Jos olet kasvanut Suomessa etkä tiedä ksylitolista, olet elänyt tynnyrissä tai herännyt juuri koomasta.

Valtaosa 1970–1990-luvuilla syntyneistä tai kasvaneista päätyi keskelle koivusokerihuumaa. Tarhatädit lusikoivat lapsille ksylitolipurukumityynyjä (kaksi kappaletta joka aterian jälkeen), ksylitolia imeskeltiin pastilleina ja sitä sai tahnoina.

Televisiosta tuutattiin levypurukumia, joka oli makeutettu ksylitolilla. Saku Koivu hammashymyili itsensä uuden ihmetuotteen (Cloetta) keulakuvaksi.

2000-luvulle tultaessa suomalaisten opettelemaan hammashymyyn alkoi tulla kiillevaurioita.

Kotimaisia ksylitolituottajia myytiin ulkomaille (Tekniikka & Talous). Erityisesti eurooppalaisten tutkijoiden joukosta kuului kriittisiä äänenpainoja (Mediuutiset) ksylitolin suhteen. Kolme vuotta sitten muun muassa Helsingin Sanomat kertoi, että ulkomailta kantautuu taas soraääniä: tutkimustulokset ovat ristiriidassa suomalaisten suositusten kanssa! Ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita!

Kaiken kukkuraksi jotkut kunnat ja päiväkodit ovat heittäneet ksylitolipastillit kaivoon: Helsingissä niitä ei anneta päiväkoti-ikäisille lainkaan, koska tablettien jakelu osoittautui liian vaikeaksi.

Mikä on totuus – mihin kaikkeen ksylitoli pystyy?

Ja kuka edes haluaisi laittaa kapuloita ksylitolin rattaisiin?

Makeuttajien kitkerä kritiikki

Perhana, taas särkyi yksi myytti ja yksi syy vähemmän olla ylpeä suomalaisuudestaan.

Kun Helsingin Sanomat pari vuotta sitten uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita, riitti kommenttikentässä surkuttelijoita. Manchesterin yliopiston Cochrane-nimisen katsauksen mukaan koivusokeri ei olekaan niin ihmeellinen kuin olimme luulleet, ja taas meni kansallisylpeydestä palanen – ksylitolihan on melkein kuin astiankuivauskaappi, äitiyspakkaus ja jääkiekon maailmanmestaruus.

Kritiikki ei ollut ensimmäinen eikä ainutlaatuinen.

Suomalaisen ksylitolitutkimuksen isä, emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen on muistellut ksylitoliin liittyviä tarinoita ja teilauksia muutama vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Sen täytyi tapahtua : mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää ksylitolista.

Kirjasta käy ilmi, miten ksylitolia haluttiin teilata jo vuosikymmeniä sitten. Sokerialkoholien ja makeuttajien puolestapuhujien välillä kun on ollut kilpailua läpi vuosikymmenten – siis sellaisten aineiden, kuten sorbitoli, maltitoli ja aspartaami.

– Kritiikki on oikeastaan minun aiheuttamaani, Mäkinen sanoo yllättäen puhelinhaastattelussa.

Biokemistinä Mäkinen oli tutkimuksissaan itsekin kiinnostunut sokerialkoholien vaakakuppiin laittamisesta, jotta selviäisi, mikä niistä on tehokkain hammaskarieksen ehkäisyssä. Kaikki eivät olleet löydöksistä yhtä haltioissaan.

– Ksylitoli oli niistä paras kariesta estävä aine. Se ei sopinut kaikkien ajatuksiin. Taustalla on esimerkiksi sorbitoliteollisuus: sorbitolia on tavattoman halpaa tehdä, ja sitä on joka paikassa, Mäkinen kertoo.

Lisäksi Mäkinen kertoo, että fluoriteollisuus on pyrkinyt ajoittain estämään ksylitolin kruununkiillotusta. Fluoria löytyy lisättynä esimerkiksi hammastahnasta, ja sekin estää kariesta.

– Fluoriyhdisteitä tutkivat ja tuottavat tahot ovat aivan tarpeettomasti katsoneet ksylitolin niiden kilpailijaksi. Minulle tämä asetelma on vieras, koska katson, että hammaslääketieteen tuotteista puhuttaessa paras on se, jossa on ksylitolia ja fluoria yhdessä, Mäkinen kertoo.

Manchesterin yliopiston tuottama kritiikki ei itse asiassa ollut uusi tutkimus, vaan katsaus jo olemassaoleviin ksylitolitutkimuksiin. Kyseistä katsausta suomii Mäkisen lisäksi myös väitöskirjansa ksylitolista tehnyt hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.

– Ksylitolista ja hammaskarieksesta on tehty yli 500 tutkimusta. Mainittuun katsaukseen kelpuutettiin ainoastaan 10, hän kertoo.

Emeritusprofessori Mäkinen puolestaan päätti vielä eläkkeeltäänkin kirjoittaa vastineen katsaukseen. Cochrane-katsaus aiheutti sen verran kuplimista suomalaisen hammaslääketieteen saralla, että siitä kirjoitettiin vastine myös Hammaslääkärilehteen.

– On varmaankin ymmärrettävää, että nuoret kirjoituspöytäepidemiologit, jotka eivät itse ole suorittaneet ainuttakaan kenttätutkimusta sokerialkoholeilla, saattavat eksyä erheellisiin johtopäätöksiin tieteellisiä tutkimuksia arvioidessaan, Mäkinen toteaa.

Mehevät tutkimustulokset jäivät historiaan

Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on kyllästetty ksylitolilla jo nuoruudessa. Kun hän 1980-luvulla lähti vaihto-oppilaaksi Kanadaan, vanhemmat lähettivät perässä suomalaista purukumia.

Hietala-Lenkkeri aloitti viime tiistaina uuden työn Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asiantuntijahammaslääkärinä. Vielä vuonna 2016 hän kuitenkin uurasti väitöskirjan parissa ksylitoliin liittyen.

Tiiviisti ilmaistuna siinä selvisi, että jos kariesta eli kansankielellä hammasmätää ei juuri ole, ei ksylitolin lisäteho ollut merkittävä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ksylitolilla olisi mitään merkitystä kenenkään hampaille.

– Tutkimustuloksiani raportoitaessa on painotettava, että tutkitut lapset saivat jo lähtötilanteessa asuinpaikassaan varsin monipuolista karieksen ennaltaehkäisyä, Hietala-Lenkkeri muistuttaa.

Jos tutkituilla lapsilla ei olisi ollut valmiiksi hyvää hammashoitoa, olisivat tulokset voineet olla hyvinkin erilaisia. Siinäpä piileekin väärinymmärryksen siemen ksylitolin suhteen: jos hampaat ovat valmiiksi terveet tai ksylitolia käytetään liian vähän, ei sen teho näy samalla tavalla kuin huonoissa hampaissa ja oikeilla määrillä.

Hietala-Lenkkerin mukaan lapset ovatkin nykyään aiempaa tervehampaisempia: siinä missä 1970-luvun lapsilla saattoi olla 12-vuotiaana seitsemisen reikiintynyttä hammasta suussaan, 1990-luvulla samanikäisellä oli kenties yksi paikattu tai reikiintynyt hammas.

Ja siinäpä voi olla yksi syy sille, miksi ksylitoli-into on laantunut 1990-luvun lukemista.

– Nykyisillä kariestasoilla ei saada niin meheviä tuloksia kuin 1990-luvun tutkimuksissa. Silloin saatiin niin järkyttäviä karieksen alenemia, että hampaan vaurioiden korjaantuminen näkyi melkein silmissä, Hietala-Lenkkeri kuvailee.

Ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua?

Ihmemakeuttaja lopettaa hammasmädän.

Otsikko on suomennos yhdysvaltalaisen National Enquirer _-_aviisin ksylitolia koskevasta artikkelista vuodelta 1976. Siihen mennessä suomalainen ksylitolitutkimus oli päässyt jo maailmankartalle.

Se alkoi vuonna 1969 Suomen Turusta. Silloin emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen oli vielä nuori biokemisti, ja päätyi töihin Turun hammaslääketieteelliseen laitokseen. Pian alkoi selvitys siitä, olisiko mahdollista kehittää sokerille korviketta, joka ei aiheuta hammaskariesta.

Samaan aikaan Suomen sokeri oli kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt ksylitolille, koivusokerille, valmistusmenetelmää. Kun makeistuottaja ja tutkijat yhdistivät voimansa, alkoivat tutkimukset.

– Emme koskaan tarkoittaneet ksylitolia karamelliksi tai makeiseksi, vaan hoitavaksi aineeksi, joka tarjoaa sokerille vaihtoehdon, emeritusprofessori Mäkinen kertoo.

Hampaiden kannalta hyödyllistä ainesosaa haluttiin hyödyntää moneen tarkoitusperään, ja alun perin ksylitolia tutkittiinkin tuuttaamalla sitä melkein kaikkeen mahdolliseen ruokaan.

Oli ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua, ksylitolijäätelöä. 1970-luvulla Turussa tutkimuksiin osallistuneille valmistettiin ksylitolista sen seitsemää sorttia. Pelkkä ajatuskin voi pierettää, eikä suotta – ksylitolin liikasaannin laksatiiviset vaikutukset (Duodecim) ovat hyvin tiedossa.

Tutkimus laitettiin lopulta pakettiin muun muassa koehenkilöiden tutkimusväsymyksen vuoksi (Sitra) kaksi vuotta sen alkamisen jälkeen, vuonna 1974.

Yhtä kaikki, tutkimustuloksista voidaan röyhistää yhteisesti rintaa: juuri Turun yliopiston tutkimus osoitti vihdoin, että ksylitolilla on vaikutuksia karieksen eli hammasmädän ehkäisyssä.

Suomalainen menestystarina oli alkanut.

Ksylitolin suomalaisväri hiipui

1970–1990-luku oli emeritusprofessori Mäkisen mukaan "jatkuvan joulun aika" ksylitolin kannalta. Oli mainoksia ja ksylitolimannekiineja. Hammaslääkäriliitto julkaisi ensimmäisenä maailmassa ksylitolin saantisuositukset, ja viimein vuonna 1994 ksylitolituotteet vapautettiin makeisverosta (Savon Sanomat).

Ikävä kyllä jatkuva joulu ei ollut ikuinen. Kotimainen ksylitolintuotanto alkoi hiipua.

Ensin ulkomaille seilasivat purukumit, kun Huhtamäki-Hellas nimellä aloittanut Leaf myytiin hollantilaisomistukseen vuonna 1999. Sittemmin siitä tuli osa Cloetta-konsernia. Aikanaan Hellas oli ollut tiiviisti yhteistyössä ksylitolitutkimuksen kanssa ja tuonut markkinoille maailman ensimmäisen ksylitolipurukumin, Jenkin. Vuonna 2005 se oli Suomen myydyin makeistuote (Tekniikka ja Talous).

Kotkassa sijaitseva ksylitolia valmistava sokeritehdas on puolestaan nyt amerikkalaisen Dupontin omistuksessa.

Nämä seikat kismittävät Mäkistä, mutta toisaalta hän on iloinen siitä, että ksylitolia tutkitaan nyt muuallakin kuin Suomessa. Koivusokerin suomalaisväritteisyys on joka tapauksessa tosiasia.

– Kotkassa oli ensimmäinen todellinen tehdas, jossa valmistettiin puhdasta ksylitolia. Tutkimus painottui koko 1970–80-lukujen ajan voimakkaasti Suomeen, Mäkinen summaa.

Nykyään ksylitolia ei edes koivusta oikeastaan valmisteta: sen sijaan raaka-aineena käytetään muita lehtipuita tai maissia ja riisiä. Suomalaista ksylitolia ei käytännössä enää ole sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä raaka-aine tuodaan meille ulkomailta (Kauppalehti).

Mäkinen arvioi, että ksylitolin kulta-aikana käytännössä kaikki suomalaiset tiesivät ksylitolista. Nuoriso vätkytti ksylitolipurkkaa, vanhempi väestö imeskeli ksylitolipastilleja.

