Yhdysvalloissa astui vuodenvaihteessa voimaan laki, joka edellyttää kaikkia terveydenhuollon laitoksia julkaisemaan kaikkien palveluidensa ja lääkkeidensä hinnat.
Lain tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien asemaa, sillä Yhdysvaltain terveydenhuolto perustuu yksityisiin terveysyrityksiin, ja terveydenhuollon hinnat ovat tunnetusti erittäin korkeat.
Paremman läpinäkyvyyden avulla asiakkaat voivat vertailla hintoja ja kilpailuttaa sairaaloita, lain laatijat toivoivat.
Lain toteutus on kuitenkin epäonnistunut pahan kerran, kirjoittaa The New York Times.
Sairaaloiden hintatiedot on kyllä internetissä nähtävillä tiedostoissa, jotka tunnetaan nimellä "chargemaster". Niissä on lueteltu tuhansia erilaisia toimenpiteitä niiden tieteellisillä nimillä.
Tieteellisten nimien käyttö merkitsee, ettei tavallisella ihmisellä ole käytännössä mitään mahdollisuutta ymmärtää, mitä hänen haluamansa toimenpide maksaisi.
Lehden artikkelissa hintatietoja verrataan tilanteeseen, jossa auton hintaa ei kerrottaisi kokonaisuutena, vaan jokaisen osan hinta erikseen.
– 99:lle prosentille kuluttajista tämän tiedon käytettävyys on rajallista, jopa hyödytöntä, sanoi New Yorkin alueen sairaalayhdistyksen puheenjohtaja Kenneth E. Raske.
Sekavuutta lisää se, että ilmoitetut hintatiedot eivät itse asiassa juurikaan vastaa todellisuutta. Joidenkin sairaaloiden hinnastoihin onkin lisätty merkintä, etteivät esitetyt hinnat välttämättä pidä paikkaansa.
– Tämä uudistus on pieni askel eteenpäin, mutta jää kauas siitä, mitä tarvittaisiin. Ilmoitetut hinnat ovat kuvitteellisia, paisuteltuja ja vaikeita ymmärtää, jyrähtää terveydenalan Clear Health Costs -kansalaisjärjestön johtaja Jeanne Pinder.
Vanderbiltin sairaalan operaatioiden hintoja.Vanderbilt Health
Obaman hallinto jätti uudistuksen kesken
Velvoite terveyshintojen julkistamiseen juontaa juurensa jo kahdeksan vuoden taakse. Silloin presidentti Barack Obaman hallintokaudella vietiin läpi suuri terveydenhoitouudistus, joka kansan suussa tunnetaan Obama Caren nimellä.
Lakipaketissa oli merkittynä yhdellä lauseella, että kaikkien Yhdysvalloissa toimivien sairaaloiden on julkaistava standardihintansa kaikille toimenpiteille, lääkkeille ja muille hoidoille vuosittain.
Obaman hallinto ei lähtenyt viemään vaatimustaan käytäntöön, mutta presidentti Donald Trumpin hallinto tarttui asiaan.
– [Palvelujen] tuottajien ja vakuutusyhtiöiden hinnoittelun on oltava läpinäkyvämpää. Ei ole olemassa suurempaa voimaa kuin informoitu kuluttaja, totesi Yhdysvaltain terveysministeri Alex Azar viime vuonna.
Mikä "standardimaksu"?
Uudistuksen saama murskaava kritiikki on tullut hallinnolle yllätyksenä.
Ongelman keskiössä on The New York Timesin mukaan termi "standardihinta". Sitä ei ole täsmennetty, joten kaikki sairaalat ilmaisevat sen omalla tavallaan. Tämä tekee sairaaloiden välisen vertailun mahdottomaksi.
Useimmat yhdysvaltalaiset saavat terveydenhoitonsa vakuutusten kautta, joten heille hinnoilla ei ole juuri merkitystä.
Osalla väestöstä ei kuitenkaan ole vakuutusta, joten he tarvitsisivat kipeästi tietoa hoitonsa hinnasta. Tässäkin tapauksessa ilmoitetuista listahinnoista ei ole juuri apua, koska vakuutuksettomat ihmiset voivat usein saada alennusta.
Hintatietoja kaipaavat lisäksi ne, jotka ovat ottaneet edullisen vakuutuksen, jossa omavastuuosuudet ovat korkeat.
Yhdysvaltain terveyshallinto on ilmoittanut, että se ottaa vastaan lain korjausehdotuksia.
Kansalaisaloite seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja henkilön karkottamisesta Suomesta etenee eduskuntaan. Aloite on ylittänyt vaadittavat 50 000 allekirjoituksen rajan verkkopalvelun sivuilla maanantaina.
Aloite kerää tällä hetkellä nopeasti lisää kannattajia.
Aloitteen on tehnyt tamperelainen Saila Al-Jewari Tampereelta joulukuun 6. päivä. Aloitteessa toivotaan, että Suomessa seksuaalirikoksen tehnyt henkilö menettäisi automaattisesti ilman valituslupaa oleskelulupansa ja maahanmuuttovirasto voisi karkottaa tuomitun välittömästi.
Aloitteessa toivotaan myös, että tuomittu otettaisiin välittömästi säilöön, jotta mahdollinen pakeneminen saataisiin ehkäistyä. Samoin aloitteessa halutaan, että seksuaalirikollisen ei olisi mahdollista hakea Suomen kansalaisuutta missään tilanteessa riippumatta siitä, missä maassa rikos on tehty.
Lakialoitteessa vaaditaan lakimuutosta siltä osin, että seksuaalirikoksesta tuomittu voidaan karkottaa Suomesta välittömästi ilman harkintaa, jossa huomioidaan muun muassa tuomitun perhetilanne tai oleskeluaika. Nykylain mukaan pakolaisoikeuden saanut kärsii rikoksesta saadun rangaistuksen Suomessa, eikä tuomittua voida karkottaa Suomesta rikoksen perusteella ennen tuomion kärsimistä.
Karkotus mahdollinen vankeustuomion jälkeen
Karkotuksesta on käyty keskustelua aikaisemmin erityisesti toissa vuonna tapahtuneiden Turun puukotusten yhteydessä. Puukotusten yhteydessä Maahanmuuttovirasto ohjeisti, että Suomessa tehty törkeä rikos ei mahdollista oleskeluluvan saaneen tuomitun karkotusta.
Tapauskohtainen harkinta ilman automaatiota on osa länsimaista oikeudenkäyntiä. Oleskeluluvan saaneiden oikeusturvaa säätelee Suomen lain lisäksi Suomen hyväksymä YK:n pakolaissopimuks.
Toisin kuin oleskeluluvan saaneet pakolaiset, turvapaikanhakija voidaan käännyttää Suomessa tehdyn rikoksen takia. Myös silloin käytetään harkintaa. Kansalaisaloiteessa ei haeta muutosta turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen.
Vankeustuomion jälkeen myös pakolainen voidaan karkottaa, jos hänen pakolaisuuden taustalla olevat olosuhteet ovat muuttuneet hänen kotimaassaan.
Kansalaisaloite laitettiin vireille vähän sen jälkeen, kun polisii oli tiedottanut joulukuun alussa vanginneensa useita törkeistä seksuaalirikoksista Oulussa.
Kansalaisaloite on kansalaisaloite.fi -sivun mukaan 25 aloite, joka toimitetaan eduskuntaan. Aloitetta ei ennätetä käsitellä viimeisiä kuukausia istuvassa nykyisessä eduskunnassa. Aloite pitää esittää eduskunnalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun Väestörekisterikeskus on tarkistanut kannatusilmoitukset, joten aloite voidaan esittää tulevalle eduskunnalle vielä vaalien jälkeen.
Juttua tarkennettu 14.1.2019 kello 20.23: Kansalaisaloite voidaan esittää myös tulevalle eduskunnalle aloitetta koskevan kuuden kuukauden säännön mukaisesti.
Puoli seitsemän -ohjelman uuden vuoden aloitti Suomen tunnetuimmaksi kotiäidiksikin kutsuttu Sirpa Selänne. Elämä yhden kaikkien aikojen parhaana pidetyn jääkiekkoilijan rinnalla on ollut Selänteen mukaan palkitsevaa.
– Joku toinen olisi ehkä voinut kärsiä ja kokea, että on jäänyt varjoon, mutta minusta se on ollut todella kivaa. Olen ottanut siitä kaiken ilon irti ja päässyt kaikkiin ihaniin tapahtumiin ja saanut nauttia Teemun menestyksestä siinä vierellä. Koen olleeni etuoikeutettu, kun olen saanut seurata suurta lahjakkuutta niin läheltä.
Moni ulkopuolinen voisi ajatella, että urheilutähden vieressä voisi jäädä paitsioon. Selänne ei itse tunnista ajatusta.
- Minä olen pitänyt aika hyvin huolta siitä, että olen päässyt aina kaiken maailman kissanristiäisiin mukaan. Ja kun olen itse niin reipas, että jos minua ei huomata, niin menen esittäytymään ja tutustumaan. En ole jäänyt seinäruusuksi tai jonnekin nurkan taakse.
Tietokirja ystävyydestä
Sirpa Selänne julkaisi viime viikolla kirjan Ystävyydellä Sirpa yhdessä tietokirjailija Merja Asikaisen kanssa. Selänne päätti jo ennen kirjan julkaisua, ettei aio lukea siitä tehtyjä kommentteja keskustelupalstoilta.
– Yleensä ne jotka kirjoittavat ovat niitä negatiivisia tyyppejä. Ja taas ne jotka tykkäävät, arvostavat ja kunnioittavat, ei heitä kiinnosta kirjoittaa ja kommentoida jonnekin iltapäivälehtien sivuille. Minä yritän elää niin, etten pahoittaisi koskaan kenenkään mieltä.
Jäähallilla valvominen loppui vuonna 2014
Teemu Selänne lopetti NHL-uran vuonna 2014. Se muutti rutiineja myös Sirpa Selänteen arjessa.
