Oululainen Timo Heikkinen osallistui Namibian itsenäistymistä ja vaaleja turvanneeseen UNTAG-rauhanturvaoperaatioon vuosina 1989-1990. Vaikka operaatio oli yksi Yhdistyneiden kansakuntien onnistuneimpia, se ei ollut sitä Heikkiselle.

Suomalaisten rauhanturvaajien piti siirtyä Namibiaan huhtikuun alussa 1989, mutta Lounais-Afrikan vapauttamiseen tähdänneen SWAPO-sissiliikkeen vallankaappausyritys viivytti lähtöä.

– Me odotimme Suomessa että, mitähän tästä oikein tulee, sillä sanomalehdet olivat täynnä raatoja ja muuta, Heikkinen, 64, muistaa.

Suomalaiset pääsivät Namibiaan tilanteen rauhoituttua noin viikkoa myöhemmin. Ensimmäisten paikan päällä hoidettavien asioiden joukossa oli saunan rakentaminen.

UNTAG-operaatio sujui aikataulun mukaisesti ja Namibia pääsi itsenäistymään rauhanomaisesti.

– Mitään suurempia hässäköitä siellä ei oikeastaan vuoden aikana tapahtunut.

– Meitä suomalaisia siellä oli noin 950. Kutsumme itseämme itsenäisen valtion tekijöiksi, komppanian vääpelinä toiminut Heikkinen jatkaa.

Onnettomuus loppumetreillä

Suomessa lomaillut Heikkinen palasi Namibiaan tammikuun lopussa 1990. Tarkoituksena oli palata vielä Suomeen muutaman viikon kuluttua, sillä lomapäiviä oli jäljellä.

– Tapasin päällikön Grootfonteinissa ja hän sanoi minulle, että lomasuunnitelmani muuttuvat, enkä pääsekään takaisin Suomeen, sillä pataljoonasta on tullut käsky aloittaa operaation purkaminen.

Ennen operaation purkua Heikkinen ehti kuitenkin käyttää lomapäivänsä naapurivaltio Etelä-Afrikassa. Siellä hän osallistui kohtalokkaaksi osoittautuneeseen pelastusharjoitukseen, jossa noudettiin kuviteltuja potilaita maasta helikoptereilla.

– Helikopterimme polttoainejärjestelmään tuli kaksi teknistä häiriötä yhtä aikaa. Viimeiset sanat, mitkä muistan pilotilta, olivat "nyt mennään". Sitten tultiin ketoon.

Häiriöiden ilmetessä helikopteri lensi muutaman kymmenen metrin korkeudella. Jos korkeutta olisi ollut enemmän, olisi niin sanottu autorotaatiolasku ollut mahdollinen, mutta nyt siihen ei jäänyt aikaa.

– Pilotti kuoli miltei välittömästi. Minä mietin turvavöissä, että kunhan helikopteri ei syttyisi tuleen.

Uudenlainen elämä

Helikopteri ei suomalaisen onneksi syttynyt. Heikkinen evakuoitiin onnettomuuspaikalta Etelä-Afrikan ilmavoimien komentajan henkilökohtaisella helikopterilla sairaalaan Pretoriaan, missä hän vietti seuraavat kuusi viikkoa.

– Sen jälkeen annettiin lupa siirtää minut Suomeen ja pääsin ambulanssikoneella Helsinkiin. Sitten alkoi uudenlainen elämä. Helmikuun 15. päivä tulee 29 vuotta vammautumisestani.

Heikkinen sai onnettomuudessa selkäydinvamman, jonka takia hänen alaraajansa halvautuivat. Elämä pyörätuolissa ei ollut aluksi helppoa. 1990-luvun alussa ei tunnettu esteettömyyttä samalla tavalla kuin nyt.

– Olin vielä kaksi kuukautta kotiintulon jälkeen panttivankina, kun kaupunki ei saanut tehtyä liuskaa kotiini.Lopulta sain auton ja elämä alkoi uudestaan, enkä ollut enää riippuvainen mistään.

Kävelyrobotti lievittää kipua

Vuonna 2012 Heikkinen oli kolmen vammautuneen kriisinhallintaveteraanin kanssa pilotoimassa Laitilan terveyskotia, minne oli hankittu uutena kuntoutuslaitteena kävelyrobotti.

– Suhtauduin varsin skeptisesti siihen, onko robotista minulle mitään hyötyä. Ensimmäisen kerran käveltyäni ajattelin, tämähän on aivan käsittämätön hyvä laite.

Heikkisen kivut johtuvat hermojuurien puristuksesta selkärangassa. Kävelyrobotissa mies istuu eräänlaisessa pussissa, joka venyttää selkää samalla kun robotti kävelyttää jalkoja.

– Se avaa puristusta ja helpottaa kipujani. Olen kävellyt 4,5 vuoden kuntoutushoitojen aikana noin 300 000 askelta. Matkana se tekee lähes 300 kilometriä.

Yksittäisten 40 minuutin kuntoutushoitojen aikana Heikkinen kävelee noin 1,6-1,8 kilometriä. Hänen kävelyvauhtinsa on rivakka, joskin laitteella ei hänen mukaansa pääse kunnollista marssinopeutta.

– Marssilaulusta tulee tässä vähän hidas, Heikkinen toteaa täräytettyään ilmoille muutaman tahdin Valalaulua.

Uusi robotti lähellä kotia

Heikkinen reissasi vuosia kävelyrobottikuntoutuksessa Torniossa. Viime lokakuussa matka lyheni huomattavasti, kun Verve Oulu Kuntotalolle hankittiin uusi kävelyrobotti.

– Meillä on tässä erikoisuutena lisäosa, joka mahdollistaa lantion kierron, painon kevennyksen ja ylävartalon käytön kävelyn aikana. Eli kävelystä tulee todella luonnollista, kertoo palvelupäällikkö Seija Hirsilä Verve Oulu Kuntotalolta.

Huipputeknologiaa hyödyntäviä kävelyrobotteja on Suomessa yhdeksän kappaletta, suurin osa yksityisissä hoitolaitoksissa ja osa keskussairaaloissa. Oulussa laitteesta on saatu henkilökunnan mukaan positiivisia asiakaskokemuksia. Suurin käyttäjäkunta ovat erilaisista aivotapahtumista, kuten aivoinfarkteista kuntoutuvat potilaat.

– Kuntoutus perustuu runsaisiin toistomääriin, joilla saadaan aivojen muovautuvuutta tehostettua. Niitä välittömiä hyötyjä on tietenkin hankala sanoa, mutta kun harjoitusta tehdään tarpeeksi pitkään, niin tiedetään sen tehostavan kuntoutumista ihan selvästi, fysiatri Pekka Minkkinen sanoo.

Timo Heikkinen suhtautuu kuntoutushoitoonsa realistisesti. Hänelle kävelyrobotti lievittää kipua, mutta ihmeitä se ei tee.

– Minähän en ikinä tule kävelemään. Jotkut sanovat, että kun tarpeeksi uskot, niin vielä kävelet. Paskat, kun selkäydin on poikki, niin se on poikki.

Rauhanturvaaminen sydämessä

Heikkinen on edelleen aktiivisesti mukana rauhanturvaajien toiminnassa. Hän toimii Loukkaantuneet kriisinhallintaveteraanit ry:n ja Oulun seudun rauhanturvaajat ry:n puheenjohtajana. Paikallisyhdistyksessä on hieman yli 300 jäsentä.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu esimerkiksi rekry-tapahtumia, joissa opiskelijat pääsevät kyselemään Heikkiseltä rauhanturvaamisesta. Nuorten kiinnostus lämmittää vanhan vääpelin sydäntä.

– Pystymme kertomaan, mitä rauhanturvaaminen todellisuudessa on. Ihmisillä on hyvin pitkälle sellaisia ajatuksia, että nehän ovat kaikki jotain Rambo-jätkiä. Me olemme normaaleja ihmisiä, jotka ajattelevat asioista suurin piirtein samalla tavalla.

Juttua korjattu 29.1.2019 klo 12.30: Timo Heikkinen reissasi vuosia kävelyrobottikuntoutuksessa Torniossa, ei Raahessa, kuten jutussa aikaisemmin luki.

Syntyvyyden lasku jatkui viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Joulukuun ennakkotilaston mukaan viime vuoden aikana syntyi yhteensä 47 307 lasta, mikä oli reilut 3 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Kuolleita oli 54 295, mikä oli 573 enemmän kuin edellisvuonna. Syntyneitä oli siten 6 988 vähemmän kuin kuolleita. Kokonaishedelmällisyysluku oli mittaushistorian alhaisin, 1,4. Luku kertoo, että Suomessa asuvat naiset saavat elinaikanaan keskimäärin 1,4 lasta.

Kokonaishedelmällisyysluku on ollut reippaassa laskussa viime vuosina. Edellisvuonna kokonaishedelmällisyysluku oli ollut 1,5.

Suomen väkiluku oli vuoden lopussa 5 521 773. Se kasvoi viime vuoden aikana reilulla 8 600 hengellä maahanmuuton kautta. Suomeen muuttaneita oli viime vuonna yli 15 600 ihmistä enemmän kuin poismuuttajia. Suomeen muutti viime vuonna 31 720 henkeä ja Suomesta ulkomaille 16 089 henkeä.

Maakunnittain laskien Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Väestötappio oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, joka menetti lähes 2 600 asukasta.

Posti kertoo aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut hallinnossa ja postipalveluissa. Taustalla on yhtiön tiedotteen mukaan postimäärän raju vähentyminen.

Seuraavan kolmen vuoden aikana Postilla on tarve alentaa kustannuksia vähintään noin 150–200 miljoonaa euroa. Säästö on tarpeellinen jo jaettavan postimäärän rajun vähenemisen vuoksi, yhtiön tiedotteessa mainitaan.

Posti arvioi henkilöstön vähentämistarpeeksi enintään 236 vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Palvelutuotannossa on vähentämisen lisäksi myös tarvetta osa-aikaistamisille ja lomautuksille.

Yhtiö kertoo tiedotteessa jatkavan postipalvelujen uudistamista. Kasvua haetaan verkkokaupasta ja logistiikkapalveluista, jotka ovat yhtiön mukaan kasvavia markkinoita.

Yt-neuvottelut alkavat helmikuun ensimmäisellä viikolla.

Viranomaisten hampaisiin joutuneen hoiva- ja terveyspalvelyhtiö Esperi Caren pääomistaja on kansainvälinen sijoitusjätti ICG (Britanniassa pääkonttoria pitävä Intermediate Capital Group). Se pyörittää lähes 30 miljardin euron omistuksiaan kymmenien veroparatiisiyhtiöiden kautta.

Pohjoismainen sijoitusyhtiö CapMan myi osuutensa Esperi Caresta ICG:lle vuonna 2016. Kauppahintaa ei kerrottu tuolloin julkisuuteen, mutta Iltalehden mukaan brittiyhtiö maksoi Esperi Caresta 220 miljoonaa euroa.

Pääosa Esperi Caren omistuksista kulkee sijoittajille anteliaita veroetuja tarjoavan Luxemburgin kautta.

Pääomasijoittaja myöntänyt Esperille 40 miljoonan euron lainat

Esperi Care Holding on Suomen emoyhtiö, joka ei ole maksanut lainkaan yhteisöveroja Suomeen viime vuosina. Tähän on etenkin kaksi merkittävää syytä: konsernin sisäiset lainat sekä yhtiön kova kasvustrategia.

Pääomarahasto ICG on myöntänyt luxemburgilaisen holdingyhtiön kautta Esperin Suomen-yhtiölle yli 40 miljoonan euron lainat. Lainojen korot vaihtelevat 6 ja 15 prosentin välillä, mikä on huomattavan korkea taso nykyisessä alhaisten korkojen tilanteessa.

Vuonna 2017 Esperi Caren emoyhtiön tilikauden tulos oli yhdeksän miljoonaa euroa tappiollinen. Yhtiön tulosta painoivat osaltaan rahoituskulut, jotka olivat yli 16 miljoonaa euroa.

Esperi Caren kaikkien yhtiöiden liikevaihto oli vuonna 2017 yli 210 miljoonaa euroa.

Konsernilainojen avulla tehtävä verosuunnittelu on yleistä pääomasijottajien keskuudessa. Esperi Care on kuitenkin myös ostanut useita alan pienempiä toimijoita sekä keskittynyt kasvattamaan yhtiön toimintoja.

Erityisen paljon hankintoja on tehty vuonna 2017 ja joitakin ostoja viime vuonna.

Tämä on näkynyt yhtiön tuloksessa ja siten myös verotuksessa. Verohallinnon julkaisemien tietojen mukaan emoyhtiö Esperi Care Holding ei maksanut lainkaan yhteisöveroja Suomeen vuonna 2016 tai 2017.

Suuret rahoituskulut ja korkojen verovähennysoikeudet alentavat yhtiöiden maksamia veroja niiden varsinaisissa toimintamaissa kuten Suomessa. Menettelyä on pyritty hillitsemään vähentämällä korkojen vähennysoikeutta.

Yhtiön vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan yhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallitusten jäsenten palkat olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Esperi Care odottaa sotesta kasvua

Pääomasijoittajat ostavat usein yhtiöitä, jotka ovat huonossa taloudellisessa tilanteessa ja saneeraavat yhtiöt kuntoon. Toinen malli on kasvattaa yhtiötä ostamalla saman alan pienempiä toimijoita tai muilla keinoin.

Yleensä pääomarahasto omistaa yhtiön 3–7 vuotta, minkä jälkeen se pyritään myymään voitolla.

Helsingin Sanomat uutisoi viime perjantaina, että viranomaiset määräsivät yhden Esperi Caren omistaman hoitokodin suljettavaksi välittömästi.

Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran mukaan Esperi Caren yksikössä Kristiinankaupungissa oli havaittu useita hoitoon liittyviä epäkohtia ja laiminlyöntejä. Yhden hoidettavan epäillään kuolleen hoitovirheen takia.

Emoyhtiön tilinpäätöksestä vuodelta 2017 käy ilmi, että yhtiö näkee sote-uudistuksen parantavan sen liiketoimintamahdollisuuksia. Siellä sanotaan sanasta sanaan seuraavasti: "Esperi näkee mahdolliset tulevat lainsäädännölliset muutokset liittyen valinnan vapauteen sekä järjestämisvastuuseen pääosin liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavina."

Hoivayhtiössä myös kotimaista työeläkerahaa

Kansainvälinen pääomarahasto ICG omistaa Esperi Caresta yli 90 prosenttia. Merkittävä omistaja on myös työeläkeyhtiö Ilmarinen noin viiden prosentin osuudella. Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni on ollut Ilmarisen hallituksen jäsen, mutta hän jäi pois hallituksesta viime vuonna ja on nyt varajäsen.

Esperi Care on tuottanut Aarnio-Isohannille hyvin. Aarnio-Isohannin pääomatulot vuonna 2016, jolloin CapMan myi osuutensa Esperi Caresta ICG:lle, olivat 5,2 miljoonaa euroa. Ansio ja pääomatulot yhteenlaskettuna olivat 5,8 miljoonaa euroa.

Hän sanoo Helsingin Sanomille, että hänen omistusosuutensa yrityksestä on vaihdellut viime vuosina 6–11 prosentin välillä. Tällä hetkellä hän omistaa yhtiöstä suoraan ja yhtiönsä kautta 10,49 prosenttia.

Aarnio-Isohanni ei ole vastannut Ylen yhteydenottopyyntöihin.

Helsingin Sanomien mukaan työeläkeyhtiö Ilmarinen uhkaa luopua omistuksistaan, jos Esperi Care ei onnistu parantamaan toimintaansa.

– Jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä ja mitään ei tapahdu, niin sitten me mahdollisuuksien mukaan irrottaudumme sijoituksesta, sanoo sijoitusjohtaja Mikko Mursula Helsingin Sanomille.

Ilmarinen ei alun perin tehnyt sijoitusta Esperi Careen, vaan työeläkeyhtiö Etera. Ilmarinen ja Etera kuitenkin fuusioituvat viime vuonna. Uusi työeläkeyhtiö jatkaa Ilmarisen nimellä.

Yle kertoi vuonna 2016, että Etera oli tehnyt useita suuria liiketoimia Esperi Caren kanssa. Kaupat tehtiin samaan aikaan kuin Aarnio-Isohanni oli työeläkeyhtiön hallituksen jäsen. Etera myönsi Esperi Carelle esimerkiksi kahdeksan miljoonan euron sijoituslainan.

Esperi Care on laajentunut voimakkaasti

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa ja monet kaupungit ovat keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi.

Esperi on myöntänyt virheet hoivatoiminnassa ja sanonut palkkaavansa lisää henkilöstöä.

Valviran sulkeman Ulrikan hoivakodin omistavalla Esperi Carella on kymmeniä hoivakoteja eri puolilla Suomea. Hoivakoteja löytyy useita Turusta ja Espoosta. Muita hoivapaikkakuntia ovat muun muassa Hämeenlinna, Hyvinkää, Forssa, Helsinki, Kerava, Kouvola, Oulu Pieksamäki ja Savonlinna.

Esperi Care tarjoaa asumispalveluita ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille sekä vammaispalvelun asiakkaille.

Lue myös:

Pääministeri Sipilä hoivayhtiö Esperi Caressa paljastuneista ongelmista: Kuntien oltava äärimmäisen huolellisia ulkoistuksissa

Kriisiin joutuneen hoivakoti Ulrikan asukkaiden turvallisuus on nyt taattu, vakuuttaa kunnan edustaja

Yhdeksän kysymystä peruspalveluministeri Annika Saarikolle – ”Miksi Esperi Caren toimintaan ei puututtu aiemmin?” Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

Esperi Care myöntää virheet hoivakotitoiminnassa, palkkaa lisää työntekijöitä – Tehy: Esperillä runsaasti ongelmia Esperi Care osti hoivakodit Pieksämäellä ja Savonlinnassa

Hoivayhtiö Esperi Care rakentaa kaksi uutta hoivakotia Etelä-Karjalaan

Lähes puolet Esperi Caren vanhusten hoivayksiköistä on nyt valvonnassa Lapissa

Esperi Care saanut avilta huomautuksen ja kehotuksia myös Varsinais-Suomessa

Viime viikolla tulivat päivänvaloon Esperi Caren hoivakotien laiminlyönnit. Tiistaiaamuna Yle kertoi, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa.

Ylen selvityksen mukaan Attendon hoivakotien asukkaiden hoitoa on laiminlyöty vuosien ajan muun muassa antamalla heille liian vähän ruokaa. Lue lisää aiheesta täältä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Lähi ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola eivät ole tippaakaan yllättyneitä.

– Meille superilaisille oli tiedossa, että näitä ongelmia on. Tämähän on vain jäävuoren huippu. Jos markkinavoimille annetaan hyvinvointipalvelut, niin nehän toimii niin kuin osakeyhtiölaki sanoo, eli tuottaa omistajille voittoa, sanoo Paavola.

– Olemme seuranneet tilannetta pitkään Ruotsissa ja on ollut hyvin nähtävissä, mihin tilanteeseen täällä päädytään. Nyt tämä ikävä asia on valunut hallituksen syliin, sanoo Niemi-Laine.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko on järjestämässä perjantaiksi keskustelutilaisuutta, jossa haetaan ongelmiin ratkaisua. Puheenjohtajat vaativat poliitikoilta järeämpiä toimia. Kuten hoivakotien työntekijöiden määrää koskevaa lainsäädäntöä.

– Henkilömitoituksen pitää olla laissa, sanktioiden kera. Meillä on nyt suositus ja vielä heikko suositus, Paavola vaatii.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan hoiva- ja hoitotyötä tekevän henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Luku on harhaanjohtava, Paavola sanoo.

– Tämä ei oikein avaudu ihmisille, joten minä avaan: Jos on 10-paikkainen hoitolaitos, siellä on kaksi hoitajaa aamussa, yksi illassa, yksi yövuorossa ja yksi vapaalla. Leikitäänpä, että siellä on yöllä yksi kuoleva potilas ja neljä muuta haluaa yhtä aikaa vessaan, Paavola havainnollistaa.

Toinen ongelma on Paavolan mukaan myös se, että säästöä ja voittoa tavoitteleva yritys laskee hoitohenkilöstöön mielellään henkilökuntaa, joka ei varsinaisesti suorita hoitotyötä, vaan esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä.

Puheenjohtajat uskovat julki tulleiden ongelmien kertovan siitä, että työntekijät ja valvovat viranomaiset alkavat olla epätoivoisia.

– Hoivakodeissa aika usein yritetään sovitella asioita. Nyt valvontaviranomaisen on ilmeisesti pakko tulla ulos ja kertoa missä ollaan menossa, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Nyt täytyy katseen kiinnittyä siihen, että firmojen omistajat ja toimitusjohtajat tajuavat, että työntekijät ovat tosissaan. He eivät enää suostu siihen, että samoilla vaatteilla joilla hoidetaan mätäisiä haavoja, pitää tehdä voileipiä. Tai kun pitäisi hoitaa 4–5 ihmistä, vaaditaan, että samalla pitäisi pestä pyykkiä ja siivota, sanoo SuPerin Paavola.

Vanhuspalvelun ongelmat ovat herättäneet myös huolta tulevien sote- ja maakuntauudistuksen suhteen. Esimerkiksi oppositiopoliitikot epäilevät hallituksen soteratkaisun syventävän ongelmia. Hallituspoliitikot taas ovat puolustelleet uudistuksia keinona ongelmien ratkaisuun.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ei näe miten entistä markkinavetoisempi ja säästöä tavoitteleva sote-malli parantaisi tilannetta.

– Kunnat ovat erittäin vaikeessa tilanteessa kun ne eivät itse voi tuottaa, vaan ne on pakotettu ostamaan halvalla palveluita jotka pitää järjestää. En näe, että uusi sote tulee mitenkään parantamaan hoidon laatua mikäli ei tehdä lainsädäntöä, jolla lähdetään suitsimaan toimintaa.

Lue myös:

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni eroaa – jatkaa kuitenkin omistajana

SDP aikoo esittää välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta – oppositiopuolueet koolle huomenna

Kuluva talvi on ollut poikkeuksellinen, sillä sähkökatkoista aiheutuvia ongelmia on ollut tavallista enemmän. Haja-asutusalueilla sähköt saattavat räpsyä tunnin-parin välein.

– Sulakkeet ovat kovilla kun sähkö ei kulje tasaisesti. Katkon jälkeen taas kaikki laitteet lähtevät päälle yhtä aikaa. Pääsulakkeita on palanut jonkin verran, sanoo sähköurakoitsija Juha-Antti Ilomäki Jämsästä.

– Perinteiset tulppasulakkeet varsinkin voivat ottaa itseensä katkon jälkeisestä piikkikuormasta. Tulppasulakkeissa saattaa lanka yksinkertaisesti väsyä, täydentää sähköalan yrittäjä Mikko Huikko Joutsan Rutalahdesta.

Mahdolliset lisäongelmat eivät ole kiinni katkon pituudesta. Pelkkä räpsähdyskin voi riittää.

Nollavika on hengenvaarallinen

Ilomäen mukaan kelit ovat katkoneet myös nollajohtimia. Nollajohtimen katkeamisesta johtuva nollavika voi olla hengenvaarallinen, sillä siinä sähkö saattaa kulkeutua esimerkiksi pistorasioiden metallisiin kieliin tai laitteiden metallikuoriin.

– Jos valot välkkyvät tai himmenevät, on syytä epäillä nollavikaa, Ilomäki sanoo.

Alijännite puolestaan saattaa rikkoa sähkölaitteita, kuten vaikkapa ilmalämpöpumppuja.

– Ja jos kiinteistön vesi tulee omalla pumpulla, sähköviat saattavat laukaista pumpun moottorin suojakytkimet. Silloin vettä ei tule, vaikka sähköt ovat jo kunnossa, sanoo Huikko.

Vapaa-ajan asunnolla olisi sähköammattilaisten mukaan nyt hyvä pyörähtää katsomassa, että kaikki on kunnossa.

– Vesilaitteet jäätyvät nopeasti, jos lämpöä ei ole tarjolla. Pakkasvahditkaan eivät välttämättä toimi, Huikko sanoo.

Ongelmien taustalla on lähinnä puihin kertynyt lumi. Se tarkoittaa, että tilanne voi jatkua pitkäänkin, sillä lumet pudottavaa suojasäätä ei ole luvassa.

Vanha hirsirakennus Kokkolan museokorttelissa syttyi tuleen tiistain vastaisena yöllä. Automaattihälytys asiasta tuli kello 3. Palossa tuhoutui pahoin Pitkänsillankadun ja Itäisen Kirkkokadun kulmauksessa oleva 300-neliöinen puurakennus.

Rakennuksessa oli muun muassa Armas Järvelän perhoskokoelma, jossa on 30 000 yksilöä sekä Kiepin varastotiloja. Varastossa on myös esimerkiksi Veikko Salkion arkistoja.

Kyseessä on noin 300-neliöinen hirsirunkoinen talo. Talon kattorakenteet ovat tuhoutuneet. Palo on saanut alkunsa sisätiloista, mutta sen syytä ei vielä tiedetä. Poliisi aloittaa palonsyyn tutkinnan, kun rakennukseen on turvallista mennä.

Ylimmän kerroksen purku on jo meneillään, sillä palopesäkkeisiin ei muuten päästäisi käsiksi. Rakennuksen hirsirunko pyritään säästämään.

Päivystävä palomestari Joni Kontio kuvailee paloa hitaaksi ja hankalaksi sammuttaa.

– Kyseessä on vanha rakennus, hirsipohjainen ja välipohjassa paljon tavaraa. Siitä löytyi esimerkiksi kaksi päällekkäistä kattoa: sammutustyö oli varsin hankalaa.

Kyseessä oli hidas kytöpalo, ei voimakas avopalo. Ihmishenkiä ei ollut uhattuna.

Päivystävä palopäällikkö Kari Paavola sanoo kuitenkin, että yleissyttyminen oli lähellä. Pelastusviranomaiset saivat avattua rakenteita viime tingassa niin, että liekit eivät leimahtaneet laajemmalle. Ne olisivat uhanneet Vohvelikahvilan rakennusta. Seuraavana museokorttelissa on pedagogio, joka on tiettävästi vanhin Suomessa kaupunkiympäristössä sijaitseva profaani puurakennus.

Sammutustöissä on ollut väkeä usealta palolaitokselta. Pakkanen on haitannut sammutustöitä.

Kieppi on kaupungin käyntikortteja

Museoassistentti Merja Passoja arvioi, että uudella puolella olevat kokoelmat ovat säästyneet. Siellä ovat Veikko Salkion luontokokoelma sekä Viljo Nissisen mineraalikokoelma. Myös palavasta rakennuksesta on saatu turvaan paljon esineitä.

– Paljon on saatu evakuoitua, mutta varmasti jotain vintiltä on mennyt. Pääosan arkistosta pitäisi olla turvassa. Ja perhoset on pelastettu, sanoo Passoja.

Myöhemmin selviää, mitä kaikkea lopulta tuhoutui. Lisäksi vesi- ja savuvahinkojen laajuus on vielä hahmottumatta. Uudessa osassa vesi velloo lattioilla, ja sekin joudutaan evakuoimaan.