Ksylitoli on edelleen kuuluisa. Ksylitolipurukumia- ja pastilleja valmistavan makeistalo Cloettan tutkimuksen mukaan 98% suomalaisista vanhemmista pitää ksylitolituotteita tärkeinä tai erittäin tärkeinä lasten hammasterveydelle. Cloettan ksylitolitiedottaja Milla Vihanto kertoo tilastoista, joiden mukaan lasten ksylitolipastillien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.

Pitäisikö ksylitolia sitten syytää kaikille jo tarhassa?

Ksylitolin syöttö kansalle on kallista

Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkerin omat lapset käyttävät ksylitolituotteita joka ikinen päivä. Sen sijaan joka päiväkodista ei ksylitolia enää välttämättä saa, ja siihen Hietala-Lenkkerillä onkin painavia tutkimuksellisia mielipiteitä.

– Jos yhteiskunta joutuu korvaamaan ksylitolinkäyttöä, on mielekkäämpää antaa tuotetta niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat, hän kertoo.

Korvaamisella Hietala-Lenkkeri viittaa esimerkiksi maksuttomaan ksylitolituotteiden jakamiseen päiväkodeissa tai kouluissa. Ksylitolin syöttäminen koko kansakunnalle on Hietala-Lenkkerin mukaan nimittäin kallista. Koska hyöty näkyy parhaiten sellaisilla, joilla on ongelmia karieksen kanssa, voisi olla tehokkaampaa laittaa yhteiskunnan maksamalle ksylitolikuurille sellaiset, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Hyvähampaiset voisivat tässä tilanteessa ostaa ksylitolipurkkansa ja pastillinsa itse, sillä muun perushammashoidon kanssa yhdistettynä ksylitoli ylläpitää hyvää hammasterveyttä. Äidin ksylitolinkäytöllä on merkitystä jopa syntymättömän lapsen hammasterveydelle, kuten Hietala-Lenkkerin tutkimuksessa kävi ilmi.

– Väestön eriarvoisuus voi jopa lisääntyä, jos ihminen on sosioekonomisesti heikommassa asemassa eikä hänellä ole varaa annostella ksylitolia kaikille lapsilleen viittä grammaa päivässä. Se voi joillekin olla kynnyskysymys, Hietala-Lenkkeri luonnehtii.

Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen vastaava hammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Teemu Taipale pohtii ksylitolin nykytilannetta ja 1990-luvun jälkeistä mainonnan puutetta.

– Hyvä, että kysyit tästä asiasta, hän toteaa.

Taipale katsoo, että ihmeaineeksi nimetty ksylitoli pitäisi nostaa taas asialistalle. Päiväkodeistakin on välillä kuulunut kysymyksiä sen suhteen.

– Jo kaupan hyllyiltä näkee, että ksylitoli ei ole kadonnut mihinkään. Sitä käytetään Suomessa paljon ja ihmiset tietävät siitä, Taipale luonnehtii.

Hän arvelee, että Suomessa tehdään ksylitolitutkimusta enää varsin vähän, mutta itse ongelma eli hammaskaries ei ole kadonnut mihinkään. THL:n neljän vuoden takaisten tilastojen mukaan jopa joka neljännellä aikuisella esiintyy kariesta.

Isoin ongelma ei kuitenkaan ole purukumin ja pastillien puute, vaan hampaiden harjaus. Sitä emme Taipaleen mukaan vieläkään osaa riittävän hyvin. Esimerkiksi suomalaisista aikuisista miehistä vain joka toinen harjaa riittävästi, 15-vuotiaista pojista reilusti alle puolet.

– Olennaisin asia suun terveyden kannalta on, että hampaat pestään aamuin illoin fluorihammastahnalla. Pitäisi aterioida säännöllisesti ja käyttää janojuomana vettä, Taipale listaa.

Siinä tilanteessa ksylitoli toimii bonuksena, jolla hampaiden ja suun puhtautta voidaan ylläpitää. Siksi Taipale muistuttaakin, että ksylitoli ei ole puhdistamattomien hampaiden taikakorjaaja.

– On tietenkin mahdollista, että joku kuvittelee ksylitolin tai muunlaisen suuveden korvaavan hampaiden puhdistuksen. Niin ei tietenkään ole.

Taipaleella on takataskussa myös muita syitä, miksi ksylitolista olisi syytä jälleen puhua.

Mikä haastaa ksylitolin?

Nouseva uhka suomalaisten hampaille on kiillevaurioiden syntyminen. Teemu Taipale toteaa, että hammaseroosio on tutkitusti tullut riesaksemme: STT:n mukaan lähes joka viides suomalainen kärsii asiasta.

Niinpä ksylitolia pitäisi natustaa edelleen. Taipaleen mukaan aineen vaikutuksia juuri hammaseroosion kannalta ei ole tutkittu, mutta hän olettaa ksylitolin auttavan tilannetta.

– Ksylitolin käyttö vähentää hammasplakin määrää, lisää syljeneritystä ja neutralisoi suun happamuuden, jolloin hammaskiilteen liukeneminen saattaa vähentyä, hän luettelee.

Lisäksi hän muistuttaa, että ksylitoli on saanut EU:n siunauksen terveysväitteiden osalta. Luottoa koivusokeriin siis on.

Mutta ksylitoli on kenties kohtaamassa vertaistaan haastajaa.

Haastajan nimi on erytritoli, mutta se tunnetaan myös kauppanimellä karppisokeri, kertoo emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen.

– Sitä esiintyy pieniä määriä luonnossa. Se on helppo valmistaa glukoosista, ja se on tutkimuksissa todettu turvalliseksi. Se ei aiheuta kariesta eikä suolistovaivoja, Mäkinen sanoo.

Erytritoli ei ole kuitenkaan vielä lyönyt läpi Suomessa. Mäkinen arvelee, että ksylitoli on tähän asti riittänyt suomalaisille.

Aija Hietala-Lenkkeri tutki ksylitolin lisäksi erytritolia omassa väitöskirjassaan. Tutkimustulokset sen hyötyjen suhteen ovat vielä osittain ristiriitaisia, mutta rohkaisevia (Verkkouutiset). Hietala-Lenkkeri kertoo, että Japanissa erytritolia on käytetty ainakin 1990-luvulta asti.

– Lapset ovat leiponeet siitä mokkapaloja. Sen makeus on yllättävän paljon tavallisen kidesokerin kaltainen.

Syömiskulttuuri voi viedä hammasterveyden

Ksylitoli on siis elänyt katukuvassa hiljaiseloa, mutta sen tarina on jatkunut suomalaisten suissa.

Silti hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on huolestunut tulevaisuudesta. Hampaiden haasteille ei näy olevan loppua, ja tällä kertaa ne tulevat ruokavalion muodossa.

– Minua ihan hirvittää ajatella tilannetta, jota kutsun laiduntamisen kulttuuriksi. Lapset saattavat istua koko iltapäivän tietokoneen ääressä ja lipittää jotain. Ja lisäksi meillä on napostelukulttuuri, hän toteaa.

Lasten karies on Hietala-Lenkkerin mukaan alkanut paikoitellen jopa lisääntyä. Vanhemmat saattavat tuudittautua ajatukseen, että jos kariesta ei ole ollut itsellä, ei sitä tule lapsellekaan.

Hietala-Lenkkeri kuitenkin varoittaa, että hyvä hammasterveys ei ole automaattisesti pysyvä tila.

Ja siitä päästään takaisin ksylitoliin. Sitä Hietala-Lenkkeri suosittelee kaikille lämpimästi. Se ei korvaa hammashygieniaa, mutta voi toimia kainalosauvana energiajuomia ryystäville ja sipsejä nassuttaville suomalaisille.

– Toivon, että ksylitoli saisi taas synninpäästön. Se pitää edelleen pintansa.

Kysymys inttirolexeista naurattaa Karjalan Prikaatin mediavarusmies Miikka Luotosta.

– Se on vähän sellainen meemi. Rolex on kallis kello, ja tämä nyt on tällainen ihan toisenlainen, Luotonen nauraa.

Inttirolexista puhuttaessa tarkoitetaan varusmiehen ranteessa roikkuvaa parinkymmenen euron arvoista kelloa. Inttirolex-kellot ovat nousseet ilmiöksi kasarmialueilla viimeisen viiden vuoden aikana. Luotonen kuvailee inttirolexia käytännölliseksi varusteeksi.

– Ainakin yli puolella varusmiehistä on kädessään inttirolex. Harva sitä todennäköisesti kotona pitää, mutta palvelusaikana se on kätevä, ja sen avulla pysyy aikataulussa. Itse hankin kellon, jossa on näytön valo. Pimeänä telttayönä inttirolexista näkee, milloin pitää herätä kipinävuoroon tai vartioon.

Termi inttirolex on armeijaslangia, ja se jää useimiten ainoastaan varusmiesten palvelusajan sisäpiirivitsiksi.

– Itse kuulin inttirolexista ensimmäisen kerran kaverilta. Uskon että kaveripiirissä tiedetään aika hyvin mitä inttirolexilla tarkoitetaan. En ole varma, että tietävätkö vanhempani mistä puhutaan, kun puhutaan inttirolexista, Luotonen sanoo.

Kellonaika ranteesta

Tammikuun alussa Kouvolan Vekaranjärvellä sijaitsevassa Karjalan Prikaatissa aloitti yli 2 000 uutta varusmiestä. Alokasajan kaksi ensimmäistä viikkoa ovat erityisen tarkasti aikataulutettuja.

Rannekello on varuskunta-aluella tärkeä kapistus, koska puhelinta voi palvelusaikana käyttää rajoitetusti. Palvelustehtävän aikana puhelin ei saa olla käytössä. Kellonaikaa ei siis voi tarkistaa kännykän näytöltä, vaan on turvauduttava rannekelloon. Puhelinta saa käyttää varusmiehille määritellyllä vapaa-ajalla.

Omaa kelloa varusmiehet eivät Puolustusvoimilta saa, vaan jokainen on sellaisen hankkinut ennen intin alkamista.

Tammikuussa palvelukseen astunut Karjalan Prikaatin alokas Noora Flekander kertoo, että inttirolexia on tullut katsottua ensimmäisinä armeijapäivinä erityisen tarkasti.

– Minulla on kello suihkussakin kädessä. Tärkeintä inttirolexissa on, että näkee kellon. Täällä on huomattavasti vähemmän vapaa-aikaa kuin siviilissä. Aina pitää olla kartalla, että millon lähdetään seuraavaan paikkaan. Koko ajan pitää seurata kelloa, Flekander kertoo.

Flekander mainitsee, että inttirolexilla ei ole tarkkaa määritelmää. Esimerkiksi tarkkaa hintahaitaria inttirolexille ei ole.

–Jokaisella voi olla omanlaisensa.

Aika kuluu, kun alkuun pääsee

Alokas Tuomas Nylund kertoo, että hänen inttirolexissaan on tavallisen kellotaulun lisäksi sekuntikello ja ajastin.

– Niiden avulla voi seurata ja treenata omaa nopeutta palvelustehtävissä.

Nylundille inttirolex on hänen ensimmäinen kellonsa. Aiemmin rannekelloa ei ole tarvinnut.

Nylundin digitaalinäytöllinen inttirolex on poikkeuksellinen yksilö. Kello nimittäin käy jo toista palvelusaikaansa.

–Tämä on isoveljeni vanha kello. Sain sen häneltä, kun aloitin armeijan.

Nylund kertoo, että palvelusaika on lähtenyt kulumaan intissä koko ajan sujuvammin.

– Kun on päässyt tähän päivärytmiin, niin aika menee nopeammin.

Entäs kuinka käy inttirolexille, kun palvelusaamut loppuvat?

– Ajattelin, että rikon sen, kun palvelusaika päättyy. Tai voisihan se olla hyvä muisto, mediavarusmies Miikka Luotonen sanoo ja naurahtaa.

–Varmaa on, että en tule käyttämään inttirolexia ranteessa enää palvelusajan jälkeen. Minulla on vapaa-ajallani toinen kello.

Kun kelkkasafareita alettiin 1980-luvulla tarjota, osallistujat olivat useimmiten yritysasiakkaita, vauhtiin ja moottoreihin tottuneita eurooppalaismiehiä. Nyt asiakaskunnassa näkyy Lapin matkailijakirjo koko laajuudessaan. On naisia, eläkeläisiä, matkailijoita maista joissa lunta ei sada.

