljon lapsia ja nuoria, jotka saa lahjaksi jouluna luistimia ja mailoja. On se surkea juttu, jos niitä ei pääse heti käyttämään. Sen tietää, että on polte päästä pelaamaan.

Jäädyttämisen jälkeen kentällä on ollut niin kova ruuhka, ettei Lari ole vielä mahtunut mukaan. Hän aikoo käydä vielä luistelemassa.

Pirkkalan pormestari Marko Jarva ilahtui tempauksesta ja tarjoaa perjantaina kahvit. Samalla keskustellaan ulkokenttien tilasta.

– En ole mikään sateentekijä, mutta menen antamaan omat mielipiteeni sinne, Lari sanoo.

Tapauksesta kertoi ensin Aamulehti.

Luonnonjäitä on vähennetty

Hämeen Liikunnan ja Urheilun aluejohtaja Ari Koskinen sanoo, että Pirkanmaalla on käytössä noin puolet luistinradoista, joita normaalisti jäädytetään. Se on tavallista vähemmän.

Muualla Suomessa tilanne voi olla vielä huonompi, koska Pirkanmaalla on yleensä enemmän ja parempikuntoisia kenttiä kuin koko Suomessa. Koskisen tiedon mukaan koko Suomessa on vähennetty viime vuosina luonnonjäitä.

– Tässä on selkeitä eroja. Pohjois-Suomessa tehdään huomattavasti enemmän luonnonjäitä, ja ehkä pohjoisessa ja Itä-Suomessa jäädytetään aktiivisemmin kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa, Ari Koskinen sanoo.

Esimerkiksi Oulun tilanteen näkee täältä verkkosivuilta.

Luonnonjäät ovat yleensä käytössä joulukuun alusta maaliskuun alkuun. Luonnonjäiden kunto ei ole välttämättä kunnan koosta kiinni.

– Tässä on kuntakohtaisesti isoja eroja. Varsinkin niissä kunnissa, joissa on tekojääratoja ja uimahalleja, on voimakkaasti vähennetty luonnonjäiden rakentamista. Usein pienillä paikkakunnilla luonnonjäitä tehdään aikaisin ja ne ovat hyvässä kunnossa, Koskinen sanoo.

Mitä jäädyttäminen maksaa?

Ari Koskisen mukaan luonnonjäiden vähentymisen taustalla on kaksi syytä.

– Toinen ja keskeisin on luonto-olot, paljonko on pakkasia. Toinen on kustannusvastaavuus kuntien liikuntapalveluissa. Luonnonjäitä jäädytetään vasta kun ollaan ihan varmoja, ettei pluskelejä tule. Eli minimoidaan riskit. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että lähdetään jäädyttämään luonnonjäitä tavallista myöhemmin.

Osa kunnista säästää sillä, että pyhäaikoina ei ole henkilökuntaa.

– Jouluna on paljon kalliisti korvattavia sunnuntaipäiviä. Valitettavan usein se johtaa siihen, että kunnossapitoa ei tapahdu.

Kentän jäädyttäminen ja kunnossapito maksaa talven aikana arviolta yhden kentän osalta yhteensä 10 000–30 000 euroa.

– Luonnonkentillä käyttäjiä on yleensä paljon. Luonnonjää on yksikköhinnoiltaan liikuntapaikoista käyttäjää kohti edullisimpia. Sekä hiihto että luistelu ovat liikunnallisesti hyvin terveellisiä, siinä ollaan ulkona. Olen pitänyt suorastaan käsittämättömänä, että näistä toimenpiteistä säästetään. Säästö on hyvin minimaalinen.

"Kaksinaismoralistista"

Lasten liikuntamahdollisuuksien tulisi olla lähellä, että perheet niitä käyttäisivät. Moni lapsi saa joululahjaksi sukset tai luistimet, joten kenttien kunnolla on väliä.

– Silloin kun saadaan sukset ja luistimet, lapset haluavat heti kokeilemaan. Jos se ei ole mahdollista, varusteet voivat pahimmillaan jäädä varastoon ja kaappiin pysyvästi eikä liikunnallista elämäntapaa synny. Nimenomaan joulun ja uuden vuoden välillä liikuntapaikkojen tulisi olla kunnossa, Ari Koskinen sanoo.

Jääurheilusta on tullut Ari Koskisen mukaan sisälaji jääkiekon ja taitoluistelun myötä. Liikuntaa ulkojäillä ei saisi samalla unohtaa.

– Yritämme eri toimenpitein aktivoida lapsia, etteivät he lihoisi, passivoisi ja pelaisi tietokonepelejä. Se että suljemme kenttiä tai emme pidä yllä niitä, on kaksinaismoralistista, Koskinen sanoo.

Lähihoitajan tutkinnon juuri suorittanut lahtelainen Taru Nurminen, 29, on iloinen valmistumisestaan. Arvosanat olivat kiitettävät.

Vajaan kahden vuoden aikana saatu ammatillinen opetus koulutuskeskus Salpauksessa ei kuitenkaan kerää kiitosta Nurmiselta, joka työskentelee erityislasten tilapäishoidossa.

– Oloni on helpottunut, kun valmistuin marraskuun lopussa. Opetuksen taso oli Salpauksessa heikko. Ainakin puolet oppitunneista oli tosi huonoja.

Nurmista närästää teoriatarjonnan ohuus ja se, että oppituntien valmistelu oli hänen mielestään jäänyt puolitiehen.

– Monta opettajaa kävi toisistaan tietämättä samoja asioita läpi. Oli turhauttavaa huomata, että tunnilla käytävät asiat saattoivat olla täsmälleen samoja kuin aiemmalla. Mielestäni varhaiskasvatusta jauhettiin liikaa ja yksipuolisesti. Erityisnuorten ja erityislasten asiat jäivät pois.

Opiskelija voi ottaa kokemuksensa esille opettajan, rehtorin tai oppilaskunnan kautta. Anni Miettunen

Opettajien tuplabuukkaukset kummastuttivat Nurmista.