– Ihanaa, että ei tarvitse anää valvoa joka ilta niin myöhään. Minähän kävin katsomassa kaikki Teemun kotipelit. Meillä oli aitio siellä, ja aina vieraita. Olin siellä houstaamassa heitä joka ilta. Sitten kun se kaikki loppu, niin ajattelin että ihanaa, nyt pääsen vihdoinkin aikaisin nukkumaan.
Katso Sirpa Selänteen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa täältä.
Erityisesti ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvät opinnäytetyöt ja niiden laatuongelmat ovat nousseet viime aikoina valokeilaan. Entinen amk-yliopettaja, tohtori Erja Moore on tehnyt jo 26 selvityspyyntöä plagiointiepäilyistään ammattikorkeakouluille ympäri Suomen. Viimeisimmät pyynnöt hän on laatinut loppuvuodesta.
Opinnäytetöiden plagiointien yleisyydestä on vaikea saada tietoa, sillä ammattikorkeakoulut selvittävät tapauksia pitkälti itsenäisesti, tosin tavallisimmin tutkimustieteellisen neuvottelukunnan TENKin ohjeistuksella. Neuvottelukunnasta kerrotaan, että tapauksia tulee heidän tietoonsa harvakseltaan, mutta nyt Mooren selvityspyyntöjen kautta selvitystyön määrä on lisääntynyt rajusti.
Sanomalehti Karjalainen kysyi plagiointien yleisyydestä oppilaitoksilta itseltään. Lehti sai toukokuussa vastauksen 36 korkeakoululta, jotka itse arvioivat plagiointien olevan harvinaisia.
Moore on ollut aiemminkin julkisuudessa plagiointien paljastajana, kun hän löysi Karelia-ammattikorkeakoulun hyväksymiä osin kopioituja opinnäytetöitä. Kolme kyseisessä plagiointijupakassa epäiltyä tutkinnon suorittajaa toimii opettajana ammattioppilaitoksessa. He olivat suorittamassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, mikä tiesi roimaa palkankorotusta, kertoi Yle marraskuussa.
– Minusta on kummallista, että opinnäytetöitä on kirjoitettu, ohjattu ja hyväksytty niin leväperäisesti, toteaa Moore.
Moore ei ole yksin: hän ja toinen entinen amk-yliopettaja, tohtori Pirkko Laukkanen ovat olleet vuosien aikana aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöön niin opinnäytetöiden epäillyistä plagioinneista kuin sairaanhoitajaopetuksen tasosta maamme ammattikorkeakouluissa. He ovat tyytymättömiä siihen, että ministeriöstä ei ole tullut kunnon vastausta heidän kysymyksiinsä.
Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi. Erja Moore
Yle sai ministeriöstä vastauksia tähän juttuun sähköpostilla useamman päivän yrityksen jälkeen.
– Plagiointi ja muut vilpilliset ja vastuuttomat menettelyt ovat aina tuomittavia niin tutkimuksessa kuin opiskelussakin. Ei ole kuitenkaan tutkittua tietoa tai tilastoja siitä, että korkeakouluopiskelijoiden tekemät plagioinnit olisivat Suomessa lisääntyneet, todetaan sähköpostissa.
Ministeriön vastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore työskenteli Kareliassa tutkimus- ja menetelmäopintojen yliopettajana ja filosofian tohtori Pirkko Laukkanen terveyden edistämisen yliopettajana. Molemmat irtisanottiin ammattikorkeakoulun yt-neuvotteluissa vuonna 2014. Irtisanomiset etenivät käräjäoikeuteen, mutta lopputuloksena oli salainen sopimus työnantajan kanssa.
Moore ja Laukkanen sanovat nyt Ylelle, että eivät ole nostaneet asioitaan katkeruuksissaan. He sanovat olevansa aidosti huolissaan sairaanhoitajaopetuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöiden laadusta Suomessa.
– Lopulta kyse on ammattikorkeakouluista valmistuneiden ammattitaidosta ja esimerkiksi sairaanhoitajien osalta potilasturvallisuudesta, huomauttaa Laukkanen.
Erja Moore on lähestynyt viimeksi 31.12.2018 opetus- ja kulttuuriministeriötä. Hän vetoaa blogissaankin julkaisemassaan kirjeessä opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen (kok.), että suomalaisissa korkeakouluissa esiintyvä plagiointi otettaisiin lopultakin vakavasti.
– Aika tylysti minuun on suhtauduttu näinä vuosina, kokee Moore.
Pomotason opinnäyte katosi yllättäen Lahdessa
Erja Mooren nyt tekemät 26 selvityspyyntöä opinnäytetöistä koskevat ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, useita koulutusaloja sekä useita ammattikorkeakouluja ympäri Suomen. Yksi Mooren kaivama ihmeellisyys liittyy Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2011 tehtyyn opinnäytetyöhön.
– Koko opinnäytetyötä ei löydy mistään. Sen on suorittanut julkisella sektorilla johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, sanoo Moore.
Lahden ammattikorkeakoulusta vahvistetaan asia.
– Tapaus on kyllä meillä selvityksen alla. Olemme saaneet ohjeistuksen selvittämiseen tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK). Tässä vaiheessa asiaa on vaikea kommentoida, sanoo rehtori Turo Kilpeläinen.
TENK on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä ja edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta.
TENKin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof vaikuttaa väsähtäneeltä isoon nippuun selvityspyyntöjä. Joensuulaiselle Karelia-ammattikorkeakoululle hän antaa kiitosta siitä, että oppilaitos on avoimesti informoinut plagioinneista ja puuttunut asiaan.
– Mielestäni Mooren tekemät plagiointipaljastukset eivät kuuluisi julkisuuteen. Jos opinnäytetöiden ohjauksessa on puutteita, pitää ohjausta oppilaitoksessa kehittää. Nämä selvityspyynnöt kuormittavat valtavasti ammattikorkeakouluja ja meitä.
Karelia-amk:n opinnäytetöistä on löytynyt useampia plagiaatteja.Jouki Väinämö / Yle
– Nyt esille tulleet epäilyt kohdistuvat jo hyväksyttyihin yamk-opinnäytetöihin. Katse on kuitenkin jo kohdistettu eteenpäin kehittämistoimenpiteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on panostanut yhdessä tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin kanssa konkreettisiin toimiin tutkimusetiikan käytäntöjen omaksumiseksi korkeakouluissa.
Sähköpostissa kerrotaan, että opetusministeriö on muun muassa rahoittanut tutkimusetiikan tukihenkilöverkoston koulutuksen sekä parhaillaan käynnissä olevan, korkeakouluille suunnatun, tiedevilpin yleisyyttä selvittävän barometrikyselyn. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja tutkimuksesta vastaavien vararehtoreiden kanssa ottaa tutkimuseettiset käytännöt ja opinnäytetöidenohjauksen esille vielä kevään aikana.
"Vailla lukiopohjaa ja tajua lähdeviitteistä"
Mikä sitten Erja Mooren syynäämissä opinnäytteissä on ollut vialla? Niissä kun ainakin osassa on kiistatta ollut vakaviakin puutteita. Mooren mukaan heikoimmat suoritukset amk-opinnäytetöissä koskevat erityisesti jatkotutkintoja, joissa opiskelijat ovat aikuisia ja ilman lukiopohjaa.
– Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi. Näissä tapauksissa plagioitua tekstiä voi olla paljonkin. Toisen omaa tekstiä ja jopa tutkimustuloksia on otettu omiin nimiin.
Jos opinnäytteissä on loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä, asiaa voidaan selvittää koulun sisällä niin sanotulla HTK-prosessilla, josta tutkimustieteellinen neuvottelukunta TENK kertoo nettisivullaan. Karelia-ammattikorkeakoulun osalta plagiaatit ovat viimeisimmän kohun myötä johtaneet yhden opinnäytetyön arvosanan pudottamiseen alimmalle mahdolliselle tasolle, tiedotti oppilaitos marraskuussa. Oppilaitoksen apuna selvittelyissä ovat olleet muut ammattikorkeakoulut sekä TENK ohjeistajana.
Lisäksi yksi Kareliassa suoritettu ylempi insinööritutkinto ollaan perumassa. Ammattikorkeakoulu on hakenut tutkinnon purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta loppututkinnolla, jonka se on myöntänyt 31.5.2018. Asia on tullut KHO:ssa vireille marraskuussa.
– Erja Moorella on oikeus tehdä selvityspyyntöjä, mutta hän tekee niitä mielestäni henkilökohtaisista syistä. Tällä en tarkoita sitä, etteikö Moore olisi ollut oikeassa näissä plagiointiasioissa, muotoilee rehtori Petri Raivo.
Yksi Karelian tilannetta tiiviisti seurannut ihminen on oppilaitoksessa itsekin yliopettajana aikanaan työskennellyt terveystieteiden tohtori ja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.). Hänen työtehtäviinsä kuului opinnäytetöiden ohjaus 1998–2001.
Mäkisalo-Ropposen mielestä Suomen ammattikorkeakouluilla saattaa olla jo liian vahva autonomia, mikä heijastuu opinnäytetöiden löysään ohjaukseen ja toisaalta opetuksen laatuunkin.
– Ammattikorkeakoulukohtaiset erot ovat valitettavan suuret.
Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen tarvitaan työvoimaa myös ulkomailta.
– Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Romania, Puola, Saksa, listaa Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ulkomaisen työvoiman mahdollisia lähtömaita.
Heinimaan mukaan uuden autolautan suunnittelutyö on kotimaista, mutta rakentamiseen työvoima ei Suomessa yksinkertaisesti riitä.
– Palkkakehitys ja koulutuspolitiikka ovat johtaneet tähän. Metallialan työntekijöiden määrä on romahtanut. Se ei ole hyvää kehitystä ja sitä vastaan on taisteltava, Heinimaa sanoo.
Rauman telakalla on noin sata omaa työntekijää.
Luonnos Merenkurkkuun suunnitellusta uudesta laivasta.Kvarken Link AB
Lisää koulutusta
Teollisuusliiton järjestötoimitsija Nina Wessbergin mukaan on selvää, että ammattitaitoisia rakentajia tulee Suomeen myös ulkomailta. EU on sisämarkkinat, jonka alueella työvoima liikkuu vapaasti. Lautanrakennuksessa tarvitaan ammattiosaamista ja kokemusta.