– Lattiallahan siellä ei ole mitään, toivotaan että vitriinit ovat tiiviit. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus luonnehtii Kieppiä kaupungille keskeiseksi käyntikortiksi. Se on palvellut kokkolalaisia ja kiinnostanut vieraita jo vuosikymmeniä.

– Se on yksi näyttävimpiä ja hienoimpi luonnontieteellisiä kokoelmia maassa, sanoo Purontaus.

Purontaus ja kaupunginjohtaja Stina Mattila olivat palopaikalla jo varhain tiistaiaamuna.

Sammutustyöt haittaavat keskustan liikennettä ja paljon kortteleita on suljettu.

Halpalentoyhtiö Norwegian on saanut järjestettyä osakeannin kautta kolmen miljardin Norjan kruunun rahoituksen (reilut 300 miljoonaa euroa). Uutinen annista sai kalsean vastaanoton pörssissä, jossa Norwegianin pörssikurssi romahti lähes 30 prosentin laskuun pian kaupankäynnin alettua.

Yhtiö kertoo pörssitiedotteessaan, että osakeannin avulla on määrä vakauttaa yhtiön taloutta ja luoda liikkumatilaa. Antiin osallistuu muun muassa Norwegianin suuromistaja ja perustaja Björn Kjos.

Norwegian on ollut vaikeuksissa nopean laajentumisensa seurauksena. Kjos toteaa, että kasvutahtia hidastetaan ja jatkossa panostetaan kannattavuuden parantamiseen.

Yhtiön pörssikurssi on ollut paineissa ja rojahti perjantaina pahimmillaan neljänneksen, kun yhtiön ostoa harkinnut IAG ilmoitti peruvansa kaupat ja panevansa jo omistamansa neljän prosentin osuuden myyntiin. IAG omistaa British Airwaysin.

Alustavien lukujen mukaan Norwegianin tappio nousi noin 2,2 miljardiin Norjan kruunuun (noin 220 miljoonaan euroon) viime vuonna.

Lue myös: Voimakkaasti laajentunut Norwegian rämpii velkaongelmissa, halpalentoyhtiön osake romahti

Troolari Job Senior kiinnittyy laituriin Oostenden satamassa. Kapteeni Job Schot tarkkailee ohjaamosta kun kolme miehistön jäsentä avaa lastiluukut ja alkaa purkaa täysiä kalalaatikoita nosturilla laiturille.

Takana on neljän päivän reissu Englannin rannikolle ja ruumassa kuusi tonnia kalaa. Arvokkainta herkkua, Doverin merianturaa, on laatikoissa muutama sata kiloa.

– Saalis on vain keskinkertainen tähän aikaan vuodesta. Odotamme parempia aikoja, Job Schot sanoo.

Parempien aikojen sijaan tiedossa on suurta epävarmuutta. Britannian EU-ero on umpisolmussa. Tätä menoa maa eroaa kahden kuukauden kuluttua ilman erosopimusta, koska parlamentin alahuone ei hyväksy sitä, eikä EU taivu muutoksiin.

Job Seniorille sopimukseton ero heijastuisi kala-apajien menetyksenä. Jobin kalavedet ovat Britannian rannikolla. Ilman erosopimusta on hyvin hyvin todennäköistä, että EU-maiden kalastajat joutuvat poistumaan näiltä vesiltä.

– Joudumme 12 mailin alueen ulkopuolelle, mutta siellä on jo isompia kalastusaluksia ja muita laivoja. Meillä ei ole sinne mitään asiaa, Schot sanoo.

– Luulen, että se on meidän bisneksemme loppu. Jos brexit toteutuu, meille ei yksinkertaisesti ole tulevaisuutta.

Sama ongelma on muillakin Belgian kalastajilla. Heidän saaliistaan yli puolet tulee Britannian vesiltä. Belgian oma rannikko on vain noin 60 kilometriä pitkä.

Job näyttää karttaplotterista Belgian postimerkin kokoisen talousvyöhykkeen Pohjanmerellä. Kun Britannian rannikkovesiltä tulee häätö, kaikille ei enää riitä tilaa.

Miksette sitten lähde kauemmas kalaan?

– Tämäntyyppinen alus ei voi mennä merelle yli viikoksi. Jo nyt purjehdimme 10–12 tuntia ennen kuin pääsemme takaisin satamaan. Sekin on kykyjemme rajoilla, Schot sanoo.

Britanniassa kalastajat olivat äänekkäimpiä brexitin kannattajia, kun asiasta järjestettiin kansanäänestys 2016. Pääministeri Theresa May on toistamiseen muistuttanut, että eron myötä Britannia ottaa myös kalastuspolitiikan takaisin omiin käsiinsä.

Erosopimus toisi siirtymäajan, joka antaisi aikaa neuvotella uusista kalastusjärjestelyistä EU:n ja Britannian välillä. Mutta tällä hetkellä yhä todennäköisemmältä näyttää sopimukseton ero.

Siinä tapauksessa yhteiset kalastussäännöt lakkaisivat pätemästä 29. maaliskuuta. Tärkeä merialue 6-12 merimailin päässä Britannian rannikosta sulkeutuisi.

– Englannin vesillä on ollut belgialaisia kalastajia keskiajoilta saakka. Se on osa kulttuuriamme, sanoo johtaja Emiel Brouckaert kalastusalan etujärjestö Rederscentralesta.

Nyt katkolla olevan kalastussopimuksen historia yltää vuoteen 1666. Silloin Englannin kuningas Kaarle II myönsi belgialaisen Bruggen kaupungin kalastajille oikeuden kalastaa Britannian rannikkovesillä, kiitoksena bruggelaisten hänelle suomasta turvapaikasta.

Vuonna 1964 sama oikeus kirjattiin monenväliseen kalastussopimukseen. Pian brexit-kansanäänestyksen jälkeen Britannian hallitus ilmoitti, että se irtautuu sopimuksesta eron tullessa voimaan.

Belgian kalastajat ovat liittoutuneet kahdeksan muun rannikkovaltion kalastajien kanssa ajamaan asiaansa EU:ssa. Päällimmäinen tavoite olisi välttää sopimukseton ero.

– Yritämme päästä siihen, että sopimus siirtymäajasta saataisiin voimaan, jotta tilanne voisi jatkua sellaisena kuin se on, Brouckaert sanoo.

Oostenden kalasataman laiturilta Job Schotin pyytämät kalat viedään suoraan kylmävarastoon, jossa ne lajitellaan painon mukaan. Varhain aamulla ne huutokaupataan tukkukauppiaille. Troolarin saapumisesta kaupantekoon kuluu vajaat 12 tuntia.

Muutama laatikollinen merianturaa on löytänyt tiensä läheiseen Simons & Decrun kalatukkuun. Päältä ruskeat ja alta valkoiset kampelamaiset lätkät tuijottavat laatikoista.

– Kaikki pitävät näistä. Parhaita kaloja Pohjanmerellä. Helppo valmistaa, maistuu hyvälle, selittää tukkukaupan omistaja, veteraanikalakauppias Joël Vandenbroucke.

Englannin vesiltä ovat peräisin myös kauppiaan meribassit, mustekalat, merikrotit, ravut ja myrkkyeväiset louhikalat. Jatkossa hän saattaa joutua tuomaan samat kalat Englannista.

– Sitten pitäisi maksaa verot, tullit, tehdä paperityöt. Nyt kala on täällä 10-15 tunnissa. Sitten siinä menisi kolme päivää. Ei hyvä laadun eikä minkään muunkaan kannalta, Vandenbroucke latelee.

Viisikymppisellä Job Schotilla on pelissä muutakin kuin oma elinkeinonsa. Hän peri troolarin isältään, jonka nimi oli Job. Hänen poikansa, hänkin Job, on töissä isänsä troolarilla. Vasta yhdeksänvuotias pojanpoika, neljäs Job, on ollut kesäisin mukana troolaamassa.

– Haluan siirtää tämän bisneksen pojalleni ja pojanpojalleni. Pakko miettiä, että haluanko altistaa heidät sille, kippari-Job sanoo.

Eropäivän lähestyessä EU on kehitellyt suunnitelmia sopimuksettoman eron varalle. Kalastajille voi olla tarjolla rahallista korvausta, jos brexit estää heitä kalastamasta. Job Schot ei innostu.

– On kiva että tarjotaan rahaa. Mutta haluamme jatkaa kalastusta. Se on meidän työmme. Mitä muuta tekisin, Job sanoo.

Suomen Euroviisuedustaja julkistetaan tänään. Edustaja marssii kameroiden eteen julkistustilaisuudessa, joka alkaa klo 13.00. Yle näyttää tilaisuuden suorana Areenassa.

Suomen edustaja on Ylen valitsema kutsuvierasartisti, jonka edustuskappale valitaan Uuden Musiikin Kilpailussa. Yleisö pääsee äänestämään raadin kanssa suosikkinsa edustajan kolmesta kappaleesta. Kappaleet julkistetaan lähiviikkojen aikana yksi kerrallaan ja lopullinen edustuskappale ratkeaa lauantaina 2.3.

Edustaja valittiin kutsumuotoisesti eli ilman erillistä karsintakilpailua nyt toista kertaa.

Euroviisut järjestetään tänä vuonna Israelin Tel Avivissa. Semifinaalit käydään 14. ja 16. toukokuuta, ja finaali nähdään lauantaina 18. toukokuuta.

Euroviisut järjestetään edellisten kisojen voittajan kotimaassa. Viime keväänä Euroviisut voitti Israelin Netta Barzilai.

Lue myös:

Darude edustaa Suomea Euroviisuissa – "Tiedän, että sinne pitää mennä voittamaan"

Pohjoissavolaisen Siilinjärven keskustassa sijaitseva liikerakennus on aiheuttanut runsaasti harmia omistajilleen lyhyessä ajassa. Vuonna 2013 valmistuneessa rakennuksessa on jo ensimmäinen putkiremontti takana. Käyttövesiputkien materiaali vaihtui kuparista komposiittiin (Uutis-Jousi).

– Ensimmäinen vesivuoto kiertovesiputkessa ilmeni noin neljä vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Pistesyöpymä korjattiin, mutta muutaman kuukauden jälkeen tuli uusi vuoto, kertoo Jorma Laakso, joka on yksi rakennuksen omistajista.

Rakennuksessa toimii kuntosali ja yksityinen terveysasema. Kolmannen vuototapauksen jälkeen omistajien piti alkaa miettiä, missä on vika.

– Kyllä se rupesi herättämään ihmetystä, että miten se on mahdollista. On ihan käsittämätöntä, että noin lyhyessä ajassa tulee vuoto uuteen rakennukseen, Laakso sanoo.

Tampereella putkikiista menee oikeuteen

Laakso ei ole ihmetyksensä kanssa yksin. Kuparisten käyttövesiputkien ennenaikaisia syöpymisiä 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on ilmennyt eri puolilla Suomea.

MTV uutisoi kupariputkien syöpymisistä Keski-Uudellamaalla jo vuonna 2008.

Suomen Vesilaitosyhdistyksen mukaan tapauksia on viime vuosina ollut muun muassa Ruskossa, Äänekoskella ja Alajärvellä.

Lohjalla rakennusvalvonta ei suosittele kupariputkien käyttöä vedessä olevien ominaisuuksien takia.

Tampereella on puolestaan keväällä oikeuskäsittely, jonka lopputulos kiinnostaa varmasti monia putkiongelmista kärsineitä. Neljä asunto-osakeyhtiötä vaatii vesilaitokselta korvauksia yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Taloyhtiöiden mielestä putkien syöpyminen johtuu vedestä. Yhtiöt vetoavat asiantuntijalausuntoihin.

Osa asukkaista juo pullovettä, koska usko hanaveteen on mennyt.

Tampereen Vesi kiistää olevansa vastuussa putkivuodoista. Vesilaitoksen mukaan sen toimittama vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset.

Vuokratalosäätiö odottaa oikeudenkäynnin tulosta

Tampereen Haapalinnassa syöpymisiä on ollut yhteensä yli kymmenessä talossa. Talot on pääosin rakennettu 2000-luvun alkuvuosina, ja vuodot alkoivat muutama vuosi rakentamisen jälkeen.

Yhdessä taloyhtiössä on voinut olla kymmeniä vuotoja. Talot sijaitsevat aivan Hyhkyn pohjavesilaitoksen naapurissa. Rakennukset ovat eri rakennusyhtiöiden rakentamia, ja niissä on useamman kuin yhden valmistajan putkia.

Haapalinnassa yhtiöt ovat vaihtaneet kuparisia käyttövesiputkia komposiittiputkiin. Näin tekee parhaillaan esimerkiksi Tampereen kaupungin omistama vuokratalosäätiö VTS-kodit. Säätiö ei ole mukana oikeusjutussa, mutta aikoo arvioida tilannetta sen jälkeen. Sekä VTS-kodit että Tampereen Vesi liikelaitos kuuluvat Tampereen kaupunkikonserniin.

Tampereen rakennusvalvonta ei ole antanut putkimateriaaleja koskevia suosituksia Haapalinnan syöpymistapausten vuoksi.

Nurmijärvellä korvausvaatimuksia rakennusyhtiölle

Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön tarina toistaa samaa kaavaa. Yhtiön kolmen talon kuparisista käyttövesiputkista on tullut emmentaalia noin kymmenessä vuodessa (Nurmijärven Uutiset).

Yhtiö on reklamoinut vuodoista rakennusyhtiölle, joka on kuitenkin kieltäytynyt korvaamasta putkiremonttia.

