Lännen Median mukaan syyttäjien, tuomareiden ja poliisien häiriköinti on lisääntynyt selvästi viime vuosien aikana. Näin sanovat syyttäjäyhdistys, tuomariliitto ja Poliisihallitus.

Tilastojen mukaan häirinnän yleistyminen näkyy rikosilmoituksien määrissä. Tuomarit ja syyttäjät tekivät vuoden 2018 aikana 12 rikosilmoitusta kunnianloukkauksista tai yksityiselämää koskevan tiedon loukkauksista. Viiden edeltävän vuoden aikana vastaava luku on vaihdellut kahdesta kuuteen.

Vuoden 2017 aikana poliisien tekemien ilmoitusten määrä oli korkeimmillaan aiempiin vuosiin verrattuna. Kun aiemmin ilmoituksia oli kymmenkunta vuodessa, vuonna 2017 niitä oli 30.

Syyttäjäyhdistyksen kyselyn mukaan sadasta vastaajasta 40 oli kokenut häirintää tai maalittamista. Lännen Median mukaan myös tuomariliitto on valmistelemassa kyselyä jäsenilleen.

Tyypillistä häirintää on muun muassa solvausten lähettäminen sähköpostiin, yksityistietojen ja kuvien levittäminen netissä, perättömien kanteluiden tai jopa lastensuojeluilmoitusten tekeminen.

Syyttäjäyhdistys, tuomariliitto ja poliisijärjestöjen liitto (SPJL) kaipaavat häirinnän vähentämiseksi lakimuutosta.

Esimerkiksi kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ovat asianomistajarikoksia, eli poliisi voi tutkia rikoksia vain, jos niiden kohde sitä vaatii.

Venäjän puolustusministeriö on ostanut kaakkoisaasialaisesta Laosista 30 toisen maailmansodan aikaista suunnittelua olevaa T-34 panssarivaunua. Ministeriön mukaan vaunut ovat toimintakuntoisia, ja niitä niitä aiotaan käyttää voitonpäivän paraateissa ja sotaelokuvissa.

Vanhojen vaunujen osto oli tiettävästi osa kauppaa, jolla Venäjä myi Laosille uusia panssarivaunuja.

Laosista hankitut vaunut ovat 85 mm:n tykillä varustettua mallia T-34-85.

Suomalaisille T-34 oli tuttu vastustaja jatkosodassa, ja muutama sotasaaliiksi saatu vaunu oli omassakin käytössä. Suomessa T-34 tunnettiin nimellä Sotka, ja 85 mm:n tykillä varustettu oli pitkäputkinen Sotka.

T-34 panssarivaunuja valmistettiin yli 80 000 kappaletta Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa, ja se on maailman eniten valmistettu panssarivaunu. Vaunua on käytetty toisessa maailmansodassa, Korean ja Vietnamin sodissa ja lukuisissa muissa yhteenotoissa.

Juuri Vietnamin sodan peruja T-34-vaunut ovat päätyneet Laosiinkin, minne ne hankittiin Vietnamin varastoista, kertoo internetjulkaisu The Drive. Venäjän television mukaan vaunut olisivat vuoden 1944 eli toisen maailmansodan aikaista tuotantoa.

Toinenkin arvio vaunujen iästä on. Venäläinen vaunuharrastaja Aleksei Hlopotov arvioi The New York Times -lehdelle, että Laosista ostetut vaunut on valmistettu 1950-luvulla Tšekkoslovakiassa. Hänen mukaansa viimeistely näyttää liian siistiltä neuvostolaiseksi.

Paitsi Laosissa, T-34 vaunuja on ainakin viime vuosiin asti ollut käytössä muun muassa Pohjois-Koreassa, Kuubassa ja useissa Afrikan maissa.

Legendaarinen T-34 on yksi historiaan liittyvistä venäläisten ylpeydenaiheista. Se on muistomerkkinä monilla paikkakunnilla, ja vaunusta ja sen käyttäjistä kertovat sotaelokuvat ovat suosittuja.

Maanantain vastaisena yönä lännestä saapuvan matalapaineen myötä saadaan maan etelä- ja keskiosissa lumisateita. Lämpötila on Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan etelässä lähellä nollaa, joten osa lumesta voi tulla rännän sekaisena.

– Aamun mennessä lunta sataa paikoin viitisen senttiä, sää lauhtuu selvästi ja Kaakkois-Suomessa varoitetaan erittäin huonosta ajokelistä, Koskela sanoo.

Kaakkois-Suomessa lunta tulee maanantai-iltaan mennessä kymmenisen senttiä. Lämpötilat ovat koko maassa enimmäkseen pakkasella, nollan ja viiden asteen välimaastossa, Lapissa pakkasta on enimmillään -15 astetta.

– Hajanaiset lumisateet liikkuvat hitaasti itään ja tiistaina maan keskivaiheilla lunta tulee lisää vielä viitisen senttiä, Koskela sanoo.

Keskiviikkona matalapaine alkaa heiketä, mutta maan itäosissa ja Pohjois-Suomessa saattaa edelleen sadella lunta.

– Lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa viiden pakkasasteen molemmin puolin ja pohjoisessa on edelleen pakkasta kymmenestä viiteentoista astetta.

Koskelan mukaan tämän hetkisen ennusteen mukaan näyttää siltä, että torstaina voi taas lunta tupruttaa sakeammin.

Viikonloppuna matalapaineen väistyttyä ilma kylmenee ja etelässäkin mittarilukemat voivat pudota kymmenen pakkasasteen tienoille.

Helsingin poliisi tutkii Itä-Helsingissä tapahtuneeksi epäiltyä alaikäiseen kohdistunutta törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

– Poliisi sai eilen lauantaina tiedon ilta-aikaan siitä, että itähelsinkiläisessä yksityisasunnossa on tapahtunut aiemmin lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus. Sitä lähdettiin välittömästi selvittämään ja se johti kolmen mieshenkilön kiinniottoon tuolta asunnosta, kertoo Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtaja Juha Hakola.

Kaikki kiinniotetut ovat ulkomaalaistaustaisia.

Helsingin poliisi vahvistaa Ylelle, että tässä vaiheessa tiedossa on yksi alaikäinen uhri.

Poliisi epäilee, että tekokertoja on ollut useita. Epäillyt rikokset ovat tutkimusten mukaan ajoittuneet viime vuoden marraskuun alun ja tämän vuoden tammikuun alun välille.

STT kertoi aiemmin, että kiinniotot oli tehty Roihuvuoren kaupunginosassa. Poliisi ei kuitenkaan vahvistanut tätä tietoa Ylelle eikä STT:lle, vaan kertoi, että operaatio kohdistui Itä-Helsinkiin.

Poliisista kerrottiin yöllä STT:lle, että poliisilla oli operaatio asunnossa Roihuvuoressa. Poliisi kertoi silloin operaation liittyvän aiempaan poliisitutkintaan.

Ylikomisario Hakola arvelee Helsingin ja Oulun tapausten puhuttavan paljon perheissä. Hakolalla onkin viesti vanhemmille.

– On äärimmäisen tärkeää, että vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa tämänkaltaisista kysymyksistä, ja mikäli on vähänkin epäilystä, että oma lapsi olisi joutunut uhriksi, ottaisivat yhteyttä välittömästi poliisiin, Hakola neuvoo.

Lue lisää

Poliisi: Helsingissä kolme miestä kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista

Keskustan Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle tiistaiksi – taustalla Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyt

16 epäiltyä, yksi vapaalla jalalla, uhrien määrä lähestyy kymmentä – ainakin tämä Oulun seksuaalirikosepäilyistä tiedetään

PEKING Vertaus on liian houkutteleva, jotta sen voisi jättää käyttämättä. Saapuuhan tasavallan presidentti Sauli Niinistö tänään maanantaina Kiinaan juuri talviurheilun asialla.

Ja kun puhutaan Suomen ja Kiinan suhteista ja talviurheilusta, tekee heti mieli sanoa, että menee meillä ainakin paremmin kuin Ruotsilla.

Ruotsin ja Kiinan välit tulehtuivat akuutisti syyskuussa, kun poliisin ja turistien kohtaaminen tukholmalaisen hotellin edessä johti diplomaattiseen kahnaukseen. Ruotsin Kiina-suhteista tuli syksyn puheenaihe.

Kiinan sosiaalisessa mediassa turistien tapaus vei monien silmissä Ruotsin maineen.

“Ei kannata matkustaa Ruotsiin. Suomi on aika kiva”, tiivisti eräs nettikommentoija mikroblogipalvelu Weibossa.

Suomella on ainakin päällisin puolin mennyt Kiinan kanssa Ruotsia paremmin: meillä on pandat – ja ennen kaikkea, tuore kutsu Kiinan presidentin pakeille.

Mukana matkustaa myös rouva Jenni Haukio, ja presidenttipari osallistuu tiistaina Kiinan ja Suomen yhteisen talviurheiluvuoden avajaisiin.

Pandojen merkitystä liioiteltiin

Kun presidentti Niinistö saapuu tänään maanantaina Pekingiin presidentti Xi Jinpingin vieraaksi, kyseessä on jo kolmas presidenttien virallinen tapaaminen. Viimeksi Xi vieraili Helsingissä huhtikuussa 2017.

Siltä vierailulta muistetaan parhaiten, kuinka Kiina lupasi Suomelle kaksi pandaa. Suomessa julkkiksiksi ryhtyneet Pyry ja Lumi ovat asuneet Ähtärissä viime talvesta asti.

Mutta vaikka Kiina on tunnetusti harjoittanut pandadiplomatiaa, Ähtärin pandojen merkitystä Suomen ja Kiinan suhteiden sinettinä on yliarvioitu, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

– Ei Suomella ole mennyt Kiinan kanssa erityisen hyvin. Pandoihin liitettiin täällä Suomessa aika paljon ylimääräistä poliittista merkitystä, jota taustalla ei ilmeisesti todellisuudessa ollut.

Kallion mukaan Suomen ja Kiinan väliset suhteet ovat samanlaiset kuin minkä tahansa EU-maan ja Kiinan väliset suhteet. Unionin jäsenenä Suomi on ollut mukana monissa EU:n kannanotoissa, jotka eivät Kiinaa miellytä.

Marraskuussa Suomi oli mukana 15 suurlähettilään allekirjoittamassa kirjeessä, jossa Kiinalta vaadittiin selitystä Länsi-Kiinan Xinjiangin uiguurivähemmistön kohtelusta.

Kiina puolestaan on entistä enemmän varpaillaan siihen kohdistuvaa kritiikkiä kohtaan. Tänään julkaistavassa kommenttipaperissaan Kallio arvioi, että Kiinan kärsivällisyys EU:n ihmisoikeuskannanottoihin on käymässä vähiin.