– Arvioidaan, että hyväksi lautanrakentajaksi kehittymiseen tarvitaan viiden vuoden kokemus.
Wessbergin mukaan metallialan osaajien määrän romahtaminen Suomessa on valitettavaa ja ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa.
– Joitakin vuosia sitten sanottiin, ettei täällä tulla enää rakentamaan aluksia. Se tarkoitti, että moni nuori ei valinnut kone- tai metallialaa.
Nina WessbergYle/ AG Karlsson
Wessberg arvelee, että ammattikoulutus yleensäkään ei enää houkuttele nuoria.
– Se on sääli. Esimerkiksi telakalla palkka on kuitenkin kilpailukykyinen.
Wessberg peräänkuuluttaa lisää koulutusta alalle. Alanvaihtajille tarjotaan jo nyt uudelleenkouluttautumista, mutta asiaa pitäisi tarkastella pitkäkestoisemmin.
– Pitäisi uskaltaa sanoa, että länsirannikko tarvitsee metallityöntekijöitä, jotka osaavat hitsata, Siihen pitäisi panostaa, Wessberg sanoo.
Toiveena pysyvät työsuhteet
Rauman Teollisuustyöntekijät ry:n puheenjohtaja Irma Salo uskoo, että noin puolet Merenkurkkuun tulevan autolautan rakentajista voi löytyä Suomesta.
– Joitakin vuosia sitten poliitikot sanoivat, että aurinko laskee kotimaisen telakkateollisuuden ylle ja moni etsi muita töitä. Nyt on ongelmia houkutella väkeä takaisin telakalle.
Salo toivoo, että Merenkurkun uuden lautan tilaus on vasta ensimmäinen tulevista tilauksista ja johtaisi pysyviin työsuhteisiin.
– Nykyään on määräaikaisia sopimuksia. Sinä teet projektisi ja sitten joku toinen tulee tilallesi. Uuden autolautan varustamisessa kotimaisella meriteollisuudella on suuri rooli.
Håkan EnlundYle / Peter Karlberg
Kotimaisuusaste jopa 80 prosenttia
Rauma Marine Constructions Oy:n myyntijohtaja Håkan Enlundin mukaan Suomessa rakennettavien lauttojen kotimaisuusaste on yleensä noin 70-80 prosenttia.
– Se, kuka toimittaa mitäkin ja kuka rakentaa esimerkiksi ravintolat, on telakan vastuulla ja se prosessi alkaa nyt, Enlund sanoo.
Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa muistuttaa, että kokonaisuutena kyse on muustakin kuin lautan rakentamisesta. Työpaikoilla on vaikutusta esimerkiksi myös palvelualaan ja kauppaan.
– Työntekijät, riippumatta siitä, mistä he Suomeen tulevat, asuvat ja työskentelevät Raumalla sekä käyttävät täällä palveluita, Heinimaa sanoo.
Teollisuusliiton Nina Wessberg arvelee, että monella alalla ulkomaiset alihankkijat ovat nykyään todellisuutta. Harva suurempi projekti hoidetaan vain yrityksen oman työvoiman voimin. Pääasia olisikin se, että Suomeen saataisiin nyt lauttatilauksia ja työtä.
– Siitä toimitusvarmuudesta, mihin suomalaiset telakat pystyvät, on tullut valttikortti markkinoilla. Saamme usein lautan toimitettua etuajassa ja teemme laadukasta työtä. Asiakkaat eivät enää tavoittele halvinta, vaan haluavat sen, joka kestää pisimpään ja on paras.
Kiinasta tuleva verkkokauppa on kasvanut viime vuodet reipasta vauhtia. Vuonna 2017 Kiinasta tuli 22 prosenttia enemmän Postin kuluttajapaketteja kuin vuotta aiemmin, arvioi Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu.
Aiemmin Tukkukauppiaiden liittona tunnettu järjestö arvioi, että kasvu ei viime vuonna ole ainakaan hidastunut, vaikka tarkkoja tilastoja ei vielä saatavilla olekaan.
Kotimaisen kaupan edustaja ei pidä kilpailutilannetta Kiinan kanssa kaikilta osin reiluna.
– Epäreilua on se, että tuotteille ei ole samoja vaatimuksia ja lisäksi kiinalaisia tuotteita koskee verovapaus, sanoo Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Edun toimitusjohtaja Lauri Pyökäri.
Verovapautta vielä lähes kaksi vuotta
Pyökäri viittaa verovapaudella varsinkin siihen, ettei alle 22 euron arvoisista Kiinasta tulevista paketeista mene arvonlisäveroa. Tämä verovapaus päättyy kahden vuoden kuluttua. Alalla on toivottu, että muutos astuisi voimaan jo aiemmin.
– Kun verouudistus toteutuu, muutos on radikaali ja Kiinasta tulevien pakettien määrä todennäköisesti vähenee murto-osaan nykyisestä. Esimerksi Ruotsissa pakettien määrä tippui kymmenesosaan aiemmasta paikallisen veroratkaisun jälkeen, Pyökäri toteaa.
Ruotsi otti käyttöön pienille lähetyksille arvonlisäveron, ja lisäksi lähetysten välittäjä PostNord alkoi periä niistä käsittelymaksua. Suomessa Posti on aiemmin torjunut maksun, vaikka myöntääkin pienistä lähetyksistä tulevan jopa miljoonien eurojen tappiot.
– Kun kuluttaja tilaa EU:n ulkopuolelta, tuotteille ei löydy Euroopasta vastuutahoa, jolle esimerkiksi voisi vaarallisen tuotteen palauttaa ja jolta voisi vaatia korvauksia, Pyökäri muistuttaa.
Suomessa toimivat yritykset ovat maksamassa esimerkiksi elektroniikan kierrätyksen tuottajavastuun kautta. Suomalaista kauppaa harmittaa, etteivät Kiinasta tulevat lähetykset näihin kuluihin osallistu.
– Kiinalaisista tuotteista ei tuottajavastuujärjestelmään makseta mitään kustannuksista, ne tuovat vapaamatkustajaongelman. Suomalaiset ja Suomeen rekisteröityneet toimijat joutuvat kokonaisuudessa vastaamaan Kiinan tuonnin jätteistä, Pyökäri sanoo.
Yle kertoi keväällä, kuinka Kiinasta tilattujen pakettien muovien kierrättäminen on usein mahdotonta. Elintarviketeollisuus- ja kauppa kustantavat pakkauskierrätyksen tuottajavastuumaksujen kautta.
Suomalaiset plastiikkakirurgit suosittelevat, että Suomessa ei tällä hetkellä käytettäisi Allergan-merkkisiä karheapintaisia silikoni-implantteja implantteihin liitetyn mahdollisen syöpäriskin takia.
Allergan-tuotemerkki on yksi maailman käytetyimmistä silikoni-implanteista.
Suomessa Allerganin Natrelle- ja McGhan-tuotemerkin implantteja on käytetty noin 30 000 eli ainakin yli 15 000 asiakkaalla, Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry kertoo.
Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry kehottaa potilaita, joiden rintoihin on käytetty kyseistä karheamerkkistä implanttia, ohjautumaan seurantaan.
– Vuosia on tutkittu, että tällaisia ongelmia voi olla. Nyt on niin vahva epäily, että tähän implanttiin liittyy syöpäriski, että sitä ei pidä enää käyttää, Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n, eli yksityisten plastiikkakirurgien yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kupi kertoo Ylelle.
Kohti kansallista linjausta
Suomen plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Anna Höckerstedt sanoo, että kyseisiä implantteja on käytetty Suomessa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Suomen plastiikkakirurgiyhdistykseen kuuluu niin yksityisen kuin julkisenkin puolen plastiikkakirurgeja
– Pyrimme asiassa kansalliseen linjaukseen, mutta tilanne on vielä epäselvä. On tärkeää seurata tutkimuksia ja toimia niiden näytön mukaan. Näitä implantteja on käytetty, koska niitä on pidetty turvallisina. Jos näin ei ole, niitä ei pidä Suomessakaan käyttää, Höckerstedt sanoo.
Höckerstedtin mukaan HUS on jo linjannut, että karheapintaisia implantteja ei tällä hetkellä käytetä HUSissa.
Valviran tarkastaja Minna Kymäläinen osallistui kansainvälisen komitean tapaamiseen marraskuussa ja toppuuttelee yhden tietyn implantin poisvedon tarvetta Euroopassa.
– Vielä ei ole kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia siitä, miten suurisoluinen lymfooma syntyy ja mikä sen aiheuttaa, Kymäläinen kertoo.
Puheenjohtaja Höckerstedt muistuttaa, että oireettomien potilaiden ei kannata sännätä poistattamaan implanttejaan, sillä kyse on hyvin pienestä syöpäriskistä ja harvinaisesta sairaudesta.
Ranskalainen terveysvalvontaorganisaatio ANSM kielsi toistaiseksi Allergan silikoni-implantin käytön niihin liittyvän syöpäriskin takia jo viime vuoden lopussa.
Allergan ei Ranskassa myöskään saanut CE-merkinnälleen jatkoa, eli kyseistä tuotemerkkiä ei tällä hetkellä maassa suositella, Höckerstedt kertoo.
– CE-merkinnällä valmistaja vahvistaa, että se täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset. Liittyipä CE-merkinnän jatkon loppuminen syöpäriskiin tai ei, luvan katkeaminen kertoo tuotemerkistä jo jotakin, Höckerstedt toteaa.
Harvinainen, mutta näkyvä riski
Kansainvälinen tieteellinen komitea linjasi viime marraskuussa, että rintojen silikoni-implantteihin liittyy harvinaisen BIA-ALCL-lymfooman eli imusolmukesyövän riski.
Tutkimusten mukaan silikoni-implantteja kantavilla naisilla on 400-kertainen riski sairastua lymfoomaan verrattuna naisiin ilman silikoni-implantteja.