Ylen tietojen mukaan asunto-osakeyhtiö on viemässä kiistaa oikeuteen. Asukkaat kääntyivät korvausvaatimuksineen rakennusyhtiön puoleen, koska veden laatu täytti asetuksen vaatimukset.

Tapauksia yhdistää pohjavedessä esiintyvä pii

Aukotonta selitystä kupariputkien ennenaikaiselle syöpymiselle ei ole. Asiantuntijoiden mukaan ilmiötä on tutkittu liian vähän. Asiantuntijat korostavat, että veden syövyttävyys on monen tekijän summa.

Tapausselvitysten perusteella äkkisyöpymisillä on kuitenkin yhteinen nimittäjä: pohjavedessä esiintyvä pii.

Eurofins Expert Services Oy:n eli entisen VTT Expert Services Oy:n erityisasiantuntija Tapio Klasila kertoo, että heiltä on viime vuosina tilattu selvityksiä sadoista kupariputkista kymmeniltä eri asuinalueilta. Ennätysvuonna yksittäisiä putkia on tutkittu noin 200.

Klasilan mukaan lähes poikkeuksetta kyse on samasta ilmiöstä.

– Näissä tapauksissa juurisyy on kuparin oksidikerroksen puutteellisuus. Tilalle on muodostunut piipitoinen kerros, joka ei hauraana kestä esimerkiksi kuparin lämpölaajenemisia tai partikkelien liikkeitä putkessa. Piipitoisen kerroksen vaurioituminen paljastaa puhdasta kuparia, joka alkaa syöpyä paikallisesti hyvin nopeasti, Klasila sanoo.

Piipitoisen kerroksen on oletettu olevan silikaattia, joka on piitä sisältävä kemiallinen yhdiste. Suurin mysteeri on se, miksi piipitoinen kerros syrjäyttää kuparin oksidikerroksen pääosin 2000-luvulla rakennetuissa taloissa. Piitä on yleisesti Suomen pohjavesissä.

– Se tiedetään, että pii tulee vedestä, mutta ei sitä, miksi se ei ole aikaisemmin ollut ongelma, Klasila sanoo.

Klasilan mielestä ilmiön perinpohjainen selvittäminen vaatisi nykyistä laajempia tutkimuksia.

Klasila katsoo, että määräyksiä olisi syytä täsmentää, koska ongelmia ilmenee, vaikka putkimateriaalit vastaavat standardeja ja vesi on asetuksen mukaista.

– Perustutkimusta tarvittaisiin myös määräysten muuttamisen tueksi, Klasila sanoo.

Asetuksessa ei suositusta piin pitoisuudelle

Talousvesiasetuksessa ei ole lainkaan mainintaa piistä toisin kuin esimerkiksi kloridista, vaikka tehtyjen selvitysten perusteella piin tiedetään olevan yhteydessä pistesyöpymiin.

Asetuksen mukaan vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi veden kloridipitoisuuden pitäisi olla alle 25 mg/l.

Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan esimerkiksi Tampereen Hyhkyn vedenottamon kloridipitoisuudet ovat viime vuosina olleet 21–26 mg/l.

Piidioksidin määrä Hyhkyssä on ollut 18–20 mg/l. Lukema on sama kuin esimerkiksi Tampereen itäosassa Messukylässä, josta ei ole tietoa samantyyppisistä kupariputkien syöpymisistä.

Ely-keskuksen mukaan Hyhkyn ja Messukylän vedenottamoiden kloridi- ja piidioksidipitoisuudet ovat normaaleja kaupunkialueilla oleville pohjavesialueille.

Vesilaitokset aloittavat yhteisen selvityksen

Lisätietoa ilmiöstä voi tuoda juuri alkamassa oleva Vesilaitosyhdistyksen projekti. Siinä on mukana useita vesihuoltolaitoksia.

Tarkoitus on kiinnittää huomiota muun muassa piipitoisten yhdisteiden eli silikaattien merkitykseen.

– Silikaatin merkityksestä kupariputkien syöpymisessä tai silikaatin esiintymisestä talousvesissä on vain vähän tietoa. Koska talousvedessä olevalla silikaatilla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen, sille ei ole asetettu pitoisuusrajaa talousvedessä, eikä sitä siksi ole tarpeen seurata, sanoo Vesilaitosyhdistyksen vesiasiain päällikkö Riina Liikanen.

Tuloksia on luvassa runsaan kahden vuoden kuluttua.

– Ilmiö on monitahoinen, eikä siihen todennäköisesti löydy yhtä yksittäistä selittäjää tässäkään tutkimuksessa, Liikanen sanoo.

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä kertoo, että yhdistys ei ole paneutunut Tampereella edessä olevaan oikeudenkäyntiin eikä Tampereen Vesi ole varsinaisesti lähestynyt yhdistystä asialla.

Seppälä arvioi, että vesilaitosta on todennäköisesti vaikea osoittaa vastuulliseksi syöpymisistä, koska talousvesi on täyttänyt laatuvaatimukset ja suositukset.

– Toki tulevan oikeudenkäynnin lopputulos on kiinnostava myös muiden vesilaitosten näkökulmasta, joskin kaikki tapaukset voivat olla yksilöllisiä myös syntymekanismiltaan, Seppälä sanoo.

Siilinjärvellä eri käsityksiä ilmiön laajuudesta

Jorma Laakso ja muut siilinjärveläisen liikerakennuksen omistajat vaihtoivat kupariset kiertovesiputket komposiittiputkiin omalla kustannuksella.

He epäilivät mahdollisuuksiaan voittaa korvauskiistaa, koska putket olivat standardin mukaiset ja myös Siilinjärvellä vesi täyttää talousvesiasetuksen vaatimukset.

Siilinjärven rakennusvalvonnassa on kyseisen tapauksen lisäksi tieto parista muusta vastaavasta. Rakennusvalvonnan mukaan Siilinjärvellä ei ole perusteita antaa suositusta kupariputkien käytön lopettamiseksi.

Laakso on puolestaan kuullut muilta paikallisilta ammattilaisilta, että ongelma on Siilinjärvellä yleinen ja syöpymiä on paljon.

– Tämä tieto on tullut niin sanotusti puskaradion kautta, mutta sellaisilta henkilöiltä, jotka tekevät kiinteistöhuoltoa ja teknistä huoltoa. Heidän kanssaan olen jutellut, ja heiltä on tullut tällaisia kommentteja, Laakso sanoo.

Laakso haluaa kertoa asiasta julkisuudessa, jotta tuleville rakentajille ei tulisi samoja ongelmia.

Lue lisää:

Tampere tahtoo rakentaa himoittuja kerrostaloja järven päälle – jääkauden oikut uhkaavat estää suunnitelman Jatkuvat putkirikot veivät uskon hanaveteen Tampereen Haapalinnassa – ”Kannan juomavedet marketeista"

Viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina jatkuvasti Esperi Caren hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea.

Ylen laajassa selvityksessä paljastui 14 kaupunkia ja 16 hoivakotia, joissa hoivakoteja valvova viranomainen eli aluehallintovirasto (avi) on edellyttänyt Esperiltä havaitsemiensa epäkohtien korjaamista. Katso lista hoivakodeista jutun lopusta.

Avi on antanut Esperille niin sanottua hallinnollista ohjausta suurimmassa osassa hoivakoteja, joita se on tarkastanut viime vuosina.

Useimmin seurauksena on ollut huomautus tai huomion kiinnittäminen, jotka eivät välttämättä termeinä kuulosta niin vakavilta kuin ovat. Ne tarkoittavat, että jos toimintaa ei paranneta, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja.

Sellaisia ovat määräys, jota avi voi tehostaa uhkasakolla, tai jopa hoivakodin toiminnan keskeyttäminen. Määräys voi tulla kyseeseen, jos hoivakodissa havaitaan lainvastaisia menettelyjä tai asiakasturvallisuus vaarantuu.

Avi antoi Esperille määräyksen viime vuoden loppupuolella Muuramessa Keski-Suomessa sijaitsevan hoivakoti Paatelan pitkään jatkuneen työntekijöiden riittämättömyyden vuoksi. Päätöstä tehostettiin 70 000 euron uhkasakolla.

Yle uutisoi Paatelan ongelmista laajemmin lauantaina.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sen sijaan turvautui äskettäin jyrkimpään keinoon, kun se keskeytti väliaikaisesti Esperin Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan lukuisten epäkohtien vuoksi.

Valvira voi ottaa hoivakodin epäkohdat tutkittavakseen vakavissa tilanteissa.

Ylen tiedot Esperin hoivakotien ongelmista perustuvat avien tekemiin vuosien 2016–2018 valvontapäätöksiin eri puolilta Suomea.

Esperillä on yrityksen kotisivujen yksikkölistauksen mukaan Suomessa noin 130 vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon keskittyvää hoivakotia.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 270 miljoonaa euroa. Suomen emoyhtiö on Esperi Care Holding, joka ei ole maksanut viime vuosina veroja Suomeen. Lue lisää Esperin talousasioista tästä jutusta.

Esperi lupaa nautittavaa arkea, todellisuus joskus ihan muuta

Esperi mainostaa kotisivuillaan ikäihmisten palvelujaan näin: "Esperi hoivakodit ja palvelutalot tarjoavat turvallisen kodin, jossa elämästä kelpaa nauttia ja jossa arki sujuu. Meillä asukas saa juuri niin paljon apua kuin tarvitsee tai haluaa."

Ylen selvityksen perusteella Esperin asiakaslupausten ja todellisuuden välillä on toisinaan ammottava kuilu.

Lähes kaikissa Esperin hoivakodeissa, joiden toimintaan viranomainen on puuttunut, on ollut liian vähän työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön minimisuositus hoivakoteihin on 0,5 hoitajaa asukasta kohden.

Puutteita on ollut myös muun muassa lääkkeiden käsittelyssä ja säilytyksessä, johtamistyössä ja lääkehoitoa tekevien työntekijöiden luvissa.

Kymenlaaksossa Haminassa hoivakoti Vehkahovissa koko yksikkö on jopa välillä ollut täysin ilman hoitajaa.

Haminan kaupungin vuonna 2017 Vehkahoviin tekemän seurantakäynnin papereista selvisi, että yksikössä työskenteli paljon sijaisia kuuden tunnin vuoroissa. Monia työntekijöitä irtisanoutui, ja uusien sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaikeutti työntekoa.

Aamuvuoron hoitaja lähti yhdeltä ja iltavuoron hoitaja saapui paikalle kahdelta. Hoivakodissa ei siis ollut tuntiin yhtään hoitajaa.

Työvuorolistoja suunniteltiin “haamuhoitajilla”, minkä vuoksi työvuoroja hoidettiin alimitoituksella. Haamuhoitajalla viitataan henkilöön, joka on työvuorolistassa mutta ei todellisuudessa ole saapumassa töihin tai ei edes työskentele kyseisessä paikassa.

Vehkahovissa vakituiset työntekijät olivat voineet yliviivata itselleen sopimattomat vuorot pois työvuorolistasta, eikä näihin vuoroihin välttämättä otettu sijaisia tilalle.

Hoivakodista katosi vahvoja kipulääkkeitä

Haminan kaupungin tarkastuskäynnillä selvisi muitakin vakavia epäkohtia. Vehkahovista oli esimerkiksi kadonnut opioideihin kuuluvia voimakkaita kipulääkkeitä.

Lisäksi hoivakodin seinälle tulostetussa paperissa hoitajia ohjeistettiin niin, että jos asukas putoaa sängystä yöaikaan viiden ja seitsemän välillä, yöpartiota ei soiteta apuun, vaan asukas peitellään lattialle.

Asukas joutuisi odottamaan lattialla aamuvuoroon tulevan hoitajan saapumista.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki keväällä 2018 ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Vehkahoviin.

Hoivakodin päällikkö oli tällä välin vaihtunut. Uusi vastuuhenkilö kertoi, että vanhusten lattialle jättämisestä oli keskusteltu hoivakodissa ja käytäntö oli lopetettu. Yövuoroon oli lisätty toinen hoitaja.

Esperin mukaan ohjeistus vanhusten jättämisestä lattialle oli tullut Vehkahovin aiemmalta esimieheltä, joka ei enää työskennellyt yksikössä.

– Tällainen käytäntö on yksiselitteisesti kielletty, sanoo Sanna Niskanen, joka työskenteli tuolloin Haminan kaupungin vanhuspalvelujohtajana.

Haminan hoivakotien valvonnasta on vastannut 2019 alusta lähtien Kymenlaakson vanhustenhuoltoa hoitava sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote.

Niskasen mukaan Vehkakodin ongelmat kestivät pari vuotta. Kaupunki otti hoivakodin jatkuvaan tarkkailuun. Vehkahovin piti raportoida Haminalle viikoittain tekemisistään.

Sittemmin tilanne on Vehkahovissa parantunut. Hamina ei kuitenkaan enää itse sijoita sinne vanhuksia, koska Esperi menetti asemansa Haminan vanhushoidossa, kun se hävisi kaupungin järjestämän kilpailutuksen 2016.

Kuuma sisäilma vaaransi asukkaiden terveyden

Yle uutisoi jo lauantaina siitä, että asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperin yksiköissä.

Monet kaupungit ovat jopa keskeyttäneet vanhusten sijoittamisen yhtiön hoivakoteihin väliaikaisesti jatkuvien vakavien ongelmien vuoksi.

Ylen lukemat aluehallintovirastojen valvontapäätökset kertovat karuja esimerkkejä joidenkin Esperin hoivakotien käytännöistä.

Saarijärvellä Keski-Suomessa hoivakoti Paavossa oli huomattavan vähän työntekijöitä. Asukkaiden aamutoimia ei aina saatu valmiiksi aamun aikana. Kesällä asukkaiden terveys oli vaarantunut liian kuuman sisäilman vuoksi, ja osa oli joutunut sairaalaan.