– Yhtäkkiä opettaja saattoikin todeta, että hänen pitää mennä toiseen paikkaan opettamaan. Tunnit peruuntuivat usein ja etätehtäviä oli paljon.

Koulutuskeskus Salpauksesta myönnetään tuplabuukkaukset.

– En voi asiaa täysin kiistää. Meillä on ollut pulmia lukujärjestysten kanssa. Tilanne pitää korjata, lupaa sosiaali- ja terveysalan opetusalapäällikkö Irina Oksanen.

Rajalliset mahdollisuudet

Opetuksen tasoon tyytymättömällä opiskelijalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen. Vaikka opetuksesta voi tehdä kantelun lähimpään aluehallintovirastoon, ei asia välttämättä etene mihinkään.

– Jos kantelu tehdään koulutuksen tasosta tai opettajien pätevyyttä koskien, aluehallintovirasto ei ota asiaa tutkittavaksi. Vain jos epäillään lainvastaista toimintaa tai virheellistä menettelyä, tutkinta käynnistyy, toteaa ylitarkastaja Hannes Vauhkonen Etelä-Suomen avista.

Avista kerrotaan, että opiskelija voi kertoa heikosta opetuksesta koulutusorganisaation rehtorille, mahdollisesti kunnan opetustoimeen tai Opetushallitukseen. Käytäntö ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen.

– Heikoksi koettu opetus voi olla koulutuksen toteuttamiseen liittyvä asia, josta opiskelija voi tehdä kantelun aviin. Toki avi päättää käsittelystä. Mutta aina olisi parempi, jos koetuista epäkohdista puhutaan koulutusorganisaatiossa ja selvitetään niiden taustat ja pyritään poistamaan ne, sanoo ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen Opetushallituksesta.

– Opiskelija voi ottaa kokemuksensa esille opettajan, hänen esimiehensä, vastuuhenkilön, rehtorin tai oppilaskunnan kautta. Yhteistyöllä on taipumus päästä eteenpäin, hän jatkaa.

Ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus kertoa kokemuksistaan myös valtakunnallisessa kyselyssä. Amispalautteen organisoivat yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja koulutuksen järjestäjät.

Opiskelijoiden mielipiteillä on konkreettista merkitystä, sillä oppilaitoksen saama kokonaisarvio on kytköksissä sen saamaan rahoitukseen.

– Kyselyn tuloksista on vielä aikaista sanoa koulutuskeskus Salpauksen osalta, sillä opiskelijoiden vastausprosentit ovat niin pienet. Tulevaisuudessa pyrimme saamaan vastausprosentit selvästi nousemaan kannustamalla opiskelijoita palautteeseen opintojen eri vaiheissa, sanoo opetusalapäällikkö Irina Oksanen.

Hänen mielestään valtakunnallinen Amispalaute on oiva paikka opiskelijoille kertoa kokemuksistaan.

– Myös meidän opettajamme keräävät opetuksestaan palautetta.

Lähihoitaja Taru Nurminen näkee käytännön tilanteen synkempänä.

– Meiltä ei kylläkään kerätty palautetta kuin yhden jakson jälkeen. Muuten sellaisia mahdollisuuksia ei meillä aikuispuolella tuntunut olevan.

Mietelauseita patsaille

Kummastusta Salpauksen lähihoitajaopiskelijoissa ovat herättäneet ahkerat vierailut lähistön suihkulähteellä Pikku-Vesijärven puistossa Lahdessa. Asiasta kertoo lähihoitaja Taru Nurmisen lisäksi keväällä valmistunut lahtelainen Sari Tuomi, 42.

Tuomen opinnot kestivät puolitoista vuotta.

– Yhden kuukauden aikana vierailimme peräti viisi kertaa tutustumassa Vesiurkuihin. Sitten kävimme lähistön puistossa laatimassa mietelauseita patsaille. Olisin kaivannut kyllä tilalle sellaisia tunteja, jotka parantavat ammatillista osaamista. Esimerkiksi työssä tarvittavien apuvälineiden käyttöön emme saaneet kunnolla opastusta. Teoriakin jäi vähiin.

Myös Taru Nurminen ihmettelee tiuhoja vierailuja suihkulähteelle. Salpauksen opetusalapäällikkö Irina Oksanen ei ota niihin kantaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös luovuuteen kannustavat opinnot kuuluvat lähihoitajille.

– Lähihoitajan on osattava työssään hoitamisen lisäksi järjestää eri-ikäisille asiakkaille monenlaista viriketoimintaa. Näitä taitoja harjoitellaan luovia menetelmiä opiskelemalla.

Lähihoitajaopiskelijoita on Salpauksessa noin 700. Opetusalapäällikkö Oksasen näppituntuman mukaan palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää: niin opiskelijoilta koulutusta koskien kuin työelämältä valmistuneiden lähihoitajien ammattitaidosta.

– Joskus toki löytyy yksittäisiä opiskelijoita, jotka kokevat meidän epäonnistuneen, kuten nyt nämä kaksi meiltä valmistunutta lähihoitajaa. Välillä käy niin, että jos opiskelija ei tykkää opettajasta, voi hän saada muitakin mukaan mielipiteeseensä, väittää Oksanen.

Lue myös:

SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta

Veli-Matti Nyyssösellä, 17, on koulutus ja pian myös työpaikka – tällaista on uuden mallin mukainen ammattiopiskelu siellä, missä se toimii

Koulutusleikkaukset ja uusi lainsäädäntö ahdistavat ammatillista koulutusta koko maassa – Jokilaaksoissa vaaditaan jo koulutuskuntayhtymän johtajan eroa

Ammatilliseen opetukseen sijoitetaan vuositasolla 1,8 miljardia euroa Suomessa – opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä tästä resurssista on pakko löytyä rahaa myös opetukseen

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Kysely: Ammattin opiskelevien tyytyväisyys opetukseen laskussa – joka viides harkitsee opintojen lopettamista

Liian hyvää ollakseen totta?