– Thaimaalaisia perheenäitejä, joiden ainoa kokemus jäästä on jääpala drinkkilasissa, tiivistää ylitarkastaja Jaakko Leinonen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (TUKES).

Talvisaikaan Leinosen päätehtävä on valvoa kuluttajaturvallisuuslain toteutumista safariyritysten järjestämillä kelkkasafareilla. Hänen tuntumansa on, että osa netin kautta safarille ilmoittautuvista ei oikeastaan tiedä, mihin on lähdössä.

– Heillä on käsitys siitä, että voidaan istua jeepissä ja katsoa jääkarhuja ja kuvata niitä. Sitten paikan päällä vasta realisoituu, mitä se safari tarkoittaa. Että siihen liittyy kelkka, jolla lähdetään ajamaan. Ja sitä täytyy ajaa itse.

"Huvipuistot olisi jo suljettu"

Puolen tunnin perehdytys moottorikelkan hallintalaitteisiin ja käsimerkkeihin riittää useimmille, mutta ei kaikille. Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä hoidettiin vuonna 2017 noin 170 kelkkaonnettomuuksissa loukkaantunutta. Heistä turisteja oli noin sata. Tällä kaudella kelkkasafareilla on loukkaantunut kolmisenkymmentä turistia.

Lapin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa istuva poliisi Eero Heikkilä kertoo, että määrä on korkeampi kuin autoliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä. Näitä hoidettiin Lapin keskussairaalassa noin 130.

"Jos huvipuistoissa loukkaantuisi yhtä paljon, olisikohan kaikki huvipuistot jo suljettu ?"

Vaikka loukkaantuneiden osuus kymmenistätuhansista safareille osallistuvista on pieni, on se Leinosen mielestä liikaa. Samaa mieltä on Heikkilä.

– Jos huvipuistoissa loukkaantuisi yhtä paljon kuin moottorikelkkailussa, olisikohan kaikki huvipuistot jo suljettu? hän aprikoi.

Molemmat ovat kelkkailijoita itse ja pitävät kelkkailua myös turisteille sopivana ajanvietteenä, mutta nykyistä tiukemmin edellytyksin.

– Safariyritysten pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota siihen, minkälaiseen maastoon ja minkälaisiin ajotilanteisiin asiakkaita viedään. Ja ovatko ensikertalaiset soveliaita siihen, että kuljettavat kelkkaa, jossa on asiakas kyydissä, Heikkilä sanoo.

Aloittelijat peltoaukeille

Safariyritysten pitäisi viranomaisten mielestä aina erotella asiakkaat ajotaidon mukaan. Aloittelijoille sopisi helppo ja lyhyt ajelu peltoaukealla tai joen tai järven jäällä, mutta ei metsässä jossa on puita, mäkiä ja mutkia. Jäällä ajelu on turvallista kun alla on 20 senttiä teräsjäätä.

"Riskienhallinnassa on vielä paljon tehtävää."

Osa safariyrityksistä räätälöikin ajeluita osallistujien mukaan, mutta sitä pitäisi Heikkilän ja Leinosen mukaan tehdä paljon nykyistä enemmän.

– Riskienhallinnassa ja tuotekehittelyssä on vielä paljon tehtävää, Leinonen toteaa.

Myös ajo-opastusta pitäisi hänen mukaansa muokata erilaisille kohderyhmille. Nyt mennään Leinosen mukaan koko lailla samalla sapluunalla kuin 1980-luvun yritysasiakkaita neuvottaessa.

Joiltakin kelkan ohjaimiin pääsy pitäisi yksinkertaisesti kieltää ja tarjota kyytiä oppaan ohjaamassa moottorireessä. Onnettomuustilastoissa selvästi erottuva riskiryhmä ovat vanhemmat naiset.

Safariyrittäjiä Zimbabwesta asti

Suomessa on arviolta reilut satakunta kelkkasafareita tarjoavaa yritystä, joista ehkä puolet on Leinosen valvonnan piirissä. Laki ei velvoita yrityksiä ilmoittamaan itsestään, joten monista safariyrityksistä TUKES kuulee vasta kun ne ovat toimineet jo hyvän aikaa.

Tietoonsa tulleiden yritysten osalta ylitarkastaja Leinonen tarkastaa asiakirjoja, käy seuraamassa perehdytystä ja osallistuu joskus myös itse safarille. Lapin matkailubuumin ansiosta uusia yrityksiä syntyy taajaan ja myös yrittäjäkunta on kansainvälistynyt. Leinonen on tavannut esimerkiksi zimbabwelaisen safariyrittäjän. Moitittavaa hänen toiminnassaan ei ollut.

Safariyrityksissä turvallisuutta on haettu teknisistä ratkaisuista. Pohjoismaiden suurin safariyritys Lapin Safarit on kehittänyt safarikelkkaan sähköisen kaasun rovaniemeläisen kelkkatehtaan BRP:n kanssa.

– Se rajoittaa sillä tavalla, että hiljaisimmillaan kelkka kulkee 37 kilometriä tunnissa. Oleellinen asia on, että kun asiakas painaa kaasua, niin moottori ei anna tehoja ulos heti vaan tehot tulevat pikkuhiljaa, kertoo Lapin Safarien turvallisuuspäällikkö Markku Seurujärvi.

Yrityksen kelkkasafareilla on tänä talvena sattunut muutama loukkaantuminen.

Kehitystyö jatkuu kelkkatehtaalla

Usein kelkkailija päätyy päin puuta, koska on painanut oikeassa kahvassa olevaa kaasua vahingossa, esimerkiksi vasemmalla kääntyessään tai painautuessaan eteenpäin möykkyisessä maastossa. Joskus ensikertalainen yksinkertaisesti sekoittaa oikean ja vasemman.

Tällä hetkellä Lapin Safarit ja BRP Finland Oy miettivät, miten safarikelkkaa voisi parantaa niin, että matkustaja pysyisi kyydissä nykyistä paremmin. Usein takapenkillä on puoliso tai kaveri, jonka kanssa vaihdetaan vuoroa safarin puolivälissä.

– Turvavyöhön en usko, mutta katsotaan, löytävätkö kelkkatehtaan insinöörit ratkaisua tähän, Seurujärvi toteaa.

Onnettomuuksia selvittelevän poliisi Heikkilän mielestä aloittelijan kyydissä ei pitäisi olla matkustajaa lainkaan. Myös TUKES ohjeistaa, ettei kokemattoman kuljettajan kyytiin suositella matkustajaa.

Lisäys 15.1. kello 19.10: Otsikossa mainittu tieto, että kelkkailuonnettomuuksissa loukkaantuu enemmän väkeä kuin muissa liikenneonnettomuuksissa, perustuu poliisi Eero Heikkilän antamiin tietoihin.

Metsästäjä Aarno Kiviniemi kantaa porkkanapussia aamuhämärässä. Porkkanat viedään Peräseinäjoen metsästysseuran riistaruokintapaikalle kauriiden ja muiden nälkäisten herkuksi. Eläimiä ei haittaa, vaikka porkkanasatsi on päässyt pakkasessa vähän jäätymään.

Tällä ruokintapaikalla kuluu porkkanaa noin 900 kiloa vuodessa. Lisäksi tarjolla on heinää ja kauraa, joka tarjoillaan litistettynä kauriiden vuoksi.

– Kauriille se pitää olla niin. Täällä käy hyvin paljon kauriita ja joskus hirviä. Vähän kaikkea riistaa, Kiviniemi sanoo.

Kiviniemi on ollut Peräseinäjoen metsästysseuran jäsen vuodesta 1955. Vuosien mittaan tuttuihin metsiin on ilmestynyt uusia lajeja. Peräseinäjoella on ammuttu muun muassa villisika ja supikoiriakin on.

– Supikoira on tullut tänne ja levinnyt niin kovasti, että sitä ei saa hävitettyä, vaikka yritetään, Kiviniemi sanoo.

Kiviniemen mukaan supikoirasta on monenlaista haittaa. Se muun muassa tuhoaa riistaa ja hävittää pesiä.

– Se on kivan näköinen otus, mutta pahatapainen.

Riistapäivien aiheena muutos

Seinäjoella tiistaina alkaneiden Riistapäivien teema on muutos. Metsähallitus isännöi perinteistä tapahtumaa nyt ensimmäistä kertaa.

Metsähallituksen ylitarkastaja Ahti Putaala muistuttaa, ettäilmastonmuutos tuo Suomeen tulokaslajeja ja toisaalta meille leviää ihmisen toiminnan seurauksena myös vieraslajeja.

Metsissä jo vilistävien tulokkaiden lisäksi varautuminen muihinkin uusiin lajeihin on käynnissä.

– Esimerkiksi kultasakaalia meillä odotetaan. Se on jo Virossa tulossa. Metsästyslain uudistuksessa siitä tehtiin meille jo riistalaji, Putaala sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tohtoritutkija Markus Melin arvelee, että kultasakaalia odotetaan pelonsekaisin tuntein. Erityisesti siitä voi tulla uhka peuran, metsäkauriin ja valkohäntäpeuran vasoille.

– Ketulle ja supikoiralle se tulee olemaan voimakas, vahvempi kilpailija, kun taas ilves ja susi näkevät sen uutena ruokalajina, Melin sanoo.

Toinen alan haastava muutos on metsästäjäkunnan ikääntyminen. Metsästäjiä poistuu aktiivisesta toiminnasta enemmän kuin uusia harrastajia tulee. Alalla joudutaankin pohtimaan, miten velvoitteet, esimerkiksi hirvikannan hoito, järjestetään tulevaisuudessa.

Lumettomat ja roudattomat talvet

Ilmastonmuutos muuttaa myös perinteistä suomalaista lajistoa. Esimerkiksi riekko ja metsäjänis kärsivät lumettomista pitkistä syksyistä. Ne vaihtavat talvikarvaan, ja jos lunta ei ole, altistuvat haukan ja pöllön saalistukselle.

Roudaton, lumeton maa mahdollistaa myös villisian leviämisen. Markus Melinin mukaan sen kannan arvioidaan olevan noin 3500.

– Villisika on näkynyt Suomessa jo vuosikymmenien ajan silloin tällöin. Nyt Kaakkois-Suomessa on ollut nin paljon vähälumisia syksyjä, että kanta on voinut lisääntyä. Myös talvikuolleisuus on vähentynyt, Melin sanoo.

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) julkisesti haukkumasta rehtorista ja koulusta on tehty kolme eri kantelua oikeuskanslerille.

Oikeuskanslerinvirasto on pyytänyt Tampereen kaupunkia toimittamaan selvityksen helmikuun puoleenväliin mennessä. Selvitys on tarpeellinen kantelun tutkimiseksi.

Toisessa kantelussa pyydetään oikeuskansleria tutkimaan muun muassa, toteutuuko koulussa sananvapaus. Toisessa kantelussa pyydetään myös selvitystä esimerkiksi siihen, onko opetustyö puolueetonta.

Oikeuskanslerinsihteeri Juha Sihto sanoo, että yksi kanteluista on ratkaistu joulukuussa.

– Kantelijan kirjoitus todettiin siinä määrin yksilöimättömäksi, ettei sitä voitu ryhtyä kanteluna tutkimaan.

Sen sijaan kahteen kanteluun odotetaan Tampereen kaupungin selvitystä. Apulaiskansleri lähetti selvityspyynnön 13. joulukuuta.

– Aikataulua ratkaisun antamiselle näissä asioissa ei voida tässä vaiheessa täsmentää, Juha Sihto sanoo.

Kohu ulkomailla asti

Laura Huhtasaari arvosteli Twitterissä viime syksynä tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä ja oppilaiden etunimet, mikä herätti kohua Suomessa ja kansainvälistä huomiota esimerkiksi BBC:llä ja Independentissä.

– Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Tätä tapahtuu peruskoulussa ja lukiossa, Huhtasaari sanoi Twitterissä.

Huhtasaaren arvostelemassa kuvassa oppilaat laittoivat poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa luki Suomeen vai kuoleen?

Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat. Huhtasaaren avauksesta alkoi Twitterissä kova keskustelu.