Uudellamaalla Porvoossa hoivakoti Vuokossa oli monenlaisia ongelmia: lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Heitä oli jätetty istumaan ruokapöytään ruokailun päätyttyä ja viety sänkyyn makaamaan ilman perusteltua syytä.

Yhdelle asukkaalle oli tehty muistitesti ruotsiksi, vaikka asukkaan äidinkieli on suomi.

Pirkanmaalla Sastamalassa hoivakoti Liekolankodissa lääkekaappien ovia oli jätetty auki, eikä tarkastuksella ollut saatavilla henkilökunnalta vaadittuja lääkelupia.

Sastamalan Hyrkinpuiston hoivakodissa asui puolestaan vammaisia toimiluvan vastaisesti.

Helsingissä Tilkan Hoivapalvelukeskuksessa on havaittu niin ikään lukuisia ongelmia viime vuosien aikana. Voit lukea niistä lisää täältä.

Esperi: Seuraamme hoidon laatua, työvoiman saatavuudessa vaikeuksia

Esperi Care ei maanantaina vastannut Ylen haastattelupyyntöön lukuisista yhteydenotoista huolimatta.

Ylen A-studio on yrittänyt viime viikosta lähtien saada Esperin toimitusjohtajalta Marja Aarnio-Isohannilta haastattelua liittyen yhtiön hoivakotien ongelmiin.

Toistaiseksi hän on kommentoinut asiaa vain sähköpostilla viime viikolla Esperin viestintäpäällikön Tero Valtasen välityksellä.

Aarnio-Isohannin mukaan työvoiman saatavuus on paikoin vaikeaa, mutta Esperi työskentelee sen eteen, että sille työskentelee osaavaa henkilöstöä.

– Valvomme ja seuraamme yksiköidemme hoidon laatua jatkuvasti. Esperissä on erillinen laaturyhmä, joka valvoo toiminnan laatua. Lisäksi toimintamme laatua seuraa ulkopuolinen riippumaton auditoija ja Esperillä on ISO9001:2015 laatusertifikaatti. Palvelu- ja hoivakotien toimintaa ohjaavat toimiluvat, viranomaismääräykset ja tilaajan sopimusehdot. Asiakastyytyväisyyttä seuraamme muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyin, Aarnio-Isohanni kirjoitti.

Fakta: Näissä Esperin hoivakodeissa viranomainen havaitsi ongelmia

Hoivapalvelukeskus Tilkka, Helsinki
Hoivakoti Vuokko, Porvoo
Hoivakoti Teerimäki, Hämeenlinna
Hoitokoti Niittykukka, Koski
Hoivakoti Kuninkaanlaakso, Turku
Saga Kaskenniitty ja Kaskenpuisto, Turku
Hoivakoti Edit, Pietarsaari
Hoivakoti Gustav, Vaasa
Liekolakoti, Sastamala
Hoivakoti Paavo, Saarijärvi
Hyrkinpuisto, Sastamala
Hoivakoti Paatela, Muurame
Hoivakoti Teppola, Oulu
Hoivakoti Vehkahovi, Hamina
Vanhan kutomon hoivakoti Pumpuli, Forssa
Hoivakoti Aapo, Nurmijärvi

Täydennetty 18.14. Esperi Caren viestintäpäällikön Ylelle lähettämässä sähköpostissa oli toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannin kommentit, ei viestintäpäällikön omia kommentteja, kuten sähköpostista olisi saattanut päätellä.

Lue lisää:

Esperi Caren suuren Helsingin hoivakodin ongelmien piti olla selätetty – tuoreet asiakirjat paljastavat, että turvallisuus on hiljattain vaarantunut

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina

Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviö, 40, kärsi vuosikausia vaikeista vatsavaivoista ja paino jojoili. Hän kertoo syöneensä ravintosuositusten mukaisesti ja testanneensa useita eri ruokavalioita tilanteen parantamiseksi. Kolme vuotta sitten Sirviö kokeili ketogeenistä ruokavaliota ja vannoo olevansa nyt elämänsä kunnossa.

– Vasta ketogeenisellä koin suolisto-oireideni pysyvästi parantuneen, painon kanssa jojoilu loppui, energia lisääntyi ja unenlaatu parani, sanoo Australiassa asuva Sirviö sähköpostitse haastattelussa.

Sirviö on yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja. Hän vetää päätyönään Keto Kickstart-verkkovalmennusta, jossa syödään ketogeenisen ruokavalion mukaan. Hän on yrittäjänä järjestänyt ruokavalioon perustuvia verkkovalmennuksia jo yli vuoden ja osallistujia on noin 4 000.

Mikä ketogeeninen ruokavalio sitten on? Se on erittäin vähähiilihydraattinen, korkearasvainen ja maltillisesti proteiinia sisältävä ruokavalio, selittää Sirviö. Sen ideana on antaa keholle mahdollisuus käyttää rasvaa polttoaineena glukoosin sijaan. Tämän kaiken tarkoituksena on johtaa elimistö ketoosiin.

Ketoosissa rasvojen aineenvaihdunnan sivutuotteena muodustuu ketoaineita, joita aivot käyttävät energiana.

Ketogeeninen ruokavalio ei ole uusi ilmiö. Se aiheutti laajaa innostusta 2000-luvun alkupuolella Atkinsin dieetin rantauduttua Suomeen.Yhteisenä nimikkeenä vähän tai ei ollenkaan hiilihydraatteja sisältäville ruokavalioille on karppaus. Ketogeenista dieettiä voi siis pitää karppauksen yhtenä alalajina. Karppaus villitsi suomalaisia etenkin 2010-luvun alussa.

Vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttavat tekevän uutta tulemista hiljaiselon jälkeen, arvioi laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Reija Männikkö.

Hänen mukaansa tietyt ruokatrendit ponnahtavat pintaan tasaisin väliajoin ja ikäänkuin kiertävät muodikkaina.

– Maidottomuus ja gluteenittomuus ovat teemoja, jotka näkyvät vastaanotollani. Myös lisäaineettomuus ja luonnonmukainen ruokavalio ovat suosittuja, ja ovat olleet sitä jo jonkin aikaa, sanoo Männikkö.

Sirviö puolestaan uskoo ketogeenisen ruokavalion nousevan tulevaisuudessa ruokavaliotrendien aallonharjalle.

– Ketogeeninen ruokavalio oli vuoden 2018 haetuin ruokavalio Googlesta ja talouslehti Forbes ennusti suosion vain kasvavan vuonna 2019, sanoo Anni Sirviö.

Moni luulee voivansa mässäillä kovaa rasvaa

Ketogeeniseen ruokavalioon kuuluvat kasvikset, vihannekset, täysirasvaiset maitotuotteet ja rasvaiset proteiinin lähteet, useimmat pähkinät ja siemenet. Esimerkiksi viljat, sokeri, hedelmät ja marjat ovat ruokavaliossa pannassa.

Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikön professorin Kirsi Pietiläisen mukaan ketogeeninen dieetti voi toimia lyhytaikaisesti esimerkiksi silloin kun ihminen haluaa laihtua. Hänen mukaansa moni sitä kokeileva luulee kuitenkin voivansa mässäillä kovaa rasvaa, vaikkapa voita ja pekonia, kuinka paljon tahansa.

– Sehän on tutkimusten perusteella ihan varmuudella sydänterveydelle haitallista, hän muistuttaa.

Ruokavalion ongelmana nähdään myös se, että se ei ole riittävän monipuolinen. Kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä tulee liian vähän, sanoo Männikkö.

Sirviön mukaan ketogeeninen ei ole pelkkää lihansyöntiä, vaan monipuolinen ruokavalio.

– Jos sitä verrataan perinteiseen länsimaalaiseen ruokavalioon, niin moni jopa vähentää lihansyöntiä ketogeenisellä ruokavaliolla, koska se sisältää vain maltillisesti proteiinia. Itse painotan valmennuksessa vihannesten ja kasvisten tärkeyttä, monipuolisesti syömistä ja myös eettisesti tuotettujen eläinkunnan tuotteiden hankkimista, Sirviö sanoo.

Verensokeriarvot paranevat?

Tutkimuksissa ketogeenisessä ruokavaliossa on havaittu hyötyjä, mutta myös ongelmia. Pitkällä aikavälillä se ei ole laihduttajalle yhtään parempi vaihtoehto kuin muutkaan dieetit, sanoo ravitsemusterapeutti Reija Männikkö.

Professori Kirsi Pietiläisen tekemän tutkimuksen perusteella dieetti oli hyödyllinen ihmisille, joilla on rasvamaksa. Rasvan määrä väheni selvästi ja tuloksia näkyi muutamassa viikossa dieetin aloittamisen jälkeen.

– Tutkimus oli toteutettu niin, että rasva ja proteiinit olivat hyvälaatuisia, eli pähkinöitä, öljyjä oli valtava määrä, muistuttaa Pietiläinen.

Reija Männikön mukaan diabetesjärjestöissä on kansainvälisesti hieman myönnytty siihen suuntaan, että jonkinasteinen hiilihydraattien vähentäminen voi toimia 2-tyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

– Tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvot varmasti parantuvat, kun elimistö ei saa hiilihydraatteja mistään, sanoo Lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen.

Hänen mukaansa ketogeenistä ruokavaliota kokeilevan diabeetikon pitäisi tällaisessa tapauksessa olla erityisen tarkkana sen suhteen, että rasvan laatu on varmasti hyvää.

– Terve ihminen pystyy kehollaan leikkimään aika paljon, mutta jos on perussairaus niin pitää olla paljon varovaisempi, sanoo Kirsi Pietiläinen.

Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviön mukaan parhaimmat hyödyt saa ruokavaliosta vasta, kun keho on kunnolla adaptoitunut ja se saattaa kestää henkilöstä riippuen 4-6 viikkoa tai jopa kuukausia.

– Monilla ei ketogeeniselle ryhtyessä ole päätavoitteena laihtuminen, vaan se tulee siinä ikäänkuin sivutuotteena kun keho pääsee tulehduksista eroon ja tasapainottuu.

Käypä hoito -suosituksen mukaan ketogeenistä ruokavaliota voi hyödyntää vaikean epilepsian hoidossa lapsilla.

Ruoka aiheuttaa suuria tunteita

Ruokaan suhtaudutaan vahvalla tunnelatauksella ja se näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävissä keskusteluissa.

Anni Sirviö sanoo, että ei pidä erilaisten ruokavalioiden välille asetetusta vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa jokaisella on vapaus valita itse, mitä syö ja kokeilla eri vaihtoehtoja.

– Kun syöt sipsejä, karkkia, limua, energiajuomia, eineksiä, pizzaa ja ranskalaisia, kukaan ei reagoi ruokavalioosi tai valintoihisi millään tavalla. Kun alat syömään runsaasti kasviksia, hyviä sekä elimistölle tärkeitä rasvoja ja maltillisesti laadukkaita proteiinin lähteitä, niin monet sekoavat ja alkavat kritisoimaan valintojasi, hän sanoo.

Ravitsemusterapeutti Reija Männikkö ei suoralta kädeltä tyrmää ketogeenistä ruokavaliota, mutta muistuttaa myös muista vaihtoehdoista.

– Ruokaan on viime vuosina tullut tietynlainen ideologisuus mukaan. Väärän mielipiteen omaava ihminen saatetaan estää osallistumasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Itse toivoisin avointa keskustelua.

Professori Pietiläinen puolestaan uskoo, että ruokavalioiden vetovoima on siinä, että ne kertovat ihmiselle tarkkaan, mitä saa syödä ja mitä ei.

– Jotenkin se tasapaksu, tavallinen ja terveellinen ravitsemus ei enää oikein kuulosta miltään, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Lue myös:

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

Hiilihydraatit lihottavat, makeutusaineet ovat vaarallisia, illalla ei kannata syödä paljon: Asiantuntijat purkavat kahdeksan sitkeää terveysmyyttiä

Lääkärit suosittelivat karppausta 2-vuotiaalle – auttoi vaikeahoitoiseen epilepsiaan

Ei kiitos. Se oli Daruden ensimmäinen vastaus, kun Uuden Musiikin Kilpailun tuottaja Anssi Autio kysyi häntä Suomen euroviisuedustajaksi viime syyskuussa.

– Euroviisuissa on tietty kaiku, ja se homma on niin iso, että piti vähän miettiä, sovinko siihen. En ole myöskään laulaja, joten piti funtsia myös sitä, kenen kanssa tämän tekisin.

Ville Virtanen, 43, ynnäili hetken viisupestin plussia ja miinuksia sekä keskusteli vaimonsa kanssa. Lopulta hän soitti jo saman päivän iltana takaisin Autiolle.

Darude päätti lähteä edustamaan Suomea toukokuussa Israelin Tel Avivissa pidettäviin Euroviisuihin.

Sandstormista buustia?

Ennen Daruden Euroviisupestin julkistusta DJ on palannut viikonlopun keikoilta Yhdysvalloista. Jet lag painaa hieman. Darude kiertää esiintymässä ympäri maailmaa aktiivisesti. Keikkoja kertyy vuodessa noin 70.

Darude tunnetaan etenkin 20 vuotta sitten julkaistusta Sandstorm-kappaleesta, joka edelleen soi eri puolilla maailmaa. DJ on julkaissut yhteensä neljä albumia, joista viimeisin, Moments, vuonna 2015.

Eräs kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisartisteista lähtee edustamaan Suomea Euroviisuihin. Onko tunnettuudesta etua vai haittaa?

– Vaikka olen omassa genressäni jollain tavalla tunnettu, niin tuskin yleismaailmallisesti, että se mihinkään vaikuttaisi, Darude tuumaa.