Suomalainen kotitalous saa yhteiskunnalta keskimäärin yli 6 000 euron arvosta enemmän erilaisia etuuksia kuin maksaa veroja.

Ja neljässä vuodessa summa on vain kasvanut. Ei ihme, sillä hyvinvointipalveluita käyttävät käytännössä kaikki suomalaiset kotitaloudet, ainakin jonkin verran.

Tässä jutussa on otettu huomioon myös ne verot, jotka maksetaan ostoksien yhteydessä arvonlisäverona. Sen lisäksi mukana ovat palkasta perittävä vero ja muut pakolliset maksut.

Etuuksiin ja palveluihin on laskettu muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, eläkkeet ja sosiaaliedut kuten työttömyyskorvaus, kotihoidon tuki ja opintotuki.

Kuka maksaa, jos kaikki saavat?

Miten on mahdollista, että etuja kustannetaan enemmän kuin veroja maksetaan?

Selityksenä on se, että veroja maksavat muutkin kuin kotitaloudet. Esimerkiksi yritysten maksamilla veroilla ja vaikkapa tullin keräämillä maksuilla rahoitetaan palveluita ja etuuksia kotitalouksille.

Yritysten maksama yhteisövero tuottaa miljardeja euroja. Lisäksi valtion kassaan tulee yrityksiltä valmisteveroja ja työnantajamaksuja. Tullin kautta valtiolle kilahti samana vuonna kymmeniä miljoonia euroja muun muassa väylämaksuja. Lisäksi valtio otti uutta velkaa yli kaksi miljardia.

Näillä miljardeilla kustannetaan kansalaisille monet edut, mutta katsotaan tilannetta vähän tarkemmin.

Kotitaloudet siis saavat keskimäärin enemmän kuin maksavat, mutta keskiarvo peittää alleen paljon. Muun muassa sen, että kaikki kotitaloudet eivät ole voittajia.

Toiset ovat maksajia.

Valitse tästä ryhmäsi niin näet, kuulutko niihin kotitalouksiin, jotka maksavat veroina enemmän kuin saavat etuuksina ja palveluina.

Mutta mistä edellä oleva summa muodostuu?

Seuraavasta kuvasta selviää, kuinka paljon ryhmässäsi veroja maksetaan suoraan palkasta ja välillisesti ostoksien kautta. Kuva kertoo myös sen, minkä arvoisia saadut etuudet ovat.

Tässä jutussa puhumme vuodesta 2016, koska siltä vuodelta on saatavissa tuorein tieto siitä, miten suomalaiset käyttävät erilaisia yhteiskunnan palveluita. Tieto on koottu Tilastokeskuksen tekemistä 3700 kotitalouden haastatteluista. Mittaustavan takia summia ei kannata lukea aivan euron tarkkuudella.

Maksajan muotokuva

Lapsettomat kolme-nelikymppiset pariskunnat maksavat nyt suurelta osin yhteiskunnan viulut. He maksavat vuodessa veroja yli 15 000 euroa enemmän, kuin saavat palveluja ja etuuksia.

Lapsettomalle parille yhteiskunta tarjoaa muita väestöryhmiä vähemmän etuja koulutuksen ja sote-palveluiden kautta.

Lisäksi he kuluttavat henkilöä kohden enemmän kuin moni muu väestöryhmä – ja siten tulevat maksaneeksi myös arvonlisäveroa muita ryhmiä enemmän.

Arvolisäveron lisäksi he pulittavat yhteiskunnalle tuloveroa ja sosiaalimaksuja.

Tässä jutussa puhutaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaisista kotitalouksista eikä yksittäisistä henkilöistä.

Monihenkisissä kotitalouksissa kaikenlainen kuluttaminen on suurempaa kuin yksinasuvilla. Siksi myös heidän maksamistaan arvonlisäveroista kertyy suurempi potti. Lapsiperheet on luokiteltu yhteen lasten ja huoltajien lukumäärästä riippumatta.

Jos kuulut maksajien ryhmään, näet sen listassa alleviivattuna.

Saajan muotokuva

Hyvinvoinnin suurimpia maksajia ovat siis lapsettomat pariskunnat. Saman listan vastakkaisessa päässä ovat yli 65-vuotiaat. Eläkeläispariskunta saa yhteiskunnalta vuodessa yli 30 000 euron arvosta enemmän etuuksia kuin sille maksaa.

Yli 65-vuotias pari, jolla ei ole lapsia kotona, on saamapuolella etenkin siksi, että eläkkeet katsotaan sosiaalietuudeksi. Eläke ei ole itse säästettyä “omaa rahaa” – vaikka moni niin kokee.

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä nyt eläkkeellä olevat saavat eläkkeensä töissä olevilta tai eläkerahastojen tuotoista. Nuorempina he rahoittivat silloisia eläkkeellä olevia ikäluokkia.

Eläkeläisten asema keskimäärin on myös kohentunut viime vuosina, koska eläkeläisten joukko muuttuu.

Nyt eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat olleet työaikanaan parempipalkkaisissa töissä kuin eläkkeelle aikaisemmin jääneet. Siksi eläkeläisten ryhmän tienestit keskimäärin ovat kasvamaan päin.

Tässä Tilastokeskuksen luokituksessa lapsiperheissä on vähintään kolme tai yksinhuoltajatalouksissa vähintään kaksi henkilöä. Luokituksessa lapsiperheiksi on laskettu myös yhden huoltajan taloudet.

“Muut kotitaloudet” ovat yleensä talouksia, joissa on useampi kuin kaksi aikuista, esimerkiksi isovanhempi.

Jos kuulut saajien ryhmään, näet sen listassa alleviivattuna.

Elinkaari pyöräyttää roolit ympäri

Voittajan ja maksajan roolit eivät ole pysyviä kohtaloita, vaan ne muuttuvat elämänvaiheen mukana.