Koulun rehtori sanoi, että kuva on irrotettu asiayhteyksistä. Yhdeksäsluokkalaisten tehtävä oli tehdä kantaa ottavia julisteita. Rehtorin mukaan kansanedustaja ei olisi saanut julkaista kuvaa ilman lupaa.

Koululle tuli vihapostia ja koulu otti vartijan hetkeksi. Yle ei julkaise koulun nimeä oppilaiden alaikäisyyden takia.

– Tampereen vastaus annetaan määräaikaan mennessä, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari sanoo.

15.1. klo 22.10: Keskustelu on suljettu kommentointiohjeen toistuvan rikkomisen vuoksi.

Lue lisää:

Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista

Tamperelainen koulu otti vartijan Huhtasaari-kohun jälkeen tulleen vihapostin takia – opetusministeri ja Huhtasaari tukkanuottasilla

Lyly ja Yli-Rajala ottavat kantaa Huhtasaari-kohuun: "Kohu on kohtuuttomasti häirinnyt koulun työtä"

Laura Huhtasaaren haukkumasta tamperelaiskoulusta ja rehtorista on tehty kantelu oikeuskanslerille – rehtori: "Raskas viikko"

Vihaan ja rakastan siistejä keskihintaisia henkilöautoja. Ehkä se johtuu lapsuudestani. Sellainen auto kuvastaa minulle tavallisen onnellista elämää – ennen kaikkea parisuhdetta, jossa eletään rauhallisesti ja siirrytään sukuloimaan autolla, joka on imuroitu sisältä. Oma autoni on kuitenkin aina täynnä roskia ja muuta tavaraa, ja pieni sivuikkuna on korjattu teipillä ja makuualustan palasilla. Kun satunnainen ydinperhe nousee ehjästä Kia-autostaan, saatan jähmettyä. Olo muuttuu epätodelliseksi, tunnevyöry tuntuu fyysisenä. Se on hirveää, koska tiedän, että lopuksi sydäntäni alkaa särkeä.

Aina puuttuu jotain, aina joku asia kaihertaa.

Syy on se, etten mielestäni osaa elää enkä ennen kaikkea rakastaa sillä tavalla, että pääsisin rakkaussuhteessani luokkansa ostetuimman rattiin. Päässäni on aika selkeitä kuvia siitä, miltä rakkauden ja toisen ihmisen pitäisi tuntua, miten meidän pitäisi viettää aikaa ja, no, miten pitkäaikaisessa parisuhteessa nyt ihan vaan ollaan. Mutta kun sitten elän arkeani, nuo odotukset harvoin täyttyvät. Aina puuttuu jotain, aina joku asia kaihertaa.

Tuota kaiherrusta olen peittänyt monin eri keinoin, mutta aina olen yrittänyt painaa itse asian unohduksiin vaikka väkisin. Olen tehnyt liikaa töitä, käyttänyt liikaa päihteitä ja kokeillut ihmispeniksien polyamoriaa eli salaisia yhtäaikaisia suhteita. Näiden itsehoitotekniikoiden tulokset eivät olleet hyviä. Kaiherrus ei kadonnut vaan lisääntyi ja sai seurakseen häpeän.

Viime syksynä kaikki muuttui. Ajoin kohti isän hankkimaa pientilaa autollani, josta oli juuri hajonnut lämpöpuhallin. Viima puski ikkunan teippien läpi.

Silloin näin valon. Mieleeni piirtyi kaikkien parisuhdeteorioiden isä ja äiti. Se selittää yksinkertaisella tavalla kahden ihmisen välisen suhteen dynamiikan. Sen nimi on Siivosen suuri aukkoteoria ja se menee näin:

Rakkaudessa ei ole kyse ”suhteesta”, jota pitäisi esimerkiksi ”hoitaa”. Sen sijaan kaiken takana repaleinen reikä, joka on meidän kaikkien sydämessä. Sisäinen aukkomme säteilee ympärilleen tyhjyyttä. Välillä se huutaa, välillä kuiskii: ”Voikohan sinua oikeasti rakastaa? Hylätäänkö sinut aina?”

Suhde on vaikeaa, koska läheisemme vaativat meiltä mahdottomia: omien heikkouksiensa täydellistä paikkaamista.

Ne ovat ikäviä kuiskauksia ja siksi haluaisimme – ehkä enemmän kuin mitään muuta –, että joku täyttäisi tuon aukon. Itse asiassa toivomme, että juuri valitsemamme ihminen tai ihmiset täyttäisivät sen. Mutta eivät he tietenkään pysty. Ei ole sellaista toista, joka meidät voisi täyttää. Siitä syntyy kaikkien pari- ja polysuhteiden perusjännite. Suhde on vaikeaa, koska läheisemme vaativat meiltä mahdottomia: omien heikkouksiensa täydellistä paikkaamista. Vielä vaikeampaa kaikki on siksi, että vaadimme samaa heiltä. Kaikkein vaikeinta rakkaus on kuitenkin siksi, että oman sielumme aukot ovat meille lähes näkymättömiä. Toivomme toiselta sydämen tilkettä, emmekä edes itse tajua sitä.

Rakkauden kipupisteissä ei ole useinkaan ole kysymys toisen ihmisen käytöksestä tai siitä, kuinka tervehdimme häntä hänen palattuaan töistä.

Päästyäni maalle perille soitin sulkapallokaverilleni ja paasasin teoriani. Hän ei vaikuttanut järin innostuneelta. ”Googlaa kiintymyssuhdeteoria”, hän sanoi ja jatkoi: “Ehkä ihmisillä on muitakin syitä olla parisuhteessa kuin omien aukkojensa täyttäminen”. Kolmanneksi hän muistutti, että kaikilla tuo sielun aukko ei ole niin suuri “kuin Siivosella”.

Ei tietenkään ole. Eikä Siivosen suuri aukkoteoria väitä, että rakkaus on tuomittu epäonnistumaan. Se vain muistuttaa, että rakkauden kipupisteissä ei ole useinkaan ole kysymys toisen ihmisen käytöksestä tai siitä, kuinka tervehdimme häntä hänen palattuaan töistä. Ei ole kyse mystisestä ”parisuhteesta”. Kyse on meistä itsestämme.

Joku vähemmän kokenut parisuhdeteoreetikko saattaa nyt sanoa, että vain ihminen itse voi täyttää tuon kolon sydämessään. Mutta se ei ole kokonaan totta. Ei se reikä koskaan täyty kokonaan. Siellä se on aina, juilii välillä ja huojuttaa korttitaloamme, jota elämäksi kutsutaan.

Parisuhteen suuri aukkoteoria ei ole kyyninen. Se nimenomaan vapauttaa. Aukkoteorian ansiosta olen alkanut ajatella, että ehkä osaankin rakastaa. Koska rakkaus ei voi koskaan olla täydellistä, sitä ei voi odottaa toiselta eikä ennen kaikkea itseltä. Onnellista elämää voi olla myös keskihintaisten perheautojen ulkopuolella.

Tätä ajatusta hellin tällä viikolla, kun marketin parkkipaikan usvaisessa hämyssä aloin erottaa lähestyvän auton muotoja – se näytti uhkaavasti Skoda Octavialta. Hengitin syvään ja muistutin itseäni: oma autoni ei ehkä tulisi koskaan olemaan sieluni aukolle tarpeeksi siisti eikä tarpeeksi keskihintainen – mutta ei sen tarvitsekaan.

Riku Siivonen

Kirjoittaja on toimittaja ja käsikirjoittaja.

Voisi ajatella, että Helsingissä olisi leppoinen kevät tulossa.

Valtuustokausi on kohta puolivälissä ja valtuustokauden alussa luvatuista asioista moni on jo saatu toteutettua. Mihinkäs tässä siis kiire olisi. Huomio keskittyy eduskuntaan huhtikuun vaalien takia.

Mutta mitä vielä. Helsinki on sotajalalla.

Ainakin, jos asiaa kysyy kaupungin pormestarilta Jan Vapaavuorelta (kok.) Hän kertoo, että kevät kuluu taistelussa sotea vastaan. Aika painavaa tekstiä Suomen pääkaupungin pormestarilta. Vaikka viesti on vanha, on se edelleen yhtä pysäyttävä.

Vapaavuori taitaa oikeasti haluta pysäyttää soten. Eikä hän ole Helsingissä ainoa. Kun Yle kysyi Helsingin valtuustopuolueiden ryhmäpuheenjohtajilta kevään tärkeimpiä poliittisia päätöksiä, mainitsi moni heistä soten. Se on eduskunnan päätös, mutta se vaikuttaa suoraan kuntien toimintaan.

Helsinki haluaa edelleen kaataa soten ja maakuntauudistuksen.

Tässä alla sote ja seitsemän muuta tärkeää Helsingin kaupungin poliittista kevään kuohuttajaa.

1. SOTE

Helsinki vastustaa edelleen Sotea ja maakuntauudistusta muiden isojen kaupunkien kanssa. Soten ja maakuntauudistuksen vaikutukset suuren Helsingin budjettiin olisivat massiiviset. Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, varakas Helsinki menettää rahaa.

Sote-rahojen menetyksen jälkeen Helsinki ei voisi enää itse säädellä rahojensa jakoa, kuten se nyt on tehnyt. Vapaavuori on arvioinut, että sote veisi Helsingiltä ainakin puolet, jopa kaksi kolmasosaa sen budjetista pois. Kyse on yli parista miljardista eurosta.

Tämän takia valtakunnallista sote-ratkaisua seurataan silmät tarkkana pääkaupungissa. Ratkaisu vaikuttaa suoraan pääkaupungin muihin päätöksiin.

2. HERNESAARI

Etelä-Helsingissä sijaitseva Hernesaari on Helsingin tällä hetkellä havittelema tulevaisuus pienoiskoossa: merellistä uutta kaupunkiasumista 6000 asukkaalle vanhalla telakka-alueella.

Alueen asemakaava on yksi kevään merkittävimmistä päätöksistä. Suuret linjat on jo päätetty, mutta viilausta vielä tehdään.

Yksi kysymys liittyy talojen korkeuteen. Jo luonnosvaiheessa taloja on korotettu, mutta haluaako viime aikoina korkeaa rakentamista suosinut valtuusto korottaa vielä entisestään Hernesaaren taloja?

Uusien asukkaiden lisäksi Hernesaareen halutaan myös risteilyaluksia ja turisteja, kivijalkakauppoja, liikuntapalveluja ja umpikortteleita. Jos kaupunki saisi alueelle vielä pop up -liikkeitä ja start up -yrityksiä, se olisi poliitikkojen havittelema Helsinki pienoiskoossa.

Mutta eniten poliittista eripuraa tulevat aiheuttamaan Hernesaaren liikennejärjestelyt. Autoilua vai joukkoliikennettä?

3. KESKUSTATUNNELI

Hernesaaren asemakaava tuo esiin vanhan kiistan keskustatunnelista.

Helsingin toinen tämän hetken mahtipuolueista, kokoomus, lähtee siitä, että jos Hernesaaren asemakaava hyväksytään, hyväksytään samalla, että niin sanottu kokoojakatu, eli keskustatunneli rakennetaan.

Keskustatunneli yhdistäisi läpikulkuliikenteen idän ja lännen välillä Helsingin keskustan alitse. Tunnelia pitkin myös turistit pääsisivät suoraan satamiin ja keskustan parkkihalleihin. Se veisi autoja pois keskustan kaduilta ja vapauttaisi tilaa kävelykeskustan rakentamiselle.

Kokoomuksen Risto Rautavan mukaan moni asiantuntijakin on sitä mieltä, että Hernesaaren liikennejärjestelyt eivät tule toimimaan, ellei maanalaista kokoajakatua saada rakennettua. Etelä-Helsingin liikenne on jo nyt tukkoista.

Kokoomus lähtee nyt siitä, että kokooajakatu pitää saada kirjattua Hernesaaren asemakaavan selostukseen. Heidän mielestään Hernesaarta ei voida ajatella vain yksinäisenä saarena, vaan asemakaavavaiheessa pitää jo päättää, miten liikenne Hernesaareen ja sieltä pois ratkaistaan.

On vain pieni mutta: tällä hetkellä Hernesaaren asemakaavan selostuksessa keskustatunnelia ei mainita sanallakaan. Kokoomus tarvitsee rintamaansa monta puoluetta, että kokoojakatu-maininta saadaan lisättyä Hernesaaren asemakaavan selostukseen.