Katso Elävä arkisto: Darude löi läpi kuin myrsky – Sandstorm ei laannu vieläkään

Sandstorm on kestohitti, johon Darude aina yhdistetään. Muusikon mielestä kappaleen tunnettuudesta ei viisukuvioissa ole ainakaan haittaa, koska siellä soivat usein pop- ja dancekappaleet.

– Mutta totta kai, kun meillä on vapaa äänestys ja ihmiset ottavat osaa, siinä vaikuttaa myös tunnettuus. Silloin ei arvostella pelkästään laulun lyriikkaa tai melodiaa.

Henkilökohtainen haaste

Ennen lähtöä Tel Avivin Euroviisuihin, järjestetään Uuden Musiikin Kilpailu, jossa Darude esittää kolme biisiä. Niistä yleisö ja ammattilaisraati valitsevat edustuskappaleen.

Syksyn aikana Darude on käynyt läpi kolmisenkymmentä potentiaalista kappaletta. Niistä noin puolet ovat hänen itsensä tekemiä. Loppuihin mies pyysi biisiaihioita ja ideoita luottokumppaneiltaan.

– Tämä on ollut henkilökohtainen haaste musiikillisesti sekä artistina ja tuottajana. Rajoitteena Euroviisuissa on biisin kolmen minuutin kesto. Musiikki on myös astetta tai kahta kaupallisempaa. Sen pitää olla laulu eikä klubiraita.

Daruden mukaan lopulliset kolme kappaletta ovat sopivasti erilaisia. Biisit julkaistaan kolmena peräkkäisenä perjantaina: 8.2., 15.2. ja 22.2. Tarkemmat tiedot kappaleista kerrotaan vasta julkaisun yhteydessä.

– Sieltä löytyy niin sanotusti tuttua ja turvallista Darudea. On normaalia tanssimusiikkia, konepohjaa ja syntikkaa. Biiseissä on henkilökohtaisia juttuja, mutta myös vähän yleismaailmallista. Eli sivutaan jopa ilmastonmuutosta. Mutta ei suoranaisesti politiikkaa tai muutakaan agendaa, koska on kysymys Euroviisuista.

Koska Darude ei itse laula, biisien solistina on hänen hyvä ystävänsä ja yhteistyökumppaninsa Sebastian Rejman. Rejman tunnetaan yhtyeestä The Giant Leap. Hän on myös näyttelijä ja tuttu esimerkiksi tv-sarjoista Syke ja Ex-onnelliset.

Suurimmat paineet ohi

Suomalaisena Darude on seurannut Euroviisuja suhteellisen ahkerasti. Hän asui kuutisen vuotta ulkomailla, joten silloin seuraaminen oli vähäisempää.

– Amerikkalaisilla oli Neil Armstrong, joka astui kuuhun ensimmäisen kerran. Me ehkä muistamme, missä olimme, kun Lordi voitti Euroviisut. Itse olin Turussa yhden ravintolan aulassa, missä katsottiin telkkaria ja huudettiin. Varsinkin siitä lähtien on tullut katsottua kisoja tarkemmalla silmällä.

Muusikko kokee suurta ylpeyttä päästessään edustamaan Suomea Euroviisuissa. Artisteihin kohdistuu usein menestyspaineita. Darude sanoo, että pahimmat paineet on jo ohitettu.

– Isoin juttu oli löytää ne kolme biisiä. Syksyllä parit ekat kuukaudet ei ollut muuta mielessä kuin se oikea kulma, mistä lähteä liikkeelle. Sitten, kun se selvisi, aika paljon painetta lähti pois.

Lavashow’n hiominen on vielä kesken ja siihen Darude haluaakin nyt keskittyä. Esiintyminen on toisenlaista isolla viisulavalla kuin klubikeikoilla DJ:nä.

Mitkä ovat Daruden tavoitteet Tel Avivin kisoihin?

– Tiedän, että sinne pitää mennä voittamaan. Mutta en halua sanoa tässä kohtaa, että mä voitan, vaan että olen tehnyt parhaat biisit, mitä pystyn. Tietenkin finaali on ensimmäinen tavoite. Ja sitten katsotaan, mihin se riittää.

– Haluan saada show’sta jollakin tavalla erottuvan ja omannäköisen. Yksi iso tavoite on myös edustaa jollakin tavalla DJ- ja tanssimusakulttuuria.

Tämän vuoden euroviisukappale valitaan suorassa UMK19: Darude -lähetyksessä lauantaina 2. maaliskuuta Yle TV2:ssa. Tänä vuonna UMK järjestetään Daruden entisillä kotikonnuilla Turun Logomossa.

Lue lisää:

Näin seuraat Uuden Musiikin Kilpailua

Juttelin muutama kuukausi sitten amerikkalaisen toimittajan kanssa ravintolassa San Fanciscossa siitä, mihin suuntaan mediabisnes voi olla menossa.

– Totta kai jengi haluaa äänestää Trumpia. Mieti niitä kuutta amerikkalaista miestä, jotka joka päivä tulevat valtavan Home Depot -marketin parkkipaikalle. He tulevat sinne joka aamu, ja osa heistä saa päiväksi töitä, toimittaja kuvaili.

Miehet hakivat joka päivä uudestaan töitä. Jos tavaraa oli tulossa paljon ja varastonjohtaja kaipasi kolmea ylimääräistä varastomiestä, kolme heistä sai paikan.

– Sinulla ja minulle digitalisaatio ja globalisaatio tarkoittavat vielä toistaiseksi sitä, että voimme tilata kännykällä Kiinasta mitä vaan data-analyysistä kenkiin. Niille Home Depot’n edessä odottaville työväenluokan kansalaisille globalisaatio tarkoittaa maahanmuuttoa. Maahanmuutto taas tarkoittaa sitä, että kuuden miehen sijaan marketin pihalla töitä kyselee vaikkapa yksitoista miestä. Töitä on edelleen kolmelle. Joko töitä on vähemmän tai palkat laskevat, toimittaja kuvaili.

Koulutettujen työpaikat ovat uhattuna seuraavaksi

Toimittaja selitti, kuinka amerikkalaisen keskiluokan palkat eivät ole nousseet sitten 1980-luvun. Kukaan edellinen presidentti, ei demokraatti (Bill Clinton, Barack Obama) eikä republikaani (George Bush ja George W. Bush) ole pysäyttänyt keskiluokan palkkastagnaatiota eli palkkojen nousun pysähtymistä.

Jos palkat eivät nouse, se on kuluttajalle paljon isompi asia kuin Suomessa. Verot ovat matalat. Eikä yhteiskunta tarjoa vastaavia mahdollisuuksia kuin Suomessa. Kaikkeen menee koko ajan rahaa.

– Heille on ihan sama kuka on presidentti, kunhan se on joku uusi naama, joka uskottavasti lupaa heille taloudellista toivoa. Trump on seuraus jostakin. Trump ei ole pelkkä syy.

Samaa sanoi Barack Obama syyskuussa puhuessaan siitä, kuinka Trump on seuraus jostakin. Millaisesta kehityksestä populistin saamat äänet ja häntä äänestävien ihmisten päätökset ovat seuraus, on tärkeä kysymys. Puhdas rasismi on osasyy, mutta onko se koko syy?

Näyttää siltä että populismin kannatus ei tule katoamaan. Se saattaa muuttaa muotoaan, mutta on voinut tulla jäädäkseen.

Kansainväliselle populismille tulee olemaan kysyntää myös 2020-luvulla. Kun digitalisaatio alkaa viedä koulutettujen ihmisten työpaikkoja, he ovat vuorostaan hädässä, voi ihan yhtäkkiä syntyä poliittisia suuntia, joita emme osanneet edes ennustaa.

Kun kulttuurinen ja taloudellinen ylempi keskiluokka alkaa kärsiä, toisin sanoen ottaa taloudellisia iskuja ja menettää asemiaan yhteiskunnan muuttuessa, voi syntyä markkinarako korkeasti koulutettujen populismille. Entä jos se ei näyttäydy koulutetulle eliitille junttina vaan jotenkin coolina? Ensi vuosikymmenellä voi tulla ihan uudenlaisia populistisia liikkeitä, jotka haisevat vuosikertaviineille ja kalliille kuntosaleille.

Elämme arkea Googlen ja Applen suositusten mukaan

Liberaali demokratia ei seiso niin vahvoilla jaloilla kuin uskottelemme itsellemme. Vain 31 prosenttia 1980-luvulla syntyneistä amerikkalaisista pitää elintärkeänä elää demokratiassa. Loput eivät pidä. Näin kertoo World Value Survey -kysely vuodelta 2014.

– Kun samalla edessä on valtava teknologinen vallankumous, jossa kännykät alkavat de facto yhä enemmän suositella meille elämäämme liittyviä päätöksiä, tulee mielenkiintoiset ajat, amerikkalaiskollegani ennusti.

Nyt jo Google Assistantia mainostetaan lauseella ”Google takes care of me”.

Miten vaikuttaa poliittisiin valintoihin se, että 2020-luvulla teemme yhä arkemme pienet ratkaisut Googlen ja Applen suositusten mukaan? Samaan aikaan olemme äänestäjinä peloissamme siitä, ettei ilmastonmuutosta saada poliittisesti pysäytettyä.

Ja samaan aikaan kiihtyvä työn ja teknologian murros tekee kaikista työttömiä säännöllisin väliajoin.

Samaan aikaan heimoidentiteetit vahvistuvat

Ja yhä useampi kuluttaa sellaisten ihmisten ajatuksia, jotka ovat samaa mieltä kuin kuluttaja itse.

Miten tämän kaltaisessa maailmassa elävät ihmiset haluavat kuluttaa uutisia ja mitä ne uutiset ovat?

Myös populismi tulee luultavasti muuttamaan muotoaan samalla kun yhteiskunta muuttuu. Ja niin muuttuvat kaikki muutkin aatteet.

Myös journalismin on pakko muuttua. Uskon, että median murros on vasta alkamassa.

Kirjoittaja on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön, Yle News Labin päällikkö. Lisää median tulevaisuuden rakentamisesta newslab.yle.fi-sivuilla.

Luo Yle tunnus ja keskustele artikkelista alla.

Vuonna 2007 Sirkka-Liisa Anttila oli Suomen maatalousministeri. Se oli vuosi, jolloin Oikeutta Eläimille -järjestö julkisti salaa kuvaamansa materiaalin erään sikalan tiloista. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä on ministeri Anttilan suvun tila, jota silloin pyöritti hänen tyttärensä. Kuvat järkyttivät, koska niissä näkyi eläinten pahoinvointia ja huonokuntoisuutta.

Näistä kuvista on kulunut yli kymmenen vuotta, ja sittemmin on nähty lisää todistusaineistoa niistä olosuhteista, joissa tuotantoeläimet Suomessa elävät. On hyvin hoidettuja tiloja ja huonommin hoidettuja, mutta toistaiseksi, mainosten lupaamia eläinten onneloita ei ole missään kuvissa näkynyt – paitsi mainoskuvissa.

Jotta voisimme ymmärtää ihmisten valintoja, meidän pitää ymmärtää konteksti, jossa valintoja tehdään. Millaisissa olosuhteissa me teemme päätöksiä, siitä mikä päättyy ruokakoriimme ja keittiöömme?

Syön itsekin lihaa vastoin parempaa tietoani, koska se on aina ollut helppoa. “Valintani” on usein ollut tiedostamaton. Tarjolla ollut ruoka on sisältänyt lihaa, mutta sitä ei tarvinnut ajatella. Kasvisruuan valintaan kuluu enemmän aikaa ja se valinta tapahtuu jokaisella kerralla, kun ohitan lihaa sisältävät ruuat etsiäkseni kasvisruokaa tai kysyessäni, saako jonkun annoksen lihan korvattua lihattomalla vaihtoehdolla. Lihasta kieltäytyminen on usein askel pois normista. Ja normista poikkeamista pitää usein pyydellä anteeksi. Liharuokaa ottaessa harvemmin tulee pahoiteltua kenellekään valintaansa. Tämä on konteksti, jossa elämme ja toimimme näennäisten valintojen äärellä. Muutos vaatii rakenteiden muuttamista ja se on vaikeampaa.

Ostamalla suomalaisen tuotteen, ostan kuluttajana myös mielenrauhan, koska luotan siihen, että tässä yhteiskunnassa toteutuu oikeudenmukaisuus.

Meillä on tapana suhtautua kaikkeen kotimaiseen tuotantoon niin, että se olisi moraalisesti ja eettisesti tuotettua. Ajattelemme, että ongelmat ja väärinkohtelut kuuluvat köyhempiin maihin; suomalainen ei voi olla eettisesti arveluttavaa. Ostamalla suomalaisen tuotteen, ostan kuluttajana myös mielenrauhan, koska luotan siihen, että tässä yhteiskunnassa toteutuu oikeudenmukaisuus. Tämä pitää varmasti usein paikkansa. Eläintuotannon kohdalla ei. Eläintuotanto hyötyy epäreilusti mielikuvista suomalaisen tuotannon eettisyydestä.

Oikea tarina on tämä: Hedelmöitämme, kasvatamme ja tapamme eläimiä ihmisen nautinnon vuoksi.

Tiedämme yhä enemmän lihantuotannon ja sen kulutuksen riskeistä ja haitoista niin ihmisen hyvinvoinnille kuin planeetallekin. Ihmisen terveyteen liittyvät perustelut sille, miksi lihankulutusta tulisi vähentää tai lopettaa, tuntuvat silti moraalisen vastuun välttelyltä.

