Kirkkonummen Masalassa tapahtuneen henkirikoksen tutkintanimike on muutettu taposta murhaksi, kertoo poliisi.
Viisikymppisen naisen kuolemaa tutkittiin aluksi tappona, mutta nimike on tutkimusten edetessä ja syyttäjän kanssa käydyn keskustelun jälkeen tarkennettu murhaksi.
– Uhri oli liikuntarajoitteinen, ja teko osoittaa suurta julmuutta, kertoo rikoskomisario Nina Kangas poliisin tiedotteessa.
Poliisin mukaan surmatyö on tapahtunut 13. ja 14.1. välisenä aikana.
Rikoksesta epäillään vuonna 1978 syntynyttä miestä, joka on edelleen teosta vangittuna. Poliisin mukaan epäilty ja uhri eivät tunteneet toisiaan kuin pintapuolisesti muutaman edeltävän päivän ajalta, jolloin mies oli muuttanut naisen naapuriin. Mies on kuulusteluissa kiistänyt osallisuutensa tekoon.
Esitutkinta jatkuu teknisellä tutkinnalla ja kuulusteluilla.
Poliisin mukaan epäilty on tuomittu taposta aiemmin 2000-luvun alussa.
Lofooteilla on jouduttu evakuoimaan noin 150 rakennusta lumivyöryvaaran vuoksi, kertoo Norjan yleisradio NRK. Norjan vapaaehtoinen puolustusjärjestö Sivilforsvaret on nostanut valmiustasoaan, jotta se voi auttaa mahdollisten lumivyöryjen uhreja.
Viime päivinä Lofooteilla on satanut jopa ennätyksellisen paljon lunta, ja se vaikeuttaa myös maantieliikennettä huomattavasti. Esimerkiksi poliisi ei ole pystynyt käymään kaikissa niissä rakennuksissa, jotka on määrätty evakuoitavaksi.
NRK:n mukaan evakuoidut ihmiset eivät todennäköisesti pääse koteihinsa vielä keskiviikkona. Lofooteilla odotetaan nyt paikallisten geologien tutkimustuloksia, joiden on määrä selvitä keskiviikkona iltapäivällä.
Lofooteilla sataa normaalistikin runsaasti lunta. Keskimäärin tammi-maaliskuussa sademäärä on 50–60 millimetriä kuukaudessa vedeksi muutettuna.
Euroopan unioni torjuu jälleen uudet neuvottelut Britannian kanssa EU-erosopimuksesta. Britannian parlamentin alahuone hyväksyi tiistai-iltana esityksen, joka kehottaa pääministeri Theresa Mayta neuvottelemaan EU:n kanssa muutoksista sopimukseen.
Hyväksytty Graham Bradyn esitys pyrkii saamaan aikaan muutoksia järjestelyyn, jonka tarkoitus on välttää rajatarkastusten palauttaminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle.
Tämä ns. backstop-järjestely jättäisi koko Ison-Britannian tulliliittoon EU:n kanssa kunnes parempi pysyvä ratkaisu saadaan aikaan.
– Backstop on osa erosopimusta, eikä erosopimus ole avattavissa uusille neuvotteluille, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti lausunnossaan vain minuutteja sen jälkeen kun parlamentin alahuone oli hyväksynyt Bradyn esityksen äänin 317–301.
Tuskin lausunto jättää auki mahdollisuuden neuvotella poliittisesta sitoumuksesta, joka määrittelee suuntaviivat EU:n ja Britannian tulevalle suhteelle.
Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä backstop-järjestelystä on sovittu nimenomaan laillisesti sitovassa 585-sivuisessa erosopimuksessa. Tuskin mukaan sopimuksen ratifiointi EU:n puolella jatkuu, mikä alleviivaa sitä että sopimusta ei haluta muuttaa.
Tuskin mukaan EU-maat ovat valmiita harkitsemaan myös Britanian eropäivän siirtämistä. Britannian ero astuu voimaan 29. maaliskuuta.
Myös Irlannin hallitus totesi, että äänestystulos ei muuta EU:n kantaa, josta päätettiin huippukokouksessa joulukuussa.
– [Backstop-järjestely] on välttämätön, eivätkä tämän päivän tapahtumat Westminsterissä muuta tätä mitenkään, Irlannin ulkoministeri Simon Coveney sanoi Twitterissä.
Ranskan presidentinpalatsi Elysée peräänkuulutti Britannialta "uskottavia" ehdotuksia.
Parlamentin alahuone hyväksyi äänestyksessään myös toisen ehdotuksen, joka kehottaa hallitusta välttämään sopimuksettoman eron. Tämä esitys ei tosin ole sitova.
Pääministerin Mayn odotetaan matkustavan Brysseliin jo lähipäivinä neuvottelemaan. Bradyn esityksen sanamuodon mukaan erosopimukseen kirjattu backstop tulisi korvata "vaihtoehtoisilla järjestelyillä".
Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa on jo aiemmin selvitelty esimerkiksi rajatarkastusten korvaamista teknologisilla ratkaisuilla, mutta tämä on todettu mahdottomaksi.
– Bradyn esityksen ongelma on, että se ei määrittele, mitä ne vaihtoehtoiset ratkaisut ovat, sanoi EU-komission brexit-neuvottelija Sabine Weyand maanantaina Brysselissä.
Hän muistutti, että EU odotti jo sopimusneuvotteluiden aikana brittien esittävän vaihtoehtoja backstop-järjestelylle, mutta hallitus ei tuonut pöytään esityksiä. Järjestelyn ulottaminen koko Britannian alueelle pelkän Pohjois-Irlannin sijaan oli Britannian hallituksen idea.
Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja on eri mieltä presidentti Donald Trumpin kanssa keskeisistä ulkopoliittisista kysymyksistä.
Tiedustelujohtaja Dan Coats oli tiistaina senaatin tiedustelukomitean kuultavana. Hänen kantansa eroavat melkoisesti presidentin näkemyksistä koskien niin Pohjois-Koreaa, Irania kuin äärijärjestö Isistäkin.
Trump on muun muassa todennut, ettei Pohjois-Koreasta aiheudu enää ydinaseuhkaa Yhdysvalloille. Dan Coats kuitenkin ilmoitti kuulemistilaisuudessa, ettei Pohjois-Korea ole todennäköisesti luopumassa ydinaseistaan.
– Tämänhetkinen arviomme on, että Pohjois-Korea pyrkii säilyttämään joukkotuhoasekapasiteettinsa. On hyvin epätodennäköistä, että se luopuisi kokonaan ydinaseistaan ja niiden tuotantokapasiteetista, koska Pohjois-Korean johtajien perimmäinen näkemys on, että ydinaseet ovat ratkaisevan tärkeitä maan hallinnon selviytymisen kannalta, totesi Coats.
Trump puhkuu optimismia Pohjois-Korean suhteen
Trumpin on määrä tavata Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un helmikuun lopussa. Monet asiantuntijat suhtautuvat epäillen siihen, että johtajat saavuttaisivat edistystä neuvotteluissaan.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat viime kesänä Singaporessa.Kevin Lim / EPA
Tapaamisensa jälkeen viime kesänä Singaporessa Trump ja Kim antoivat ympäripyöreän julkilausuman, josta puuttui asiantuntijoiden mukaan täysin konkreettiset tavoitteet Korean niemimaan ydinaseriisunnasta.
Trump kuitenkin puhkuu optimismia. Viime viikolla presidentti kertoi, että osapuolet ovat saavuttaneet merkittävää edistystä Korean niemimaan riisumisessa ydinaseista ja ettei ”tällaista edistystä ole nähty vielä koskaan Pohjois-Korean suhteen. ”
Viimeksi reilu viikko sitten yhdysvaltalainen CSIS-tutkimuslaitos kertoi raportissaan jälleen uudesta Pohjois-Korean salaamasta ohjustukikohdasta.
"Iran ei kehittele ydinasetta eikä Isisiä ole lyöty"
Tiedustelujohtaja Coatsin näkemykset Iranista eivät myöskään noudattele Trumpin hallinnon ulostuloja. Hallinnon mukaan Iran muodostaa merkittävän ydinaseuhan. Coats puolestaan totesi senaatin tiedustelukomitealle, ettei Iran tee tällä hetkellä mitään toimia ydinaseen valmistamiseksi.
Niin ikään kuulemisessa mukana ollut CIA:n johtaja Gina Haspel kertoi, että Iran on noudattanut maan ydinohjelmaa rajoittavaa JCPOA-sopimusta. Trump irrottautui sopimuksesta viime keväänä.
Toisaalta Coats korosti, että iranilaiset pohtivat ydinsopimusta uudelleen, mikäli maa kokee, ettei se saa hyötyä sopimuksesta.
Yhdysvaltain tiedustelun tilannekuva terroristijärjestö Isisistä on myös hyvin erilainen kuin miten presidentti Trump asian näkee. Viime vuoden lopussa Trump ilmoitti yllätyspäätöksestään vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta, koska presidentin mukaan ”Isis on lyöty”.