"Niinistöllä paljon paineita"

Juuri tätä taustaa vasten presidentti Niinistön Pekingin vierailu osuu haastavaan ajankohtaan. Niinistö on ensimmäisiä eurooppalaisia valtiojohtajia, joka tapaa Xin sen jälkeen, kun Länsi-Kiinassa sijaitsevan Xinjiangin maakunnan suljetut koulutusleirit nousivat syksyllä kansainväliseksi puheenaiheeksi.

Koulutusleireistä ja uiguurien sorrosta uutisoitiin syksyllä näyttävästi maailman medioissa. Kiina on passittanut leireille arviolta jopa miljoona uiguurimuslimia. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan leireillä käytetään sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa.

Kiinan toimia on kritisoinut muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvosto, ja Yhdysvallat on harkinnut pakotteita Kiinaa vastaan.

– Niinistöön kohdistuu todennäköisesti paljon paineita kansainvälisesti. Maailmalla kiinnostaa, miten hän näistä asioista Xin kanssa keskustelee, Kallio sanoo.

Suomea on välillä syytetty hampaattomuudesta Kiinan suhteen. Esimerkiksi Xin parin vuoden takaisen Helsingin vierailun yhteydessä ei järjestetty tiedotustilaisuutta, jossa Niinistöltä olisi voinut kysyä, mitä Xin kanssa oli keskusteltu.

Suomen ulkoministeriö on toistuvasti sanonut, että Suomi pitää uiguurikysymystä esillä kahdenvälisissä keskusteluissa. Nyt odotukset Niinistöä kohtaan ovat kovat, Kallio arvioi, jopa siinä määrin, että presidentti saattaa kommentoida asiaa ääneen.

Jos niin kävisi, siitä voisi pahimmillaan seurata jopa Suomen ja Kiinan välien viileneminen.

– Ruotsin tapahtumat ovat olleet hyvä muistutus siitä, että Suomi voi milloin tahansa ajautua samanlaiseen tilanteeseen, Kallio sanoo.

Ruotsi ei ole yksin

Kiinalla on ollut tapana loukkaantua herkästi, jos ulkovallat puuttuvat asioihin, joita se pitää ominaan. Tällaisia ovat muun muassa Taiwan- ja Tiibet-kysymykset sekä ihmisoikeudet.

Juuri siksi Kiina ei pidä siitä, että Tiibetin hengellinen johtaja dalai-lama vieraili Ruotsissa tai että Ruotsi on toistuvasti vaatinut Kiinassa pidätetyn kirjakauppiaan Gui Minhain vapauttamista. Guilla on Ruotsin kansalaisuus.

Syksyn turistitapauksen jälkeen Ruotsin Kiinan-suurlähetystö vaati Ruotsin hallitukselta anteeksipyyntöä väittäen poliisien ”loukanneen Kiinan kansalaisten perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.”

Ruotsi ei ole ainoa länsimaa, joka on joutunut Kiinan mustalle listalle.

Norjan ja Kiinan välirikko alkoi vuonna 2010, kun Norja myönsi Nobelin rauhanpalkinnon kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle.

Yhdysvallat ja Kiina käyvät kauppasotaa, ja Kanada on ajautunut Kiinan kanssa hyiseen tilanteeseen. Kanadan mukaan 13 maan kansalaista on pidätetty Kiinassa sen jälkeen, kun kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Vancouverissa joulukuussa.

Oma etu vai yhteinen vastuu?

Kiina on nykymaailman suurvalta, jonka kanssa väleissä olo tai olemattomuus ei ole valtiolle pikkuasia. Kiinan markkinoille halajaa moni, mutta pääsee yhä verrattain harva.

Myös Suomi haluaa tehdä Kiinan kanssa kauppaa ja taloudellista yhteistyötä. Kiinan kanssa asioiminen onkin tasapainottelua Suomen omien etujen ja valtion kansainvälisen vastuun välillä, Kallio sanoo.

Juuri tämä asettelu tekee myös Niinistön Kiinan vierailusta haastavan.

Lisää aiheesta:

Pohjoismaat ovat havahtumassa Kiinan kasvavaan turvallisuusuhkaan

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään maidontuottajien pienmeijeriosuuskuntien ja elintarvikeyhtiö Valion välisen kiistan pääkäsittely.

Osuuskunnat vaativat Valiolta yli 40 miljoonan euron korvauksia niin kutsutun saalistushinnoittelun vuoksi.

Valio laski perusmaitojen hintoja huomattavasti keväällä 2010, ja pienmeijerit kertovat vaatimuksessaan käyneensä lähellä koko perusmaitobisneksestä luopumista polkuhinnoittelun vuoksi. Osuuskuntien mukaan hinnanlaskun taustalla oli Valion halu ajaa markkinoilta ainakin kovin kilpailijansa, ruotsalais-tanskalainen Arla.

Arla vaati Valiolta alun perin 58 miljoonan euron korvauksia, mutta yhtiöt sopivat kiistan viime syksynä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi Valion maksamaan polkuhinnoittelusta 70 miljoonan euron seuraamusmaksun.

KHO totesi, että lähes kolme vuotta kestäneen hinnoittelun taustalla oli yhtiön ylimmän johdon suunnittelema ja toteuttama strategia, ja tarkoituksena oli myöhemmin nostaa hintoja.

Valion mukaan hinnat olivat muutenkin laskussa

Kaikkiaan korvauksia vaatii neljä meijeriä. Suurimman, yli 19 miljoonan euron korvausvaateen on esittänyt suonenjokelainen Osuuskunta Maitomaa.

Valio kiistää saalistusstrategian, mutta myöntää määräävän markkina-aseman väärinkäytön vuosina 2010-2012. Yhtiö kiistää rikkoneensa kilpailulainsäädäntöä tahallaan tai huolimattomuuttaan ja vaatii pienmeijereitä maksamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

Valion mukaan hinnat olisivat laskeneet joka tapauksessa, koska perusmaidon kysyntä oli laskussa muun muassa taantuman takia.

Heikentyneen taloustilanteen vuoksi kuluttajat olivat aiempaa tarkempia hinnoista.

Silkkiaamutakki, kuohkeat lakanat, pehmeä valo.

– Pudota vähän sitä aamutakkia pois olkapäältä, juuri noin, ohjeistaa valokuvaaja Anna-Karoliina Pelto.

– Katso aavistuksen alaviistoon, hyvä. Ja sitten kameraan…

Elina Pynnönen kääntää katseensa olkansa yli ja hymyilee salaperäisesti. Salamavalo välähtää.

Anna-Karoliina Pelto ohjeistaa Pynnöstä varmoin ottein ja kehuin. Alun jännitys ja epävarmuus alkavat sulaa, nauru helähtelee studiossa.

– Tässä voisi olla kujeileva ilme, samalla kun rutistat lakanaa itseäsi vasten. Sääri voisi näkyä hieman sen lomasta, Pelto ehdottaa.

Jo kuvaustilanteesta välittyy sama herkän intiimi tunnelma kuin valmiista boudoir-kuvista.

On vain kuvaaja ja kuvattava, ehkä hieman rekvisiittaa.

Elina Pynnönen kietoo valkoisen helminauhan sormiensa ympäri ja luo katseensa alaspäin. Salama välähtää jälleen.

Boudoir-kuviin vangitaan hetken lumoa. Tavallisemmin tämän tyyliset kuvat tunnetaan tuoreelle aviopuolisolle annettavina huomenlahjakuvina.

Kouvolalaisen Elina Pynnösen kohdalla tilanne oli päinvastoin.

Kuvauksista voimaa avioeron jälkeen

Elina Pynnönen tutustui boudoir-kuviin ensimmäisen kerran Instagramin puolella. Otoksiin vangittu tunnelma teki vaikutuksen, ja ajatus kuvattavaksi menemisestä jäi kutkuttamaan.

Noin vuosi sitten hän varasi ajan Anna-Karoliina Pellon kuvattavaksi.

– Olen sitä mieltä, että aina on hyvä kokeilla jotakin sellaista, joka ei ole itselle ominaista. Eniten kuvauksiin menemisessä houkutti juuri epämukavuusalueelle meneminen ja oman itseni voittaminen sitä kautta, Pynnönen kertoo.

Taustalla oli myös avioero. Kuvauksista saatu voima ja hyvä olo auttoivat myös osaltaan elämänmuutoksen aikana.

Halusin näyttää muille esimerkkiä siitä, että näin voi ja kannattaakin tehdä. Elina Pynnönen

Valokuvaaja Anna-Karoliina Pelto on kohdannut asiakkaita, jotka ovat kertoneet, että heillä on rankka elämänvaihe takana.

– Osalla saattaa olla myös alhainen itsetunto. He toivovat saavansa siihen parannusta kuvien kautta, hän lisää.

Kysyntä kasvussa

Sana boudoir juontaa juurensa 1700-luvun Ranskaan, ja sillä viitataan pieneen pukeutumishuoneeseen, jossa naiset saattoivat oleskella vapaammassa vaatetuksessa kuin vieraiden edessä.

Samaa intiimiyttä henkivät myös modernit boudoir-kuvat, joiden ottaminen yleistyi 1900-luvun lopulla. Suomeen tyylilaji rantautui 2000-luvun alkupuolella.

Boudoir-kuvat voivat olla sellaisiakin, ettei niissä näytetä juuri lainkaan paljasta pintaa. Keskiössä on ennemminkin se tunnelma, joka niissä luodaan. Anna-Karoliina Pelto, valokuvaaja, Anna-Karoliina Photography

Anna-Karoliina Pelto on huomannut kysynnän yhä painottuvan kesän hääsesongille, mutta pitkin talveakin yhdeydenottoja tulee.

– Boudoir-kuvaukset ovat nyt paljon enemmän pinnalla. Kyselijöitäkin on aika lailla — mietitään, että rohkenisiko sitä lähteä kuvauksiin tulevaisuudessa, Pelto kertoo.

Kuvauksissa heittäydytään luovaksi ja hassutellaan

Valokuvausstudion nurkassa olevalle sängylle on levitetty puhtaanvalkoiset lakanat, joiden päällä lepää pöyheitä tyynyjä. Vieressä seisoo suuri studiosalama.

Toisella puolella huonetta olevalla rekillä roikkuu rekvisiittaa, mistä valita: silkkisiä aamutakkeja, eri värisiä helminauhoja, kukkaseppeleitä.

Kun Elina Pynnönen saapui studiolle, hänellä ei ollut tiukkaa visiota lopputuloksesta. Kuvien otto jännitti, ja hän päätti antaa tilanteen Anna-Karoliina Pellon käsiin.

Luottavainen tunnelma syntyy keskustelun ja huumorin avulla, Pelto tietää.

– Kun asiakas saapuu kuvauksiin, käymme ensiksi yhdessä läpi hänen toiveensa. Sitten valitsemme rekvisiitan ja kuvien taustan, jonka jälkeen alamme kuvaamaan. Asiakkaan ehdoilla ja hyvä fiilis edellä mennään aina. Nauramme ja hassuttelemme paljon, hän sanoo.