Rintaimplantteihin mahdollisesti liittyvä anaplastinen suurisoluinen lymfooma BIA-ALCL on harvinainen non-Hodgkin lymfooman, eli imusolmukesyövän, alatyyppi.
Vuonna 2016 Maailman terveysjärjestö WHO määritteli ensi kertaa sairaudelle tarkat diagnostiset kriteerit.
Juttua tarkennettu 14.1.2019 kello 19.25: Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n puheenjohtajan Heikki Kupin mukaan implantteja on laitettu noin 30 000 kappaletta, jolloin asiakasmäärä on reilut 15 000, eikä 30 000, kuten aiemmin kerroimme.
2010-luvun alussa laajaa huolta herättivät PIP-implantit, jotka oli valmistettu teollisesta silikonista ja aiheuttivat revetessään vakavia oireita. Alla Yle Uutisten silloisia juttuja aiheesta:
Euroopan korkein lipputanko ilman lippua ja maailman suurin Suomen lippu ilman tankoa. Viime syksystä saakka Hamina on tunnettu kaupunkina, jonka suurlippuhanke meni pahasti mönkään.
Nyt lippufiasko on kuitenkin yllättäen kääntymässä kaupungin eduksi.
– Olen hämmästynyt siitä, kuinka paljon lipputanko kiinnostaa ihmisiä. Siellä pyörii yllättävän paljon väkeä, kertoo Haminan kaupungin viestintäpäällikkö Minna Nordström.
Sosiaalisessa mediassa on jaettu paljon selfieitä tangon juurella, ja lipputangon haluavat Nordströmin mukaan nähdä kauempaakin tulleet.
– Kaupungin vieraat Pohjanmaalta ja Jyväskylästä ovat kysyneet, että missä lipputanko on. Olen vastannut, että lippua ei vielä ole. Heidän mielestään lipulla ei ole väliä, mutta tanko halutaan nähdä.
Sana on kiirinyt, sillä lipputankojupakka on saanut paljon julkisuutta.
100-vuotislahja Suomelle
Haminan kaupunki rummutti keväästä saakka täysin palkein kaupunkiin tulevaa Euroopan korkeinta lipputankoa ja maailman suurinta Suomen lippua. Koripallokentän kokoinen lippu oli noin 30 valtion syntymäpäivälahja 100-vuotiaalle Suomelle. Siitä piti tulla Haminaan perustetun Lippumaailman keihäänkärki, joka houkuttelisi kaupunkiin turisteja.
Monet kaupunkilaiset vastustivat lippuhanketta, jonka kustannukset paisuivat. Tällä hetkellä hinta on noin 800 000 euroa, mutta summa saattaa vielä nousta. Asukkaat eivät myöskään uskoneet, että suurlippu olisi tarpeeksi houkutteleva turistinähtävyys.
Olemme kompastuneet banaaniin. Minna Nordström
Teräksestä valmistettu, sadan metrin korkuinen lipputanko saatiin pystyyn marraskuussa. Lipunnostajaisista kaavailtiin suurta kansanjuhlaa. Lippua salkoon ei kuitenkaan nostettu, koska Venäjällä valmistetun tangon lujuuslaskelmat oli tehty puutteellisesti.
Uutiset vastoinkäymisistä ja liputtomasta tangosta levisivät. Sosiaalisessa mediassa irvailtiin. Kaupungin virkamiehet saivat paljon ikävää palautetta. Lippu ei liehu tangossa vieläkään, sillä kaupungin selvitykset ovat edelleen kesken.
Facebookissa kiertää käsiteltyjä kuvia, joissa raitiovaunu kiertää Haminan raatihuonetta.Pyry Sarkiola / Yle
Somevideoita
Hamina aikoo nyt ottaa tilanteesta kaiken irti.
– On tunnustettava, ettei kaikki mennyt kuten piti. Olemme kompastuneet banaaniin, mutta emme ole menettäneet mitään. Siksi haluamme kääntää asiat itseironian kautta toisinpäin ja korjata kaupungin maineen, sanoo viestintäpäällikkö Minna Nordström.
Nordströmin mukaan suurin haaste on palauttaa Haminan asukkaiden luottamus kaupungin toimiin.
– Siinä meillä on hirveä haaste, että saamme kaupunkilaiset uudestaan meidän puolellemme.
Kyllä me otamme ilon irti siitä, että Haminaan tulee raitiovaunut ennen Tamperetta. Minna Nordström
Nordströmin mukaan tarkoitus on hakea sosiaalisen median keskusteluista aasinsiltaa ja jakaa huumorimielessä tehtyjä videoita esimerkiksi Haminan Lippumaailman somekanavissa.
– Olemme keränneet erilaisia suurlipusta tehtyjä videoita ja käsiteltyjä kuvia, ja teemme videoita itsekin.. Emme halua pysähtyä odottamaan selvitysten tuloksia vaan pitää keskustelua yllä.
Myös seudun kehittämisyhtiö Cursor pohtii parhaillaan, miten lipputankojupakkaa voidaan hyödyntää.
– Hamina on saanut tosi paljon mediaosumaa tästä. Matkailun ja markkinoinnin näkökulmasta se kannattaa ehdottomasti hyödyntää, toteaa matkailun ohjelmapäällikkö Sanna Nikki Cursorista.
Lipputankoa ympäri ratikalla?
Humoristiset matkailuvaltit eivät sinänsä ole uusi idea. Viime kesänä kerrottiin Puolangan kunnan omintakeisesta tervetuliaiskyltistä, joka neuvoo pohtimaan, kannattaako Puolankaan asti jatkaa. Kyltti sai runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa. Syksyllä puolestaan 3000 asukkaan Padasjoen kunta puolestaan kertoi ulkomaalaisille suunnatulla somevideolla tarjoavansa "ei mitään" sanoilla experience nothing.
Padasjoen ei mitään paljastui videolla ihan muuksi kuin tylsyydeksi: oli järvikalaa, ruisleipää, saunaa, rokkikeikkaa ja huikaisevaa luontomaisemaa, vastapainona suurkaupunkien luksusravintoloille ja liikenneruuhkille. Video saavutti myös kansainvälistä huomiota.
Haminan "nähtävyyksien" lista pitenee pian raitiovaunuilla ilman kiskoja, kun Helsingin kaupunki siirtää 12 käytöstä poistettua raitiovaunua säilytettäväksi Haminaan. Useissa Facebook-yhteisöissä kehitellään pilke silmäkulmassa jo uusia matkailuvaltteja.
"Lipputankoa ympäri ratikalla. Olisi hienoa!"
"Nyt vaan kiskot torilta lipputangolle, että se turistimassa pääsee mahdollisimman helpolla ja liikenne sujuu joustavasti."
"Nonstoppina tori-lipputanko."
Haminan lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen poseerasi lipputangon osien kanssa lokakuussa ennen kuin tanko nostettiin pystyyn.Pyry Sarkiola / Yle
Raitiovaunut rekalla Haminaan
Tosiasiassa Helsinki on vuokraamassa Haminassa sijaitsevalta teollisuusalueelta hallin, jonka sisään rakennetaan raiteet 12 raitiovaunun varastointia varten. Helsingin omalla varikolla ei tällä hetkellä ole tilaa säilyttää matalalattiaisia Variotram-vaunuja, jotka on poistettu vaiheittain liikenteestä.
– Kaupunki selvitti sopivia varastotiloja syksyllä ja päätyi Haminaan. Raitiovaunut kuljetetaan Helsingistä Haminaan rekka-auton lavetilla todennäköisesti tammikuun lopun tietämillä, kertoo HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.
Saksalaisvalmisteiset raitiovaunut tulivat Helsinkiin vuosituhannen vaihteessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on havaittu, että vaunut eivät ole kori- ja telirakenteen osalta täysin soveltuvia Helsingin rataverkolle. HKL sopi reilu vuosi sitten(siirryt toiseen palveluun), että kaupunki ja vaunutoimittaja pyrkivät myymään yhteensä 40 vaunua muualle Eurooppaan.
Tavoitteena on, että vaunuja säilytettäisiin Haminassa mahdollisimman vähän aikaa. Haminassa raitiovaunuja odotetaan joka tapauksessa innolla.
– Jonkinlaista someilmiötä yritämme varmasti viritellä. Kyllä me otamme ilon irti siitä, että Haminaan tulee raitiovaunut ennen Tamperetta, Nordström toteaa.
Kiinalainen tuomioistuin langetti maanantaina kuolemantuomion huumesalakuljetuksesta syytetylle kanadalaismiehelle.
Tuomio kärjisti Kanadan ja Kiinan jo ennestään huonoja välejä. Kanadan pääministeri Justin Trudeau syytti tuomion olevan mielivaltainen.
Dalianin kaupungissa sijaitsevan tuomioistuimen mukaan mies voi valittaa tuomiostaan.
Mies oli alunperin saanut 15 vuoden vankeustuomion marraskuussa. Tuomioistuin kuitenkin määräsi oikeudenkäynnin uudelleen avattavaksi joulukuussa, koska syyttäjien mukaan miehen saama tuomio oli liian lievä.
Tuomioistuimen mukaan mies oli pyrkinyt salakuljettamaan yli 200 kiloa metamfetamiinia Kiinasta Australiaan vuonna 2014. Mies on kiistänyt syyllisyytensä.
Kiinan valtiollisen television mukaan mies oli kertonut tuomioistuimelle olleensa maassa turistina ja että hänet oli lavastettu syylliseksi.
Huawein talousjohtajan pidätys Kanadassa kärjisti suhteita
Kiinan ja Kanadan suhteet ovat olleet huonot sen jälkeen kun kiinalaisen teknologiajätin Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Kanadassa joulukuussa Yhdysvaltain pyynnöstä.
Yhdysvallat on pyytänyt hänen luovuttamistaan Yhdysvaltoihin. Talousjohtaja oli Yhdysvaltain mukaan kiertänyt Iranin vastaisia pakotteita.
Tapauksen jälkeen Kiina on pidättänyt useita kanadalaisia Kiinassa. Osaa heistä on epäilty valtion turvallisuuden vaarantamisesta.
Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet kanadalaismiehen kuolemantuomiota.