Coats puolestaan korosti, että järjestön riveissä on yhä tuhansia taistelijoita Syyriassa ja Irakissa. Tiedustelujohtaja pitää lisäksi hyvin todennäköisenä, että Isis jatkaa iskujaan läntisiä vihollisiaan, mukaan luettuna Yhdysvaltoja vastaan.
Hampurilaisravintolaketju Hesburger haluaa viranomaisten selvittävän, kuinka ateriaan oli päätynyt neuloja Lahdessa. Iltalehdelle haastattelun nimettömänä antanut perheenäiti kertoo, että neuloja olisi löytynyt ranskalaisista.
Hesburger on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille ja terveysviranomaiselle. Hämeen poliisista vahvistetaan yhteydenotto. Hesburgerin toiveena on, että poliisi selvittää, mitä lahtelaisessa hampurilaisravintolassa on tapahtunut maanantaina iltapäivällä. Esimerkiksi mitään tutkinnallista rikosnimikettä ei ole vielä asetettu.
Hesburgerista kerrotaan, että asiakas oli reklamoinut asiasta maanantaina.
– Varmistamme tuotteidemme laadun ja turvallisuuden monella eri tavalla. Kaikki myymämme ranskalaiset perunat muun muassa kulkevat tehtaalla metallinpaljastimen läpi. Selvitystemme perusteella näyttää vahvasti siltä, että neulat ovat päätyneet tuotteeseen vasta myyntitapahtuman jälkeen, kertoo viestintäpäällikkö Heini Santos sähköpostivastauksessaan.
Muita tapauksia ei tiedossa
Viestintäpäällikkö Heini Santoksen mukaan kyseessä on "erittäin vakava ja valitettava tapaus".
– Olemme olleet yhteydessä reklamaation tehneeseen asiakkaaseen lisätietojen saamiseksi. Onneksi kukaan ei ole vahingoittunut. Muita tapauksia ei ole tiedossamme.
Santoksen mukaan asian tutkinta on nyt viranomaisilla, ja Hesburger tekee heidän kanssaan yhteistyötä.
Arktisilta alueilta saapunut kylmä ilmamassa laskee lämpötilat ennätysalas Dakotasta Maineen. Kylmä rintama ulottuu niinkin etelään kuin Alabamaan ja Georgiaan saakka.
Satoja kouluja on suljettu ja tuhatkunta lentoa on jouduttu perumaan – esimerkiksi Atlantaan, missä vain muutaman päivän kuluttua on tarkoitus pelata huippusuosittu Super Bowl.
Chicagoon ja Pohjois-Illinoisiin on ennustettu –46 asteen pakkasia. Koulu on huomisen osalta peruttu Chicagossa arviolta 360 000 oppilaalta.
Viranomaiset ovat varoittaneet vetämästä syvään henkeä ulkona ja välttämään puhumista. Chicagossa ilmaa on kuvailtu jopa kylmemmäksi kuin pohjoisnavalla.
Pakkaslukemat ovat kovia melkein missä tahansa, mutta eri toten alueilla, joissa sellaisiin ei ole osattu varautua eli varsinkin etelämpänä.
Kylmän sään mukana on tullut myös runsaita lumisateita ja jäätävää tihkua. Esimerkiksi Wisconsinissa lunta on ennusteiden mukaan tulossa jopa 60 cm.
Jäätävä säärintama kiertää tavallisesti pohjoisnavan ympärillä, mutta jostain syystä se on löytänyt tiensä nyt Amerikan mantereelle.
Tiedemiehet ovat selittäneet, että äärimmäiset sääilmiöt johtuvat ilmastonmuutoksesta.
Vaikka kukalla ei ole korvia, joita höristellä, se "kuulee" ääniaallot ja reagoi niihin, joista sille on hyötyä, kertoo tuore israelilainen tutkimus.
Tel Avivin yliopiston populaatiogeneetikko Lilach Hadany pohti, olisiko eläinlajien evoluution kannalta niin tärkeä ominaisuus kuin kuulo voinut jäädä kasveilta kokonaan hyödyntämättä.
Näistä mietteistään professori Hadany sai aiheen johtamaansa tutkimukseen, jonka koekasviksi otettiin iltahelokkilaji Oenothera drummondii.
Helokeille soitettiin koeääniä ja mitattiin, vaikuttivatko ne meden sokeripitoisuuteen.
Täyden hiljaisuuden lisäksi soitettiin mehiläisen pörinää sekä tietokoneella tuotettuja kolmea ääntä, joiden taajuus vaihteli matalasta korkeaan. Äänen lähde oli kymmenen sentin päässä kukasta.
Laser rekisteröi kukan värinän
Hiljaisuus ja suuri- ja keskitaajuiset äänet eivät vaikuttaneet mitenkään. Mehiläisen lentoääni ja sitä vastannut matalataajuinen humina sen sijaan saivat kukan valpastumaan. Sen meden sokeripitoisuus nousi vajaassa kolmessa minuutissa 12–20 prosenttia.
Kukka siis "kuuli", että lähistöllä lenteli mehiläinen, ja reagoi siihen makeuttamalla mettään juuri oikeaan aikaan, Hadany päättelee.
Varmistaakseen reaktion johtuvan juuri ääniaalloista eikä jostakin muusta, tutkijat panivat kukat värähtelymittalaitteeseen, jossa laser rekisteröi kukkien pienenpienet liikkeet.
Koe toistettiin, ja tulos oli sama: vain mehiläisen surina ja vastaava matalataajuinen ääni sai helokin värisemään. Kun kukkien päälle pantiin lasipurkki, pois jäivät sekä värinä että meden makeutuminen.
Varmemmaksi vakuudeksi koetta toistettiin niin ulkona kuin sisällä sekä eri vuodenaikoina. Tulos oli aina sama.
Oenothera drummondii on rantahiekassa viihtyvä iltahelokkilaji. Yoav Dothan
Makeimman meden tuottaminen vaatii kasvilta erityisen paljon kalliita energiavaroja. Niitä ei kannata tuhlata muille kuin sellaisille hyönteisille, jotka maksavat medestä kuljettamalla kasvin siitepölyä toiseen kasviin.
Jos mesi taas jää suotta odottelemaan, mikrobit voivat tuhota sen, ja taas menee arvokasta sokeria hukkaan. Tutkimuksen kenttähavaintojen perusteella niin ei kuitenkaan yleensä käy.
Tarkkailu nimittäin osoitti, että jonkin pölyttäjähyönteisen lentely kukan lähellä yhdeksänkertaistaa sen todennäköisyyden, että kuuden minuutin sisällä paikalle pörrää toinenkin pölyttäjä.
Hadany ja hänen tutkijaryhmänsä haluaisivat seuraavaksi selvittää, pätevätkö tulokset muihinkin kasveihin kuin helokkeihin. Heitä kiinnostaa myös, millainen on kasvien mahdollinen reaktio mehiläisten lisäksi muiden eläinten tai kenties jopa sään ääniin.
Puhuvatko kukat?
Tutkimus ei ole vielä ilmestynyt tiedeyhteisön vertaisarvioimana, mutta se on luettavissa ennakkoon pdf-muodossa bioRxiv-sivustolta.
Siellä on myös saman ryhmän toinen samanaikainen tutkimus, jossa osoitettiin, että joillakin kasveilla on myös ääni, vaikka se ei kuulukaan ihmiskorvalla.
Tutkijat kertovat mitanneensa peruna- ja tupakkakasvin vaimeaa ultraääntä kymmenen sentin päästä. He uskovat joidenkin eläinten kuulevan äänet metrienkin päähän.
Äänestä oli tutkijoiden mukaan pääteltävissä, oliko kasvi kuivunut, vahingoittunut vai terve. Huonokuntoiset kasvit ääntelivät enemmän kuin terveet.
Tutkijoiden mukaan tietokone pystyi erottamaan ääntelyn perusteella sairaat kasvit terveistä 70 prosentin varmuudella.
Peruna oli yksi kasveista, joiden ultraääniä tutkijat mittasivat. CC0
Kasveilla on kemiallisia viestejä
The Atlantic-lehti pyysi alan muita tutkijoita arvioimaan israelilaistutkimusten tuloksia. Kasvien kuuntelukyvystä kollegat vakuuttuivat, tarkoituksellisesta ääntelystä eivät.
Kasvien kommunikoinnista on tiedeyhteisössä monenlaisia käsityksiä. Jokseenkin yksimielistä ollaan ennestään ainakin siitä, että kasvit päästävät ilmoille kemiallisia signaaleja varoittaakseen toisiaan kasvinsyöjäeläimistä.
Puiden on havaittu viestittelevän myös juuristojaan yhdistävien sienien avulla. Siihen on leikillisesti viitattu metsän internetinä.
Vaikka tutkimuksia kommentoivat kollegat eivät kyseenalaistakaan ultraäänimittauksien tuloksia, niiden tulkintaan he suhtautuvat epäillen.
He jäivät kaipaamaan selitystä sille, mitä hyötyä katkonaisesta, vaimeasta ääntelystä on kasville itselleen tai mikä on viestin sisältö sen kuulevalle eläimelle.
Sää jatkuu lähipäivinä talvisena. Tällä hetkellä lunta sataa lähes koko maassa. Päivän kuluessa sateet väistyvät Etelä- ja Länsi-Suomesta.