Tietokirjailija Yuval Noah Hariri kirjoittaa Sapiens – ihmisen lyhyt historia -teoksessaan tuotantoeläimistä: ”Viime vuosina tietoisuus olosuhteista joissa eläimet elävät ja kuolevat sekä niiden kohtalo saattaa osoittautua ihmiskunnan historian suurimmaksi rikokseksi. Mikäli rikosta mitataan pelkästään olennoille aiheutetun kärsimyksen ja tuskan perusteella, väitettä ei ole vaikea uskoa”.

Kulutamme lihaa ja ylläpidämme tuotantolaitoksia ja kerromme tarinaa lihasta, vaikka oikea tarina on tämä: Hedelmöitämme, kasvatamme ja tapamme eläimiä ihmisen nautinnon vuoksi.

Kauhistelemme videoita Yulinista Kiinasta, jossa koiria kidutetaan ja teurastetaan ravinnoksi ihmisille. Tuomitsemme yhden eläimen väkivaltaisen murhaamisen ruoaksi, kun toisen tappaminen on meistä hyväksyttävää. Olemme sokeita tekopyhyydellemme.

Länsimaisen lihankulutuksen asema on uhattuna, oikeutetusti. Toivoisin, että se olisi nimenomaan moraalikäsityksemme, joka saisi meidät lopettamaan eläinten kasvatuksen tehostetusti tappamista varten. Toki terveyssyytkin kelpaavat – kunhan hulluus lopetetaan.

Eläinoikeusaktivistien salaa kuvaamat videot näyttävät meille todellisuuden, josta emme haluaisi tietää. Tästä kertoo sekin, että usein syytteiden kohteina ovat juuri kuvaajat, eivät tilojen pitäjät.

Maryan Abdulkarim

Kolumnisti on kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka aina uudelleen hämmentyy kissanhiekkavalikoiman laajuudesta. Tamperelaistaustainen vapaa kirjoittaja asuu Helsingissä.

Kanadan arktisilla alueilla vetäytyvät jäätiköt paljastavat maisemia, joita kukaan ei ole nähnyt 40 000 vuoteen.

Yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston tutkijat ovat keränneet näytteitä jäätikön sulamisen paljastamista kasveista 30 paikassa Baffininsaarella Grönlannin länsipuolella. Tutkimus on julkaistu Nature-tiedejulkaisussa.

Baffininsaaren kesälämpötilat ovat viime vuosikymmeninä kohonneet merkittävästi.

– Arktinen alue lämpenee kahdesta kolmeen kertaa nopeammin kuin muut alueet maapallolla. Niinpä jäätiköt reagoivat lämpenemiseen nopeammin, sanoo yksi tutkimusryhmän johtajista Simon Pendleton.

Vastaavanlaista tutkimusta on tehty samanaikaisesti esimerkiksi Grönlannissa.

Coloradon yliopiston ryhmä keräsi elokuussa 48 jään säilömää kasvinäytettä ja määritteli löytämiensä kasvien iän radiohiiliajoitukseksi kutsutulla menetelmällä. Jää oli toiminut luonnonmukaisena pakastimena kasveille. Sammalet ja jäkälät olivat pysyneet vuosituhansien ajan alkuperäisillä kasvupaikoillaan.

Laboratoriotutkimukset paljastivat, että kerätyt kasvinäytteet olivat olleet yhtäjaksoisesti jään peittämiä 40 000 vuoden ajan.

– Luonto on kolmen miljardin vuoden ajan sopeutunut ilmaston muutoksiin. Jäätiköillä ei tällaista selviytymisstrategiaa ole, kuvailee tutkija Gifford Miller.

Jäätikkö on lämpötilamuutosten luotettava mittari

Jäätiköt reagoivat välittömästi kesälämpötiloihin. Kun kesät lämpenevät, jäätiköt vetäytyvät. Ja päinvastoin – kun kesät kylmenevät, jäätiköt etenevät.

– Jäätiköt ovat yksi luotettavimmista mittareista kesälämpötolojen muutosten selvittämisessä, Miller sanoo.

Tutkijat vertaisivat löydöksiään Baffininsaaren ja Grönlannin ikijäästä kerättyyn lämpötiladataan. Tutkimus päättelee, että viimeksi kulunut vuosisata on alueella ollut lämpimin 115 000 vuoteen.

– Lämpenemisen valtavuus on niin suuri, että kaikki sulaa nyt kaikkialla, sanoo Simon Pendleton.

Tutkijat päättelevät, että Baffininsaari vapautuu jäästä kokonaan lähivuosisatojen aikana.

Lue myös:

Meteorologi Kerttu kotakorpi on huolissaan sään ääri-ilmiöistä: "Ilmastonmuutos ei ole mielipideasia"

Neljä edellistä vuotta ovat olleet mittaushistorian kuumimmat

Nuorison talvipukeutumiseen – tai oikeastaan talvipukeutumattomuuteen – liittyvät trendit ovat kauhistuttaneet keski-ikäistä ja vanhempaa väestöä vuosikymmenien ajan.

1970–1980-luvulla nuoriso käytti niin tiukkoja pillifarkkuja, että ne piti vetää kosteina jalkaan. Silloin ei ollut joustavia stretchfarkkuja vaan kangas oli jäykkää, minkä vuoksi oli yleistä vetää housut jalkaan sängyllä maaten.

Ensin farkut pestiin kuumassa vedessä, jotta ne kutistuivat sopivan pieniksi. Jotkut käyttivät vetoketjun kiinnivetoon hohtimia. Silloin sormiin ei sattunut niin paljon.

Poikia varoiteltiin kivesten jäätymisestä ja tyttöjä virtsatietulehduksista. Farkut saattoivatkin jäätyä talvella jalkaan, jos ne olivat ulos lähtiessä liian märät.

1980–90-luvuilla nuoret kulkivat kovissakin pakkasissa ilman pipoa. Vanhempi väki pelotteli, että aivot jäätyvät. Tämä trendi on jatkunut miedompana näihin päiviin asti, mutta toisaalta muodissa ovat olleet myös muhkeat pipot.

Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua. Yläkoulua käyvä tyttö

Talvella 2019 viiden nuoren tytön porukka viettää välituntia Kotkan keskuskoulun pihalla. Pakkasta on 10 astetta. Osalla tytöistä päät ovat paljaat. Heitä palelee, mutta ulkonäkö on tärkeä.

– Pipon käyttäminen riippuu siitä, millainen se on. Lapaset otamme ottaa mukaan kouluun, jos äiti käskee. Saatamme silti laittaa ne reppuun piiloon, tytöt kertovat.

Tyttöjen mukaan vanhemmat ja opettajat sanovat usein, että pitää pukeutua lämpimästi. Ja ettei kylmä ei tee nilkoille hyvää. Nyt tytöillä on lämpimät sukat jalassa eikä nilkkoja näy. Se kuitenkin hämää.

– Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua, yksi tytöistä sanoo.

Viime vuosina paljaat nilkat ovat olleet takuuvarma keski-ikäisten ja median kauhistelun kohde. Päätimme ottaa selvää, millaisia ja kuinka yleisiä puutteellisen pukeutumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat.

Ilman pipoa – jäätyvätkö aivot?

Kun pää on paljas, ensimmäisenä paleltumisvaarassa ovat korvat, posket ja nenä.

– Korvalehdet ovat varmaankin ne arimmat osat. Paljas iho on iso riski varsinkin silloin, jos on vähän viimaa, sanoo pakkasen aiheuttamien haittojen hallintaan perehtynyt Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Ilman pipoa liikkuessa kehosta myös haihtuu lämpöä pään kautta. Silloin elimistökin jäähtyy ja voi kylmettyä. Sormissa verisuonet supistuvat kylmän vaikutuksesta ja estävät näin lämmön luovutusta, mutta pää ei toimi niin.

– Pään verisuonet eivät supistu samalla tavalla. Kylmä olo on silloin kokonaisvaltaisempi kuin esimerkiksi sormien altistuessa kylmälle, kertoo Rissanen.

Aivojen jäätymistä ei silti tarvitse pelätä. Rissasen mukaan se ei ole kovillakaan pakkasilla mahdollista normaalisti ulkoillessa.

– Eivät ne kovin herkästi jäädy. Jäätymiseen vaaditaan hypotermia, jolloin elimistön lämpötilan on laskettava alle 35 asteen.

Keho ja aivot alkavat jäähtyä pakkasessa, jos lihakset eivät tee pitkään aikaan töitä. Sellainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi veden varaan joutuessa tai silloin, jos saa sairauskohtauksen ja joutuu olemaan pitkiä aikoja kylmässä. Tai vaikkapa sammuu hankeen.

Tiukoissa pillifarkuissa pakkasella – kuolevatko siittiöt?

Kerrospukeutumisen idea on vaatteiden väliin jäävä ilmakerros, joka lisää lämmöneristystä.

Pillifarkkujen ongelma pakkasella on, ettei niiden alle välttämättä mahdu muita vaatekerroksia. Silloin myös eristävä ilmakerros jää pois.

– Jos farkut ovat kovin tiukat, lämmittävä verikään ei pääse jalkoihin ja verenkierron heikentyminen voi aiheuttaa ongelmia, sanoo Rissanen.

Jos farkut vetää vielä jalkaan kosteina, koko keho voi alkaa jäähtyä. Jalat voivat Rissasen mukaan periaatteessa paleltua kauttaaltaan. Hän toivoo, ettei tällainen muoti palaa takaisin.

– Se on sama kuin hyppäisi avantoon ja lähtisi sen jälkeen liikkeelle märissä vaatteissa. Lihakset lämmittävät liikkuessa jonkun verran, mutta jonkinlaisia ongelmia on todennäköisesti odotettavissa.

Istuminen kylmällä penkillä voi altistaa naisen virtsatietulehdukselle, mutta miehillä kivekset eivät kovin helposti kylmää säikähdä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jan Appelberg sanoo, ettei ole koskaan kuullut siittiöiden kuolleen kivesten paleltumavamman vuoksi. Liiasta lämmöstä kivekset eivät sen sijaan tykkää.

– Kivekset roikkuvat kehon ulkopuolella, koska siittiöt eivät siedä 37 asteen lämpötilaa. Liian paksusti pukeutuneilla metsureilla on esiintynytkin siittiöiden tuotannon heikentymistä, Appelberg toteaa.

Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia. Jan Appelberg

Tiukat farkut ovat kivesten kauhu.

– Kivesten verisuonet kulkevat aika pinnassa. Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia, Appelberg toteaa.

Kylmälle altistuminen voi aiheuttaa myös eturauhastulehduksen. TTL:n erikoistutkijan Sirkka Rissasen mukaan myös sukuelinten kylmältä suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota etenkin urheillessa ulkona.

– Tuulenpitävät alusvaatteet ovat tärkeät silloin, kun päällysvaatteet ovat ohuet. Jos hiihtäjä tai juoksija pukeutuu väärin, viima voi jäähdyttää sukuelimiä, Rissanen toteaa.

Ilman hanskoja ja nilkat paljaana – kuinka moni oikeasti paleltuu?

Haastattelemiemme neljän kouluterveydenhoitajan mukaan oppilaat tulevat näyttämään paleltumavammoja vastaanotoille melko harvoin, pari-kolme kertaa vuodessa.

Terveydenhoitajat ovat havainneet, että etenkin tytöt kulkevat monesti kesälenkkareissa tai tennareissa ja lyhytvartisissa sukissa. Paleltumisiin tällainen pukeutumistyyli on terveydenhoitajien mukaan johtanut vain kovimmilla pakkasilla.

– En ole itse hoitanut yhtään paleltumavammaa, vaikka kouluun voidaan tulla melkein puolialasti. Tosin minulla asiakaskunta on enimmäkseen työhaalareihin ja turvakenkiin pukeutuneita poikia, sanoo terveydenhoitaja Tuula Levänen Kouvolan seudun ammattiopistosta.

Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, toisella farkuissa polvien kohdalla reiät ja polvissa paleltumat. Pakkasta oli 25 astetta. Mia Nyström

Kouluterveydenhoitaja Mia Nyström Naukion yhtenäiskoulusta Kouvolasta kertoo hoitaneensa tänä talvena kaksi paleltumavammaa teini-ikäisiltä. Hänen vastaanotollaan käy päivittäin 10-15 koululaista päivässä.

– Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, sen ympäri kiersi punainen rengas. Toisen tytön farkuissa oli polvien kohdalla reiät ja siinä kohtaa paleltumat. Molemmissa tapauksissa pakkasta oli 25 astetta, Nyström kertoo.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen sanoo, että sormien ja varpaiden paleltumisriski alkaa lisääntyä selvästi 15 pakkasasteessa. Ensimmäinen merkki on sormien tunnottomuus. Se alkaa, kun ihon lämpö laskee alle seitsemän asteen. Nilkkojen paljaana pitäminen puolestaan altistaa akillesjänteen tulehdukselle.

– Jos on märät sukat, kengät tai käsineet, voi tulla paleltumia. Kosteuden ja kylmän yhteisvaikutus lisää riskiä. Akillesjänne taas on kylmänarka, ja sen rasittaminen voi pahentaa tulehdusta.

Jos sormensa tai varpaansa palelluttaa pahoin, palautuminen voi Rissasen mukaan kestää jopa vuosia. Toipumisaika riippuu kudosvaurion syvyydestä. Farkkujen tapaan myös kenkiin olisi hyvä jäädä pakkasilla ilmatilaa.

– Kengät eivät saisi olla liian pienet tai puristavat. Pakkasen vaikutus korostuu, kun paino on jalkojen päällä ja kylmää tulee myös kengänpohjien kautta.

Minkä kehonosan altistuminen pakkaselle on haitallisinta terveydelle?