Eniten kuvauksiin menemisessä houkutti epämukavuusalueelle meneminen ja oman itseni voittaminen sitä kautta. Elina Pynnönen

Kuvausten edetessä Pynnönen huomasi rentoutuvansa kameran edessä.

– Opin luottamaan kuvaajaan ja siihen, että hän tietää mikä näyttää hyvältä, hän kertoo.

Anna-Karoliina Peltoa boudoir-kuvauksissa viehättää luovuus. Rekvisiittana voidaan käyttää esimerkiksi koruja tai korkokenkiä, kenties myös asiakkaalle tärkeää esinettä.

Lisäksi kuvissa voidaan luoda hempeän romanttinen tunnelma tai vaikkapa rokkimimmi-fiilis, jos kuvattava niin toivoo.

– Kuvat voivat olla sellaisiakin, ettei niissä näytetä juuri lainkaan paljasta pintaa. Keskiössä on ennemminkin se tunnelma, joka niissä luodaan. Kuvista voi välittyä huumoria tai sensuellia vihjailevuutta, mutta ne ovat klassisen kauniita, eivätkä missään nimessä aikuisviihdekuvia, Pelto painottaa.

“Saiko minusta todella tuollaisia kuvia?”

– Hei, tuo oli aika kiva, tuo äskeinen!

Elina Pynnönen katselee otoksia kameran näytöltä. Osa saa tuomiokseen jyrkän ein, osa saa hänet nauramaan. On kuitenkin niitäkin kuvia, jotka saavat hänen kulmakarvansa nousemaan ja hymyn levenemään.

– Tämä? Tässä on kyllä todella hyvä ilme, Anna-Karoliina Pelto nyökyttää.

Pelto kertoo, että moni tulee kuvauksiin jännittyneenä, mutta lähtee hymyssä suin.

– Kuvausten jälkeen saattaa olla vielä hieman hämmentynyt olo, mutta lopputuloksen nähtyään asiakkaan reaktio on usein ihmetys, että saiko minusta todella tuollaisia kuvia. Se on aina huipennus kuvauskäynnille, hän hymyilee.

Ainakin Elina Pynnönen reagoi juuri näin.

– Ajattelin, että vau! Kuvista tuli tosi makeita. Oli vaikea uskoa, että olin todella itse niissä, hän naurahtaa.

Rohkaiseva esimerkki muille

Yhden kuvista Elina Pynnönen ripusti suurennettuna makuuhuoneensa seinälle. Muutaman kuvan hän jakoi myös sosiaalisessa mediassa.

– Halusin näyttää muille esimerkkiä siitä, että näin voi ja kannattaakin tehdä, hän kertoo.

Kuvien kommenttikentät täyttyivät positiivisista reaktioista.

– Osa ystävistäni arveli, että ehkäpä heistä itsestäänkin voisi olla kuvauksiin. Tuntui todella hyvältä, että pystyi rohkaisemaan muita. Se oli se ajatuskin.

Kuten Pynnönen osoittaa, boudoir-kuvia ei oteta enää vain mielitietylle. Osa juhlistaa esimerkiksi elämäntapamuutosta tai syntymäpäivää menemällä kuvattavaksi. Yläikärajaa kuvien ottamiselle ei ole.

– Täysi-ikäinen on oltava, mutta itselläni on käynyt yli keski-ikäisiäkin asiakkaita. Lisäksi niin pariskunnat kuin miehetkin haluavat tulla yhä useammin ikuistetuiksi tämän tyylisiin kuviiin, valokuvaaja Anna-Karoliina Pelto kertoo.

Vieremäläinen lammastilan emäntä Niina Lohva jakoi vuodenvaihteessa Facebookissa kuvan klementiinipussista.

Hedelmäpussiin kiinnitetyssä tarrassa oli lueteltu sadonkorjuun jälkeen käytetyt aineet: E914, E904, tiabendatsoli, fosetyyli-alumiini, imatsaliili, propikonatsoli.

E-koodien takana on kaksi pintakäsittelyainetta: E914 on kemiallisesti valmistettua hapetettua polyeteenivahaa ja E904 sellakkaa eli intialaisen lakkakilpikirvan puhdistettua vahamaista eritettä.

Loput listasta taas ovat sieni- ja kasvitautien ehkäisyyn käytettyjä torjunta-aineita. Näistä propikonatsolin EU kielsi lokakuussa, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi.

Lohva kertoo tienneensä, että tuontihedelmissä on torjunta-ainejäämiä, mutta torjunta-aineiden lisääminen sadonkorjuun jälkeen yllätti.

Samoin yllättyivät sadat päivitystä jakaneet ja kommentoineet suomalaiset. Moni teki johtopäätöksen, että klementiinit ja muut ulkomaalaiset hedelmät saavat jäädä jatkossa kauppaan. Mutta onko boikottiin syytä?

Tieto vaaroista leviää Euroopassa nopeasti

Suomessa maahantuotujen elintarvikkeiden turvallisuutta valvoo Tulli. Käytännössä kaikkia tuontieriä ei pystytä käymään läpi, vaan tarkastukset perustuvat ennalta arvioituun riskiin.

– Jos tiedämme, että jonkun maan tietyssä tuotteessa on ollut ongelmia, otamme näytteitä tiuhempaan, jaostopäällikkö Suvi Ojanperä Tullin laboratoriosta kertoo.

Osviittaa saadaan aiemmista tutkimuksista sekä Euroopan Unionin hälytysjärjestelmästä (Euroopan komissio), jonka kautta jäsenmaat voivat raportoida havaitsemistaan ongelmista.

Jos Suomessa tutkitaan vuosittain 2 000–3 000 maahan tuotavaa ruokaerää, Euroopassa kasvinsuojeluainejäämiä tutkitaan vuosittain noin 80 000 näytteestä (EFSA).

Joidenkin hedelmien kanssa Tulli on tavanomaista tarkempi. EU:n laatimalla listalla on esimerkiksi Turkissa tuotetut päärynät, joissa on havaittu jäämiä torjunta-aine amitratsista. Samoin Dominikaanisessa tasavallassa tuotetut mangot, banaanit ja paprikat ovat päätyneet listalle torjunta-ainejäämien takia.

Myös tuontimäärällä on merkitystä. Tulli syynää tarkemmin hedelmiä ja vihanneksia, joita myydään paljon, vaikka niissä ei olisi ollut ongelmia.

Huono satokausi lisää torjunta-ainejäämiä

Monissa tavanomaisissa hedelmissä ja vihanneksissa on jäämiä torjunta-aineista. Esimerkiksi appelsiineista, viinirypäleistä, mansikoista, omenoista, päärynöistä, tomaateista ja paprikoista on löytynyt torjunta-aineita. Rajat ylittyvät harvoin, mutta joka vuosi tarkastuksissa tulee myös yllätyksiä.

Tullin tuoreimmat valvontatilastot ovat vuodelta 2017 (Tulli, pdf). Tuolloin ongelmia oli etenkin granaattiomenoissa.

– Useampi Turkista tuotu granaattiomenaerä hylättiin torjunta-ainejäämien takia, jäämiä oli myös espanjalaisissa granaattiomenoissa, Suvi Ojanperä Tullista kertoo.

Ojanperän mukaan määräysten vastaisia tuotteita tulee usein maista, joissa satokausi on ollut huono.

Kokonaisuutena ongelmallisten hedelmäerien osuus on kuitenkin pieni. Esimerkiksi vuonna 2017 tutkituista tuoreista hedelmistä ja hedelmävalmisteista kaksi prosenttia hylättiin torjunta-ainejäämien takia.

Elintarvikkeiden kemiallisia tutkimuksia Tullissa luotsaava Suvi Ojanperä muistuttaa, ettei paniikkiin ole syytä, vaikka myyntiin pääsisikin erä, jossa raja-arvot ylittyvät.

– Torjunta-aineiden raja-arvot on asetettu siten, että vaikka silloin tällöin joku raja-arvoista ylittyisi, niin siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa ihmisille, Ojanperä huomauttaa.

Mikäli haluaa välttää kemikaaleja, tilastojen valossa turvallisinta on syödä kotimaisia kasviksia ja hedelmiä (Ruokavirasto). Myös EU:ssa tuotettuja hedelmiä voi syödä huoletta.

Eniten ongelmia on kolmansissa maissa tuotetuissa hedlemissä ja kasviksissa. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa tehdyt takaisinvedot koskivat kumpikin EU:n ulkopuolisia tuotteita, ecuadorilaista keltapassiota ja pakistanilaista vihreää chiliä.

Syö monipuolisesti ja pese

Omaa kemikaalikuormitusta voi vähentää syömällä hedelmiä ja vihanneksia monipuolisesti.

Ruokavirasto kehottaa pesemään hedelmät ja kasvikset riippumatta niiden kotimaasta. Kuljetuksen aikana pintaan on voinut kertyä pölyä ja muuta likaa. Kaupassa hedelmät ovat saaneet osansa ihmisten käsissä kulkevista bakteereista.

Kuorittavia hedelmiä ei välttämättä tarvitse pestä. Tällöin kannattaa kuitenkin pestä kädet kuorimisen jälkeen.

Klementiinejä voi siis syödä, varsinkin jos syö niitä sesonkiaikaan eikä kilotolkulla ympäri vuoden.

Epäilty laaja lapsiin kohdistuva seksirikossarja järkyttää Oulun kaupunkia – tällä hetkellä on 16 epäiltyä ja 9 uhria. Epäillyt ovat turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia nuoria miehiä.

Tapahtumat saivat myös päättäjät reagoimaan – pääministeri, sisäministeri ja sosiaali- ja terveysministeri kävivät Oulussa tutustumassa tilanteeseen. Pääministeri Sipilä vakuutti hallituksen päättäväisyyttä kitkeä vastaavat rikokset.

Jotta poliitikkojen lääkkeet olisivat oikeita, heidän pitää pystyä määrittelemään, mistä oikein on kyse. Kyse ei ole pelkästään rikollisuudesta, mutta ei myöskään pelkästään maahanmuutosta.

Onko "Oulu" ilmiö?

Aloitetaan siitä, missä Oulun epäillyt rikokset saivat alkunsa: netistä.

Nuorten pyydystäminen netin somepalveluiden kautta ja heidän joutumisensa tätä reittiä seksuaalirikoksen uhriksi, on ilmiö, josta nähdään Ylen haastatteleman keskusrikospoliisin tutkijan mukaan vain jäävuoren huippu. Tekijöiden taustat ovat tutkijan mukaan monenlaisia. Houkuttelijoina on sekä suomalaisia että muualta tulleita.

Entä epäiltyjen rikosten uhrit?

Epäiltyjen rikosten kohteiksi joutui alaikäisiä, 12 - 15 vuotiaita tyttöjä.

Seksirikoksia, myös lapsiin kohdistuvia, on tapahtunut Suomessa myös ennen kuin turvapaikanhakijoita tuli aiempaa enemmän vuoden 2015 pakolaiskriisissä.

Oulun rikosepäilyssä tekijät ovat kuitenkin ulkomaalaistaustaisia.