Yksin asuva lapseton maksaa kotitaloutena suhteellisen vähän veroja, mutta saa myös vähemmän palveluita kuin moni muu. Tilanne muuttuu, jos elämän varrella matkaan siunautuu perhettä. Ja eläkkeelle ehtiessä tilanne muuttuu jälleen.

Edellä on katsottu sitä, kuinka paljon etuuksia saadaan suhteessa maksettuihin veroihin.

Mutta jos haetaan vain suurimpia verojen maksajia, nousevat esiin lapsiperheet.

Lapsiperheiden maksamat verot ovat jopa viisinkertaiset yhden hengen talouksiin verrattuna. Keskimäärin suurella kotitaloudella on suuret tulot, suuret verot ja suuret edut. Mutta loppusumma vaihtelee.

Lapsiperheet maksavat paljon arvonlisäveroa, koska elämäntilanne tarkoittaa monenlaisia hankintoja: ruoka, auto, vaatteet, harrastusvälineet, lomat – kaikista niistä vilahtaa osuus valtiolle alv:na.

Yhteiskunta muistaa lapsiperheitä toki rahan arvoisesti. Koulutus ja terveydenhuolto ovat etuja, joiden ansiosta lapsiperhe voi saada keskimäärin lähes kahdeksalla tuhannella eurolla enemmän etuja kuin maksaa veroja.

Ilmaiset hyvinvointipalvelut ovat arvokkaita. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, paljonko ilmainen maksaa.

Maksajien järjestys muuttui

Tilastokeskuksen tiedot kotitalouksien saamista hyvinvointipalveluista pohjautuvat perusteelliseen haastattelututkimukseen, jota ei ole varaa tehdä joka vuosi.

Tämän jutun tiedot perustuvat tuoreimpaan, vuoden 2016 aikana tehtyyn Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen. Siinä kotitalouksien menot on käyty läpi kauppakuittien tarkkuudella. Haastatteluiden analyisointi kesti vuoden. Edellisen kerran tutkimus tehtiin 2012.

Tästä näet, miten ryhmäsi tilanne on muuttunut edelliseen tutkimushetkeen verrattuna. Voit myös vaihtaa valitsemaasi ryhmää.

Neljässä vuodessa eniten voittavien ja eniten maksavien ryhmien järjestys on pysynyt lähes samana. Mutta ei aivan.

Edelleen eniten miinukselle jäävä ryhmä on lapsettomat 30–44-vuotiaat parit.

Toiseksi eniten maksavaksi ryhmäksi on nyt noussut lapseton 45–64-vuotias pari. Neljä vuotta aikaisemmin se oli maksajalistan neljännellä sijalla.

Tämän keski-ikäisten ryhmän saamat edut ovat pysyneet ennallaan, mutta sen maksamat verot ovat nousseet yli kolme tonnia, koska tulotkin ovat kasvaneet. Tuloissa on otettu huomioon palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä tulonsiirrot.

Sote-palveluita sinulle: 850 vai 10 800 eurolla?

Verojen maksusta riippumatta eri ryhmien saamien palveluiden arvon vaihtelee rajusti. Yksin asuva 30-vuotias saa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita 850 euron arvosta, kun taas lapsiperheelle niitä voi kertyä 10 840 euron arvosta.

Sote-palveluihin kuuluvat julkisen terveydenhuollon sekä yksityisen ja työterveyshuollon Kela-korvaukset, lääkekorvaukset, lasten päivähoidon ja kunnalliset kotipalvelut.

Neljässä vuodessa sote-palveluiden tuntuva kädenojennus on osunut lapsettomien nuorten parien kohdalle. Heidän saamiensa sote-palveluiden arvo on noussut toista tuhatta euroa.

Muutoksen suuruutta selittää osaltaan se, että Tilastokeskuksen tutkimusotokseen sattui yksittäinen kotitalous, jolla oli kallis sairaalahoitojakso.

Joskus yhteiskunnan kädenojennus voi kertoa myös elämän ikävistä yllätyksistä.

Ei Suomi olekaan jakautunut (täysin) kahtia

Tulonsiirroilla on suomalaisessa yhteiskunnassa suuri vaikutus, joka koskee käytännössä kaikkia – muutenkin kuin verokarhun syleilynä.

Kotitalouksien keskimäärin saamien hyvinvointipalveluiden arvo oli yli 7 000 euroa. Siihen sisältyy 3 300 euron arvosta maksutonta koulutusta ja 2 900 euron arvosta terveydenhoitoa.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kajantien mukaanpienituloiselle pelkästään hyvinvointipalvelujen maksaminen kokonaan itse tarkoittaisi lähes kolmanneksen lisäystä kulutusmenoihin.

Mutta myös hyvätuloisimmalle väelle palvelujen arvo on tuntuva. Ylimmällä tuloviidenneksellä menot kasvaisivat kymmenen prosenttia, jos maksuttomia hyvinvointipalveluja ei olisi. Keskimäärin kulutusmenojen lisäys olisi noin 20 prosenttia

Hyvinvointipalveluiden lisäksi tulevat vielä lapsilisät, päivärahat ja muut tulonsiirrot.

Vain kolme prosenttia kotitalouksista ei hyötynyt hyvinvointipalveluista vuoden aikana lainkaan.

Suomi ei siis jakaudu kahtia hyvinvointipalveluiden käyttäjiin ja maksajiin. Hyvinvointipalveluita käyttävät – enemmän tai vähemmän – kaikki.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee kansallisen hätätilan julistamista, jolla estettäisiin maan yrityksiä ostamasta telelaitteita, jotka ovat kiinalaisten Huawein ja ZTE:n valmistamia.

Asiasta kertoo kolme uutistoimisto Reutersin lähdettä.

Yhdysvaltain hallituksen mukaan yritykset toimivat Kiinan valtion käskystä. Lisäksi hallituksen mukaan yritysten laitteita voidaan käyttää vakoiluun.

Trumpin määräys on ollut harkinnassa yli kahdeksan kuukautta, ja se voi tulla voimaan jo tammikuussa.