Tunnelin mainitseminen saa silti heti ainakin vihreiden ja vasemmistoliiton karvat pystyyn. Voi jo kuulla, kuinka puolueiden toimistoista kajahtaa huuto: Taisteluasemiin! Täällä puolustetaan joukkoliikennetta ja kevyen liikenteen vahvistamista.

Poliittinen valtataistelu on jo käynnissä.

4. PYÖRÄTUNNELI

Samanlainen, joskaan ei yhtä kuohuttava tunnelihankekiista elää vielä, ainakin tämän kevään Helsingissä.

Päärautatieaseman alittava pyöräilytunneli tulee keväällä päätösvaiheeseen. Pyöräilytunnelin avulla Helsingin ydinkeskustan jalankulku- ja pyöräliikennettä pyritään sujuvoittamaan.

Nyt rautatieaseman edusta on kuin seikkailurata, josta vain taitavin osaa sukkuloida itsensä hengissä läpi. Päätös asiasta tehdään alkuvuodesta. Esillä on ollut sekä erilaisia siltavaihtoehtoja että aseman alittava tunneli.

Sen verran useita eri vaihtoehtoja asian toteutukseen on vuosien saatossa tullut, että ei olisi ollenkaan yllättävää, jos ennen päätöksentekoa nähdään vielä ainakin joku uusi hahmotelma, kuinka kevyenliikenteen alitus tai ylitys rautatieasemalla tulisi hoitaa.

5. HYVÄ SISÄILMA

Tulevana keväänä Helsingin poliitikot lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla linjaavat myös muun muassa Helsingin koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksia.

Homekoulut ja huono sisäilma kuohuttavat aina ihmisiä. Vaalikeväänä teema on erityisen tärkeä.

Eduskuntavaalikeväänä on varmaa, että myös kuntapolitiikassa valtuutetut ja puolueet pyrkivät kalastelemaan ääniä sillä, että omien äänestäjien alueiden koulut ja päiväkodit saadaan ensimmäisenä kuntoon.

Luvassa on siis kiivasta keskustelua sisäilmasta ja homeesta.

6. MAAPOLITIIKKA

Sisäilman lisäksi päätettäväksi Helsingissä tulevat myös maapoliittiset linjaukset.

Maapolitiikassa Helsingin on tarkoitus linjata muun muassa maan myynnin periaatteista. Vuokraako kaupunki maata, vai myykö se sitä.

Poliittinen päätöksenteko asiasta tulee olemaan kiivasta väittelyä vasemmiston ja oikeiston välillä.

Valtuustossa äänessä ovat ainakin vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, sekä kokoomuksen Otto Meri.

Vasemmisto tulee vetoamaan, että Helsinki omistaisi maata jatkossakin itse, eikä möisi sitä pilkkahinnalla.

Oikeisto, kokoomus kärjessä, ilveilee vasemmistolle kiitoksia siitä, että he välittävät yhteisen omaisuuden kestävästä hoitamisesta.

Päätös maapolitiikasta tulee olemaan sanahelinää, johon vain Helsingin valtuusto pystyy. Pysykää kanavilla.

7. NORDISKA SKOLAN

Lapsimäärä kasvaa Helsingissä myös tulevana vuonna. Jälleen pitäisi löytyä jostain 1400 uutta päiväkotipaikkaa. Koulujakin tarvittaisiin lisää.

Siihen pulaan ujuttautuu Helsingin kaupungin mullistava uudistus: Nordiska Skolan.

Tämän rajojarikkovan uudenlaisen koulun suunnittelu aloitetaan helmi-maaliskuussa.

Ajatuksena on, että koulussa kaikki luokat olisivat niin sanottuja ruotsin kielikylpyluokkia. Se olisi vallankumouksellista. Ei vain yksi luokka luokka-asteella, vaan kaikki luokat koko koulussa opiskelisivat ruotsia, mutta myös norjaa tai tanskaa.

Vallankumouksellista on myös se, että Nordiska Skolan on tarkoitus toteuttaa yhteystyössä Pohjoismaiden verkostojen sekä ruotsin-ja suomenkielisten toimialojen kanssa.

Tämä suomen- ja ruotsinkielisten yhteistyö on rajojarikkovaa koko Suomen historiassa.

Käytännössä kaikki muut puolueet, paitsi perussuomalaiset ovat hyväksyneet Nordiska Skolanin, sillä koulu on listattu kaupungin strategiaan.

Koska perussuomalaiset eivät hyväksyneet kaupungin strategiaa, he voivat rauhassa halutessaan vastustaa myös Nordiska Skolania.

8. PITENEVÄT PUHEET

Kaiken kaikkiaan vastustaminen ja puolustaminen tulee tänä keväänä varmasti lisääntymään Helsingin valtuuston kokouksissa, sillä eduskuntavaalit ovat lähellä ja puolueet haluavat profiloitua myös kuntatasolla.

Jokainen valtuutettu, erityisesti eduskuntaan ehdolla olevat, haluaa äänensä ja mielipiteensä kuuluville.

Odotettavissa Helsingissä on siis mahdollisesti entistä pidempiä kokokouksia. Puhe ei ainakaan Helsingin valtuustosta lopu.

Huoliteltu pukeutuminen alkaa alusvaatteista, myös miehillä. Vaihtoehtoja housun alle löytyy monia, aina klassisesta mallista boksereihin.

Alushousut valitaan tyypillisesti käyttömukavuuden ja -tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi urheilevan miehen tärkeimmät valintaperusteet ovat istuvuus ja mukavuus.

– Tärkeintä on, että niitä ei huomaa, kun ne ovat jalassa. Ne eivät hierrä tai paina mistään, kertoo Kajaanin edustushokissa jääkiekkoa pelaava Jaakko Harjula.

Kaukalossa Harjulalla on aina eri alusvaatteet, kuin sen ulkopuolella. Sopimattomien tai löysien alushousujen vuoksi jääkiekkoilijan sukukalleudet eivät ole "sirklaantuneet", vaikka epämiellyttäviä hiertymiä on joskus tullut.

Siksi Harjula käyttää pelatessa teknisiä alusasuja, joissa on pidempi lahje.

– Alushousujen pitää olla sopivan tiukat, ei löysät. Jos alapäässä ei ole mukava tunne, pelaaminen on vastenmielistä, sanoo Harjula.

Alushousuissa pitää pysyä mukavuusalueella. Jaakko Harjula

Myös hiihtäjä Martti Jylhälle alusasuilla ja -housuilla on iso merkitys. Ihoa vasten oleva vaatekerta on mietitty tarkoin, sillä se voi jopa vaikuttaa urheilusuoritukseen. Kesäharjoittelussa housujen on siirrettävä kosteutta pois iholta, sillä muuten vaate aiheuttaa helposti hiertymiä. Talvella niiden on oltava myös riittävän lämpimät.

– Ne ovat tärkeässä osassa, etteivät suoritukset kaadu siihen minkälaiset housut tai bokserit on jalassa, sanoo Jylhä.

Miehillä ei ole kuppikokoa

Kärsämäellä toimiva Finnsvala on yksi harvoista suomalaisista yrityksistä, jotka tekevät miesten alusvaatteita kotimaassa. Alusvaatteiden tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kosteuden siirto sekä suojaaminen tuulelta, tulelta ja kylmyydeltä. Niihin on käytetty erilaisia materiaaleja: osa kuiduista on kosteutta imemättömiä ja osa neuloksista on kaksikerrosrakenteisia.

– Neuloksiin sitoutuu ilmaa, ja se eristää siten kylmältä sekä kuumalta, sanoo Finnsvalan toimitusjohtaja Onerva Aakko.

Vaikka naisten rintaliiveissä kuppikoko vaihtelee, miesten alushousuissa sukukalleudet eivät tarvitse erityismuotoilua. Siitä pitää huolen materiaalin joustavuus.

– Housujen kaavoja ja istuvuutta voidaan tietenkin tarvittaessa muuttaa, sanoo Aakko.

Miehet ostavat tummempia sävyjä, ja naiset hankkivat lahjaksi värikkäämpiä. Mikko Heikkinen

Finnsvalan toimitusjohtajan Onerva Aakkon kokemuksen mukaan kansainvälisillä miesten alusvaatemarkkinoilla kaivataan väriskaaloja, mutta kotimaassa väreillä ei ole leikitelty.

– Tietysti tekninen vaate saa olla myös hyvännäköinen, mutta meillä materiaali ja istuvuus ovat ykkösjuttu, sanoo Aakko.

Alushousujen värit vaihtelevat luonnollisesti myös ostajan mieltymysten mukaan.

– Kesällä mennään kirkkaisiin ja syksyllä tummempiin väreihin. Miehet ostavat tummempia sävyjä, ja naiset hankkivat lahjaksi värikkäämpiä, sanoo Kajaanin Dressmannin myymäläpäällikkö Mikko Heikkinen.

Perinteiset bokserit pitävät pintansa

Vaikka alusvaatteissa valinnanvaraa riittää, bokseri-malli päätyy useimmin miesten ostoskassiin. Niistäkin löytyy monia lahjemittoja ja materiaaleja. Yksi uusimmista tekstiileistä on bambu, joka tekee alushousuista puuvillaa pehmeämmät. Monille miehille hyvä kangas onkin usein hintaa tärkeämpi.

Jääkiekkoilija Jaakko Harjula tietää, mikä hänelle sopii, myös kaukalon ulkopuolella. Tärkeää on, miltä alushousut näyttävät.

– Sillä on merkitystä, minkälaisilla alushousuilla kulkee, ettei ihan missä sattuu riejuissa tuolla liiku. Alushousuissa pitää pysyä mukavuusalueella, sanoo Harjula.

Lue lisää:

Kalsarit hiersivät suomalaismiestä New Yorkissa, päätyi rasvaamaan hiertymiä naistenvessaan – syntyi yksi monista firmoista, jotka brändäävät tuotteensa tarinan kautta.

Kotimaiset kalsarit ovat harvinaisuus – vain muutama yritys selvisi halpatuonnista ja neuvostoviennin romahduksesta

Teemu Tenhusen ilme on keskittynyt, kun hän ottaa hieman hapuilevia askelia Laitilan Terveyskodin kapealla käytävällä. Kävelyseurana on kaksi fysioterapeuttia – ja kävelyrobotti Indego.

Sähkömoottorit sirisevät ohjaillen jalkoja, ja välillä laite varottaa huonosta asennosta tärisemällä. Robotisoitu ulkoinen tukiranka, eksoskeleton, on väsymätön kuntouttaja, vaikka sekin kuumenee kovassa treenissä.

– Ei sitä oikeastaan tule ajatelleeksi, että tässä nyt kävellään robotin kanssa. Enemmän keskittyy siihen itse kävelyyn, sanoo 22-vuotias Teemu Tenhunen.

Totta kai välillä tulee turhautumisia, mutta kyllä enemmän on positiivisia päiviä kuin niitä huonoja. Teemu Tenhunen

Tällä kertaa kävely ei sujunut aivan niin mallikkaasti kuin parhaimmillaan. Automatka Nurmijärveltä Varsinais-Suomeen aiheutti spastisuutta, joka karisee kolmepäiväisen kuntoutusjakson aikana.

– Pitkästä matkasta tulee hieman lihasjäykkyyttä. Mutta se oli tänään sellainen, ja toivottavasti huomenna menee taas vähän paremmin.

Loukkaantuminen tavallisessa pelitilanteessa

Yksi viaton kiekon nouto oman maalin takaa muutti lupaavan kiekkojuniorin elämän kertaheitolla. SM-kultaakin HPK:n paidassa voittanut Teemu Tenhunen kaatui loppuvuodesta 2017 päin laitaa murtaen seitsemännen niskanikamansa. Seurauksena oli osittainen neliraajahalvaus.

– Kaikki on niin pienestä kiinni. Ei sitä ikinä tiedä, milloin se tapahtuu jos tapahtuu. Sille vaan ei voinut sillä kertaa mitään, miettii Tenhunen.

Kiekkounelmat vaihtuivat tavoitteeseen nousta pyörätuolista takaisin omille jaloilleen. Jo tehohoitojakson aikana Tampereella aloitettiin kuntoutus, ja käsiin saatiinkin suhteellisen nopeasti liikettä.