Oulun rikosepäilyjen ensimmäinen aalto tuli julki joulukuussa, toinen kuluvan viikon perjantaina. Tänään sunnuntaina Helsingin poliisi kertoi tutkivansa törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, jossa epäiltyinä on kolme ulkomaalaistaustaista henkilöä. Näistä syntyy julkisuudessa nopeasti ilmiö.

Tilastot: Ulkomaalaistaustaiset korostuvat seksirikoksissa

Rikostilastoista tiedetään, että ulkomaalaistaustaiset tekevät paljon seksirikoksia suhteessa siihen, minkä verran heitä on Suomessa. Tutkijoiden tulkinnan mukaan he ovat yliedustettuina seksirikoksissa.

Tarkkaa lukua, kuinka paljon yliedustettuna he ovat, ei pysty julkaistuista tilastosta sanomaan. Seksirikoksia tekevät eniten nuoret miehet. Vuonna 2015 Suomeen tuli paljon juuri nuoria miehiä. Nuorten ulkomaalaistaustaisten miesten tekemiä rikoksia pitäisi verrata suomalaisten nuorten miesten rikoksiin.

Juuri turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia on tutkittu tarkemmin. Poliisiammattikorkeakoulu selvitti rikollisuutta vuodelta 2016, jolloin Suomessa oli paljon edellisenä vuonna tulleita turvapaikanhakijoita. Tutkijoiden mukaan näiden tekemissä seksuaalirikoksissa uhrit olivat enimmäkseen alle 18-vuotiaita ja yleensä suomalaisia. Vertailutietoa ei ole, koska tutkimus on toteutettu vain kerran.

Vuonna 2016 seksuaalirikoksia tehneissä oli suhteessa enemmän irakilaisia, afganistanilaisia ja marokkolaisia kuin yleensä rikoksia tehneissä.

Seksirikoksista yleensä arvellaan paljastuvan vain osa. Kohteiksi joutuneilla on usein korkea kynnys nostaa asia esiin – oli tekijä sitten tuttu tai tuntematon.

Ennen vaaleja on saatava päätöksiä – kahdesta syystä

Poliitikot esittivät huolensa ja surunsa Oulun rikosepäilyistä nopeasti. Moni heistä, myös pääministeri Sipilä, puhui inhosta, jonka teot hänessä herättivät.

Oulun tutkinnan laajentuessa hallitus kertoi lauantaina tekevänsä 10 kohdan listaa, joilla asiaan tartutaan.

Tänään sunnuntaina oppositio- ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät kertoivat istuvansa yhteiseen pöytään alkavan viikon tiistaina.

Oulun tapahtumat ovat vakavia ja horjuttavat turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, ja siksi päättäjien ja viranomaisten on toimittava nopeasti.

Poliitikoilla on kuitenkin kiire reagoida myös, koska vaaleihin on enää kolme kuukautta. Uusia lakeja ei ehditä enää toteuttaa, mutta jotain olisi saatava aikaan. Jo tekeillä olevia lakeja on vaikea pusertaa läpi eduskunnan loppuruuhkasta. Jos ne jäävät roikkumaan vaalien yli, seuraava eduskunta ei välttämättä jatka niiden läpi viemistä.

Toinen vaaleissa pelottava asia on puolueiden vaalimenestys. Muut puolueet pelkäävät oppositiopuolue perussuomalaisten rummuttavan Oulun tapahtumia ja keräävän ääniä, sillä puolueen agendan ydin on maahanmuuttovastaisuudessa.

Eduskuntapuolueet näyttävät nyt päätyvän edistämään joitakin asioita yhdessä ja tekemään niille tilaa valiokuntien työpöydillä.

Tiistaina yhteiseen pöytään

Lauantaina sekä SDP että perussuomalaiset vaativat seksirikosten rangaistusasteikon kiristämistä. Hallitus onkin tehnyt asiasta esityksen, joka on eduskunnan työpöydällä. Ylen tietojen mukaan puolueet tavoittelevat yksimielisyyttä yli hallitus-oppositio-rajan, jotta laki saataisiin valmiiksi.

Toinen ruuhkaan juuttunut esitys, josta puolueet keskustelevat tiistaina yhdessä, on esitys, jonka mukaan terrorismiin syyllistyneet voisivat menettää Suomen kaksoiskansalaisuuden. Sisäministeriöllä olisi haluja laajentaa tulkintaa niin, että myös muihin vakaviin rikoksiin – kuten vakaviin seksuaalirikoksiin – syyllistyneet voisivat menettää Suomen kaksoiskansalaisuuden. Asiaa tutkitaan, vaikka se tiedetään ongelmalliseksi Suomen kansainvälisten sopimusten takia.

Puolueilla on haluja myös puhua lisärahasta poliisille ja Oulun tukemiseksi.

Lisää listoja maahanmuutosta

Kun hallitus aloitti 2015, mukana olivat myös perussuomalaiset. Nyt perussuomalaiset arvostelevat, että hallituksella olisi ollut neljä vuotta aikaa toimia estääkseen Oulun kaltaiset tapahtumat, mutta näin ei ole tapahtunut.

Omasta mielestään hallitus on tehnyt paljon. Silti se aikoo tehdä vielä lisää. Sisäministeri Mykkänen lupaa listan, joka valmistunee helmikuun puolivälissä. Listoja hallitus on kirjoittanut ennenkin, vuonna 2015 ilmestyi turvapaikkapoliittinen paperi ja 2017 terrori-iskun jälkeen uusi lista, jossa oli mm. aloitteita turvapaikkalakien kiristämisestä. Mykkäsen listalla on Ylen tietojen mukaan osin samoja toimia kuin näissä.

Julkisuudessa keskustelu on kääntynyt siihen suuntaan, että poliitikkojen odotetaan tarttuvan nimenomaan maahanmuuttajien tekemään seksuaalirikollisuuteen. Oulun epäiltyjen rikosten tekijöiden tausta yhdistyy tilastoihin, jotka kertovat ulkomaalaistaustaisten muita korkeammasta rikollisuudesta.

Vaikka rikostuomioita aiotaan kiristää ja poliisille antaa resursseja, tämä ei riitä. Hallituspuolueissa on tuntuma, että "kansalaiset" eivät rauhoitu, ennen kuin maahanmuuttopolitiikkaan tehdään kiristyksiä. Toisaalta poliitikot yrittävät huolehtia siitä, että Suomi on jatkossakin oikeusvaltio, joka kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia.

Moni poliitikko vetoaa taustakeskusteluissa tasavallan presidentin Sauli Niinistön lausuntoihin. Niinistö lausui viimeksi lauantaina: on kestämätöntä, että Suomesta turvaa hakeneet ovat luoneet tänne turvattomuutta.

Juttua ja otsikkoa tarkennettu klo. 0.48: Tuomio-sana muutettu rangaistusasteikoksi.

Armeijaikäisenä velkakurimukseen päätynyt Aki Rintakangas päätti pari vuotta sitten pistää asiansa kuntoon. "Päästä kuiville", kuten hän itse sanoo.

Se tarkoitti pitkään kertyneen velkapinon purkamista. Ensiksi piti selvittää, mihin perintäyhtiöön hänen velkansa olivat vuosien varrella päätyneet.

– Ei ole rekisteriä, jonne henkilöön kohdistuneet velat kerättäisiin. Ja jos perintäyhtiö myy velan toiselle, siitäkään ei välttämättä ilmoitella, Rintakangas kertoo.

Lopulta Rintakangas löysi yhden perintäfirman, jolle hän oli velkaa: Alektum Oy:n. Perintäfirmalle päätyneet velat olivat alun perin syntyneet maksamattomista elokuvakerhon laskuista. Vanhimmat laskuista olivat 2000-luvun alkupuolelta.

Rintakangas sopi Alektumin kanssa pikaisesti maksusuunnitelmasta. Mutta kun ensimmäinen lasku toukokuussa 2017 kolahti postiin, alkoi hämmästely: Rintakangas oli Alektumin mukaan velkaa yli 1 400 euroa, josta puolet koostui perintäkuluista.

– Aluksi tuli suuttumus ja paniikki, että mitä pitäisi tehdä.

Rintakangas otti yhteyttä aluehallintovirastoon, joka valvoo luvanvaraista perintätoimintaa Suomessa. Virasto otti omituiset karhukirjeet selvitykseen.

Selvittely sai yhden päätepisteen perjantaina, kun aluehallintovirasto ilmoitti peruvansa Alektumin toimiluvan.

Ilmeni, että Alektum Oy oli rikkonut perintälakia monella tapaa.

Esimerkiksi Rintakankaan omituisen suuret perintäkulut olivat aluehallintoviraston mukaan lainvastaisia.

Alektum oli esimerkiksi vaatinut 95 euron suuruisen saatavan ensimmäisestä maksuvaatimuksesta 40 euroa perintäkuluina, kun enimmäismäärä on perintälain mukaan 14 euroa. Velkasummaa oli myös kasvatettu pitkittämällä perintää tarpeettomasti, eli vuodesta 2005.

Alektum ei myöskään antanut Rintakankaalle selvitystä perintäkuluista, kun hän sitä pyysi.

– Eivät vastanneet minulle mitään. Sain erittelyn vasta kuluttajariitalautakunnan toimesta.

Sen sijaan Alektum antoi Rintakankaalle harhaanjohtavaa tietoa.

Elokuussa 2018 Alektumin lakimies otti Rintakankaaseen yhteyttä puhelimitse, ja kysyi Rintakankaalta saatavien perään. Lakimiehen mukaan ilmoitetut perintäkulut tulisi maksaa, vaikka tässä vaiheessa aluehallintovirasto oli jo todennut summat kohtuuttomiksi.

Tässä vaiheessa Rintakangas oli kuitenkin jo kokenut perintälakiviidakon konkari.

Hän otti puhelun nauhalle ja lähetti nauhoitteen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto piti Alektumin yrittämää harhaanjohtamista "erityisen moitittavana".

"Me suomalaiset olemme yllättävän kilttejä maksamaan". Aki Rintakangas

Perintäyhtiön toimiluvan peruminen on aluehallintoviraston mukaan Suomessa poikkeuksellista. Sellaista on ollut myös Alektum Oy:n toiminta.

– Sanoisin, että selkeä piittaamattomuus lain sisällöstä, tai päätösten noudattamatta jättäminen ei ole yleistä, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Sirén.

Aki Rintakangas sen sijaan uskoo, että lainvastainen perintä on Suomessa yleistä. Yhtenä perusteena Rintakangas käyttää juuri Alektumia, jonka toimilupa peruttiin, mutta vasta useiden varoitusten jälkeen.

– Alektum sai 22 huomautusta ja 12–13 varoitusta ennen kuin menetti luvat. Eihän työelämässäkään anneta tavallisesti kuin kolme varoitusta ja sitten ulos, Rintakangas sanoo.