Presidentin määräys olisi jatkoa elokuussa säädetylle laille, joka kieltää Yhdysvaltain liittovaltiota käyttämästä Huawein ja ZTE:n valmistamia tuotteita.

Huawei ja ZTE eivät ole kommentoineet asiaa. Molemmat yritykset ovat aiemmin kiistäneet väitteet, joiden mukaan niiden laitteita käytettäisiin vakoiluun.

Myöskään Valkoinen talo ei ole kommentoinut asiaa.

Wall Street Journal -lehti kertoi jo toukokuussa presidentin määräyksen olevan harkinnassa.

Lue myös:

Kosto Huawei-pomon pidätyksestä? Kiinan epäillään vanginneen entisen kanadalaisdiplomaatin

Huawein talousjohtaja vapautetaan takuita vastaan

Huawein talousjohtaja pidätetty Kanadassa

Lähihoitajien ammattiliitossa ymmärretään hyvin kahden lahtelaisen lähihoitajan nostama huoli opetuksen tasosta.

Tänä vuonna valmistuneet Taru Nurminen ja Sari Tuomi kertoivat Ylelle torstaina, kuinka heidän Lahdessa saamassaan ammattiopetuksessa oli monia epäkohtia. Välillä opettajaa ei ollutkaan saatavilla, koska hänet oli tuplabuukattu toiseen paikkaan. Tuplabuukkaukset myönnetään oppilaitoksesta. Lähihoitajaopiskelijat ohjattiin viidesti kuukauden aikana katsomaan lähistön suihkulähdettä osana luovuusopintoja.

SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä Nurmisen ja Tuomen esille nostamat ongelmat Lahdessa kertovat hallituksen tekemistä ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Paavola on ottanut asian esille vierailuillaan opetusministeriössä.

– Toisen asteen koulutuksesta on säästetty Suomessa aivan valtavasti ja liikaa. Ammattikoulutuksesta on vähennetty teoriaopetusta niin paljon, että nyt opetuksen taso on jo jotain aivan muuta kuin kunnollista. Ei lukiossakaan ole näin paljon itseopiskelua.

Paavolan mukaan teoriaopintojen sysääminen itseopiskeluksi ei ole oikein.

– Opiskelijan pitää pystyä reflektoimaan lukemaansa opettajan kanssa, että olenko ymmärtänyt asiat oikein. Kun kyseessä ovat taudit tai vaikkapa verenkiertoon liittyvät asiat, on niihin vain yksi oikea vastaus.

Professori: Jotain pitäisi tehdä

Oikeusoppineen mielestä erityisesti käytännönläheisillä aloilla, kuten lähihoitajaopinnoissa, opetuksen tulisi pohjata pitkälti kontaktiopetukseen.

– Opetus on pitkälti vuorovaikutusta, muistuttaa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Professorin mielestä väitteet Salpauksen heikosta opetuksesta pitäisi selvittää kunnolla.

– Jotain pitäisi tehdä. Ammattiopetuksen ongelmista on julkisuudessa ylipäätään monenlaista tietoa liikkellä. Mielestäni opetuksen laatu pitäisi selvittää kattavasti.

Tolvanen ehdottaa ulkopuolista selvityshenkilöä.

– Organisaatiot suojelevat monesti itseään. Sisäisten selvitysten ongelmana on monesti oman reviirin suojelu. Johtopäätöksenä on tavallisesti, että ongelmia ei ole vaikka niitä olisikin. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada hänelle kuuluvaa opetusta.

Tolvasen mukaan opetuksen laatuongelmat eivät koske vain ammatillista koulutusta, vaan myös ammattikorkeakouluja.

– Opiskelijan itsensä varaan jätetään liiallinen vastuu. Yliopistoissa opiskelijoiden omaehtoisuus on odotusarvo ja keskimääräinen ikäkin yli 20 vuotta, joten ongelma ei ole mielestäni niin suuri.

Ammattiopintoihin tyytymättömillä opiskelijoilla on nyt hankala tilanne, sillä epäkohdat pitäisi ottaa esille organisaation sisällä tai valtakunnallisessa Amispalaute-kyselyssä. Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei tutki opetukseen tasoon liittyviä kanteluja.

Raha ratkaisee nykyisin. Silja Paavola

Lähihoitajien ammattiliitossa on huolestuttu rahan suuresta asemasta koulutuspolitiikassa.

SuPerissa on toivottu karsivia soveltuvuustestejä lähihoitajaopintoihin. Soveltuvuuskokeessa testataan koulutukseen hakeutuvan sopivuutta ja motivaatiota alalle.

– Raha ratkaisee nykyisin, valitettavasti. Ei ole tavatonta, että oppilaitoksen rehtori linjaa ykkösen riittävän opiskelijan läpipääsyyn työelämään. Lopputuloksena on heitäkin, jotka eivät sovellu alalle eivätkä osaa tehdä työtään. Mielestäni he vaarantavat potilasturvallisuuden, sanoo puheenjohtaja Silja Paavola.

Lue myös:

Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita

Ammattikorkeakoulun plagiointijupakka paisuu: yksi tutkinto perutaan, suurin osa epäillyistä on opettajia

Veli-Matti Nyyssösellä, 17, on koulutus ja pian myös työpaikka – tällaista on uuden mallin mukainen ammattiopiskelu siellä, missä se toimii

Koulutusleikkaukset ja uusi lainsäädäntö ahdistavat ammatillista koulutusta koko maassa – Jokilaaksoissa vaaditaan jo koulutuskuntayhtymän johtajan eroa

Ammatilliseen opetukseen sijoitetaan vuositasolla 1,8 miljardia euroa Suomessa – opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä tästä resurssista on pakko löytyä rahaa myös opetukseen

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Kysely: Ammattin opiskelevien tyytyväisyys opetukseen laskussa – joka viides harkitsee opintojen lopettamista

Helsingin Arabianrannassa jouluaattona tapahtuneen alakouluikäisen pojan murhasta epäilty on tuomittu useista pahoinpitelyistä ja muista rikoksista.