Iltapäivällä sataa lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vähän voi rakoilla lännessä ja etelässä voi vielä esiintyä jotain lumikuuroja, mutta sateet ovat siirtymässä idemmäksi ja pohjoisemmaksi, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari Mustala.
Ajokeli pysyy keskiviikkona huonona etelästä Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan Kainuuseen asti sekä Sodankylässä. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ajokeli on erittäin huono. Ainoat alueet Suomessa, joille ei ole annettu minkäänlaista säävaroitusta, ovat Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.
Useat VR:n kaukoliikenteen junista olivat aamulla aikataulusta myöhässä. Junaliikenteen ajantasaiset kulkutiedot löytyvät VR:n Liikennetilanne-nettisivulta. Itämerellä on laaja matalapaine, joka liikkuu hitaasti kohti Vienanmerta.
Sää paranee torstaiksi, jatkuu epävakaana
Alkuviikkoon verrattuna sää on tänään hieman selkeämpi, koska lumisateet ovat vähenemään päin.
Lämpötila nousee noin yhteen pakkasasteeseen maan eteläosissa. Etelä- ja Keski-Suomessa ja Etelä-Lapissa lämpötila pyörii 5 ja 10 pakkasasteen välillä, Lapissa 10 pakkasasteen tuntumassa. Käsivarressa on selkeästi kylmempää, yli 20 pakkasastetta.
Torstaiksi on luvattu enimmäkseen poutaista, mutta uusia lumisateita on luvassa perjantai-iltana ja lauantaiyönä etelässä ja lännessä. Seuraavat lumi- ja räntäsateet on odotettavissa sunnuntaina.
Britannian parlamentin toivottiin eilen löytävän keinot, joilla brexit-pattitilanne ratkeaisi. Parlamentaarikot kuitenkin kaatoivat kaksi odotetuinta muutosehdotustaTheresa Mayn EU-erosuunnitelmaan.
Konservatiivikansanedustaja Dominic Grieven ehdotus äänestysten sarjasta, joilla selvitettäisiin parlamentin tahto brexitistä, hävisi kahdenkymmenen äänen enemmistöllä.
Työväenpuolueen kansanedustaja Yvette Cooperin ehdotus siitä, että sopimukseton EU-ero estettäisiin lain avulla, kärsi niukan 23 äänen tappion.
May lähetetetään hukkareissulle
Jotain parlamentista kuitenkin saatiin selville, sillä kaksi muuta ehdotusta meni äänestyksissä läpi.
EU-eroa kannattavan Graham Bradyn ehdotuksen läpimeno osoittaa, että parlamentista voisi löytyä enemmistö Theresa Mayn erosopimuksen hyväksymiselle, jos Bryssel tekee myönnytyksiä Pohjois-Irlannin rajakysymyksen ratkaisemiseksi luotuun niin sanottuun backstop-vakuusjärjestelyyn.
Järjestelyssä Britannia pysyisi EU-eron jälkeen unionin tulliliitossa, jos vapaakauppasopimusta ei synny eikä muita ratkaisuja rajavalvonnan välttämiseen löydetä.
Tästä huolimatta pääministeri May vaati kansanedustajiaan äänestämään Bradyn muutosehdotuksen puolesta.
Pääministerin tavoitteena lienee tekohengittää hänen hylättyä erosopimustaan. Bradyn muutosesityksen hyväksyminen antaa Maylle saa syyn lähteä jälleen Brysseliin hakemaan sopimukseensa muutoksia.
Reissusta voi tulla lyhyt. Jos edes ovet avautuvat.
Vaikka EU suostuisi yllättäviinkin myönnytyksiin, se ei takaa, että konservatiivipuolueen EU-vihamielisimmät brexitin kannattajat asettuisivat lopulta Theresa Mayn erosopimuksen taakse.
Paine sopimuksetonta ero vastaan kasvoi
Parlamentin hyväksynnän sai myös konservatiivikansanedustaja Caroline Spelmanin muutosehdotus, joka osoittaa parlamentin enemmistön vastustavan sopimuksetonta EU-eroa. Spelmanin ja työväenpuoluelaisen Jack Dromeyn luomalla ehdotuksella ei kuitenkaan ole lainvoimaa, joten se ei sido Theresa Mayn käsiä.
May ei halua sulkea sopimuksetonta eroa pois, sillä sen uhka on hänen tärkein aseensa EU:n ja Britannian parlamentin kansanedustajien taivutteluun.
Se, että yksi muutosehdotus sopimuksetonta eroa vastaan hyväksyttiin ja toinen lainvoimainen versio hävisi vain muutamalla äänellä, lähetti kuitenkin Theresa Maylle selvän viestin. Jos hän itse ei sulje sopimuksetonta eroa pois, voidaan hänet pian pakottaa siihen.
Parlamenttidraamasta esitetään vielä toinen näytös
Britannia ei ole eilen nähdyn parlamentaarisen näytelmän jälkeen ole yhtään lähempänä uusia EU-ratkaisuja.
Näytelmästä järjestetään uusi näytös kahden viikon kuluttua. Silloin maaliskuun lopun EU-eropäivä on jälleen lähempänä, ja ehkä lainvoimainen muutosehdotus sopimuksettoman eron estämiseksi menee läpi.
Tällä ei kuitenkaan yksin olisi käänteentekevää merkitystä, sillä EU ei ole valmis lykkäämään Britannian eroa ilman kunnon perusteita. Sellaiseksi ei riitä se, että Britannian parlamentti ei halua sopimuksetonta eroa – kansanedustajien täytyisi löytää enemmistö eron toteuttamistavalle tai eropäätöksen harkitsemiselle uudelleen.
Theresa May vältti eilen hänen erosuunnitelmaansa vastaan suunnatut nuolet. Mutta samalla hänet tuomittiin epätoivoiselle Brysselin matkalle erosopimuksensa virvoittamiseksi.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro sanoo olevansa valmis keskustelemaan opposition kanssa.
– Olen valmis istumaan neuvottelupöytään opposition kanssa, jotta voimme keskustella Venezuelan parhaaksi, sekä myös maailman ja sen tulevaisuuden, Maduro sanoi uutistoimisto Rialle.
Maduron mukaan keskusteluihin pitäisi osallistua kansainvälisiä välittäjiä ja päätös välittäjistä voitaisiin tehdä muutaman tunnin kuluessa. Hän sanoi myös tukevansa ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Presidentinvaalit hän pitäisi vuonna 2025.
Samassa haastattelussa Maduro tuomitsi Yhdysvaltain asettamat pakotteet ja vakuutti, että Venezuelan asevoimat tukevat häntä.
Venäläiselle Sputnik-uutistoimistolle hän kertoi olevansa myös kiitollinen Venäjän presidentille Vladimir Putinille.
– Putin on tukenut meitä kaikilla tasoilla ja olemme ottaneet tuen vastaan tyytyväisinä, Maduro sanoi Sputnikille.
Keskusteluhaluista huolimatta Maduro näyttää pitävän kiinni vallasta. Tiistaina Madurolle uskollinen korkein oikeus kielsi oppositiojohtaja Juan Guaidóa lähtemästä maasta ja jäädytti hänen pankkitilinsä häntä koskevan tutkinnan ajaksi.
Yhdysvallat ja monet latinalaisen Amerikan maat ovat tunnustaneet parlamentin puhemiehenä toimivan Guaidón Venezuelan presidentiksi. EU-maat vaativat uusia vaaleja.
Ainakin 40 ihmistä on kuollut ja satoja on pidätetty viime päivinä mielenosoitusten yhteydessä ja yöllisissä ratsioissa.
Keminmaassa sijaitsevan biolämpölaitoksen alue eristettiin keskiviikkoaamuna. Lämpölaitoksen kattilassa oli räjähdysvaara, sillä kattila ylikuumentui aamulla ilmi tulleen vikatilanteen vuoksi.
Häiriön aiheutti laitoksen ohjausyksikköön syntynyt vikatilanne, jonka vuoksi kattilan ylikuumenemisesta ei tullut tietoa päivystäjälle. Lapin pelastuslaitos jäähdytti kattilaa yhdessä laitoksen käyttöhenkilöstön kanssa.
Kattilan ylikuumenemiseen liittyvä vaaratilanne on nyt ohi.
Lämpimän veden käyttöä tulee välttää iltaan asti
Onnettomuuspaikalle hälytettiin yksiköitä Kemistä, Keminmaasta ja Torniosta. Pelastuslaitos poistui paikalta jo ennen kahta iltapäivällä, kun lämpölaitoksen prosessi oli saatu hallintaan.
Keminmaan Energia ja Vesi on aloittanut ajamaan tuotantoa ylös, ja tilanne normalisoituu viimeistään huomiseen mennessä. Asukkaita pyydetään silti välttämään lämpimän veden käyttöä.
– Olisi hyvä, jos lämpimän veden käyttöä vältettäisiin iltakuuteen asti, niin se nopeuttaisi tilanteen normalisointia, yhtiöstä kerrotaan.
Kaukolämmön käyttäjiä on lähinnä kunnan taajama-alueella, niistä suurimpia ovat terveyskeskus ja koulut.