Laitonta perintää on helppo harjoittaa myös siksi, koska velallinen on helposti voimaton perintäyhtiön lakimiehen edessä, Rintakangas arvelee. Kaikilla ei ole voimaa perehtyä pykäliin, oman perintäprosessinsa tarkasta dokumentoinnista puhumattakaan.

– Me suomalaiset olemme yllättävän kilttejä maksamaan, Rintakangas tuumaa.

Rintakankaalle elintärkeäksi tukiverkoksi muodostui Velallisten tuki ry:n Facebookyhteisö, jossa velalliset jakavat kokemuksia ja auttavat toisiaan. Yhteisön neuvosta Rintakangaskin ymmärsi ilmoittaa asiastaan viranomaiselle.

Tänä päivänä Rintakangas on itse Velallisten tuki ry:n hallituksen varajäsen, ja jakaa muille velallisille omasta kokemuksestaan.

– Tämä on avannut silmiä. Kai tästä on tullut minulle vähän missio, Rintakangas hymähtää.

Aluehallintoviraston Alektumia koskevat päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. Alektum on ilmoittanut, ettei se hyväksy viraston kantaa. Perintäfirma aikoo valittaa päätöksestä.

Verkkosivuillaan Alektum toteaa, että toimiluvan menettäminen johtuu "muutaman velallisen tekemistä valituksista". Yhtiö kertoo ottavansa tilanteen erittäin vakavasti ja pyrkivänsä löytämään ratkaisun asiaan nopeasti.

Puolassa Gdańskin pormestari Pawel Adamowicz on saanut erittäin vakavia vammoja miehen puukotettua häntä, kertoo maan sisäministeri Joachim Brudzinski.

Hyökkäys tapahtui hyväntekeväisyystilaisuudessa. Pormestari kiidätettiin paikalta sairaalaan, missä hänet leikattiin. Lääkäri ilmoitti leikkauksen jälkeen, että Adamowicz on elossa, mutta että hänen tilansa on erittäin vakava.

Adamowiczin kimppuun käynyt mies otettiin kiinni paikan päällä. Hän on alle kolmekymppinen gdanskilainen mies, jolla on aiempaa rikostaustaa.

Sisäministeri kuvasi hyökkäystä sanoinkuvaamattomaksi julmuudeksi.

53-vuotias Adamowicz edustaa keskustaoikeistolaista Kansalaisfoorumi-puoluetta. Hänet tunnetaan edistyksellisenä johtajana, Adamowicz on muun muassa puolustanut seksuaalivähemmistöjen oikeuksia sekä muita vähemmistöjä.

Puolan presidentti Andrzej Duda on tuominnut hyökkäyksen.

Silminnäkijöiden mukaan epäilty ryntäsi lavalle, huusi jotakin ja iski pormestaria puukolla.

Britannian pääministeri Theresa Mayn mukaan Britannian parlamentti todennäköisesti torppaa brexitin ennemmin kuin antaa Britannian lähteä EU:sta ilman erosopimusta.

Asiasta kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC, jonka mukaan pääministeri on vetoamassa vielä kerran parlamentin jäseniin erosopimuksen hyväksymisen puolesta.

Britannian parlamentin on määrä äänestää brexit-erosopimuksesta huomenna tiistaina. Alun perin sopimuksesta piti äänestää jo joulukuun alkupuolella, mutta pääministeri siirsi äänestystä, koska ei uskonut sopimuksen menevän parlamentissa läpi.

Pääministeri May pitää tänään puheen tehdastyöläisille Keski-Englannissa Stoke on Trentissa, joka on vahvaa brexitin tukialuetta.

– Kuten olemme huomanneet viime viikkojen aikana, parlamentissa on väkeä, joka haluaa viivyttää tai jopa pysäyttää brexitin ja on valmis käyttämään kaikkia keinoja siihen, Mayn kerrotaan sanovan puheessa.

Pääministeri varoittaa, että luottamus poliittiseen järjestelmään kärsii katastrofaaliset vahingot, jos brexit-kansanäänestyksen tulosta ei kunnioiteta.

– Entä jos löytäisimme itsemme seuraavasta tilanteesta: parlamentti yrittää vetää Britannian pois EU:sta, vaikka kansanäänestyksessä on kannatettu unioniin jäämistä? Pyydän parlamentin jäseniä harkitsemaan ratkaisujaan ja miettimään, miten ne vaikuttavat brittien uskoon demokratiaan, May sanoo puheessaan.

Ero häämöttää reilun parin kuukauden päässä

Britannian on määrä erota EU:sta 29. maaliskuuta. Ainoa varma keino välttää kansanedustajien enemmistön kammoama EU-ero ilman sopimusta olisi koko brexitin peruminen. EU-tuomioistuin on todennut Britannian voivan tehdä sen yksipuolisella ilmoituksella.

Toisin on muun muassa brexitin lykkäämisen laita. Siihen tarvitaan kaikkien muiden EU-jäsenmaiden hyväksyntä. EU on myös ilmoittanut, että neuvottelutulosta brexitistä ei enää avata vaan siihen tehdään korkeintaan tarkennuksia.

Britannian parlamentti aloitti viime keskiviikkona brexit-keskustelun, joka jatkuu tiistain äänestykseen saakka. Pääministeri May toisti tuolloin kantansa, jonka mukaan hallituksen esittämän brexit-erosopimuksen hyväksyminen on ainoa vaihtoehto ilman sopimusta toteutuvalle EU-erolle.

Aiheesta lisää:

Theresa May says no Brexit more likely than no deal

Ruotsalaisessa tunturihotellissa vuosittain pidettävän Sälenin turvallisuuskokouksen uusi uhkakuva nousee yhä kauempaa idästä. Aiempina vuosina Venäjä on hallinnut yksiselitteisesti pohjoismaisten poliitikkojen, sotilaiden ja asiantuntijoiden riskikarttoja.

Tutkimusjohtaja Jerker Hellström FOI:sta, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksesta sanoo, että Kiinan nousuun on monta syytä.

– Kiina on enimmäkseen nähty mahdollisuutena Ruotsin kaupalle ja viennille, mutta yhtäkkiä Kiinasta on tullut myös mahdollinen riski. Tämä turvallisuuspoliittinen keskustelu on juuri alkanut, Hellström sanoo.

Ruotsalainen Jerker Hellström on katsonut Kiinaa monelta kantilta. Hän on entinen uutistoimisto Reutersin Pekingin kirjeenvaihtaja.

– Turvallisuuspoliittisesti on kysymys pitkälti Kiinan investoinneista ja kaupoista Ruotsissa. On tapahtunut kauppoja, joiden merkitystä ei ole kukaan huomannut, hän sanoo.

Peiteyrityksen avulla markkinoille

Hän viittaa raportteihin, joiden mukaan muun muassa kiinalainen yritys on peiteyhtiön avulla tullut mukaan ruotsalaisille puolijohdetuotteiden markkinoille.

– Sektorilla ei toimi monia yrityksiä, mutta ne ovat kiinnostavia Kiinan puolustusteollisuuden ja Kiinan armeijan modernisoinnin kannalta, Hellström sanoo.

Käytännössä Kiinan puolustusteollisuus on voinut ostaa jonkun yrityksistä ilman, että kukaan on huomannut sitä. Yrityskauppojen yhteydessä Kiinalle siirtyy teknologiaa, jota ei muuten vietäisi Kiinaan.

Kiinan kanssa tehtävän avaruusalan yhteistyön epäillään menneen huomaamatta liian pitkälle. Satelliitit ovat olleet Kiinan mielestä sää- ja ilmastotutkimusta edistäviä, mutta Hellströmin edustama FOI varoittaa Ruotsia olemasta liian naiivi Kiinan aikomusten suhteen.

Ruotsissa ja Norjassa keskustellaan myös riskeistä, jotka voivat liittyä kiinalaisten yritysten haluun olla mukana 5G-verkkojen rakentamisessa.

– On pidetty mahdollisena, että kiinalaisyritykset jakavat tietoa Kiinan tiedustelupalvelulle, Hellström sanoo.

Kiinan investoinneista Ruotsissa ei ole vielä kattavaa tutkimusta. Tunnetuin kauppa tehtiin vuonna 2010, kun Volvo siirtyi Kiinan suurimman henkilöautovalmistajan Zhejiang Geelyn omistukseen. Kiina lisäsi Volvo-kaupan myötä teknistä osaamista, sai tavaramerkin ja vahvisti läsnäoloa eurooppalaisilla markkinoilla.

– Siitä keskusteltiin paljon, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista, Hellström sanoo.

Piileekö Suomen ratahankkeissa riski?

Ruotsalainen Kiina-asiantuntija ja toimittaja-kirjailija Ola Wong uskoo, että Kiina pitää Suomea ystävällismielisenä maana.

Kiina suosii kahdenvälisiä suhteita ja Suomelle suurvalta on antanut merkkinä siitä parastaan, pandat. Mutta Wong nostaa esille Suomen Kiina-suhteiden toisen puolen: suunnitteilla olevan Jäämeren radan ja yksityisen Suomenlahden rautatietunneli -hankkeen.

Rautatietunnelin Helsingistä Tallinnaan on arveltu maksavan noin 16 miljardia. Yksityisen projektinvetäjän mukaan rahoitus oli tarkoitus hakea suurelta osin Kiinasta.

Wong näkee molemmissa riskejä. Hän muistuttaa, miten eri puolilla maailmaa puhutaan yhä enemmän Kiinan rahoituksen aiheuttamasta uudesta kolonialismista. Kiina siirtyy mantereelta toiselle, Afrikasta Australiaan ja Uuteen Seelantiin luonnonvarojen, infrastruktuurin ja teknologian perässä. Valtiot ja yritykset ajautuvat velkasuhteeseen ja riippuvaiseksi Kiinasta sen tarjoaman rahoituksen takia.

Kiinan maailmanlaajuisten investointien takana on presidentti XI Jinpingin ajama uusi silkkitie.

– Xi Jingping edistää todella kovaa yksi vyöhyke, yksi tie -hanketta, Wong sanoo. Se merkitsee sitä, että Kiina pyrkii rakentamaan infrastruktuuria ympäri maailmaa ja siksi he ovat aktiivisia myös Pohjoismaissa.

Euroopassa ja Pohjoismaissa on teknologiaa ja osaamista, jota Kiina janoaa. Sekä Hellström että Wong pitävät tärkeänä, että Pohjoismaat ovat hereillä viranomaisten ja kaupan yhteistyöstä Kiinan kanssa.

– On kysymys siitä, miten hyvin huomataan, se mitä tapahtuu juuri nyt, Hellström sanoo .

Vuosi 2019: tästä tulee kehujen vuosi. Sillä kukapa ei kehuja rakastaisi? Minä jos kuka tiedän. Olen käyttänyt jo kauan sanontaa itsestäni: Kissa kiitoksella elää, minä puolikkaalla. Olen kuunnellut lukemattomissa työyhteisöpalavereissa palopuheita palautteen tärkeydestä ja päättänyt aina vakaasti, että nyt kyllä alan antamaan palautetta niin että soi.