Kiina on langettanut ankaria tuomioita huumesalakuljetuksesta aiemminkin. Se on myös aiemmin teloittanut huumerikoksista syytettyjä ulkomaalaisia.
Puolassa tuhannet ihmiset marssivat maanantaina kunnioittaakseen puukotetun Gdanskin pormestarin Pawel Adamowiczin muistoa. 53-vuotiasta Adamowiczia puukotettiin hyväntekeväisyystilaisuudessa sunnuntaina, ja hän kuoli sairaalassa maanantaina.
Puukotuksesta epäilty 27-vuotias mies on poliisin hallussa.
Poliitikot yli puoluerajojen tuomitsivat hyökkäyksen. Sisäministeri Joachim Brudzinski luonnehti sitä "käsittämättömän raakalaismaisuuden teoksi". Pääministeri Mateusz Morawiecki puolestaan luonnehti tapahtumaa "valtavaksi tragediaksi" Puolalle, kertoo BBC.
Ihmiset toivat kynttilöitä menehtyneen Gdanskin pormestarin Pawel Adamowiczin muistoksi.JAKUB KACZMARCZYK /EPA
Puolan presidentti Andrzej Duda sanoi aikoneensa järjestää muiden poliitikkojen kanssa marssin väkivaltaa vastaan, mutta maanantaina hän sanoi muuttaneensa mielensä kunnioittaakseen pormestarin perheen toiveita.
– Tulimme yhdessä siihen johtopäätökseen, että viranomaisten järjestämiä marsseja ei tarvita nykytilanteessa. Jos kansalaiset haluavat järjestää spontaaneja marsseja, he voivat niitä järjestää, Duda sanoi.
Gdanskissa syntynyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk välitti kunnianosoituksensa Twitterissä. Hän kirjoitti, että "Pawel Adamowicz, Solidaarisuuden ja vapauden mies, eurooppalainen, hyvä ystäväni, on murhattu. Lepää rauhassa".
Puolan entinen presidentti ja Solildaarisuus-liikkeen perustaja Lech Walesa kirjoitti jäähyväissanansa niin ikään Twitterissä.
"Näkemiin Pawel, minä muistan sinut", hän sanoi.
Epäillyllä on rikosrekisteri
Puukotuksesta epäillään 27-vuotiasta miestä, jolla on rikosrekisteri. Poliisi uskoo hänen päässeen Adamowiczin luo näyttämällä jonkinlaista lehdistökorttia. Tutkinnassa on, miten mies oli sen saanut.
Poliisin tiedottajan mukaan mies on tehnyt pankkiryöstön ja hyökännyt poliisia vastaan. Hänen kerrotaan vapautuneen vankilasta viime vuoden loppupuolella.
Epäilty puukotti pormestaria useita kertoja. Veriteon jälkeen mies jäi lavalle ja huusi mikrofoniin, että Puolan aiempi hallitus oli vanginnut hänet ja kiduttanut häntä.
Aiemman hallituksen johdossa oli Kansalaisfoorumi-puolue, joka tuki Adamowiczin uudelleen valintaa pormestariksi. Adamowicz tunnettiin liberaaleista näkemyksistään. Hän myös vastusti nyt vallassa olevaa oikeistolaista Laki ja oikeus -puoluetta.
Oulun poliisi julkaisi Instagram-storyssaan kuusi vinkkiä, kuinka nuoren kannattaa toimia, mikäli epäilyttävä henkilö ottaa somessa yhteyttä.
Useita epäiltyjä seksuaalirikostapauksia yhdistää se, että tyttöjä on lähestytty sosiaalisen median, kuten Facebookin, Instagramin ja Snapchatin kautta. Heitä on poliisin mukaan houkuteltu tapaamisiin lupaamalla esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.
Poliisi korostaa säännöissään erityisesti varovaisuutta tuntemattomien ihmisten kanssa viestiessä. Poliisi muistuttaa myös, että jos nuori on lähettänyt esimerkiksi kuvia tai tavannut tuntemattoman, asiaa ei kannata salata aikuisilta.
"Ajatus on, että nuori pysähtyy miettimän näitä asioita"
Vanhempi konstaapeli ja nettipoliisi Lauri Nikula Oulusta kertoo, että vinkit ovat alun perin Helsingin poliisin luomia. Nikulan mukaan myös Oulun poliisi jakoi ne, kun ensimmäiset seksuaalirikosepäilyt tulivat julki.
– Ajatus on, että nuori pysähtyy miettimän näitä asioita.
– Nämä ovat varman päälle -ohjeita, en kuitenkaan kannusta ketään täydelliseen sulkeutumiseen, Nikula jatkaa.
Nikula painottaa myös sitä, kuinka tärkeää jokaisen vanhemman on tutustua erilaisen sosiaalisen median alustoihin. Nikula suosittelee vanhempia tutustumaan erityisesti Instagramiin ja Snapchatiin. Hänen mukaansa Facebook ei ole enää juurikaan lasten ja nuorten käytössä.
– Vanhempainillassa törmään usein siihen, että osa vanhemmista tuntee huonosti sosiaalista mediaa. Kuulee muun muassa sanottavan, että minähän en someen mene. Vanhempien olisi kuitenkin enemmän kuin hyvä tuntea somen logiikkaa ja pelisääntöjä, Nikula kertoo.
Useita epäiltyjä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia
Oulun poliisi tutkii lukuisia seksuaalirikosepäilyjä kesän ja syksyn 2018 ajalta. Ensimmäiset tapaukset tulivat julkisuuteen joulukuun alussa, ja perjantaina poliisi tiedotti uusista epäilyistä.
Uusissa tapauksissa uhrit ovat poliisin mukaan alle 15-vuotiaita tyttöjä. Aiemmissa tapauksissa uhreja on viisi, ja heidän iäkseen on kerrottu 12–15 vuotta.
Yhteensä epäiltyjä on nyt kuusitoista, kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia. Ylen tietojen mukaan aiempien tapauksien epäillyissä on mukana henkilöitä ainakin Irakista, Afganistanista, Eritreasta ja Syyriasta.
Heistä osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina ja osa kiintiöpakolaisina. Osa on saanut Suomen kansalaisuuden. Suurin osa miehistä on 20–30-vuotiaita. Uusissa tapauksissa kaksi epäiltyä on poliisin mukaan alle 18-vuotiaita.
Rikosnimikkeitä on ollut useita: ainakin törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Kaikki nimikkeet eivät koske kaikkia epäiltyjä.
Etelämantereella ja sitä ympäröivillä alueilla jää sulaa nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, varoittavat tutkijat. Jäätä suli Antarktiksella toissa vuonna kuusi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten, käy ilmi yhdysvaltalaisen Kalifornian yliopiston tutkimuksesta.
Vuodesta 1979 vuoteen 1990 Antarktis menetti jäämassastaan keskimäärin 40 miljardia tonnia vuosittain. Sen jälkeen vauhti on kiihtynyt hurjasti. Vuosina 2009-2017 Etelämanner ja sen ympäristö menettivät vuosittain 252 miljardia tonnia jääpeitteestään.
Lisäksi tutkijat ovat huomanneet, että jäätä häviää Antarktiksella myös sellaisilta alueilta, joita on aikaisemmin pidetty vähemmän alttiina ilmastonmuutokselle. Tähän saakka tutkimus on osoittanut, että valtaosa sulamisesta tapahtuu lännessä.
– Antarktis on sulamassa tyystin, ei vain joiltakin osin, sanoi tutkimusta johtanut jäätikkötutkija Eric Rignot uutiskanava CNN:lle.
Aiemmin on ajateltu, että Antarktiksen itäosa ei ole yhtä suuressa vaarassa kuin länsiosa.
– Tämä alue (itäosa) on mahdollisesti herkempi muutokselle kuin on aiemmin ajateltu. Se on tärkeä tieto, sillä alueella on enemmän jäätä kuin länsiosassa ja Antarktiksen niemimaalla yhteensä, Rignot sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Itäosan tilanteesta tarvitaan lisätietoa
Tutkimusjohtaja Rignot varoittaa, että nykyinen sulamisvauhti nostaa merenpintaa metrikaupalla tulevien vuosisatojen kuluessa.
Aiemmin julkaistujen tutkimusten mukaan jo 1,8 metrin merenpinnan nousu vuoteen 2100 mennessä jättäisi vedenpinnan alle lukuisia rannikkokaupunkeja, joissa asuu miljoonia ihmisiä. Jos kaikki Antarktiksen jää sulaa, merenpinta nousee 57 metriä.
Valtaosa jäästä on mantereen itäosassa, ja pelkästään sen sulaminen kokonaan nostaisi merenpintaa 51 metriä. Tutkimusryhmän mukaan Antarktiksen itäosan tilanteesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Merivesien lämpeneminen kiihdyttää jään sulamista tulevaisuudessa, ja asiantuntijoiden mukaan merenpinnan nousu jatkuu vuosisatoja huolimatta siitä, mitä ihmiskunta tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan valtameret lämpenevät nopeammin kuin on aikaisemmin luultu.
Euroopan suurimmaksi aikonut hyönteistehdas lopettaa toimintansa Ruotsinpyhtäällä Loviisassa.
Tehtaalta piti jo alkuvaiheessa toimittaa kymmenien tonnien edestä pakastettuja kotisirkkoja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Tuotannon ylösajo ei kuitenkaan ole edennyt suunnitelmien mukaan.
– Se vaatisi vielä isoja investointeja, että saadaan kaikki kuntoon. Tässä vaiheessa viimeistään oli hyvä pohtia, onko näissä investoinneissa mitään järkeä peilaten siihen, miten markkina on kehittynyt, sirkkayrittäjäksi ryhtynyt kouvolalaismaanviljelijäVesa-Matti Marjamäki sanoo.
Entiseen sähkötarviketehtaaseen perustettu hyönteistehdas ehti työllistää alle viisi ihmistä.
Draivi puuttuu
Marjamäki ei näe kotisirkkojen kasvatusta elintarvikkeeksi kannattavana.