– Varmaankin se, jos lähtee ulos märissä vaatteissa. Toisiksi haitallisimpana pidän ilman pipoa liikkumista. Vaarattominta näistä on mielestäni nilkat paljaana ja ilman käsineitä kulkeminen, jos käsiä pitää välillä takintaskussa, sanoo TTL:n erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutuu tehtävästään, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

– Tässä tilanteessa näen oikeaksi ratkaisuksi irtisanoutua. Pääpaino on työssäni ollut kasvussa ja kannattavuudessa, ja henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tästä kärsii nyt koko yritys ja kaikki sen työntekijät. Olen erittäin pahoillani siitä, ja kannan vastuuni tästä virheestäni, toteaa Aarnio-Isohanni tiedotteessa.

Isohanni sanoo olevansa myös surullinen henkilöstön puolesta, sillä hänen mielestään Esperi Carella on paljon työhönsä suurella sydämellä suhtautuvia työntekijöitä, joita kohtaan keskustelu huonosta hoivasta tuntuu ikävältä.

Esperi Caren hoivakodeissa paljastuneet epäkohdat ovat olleet mediassa runsaasti esillä viime päivinä. Perjantaina Valvira ilmoitti keskeyttävänsä yhtiön hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa, kun yhden asiakkaan epäiltiin kuolleen hoitovirheen takia.

Aarnio-Isohanni sanoo, että väitettyä kuolemantapausta on selvitetty perin pohjin, eikä yrityksen selvityksen pohjalta ole löytynyt raporttia tai pyydettyä selvitystä kuolemantapauksesta.

– Lähtöni yhteydessä haluan sanoa tämän, Aarnio-Isohanni sanoo.

Aarnio-Isohanni aloitti Esperi Caren toimitusjohtajana vuonna 2003.

Jatkaa edelleen omistajana

Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen sanoo tiedotteessa olevansa pahoillaan siitä, että henkilöstön viestejä Esperin ongelmista ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Kaukonen painottaa, että konsernissa on ryhdytty lukuisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Hän kertoo, että kaikki uutisissa olleet vakavat syytökset tullaan perinpohjaisesti selvittämään.

Kaukonen kertoo Ylelle, että Aarnio-Isohannin työsuhde päätettiin osapuolten yhteisellä päätöksellä.

– Kävimme keskusteluja Aarnio-Isohannin kanssa viikonlopun aikana ja eilen. Yhteisymmärrys työsuhteen päättämisestä syntyi eilen illalla.

Esperi Caren toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa tällä hetkellä varatoimitusjohtaja Antti Eestilä. Kaukonen kertoo, että yhtiö pyrkii nimittämään lähiaikoina vt. toimitusjohtajan. Samalla käynnistetään uuden varsinaisen toimitusjohtajan etsintä.

Aarnio-Isohanni omistaa Esperi Caresta suoraan ja oman yhtiönsä kautta runsaat kymmenen prosenttia. Kaukonen kertoo, että ex-toimitusjohtaja jatkaa edelleen omistajana yhtiössä.

– Osakassopimuksessa on määritelty, että miten eri tilanteissa omistusten osalta käy, Kaukonen kommentoi.

Lue lisää:

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

Vanhustenhoidossa paljastuneet puutteet aiheuttavat Kristiinankaupungissa hämmennystä ja pettymystä – "Meitä on kalvanut epäilys"

Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Julkinen keskustelu vanhushoivan tilasta on viime päivinä keskittynyt Esperi Caren laiminlyönteihin. Ylen selvityksessä paljastuu, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa.

Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän.

Aluehallintovirastojen (avi) tarkastuksissa on viime vuosina paljastunut epäkohtia ympäri maata. Vuosien 2016-2018 välisenä aikana Attendon hoivakodeista tehtiin yhteensä 16 aluehallintovirastojen valvontapäätöstä, joissa viranomaiset ovat vaatineet yhtiötä korjaamaan havaitsemiaan epäkohtia.

Osassa tapauksista ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia. Päätöksiä on tehty kaikkiaan 11:ssä kaupungissa, ja 13:ssa hoivakodissa. Voit katsoa listan hoivakodeista tämän jutun lopusta.

Kahdessa tapauksessa avi on antanut määräyksen toiminnan muuttamisesta. Jos toiminnan keskeyttämistä tai lupien viemistä ei lasketa lukuun, määräys on raskain toimenpide avin arsenaalissa.

Espoolla riittää valvottavaa

Attendon toiminta on ollut viime vuosina suurennuslasin alla etenkin Espoossa. Kaupunki on joutunut sakottamaan Attendon hoivakoteja useaan otteeseen toistuvista sopimusrikkomuksista vuodesta 2015 lähtien.

Espoo on tottunut käyttämään yksityisiä hoivapalveluita. Kaupungin vanhusten palveluiden johtajan Matti Lyytikäisen mukaan peräti 75% kaupungin hoivasta ostetaan yksityisiltä. Kaupunki on myös Lyytikäisen mukaan trimmannut valvontakoneistonsa kuntoon vuosien varrella.

Tästä huolimatta ongelmia on riittänyt.

Kaupunki on rajoittanut vanhusten ohjausta kolmeen Attendon hoivakotiin: Harmaaniittyyn vuonna 2018, Mikevan Helmeen (nykyään Attendon Helmi) vuonna 2017 ja Laaksolahteen vuonna 2016.

Laaksolahden ja Harmaaniityn tapauksissa syynä oli hoitajapula. Mikevan Helmen tapauksessa syynä olivat asiakaspalautteet, huono hygienia sekä lääkehoidon ongelmat.

Lopulta kaupunki purki Mikevan Helmen sopimuksen marraskuussa 2017, kun hoivakodin asioita ei saatu järjestykseen. Attendo oli ilmoittanut ostavansa Mikevan hoivakodit aiemmin saman vuoden toukokuussa.

Ylen tietojen mukaan erilaisia epäkohtia on havaittu myös Attendo Vuoripirtissä ja Olarinpuistossa.

Pitkäaikaisimmat ongelmat on kuitenkin koettu Attendon Laaksolahden hoivakodissa.

Osa vanhuksista selkeästi aliravittuja

Kaupungin ja avin tekemät tarkastus- ja valvonta-asiakirjat kertovat omaa karua kieltään Attendo Laaksolahden ongelmista.

Hoivakotia on tarkkailtu tiiviisti vuodesta 2016 lähtien. Tuolloin avin tarkastuskäynnillä paljastui, että hoivakodin asukkaiden ravitsemusta ei ollut seurattu asianmukaisesti.

Hoivakodissa oli kaikkiaan 17 vanhusta, joiden painoindeksi oli niin alhainen, että ennenaikaisen kuoleman riski oli avin mukaan lisääntynyt.

Tällä hetkellä Attendo Laaksolahdessa on 65 asukaspaikkaa.

Henkilöstömitoituksia Laaksolahdessa on laiminlyöty toistuvasti. Espoo on sakottanut Attendoa kahdesti sen vuoksi. Yhteensä maksettavaa on kertynyt noin 55 000 euron edestä.

Reseptilääkkeitä ilman reseptiä

Vuonna 2018 annetussa valvontapäätöksessä avi määräsi Laaksolahtea poistamaan lainvastaisen lääkekaapin. Kaapissa säilytettiin asukkailta ylijääneitä, opioideja sisältäviä reseptilääkkeitä.

Huumaavat reseptilääkkeet olisi tullut hävittää lääkejätteenä, mutta niitä on avin mukaan jaettu hoivakodin muille asukkaille ilman lääkärin määräystä. Avin mukaan tilanne vaaransi hoivakodin asiakasturvallisuuden.

Attendo ja Espoo elävät tällä hetkellä vanhuspalvelujohtaja Lyytikäisen mukaan rauhallisempaa aikaa, eikä käynnissä ole normaalista poikkeavia valvontatoimenpiteitä.

Laaksolahdessa ongelmia on kuitenkin yhä.

Kaupungin vuonna 2018 tekemät valvonta-asiakirjat paljastavat, että hoivakodista tulee edelleen runsaasti negatiivista asiakaspalautetta. Palautetta tulee muun muassa mielekkään toiminnan vähäisyydestä ja tiedonkulun puutteista.

Avustavaa henkilökuntaa henkilöstöstä on pitkin vuotta puuttunut useampi henkilö. Koulutetusta henkilökunnasta on tarkastusasiakirjojen mukaan ollut “merkittävä vaje”.

Lisäksi kaupunki on ilmaissut huolensa muun muassa siitä, että henkilökunnan lääkeluvat eivät ole olleet ajan tasalla.

Kaksi kertaa ulos reilun vuoden aikana

Vuonna 2017 avi antoi huomautuksen forssalaiselle Attendo Retonkihoville. Hoivakodin henkilökuntaa oli liian vähän, vaikka palveluista vastaava kuntayhtymä oli toistuvasti pyytänyt Attendoa puuttumaan tilanteeseen.

Kun Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä teki Retonkihoviin tarkastuksen vuonna 2016, peräti kuusi kahdeksasta työvuorossa olleesta työntekijästä oli sijaisia. Sijaisilla ei ollut tunnuksia potilastietojärjestelmään, joten he eivät päässeet katsomaan asiakkaista tehtyjä kirjauksia tai tekemään niitä.

Avin valvontapäätöksestä käy ilmi, että vaippojen vaihtovälit olivat Retonkihovissa pitkiä, eikä alapesuja tehty edes iltaisin.

Avi tarkasti myös kahden hoivakodin asiakkaasta tehdyt virikemerkinnät. Toiselta asiakkaalta oli asiakirjojen mukaan kysytty vain kerran kahden kuukauden aikana, haluaako tämä ulkoilla. Toteutuneita merkintöjä ulkoilusta oli yksi. Omaistensa kanssa asiakas oli ulkoillut useampaan kertaan.

Toisen asiakkaan asiakirjoihin oli kirjattu kaksi ulkoilukäyntiä vapaaehtoisen kanssa vuoden ja neljän kuukauden aikana. Yksi merkintä oli tehty siitä, että asiakas oli itse pyrkinyt ulos.

Avin mukaan asiakirjoista ei voi todeta, että asiakkaiden osallistuminen ulkoilu- ja viriketoimintaan olisi ollut säännönmukaista.

Ongelmia myös Harjavallassa, Kouvolassa ja Raaseporissa

Espoon lisäksi avi on antanut suoran määräyksen toiminnan muuttamisesta Harjavallassa Attendo Jokikodolle.

Vuonna 2017 Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkasi Jokikotoa lupien menetyksellä, ellei se muuta toimintaansa. Avin valvontapäätöksen mukaan hoivakodissa hoidettiin päihde- ja mielenterveysongelmaisia, vaikka siihen ei ollut lupia.

Asia ei korjaantunut, vaikka avi toistuvasti kehotti puuttumaan epäkohtaan. Avin mukaan tilanne on saattanut vaarantaa asiakasturvallisuuden.

Kouvolan kaupunki puolestaan kertoo rajoittaneensa asiakkaiden ohjausta kahteen Attendon yksikköön vuonna 2018. Kyseessä ovat Attendon Kankaronmäen ja Kankaron hoivakodit. Kaupungin mukaan rajoitukset tehtiin liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi ja ne kestivät yhdestä kahteen kuukautta.

Attendon ongelmat Raaseporissa ovat olleet jo aiemmin julkisuudessa. Attendo on maksanut Raaseporin kaupungille sopimussakkoja liian vähäisestä henkilöstömitoituksesta Villa Pentybyssä ja Villa Stellassa. Sakkoja on kaupungin mukaan mennyt maksuun 330 000 euron edestä vuosina 2016–2017.

Raaseporin tilanteesta on uutisoinut laajasti Svenska Yle.

Attendo on ylivoimaisesti suurin hoivayhtiö

Attendo on suurin yhtiö Suomen hoivapalvelumarkkinoilla. Sillä on kaikkiaan noin 250 hoivakotia, jotka tarjoavat vanhusten ympärivuorokautista hoivaa. Esimerkiksi Esperi Carella tällaisia hoivakoteja on puolet tästä ja Mehiläisellä alle sata.

Yhtiö on laajentanut reviiriään viime vuosina kymmenillä yksiköillä ja sadoilla asiakaspaikoilla. Kasvua on tullut etenkin yrityskaupoilla.

Attendo investoi voimakkaasti rakennuttamalla uusia hoivakoteja. Niitä on noussut erityisesti kasvukeskusten ulkopuolelle. Yhtiö on ostanut kunnilta kiinteistöjä, joita se käyttää hoivakoteina tai purkaa ne ja rakentaa tilalle uusia yksiköitä.

Yhtiön hoivapalveluiden liikevaihto oli vuonna 2017 noin 300 miljoonaa euroa.

Ylen A-studio yritti jo viime viikolla saada Attendon johdolta haastattelua aiheesta. Attendo kieltäytyi haastattelusta.

Aihetta käsitellään tiistai-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21 lähtien. Mukana keskustelemassa Attendon hoivapalveluiden johtaja Pertti Karjalainen.

Fakta: Näissä Attendon hoivakodeissa aluehallintovirasto havaitsi ongelmia

Attendo Laaksolahti (Espoo)

Attendo Olarinpuisto (Espoo)

Attendo Vuoripirtti (Espoo)

Attendo Joenranta (Sipoo)

Attendo Vanha Seppä (Vihti)

Attendo Retonkihovi (Forssa)

Attendo Lähde (Hanko)

Attendo Karhuvuorikoti (Kotka)

Attendo Kruunankulma (Kurikka)

Attendo Milka (Vaasa)

Attendo Villa Toukola (Alajärvi)

Attendo Jokikoto (Harjavalta)

Attendo Hellä (Uusikaupunki)

Katso myös Dokumenttiprojekti: Tasemummot – vanhukset pörssiyhtiöiden pelinappuloina

Juttua täydennetty 29.1.2019 klo 10:17: Lisätty tieto Kouvolan kaupungin rajoittamistoimista.