Mutta jotenkin se aina jää.

Jotta lupaus ei tällä kertaa jää sanahelinäksi, päätän aloittaa kolmen päivän kehuspurtin. Niin kuin ei kuntokuuriakaan aloiteta lämmittelemättä ja jumppaohjeisiin tutustumatta, ei kehuskelemaankaan uskalla lähteä kylmiltään.

Porilainen psykologi Terhi Nyman lupautuu tämän ihmiskokeen valmentajaksi.

– Olet ryhtymässä todella hienoon hommaan! Levität ihan varmasti paljon hyvää oloa ja lupaan, että muutut itsekin jo kolmessa päivässä!

Ohhoh, nythän minä saan kehuja! Ovatko nämä vain esimerkkejä vai ihan aitoja? Nyman vakuuttaa, että tästä spurtista hyötyvät kaikki. Olo on heti kuin Disney-elokuvan hyvällä haltijattarella. Varokaa vaan, täältä sitä onnellisuuspölyä lähtee kohta leviämään!

Nyman kehuu intoani, mutta haluaa silti varoittaa. Kaikki eivät välttämättä ilahdu kehuistani. On ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti osaa ottaa kehuja vastaan. Ehkä heitä ei ole koskaan lapsena kehuttu. Tuntemattoman kehu voi näyttäytyä ilkeänä kettuiluna ja aiheuttaa pahimmillaan agressiivisuutta.

Taikasauva meinaa lerpahtaa. Mihin olenkaan ryhtymässä?

Aloittelijan kehukankeus

Aloitan lämmittelyt. Laitan nettilomakkeen kautta kehuja Satakunnan sairaanhoitopiirin lastenpäivystykseen.

Edellisenä päivänä perheen pienin satutti päänsä ja päivystykseen mentiin jännittyneenä. 3-vuotias oli vakuuttunut, että hänen päänsä joudutaan ottamaan kokonaan pois. Miten muuten pään sisällä olevat kipu ja ääni muka tutkittaisiin? Nuori lääkäri sai lapsen jännityksen kaikkoamaan nopeasti. Vaikka oven takana kiire ja jonot kasvoivat, lääkäri tutki ja tuumaili kaikessa rauhassa. Päätä ei irrotettu, selvisimme säikähdyksellä.

Työpöytäni ääressä kuvailen tuon kaiken lomakkeelle ja painan lähetä-nappia. Huomaan hyräileväni suu hymyssä radiossa soivaa imelää kappaletta nuoruusvuosilta. Naurahdan ääneen. Joudunko minä tuotakin kehumaan? Etsin artistin sähköpostin ja kirjoitan kuvailun siitä miten hyvälle mielelle tuulahdus menneestä minut sai.

Hyvä olo kuplii, kun päätän aloittaa live-kehut.

Olemme niin tottumattomia kehuihin, että tältä keski-ikäiseltäkin pääsi niiaus. Lotta Uusitalo-Malmivaara

Kaikilla vastaantulijoilla on yhtä harmaat pipot ja värittömät talvitakit. Kävelen Porin keskustassa ja metsästän kehuttavaa. Olen päättänyt, että kehun vain aiheesta. Olen liian huono valehtelemaan. Alkaa nipistää vatsasta, jännittää.

Kuinka outoa onkaan kohta huikata ohi harppovalle tuntemattomalle kehu. Vierelle rullaa mies pyörätuolissa. Rohkaistun.

– Onpa hienot laitteet, huikkaan enkä saakaan enää mitään muuta sanottua. Viittilöin vain typeränä pyörätuoliin kiinnitettyä tietokonenäyttöä. Kiihdytän vauhtia ja katoan paikalta.

Häkeltynyt niiaus

Tästä kankeudesta minua varotettiin. Me suomalaiset emme ole tottuneet kehuihin, emme saamaan emmekä antamaan niitä. Olemme mestareita väistelemään kehuja ja ulkoistamaan ne ripeästi itsestämme.

Jos koululainen pärjää kokeessa, on koe ollut helppo. Jos toimittaja tekee loistavan haastattelun, on haastateltava ollut harvinaisen hyväpuheinen. Esimerkkejä voisi keksiä loputtomiin. Vaatimattomuus on niin suuri hyve, että itseään kehuvaa pidetään vähintäänkin ääliömäisenä moukkana.

Mutta tulta päin! Kehun suojatietä ylittävän mummon toppatakin. Hän tekee vähättelevän huitaisun ja sanoo takin olevan ihan vanha. Mutta hymy paljastaa mummon mielihyvän. Hän pysähtyy ja saan arvuutella kuinka vanha palttoo on ja onko marimekkoa. Eroamme vilkuttaen toisillemme leveät hymyt naamalla.

Me olemme pihtareita palautteenantajina. Lotta Uusitalo-Malmivaara

Käyn kiristyttämässä silmälasieni sankoja. Kiittelen palvelusta samalla, kun optikko puuhastelee tiskin takana. Hän ei selvästi ole juttutuulella. Höpisen itsekseni ja pyydän vielä esittelemään kasvoilleni sopia silmälasimalleja. Ei löydy sopivia rillejä ja myyjä kannustaa odottamaan uusia malleja ja parempia tarjouksia. Kehun hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja mainitsen, että aiemminkin olen saanut juuri häneltä loistavaa palvelua.

Keski-ikäinen optikko niiaa. Hymyilee ja kiittelee kehuista. Kävelen ulos liikkeestä. Mietin tapahtuiko tuo juuri oikeasti. Miksi hän niiasi minulle? Soitto positiivista psykologiaa tutkivalle Lotta Uusitalo-Malmivaaralle auttaa. Hän äännähtää ihastuksesta kuullessaan kokemuksestani.

– Voi apua, miten mahtava esimerkki! Olemme niin tottumattomia kehuihin, että tältä keski-ikäiseltäkin pääsi niiaus. Ennen vanhaan tytöt opetettiin niiamaan aina, kuin saimme jotain.

Selkärangasta tullut niiaus siis paljasti, että optikko koki saavansa jotain, kun häntä kehuttiin.

Kehupihtaus

Seuraavaksi minun on ihan pakko kehua ruisleipä. Etsin leipäpussista tiedot ja soitan pieneen leipomoon toiselle puolelle Suomea. Esittelen itseni ja ennen kuin ehdin jatkaa, pyytää kireä ja kiireinen ääni minua odottamaan.

Puolen minuutin päästä pääsen kehumaan ja leipurin ääni sulaa samantien.

Kerron, että sain leivän tuliaiseksi kotikonnuilta. Maistuu oman mummon tekemältä. Leipuri kiittelee ja kertoo, etten ole ainut. Joulun alla moni asiakas oli sanonut kuolevansa, jos eivät saa juuri tätä leipää juhlapöytään.

Leipuri vitsailee, ettei hän halunnut niin monen ihmisen kuolemaa kontolleen ja leipoi hiki hatussa käsin yli 200 ruisleipää. Sanon puhelun päätteeksi heidän tekevän hyvää työtä. Kuulostanko jo liian imelältä, ehdin miettiä ennen kuin leipuri toivottaa ylitsevuotavasti hyvää jatkoa, alkavaa vuotta ja menestystä. Ja kiitoksia, vielä kerran.

Miten pienellä kehulla voi olla noin suuret vaikutukset? Ja miksi me emme kehu toisiamme enemmän?

– Me olemme pihtareita palautteenantajina, kuten professori Jari Hakanen on viisaasti sanonut. Jaamme hyvää toisillemme säästöliekillä, positiivisen psykologian tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara lataa.

Ja taas pääsemme siihen, että emme ole tottuneet kehuihin. Kehuminen ei paljoa vaatisi. Hyvän itsetunnon, jotta ymmärtää, että toisen kehuminen ei ole itseltä pois. Lisäksi kyvyn iloita aidosti toisen puolesta. Sillä surussa me suomalaiset osaamme kyllä Uusitalo-Malmivaaran mukaan toisiamme tukea, mutta ilon ja riemun jakamisen kanssa onkin sitten heikompaa.

Vai osaatko sinä ilakoida työkaverisi kanssa, joka sai ylennyksen? Olla hänen puolestaan aidon onnellinen?

Ajatusmaailma muuttuu kehuessa melkein väkisin. Terhi Nyman

Esteet kehumiselle johtuvat tutkijan mukaan siitä, että peilaamme jatkuvasti itseämme muihin. Teemme sosiaalista vertailua ja pienennämme samalla koko ajan onnellisuuttamme. Aina joku on parempi kuin minä. Lohduttoman surullinen on ajatus siitä, että maailmanmestarikin kärsii todennäköisesti tästä samasta vaivasta. Joku kun on voinut voittaa jo kaksi maailmanmestaruutta.

– Me tuhotaan elämän jokainen hyvä hetki vertailemalla itseämme muihin! Meidän aivot on luotu aistimaan vaaraa ja varautumaan vihollisen hyökkäykseen.

Lohtua tuo se, että nämä katastrofoivat aivot on opetettavissa uusille, paremmille tavoille.

Kehukoukku

Parasta kehuminen on livenä. On mahtavaa nähdä hymyt, jotka nousevat kehuttavien kasvoille. Niitä on selvästi lähes mahdoton pidätellä. Sähköisesti kehuminen onnistuu kyllä näppärästi ja vastauksista huokuu sama ilahtuminen. Hauskojen ja laadukkaiden somevideoiden tekijä saa kehut meilinä, ruokakaupan pomolle kehun työntekijöiden hyväntuulisuutta tekstiviestitse.

Ooo, Ihana uudenvuodenlahja avata työmeili ja lukea ekana moinen viesti! Kiitos :)

Moi, kiitos! Harmi etten pystynyt vastaamaan. Tuli tosi hyvä fiilis täälläkin päässä palautteesta, välitän sen heti henkilökunnalle. Mukavaa alkavaa vuotta. :)

Pian kehuja alkaa olla jo jonossa. Kirjaan ylös keitä kaikkia pitäisi lähestyä. Silloin sen tajuan: olen koukuttumassa kehumiseen ja samalla jotenkin rakastunut koko ihmiskuntaan. Mitä minulle tapahtuu? Psykologi Terhi Nyman ja tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara myhäilevät tietävinä.

– Olet kolmessa päivässä oppinut etsimään ihmisistä ja itsestäsi positiivisia puolia. Ajatusmaailma muuttuu kehuessa melkein väkisin. Toki se vaatii paljon toistoa, sen verran jumiutuneita me ajatuksissamme olemme, Terhi Nyman toteaa.

Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo tieteellisistä tutkimuksista löytyvän tukea psykologin väitteelle. Hyvien tekojen tekemisen ja tekijän hyvinvoinnin välistä korrelaatiota tutkittaessa on saatu selville, että hyvää kannattaa tehdä ryppäissä, ei ripottelemalla hyvää sinne tänne. Kolmen päivän kehuspurtti on paljon tehokkaampi kuin kehujen tiputtelu pitkin vuotta.