Juttua päivitetty klo 14:08: vaaratilanne päättyi. Päivitetty myös muita tietoja.
Mahatma Gandhi sanoi kerran: ”Muistele näkemäsi köyhimmän ja heikoimman ihmisen kasvoja ja kysy itseltäsi onko harkitsemastasi askeleesta mitään hyötyä hänelle.” Opetuksen voi ymmärtää vertauskuvana sille, että meidän pitäisi rakentaa yhteiskuntaa pitäen silmällä heikoimmassa asemassa olevia. Tämä edellyttää syvällistä ja ajankohtaista tietoa huono-osaisuudesta.
Viime viikkoina Suomessa on keskusteltu kiiteltävän paljon köyhyydestä ja niukkuudessa elämisestä. Samalla on kuitenkin jäänyt varjoon uraauurtava kotimainen tutkimus, joka tuottaa täysin uutta tietoa pitkään sorretun vähemmistön tilanteesta. Kyse on romaneista.
Romanien elinolosuhteet olivat vielä 1950-luvulla surkeat. Tuolloin esimerkiksi koulunkäynti oli romanien elämäntavalle merkityksetöntä. Myös poliittisten oikeuksiensa toteutuminen oli kyseenalaista kuten Sarita Friman-Korpela osoitti 2014 ilmestyneessä väitöskirjassaan. Vaalirajoitteiden ja irtolaislainsäädännön yhteisvaikutus saattoi johtaa äänioikeuden epäämiseen suurelta osalta romaniväestöä.
Vasta 1970-luvulla romanilasten koulunkäynti tuli vakinaisten asuntojen ansiosta mahdolliseksi, mutta poissaoloja ja syrjintää oli vielä paljon.
Ennen 1970-lukua Suomen romanit asuivat asuntovaunuissa ja huonokuntoisissa vanhoissa taloissa. Romanien olot olivat niin heikot, että useat perheet muuttivat Ruotsiin. Ruotsi vaati voimakkaasti Suomea hoitamaan oman maan kansalaistensa asiat kuntoon. Vasta 1970-luvulla romanilasten koulunkäynti tuli vakinaisten asuntojen ansiosta mahdolliseksi, mutta poissaoloja ja syrjintää oli vielä paljon. Kun 1950-luvulla koulua käyneistä romaneista päättötodistuksen sai 25 prosenttia, 1970-luvulla osuus nousi noin 65 prosenttia.
Varsinainen koulutuksellinen integraatio romaneilla alkoi vasta 1990-luvulla. Koulu monimuotoistui kulttuurisesti muun muassa maahanmuuttajaoppilaiden ansiosta.
Sosiaalihallitus keräsi vuoden 1970 väestölaskennassa tietoja romanien elinkeinoista, ammateista, ruokakuntien koosta ja asumisoloista. Tämän jälkeen etnisyystiedon kerääminen tilastoista ei ole ollut mahdollista. Romanit ovat toisen maailman sodan katkerien kokemusten vuoksi suhtautuneet varauksellisesti myös sellaiseen tutkimukseen, joka perustuu itseidentifikaatioon. Romanien syrjitty asema on yleinen fakta, mutta yksityiskohtaiset tiedot ovat puuttuneet.
Rakennettuaan luottamusta romaneihin monen vuoden ajan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos onnistui toteuttamaan vuosina 2017 ja 2018 romanien hyvinvointitutkimuksen Roosan, jonka perustulokset julkaistiin joulun alla.
Monet romanit suhtautuivat tutkimukseen kriittisesti. Sen pelättiin leimaavan koko yhteisöä kielteisesti ja pahentavan romaneiden kokemaa syrjintää.
Tietoja kerättiin niin, että romanien tuloksia on – tietyin varauksin – mahdollista verrata muuhun väestöön. Tutkimukseen osallistui 365 vapaaehtoista itsensä Suomen romaniksi kokevaa täysi-ikäistä henkilöä.
Tutkimusprosessikin on pieni jännitystarina. Esitutkimuksen aikana kävi ilmi, että monet romanit suhtautuivat tutkimukseen kriittisesti. Sen pelättiin leimaavan koko yhteisöä kielteisesti ja pahentavan romaneiden kokemaa syrjintää. Tutkimuksen toteuttamiseksi THL palkkasi seitsemän romanimiestä – ja naista aluekoordinaattoreiksi. Aluekoordinaattorit kävivät kertomassa tutkimuksesta romaniyhdistysten ja -järjestöjen tilaisuuksissa sekä yksityisissä kodeissa ja sosiaalisessa mediassa. Romanit osallistuivat tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen, raportointiin ja tulosten tulkintaan.
Tutkimuksen tulokset kertovat romanien muuta väestöä alhaisemmasta koulutuksesta ja yleisemmästä työttömyydestä. Erityisen huolestuttavaa on se, että alle peräti kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta alle 30-vuotiaasta (eli työllisistä ja työttömästä) oli työttömänä. Romaneiden kokemuksen mukaan nuorten on vaikea saada syrjinnän vuoksi harjoittelupaikkoja ja työllistyä valmistumisen jälkeen.
Niukkuuden kokemuksesta kertoo se, että 40 prosenttia romanimiehistä ja puolet naisista oli pelännyt ruuan loppumista, kun koko väestössä vastaavat luvut olivat 13 ja 18 prosenttia. Romaneiden koettu terveys ja työkyky olivat selvästi heikompi kuin muiden suomalaisten. Hälyttävää tietoa oli myös se, että romanimiehistä 44 prosenttia ja -naisista 41 prosenttia tupakoi päivittäin. Koko väestön luvut ovat 16 ja 11 prosenttia.
Kaikki tulokset eivät olleet kielteisiä. Esimerkiksi Roosa-tutkimukseen osallistuneet miehet olivat koko väestön miehiä aktiivisempia kerho- tai yhdistystoiminnassa, kävivät useammin teatterissa, harrastivat useammin käsitöitä, musisointia tai muuta vastaavaa harrastusta sekä osallistuivat erilaisiin hengellisiin tapahtumiin.
Roosa-tutkimus kertoo siitä, miten pitkäjänteistä, systemaattista ja vuorovaikutteista työtä tarvitaan haavoittuvan ryhmän tavoittamiseksi. Tämä tutkimus antaa pohjaa rakentaa vastaavaa tiedonkeruuta myös muiden vähemmistöryhmien hyvinvoinnin kartoittamiseksi. Joka tapauksessa tutkimuksen tietojen avulla voidaan arvioida sitä, miten hyvinvointipolitiikan päätökset vaikuttavat romaneihin.
Heikki Hiilamo
Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. toimittajana Yleisradiossa 1994–1997.
Kokkolalaisen marketin kassa-alueella on keskellä päivää hiljaista. Kassoilta kuuluu piippausta, kun kassatyöntekijät käsittelevät ostoksia. Itsepalvelukassat seisovat hiljaisina.
Äkkiä syntyy liikettä, kun mies työntää ostoskärrynsä itsepalvelukassan ääreen. Esa Annala alkaa skannata ostoksia. Viivakoodien etsintä käy näppärästi, ja ostokset on hoidettu minuuteissa.
– Minä käytän näitä välttääkseni ruuhkia. Olen käyttänyt heti alusta asti eli rutiinillahan tämä sujuu.
Kerttu Komu pyörittelee maitopurkkien ja vihannespakkausten viivakoodit esiin tottuneesti. Maksukortti sujahtaa lukijaan ja kuitti syöksähtää kassapäätteestä.
– Minä tykkään tästä. Tämä on helppoa ja nopeaa, varsinkin jos palvelukassoilla on jonoa.
Vastauksissa kiteytyy itsepalvelukassojen tämänhetkinen etu Kokkolassa, missä itsepalvelua on ollut tarjolla puolisentoista vuotta: moni ei uskaltaudu niihin, joten jonoa ei ole.
Myös Mari Pöyhönen valitsee itsepalvelukassan, kun ostoksia on vähän.
– Tämä on kätevää ja nopeaa.
Isot ketjut edellä, osa pienemmistä odottaa vielä
S-ryhmä ja Kesko aloittivat itsepalvelukassojen kokeilemisen 2010-luvun alkupuolella. Itsepalvelukassat ovat yleistyneet kuitenkin vasta vuodesta 2016 alkaen.
Nyt Keskolla on itsepalvelukassoja 140 K-ruokakaupassa. S-ryhmällä niitä on vajaassa 100 myymälässä. Konsepti on levinnyt ja kassojen määrä on kasvanut nopeasti viime keväästä (Tekniikka ja talous 19.4. 2018).
Kassatyöntekijä Mira Ojala valvoo Kokkolan Minimanin itsepalvelualueella.Heini Holopainen / Yle
Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla itsepalvelukassoja on ollut K-Citymarketeissa vuodesta 2017 lähtien. Osuuskauppa KPO otti ensimmäiset itsepalvelukassat käyttöön viime vuonna.
Myös Minimani-ketjun hypermarketeihin asennettiin itsepalvelukassat Vaasaan ja Kokkolaan vuonna 2018.