– Sellaiset tuottet, jotka voisivat päätyä useammin kuluttajan ruokakassiin, käyvät kovaa kilpailua lihatuotteiden kanssa. Lihan valmistus on niin tuettua, ettei sen kanssa pääse helposti kilpailemaan hinnalla. Se on yksi tekijä, Marjamäki sanoo.
Osittain syynä ovat tekniset ongelmat. Perusasioissa yrittäjän mukaan kuitenkin onnistuttiin, ja esimerkiksi oma munantuotanto saatiin kuntoon.
– Olemme tehneet moneen kertaan merkittäviä muutoksia, ja niitä olisi jouduttu tekemään edelleen. Ei nyt sitten yrittäjältä löydy draivia, mikä siihen vaadittaisiin, Marjamäki sanoo.
Hyönteisruoan kasvattaminen ja myyminen sallittiin Suomessa reilu vuosi sitten. Marjamäki ei kuitenkaan tue väitettä, että sirkkabuumi olisi jo ohi.
– Ei se ole vielä edes alkanut. Myyntimäärät ovat vielä olleet aika vaatimattomia niillä, jotka ovat saaneet tuotteita lanseerattua.
Markkinat kehittyneet hitaasti
Ruotsinpyhtäällä tavoiteltiin alusta asti teollista sirkankasvatusta, joka olisi kilpaillut maailman suurimpien kasvattamoiden kanssa. Sellaiset ovat muun muassa Kanadassa ja Espanjassa.
– Kilpailukyky olisi lähtenyt siitä, että olemme tehokkaita ja kasvatamme paremmin kuin muut. Olisimme voineet siihen päästäkin, mutta sitten kun se tuote ei ole kilpailukykyinen johonkin jauhelihaan verrattuna, niin kasvaako markkinat samassa suhteessa kuin tätä tuotantokapasiteettia on tulossa, Marjamäki pohtii.
Hän pitää edelleen mahdollisena, että sirkkamarkkinat tulevat olemaan jokseenkin merkittävä tekijä elintarviketeollisuudessa. Kehitys on kuitenkin ollut rauhallisempaa kuin mitä moni on arvioinut.
– Markkina on kehittynyt hitaammin kuin mitä yleinen keskustelu on antanut ymmärtää. Tietyillä yrityksillä menee ihan hyvin, on saatu kanavia aukia ja löydetty markkinarako. Minulle tai meidän firmalle ala ei ollut sellainen, että olisin uskonut siihen riittävästi, Marjamäki sanoo.
Viime vuonna kasvattamoja arvioitiin olevan noin parikymmentä. Ruotsinpyhtäälle aiottu tehdas olisi kuitenkin ollut kokonsa puolesta huomattavasti muita suurempi.
Teknologia on nuorta
Tarvittavat laitteet Ruotsinpyhtään tehtaalle toimitti Inkeroisissa Kouvolassa toimiva Pohjolan Hyönteistalous Oy. Alan teknolgian kehittämiseen keskittyvälle yritykselle suuri sirkkatehdas oli tärkeä projekti.
– Teknologia on nuorta. Olisi tarvittu enemmän aikaa. Toisaalta markkina ei ole avautunut sillä tavalla kuin odotettiin, toimitusjohtaja Sami Vekkeli sanoo.
Myös Vekkelin mukaan sirkkamarkkinat ovat kehittyneet huomattavasti hitaammin kuin alunperin itse ajattelivat.
– Olisi pitänyt olla heti paljon hyviä toimijoita, jotta olisi ollut tarjontaa markkinoilla. Elintarviketeollisuus ei lähtenyt ihan niin isolla volyymilla tekemään tuotteita, kuin vielä noin vuosi sitten oli näkymä. Uudet asiat ottaa aina aikaa, Vekkeli sanoo.
Vekkeli uskoo kuitenkin edelleen asiaansa. Hyönteiset lyövät vielä isosti läpi elintarvikkeena.
– Iso massa tulee vain hieman myöhemmin kuin mitä itse ajateltiin.
Alan näkökulmasta Vekkeli pitää Ruotsinpyhtäälle aiottua sirkkatehdasta kuitenkin yhtenä tärkeänä kehitysvaiheena.
– Tämä on asia, joka piti tehdä. Marjamäki lähti hienosti, rohkeasti tekemään. Hänelle kaikki pisteet. Tämä on vain osa kehityskaarta. Jossain vaiheessa homma lähtee lentoon.
Maanviljelijä
Viime vuonna arvioitiin, että hyönteiskasvattamoja olisi Suomessa noin parikymmentä. Valtaosa kasvattamoista toimii muun työn ohella.
Myös Vesa-Matti Marjamäki sanoo palaavansa Korialle maanviljelijäksi.
– Ei liiketoiminnassa kannata jäädä liikaa tappioita murehtimaan, ne on mitä ne on. Sen jälkeen keksitään jotain muuta järkevää tekemistä. Ei tässä maissa olla, mutta harmittaa vähän, Marjamäki sanoo.
Alun perin hyönteistehdasta kaavailtiin Vesa-Matti Marjamäen maatilan pihalla tyhjillään seisovaan sikalaan.Pyry Sarkiola / Yle
Marjamäki on aikaisemmin ehtinyt kunnostautua start up -yrittäjänä. Marjamäki perusti yhdessä ystävänsä kanssa äänieristettyjä puhelinkoppeja valmistavan Framery Oy:n. Tamperelaisyrityksen koppeihin paetaan avokonttorin melua muun muassa Twitterin ja Microsoftin konttoreissa.
Silti maanviljely on se, mikä työnkuvana juuri nyt sytyttää. Marjamäki on viljellyt vuodesta 2014 saakka Korialla härkäpapua, kauraa ja ohraa.
– Se on paras työ, mikä mulla on tähän mennessä ollut. Siinäkin joku voi kyseenalaistaa kannattavuudet ja muut, mutta työnkuvana se on mukava.
Räjähdys tapahtui kello 6.18 paikallista aikaa Habarovin kadulla ja se kuului koko Šahtyn kaupungin alueella.
– Kuulin pamauksen unen läpi, ja jonkin ajan kuluttua oveeni koputettiin: sanottiin, että lähtekää asunnosta, kolmannessa kerroksessa asuva Stanislav kertoi paikalliselle 161.ru-uutissivustolle.
Näin alkoi aamu Šahtyssa Rostovin alueella Etelä-Venäjällä: Neljä huoneistoa vaurioitui, kaksi rakennuksen ylintä kerrosta romahti osittain. Ainakin yksi ihminen kuoli, 140 asukasta evakuoitiin ja neljää etsittiin vielä illan tullessa.
Tutkimukset ja pelastustyöt ovat edelleen meneillään, mutta onnettomuuden syynä pidetään talouskaasun räjähdystä.
– Tiedän, että nainen, jonka asunto räjähti, jatkuvasti valitti ongelmista kaasun kanssa ja oli aikeissa juuri tänään mennä kaupungin kaasulaitokselle kirjoittamaan valituksen, koska kukaan ei ollut reagoinut. Tuntui kaasun haju, yksi evakuoiduista asukkaista sanoi Kommersant-lehdelle.
Kaasuyhtiö on kiistänyt saaneensa ilmoituksia kaasuongelmista ennen räjähdystä.
Kyseessä on jo toinen vastaavanlainen vakava turma lyhyen ajan sisällä.
Uraljoen varrella sijaitsevassa Magnitogorskissa tapahtui uudenvuoden aattona voimakas kaasuräjähdys, joka romahdutti 10-kerroksisen asuintalon rapun ja vaati ainakin 39 kuolonuhria.
Räjähdyksen syystä ei ole vielä täyttä varmuutta, mikä on osaltaan lietsonut huhuja jopa terroriteosta – varsinkin kun seuraavana päivänä samalla kadulla kolme ihmistä kuoli minibussin räjähdyksessä.
Tapaus toi monille venäläisille mieleen vuoden 1999 salaperäiset pommi-iskut, joista syytettiin tšetšeenikapinallisia ja jotka osaltaan toimivat perusteluna toiselle Tšetšenian sodalle (1999–2009).
Pian Magnitorskin räjähdyksen jälkeen viranomaiset antoivat asukkaille luvan palata viereisiin rappukäytäviin. Kaikki asukkaat eivät luota siihen, että talo olisi enää räjähdyksen jäljiltä turvallinen asua.
Kaasuonnettomuudet ovat Venäjällä melko yleisiä. Taustalla vaikuttaa asuntokannan rappeutuneisuus ja putkiston vanhentuneisuus, varsinkin Venäjän köyhillä alueilla.
Kaasuonnettomuudet tapahtuvat Venäjällä usein loppusyksystä, talvella tai alkukeväästä. Taustalla on se, että talojen keskuslämmitys ei riitä lämmittämään asuntoja ja asukkaat joutuvat turvautumaan kotitalouskaasusta saatavaan lämpöön.
Šahtyssakin monet olivat lämmittäneet asuntojaan kaasuliesien avulla, asukkaat kertovat.
– Meidän asunnoissamme oli uskomattoman kylmää, räjähdyksessä kärsineen talon naapurissa asuva Natalja kertoi Komsomolskaja Pravda -lehdelle.
– Nukuimme vaatteet päällä. Ja tietenkin monet lämmittivät kaasulla. Avasivat vain liesilevyt – kolme tai neljä levyä. Niin asuntoihin tuli edes lämpimän kaltaista. Voi olla, että joku jätti ne päälle myös yöksi, Natalja pohti.
Magnitogorskissa räjähdys tapahtui 70-luvun kerrostalossa, mutta Šahtyn talo on suhteellisen uusi, vuodelta 1993.
Terrorismia vaarallisempaa?
Uutistoimisto Tassin laskelmien mukaan vuonna 2018 kerrostaloissa tapahtui vähintään 13 räjähdystä, joissa kuoli ainakin 62 ihmistä.
On helppo todeta, että tällaiset kaasuturmat vaativat nyt Venäjällä enemmän kuolonuhreja kuin terrorismi.
Vuonna 2017 terrori-iskuissa kuoli 16 ihmistä ja kaasuräjähdyksissä 22, vuonna 2018 terrori-iskut vaativat 8 kuolonuhria ja kaasuräjähdykset yli 60.