Epäilty mies ei Väestörekisterikeskuksen mukaan asunut osoitteessa, jossa henkirikos tapahtui. Miehellä on osoite Espoossa.

Poliisin vangittavaksi esittämä vuonna 1982 syntynyt mies on tuomittu Helsingin käräjäoikeudessa aiemmin yhteensä neljästä eri pahoinpitelystä, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, näpistyksestä, rattijuopumuksista ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Käräjäoikeuden ensimmäinen tuomio on vuodelta 2001, jolloin mies tuomittiin päiväsakkoihin kätkemisrikkomuksesta. Tuomio tuli siitä, että mies oli ottanut haltuunsa anastetun matkapuhelimen. Toinen omaisuusrikos on vuodelta 2006, kun mies sai päiväsakkoja näpistettyään MP3-soittimen tavaratalosta.

Vuonna 2003 mies syyllistyi kahteen pahoinpitelyyn Helsingissä tilanteessa, jossa kahden seurueen välille oli syntynyt aamuyöllä sanaharkkaa. Kahdesta pahoinpitelystä, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja rattijuopumuksesta mies tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ja maksamaan korvauksia pahoinpitelyn uhrille.

Vuonna 2005 mies tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa päiväsakkoihin pahoinpitelystä ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. Tilanteessa kolmen miehen joukko kaatoi pahoinpideltävän maahan ja potki tätä, kunnes vartijat tulivat tilanteeseen väliin.

Vuonna 2007 mies tuomittiin pahoinpitelystä, joka alkoi sanaharkasta baari-illan jälkeen. Tällä kertaa mies tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Tämän jälkeen mies on syyllistynyt useaan rattijuopumukseen. Helsingin Sanomien mukaan Espoon käräjäoikeus on tuominnut miehen neljästä törkeästä rattijuopumuksesta, joista kolme tapahtui vuosina 2007 ja 2008. Viimeisin tuomio on vuodelta 2015.

Lue myös

Poliisi esittää koulupojan murhasta epäiltyä vangittavaksi – käsittely huomenna perjantaina

Noormarkun Eränkävijöiden jutut lämpiävät samaa tahtia makkaratulien kanssa. Nopeasti käy selväksi, että satakuntalaisilla metsästäjillä tarinoita riittää ja niitä maustetaan reippaalla kädellä. Mitä vanhempi tarina, sitä mehevämpi.

– Nämä nuotiolla istumiset ja jutustelut ovat ehdottomasti päivän parhaita hetkiä. Tässä ringissä on ammuttu loputon määrä hirviä. Onko ne ihan totta ne tarinat, se on eri asia. Kaikissa on pieni määrä totuutta, mutta ei se niin tarkkaa ole, Terho Latva nauraa.

Vuosikymmeniä metsästänyt Latva pääsi itse jo ensimmäisessä jahdissaan tarinan aiheeksi. Hän ei erottanut vasaa emästä, ja ampui väärän hirven. Jahtikaverit antoivat taustatukea ja kaatoivat lopulta myös vasan. Tarinalle lisää löylyä antaa se, että hirvikaksikko oli suurin miesmuistiin.

Kerran jouduin ajamaan hirveä autolla karkuun. Reijo Pihlajamäki

Hirvikoirien ja hirvien kohtaamiset ovat ehtymätön tarinoiden lähde. Noormarkun Erämiesten jahtipäällikkö Mikko Jaakkola hauskuttaa tarinalla jahdista, jossa hirvi ja koira viettivät metsässä varsin sopuisan yön.

– Koira oli ajanut aamusta saakka hirveä ja illan pimetessä emme saaneet millään koiraa pois metsästä. Tutkasta kuulimme, että haukut harvenivat. Aamuyöllä läksin katsomaan onko koira loukkaantunut. Hirvi ja koira havahtuivat hereille ja juoksuun, kun löysin heidät. Hirvi oli ollut unessa näreen alla ja koira nukkunut siinä vieressä.

Hevoset apuna hirvijahdissa

Jämijärveläistä Reijo Pihlajamäkeä voi hyvällä syyllä kutsua hirvikuiskaajaksi. Hän osaa äännellä kuin hirvet ja saa houkuteltua sarvipäitä luokseen.

– Olen saanut hirven tulemaan kutsuhuudoilla luokseni 20 metrin päähän. En kyllä raaskinut ampua, kun oli niin komea sarvipää. Kerran pakenin kutsuhuutoon vastannutta urosta autolla, kun hirvi ei tykännytkään minusta.

Jämijärveläiset metsämiehet muistelevat vuodesta toiseen tarinaa, jossa hirvijahtiin saatiin apua yllättävältä taholta. Koirat olivat haukkuneet hirviä jo tunnin ja hirvilehmä ja vasa juoksivat metsästä kohti pellon reunaa. Vasa kiinnostui pellolla aitauksessa olevista hevosista ja lähti niitä kohti.

– Hevoset eivät innostuneet tästä vieraasta yhtään ja ajoivat pian hirveä takaa. Siellä tultiin aidoista läpi ja pian peräkanaa menivät hirvenvasa, hevoset ja yksi poni. Hevoset ajoivat vasan suoraan passimiehen eteen ja vasa saatiin kaadettua.

Hirvenkaatoa mummon kanssa

Moni maan hirviseuroista harmaantuu, kun metsästäjien keski-ikä nousee vuosi vuodelta. Onnekkaimpia seuroja ovatkin ne, joissa jahtitarinoita ovat olleet synnyttämässä nuoret metsästäjät. Rääkkyläisen Raija Koveron tämän syksyn sykähdyttävin hetki oli, kun lapsenlapsi kaatoi ensimmäisen hirvensä.

– Metsästä kuului huuto: "Mummo! Minä ammuin vasan!". Oli hieno hetki valokuvata meidän perheen metsästäjiä kolmessa sukupolvessa 11-vuotiaan Axelin ensimmäisen saaliin äärellä.