Osa liikkeistä odottelee vielä. HalpaHalli-ketju tarkkailee nyt kilpailijoiden kokemuksia. Toimitusjohtaja Janne Ylinen kommentoi, että jos asiakkaat alkavat jossain vaiheessa valita kauppapaikkansa sen mukaan, missä pääsevät asioimaan itsepalvelukassalla, investointia harkitaan.
Lidl taas testaa itsepalvelukassoja ulkomailla. Operatiivisen johtajan Nicholas Pennasen mukaan Lidl on valmis tuomaan itsepalvelukassoja Suomen-myymälöihin, jos niiden avulla parannetaan asiakaspalvelua.
Miten asiakas pärjää?
Kokkolalaisen Minimani-marketin itsepalvelualueen keskellä kassatyöntekijä Mira Ojala houkuttelee asiakkaita uuden palvelun pariin ja samalla opastaa heitä.
– Ensin painetaan näytöllä kielenvalintaa. Sitten voi alkaa piipata ostoksia.
Liikkeeseen tuli neljä itsepalvelukassaa pari kuukautta sitten. Kaikki asiakkaat eivät ole vielä edes uskaltautuneet kokeilemaan.
– Toivoisin, että mahdollisimman moni tulisi yrittämään. Apua on kuitenkin koko ajan tarjolla.
Tavallista kookkaammassa itsepalvelupisteessä on tilaa myös isommalle määrälle ostoksia. Ne kulkevat liukuhihnaa myöten tavaroiden pakkausalueelle.Heini Holopainen / Yle
K-Citymarketissa itsepalvelukassat ovat olleet jo puolitoista vuotta, mutta sisäänheittäjää tarvitaan vielä, sanoo asiakaspalveluneuvoja Outi Haasala.
– Koko ajan enemmän ja enemmän asiakkaita käyttää näitä kassoja. Varsinkin palvelua kokeilleet tulevat aina uudestaan. Helppous ja nopeus kiinnostavat.
Itsepalvelukassan nopeudessa ei ole kyse siitä, että asiakas harjaantuisi skannauksessa paremmaksi kuin kokenut kassatyöntekijä. Jos laitettaisiin asiakas ja kassatyöntekijä kilpasille, työntekijä voittaisi kirkkaasti, myöntää Minimani-johtaja Markus Anttila.
– Se ei olekaan pointti, vaan asiakkaan valinnanvapaus.
Tilanhallintajohtaja Veera Vuorinen SOK Vähittäiskaupasta kertoo, että asiakkaat olivat pitkään toivoneet mahdollisuutta kassatapahtumien hoitamiseen itsepalveluna, minkä vuoksi S-ryhmä satsasi uudentyyppisiin kassapäätteisiin. Samaa sanoo kehityspäällikkö Ari Mäkelä Keskosta.
Itsepalvelukassan pakkausalue.heini Holopainen / Yle
Itsepalvelukassat ovat parhaimmillaan silloin, kun asiakkaalla on pieni määrä ostoksia. Suuren tavaramäärän kanssa vastaan tulevat jo itsepalvelukassojen pienet tavaroiden laskutilat.
– Me olemme saaneet tosi paljon hyvää palautetta siitä, että ip-kassat ovat helpot, nopeat ja näppärät erityisesti pienten ostosten kanssa. Jos asiakkaat rahastavat pienet ostosmäärät itse, niin silloin itsepalvelukassat helpottavat myös asiakasjonojen kanssa painivien kassatyöntekijöiden työtä, sanoo tavaratalopäällikkö Anu Leppänen K-Citymarketista Kokkolasta.
Sekä Minimani-ketjussa että K-ruokakaupoissa on joitakin suurempia itsepalvelukassoja, joissa on kokonainen kassahihna ja palvelukassoilta tuttu isokokoinen pakkaamisalue. Silloin asiakas mahtuu käsittelemään myös ostoskärryllisen verran ostoksia.
Valvontaa ja apua
Itsepalvelukassoilla on rajoituksensa. Niissä voi maksaa ainoastaan kortilla, eikä niiden kautta voi ostaa tupakkatuotteita.
Suomessa asiakas ei pysty operoimaan itsepalvelukassalla täysin omatoimisesti, jos hän ostaa ikärajavalvottuja tuotteita tai vaikkapa vaatteita. Alkoholilaki vaatii, että ostajan ikä ja muu ostokelpoisuus tarkistetaan, joten valvova myyjä käy kuittaamassa alkoholijuomaostokset. Myyjä myös poistaa tuotehälyttimet.
Valvojan apua tarvitaan esimerkiksi alennustuotteiden kanssa.Heini Holopainen / Yle
Asiakaspalvelupäällikkö Outi Haasala K-Citymarketista Kokkolasta kertoo, että asiakas tarvitsee apua varsinkin ensimmäisellä ostoskerralla.
– Apua tarvitaan siinä, että päästään aloittamaan ostotapahtuma, ja usein vielä sitten maksutilanteessa. Hälyttimien poisto ja alennusten antaminen tulevat myös.
Kauppaliikkeiden itsepalvelujärjestelmät poikkeavat toistaan, mikä voi hämmentää asiakkaita. Esimerkiksi Minimanin itsepalvelualueelta pääsee poistumaan vasta, kun asiakas näyttää viivakoodinlukijaan maksukuittia.
Viekö tekniikka työpaikat?
Outi Haasala, Mira Ojala ja moni muu kassatyötä tekevä on sitä mieltä, että itsepalvelukassan valvominen tuo kaivattua vaihtelua palvelukassatyöhön.
Asiakaspalvelupäällikkö Outi Haasala K-Citymarketista Kokkolasta.Heini Holopainen / Yle
Mutta onko asialla toinenkin puoli eli viekö tekniikan kehitys lopulta kaupan alan työpaikat?
Kehityspäällikkö Ari Mäkelä Keskosta toteaa, että alalla tarvitaan kassahenkilöitä vielä pitkään: matkaa täysin automaattisiin kassoihin ruokakaupoissa on vielä paljon. SOK:n tilanhallintajohtaja Veera Vuorinen toteaa, että pikakassojen tulo ei ole vähentänyt myymälähenkilökuntaa S-ryhmässä.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä tietää, että osa jäsenistöstä on huolissaan työpaikoistaan.
– Tietysti me PAMissa nyt seurataan, miltä näyttää se mahdollinen vapautuva työresurssi. Toivon mukaan se suuntautuu muihin kaupan töihin, joissa onkin ollut aikamoinen kiire ja vipinä tässä muutaman vuoden. Sinänsä valvontatyö tuo positiivista vaihtelua kassatyöhön, joka on yksi kaupan kuormittavimmista töistä.
Kähärä muistuttaa, että Suomessa itsepalvelukonsepti on niin sanotusti avusteinen eli valvottu malli. Paikalle tarvitaan aina valvoja eli työntekijän työpanosta tarvitaan.
Valvoja on paikalla, vaikka liikkeessä ei myytäisi alkoholiakaan. Valvonta vähentää hävikkiä eli varastelua, joka ulkomailla on ollut itsepalvelukassojen ongelma.
– Tekniikka kehittyy harppauksin ja me seuraamme sitä, mutta en usko, että Suomessa edes täysautomaattikassoissa päästään tilanteeseen, jossa sitä palvelevaa henkilöä ei tarvittaisi.
Ostoskuitti skannataan Minimanin itsepalvelualueen portilla, jolloin portti aukeaa ja asiakas pääsee ulos.Heini Holopainen / Yle
Apulaisoikeuskansleri arvostelee hovioikeuksia jatkuvasta tuomioiden jakelun laiminlyönnistä. Laajemman selvityksen taustalla on esimerkiksi tapaus, jossa tuomittu päätyi vankilaan yli kaksi vuotta hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen.
Apulaisoikeuskanslerin selvityksessä kyse on laajasta ja pitkäaikaisesta ongelmasta, jotka koskevat lähes jokaista hovioikeutta.
– Rangaistusten täytäntöönpano on rikosvastuun toteuttamisen ja uskottavan rikosoikeudellisen järjestelmän olennainen osa, sanoo apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen tiedotteessa.
Käytännössä tuomion jälkeen oikeus ilmoittaa tuomiosta esimerkiksi Rikosseuraamuslaitokselle, joka hoitaa Suomen vankiloita. Tätä tiedonvälitystä on tapahtunut pitkällä viiveellä useissa kymmenissä tapauksissa.
Joissakin tapauksissa ongelmana on ollut sähköinen niin kutsuttu Ritu-sovellus puutteineen. Vaikka siihen on tehty selvitystyön aikana muutoksia ja henkilökuntaa on koulutettu, sovelluksen hankaluudet selittävät vain pienen osan tapauksista.
Joskus on saattanut käydä niin, että Ritua käyttävä sihteeri on tulostanut paperille tuomiosta niin sanotun jakelun, mutta ei ole painanut tallennuspainiketta. Tällöin tieto jonkin tuomion täytäntöönpanosta on kyllä oikeustalolla paperilapulla, mutta ei järjestelmässä, mistä Rikosseuraamuslaitos eli vankila sen löytäisi.