– Nykyään näissä selkäydinvammoissa halutaan aika nopeasti ylös sängystä. Kuntoutusosastolta muutin takaisin kotikonnuille, ja kuntoutus jatkui siellä. Nyt on tullut tätä robottikävelyä, ja fysioterapiaa jatketaan. Näin se menee eteenpäin pikkuhiljaa, kertoo Tenhunen.

Sinuiksi robottien kanssa

Teemu Tenhunen on viime syksystä alkaen matkannut Laitilaan kerran kuukaudessa Indegon sekä massiivisemman Lokomat-kävelyrobotin kuntoutettavaksi.

– Kuntoutus on edennyt ainakin omasta mielestä ihan hyvin. Koko ajan siitä on tullut helpompaa, ja tulen enemmän sinuiksi noiden robottien kanssa. Motivaatiota ainakin riittää.

Kuten kaikessa, aaltoliikettä on myös kuntoutuksessa. Jos kävely yhtenä päivänä onkin kankeampaa, ei Teemu Tenhunen anna sen hämärtää päämäärää.

– Totta kai välillä tulee turhautumisia, mutta kyllä enemmän on positiivisia päiviä kuin niitä huonoja. Mielestäni on aika inhimillistä, että välillä ei ole niin hyvä mieli ja välillä on parempi mieli.

Teemu Tenhunen ja hänen kaltaisensa loukkaantuneet jääkiekkoilijat ovat Laitilan Terveyskodin tuoreempaa asiakaskuntaa. Aiemmin Veljeskotina tunnettu kuntoutuskeskus on perinteisesti hoitanut sotaveteraaneja, ja viime vuosina myös komennuksilla loukkaantuneita rauhanturvaajia.

Ensimmäinen kävelyrobotti, kiinteästi asennettu Lokomat tuli taloon seitsemän vuotta sitten. Päälle puettava Indego-tukiranka on tuoreempi tulokas, mahdollistaen oikean liikkumisen kävelymaton sijaan.

Kävelyrobotin etuja ovat sen väsymättömyys ja tarkasti potilaan tarpeisiin säädettävät kuntoutusohjelmat. Liikeratoja uudelleen opetellessa tärkeintä on toistaa, toistaa ja toistaa liikkeitä siinäkin vaiheessa, kun potilasta kannatteleva fysioterapeutti olisi jo väsähtänyt.

Pienin askelin eteenpäin läheisten tuella

Lähipiirin tuki on luonnollisesti tärkeää kuntoutumisessa.

Perheen ohella Teemu Tenhusen kaveripiiri, etenkin loukkaantumisen aikaiset seurakaverit ovat yhä mukana elämässä kuin ennenkin. Playstationin pelaaminen ystävien kanssa käy käsien kuntoutuksesta, eikä tasoitusta kuulemma matseissa anneta.

– Totta kai se on tärkeää, sitä haluaa pitää kavereihin yhteyttä ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin. Ei ole mikään muuttunut siltä osin.

Lämmin osoitus lähipiirin tuesta koettiin viime elokuussa hyväntekeväisyysottelussa, kun Teemu Tenhusen pelipaita nousi Hämeenlinnan Ritari-areenan kattoon. Numero 33 on nyt HPK:n U20-joukkueessa ikuisesti hänen nimissään. Hyväntekeväisyyshuutokaupalla kerättiin sievoinen summa nuoren miehen kuntoutukseen.

Tulevaisuuden tärkein tavoite onkin nyt nousta jälleen omille jaloilleen.

– Isoimmat tavoitteet liittyvät tietenkin kävelyyn. Tietysti unelma olisi, että pystyisi itsenäisesti kävelemään. Pieniä tavoitteita arjessa ja pienin askelin mennään koko ajan eteenpäin, hymähtää Teemu Tenhunen.

Lue lisää:

Robotti opettaa kävelemään uudelleen

Kävelyrobotti voi auttaa liikuntakyvyn palauttamisessa

Nyt myös rauhanturvaajat saavat veteraanikuntoutusta – hoitoa tarjotaan ulkomaalaisillekin

Auttaako RoboCopin asu raskaissa kiinteistötöissä? Turkulaisfirma testaa, vähentääkö päälle puettava tukiranka sairauslomia

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2018 loppuun mennessä 3 848 035 ihmistä eli 69,7 prosenttia koko kansasta. Luku on historiallisen alhainen. Kirkkoon kuuluvien osuus putosi ensi kerran alle 70 prosenttiin suomalaisista.

Tieto perustuu ennakkotietoihin Kirkon tutkimuskeskukselta ja Tilastokeskukselta.

Arkkipiispa Tapio Luoma on kehityksestä huolestunut. Hänen mukaansa samankaltaista laskua jäsenmäärissä on tapahtunut muissakin länsimaissa.

– Kirkosta eroamisen luvut ovat suuria. Ilman muuta on selvää, että pieni huoli on mielessä, miten tulevaisuutta rakennamme.

Kirkkoon liittyi viime vuonna noin 17 000 jäsentä, mikä sekään ei ole ihan vähäinen luku. Tapio Luoma

Luoma mainitsee, että erityisesti paikallisseurakunnissa pitää miettiä kovasti uusia keinoja.

Hän muistuttaa, että jäsenvirtaa on silti kirkossa myös toiseen suuntaan: ovesta tulee myös uusia jäseniä.

– Kirkkoon liittyi viime vuonna noin 17 000 jäsentä, mikä sekään ei ole ihan vähäinen luku, Luoma sanoo.

Kokonaismäärä on silti hupenemassa.

Syitä jäsenmäärän hupenemiseen pohditaan

Arkkipiispa Tapio Luoma ei usko, että monikaan eroaisi kirkosta esimerkiksi vain protestiksi. Hänen käsityksensä mukaan eroamisen syyt ovat monimuotoisempia.

– Moni tuntuu ajattelevan, että kirkko on hyvä ja tärkeä asia suomalaisessa yhteiskunnassa sen tekemän hyvän työn vuoksi. Silti sillä ei aina nähdä olevan suurempaa merkitystä henkilökohtaisessa elämässä. Siksi pohditaan kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä, Luoma sanoo.

Kirkosta eroamista on helpottanut vuonna 2003 perustettu eroakirkosta.fi-verkkopalvelu. Evankelis-luterilainen kirkko on avannut verkossa oman liitykirkkoon.fi-palvelun, jossa voi toimia helposti päinvastaiseen suuntaan.

Lue lisää:

Historiallinen muutos: Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia kansasta

Tamperelainen mies keksi 15 vuotta sitten palvelun, jonka uskoi elävän vain hetken – nyt yli 650 000 ihmistä on eronnut kirkosta

Lentoyhtiö Finnair on tehnyt konkreettisia laskelmia, paljonko lentokoneiden painon vähentäminen lisäisi polttoainetehokkuutta ja sitä kautta ilmailun päästöjä.

– Jos jokainen Finnairin matkustaja pakkaisi kilon vähemmän matkatavaraa mukaansa, säästyisi vuodessa 1,2 miljoonaa kiloa lentopetrolia. Tällä määrällä lentäisi 20 lentoa Helsingin ja Tokion välillä, ilmoitti Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki tiistaina esitellessään yhtiön päästövähennysprojekteja.

Finnair lentää vuositasolla yli 130 000 lentoa eli reilut 350 lentoa vuorokaudessa.

Kilo vähemmän matkatavaraa matkustajaa kohden tarkoittaisi tavallisella Keski-Eurooppaan suuntautuvalla lennolla noin 170 kilon tai kahden miesmatkustajan verran säästöä koneen painossa. Reiteillä käytettävän Airbus 320-200 koneen lentoonlähtöpaino saa olla korkeimmillaan 78 tonnia.

Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen toivoo matkustajien ajattelevan, paljonko matkatavaraa he todella tarvitsevat matkalle mukaan.

– Kannustan ihmisiä miettimään, millä tavalla pakataan ja toinen asia, jos ajatellaan ympäristöpäästöjä, on miten lennetään. Suora lento on hyvä. On hyvä aina lentää yhdellä lennolla, koska nousut ja laskut kuluttavat polttoainetta.

Kaksi euroa edestakaisesta Euroopan lennosta

Finnair esittää nyt, että matkustajat voisivat hyvittää lentonsa hiilidioksidipäästöt maksamalla yhden euron päästöhyvitysmaksun edestakaisesta kotimaan lennosta. Euroopan edestakaisesta lennosta maksu olisi kaksi euroa ja kaukolennosta kuusi euroa.

Finnairin mallissa päästöhyvitysmaksu olisi vapaaehtoinen. Kerätyt tuotot yhtiö lupaa välittää lyhentämättömänä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:lle.

Päästöhyvitysmaksuilla edistetään energiatehokkaiden liesien käyttöönottoa Mosambikissa. Energiatehokkaat liedet vähentävät puuhiilen kulutusta ja CO2- päästöjä noin puolella.

Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suomisen mukaan Finnair ei halunnut lisätä päästöhyvitysmaksua suoraan lippujen hintaan kaikkien lentomatkustajien maksettavaksi. Finnairissa ajatellaan, että lipun hintaan upotettuna päästöhyvitys hukkuisi vain kaikkien muiden lisämaksujen joukkoon.

– Uskomme siihen, että asiakkaat haluavat ihan itse osallistua ja tehdä itse päätöksensä. Haluamme, että ihmiset ryhtyvät ajattelemaan, mikä on vastuullista lentämistä.

Finnairilla on tarjota ympäristötietoisille toinenkin vapaaehtoinen vaihtoehto. Asiakas voi halutessaan ostaa biopolttoainetta. Kotimaan biopolttoaineostos maksaisi kymmenen euroa, Euroopan lennon 20 euroa ja kaukolennolle 65 euroa.

Tällä hetkellä tosin biopolttoainetta saa ainoastaan Kaliforniassa valmistetusta keitinrasvasta, joten omalle lennolleen ei biopolttoainetta saa rahoillaan tankattua, ellei Finnairin kone ole tulossa juuri Kaliforniasta Suomeen. Finnair ilmoittaa lentävänsä biopolttoainelentoja asiakkaiden kiinnostuksen mukaan.

”Lentäminen ei ole pelkästään pahasta”

Finnairilla on tietysti kiinnostusta vähentää lentojen päästöjä jo ihan senkin takia, että korkeammasta painosta johtuva suurempi polttoaineen kulutus on yhtiölle iso kuluerä.

Toisaalta jokainen matkustajalta säästynyt kilo ei säästä mitään, jos samaan koneeseen myydään vastaavasti saman verran enemmän rahtia. Lentobisneksessähän jokainen kilo rahtia tuo rahaa, jota taas asiakkaan lihavampi matka- tai mahalaukku ei tuo.

– Olisi ihanteellinen tilanne, jos pystyisimme aina myymään kaiken rahtitilan, mutta valitettavasti ihan niin ei asia ole. Mutta se on totta: rahdilla on iso merkitys liiketoiminnassamme. Ja täysi kone on aina ympäristön kannalta kaikkein järkevin, koska silloin yksikkökohtaiset päästöt ovat pienimmät, Suominen sanoo.

Finnair panostaa painonsäästössä uusiin Airbus A350-koneisiin, mutta myös nykykoneiden painoa pyritään mitä erilaisimmin keinoin saamaan alas. Esimerkiksi ilmailukäyttöön suunniteltu Marimekko-astiasto painaa 15 prosenttia vähemmän kuin vastaava astiasto tavalliseen käyttöön.

IPCC:n ilmastoraportista viime syksynä alkanut voimakas ilmastoahdistus ei ole Finnairille uusi tilanne. Vuonna 2009 lentämisen ilmastovaikutuksista puhuttiin lähes samaan malliin kuin nyt. Tilanne on otettu yhtiössä vakavasti, mutta Finnairin Arja Suominen muistuttaa, että lentäminen ei ole pelkästään pahasta.

– Lentämisellä on paljon hyviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lentämistä tarvitaan. Ihmisten pitää lentää ja ihmiset haluavat lentää. Pitää vaan miettiä, miten se tehdään entistä vastuullisemmin.