Pohjoiskarjalainen metsästysseura Salo-Kytät on onnistunut houkuttelemaan riveihinsä useita nuoria metsästäjiä. Syksyn hirvijahdissa mukana oli neljä alaikäistä nuorta.

– Nuoret ymmärtävät, että tämä hirvenmetsästys on tärkeää riistanhoitotyötä. Koko hirviporukka on ottanut nämä nuoret upeasti joukkoon ja taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle, hirvenmetsästystä koko perheen kanssa harrastava Raija Kovero toteaa.

Viisas ja komea antaa hyviä tarinoita

Lappilainen Tervolan Eränkävijöiden Markku Alatalo kertoo hirvestystarinoita kuin kalajuttuja konsanaan. Miestä kuunnellessa ei voi olla yhtään varma onko kertoja tosissaan vai ei. Hän kertoo menneistä ajoista, jolloin hirviä käytettiin hevosten tapaan ratsuina. "Kalajuttu" syvenee, kun hän kertoo, että Ruotsissa hirvellä ratsastaminen kiellettiin, kun poliisit eivät saaneet kiinni hirvillä ajaneita rosvoja.

Hirvi on Alatalon mukaan eläimenä upea tarinoiden lähde. Viisas ja komea.

– Hirven viisautta todistaa se, että täällä Tervolassa hirvet kokoontuvat metsästysaikaan Pisavaaran luonnonsuojelualueelle. Lompsivat sieltä pois ruokamaille vasta kun jahti päättyy.

Yksi Alatalon suosikkitarinoista on tapaus, joka hänen mukaansa on sattunut useammassakin hirviseurassa. Tai ainakin yhdessä. Eihän tarina voisi muuten elää niin vahvana.

– Hirvellä on päästy ratsastamaan, kun on menty pistämään jo kaadettua hirveä. Hirvi onkin vironnut jaloilleen ja sitten on menty jonkun matkaa ravia hirven selässä, Markku Alatalo sanailee.

Totta vai ei, yksi on varmaa: jahtitarinat ovat äärimmäisen tärkeitä hirvenmetsästäjille.

Venäläinen nainen on otettu kiinni Suomessa Yhdysvaltojen pyynnöstä. Kiinniotto tapahtui Helsinki-Vantaan lentoasemalla joulukuun 15. päivänä.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Ritva Santtila kertoo, että noin 30-vuotiaan naisen tullessa Suomeen Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuspisteessä huomattiin, että hänestä on tehty Interpolin etsintäkuulutus. Niin sanottu red notice -etsintäkuulutus oli tehty Interpol Washingtonista.

Asiasta kertoi ensimmäisenä uutistoimisto Tass, jonka mukaan nainen oli matkalla Pietarista Espanjaan.

Tassin haastatteleman Venäjän suurlähetystön edustajan mukaan nainen on kertonut Yhdysvaltojen epäilevän häntä huumeiden salakuljetuksesta ja rahanpesusta vuosina 2013–2016 hänen asuessaan Yhdysvalloissa. Nainen on kiistänyt syyllisyytensä.

KRP:n Santtila vahvistaa, että naista epäillään ainakin huumausainerikoksista. Häntä ei epäillä rikoksista Suomessa.

Tassin mukaan naista pidetään säilössä Vantaan vankilassa. Naisen säilöönotosta on ilmoitettu Venäjän viranomaisille.

Naisella on auto-onnettomuudesta johtuvia vammoja, joiden takia hän tarvitsee erityistä lääketieteellistä huomiota.

Yhdysvalloilta ei vielä luovutuspyyntöä

Santtilan mukaan Yhdysvallat ei ole vielä toimittanut Suomelle luovutuspyyntöä naisesta.

Luovutuspyyntö on tehtävä 30–40 vuorokauden kuluessa kiinniotosta, Santtila sanoo. Tassin mukaan Yhdysvaltojen on toimitettava Suomelle todisteita syytteiden tueksi tammikuun 29. päivään mennessä.

Oikeusministeriö tekee luovutuspyynnön perusteella harkinnan luovutetaanko nainen Yhdysvaltoihin vai ei.

– Jos ei luovutuspyyntöä ole tullut määräaikaan mennessä, niin henkilö vapautetaan, Santtila sanoo.

Santtilan mukaan vastaavanlaisia rikoksista epäiltyjen luovutuspyyntöjä tulee Yhdysvalloista Suomeen noin viidestä seitsemään tapausta vuodessa.

Jokaisen suomalaisen velvollisuus on äänestää vaaleissa. Näin enemmistö suomalaisista kokee, ja siksi se tulisi kirjata myös perustuslakiin, ajattelee vaalilainsäädännön asiantuntija, ministeri Lauri Tarasti.

Tarasti arvioi, että tällä voitaisiin kohentaa Suomen hiipuvia äänestysprosentteja.

– Se johtaisi siihen, että kun kaikessa koulutuksessa käydään lakien tärkeimpiä pykäliä läpi, niin tämäkin tulisi sinne mukaan.

Viime kuntavaaleissa suomalaisten äänestysaktiivisuus oli 58,9 prosenttia, eduskuntavaaleissa taas 70,1 prosenttia.

– Esimerkiksi naapurissa Ruotsissa se oli noin 84 prosenttia. Kyllä tässä jotain pitäisi tehdä, Tarasti harmittelee.

Moraalinen velvollisuus vai pakko sakon uhalla?

Lakiinkin kirjattu velvollisuus äänestää olisi Tarastin mukaan ennen kaikkea moraalinen. Sen rikkomisesta ei siis säädettäisi rangaistusta.

Moni suomalainen äänestää jo nyt velvollisuudentunnosta. Esimerkiksi Sami Borgin Kunnallisvaalitutkimuksesta 2017 käy ilmi, että 75 prosenttia äänestäneistä ja 20 prosenttia äänestämättä jättäneistä pitää äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.

– Moraalinen velvollisuus olisi varmasti vahvempi, jos takana olisi perustuslaki, Tarasti arvioi.