– Viivästys voi äärimmillään merkitä täytäntöönpanon raukeamista, jolloin rikosvastuu jää kokonaan toteutumatta, Puumalainen sanoo.
Naama kuurassa, pipo kypärän alla, huomioliivit yllä, pitkävartiset ajokengät – siltähän se polkupyöräilijä talvella näyttää.
Ilkka Niskanen on juuri ajanut yhdeksän kilometrin työmatkan Kaukajärveltä Tampereen keskustaan, pakkasessa höyryävän Tammerkosken rannalle. Matkaan meni puolisen tuntia.
– Saahan siinä polkea. Talvella pyörä etenee kuin veturi vaikka olisi vähän huonomminkin aurattu tie, vakuuttaa Ilkka Niskanen.
Sähköpyörä tuntuu menevän kuin itsestään, mutta kyllä siinä liikuntaakin saa jos säätää moottorin tehot pienemmälle. Eikä pyörä täydelläkään teholla polkematta liiku.
– Tänään ei tullut hiki, mutta kyllä sekin onnistuu. Sinähän voit itse säädellä miten kovaa ajat. Tai sitten voit laittaa avustuksen pois päältä niin kyllä näillä keleillä tulee hiki, sanoo Niskanen.
Mitään ongelmia ei sähköpyöräilyssä Niskasella ole ollut vaikka on talvi. Vaatteet ja muut varusteet pitää vaan olla kunnossa.
Ainut heikko kohta on akut.
– Aina kun mittari näyttää, että virtaa on alle puolet, niin otan akun lataukseen, koska pakkasella se voi hyytyä niin nopeasti. Minulla on vain yksi akku. Sitä lataan kaksi kertaa useammin kuin kesällä eli näillä keleillä kaksi kertaa viikossa.
– Tietysti toivon, että akkujen kapasiteetti paranisi.
Sähköpyöriin erikoistunut pyöräyrittäjä Jari-Matti Auttila Kangasalta vahvistaa, ettei akku toimi talvella samalla tavalla kuin kesällä.
– Akun kapasiteetti laskee noin kolmanneksella. Hyvin silti jaksoi pidemmänkin lenkin taannoin -27 asteen pakkasessa, Auttila naurahtaa.
Yhdellä akulla pärjää
Sähköpyörissä käytettävä tekniikka on muutamassa vuodessa kehittynyt huimasti. Se on huomattu huollossakin.
– Siihen tehdään ihan samat huollot kuin tavalliseenkin pyörään, vaihdetaan kuluvia osia, mutta ei muuta.
– Akkujen kehitys on huima, niillä voi ajaa sadan kilometrin matkoja, ne kestävät noin 500 latausta jolloin päästään viiden vuoden kestoon, sanoo pyörähuoltoyrittäjä Jorma Ylikoski Tampereen Tesomalta.
– Akku tykkää kun sitä käytetään paljon. On hyvä idea käyttää yhtä akkua, sanoo Ylikoski.
Jani Aarnio / Yle
Sähköpyöräilijä eroaa tavallisesta pyöräilijästä määrätietoisempana polkijana. Kun hän on pyörän hankkinut, hän myös satsaa muuhunkin varustukseen.
– Kun hän huomaa, että tämä on minun juttuni, niin sen jälkeen pyörä hankitaan vaikka se on huomattavasti sähkötöntä kalliimpi, arvoi Ylikoski.
– He kyllä satsaavat hyvään varustukseen asuihin, valoihin kypärään. He eivät lähde huonolla varustuksella liikenteeseen, on Ylikoski huomannut.
Kehitystä ja iloa
Hyvän sähköpyörän saa 2 000–3 000 eurolla. Pyöräyrittäjä Jari-Matti Auttila huomauttaa, ettei alle 2000 euron sähköpyörää kannata edes ostaa.
– Se on käytännön nyrkkisääntö. Halvemmissa komponenttisarjat ovat heikkoja tai sähköt ovat merkitöntä mallia, Auttila sanoo.
Ilkka Niskasen kulkuväline on kolme vuotta vanha ja se maksoi pari tonnia. Sillä hinnalla saisi Tampereella bussilipun noin viideksi vuodeksi.
– Onhan nämä siinäkin ajassa kehittyneet, arvioi Niskanen.
– Kustannuksia tulee lähinnä pyörän hankinnasta ja sitten siihen tietysti huollot.
Ilkka Niskanen nauttii siitä, että saa olla ulkoilmassa.Jani Aarnio / Yle
Ilkka Niskasella on iloinen ilme, sitä ei kuura suupielissä peitä.
– Onhan se ilo ja hyöty että poljet ja olet ulkona. Tulee hyvä fiilis. Välillä voi ajaa rauhallisestikin ja katsella maisemia, hän kehuu.
– Autoilijat joskus yllättyvät, että pyörä etenee suhteellisen nopeasti. Autoilijan kanssa pyöräilijän on oltava aina varovainen, muistuttaa Niskanen.
Aktiivipyöräilijät toivovat ostotukea
Tampereen polkupyöräilijöitten yhdistyksessä on noin 300 jäsentä. Erikseen ei sähköpyöräilijöitten määrää ole rekisteröity.
Yhdistyksellä on lukuisia parannusehdotuksia sähköpyöräilyn edistämiseksi.
– Pyöräväylien laadun merkitys korostuu kun sähkö otetaan käyttöön. Nopeudet kasvavat, sähköpyörillä kuka tahansa voi ajaa 25km/h.
– Selkeyden ja turvallisuuden takia oikeanpuoleista liikennettä olisi suosittava myös pyöräväylillä. Tämänhän jo lakikin vaatii, huomauttaa yhdistyksen puheenjohtaja Minna Takala.
Jani Aarnio / Yle
TaPon arvion mukaan sähköpyörien määrä liikenteessä lisääntyy nopeasti, jos hinta laskee.
– Tuhannen euron hinta voisi olla niin sanottu kipuraja, jonka alle mentäessä sähköpyörien myynti voisi kiihtyä. Maastopyöräilypiireissä sähköpyöräily on jo lisääntynyt.
– Yksi merkittävä teko olisi työsuhdepyörien hankinnan helpottaminen. Esimerkiksi niin, että työntekijän osalta pyörän täyttä arvoa ei verottaisi vaan vain osa – kuten työsuhdematkalipun kohdalla tehdään, arvioi Takala.
Myös valtion rahoitusta voitaisiin yhdistyksen mielestä ohjata entistä enemmän kevyen liikenteen tueksi. Reittejä voisi kehittää ja samoin kuin rautatieasemien pyöräpysäköintiä. Viime vuonna esille tullut sähköpyörän hankintatuki tulisi ottaa käyttöön.
Suomi on sähköpyöräilyssä vielä kehitysasteella verrattuna Saksaa, Ranskaan ja Hollantiin. Siellä myynti on kasvanut noin parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Saksassa myydyistä sähköpyörien osuus on ollut yli 30 prosenttia kun se meillä on ollut vain kolmisen prosenttia.
Suomeen tuotiin ulkomailta alle 250 watin sähkömoottorilla varustettuja pyöriä viime vuonna runsaat 8000, mikä on hieman yli kolme prosenttia tavallisten poljettavien määrästä. Kotimainen Helkama on nostanut viime vuosina vuosittain sähköpyörien tuotantomääriään. Viime vuonna Helkama valmisti jo 3500 sähköpyörää, kun vuonna 2016 määrä oli tuhat pyörää.
Kaikki oppositiopuolueet ovat mukana vanhustenhoitoa koskevassa välikysymyksessä.
Oppositiopuolueet tekivät päätöksen yhteisestä välikysymyksestä kokouksessa aamupäivällä.
Pääoppositiopuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman oli kutsunut muut oppositioryhmät neuvottelemaan välikysymyksestä. Keskusteluita alustivat sosiaali- ja terveysalan ammattiliittojen edustajat, jotka antoivat tilannekatsauksen vanhustenhoidon tilasta Suomessa.
Opposition kritiikin kärki kohdistuu hallituksen tekemiin leikkauksiin, hoitajamitoitukseen ja sote-uudistukseen.
– Kuulimme alan asiantuntijoilta kentän viestin. Kuntien valtionosuudet ovat tällä hallituskaudella heikentyneet ja se näkyy myös vanhuspalvelujen heikentämisenä, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin sanoi kokouksen jälkeen.
Kaikki oppositiopuolueet vaativat hoitajamitoitusta lakiin. Määrää oppositiopuolueet eivät ole lyöneet lukkoon.
Hoitajamitoitus on viime vaalikaudelta tuttu poliittinen kiista kokoomuksen ja SDP:n välillä, joka on noussut jälleen pintaan. Silloinen hallituspuolue SDP vaati 0,7 hoitajan minimirajaa, eli vähintään seitsemää hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Tämä ei kokoomukselle käynyt.
Viime hallituksessa istunut kristillisdemokraattien Päivi Räsänen muistutti kompromissista, jolla riita lopulta ratkaistiin. Hoitajamitoitusta ei kirjattu lakiin, mutta hallitus lupasi palata asiaan, mikäli hoitajamäärä alittaa suositukset.