– Kehuessasi huomaat etteivät nämä ventovieraat olekaan vastustajia, jotka pitää kampittaa. Sinä ja hän kuulutte samaan joukkueeseen. Ja kun teet hänelle hyvää, hän voi hyvin, sinä voit hyvin ja te voitte yhdessä hyvin.

Kehuspurtti on palauttavaa venyttelyä vaille valmis. Itseni lisäksi myös valmentajani, psykologi Terhi Nyman on yllättynyt. Kolme päivää kehumista eikä kukaan pahastunut. Kukaan ei torjunut kehuja, eikä vihastunut tuntemattoman lähestymisestä. Päinvastoin. Me selvästi janoamme kehuja.

Oma fiilis on pirteämpi ja positiivisempi kuin ennen spurttia. Leijuessani hyvässä olossa työkaveri yllättää ja nostaa tunnelmaa entisestään kehumalla kehumistani.

– Tuollahan voi muuttaa maailman!

Australian Queenslandissa käärmeenpyydystäjät ovat pelastaneet uima-altaasta mattopytonin, jonka nahka oli kauttaaltaan punkkien peitossa.

Erikoisesta tapauksesta Gold Coastin kaupungissa kertovat muun muassa BBC ja Newsweek.

Eläinlääkärit poistivat sairaan matelijaparan kimpusta yli 500 punkkia. Käärme on parhaillaan hoidossa villieläinklinikalla ja sen arvellaan toipuvan koettelemuksestaan.

Käärmeenpyydystäjäryhmä Gold Coast and Brisbane Snake Catchers on nimennyt pytonin Nikeksi. Ryhmän työntekijä Tony Harrison arvioi BBC:lle, että käärme yritti uima-altaassa ilmeisesti hukuttaa loisia.

Professori Bryan Fry Queenslandin yliopistosta kertoo, että punkkien ja muiden loisien tarttuminen käärmeisiin luonnossa ei ole lainkaan harvinaista. Kuitenkin näin suuri punkkimäärä viittaa Fryn mukaan siihen, että käärme oli sairas, todennäköisesti kuivuuden tai kuumuuden vuoksi.

– Selvästikin kyseessä on ollut vakavasti sairas eläin, koska sen omat luonnolliset puolustusmekanismit olivat pettäneet, sanoo Fry.

Professori arvioi, ettei käärme olisi selvinnyt hengissä, mikäli sitä ei olisi pelastettu ja viety hoitoon.

Käärmeenpyydystäjä Harrison kertoi myöhemmin, että Nike kärsi tulehduksesta, mutta eläin voi nyt hyvin.

Nike on määrä vapauttaa villieläinklinikalta luontoon aikanaan, kun se on parantunut täysin.

Aiheesta lisää:

Python covered with more than 500 ticks rescued in Australia

PICTURES SHOWING PYTHON COVERED WITH 500 TICKS GO VIRAL: 'IT FELT LIKE 'HOLDING A BAG OF MARBLES'

Hallitus kokoontuu tänään tekemään tilannekatsausta ulkomaalaisten epäillyistä seksuaalirikoksista Oulussa ja Helsingissä.

Hallitus myös pohtii keinoja vastaavien tapausten torjumiseksi sisäministeriön laatiman toimenpideohjelman pohjalta. Ministeriössä on esimerkiksi puntaroitu kansalaisuuden myöntämiskriteerejä ja maahantulojärjestelmän toimintaa kokonaisuudessaan.

Myös eduskuntaryhmät kokoontuvat iltapäivällä keskustelemaan keinoista, joilla lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia voitaisiin torjua. Ryhmät on kutsunut koolle suurimman eduskuntaryhmän eli keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Hänen mielestään eduskunnassa jo olevia, asiaa koskevia lakihankkeita voidaan kiirehtiä ja niihin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Sen sijaan realismia ei Kaikkosen mielestä ole, että eduskuntaan tulisi enää ennen vaaleja laaja, uusi paketti. Eduskunnan on määrä jäädä vaalitauolle 15. maaliskuuta.

Kyseiset jo sisällä olevat hankkeet ovat alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristämistä koskeva laki, joka on parhaillaan lakivaliokunnassa, sekä kansalaisuuden menettämistä koskeva laki, josta valmistellaan mietintö perustuslakivaliokunnassa.

– Tarvittaessa niihin voidaan tehdä vielä muutoksia valiokuntavaiheessa, Kaikkonen sanoi.

Hänen mukaansa tavoite on saavuttaa laaja yhteisymmärrys eduskunnassa siitä, että lait viedään ruuhkasta huolimatta vielä tällä vaalikaudella läpi.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vie hallituksen viestin eduskuntaryhmien kokoukseen iltapäivällä, ja Kaikkosen mukaan sen jälkeen katsotaan, mitä eduskunta voi vielä sen pohjalta asioille tehdä.

– Nämä lainsäädäntöhankkeet tässä päällimmäisiä kuitenkin ovat.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) listasi viime viikolla toimenpide-ehdotuksia, joihin kuuluvat muun muassa lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistusten koventaminen sekä se, että törkeisiin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistynyt voisi menettää kansalaisuutensa.

Aiheesta lisää:

Analyysi: Kun turvaa hakeneet lisäävät turvattomuutta – eduskunta kiristämässä seksirikosten rangaistusasteikkoa ja ulkomaalaispolitiikkaa

Oulun ja Helsingin poliisit tutkivat useita seksuaalirikoksia, jotka ovat olleet viime päivinä ja viikkoina julkisuudessa.

1. Montako epäiltyä on tällä hetkellä Oulun tutkinnoissa?

Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä.

Poliisi oli ottanut kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä todennäköisin syin epäiltyinä tekoihin. Yksi epäillyistä on vapautettu.

Kahta muuta esitetään tiistaina vangittavaksi Oulun käräjäoikeudessa. Kaksi epäiltyä on alle 18-vuotiaita, kaksi epäiltyä ovat noin 20-vuotiaita.

Poliisi kertoi perjantaina, että uusien rikosepäilyjen nimikkeet ovat raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Teot ovat poliisin mukaan tapahtuneet kesällä 2018.

Joulukuussa Oulun poliisi kertoi tutkivansa viittä seksuaalirikosjuttua. Näiden juttujen rikosnimikkeet olivat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus.

Tällä hetkellä Oulun poliisin seksuaalirikostutkinnoissa on yhteensä noin 15 epäiltyä.

Poliisi on kertonut, että epäillyillä on ainakin neljän eri maan kansalaisuuksia Suomen kansalaisuuden lisäksi.

2. Minkä ikäisiä Oulun tutkinnan uhrit ovat?

Poliisi kertoi joulukuussa, että tutkinnassa olevien juttujen uhrit ovat yläkouluikäisiä.

Uusien seksuaalirikostutkintojen uhrit ovat poliisin mukaan alle 15-vuotiaita.

3. Liittyvätkö Oulun seksuaalirikostutkinnat toisiinsa?

Poliisi korosti tänään, että uudet neljä seksuaalirikostutkintaa eivät liity toisiinsa. Poliisi totesi myös joulukuussa, että tutkinnassa olevat seksuaalirikokset eivät liity toisiinsa.

4. Mitä poliisi epäilee Itä-Helsinkiin kohdistuvassa tutkinnassa?

Helsingin poliisi sai lauantai-iltana hätäkeskuksen kautta tiedon epäillyistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista Helsingissä. Poliisi otti kiinni samana iltana kolme henkilöä yksityisasunnosta.

Poliisi on vapauttanut kaksi henkilöä. Poliisi epäilee 1990-luvulla syntynyttä miestä muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Poliisi esittää miestä vangittavaksi tämän viikon aikana. Epäilty on poliisin mukaan Suomessa asuva ulkomaan kansalainen, mutta sen tarkempaa tietoa poliisi ei anna.

Poliisin mukaan seksuaalirikokset ovat kohdistuneet yhteen uhriin, joka on alaikäinen lapsi. Poliisi on kuullut uhria ja epäiltyä.

Poliisi ei kerro uhrin ikää tai sukupuolta. Epäillyt teot ovat tapahtuneet yksityisasunnossa lokakuun alun ja tammikuun 9. päivän välillä.

6. Liittyvätkö Oulun ja Helsingin seksuaalisrikostutkinnat jollain tavalla toisiinsa?

Poliisin mukaan mikään ei viittaa tässä vaiheessa siihen, että Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnat liittyisivät jollain tavalla toisiinsa.

7. Onko poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosepäilyjen määrä ollut kasvussa viime vuonna?

On. Yle pyysi Poliisihallituksesta tuoreimmat rikostilastot.

Niiden mukaan viime vuonna poliisille tehtiin koko maassa yhteensä 3 826 ilmoitusta seksuaalirikoksista.

Vuonna 2017 poliisille tehtiin 3 331 ilmoitusta seksuaalirikoksista. Poliisin tutkintaan tulleissa seksuaalirikosjutuissa kasvua on ollut viime vuonna noin 15 prosenttia.

Vuonna 2016 poliisille tehtiin 3 338 ilmoitusta seksuaalirikoksista.

8. Kuinka paljon poliisille ilmoitetuissa seksuaalirikostapauksissa on ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä?

Poliisin tilastoissa oli vuonna 2018 yhteensä 657 seksuaalirikosta, joiden epäilty voidaan luokitella ulkomaalaistaustaiseksi.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan ulkomaalaisten osuus kaikista tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli viime vuonna 25,3 prosenttia ja lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa 19,2 prosenttia.

Heikkisen mukaan seksuaalirikoksista epäiltyjen listalla ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat tilastoissa yliedustettuina.

– Irak, Afganistan ja Viro erottuvat kansalaisuuksista, sanoo Heikkinen.

Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että irakilaisia, afganistanilaisia ja virolaisia on Suomessa huomattavan paljon ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

9. Tiedottavatko poliisit aina kaikista seksuaalisrikostutkinnoistaan yhtä paljon kuin Oulun poliisi?

Eivät tiedota.

Poliisin tiedotuskäytännöt seksuaalirikostutkinnoista ja muistakin tutkinnoista vaihtelevat hyvin paljon eri poliisilaitosten välillä. Esimerkiksi Helsingin poliisi tiedottaa seksuaalirikostutkinnoistaan hyvin paljon niukemmin kuin Oulun poliisi on tiedottanut omista tutkinnoistaan.

Lue lisää:

Oulun poliisi vapautti alaikäisen seksuaalirikoksista epäillyn – tutkinta alkoi kuolemaan liittyneistä huhuista

Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

Kaoottinen brexit voi tänään tulla askeleen lähemmäs – sopimukseton EU-ero romuttaisi kaiken, lampaankasvattaja pelkää

Brittiparlamentti äänestää tänään pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksesta. Ennakko-odotusten mukaan parlamentti hylkää sopimuksen. Samalla kasvaa todennäköisyys sille, että Britannia voi päätyä lähtemään EU:sta kokonaan ilman sopimusta.