Suomisen mukaan keskustelu lentämisestä pyörii liikaa lomalentämisen ympärillä. Hän ei kuitenkaan pelkää ihmisten ylireagoivan ja lopettavan lentämistä. Keskustelu lentämisen ilmastovaikutuksista on pelkästään tervetullutta, sillä se vie kehitystä eteenpäin.

– On paljon lentämistä, joka pyörittää tätä maailmaa. Meidän pitää löytää oikea balanssi ja oikeat toimet, joilla pystytään lentämään jatkossakin, mutta kuitenkin niin, että pidämme samalla tästä pallosta huolta.

Lue lisää:

Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi tiistai-illan A-studiossa, että eduskunta käsittelee parhaillaan seksuaalirikoksista saatavien rangaistusten koventamista.

– Ilmiö on jatkunut pitkään ja jokainen tapaus on liikaa, Sipilä sanoi.

Hänen huomautti, että turvapaikkaa hakeneiden tekemissä rikoksissa kansalaisten oikeustaju ja lain säätäminen eivät aina käy yksiin, koska Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja perustuslaki.

Kolmea lakia kiirehditään tällä vaalikaudella liittyen lapsia koskevaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Ne ovat tuomioiden koventaminen, poliisin suuremmat toimivaltuudet rikosten ennalta ehkäisemisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä sekä kansallisuuslain muuttaminen.

Sipilän mukaan vaikein oikeudellisesti on kansalaisuuden menettämisen kysymys, mutta tämä mahdollisuus tullaan nyt tukimaan tarkoin.

– Meillähän on laki siitä maanpetos- ja terrorismitapauksissa ja nyt tutkitaan huolella pystytäänkö siihen ottamaan mukaan seksuaali- ja väkivaltarikokset.

Aiheesta aiemmin:

Eduskuntaryhmät linjasivat: Nämä kolme lakihanketta saatava läpi tällä vaalikaudella, hallituksen panostettava seksuaalirikosten estämiseen

Hallitus ja eduskuntaryhmät keskustelevat tänään seksuaalirikosten torjumisesta

Tänään tiistai-iltana Britannian parlamentti kokoontuu päättämään maan kohtalosta. Kysymys on siitä, hyväksyykö parlamentti pääministeri Theresa Mayn ehdotukset EU-erosta ja maan tulevista suhteista Euroopan unioniin.

May tarvitsee ehdotukselleen 318 kansanedustajan tuen. Tällä hetkellä näyttää selvältä, ettei May saa tarvittavaa kannatusta.

Uutiskanava Sky Newsin laskelman mukaan ehdotusta vastustaa peräti 422 edustajaa ja sitä kannattaa vain 197 edustajaa. Parikymmentä ei ole ilmoittanut kantaansa.

Oman lisänsä parlamenttikeskusteluun ja -äänestyksiin tuovat parlamentin jäsenten tekemät muutokset. Ainakin 13 kansanedustajaa on ilmoittanut tekevänsä Mayn esitykseen muutosehdotuksen. Niistä äänestetään ennen varsinaista EU-eroäänestystä. Kaikkiaan äänestys kestää useita tunteja.

Jos muutosehdotus hyväksytään, parlamentin on tarkistettava, sopiiko se varsinaiseen EU-eroehdotukseen vai ei.

Nämä asiat voivat tapahtua äänestyksen jälkeen

1. Mayn ehdotus hyväksytään

Tässä tapauksessa Britannian hallitus esittää hyväksyttyihin sopimuksiin perustuvaa lakia, joka hyväksytään parlamentissa. Britannia eroaa EU:sta sopimusten mukaisesti 29.3. 2019.

Tämä vaihtoehto edellyttää lisäksi, että parlamentin mahdollisesti hyväksymät lisäykset ovat sopusoinnussa alkuperäisen sopimusluonnoksen kanssa.

2. Mayn ehdotus hylätään

Tässä tilanteessa hallituksella on kolme parlamentin työpäivää, eli käytännössä maanantaihin asti ilmoittaa, miten asiassa edetään.

2.1. Ero ilman sopimusta (no deal)

Jos hallitus ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin, EU-ero toteutuu ilman sopimusta. Eroa koskeva laki on jo voimassa.

Hallitus todennäköisesti yrittää säätää lakeja, joiden tarkoitus on pienentää sopimuksettoman eron ongelmia.

Tässäkin edessä lienee vaikeuksia. Hallitus yritti jo 8. tammikuuta säätää lain, joka olisi antanut valtiovarainministeriölle oikeuden korottaa veroja EU-eron mahdollisesti tuoman rahapulan hoitamiseksi. No deal -vaihtoehtoa vastustavat kansanedustajat kuitenkin estivät lain läpimenon.

On siis todennäköistä, että parlamentissa pyritään välttämään ero ilman sopimusta.

2.2. Uudet neuvottelut EU:n kanssa

Jos Mayn sopimusta ei hyväksytä, hallitus voi yrittää neuvotella EU:n kanssa uuden sopimuksen. Tuolloin kyseeseen ei tulisi vain pieni viilaus, vaan sopimus pitäisi purkaa alkutekijöihinsä.

Neuvottelut vaatisivat aikaa, mikä merkitsisi, että Britannian pitäisi pyytää EU:lta eron ajankohdan lykkäämistä. Jotta EU suostuisi tähän, kaikkien jäsenmaiden pitäisi hyväksyä päätös yksimielisesti

Myös Britannian parlamentin pitäisi hyväksyä eropäivän muutos.

Uudet neuvottelut ovat täysin epätodennäköinen vaihtoehto. EU on ilmoittanut tiukasti, ettei nyt pöydällä olevaa sopimusehdotusta muuteta. Brittien on joko hyväksyttävä tai hylättävä se.

2.3. Uudet vaalit

Päästäkseen ulos pattitilanteesta pääministeri May voi ehdottaa ennenaikaisia parlamenttivaaleja.

Niiden hyväksyminen vaatii parlamentilta kahden kolmasosan enemmistöä. Sitä hallituksella ei suoraan ole, mutta opposition avulla vaalien järjestäminen voisi olla mahdollista.

Tässäkin tapauksessa Britannian pitäisi yrittää lykätä eropäivää, sillä vaalien järjestäminen ja niiden jälkeinen hallituksen muodostaminen vaativat aikaa.

Uudella hallituksella olisi joka tapauksessa edessään sama kysymys: miten EU-eron kanssa tulisi menetellä?

2.4. Äänestys hallituksen luottamuksesta

Jos hallituksen brexit-esitys kaatuu, pääministeri May voi vaatia äänestystä hallituksensa luottamuksesta. Myös työväenpuolue on antanut ymmärtää, että se aikoo vaatia luottamusäänestystä.

Jos hallitus voittaa luottamuslauseäänestyksen, se jatkaa kuten ennenkin.

Jos taas hallitus saa epäluottamuslauseen, aletaan pohtia, onko nykyiselle hallitukselle selkeä vaihtoehto. Siinä tapauksessa uusi hallitus voidaan nimittää nopeasti.

Jos vaihtoehtoa ei ole näkyvissä, nykyisellä hallituksella on 14 päivää aikaa voittaa uusi luottamuslauseäänestys. Hallitus voi jatkaa työtään, jos voittaa sen. Tässä tilanteessa hallitus olisi arvatenkin tehnyt jonkinlaisen sopimuksen opposition kanssa.

Jos parlamentin luottamusta ei ole saatavilla, on järjestettävä uudet vaalit. Ne voidaan järjestää aikaisintaan 25 työpäivää parlamentin äänestyksen jälkeen.

2.5. Uusi brexit-kansanäänestys

Hallitus voi selvittää kansalaistensa mahdollisesti muuttuneita brexit-kantoja uudella kansanäänestyksellä.

Parlamentin tulisi aluksi hyväksyä laki kansanäänestyksen järjestämisestä ja sen säännöistä. Olennainen seikka on, mitä kansalaisilta täsmälleen ottaen kysyttäisiin. Vaalikampanjalle pitäisi myös antaa riittävästi aikaa.

Myös tätä vaihtoehtoa varten Britannian pitäisi anoa eropäivän lykkäämistä, sillä kansanäänestyksen järjestäminen vaatii aikaa noin 4 – 5 kuukautta.

Näin äänestyspäivä etenee

Mayn johtama hallitus kokoontuu viikoittaiseen kokoukseensa kello 11 Suomen aikaa. Puheenaiheena tuskin on juuri muu kuin brexit-äänestys ja hallituksen vaihtoehdot eri lopputulosten suhteen.

Noin kello 12.30 - 13.30 selviää, millaisia lisäyksiä sopimusluonnokseen ehdotetaan.

Parlamentin alahuone kokoontuu kello 13.30. Aluksi käsitellään muita asioita, jotka vienevät aikaa noin tunnin.

Brexit-keskustelu pääsee alkamaan noin kello 14.45.

Kun äänestysvaiheeseen siirrytään, parlamentti äänestää ensin mahdollisista lisäyksistä. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon lisäysesityksiä on. Kunkin lisäyksen käsittely kestänee noin 15 minuuttia. Lisäksi oppositiossa olevan työväenpuolueen edustaja Hilary Penn aikoo ehdottaa, että sekä Mayn sopimusehdotus että Britannian ero ilman sopimusta hylättäisiin vaihtoehtojen joukosta.

Varsinaisen EU-erosopimuksen ja eron jälkeisen poliittisen julistuksen käsittely alkanee suunnilleen kello 22 ja 23 välillä.

Sopimusta kannattavat äänestävät kyllä (aye) ja vastustajat ei (no). Äänestys brittiparlamentissa tapahtuu siten, että edustajat nousevat ylös ja siirtyvät istuntosalin ulkopuolella oleviin käytäviin sen mukaan, miten äänestävät.

Salin vastakkaisilla puolilla ovat "kyllä"- ja "ei"-käytävät. Käytävien päässä on virkailija, jolle edustaja ilmoittaa nimensä ja tulee näin merkityksi äänestyslistaan.

Myöhemmin virkailijat lukevat äänestyksentuloksen. Tulos on tosin nähtävillä jo ennen tiedottamista, koska voittaneen puolen virkailija asettuu seisomaan oikealle puolelle.

Äänestyksen tulosta voi odotella puolilta öin Suomen aikaa. Yle seuraa tapahtumia tiiviisti verkossa läpi yön.

Parlamenttikäsittelyä voi myös seurata suorana lähetyksenä tämän sivun kautta kello 21 alkaen.

Lähteet: BBC, Sky News

Lisää aiheesta:

Kaavio näyttää, miten brexit etenee: Britannian EU-ero ilman sopimusta on yhä todennäköisempää – parlamentti jatkaa eron vatvomista tänään

Kaoottinen brexit voi tänään tulla askeleen lähemmäs – Sopimukseton EU-ero romuttaisi kaiken, lampaankasvattaja pelkää

Pääministeri May sai EU:lta uudet vakuutukset tuhoon tuomitun erosopimuksen avittamiseksi Kaavio näyttää, miten brexit etenee: Britannian EU-ero ilman sopimusta on yhä todennäköisempää – parlamentti jatkaa eron vatvomista tänään

Valkoisessa talossa vierailleet urheilijat saivat maanantaina nauttia poikkeuksellisista tarjoiluista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli tilannut pöydät täyteen hampurilaisia, pitsaa ja muita pikaruokia.

– Kävimme tilaamassa amerikkalaista pikaruokaa, ja minä maksoin, Trump sanoi urheilijoille ja toimittajille CNN:n mukaan.

– Se on kaikki amerikkalaista. 300 hampurilaista, tosi paljon ranskalaisia. Kaikki on lempiruokiamme.

Pikaruoalla pääsi herkuttelemaan amerikkalaisen jalkapallon yliopistosarjan voittanut Clemson Tigers -joukkue. Pitsat ja hampurilaiset tarjoiltiin Valkoisen talon hopeatarjottimilta. Valkoinen talo on vahvistanut, että presidentti kustansi tarjoilun.

Pikaruokaa notkuvat pöydät ovat herättäneet huomiota yhdysvaltalaismediassa. Yleensä Valkosen talon vieraille tarjoillaan talon omien kokkien valmistamia aterioita, mutta suuri osa henkilökunnasta on tällä hetkellä lomautettuina budjettikiistan takia.