– Viime vaalikaudella sovittiin, että jos löytyy yksikin vanhustenhoitolaitos, joka alittaa sovitun 0,5 hoitajan rajan, niin sitten se säädetään lailla. Nyt tämä on yksinkertaisesti tehtävä. Tämä hallitus on pyrkinyt purkamaan normeja, mutta normeja on pystyttävä myös säätämään, jos se on tarpeen.
Oppositioryhmät hyväksyvät välikysymyksen tarkan muotoilun ryhmäkokouksissaan torstaina. Välikysymys luetaan perjantaina. Sen jälkeen hallituksella on kaksi viikkoa aikaa vastata välikysymykseen.
Keskustelun jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta. Maria Lohelan loikattua viime viikolla sinisistä oppositioon, on hallituksella 103 kansanedustajan enemmistö. Puhemies ei voi äänestää, joten äänestyksessä enemmistö olisi kaikkien kansanedustajien ollessa paikalla 102.
Keskustajohto: SDP tekee vakavalla asialla vaalipolitiikkaa
Sote-uudistus nousee välikysymyksessä esiin, sillä oppositio uskoo, että hallituksen ajama uudistus pahentaa vanhustenhoidon tilannetta muun muassa uudistukseen liittyvien kovien säästötavoitteiden takia.
Välikysymys osuu kuumentuneeseen poliittiseen tilanteeseen, kun vaalit lähestyvät ja hallituksen ajama sote-uudistus on veitsen terällä. Keskustajohto on syyttänyt SDP:tä vanhusten asialla politikoinnista.
– Se (SDP) on tekemässä vakavalla ja lähes jokaista suomalaista koskettavalla asialla vaali- ja puoluepolitiikkaa. Yhdenkään vanhuksen hoiva ei parane opposition välikysymyksellä, vaan riittävien palveluiden ja hoivan turvaamisella kaikissa tilanteissa, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajien Antti Kaikkosen, Hanna Kososen ja Markus Lohen lähettämässä tiedotteessa sanotaan.
SDP:n Marin kiistää syytökset:
– Emme tee tätä sen takia, että tekisimme ensisijaisesti politiikkaa, vaan sen takia, että ikäihmiset saisivat hoitoa. Siitä tässä on kysymys.
Vanhustenhoidon tilanne nousi julkiseen keskusteluun viime viikolla, kun Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa laiminlyöntien takia.
Olen vuosien saatossa tehnyt todella monia vanhoja ihmisiä käsitteleviä juttuja.
Olen seurannut kameran kanssa, mitä vanhainkodissa yöllä tapahtuu. Olen kertonut kotona asuvista vanhoista ihmisistä, joille ei järjestynyt kunnan kotiapua. Olen tavannut työlleen antautuneita omaishoitajia, joilta kunta on evännyt omaishoidon tuen, vaikka he täyttivät kriteerit.
Kymmenisen vuotta on niistä tapahtumista, joista tein parikin tv-juttua uuskaupunkilaiseen Esperi Caren hoivakotiin liittyen.
Sinne ei saanut viedä kameraa ja haastatteluja oli vaikea saada.
Yksikössä työskennellyt lähihoitaja Satu Lainio nosti esiin hoitopaikan huonon hoidon. Hän puhui asiasta esimiehilleen ja kuntaan. Ja joutui erotetuksi.
Oikeudenkäynnin jälkeen Satu Lainio sai maineen palautuksen ja useamman kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
Yksikköä oli tarkastanut lääninhallitus ja paikasta tehtiin myös kantelu Valviraan. Muutoksia edellytettiin niin Esperiltä kuin Uudenkaupungin kaupungilta.
Vanhojen ihmisten hoitoa kauhistellaan – iso kuva ei muutu
Nyt Esperi on otsikoissa taas. Ja kunnat, jotka ostavat hoitoa mahdollisimman halvalla yrityksiltä, joiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Näistä ongelmista on puhuttu vuosia ja vuosia.
Keskustelu etenee suurin piirtein näin: Media kertoo ongelmista. Hallitus selittää ja oppositio syyttää hallitusta. Vuosien kuluessa puhujien roolit vaihtuvat. Syyttely vaihtuu selittelyksi ja selittely syyttelyksi riippuen siitä, kuka on hallituksessa ja kuka oppositiossa.
Ihmiset eivät voi asua kotona, jos ajantaju on kadonnut, kirjoitettuja ohjeita ei osaa lukea eikä ihminen tiedä missä hän on ja mitä pitää tehdä.
Kuitenkin niin kauan kuin vanhojen ihmisten hoito on marginaalinen asia, joka ei nouse politiikan “kovaksi aiheeksi”, ei isoa muutosta tapahdu.
Vanhojen hoito ei ole vaaliteema, miksei?
Vanhojen ihmisten hoito ei ollut vaaliteema vuonna 2011 tai vuonna 2015. Toistaiseksi ei ole ollut merkkejä näkyvissä, että se olisi sitä nytkään, jos tämä kohu ei muuta tilannetta.
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi marraskuussa selvityksen, jonka mukaan joka toinen vastaajista arvioi vanhuspalvelut riittämättömiksi. Vanhusten huoltoon kohdistui myös enemmän tyytymättömyyttä kuin vuonna 2012, jolloin asiasta viimeksi kysyttiin.
Rahaa pitäisi antaa siihen, että meillä on riittävästi myös viranomaisvalvontaa.
Kun ihmisiltä kysyttiin huhtikuun eduskuntavaalien tärkeitä asioita, niitä olivat sairaiden hoito, nuorten syrjäytyminen ja vanhusten hoito. Tämä Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitys julkaistiin vain vajaa kuukausi sitten.
Miksi ihmisten huoli ei yllä poliitikkojen korviin? Tai jos huoli vaalikentillä kuullaankin, se ei näytä korvissa pysyvän, kun vaalit ovat käyty.
Ja mitä sote-uudistukseen tulee, totta on, että jos vastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle, se parantaa kilpailutus- ja osto-osaamista. Toisaalta toteutuessaan sote tuo mukanaan vielä pirstaleisemmat palvelumarkkinat, jossa vahdittavaa toimintaa on vielä enemmän. Valvojan tehtävät eivät ole helppoja.
Tietoa on, mutta käytäntöön siirtyminen on kovin hidasta
Edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) nimitti vuonna 2014 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli määrittää niitä tekijöitä, joita on otettava huomioon vanhuspalvelulain toimeenpanossa sekä ottaa kantaa ja vaikuttaa ikäystävällistä Suomea rakentaviin arvioihin ja asenteisiin.
Kahdeksan ihmisen työryhmä oli todellisten asiantuntijoiden joukko. Ryhmän teesit olivat selkeitä, järkeenkäyviä ja vastaansanomattomia. Esimerkkinä vaikkapa ensimmäinen teesi: “Ikääntyminen koskee koko yhteiskuntaa. Se on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja kaikissa politiikoissa.”
Miksi ihmisten huoli vanhojen hoivasta ei yllä poliitikkojen korviin? Tai jos huoli vaalikentillä kuullaankin, se ei näytä korvissa pysyvän, kun vaalit ovat käyty.
Kokeneet ja viisaat -työryhmä muistutti siitä, että palvelujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena ja sen on joustettava yksilöllisten tarpeiden mukaan. He sanoivat, että kaikille on taattava myös yhdenvertainen oikeus riittävään hoitoon ja huolenpitoon.
Viime päivinä puhuttaneesta ympärivuorokautisesta hoidosta asiantuntijat sanoivat, että ympärivuorokautisen hoidon tulee vastata pidentyvän vanhuusiän ja muistisairauksien luomiin tarpeisiin.
Mutta miten tämä tai lukemattomat muut muistiot ja työryhmät ovat vaikuttaneet arjen tekemiseen?
Vuodesta toiseen ja vuoron perään kuka milloinkin todistaa näitä samoja asioita, ja millä tuloksin?
Luvut puhuvat karua kieltä
Yhteiskunnassamme vanhuus on pidentynyt ja hyvin vanhojen määrä kasvaa. Terve elämä pitenee, mutta raihnaisuusvaihe elämän lopussa ei lyhene.
Luvut kertovat.
Parinkymmenen vuoden päästä 85-vuotiaita ja sitä vanhempia on kaksinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.
Yhdeksänkymmentävuotiaita ja sitä vanhempia on melkein kolme kertaa niin paljon vuonna 2040 kuin vuonna 2017.
Tampereen yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan elämän loppuvaiheen raihnaisuuden ja avun tarpeen aika siirtyy korkeampaan ikään, mutta ei lyhene. Lisäksi 40–50 prosenttia yli 90-vuotiaaksi elävistä sairastaa dementiaa elämänsä loppuvaiheessa, mikä tarkoittaa sitä, että he tarvitsevat jossakin kohtaa ympärivuorokautista hoitoa.
Tiedon pitäisi ohjata päätöksentekoa
Päätösten pitäisi pohjautua tutkittuun tietoon ja siihen pitäisi löytyä myös rahoitus. Asiantuntijoita pitäisi kuulla. Eikä vain kuulla, vaan tiedon pitäisi muuttua teoiksi.