Vai eivät rannekellot mene enää kaupaksi – lähes jokaisella varusmiehellä on nyt inttirolex

Kun kännykästä on tottunut katsomaan kellonajan, ovat rannekellot yhä harvemman ihmisen ranteessa. Toisin on varusmiehillä. Alokkailla on ranteessa nyt inttirolex, jonka kanssa voi mennä vaikka suihkuun.

Eduskuntaryhmät ja hallitus pohtivat keinoja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten estämiseksi

Eduskuntaryhmät kokoontuvat iltapäivällä keskustelemaan lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on kutsunut kaikkien eduskuntaryhmien edustajat pohtimaan keinoja viime päivinä esiin nousseiden lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten estämiseksi. Myös hallitus on koolla pohtimassa tilannetta. Tavoitteena on vauhdittaa eduskunnassa jo olevien lakiesitysten käsittelyä.

Antarktis sulaa nopeammin kuin aiemmin

Etelämanner sulaa kuusi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten, Kalifornian yliopiston tutkimus kertoo. Myös itäinen Antarktis sulaa, vaikka sitä on aiemmin pidetty vähemmän alttiina ilmastonmuutokselle. Tutkijoiden mukaan jään sulaminen uhkaa nostaa meren pintaa useita metrejä tulevien vuosisatojen aikana.

Lumisateet jatkuvat

Tiistaina päivällä sataa lunta varsinkin maan keskivaiheilla, ennustaa Ylen meteorologi Seija Paasonen. Muualla tulee siellä täällä vähäistä lumisadetta. Pakkaslukemat vaihtelevat maan etelä- ja keskiosassa -5 asteen molemmin puolin, paikoin pilvipeitteen rakoillessa jopa kymmenkunta astetta. Pohjoisessa lämpötila on enimmäkseen -10 ja -15 asteen välillä. Lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kiinteistönhoidon palveluohjaaja Jari Mannila nostaa lattialta laitteen, joka näyttää vähän valjailta. Hän pujottaa kätensä lenkkeihin kuin laittaisi selkäänsä repun, asettaa tuet reisien päälle ja kiinnittää rinnan ja vyötärön päällä kulkevat hihnat.

Laite on ulkoinen tukiranka eli exoskeleton – kolmannelta nimeltään päälle puettava robotti, kuten sitä kiinteistö- ja kunnossapitopalveluita tuottavassa turkulaisessa Arkeassa kutsutaan. Kyse on apuvälineestä, jota käytetään keventämään fyysisesti raskaan työn aiheuttamaa kuormitusta.

Laitteita on hankittu Arkealle kokeiluun.

– Työntekijöidemme työ on fyysisesti raskasta. Huono ergonomia ja kehonhallinta aiheuttavat läheltä piti -tilanteita ja pahimmillaan työtapaturmia. Yritämme keksiä keinoja parantamaan työssä jaksamista ja työturvallisuutta, kertoo palvelujohtaja Sanna Lehtinen Arkealta.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Noora Heinonen Turun seudun työterveystalosta kertoo, että tuki- ja liikuntaelinoireet ovat yleisin syy hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle. Arkean kiinteistönhoidossa noin kolmasosa sairauspoissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

Erityisen kuormittavia ovat työasennot.

– Työntekijät on melkein koko ajan etukumara-asennossa. Silloin alaselän kuormitus lisääntyy ja alaselän lihakset joutuvat erittäin koville, työfysioterapeutti Sari Lähteelä Turun seudun työterveystalosta sanoo.

Kaikki apu työn keventämiseen on siis tervetullutta. Sitä mieltä on myös Jari Mannila, jonka vanha urheiluvamma muistuttelee olemassaolostaan, kun hän joutuu esimerkiksi olemaan pitkiä aikoja kumarassa asennossa.

Tukee ja tuo turvallisuutta

Exoskeletonin nivelet helpottavat kumartumista ja kumarruksesta nousemista. Reisissä ja rinnan päällä olevat tuet pitävät asennon kohdallaan ja ohjaavat laittamaan painoa reisille selän sijaan.

Jari Mannilan mielestä laite on parhaimmillaan juuri tukensa ansiosta.

– Ennakkoajatus oli, että tämä on vähän kuin RoboCopin asu, mutta tämä tuo aika hyvän, tukevan turvallisen tunteen ja auttaa ylläpitämään ryhtiä ihan paikallaan seistessäkin. Tiettyjä staattisia asentoja ja taakkojen kantamista tämä helpottaa huomattavasti, Mannila sanoo.

Olisi hieno tavoite, jos voisimme selvästi nähdä, että työntekijät jaksavat paremmin. Niko Suvisto

Hieman erityyppisiä exoskeletoneja käytetään terveydenhuollossa muun muassa halvauspotilaiden kuntoutuksessa. Sellainen laite hankittiin syksyllä myös Satakunnan ammattikorkeakouluun.

Raskaiden työtehtävien keventämiseen tarkoitetut ulkoiset tukirangat ovat kuitenkin Suomessa uutta. Arkealla käytössä olevat laitteet maksavat noin 2 500 euroa.

Exoskeletoneja testataan Arkealla kaksivuotisen, Kevan tukeman pilotin aikana. Tammikuussa alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa kolmen henkilön testiryhmä käyttää tukirankoja vuoden ajan.

Pitkän seurantajakson aikana päästään näkemään laitteen käyttö kaikissa sesonkitöissä. Esimerkiksi lehtipuhaltimen käyttö syksyisin on selälle raskasta.

Työterveyshuolto seuraa tarkasti pilotin etenemistä. Ennen kokeilun alkamista työntekijöille tehtiin erilaisia kunto- ja taivutustestejä, ja samat kokeet tehdään kolmen kuukauden välein. Myös työasentoja tarkkaillaan.

Odotukset korkealla

Arkean asiantuntija Niko Suvistolla on suuret toiveet exoskeletonien varalle.

– Odotan ja toivon, että tämä toisi apua. Toivon, että löytäisimme työtehtäviä, joissa se oikeasti vähentäisi kuormitusta, sairauspoissaolot vähenisivät ja laite kannustaisi oikeaan ergonomiaan. Olisi hieno tavoite, jos voisimme selvästi nähdä, että työntekijät jaksavat paremmin.

Kiinnostus exoskeletoneja kohtaan on ollut suurta, kertoo Arkean palvelujohtaja Sanna Lehtinen.

– Nyt jo muilla toimialoilla on ollut hyvin paljon kiinnostusta tähän. Jos saamme positiivisia kokemuksia, niin ihan varmasti ainakin meidän yrityksessämme otetaan näitä käyttöön enemmänkin.

Työfysioterapeutti Sari Lähteelä uskoo, että apua voi oikeasti tulla. Samaa mieltä on ensikokemuksen perusteella yksi käyttäjistä.

– Aika näyttää, mutta ensikokemus on se, että kyllä tässä on meidänkin alalla potentiaalia, Jari Mannila sanoo.

Sussexilaisen karjatilan maita komistaa linna, jonka muurit varjelivat 1500-luvulla alueen asukkaita ranskalaisten maihinnousulta.

Tilan nykyinen isäntä Frank Langrish pelkää Britannian ympärille kohoavia tullimuureja, jotka voivat tuhota hänen elinkeinonsa.

– Saamme lampaistamme parhaan hinnan Euroopan markkinoilla maaliskuun lopun ja toukokuun välillä. Jos emme voi viedä niitä EU:n alueelle, seuraukset ovat vakavat.

Englannin kaakkoisrannikolla tiiviit EU-suhteet ovat monelle elinehto. Jos Britannia eroaa unionista ilman sopimusta maaliskuun lopussa, lampaiden viennille Britanniasta EU:n alueelle asetetaan 46 prosentin tullimaksu.

Frank Langrish uskoo, että sopimukseton tilanne veisi hänet ja kollegat konkurssin partaalle.

– Jos tilanne pitkittyisi, eikä hallitus tukisi meitä, kaikki romahtaisi. En usko, että hallituksella olisi rahaa tukea meitä pitkään sopimuksettomassa tilanteessa.

Seurauksena voisi olla vakava taantuma

Sopimukseton tila ei ole vain maatalouden huoli. Se voisi ruuhkauttaa Britannian rajat ja luoda pulaa tuontielintarvikkeista. Lisäksi Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välille voisi olla välttämätöntä järjestää rajavalvonta, mikä voisi johtaa Pohjois-Irlannin rauhanprosessin vaarantumiseen.

Suuryritykset voisivat tehdä nopeasti päätöksiä tuotannon siirtämisestä EU:ssa pysyviin maihin.

Pessimistisimpien arvioiden mukaan Britannian kansantuote kääntyisi jopa kymmenen prosentin laskuun. Kauppasopimusasiantuntija David Henig arvelee, että tilanne toisi Britanniaan keskivaikean neljän prosentin taantuman.

– Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu jos maa katkaisee suhteet tärkeimpään kauppakumppaniinsa, joka muodostaa puolet kaupasta. Sellaista tilannetta ei ole nähty koskaan modernina aikana.

UK in Changing Europe -tutkimuslaitoksen professori Jonathan Portes puolestaan katsoo, että epävarman tilanteen vaikutukset näkyvät jo nyt.

– Sopimukseton tila toisi erittäin vakavia seurauksia, mutta Britannian talous on jo hidastunut osittain brexitin tuoman epävarmuuden vuoksi. Pääministeri Theresa Mayn sopimus on EU-jäsenyyttä huonompi vaihtoehto, mutta kompuroisimme kyllä eteenpäin.

Mayn sopimus toisi siirtymäajan

Pääsyy siihen, että Theresa May ei näytä saavan sopimukselleen parlamentin enemmistön tukea, on omien konservatiivikansanedustajien vastustus. Osa kovan linjan brexitööreistä kannattaa sopimuksetonta eroa. Heidän mukaansa se toisi "siistin eron", eli mahdollisimman laajan vapauden EU-säännöistä.

Maanviljelijä Frank Langrish pitää puheita järjettöminä.

– Osa poliitikoistamme on hoitanut tilanteen erittäin huonosti. He eivät ymmärrä, kuinka kauppa toimii.

Valtaosa Britannian maanviljelijöistä äänesti brexitin puolesta. Frank Langrishin mielestä eron kannattajat syyttivät virheellisesti EU:ta byrokraattisista hankaluuksista, vaikka todellisuudessa syypäänä olivat useimmiten Britannian omat poliitikot.

Vankka EU:n kannattaja Langrish katsoo kuitenkin, että nykyisessä tilanteessa paras ratkaisu Britannialle olisi Theresa Mayn sopimuksen hyväksyminen.

– Mayn sopimus toisi kahden vuoden siirtymäajan, jonka aikana kauppa voisi jatkua entiseen malliin. Jotkut puhuvat uudesta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, mutta en näe sitä ratkaisuna. Kansanäänestyksen tulosta täytyy kunnioittaa.