– Joskus tavallinen kotitalouskaasu osoittautuu mitä tahansa terroristeja pelottavammaksi, Gazeta.Ru-uutissivusto kirjoittaa kommentissaan.
Samaa pohti kolumnisti Marija ŽeleznovaVedomosti- ja The Moscow Times -lehdissä. Huhuista huolimatta suuri yleisö ei alkanut syyttää Magnitogorskin turmasta terrorismia:
– Ei tarvitse olla terroristi tappaakseen useita ihmisiä kaasuräjähdyksellä: tarvitsee vain jättää huomiotta turvallisuusvarotoimet. Loppujen lopuksi välinpitämättömyys ja huolimattomuus tappavat useammin kuin terroristit.
Toinen kaasuräjähdys lyhyessä ajassa on herättänyt muun muassa Venäjän parlamentin alahuoneen duuman vaatimaan toimia.
Duumassa pantiin vireille lakihanke, että kaasua käyttäviin asuintaloihin pitäisi asentaa järjestelmä, joka ongelmatilanteissa sulkisi kaasuntulon automaattisesti.
Viranomaiset ovat aiemmin esittäneet, että taloihin pitäisi asentaa kaasuvaroittimet ja talouskaasuun lisättäisiin erityisaineita, jotta kaasu haisisi nykyistä voimakkaammin ja kaasuvuodot havaittaisiin ajoissa.
Esitysten toteuttaminen taas vaatii aikaa ja sellaisia resursseja, joita Venäjän köyhillä alueilla ei välttämättä ole.
Välimerellä siirtolaisia auttava espanjalainen avustusjärjestö Proactiva Open Arms kertoo, että Espanjan viranomaiset ovat estäneet järjestön pelastustoiminnan jatkamisen toistaiseksi.
Viranomaiset eivät päästä järjestön avustuslaivaa lähtemään Barcelonan satamasta.
Barcelonan satamahallinnon antaman päätöksen mukaan järjestö on rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan merestä pelastetut on kuljetettava lähimpään turvalliseen satamaan.
Järjestön mukaan ongelma on, että esimerkiksi Italia ja Malta eivät päästä Libyan edustalla valvonta- ja pelastustöitä tekeviä avustusaluksia lainkaan satamiinsa.
Barcelonan satamahallinnon mukaan järjestön olisi pitänyt varmistaa saavansa pelastamansa ihmiset kuljetettua maihin mahdollisimman pikaisesti.
Satamahallinto kuvasi päätöksessään, kuinka eteläisellä Välimerellä valtiot eivät koordinoi pelastusoperaatioita riittävästi eri meripelastusalueilla. Meripelastusalueet eivät perustu valtioiden rajoihin vaan kansainvälisiin sopimuksiin.
Espanjan viranomaiset ohjasivat laivan kaukaiseen Algecirasin satamaan Gibraltarin tuntumassa. Matka-aikaa kertyi useita vuorokausia.
Useat valtiot eivät vastanneet järjestön pyyntöihin päästä maihin. Italiassa järjestöä on aiemmin tutkittu avunannosta ihmissalakuljetukseen.
Barcelonan satamaviranomaisen mukaan laivalla ei ole lupaa kuljettaa merellä suurta määrää ihmisiä jopa yli viikon kestävillä matkoilla, kertoi El País. Näin tehtäessä vaarassa on niin aluksen, miehistön kuin pelastettujenkin turvallisuus, perusteluissa sanottiin.
Järjestö kertoi valittaneensa päätöksestä, jota se piti perusteettomana.
– On vastuutonta ja julmaa, että meitä estetään pelastamasta ihmishenkiä, järjestön perustaja Óscar Camps tviittasi maanantaina.
– Kaikki laivan tarkastukset ja lupapaperit ovat kunnossa, hän sanoi.
Useat EU-maat ovat rajoittaneet avustuslaivojen toimintaa. Italia ja EU tukevat Libyan rannikkovartiostoa siirtolaisuuden hillitsemiseksi.
Libyasta Maltalle ja Italiaan, Välimeren yli, kulkeva reitti on tällä hetkellä maailman vaarallisin siirtolaisten reitti. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan vuonna 2018 Välimereä ylittäessä kuoli tai katosi yli 2 200 ihmistä.
Noin 30-vuotias, kiinni otettu mies kuoli Turun poliisitalolla maanantaina, kertoo Lounais-Suomen poliisi. Kuolinsyy ei ole toistaiseksi tiedossa.
Mies oli aiemmin paennut poliisia autolla. Poliisi oli yrittänyt pysäyttää miestä Kalevantiellä, mutta tämä oli lähtenyt pakoon.
Poliisi kertoo sumputtaneensa pakenevan ajoneuvon usealla autolla Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä, minkä jälkeen mies oli peruuttanut päin poliisiautoa.
Poliisi kertoo rikkoneensa auton ikkunan saadakseen kuljettajan ulos ja käyttäneensä etälamautinta mieheen, joka oli vastustanut kiinniottoa.
Poliisin mukaan miehen kunto heikkeni nopeasti poliisitalolla. Paikalla ollut ensihoidon yksikkö yritti elvyttää miestä, mutta tämä menehtyi.
Komisario Marko Luotonen Lounais-Suomen poliisilaitokselta sanoo STT:lle, ettei usko sähkölamauttimen käytön aiheuttaneen kuolemaa.
– Paikalla olleen lääkärin alustavan arvion mukaan poliisin voimakeinot eivät ole vaikuttaneet kuolemaan. Asiat selviävät oikeuslääketieteellisen tutkimuksen myötä. Syyt voivat olla terveyteen liittyviä, hän sanoo.
Luotosen mukaan poliisin voimankäyttö ei ollut ylimitoitettua. Hänen mukaansa mies oli hyvin aggressiivinen ja sekava.
– Ylilyöntejä ei ole syytä epäillä. Varsin jokapäiväisiä keinoja on käytetty, hän sanoo.
Mies oli syntynyt vuonna 1988 Suomessa, mutta asui nykyään Virossa.
Tšetšeniassa viranomaiset ovat pidättäneet joulukuusta lähtien noin 40 homoseksuaalia, joista kaksi on kidutettu hengiltä, kertoo venäläinen LGBT-verkosto. Pidätettyjen joukossa on naisia ja miehiä.
Verkoston mukaan pidätykset alkoivat sen jälkeen, kun Tšetšenian poliisi pidätti yhteisöpalvelu Vkontaktessa toimineen seksuaalivähemmistöryhmän ylläpitäjän. Ilmeisesti häneltä saatiin yhteistietoja, jotka ovat johtaneet viimeaikaisiin pidätyksiin.
BBC:n mukaan Vkontaktessa on julkaistu nyt viestejä, joissa seksuaalivähemmistöjen edustajia kehotetaan pakenemaan Tšetšeniasta niin pian kuin mahdollista.
Aktivistit uskovat, että nyt pidätettyjä henkilöitä on viety vankilaan Argunin kaupunkiin, joka sijaitsee 20 kilometriä pääkaupungista Groznyistä itään.
Moskovasta käsin toimivan LGBT-verkoston johtaja Igor Kotšetkov sanoo, että poliisi on lisäksi ryhtynyt takavarikoimaan kiinni ottamiensa henkilöiden matkustusasiakirjoja, jotta nämä eivät pääsisi pakenemaan Tšetšeniasta.
Viimeksi Tšetšenian homovainot nousivat kansainvälisiin otsikoihin vuonna 2017, kun aktivistit kertoivat, että poliisi oli koonnut yli sata ihmistä pidätyskeskuksiin.
Tšetšenian presidentti Ramzan Kadyrov on toistuvasti kiistänyt ihmisoikeusrikkomukset seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Presidentti on perustellut tätä muun muassa sillä, ettei Tšetšeniassa ole homoja lainkaan.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ajatukset Nato-liittolaisestaan Turkista vaikuttaisivat muuttuneen täysin vuorokauden sisällä.
Vielä eilen presidentti varoitti Turkkia taloudellisesta tuhosta, mikäli maa hyökkää kurdeja vastaan Pohjois-Syyriassa. Tänään Trump ilmoitti Twitterissä näkevänsä ”valtavaa potentiaalia” maiden välisen talouskehityksen saralla.
Trump ilmoitti muuttuneista näkemyksistään keskusteltuaan puhelimessa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Trumpin mukaan johtajat olivat keskustelleet muun muassa aseistautuneista ryhmistä vapaan suojavyöhykkeen perustamisesta Pohjois-Syyriaan.
Yhdysvallat on ollut kurdijoukkojen liittolainen Isisin vastaisessa taistelussa Syyriassa. Turkki puolestaan pitää kurdeja terroristeina.
Trump ilmoitti viime kuussa yllättäen että kaikki joukot vedetään Syyriasta välittömästi, koska Isis on lyöty. Turkin on pelätty käyvän täydellä voimalla kurdijoukkojen kimppuun Syyrian pohjoisosissa, kun amerikkalaisjoukot vetäytyvät.
”Erittäin epäluotettava kumppani”
Turkin presidentin neuvonantaja Yasin Aktay sanoi tänään Al Jazeera -uutiskanavalle, että Yhdysvallat on erittäin epäluotettava kumppani.
– Yhdysvaltain ja Turkin väliset ongelmat ja väärinymmärrykset ovat tulosta hämmennyksestä ja sekamelskasta, jotka kumpuavat Yhdysvaltain hallinnon ja instituutioiden eri tasoilta, totesi Aktay Al Jazeera -uutiskanavalle.
Trumpin aiempi tviitti, jossa hän uhkaili Turkkia taloudellisella tuholla, näytti olevan yllätys myös Yhdysvaltain hallinnon ulkopoliittiselle johdolle.
Kun toimittajat kysyivät Riadissa ulkoministeri Mike Pompeolta, mitä presidentti tarkoitti ”taloudellisella tuholla”, vastasi Pompeo:
– Teidän täytyy kysyä presidentiltä. Olemme käyttäneet taloudellisia sanktioita monissa paikoissa. Oletan, että hän puhui sen tyyppisistä asioista. Teidän täytyy kysyä häneltä, sanoi Pompeo.
Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyt ovat nostaneet esille internetissä tapahtuvan lasten houkuttelemisen seksuaalisiin tarkoituksiin. Groomingiksi kutsuttu ilmiö ei ole asiantuntijoiden mukaan uusi asia, mutta sosiaalisen median sovellusten lisääntyessä myös mahdollisuudet lasten ja nuorten houkutteluun ovat lisääntyneet.
Lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2011.
Yle haastatteli useita nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia grooming-ilmiöstä.
"Koska hän kannusti minua ja oli minulle ystävällinen, olen sen hänelle velkaa"
Valtakunnallinen Sekasin-chat saa kuukausittain muutama tuhatta yhteydenottoja nuorilta. Myös grooming nousee esille keskusteluissa.
– Nuori aloittaa yleensä chatissä sanomalla, että ahdistaa. Kun päivystäjä alkaa kysellä syitä ahdistukselle, nuori alkaa purkaa aihetta vähitellen. Hän saattaa sanoa, että “on hankala tyyppi elämässä”, tai “oon saanu epämääräisiä viestejä”, kertoo päivystäjä Tanja Khanal Sekaisin-chatista.
Kaksi ja puoli vuotta päivystäjänä työskennelleen Khanalin mukaan aiheesta kertovat nuoret ovat yleensä 14-16- vuotiaita tyttöjä.
– Olen saanut sen vaikutelman, että asiasta kertoneilla ovat kaikki muut asiat hyvin. Helpostihan he ovat niin kutsuttuja kilttejä tyttöjä, jotka uskaltavat tällaisessa ympäristössä lähteä mukaan ja eivät ehkä saa huomiota vastakkaiselta sukupuolelta muuten, jos he sellaista toivovat, pohtii kaksi vuotta Sekasin-chatissä päivystänyt Sini Kipinä.
Tapahtumat alkavat yleensä siitä, että tuntematon henkilö on lähettänyt nuorelle viestin, yleisimmin Instagramissa, mutta myös Snapchatin tai Whatsappin kautta. Henkilö on pyytänyt lähettämään uuden kuvan. Nuoresta huomio on tuntunut mukavalta ja hän on lähettänyt kuvan. On viestitelty ja vaihdettu kuulumisia.
Viestin lähettäjä on pyrkinyt voittamaan nuoren luottamuksen kannustamalla ja kehumalla häntä. Jossain vaiheessa – joskus varsin pian, joskus vasta pitkän ajan jälkeen – yhteydenottaja on pyytänyt uusia kuvia, tällä kertaa rohkeampia, mahdollisesti paljastamaan ylävartalon. Tai lähettämään itsestään videon.
Nuori on suostunut. Osa on kertonut, että koska hän kannusti minua ja oli minulle ystävällinen, olen sen hänelle velkaa. Jossain vaiheessa nuori on pyrkinyt pääsemään henkilöstä eroon, mutta silloin tämä on voinut alkaa uhkailla: “ Jos et suostu pyyntööni, julkistan kuvasi”. Nuoren lähettämiä kuvia voidaan alkaa käyttää kiristykseen.
Molemmat päivystäjät kertovat, että nuoret kokevat tapahtuneesta voimakasta häpeää ja syyttävät itseään. He häpeävät sitä, että he ovat alkaneet jutella tuntemattoman kanssa ja että ovat lähettäneet kuvansa. He saattavat aloittaa koko chat-keskustelun sanomalla, että “mulla on sellaisia kuvia netissä” sen sijaan, että sanoisivat, että “ minua ahdistellaan”.
Sini Kipinä uskoo, että häpeä estää puhumasta aiheesta jopa chatissa.
– Se on varmasti pisara valtameressä, mitä me kuullaan. Meillä keskustelut ovat anonyymejä ja nuoret tarkistavat puhelimessakin sitä, saanko selville hänen yhteystiedot. Heillä on niin voimakas pelko siitä, että me alkaisimme tehdä asialle jotain.
Tanja Khanal sanoo, että he yrittävät saada nuoren ymmärtämään, että vastuu tapahtuneesta on aina aikuisella. Nuori harjoittelee rajojaan ja joskus ylittää ne, se kuuluu asiaan.
– Usein kaveri saattaa tietää tapahtuneesta, mutta vanhemmat eivät. Syynä on se, että pelätään vanhempien reaktiota.
"Jos asioista ei ole puhuttu, nuori voi hämmentyä siinä tilanteessa"
Grooming-ilmiötä yli kymmenen vuotta seurannut erityistason seksuaaliterapeutti Kirsi Porras Väestönliitosta kehottaa vanhempia puhumaan etukäteen nuoren kanssa internetissä olevista vaaroista. Tällöin nuorella on valmiit toimintamallit, kun tilanne niitä vaatii.
– Jos asioista ei ole puhuttu, nuori voi hämmentyä siinä tilanteessa. Hän ei tiedä, että miten siinä tulisi toimia, Porras kertoo.
Miten asia sitten pitäisi ottaa esille?
Pelkkä varoittaminen vieraiden kanssa juttelemisesta internetissä ei riitä, Porras sanoo. Sosiaalisessa mediassa luovimaan tottuneelle nuorelle käsitys vieraasta voi olla eri kuin analogisessa maailmassa elävälle aikuiselle. Nuori voi pitää vastapuolta tuttuna jo muutaman nettikeskustelun jälkeen, Porras huomauttaa.
Porras muistuttaa, että lapselle tai nuorelle ei tule ensimmäisenä mieleen arvuutella vastapuolen motiiveja. Nuori ei välttämättä osaa kyseenalaistaa vieraalta tulevia kehuja.
– Pitää saada hälytyskellot soimaan, jos se nettituttava kehuu valtavasti nuoren kypsyyttä, älyä, rohkeutta tai reippautta. Että se herättäisi kysymyksen, miksi tämä henkilö niin paljon kehuu minua, Porras sanoo.
Kun kyseenalaisia lähestymisyrityksiä tulee, keskusteluyhteys pitää katkaista, mutta viestejä ei pidä poistaa.
– On tärkeää, ettei poista niitä keskusteluja, että ne säilyvät, koska ne ovat näyttöä siitä, että tällaista keskustelua on käyty.
Tärkeää on myös tukea nuorta ja muistuttaa, ettei hän ole tehnyt mitään väärä.
– Nuorelle voi tulla tunne, että olen mokannut, kun olen alkanut jutella jonkun kanssa joka osoittautui oudoksi. Mutta sen pitää tulla aikuisten tietoon ja aikuisten pitäisi silloin osata toimia.
Ylen A-studio tapasi maahanmuuttajia Oulun monikulttuurisuuskeskuksessa maanantaina.
– Olen järkyttynyt, niin järkyttynyt. Minä joka ilta mietin, että miten pääsen yli tästä. Kun tuli vielä lisää näitä, mulla loppuu voimat, sanoo keskuksen työntekijä El Hazani Kazza.
Oulun poliisi tiedotti perjantaina neljästä uudesta seksuaalirikoksesta, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Teoista epäillään neljää ulkomaalaistaustaista miestä.
Poliisi tiedotti myös yhden seksuaalirikoksen uhrin menehtyneen viime syksynä. Hänen kuolemaansa ei epäillä liittyvän rikosta.
El Hazani Kazza saapui Marokosta Suomeen 26 vuotta sitten. Hän on Oulun maahanmuuttajaneuvoston jäsen ja Oulun kaupungin monikielinen ohjaaja.
Kazza toivoo, ettei uusia tapauksia enää paljastu. Yhä enemmän pitäisi hänen mielestään tehdä töitä vastaavien tapausten ennalta ehkäisemiseksi.
– Meidän pitää käydä läpi jokainen nuori ihminen ja sanoa, mitä Suomessa saa tehdä ja mitä Suomessa ei saa tehdä.
Oulun poliisin mukaan ilmapiiri kiristyi joulukuussa poliisin tiedotettua useista ulkomaalaisten tekemistä seksuaalirikosepäilyistä. Poliisin mukaan ulkomaalaistaustaiset henkilöt saivat sen jälkeen osakseen asiatonta ja jopa uhkaavaa käyttäytymistä.
Kazza kertoo huomanneensa ilmapiirin muuttuneen, mutta ei itse ole kokenut koskaan rasismia.
– Terveiset kaikille suomalaisille vaan, että ei me olla kaikki samanlaisia. Osa suomalaisista ajattelee, että kaikki maahanmuuttajat ovat pahoja. Jos siellä on joku paha, ei tarkoita että kaikki ovat pahoja, hän toteaa.
“Parempi jäädä kotiin”
Myös Nuorten Muslimien Foorumin puheenjohtaja ja Oulun maahanmuuttajaneuvoston varajäsen Mowiid Ibrahim on järkyttynyt tapahtumista. Ibrahim tuli Suomeen Somaliasta perheensä kanssa kahdeksan vuotta sitten.
– Koko ajan menee pahemmaksi. Tuli mieleen, että maailma on loppunut siihen. En ole koskaan kuvitellut, että tällaisia tapahtumia voisi Oulussa tapahtua.
Ibrahim ei osaa sanoa, miksi juuri Oulussa on paljastunut useita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.
– Kotouttaminen onnistuu hyvin ja nopeasti, mutta on parannettavaa. Uskon, että kaupungin pitää järjestää erilaisia koulutuksia, että näitä saadaan ehkäistyä.
Ibrahimin mukaan monet maahanmuuttajat pysyttelevät nyt poissa Oulun keskustasta.
– Monet kaverit sanovat, etteivät he uskalla käydä keskustassa, sillä siellä katsotaan huonommin kuin aikaisemmin ja kiroillaan. Monet ajattelevat, että on parempi jäädä kotiin. Jos menee keskustaan, on harvinaista nähdä maahanmuuttajaa kävelemässä yksin.
Huolettaako tilanne sinua?
– Kyllä minua huolettaa. Joka päivä, joka tunti, joka minuutti, koko ajan minä mietin.