Liittovaltion hallinto on ollut osittain suljettuna jo 24 päivää, koska presidentti Trump ja kongressi eivät ole päässeet sopuun hallinnon rahoituksesta. Trump vaatii noin viittä miljardia euroa rajamuurilleen, mihin kongressin demokraatit eivät ole suostuneet.

Lue myös:

Trump teki ennätyksen: Liittovaltion hallinnon sulusta tuli pisin Yhdysvaltain historiassa

Yhdysvaltain hallinnon työntekijät jäivät ilman palkkaa – hätä näkyy ruokapankissa ja nettikirpputoreilla

USA:ssa liittovaltion sulku aiheutti ketjureaktion – yrityslainat ja lupapaperit ovat nyt jumissa

Analyysi: Neljä havaintoa Donald Trumpin muuripuheesta

Yli 30 vuoden takainen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus saa yhä suomalaiset sienet säteilemään. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelu kertoi maanantaina, että kahdesta sen tutkimasta suppilovahveronäytteestä oli löytynyt radioaktiivista cesiumia yli suositusarvon.

Myytävissä tuotteissa cesium-137:ää saisi EU-suosituksen mukaan olla enintään 600 becquereliä kilossa (Bq/kg). Pälkäneeltä kerätyissä suppilovahveroissa oli lähes 1 000 Bq/kg ja Hyvinkäältä poimituissa 1 300 Bq/kg.

Monissa kauppasienissä esiintyy edelleen paikoitelleen cesiumpitoisuuksia, jotka ylittävät EU:n suosituksissa annetun enimmäismäärän.

Valtaosa cesiumista häviää keittämällä

Säteilyturvakeskus STUK toteaa, että cesiumpitoisuuksista huolimatta sieniä voi syödä huoletta. Sienistä saatavasta cesiumista aiheutuva säteilyannos on STUK:in mukaan keskivertokuluttajalle alle 0,01 millisievertiä vuodessa. Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos kaikista lähteistä on noin 3,2 millisievertiä vuodessa.

Cesiumia voi vähentää sieniä liottamalla tai keittämällä. Stukin mukaan sienten liottaminen ja keittäminen vähentää jopa 80 prosenttia niiden sisältämästä cesiumista. Sen sijaan sienien kuivaaminen ei vähennä säteilyä.

Eniten Tšernobylin cesium-laskeumaa tuli Suomessa Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson seuduille. Myös esimerkiksi riistassa, järvikaloissa ja metsämarjoissa on yhä pieniä määriä Tšernobylin cesium-137:ää.

Tšernobyl-laskeumasta aiheutuva keskimääräinen säteilyannos on alle prosentti suomalaisen vuosittain saamasta annoksesta. Noin puolet suomalaisten säteilyannoksesta tulee sisäilman radonista.

Tšernobylin laskeuma kartalla STUK:in verkkosivuilla

Brexit-sopimus kaatui, mutta May ei aio erota, miten tästä eteenpäin?

Britannian parlamentti tyrmäsi illalla pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksen äänin 432–202. May eia aio erota, ja tänään parlamentti äänestää hallituksen luottamuksesta. Jos hallitus selviää, sen on esitettävä uudet brexit-suunnitelmansa maanantaihin mennessä. Taloudellisesti tuhoisa EU-ero ilman sopimusta on entistä todennäköisempi, toimittaja Pasi Myöhänen arvioi sekavaa poliittista tilannetta analyysissään.

Nairobissa tuhoisa isku hotelliin

Kenian pääkaupungisssa Nairobissa ainakin 14 ihmistä on kuollut hotelliin tehdyssä iskussa. Kuolonuhrien määrää ei ole vahvistettu. Iskun tekijäksi on ilmoittautunut al-Shabaab-islamistiryhmä. Isku tehtiin paikallista aikaa jo tiistaina iltapäivällä. Tilanne saatiin ilmeisesti rauhoitettua jo illan aikana, mutta yöllä rakennuksesta kuului lisää laukauksia. Lisäksi rakennuksesta pakoon päässeet ovat kertoneet, että rakennuksessa on vieläkin ihmisiä sisällä.

Moniteholaseja määrätään yleensä ikänäköön yli 40-vuotiaille – nyt niitä käyttävät myös likinäköiset teinit

Miltä etäisyydeltä lapsesi katselee kännykkää? Kännykän ja tablettitietokoneen tuijottelun sekä ulkoilun vähenemisen on todettu lisäävän silmäongelmia nuorilla. Etenkin likinäköisyys on lisääntynyt lapsilla ja silmälääkärit määräävät jopa moniteholaseja teineille näköä korjaamaan.

Muistatko nämä muotijumpat? Kuntokeskukset paljastavat hutinsa ja helmensä: "Aika moni jätti käynnit ensimmäiseen kertaan"

Liikuntatrendejä syntyy ja kuolee jatkuvasti. Suosittu liikuntamuoto voi jäädä nopeasti historiaan, kun taas toiset pitävät pintansa pitkään. Myös liikuntatutkijat ovat aika ajoin samassa tilanteessa kuin liikunta-alan yrityksetkin: se, mistä pidettiin suurta haloota, joutaakin roskakoriin.

Välipoutaa ja sitten pyryä – lounaaseen lumisadetta ehkä jo illaksi

Tänään päivällä lunta sataa Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta muuten on poutaista. Etelässä ja maan länsiosissa saattaa pilvipeite jopa rakoilla. Pakkasta on sopivan talvisesti 5-15 astetta. Ennusteen mukaan lounaasta hiipivä lumisadealue saattaa ehtiä rannikolle jo illan aikana. Huomenna torstaina pyry on sitten vallannut laajalti maan etelä- ja keskiosat. Mukanaan se voi tuoda paikoin jopa 15 senttimetriä lunta. Lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Valkoinen talo harkitsee ainakin kolmea henkilöä asetettaviksi Maailmanpankin johtajaehdokkaiksi.

Yhdysvaltain hallinnon lähde kertoi tiistaina uutistoimisto Reutersille, että ehdokkaat ovat virvoitusjuomajätti PepsiCo:n hallituksen entinen puheenjohtaja Indra Nooyi, valtiovarainministeriön korkea-arvoinen virkamies ja ekonomisti David Malpass sekä kehitysmaissa toimivia yrityksiä avustavan Overseas Private Investment Corporationin johtaja Ray Washburne.

Viranomaislähteen mukaan kolmikon lisäksi on myös muita johtajaehdokkaita.

Myös sanomalehti New York Times kertoi aiemmin tiistaina, että Nooyi, Malpass ja Washburne ovat ehdokkaiden joukossa.

Nimet nousivat esiin tällä viikolla sen jälkeen, kun sanomalehti Financial Times kirjoitti viikonloppuna, että Yhdysvaltain presidentin tytär ja neuvonantaja Ivanka Trump on nostettu esiin mahdollisena ehdokkaana Maailmanpankin uudeksi pääjohtajaksi.Valkoinen talo kiisti kuitenkin nopeasti tiedot ja tarkensi, että Ivanka Trump ei ole ehdokas vaan mukana valitsemassa pääjohtajaa.

Maailmanpankin pääjohtajan virka tuli avoimeksi, kun nykyinen pääjohtaja Jim Yong Kim ilmoitti viime viikolla yllättäen, että hän eroaa tehtävästään kesken pääjohtajakautensa.

Maailmanpankin johtokunta on ilmoittanut ottavansa vastaan ehdokkuuksia helmikuun alusta lähtien. Kimin seuraaja nimetään huhtikuun puoleenväliin mennessä.

Kenian pääkaupungissa Nairobissa sijaitsevassa suuressa DusitD2-nimisessä hotelli- ja toimistorakennuksessa tapahtui tiistaina iltapäivällä hyökkäys, jonka epäillään olleen terroriteko. Paikalla on kuultu räjähdyksiä ja ammuskelua.

– Kuulin laukauksia ja näin ihmisten juoksevan pois kädet ylhäällä. Jotkut yrittivät piiloutua pankin tiloihin henkensä edestä, naapurirakennuksessa työskentelevä silminnäkijä kertoo Reutersille.

Tiistai-iltana tilanteen hotellilla kerrottiin ensin rauhoittuneen, kun maan sisäministeri ilmoitti, että rakennus on täysin varmistettu eikä hyökkääjiä tai työntekijöitä ole enää sisällä. Keskiyön tienoilla hotellista kerrottiin kuuluvan jälleen laukausten vaihtoa. Rakennuksesta paenneet toimistotyöntekijät sanoivat uutistoimisto Reutersille, että sisällä on yhä ihmisiä.

Kuolonuhrien määrää ei ole vahvistettu

Kuolonuhrien määrästä on liikkunut epämääräistä tietoa koko päivän ja illan. Viimeisimpien tietojen mukaan kuolleita on ainakin 14, kertoo uutistoimisto Reuters, joka on keskustellut paikallisen ruumishuoneen työtenkijän kanssa.

Sairaalalähteet kertoivat aiemmin seitsemästä kuolleesta. Tietoa uhreista ei ole kuitenkaan vahvistettu.

Kuolonuhrien joukossa on yksi Yhdysvaltain kansalainen, kertovat Yhdysvaltain viranomaiset.

Poliisin mukaan hyökkäys alkoi läheisen pankin edustalla, kun pommi räjäytti kolme autoa. Samaan aikaan itsemurhapommittaja räjäytti itsensä hotellin aulassa. Pommi haavoitti useita hotellin asiakkaita. Hotellin tiloista on löytynyt lisäksi kranaatteja.

Uutistoimisto Reutersin mukaan islamistiryhmittymä al-Shabaab on ilmoittanut olevansa vastuussa tapahtumista. Myös silminnäkijät ja poliisi paikan päällä ovat arvelleet kyseessä olevan terroristihyökkäyksen.

Poliisi tutkii tapausta nyt terrori-iskuna.

Al-Shabaab hyökkäsi muun muassa Nairobissa Westgaten ostoskeskukseen vuonna 2013. Yli 60 ihmistä kuoli hyökkäyksen aikana.

Juttua päivitetty 16.1. klo 03.55: Kuolonuhrien joukossa yksi Yhdysvaltain kansalainen.

Juttua päivitetty 16.1. klo 00:25: Päivitetty tietoa uhreista, lisätty tietoja tapahtuneesta

Juttua päivitetty 15.1. klo 23.09: Lisätietoja uhrimäärästä, joka on yhä epäselvä.

Juttua päivitetty 15.1. klo 17.03: Lisätty tietoa uhreista.

Juttua päivitetty 15.1. klo 19.30: Lisätietoja uhrimäärästä ja hyökkäyksen etenemisestä.

Kiina on ottamassa kärkipaikan maailman johtavana aseteknologiamaana, käy ilmi Yhdysvaltain puolustusvoimien tuoreesta raportista.

Osin Kiina on jo ohittanut kilpailijansa. Eilen julkaistun raportin mukaan Kiina on maailman kärkeä muun muassa keskimatkan ja keskipitkänmatkan ohjuksissa sekä merivoimien käyttämässä teknologiassa.

Yhdysvaltain puolustusvoimien raportin mukaan kehitys on seurausta siitä, että kaikki Kiinan markkinoille pyrkivät aseteknologiaa kehittävät yritykset joutuvat paljastamaan tietoja Kiinan viranomaisille.

Maa onkin onnistunut kehittämään hyvin monenlaista sotilasteknologiaa yhtä aikaa.

Xi: Kiinan ja Taiwanin yhdistyminen on väistämätöntä

Raportin tiedot paljastuvat samaan aikaan, kun huoli Kiinan mahdollisesta hyökkäyksestä Taiwaniin on kasvanut. Kiinan presidentti Xi Jinping totesi vuodenvaihteessa, että Kiinan ja Taiwanin yhdistyminen on väistämätöntä.

Xi totesi, että Kiina ei lupaa olla käyttämättä sotilaallista voimaa taiwanilaisia separatisteja ja sellaisia ulkopuolisia tahoja vastaan, jotka sekaantuvat Kiinan ja Taiwanin yhdistymisprosessiin.

Yhdysvaltain puolustusvoimien edustajan mukaan Kiinan armeija on niin kehittynyt, että se voisi hyökätä Taiwaniin itsevarmana.