Joissain Euroopan maissa vaaleja koskeva lainsäädäntö ei ole ainoastaan moraalisesti velvoittavaa. Esimerkiksi Belgiassa voidaan sakottaa äänestämättä jättämisestä. Näin ei kuitenkaan enää käytännössä tehdä.

"Äänestyspakko" on käytössä myös muun muassa Kreikassa ja Luxemburgissa.

"Lausuma tuskin vaikuttaisi"

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidén on kriittinen Tarastin ajatusta kohtaan.

Mahtaako perustuslakiin sisällytetty kaino julistus auttaa korkeampien äänestysprosenttien saavuttamisessa?

Kaiken lisäksi perustuslain luonne ei hänen mielestään oikein sovellu moiseen.

– Pitäisi suhtautua hyvin varovaisesti siihen, että perustuslakiin otetaan tämmöisiä julistuksenomaisia toteamuksia ihmisten velvollisuuksista.

Jo nyt perustuslaki esimerkiksi määrää, että jokaisen ihmisen velvollisuutena on esimerkiksi olla turmelematta luontoa.

– Perustuslaissa on kuitenkin oikeudellisia normeja eikä julistuksia. Se on oikeudellinen dokumentti, ei kansankasvatuksellinen.

Tarasti on asiasta eri mieltä.

– Perustuslakiin kuuluvat kaikki tärkeät säännökset, olivatpa ne oikeuksia tai valvollisuuksia. Tämä on tärkeä säännös, koska äänestäminen on demokratian keskeinen tekijä.

Lue lisää:

Voiko kansalaisen pakottaa äänestämään? Belgiassa 1800-luvun laki tuottaa yhä kadehdittavia äänestysprosentteja

Surkea äänestysinto saa pohtimaan Belgian mallia: "Äänestyspakossa jotain positiivista"

Suomessa yöpyi Tilastokeskuksen tietojen mukaan lokakuun loppuun mennessä reilut 5,6 miljoonaa ulkomaista vierasta. Koko edellisvuoden luku oli 6,7 miljoonaa turistia.

– Vaikka tämä loppuvuosi olisi vain nollakasvua, uusi ennätys syntyy, Business Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen sanoo.

Lokakuussa yöpymisten määrä kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta. Loppuvuoden luvut valmistuvat myöhemmin, mutta Suomeen tehtyjen lentovarausten perusteella Suomen matkailulla näyttäisi menevän lujaa.

– Lentoyhtiöt ovat kasvattaneet kapasiteettiaan talvikuukausille. Myös lentovaraukset talvikuukausille ovat kasvusuunnassa erityisesti Saksasta, Kiinasta, USA:sta ja Etelä-Koreasta. Venäjän ja Britannian kohdalla on kysymysmerkkejä, Wakonen sanoo.

Tämä vuoden ennätys nousee näillä näkymin 6,8 miljoonan vuorokauden tuntumaan.

Vuonna 2017 lyötiin edellinen vuodelta 2013 ollut ennätys majoitusvuorokausissa. Sen jälkeen yöpymiset kääntyivät laskuun venäläisten matkailun romahdettua puoleen entisestä. Krimin kriisi, kansainväliset pakotteet ja ruplan kurssin heikkeneminen veivät venäläisten matkailuhaluja.

– Viime vuosi oli aivan huikea 17 prosentin kasvulla, nousimme uudelle tasolle. Tänä vuonna pysymme tällä korkealla tasolla sillä kasvua tälle vuodelle tulee arviolta reilun prosentin verran, Katarina Wakonen kuvaa.

Tammi-lokakuussa maavertailun kärkipaikkaa piti edelleen Venäjä 680 000 yöpymisvuorokaudella. Sen niskaan hengittävät Saksa 550 000 ja Ruotsi lähes 500 000 yöpyjällä. Aasialaisia yöpyjiä oli yhteenlaskettuna 870 000.

Itä-Suomi jää vielä ennätysluvuista

Suomen matkailun ennätysvire näkyy myös Itä-Suomen majoitusliikkeissä. Vuoden 2013 ennätyslukuihin ei kuitenkaan rajan tuntumassa olevissa maakunnissa ylletä.

Esimerkiksi Etelä-Savossa yöpyi ennätysvuonna 213 000 ulkomaalaista vierasta. Tänä vuonna mennään viime vuoden 163 000 yöpyjän tasolla.

–Venäläiset ovat edelleen suurin ryhmä, mutta heidän osuus pienenee. Olemme saaneet päätä auki saksankieliseen Eurooppaan ja sieltä tulee ensimmäinen ryhmä uudeksi vuodeksi, rantasalmelaisen Järvi-Sydän Oy:n lomakeskuspäällikkö Aku Kärki kertoo.

Mikkeliläisen Anttolanhovin uusi vuosi on lähes täyteen varattu, vaikka venäläismatkailijoita ei tule edellisvuosien tahtiin. Yksittäisiä vuodenpaikkoja ja öitä on vielä vapaana.

– Heitä tulee, mutta eri tavalla kuin aiemmin. Lähtöpäätös saatetaan tehdä hyvinkin myöhään. Aivan viime päivinä kysyttiin vielä paikkoja 30 hengen ryhmälle, mutta sellaista ei ollut enää tarjolla, hotellinjohtaja Ella Savolainen harmittelee.

Anttolanhovi näki läheltä venäläismatkailun kultakauden. Uusivuosi ja loppiainen oli useita vuosiamyyty täyteen. Ohjelma oli rakennettu venäläiseksi.

– Mikkeliin saatettiin tulla yksityiskoneella ja taksi saattoi odottaa pihalla 24/7. Talon kalleinta viiniä meni merkistä riippumatta paljon. Enää ei tilata kymmeniä vodka-pulloja. Perheet käy kaupungissa shoppailemassa ja saattavat käydä hampurilaisilla siellä. Takavuosina haluttiin huviloihin oma kokki ja tarjoiluhenkilökunta.