Samalla, kun kirjoitan näitä sanoja, tiedän kuulostavani lattealta ja itsestään selvältä. Tuon toistaminen on niin ”last season” sanoisi joku. Mutta kirjoitan silti: politiikan pitäisi pohjautua tietoon, kun ja jos sitä on käytettävissä.
Muutama päivä kohistaan ja kauhistellaan, ja sitten kaikki jatkuu enemmän ja vähemmän ennallaan - kunnes on seuraavan kohun aika.
Eikö nyt, vihdoinkin, pitäisi aivan erityisen huolella kuulla niitä ääniä, jotka varoittavat hoitopaikkojen vähyydestä.
Ihmiset eivät voi asua kotona, jos ajantaju on kadonnut, kirjoitettuja ohjeita ei osaa lukea eikä ihminen tiedä missä hän on ja mitä pitää tehdä.
“Jokainen haluaa asua kotona” -on hyvä toimintaperiaate, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Jo nyt monien omaisten jatkuva huoli on, miten äiti tai isoäiti kotona pärjää, kun ilmeinen tarve olisi jo ympärivuorokautiselle hoidolle.
Pitäisikö hoitopaikkojen riittävyyteen vihdoin suhtautua kuoleman vakavasti? Niin, että hoitopaikkoja olisi riittävästi.
Niin kauan kuin vanhojen ihmisten hoito on marginaalinen asia, joka ei nouse politiikan “kovaksi aiheeksi”, ei isoa muutosta tapahdu.
Me tarvitsemme erilaisia asumispaikkoja, esimerkiksi ryhmäkoteja, jossa on turvallista asua silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Laitoshoidon purku on terveyskeskusten vuodeosastojen kohdalla ollut järkevää: siellä ei kenenkään pitäisi asua. Siihen maailmaan ei kukaan kaipaa takaisin.
Eikä riittävä hoitajien ja hoitopaikkojen määrä saa sulkea pois sitä, että ihmisten pitäisi voida asua ihmisarvonsa säilyttäen myös kotona.
Ja sitten se valvonta. Voisivatko viime päivien tapahtumat olla viimeinen todiste myös sille, että hoivayksikön omavalvonta ei riitä, eikä välttämättä tilaajankaan valvonta. Rahaa pitäisi antaa siihen, että meillä on riittävästi myös viranomaisvalvontaa. Sillä on oma tärkeä roolinsa, vaikkei valvonta yksin ongelmaa ratkaise.
Korjausliikkeiden pitäisi toteutua paljon paljon aiemmin kuin vasta silloin, kun hoivakodin toiminta pitää keskeyttää.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger johtaa Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. Hänen mukaansa Suomen vanhushuolto on elänyt pitkään selvän alirahoituksen järjestelmässä.
– Palveluille ei ole ollut tarjolla laadukkaan hoidon ja hoivan vaatimia resursseja, ja osittain sen tuloksia on nyt nähty, Kröger sanoo viitaten esiin tulleisiin puutteisiin hoivakotien toiminnassa. Ongelmia on ollut niin Esperi Carella kuin Attendolla.
Resurssit tarkoittavat rahaa. Jos ei ole rahaa, ei ole tekijöitä, ja jos ei ole tekijöitä, ei ole palveluja.
– Jos verrataan esimerkiksi bruttokansantuotteen perusteella tilannetta Ruotsiin ja Norjaan, Suomen koko vanhuspalveluissa voidaan puhua ainakin miljardin euron vajauksesta, sanoo Kröger.
Petri Aaltonen / Yle
Miljardi euroa vuodessa tarkoittaisi siis sitä, että palvelut olisivat Pohjoismaisella tasolla.
– Eikä sekään mikään ongelmaton taso ole.
Ostovoimakorjatussa tarkasteltussa Norja panostaa vanhusten palveluihin yli kaksi ja puoli kertaa enemmän jokaista 65-vuotta täyttänyttä kohden kuin Suomi. Ruotsin ja Tanskan panostukset ovat Suomeen verrattuna noin 1,7 kertaa suuremmat.
Suomessa on pitkään sanottu, että raha yksin ei ratkaise – eikä se ratkaisekaan, vaan tarvitaan myös ammattitaitoa, hyvää johtamista, motivaatiota ja inhimillisyytä.
– Loppujen lopuksi asia on kuitenkin niin, että ilman rahaa ei synny laadukasta hoivapalvelua, Kröger toteaa.
Puutteita on kaikkialla – eivätkä ne voi olla yllätys
Mutta mikä on ikäihmisten hoivan suurin ongelma? Mihin kipupisteeseen pitäisi puuttua?
– Valitettavasti vaikuttaa siltä, että puutteita on vähän joka puolella. Aiemmin näytti siltä, että ongelmia oli erityisesti tehostetussa palveluasumisessa, mutta nyt puutteita on myös kotihoidossa. Ja niitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, sanoo Kröger.
Ikääntyneiden hoivan ongelmista on puhuttu kuin ne olisivat tulleet yllätyksenä. Krögerin mukaan yllätys on kuitenkin se, jos ongelmat ovat tulleet yllätyksenä.
– Resurssien puute on ollut tiedossa pitkään, ja vastaavia ongelmia on esiintynyt palveluasumisessa muun muassa Ruotsissa, hän sanoo.
Tavoittaako tutkittu tieto päättäjät?
Krögerin johtama Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti tietoa siitä, missä jamassa ikäihmisten hoiva Suomessa on. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten paljon tätä tietoa on hyödynnetty.
– Olemme tehneet töitä sen eteen, että tuottamamme tieto tavoittaisi päättäjät, mutta ei meitä juuri ole kutsuttu valiokuntiin tai toimikuntiin kertomaan tuloksistamme, Kröger toteaa.
Tilanne on sama myös sote-valmistelun suhteen.
– Käsittääkseni tuloksiamme on siellä hyödynnetty hyvin minimaalisesti. Meiltä on ollut yksi professori kerran kuultavana valmisteluprosessin aikana.
Valtioneuvoston juhlahuoneiston valtavia peilejä kuljetetaan Raimo Snellmanin työtilaan Helsingissä. Kaksi ja puoli metriä korkeat kehykset kaipaavat restaurointia, sillä kultaukset ovat osin pyyhkiytyneet siivouksen yhteydessä pois.
Peilit asetellaan varoen lattialle, jotta monivaiheinen työ voidaan aloittaa. Kultaajan tyyny, veitsi ja sivellin odottavat Snellmanin ja hänen kollegansa Mikko Snellmanin ammattitaitoisia käsiä.
Tilauksia Suomen tunnetuimmalle kultaajamestari Raimo Snellmanille saapuu valtion lisäksi kirkolta ja yksityishenkilöiltä. Viimeisimpiin suuriin tilaustöihin kuuluvat Mauno Koiviston muistomerkin kultaus ja Uspenskin katedraalin kupolien kultausreseptin työstäminen.
Yle/ Puoli seitsemän
Kultaustöitä alalla riittää. Snellmanin lisäksi Suomessa työskentelee viisi muuta alan ammattilaista. Tästä on kiittäminen Snellmania, joka innostui 40 vuotta sitten elvyttämään kuolevaa ammattikuntaa. Tuolloin maassamme oli vain yksi kultaajamestari eikä ammattiin voinut opiskella Suomessa.
Huutokaupoissa kiertäminen sai innostumaan kultauksista
1980-luvun alussa Snellmanin haaveena oli tulla englannin kielen opettajaksi ja hän lähti opiskelemaan Walesin yliopistoon. Opiskelu sujui omalla painollaan. Vapaa-aikoina Snellman viihdytti itseään kiertämällä huutokauppoja.
Kullatut huonekalut ja esineet saivat Snellmanin palaamaan tutuille huutokaupoille aina uudestaan.
– Innostuin niin paljon, että otin lopulta yhteyttä Suomen ainoaan kultaajamestariin Reino Savolaiseen. Halusin tietää, miten alalle pystyi kouluttautumaan. Sain kuulla, että oppia saa Venäjältä.
Snellman ei tästä lannistunut, vaan hän lähti tavoittelemaan entistä innokkaammin uutta haaveammattia. Opiskelu Isossa-Britanniassa sai päättyä.
Jos ei ole koulutusta, niin aloitetaan sellainen
Saavuttuaan Suomeen Snellman otti yhteyttä Opetushallintoon ja ehdotti kultaaja-ammattitutkinnon perustamista. Hän sai puhuttua asiansa niin hyvin, että ideasta innostuttiin. Näin Suomessa käynnistettiin perustutkinnon sisällön suunnittelu.
Oppiakseen kultaajaksi Snellman haki 80-luvun alussa apurahaa. Ilokseen hän sai kutsun Pietarin Venäläisestä museosta (Russki muzeista).
Opinnot Snellman aloitti tunnetun mestarin Victor Petrovits Slezin suojissa.
– Slezin opit olivat minulle pommi. Viimein tajusin, miten kultaus täytyy tehdä oikeaoppisesti.
Snellman pääsi tutustumaan apurahoilla Venäjän hallinnon keskuksen Kremlin ja taidemuseo Eremitaašin esineiden kultaustekniikoihin Slezin opissa. Tutuiksi tulivat erityisesti ikoni- ja rakennustaito-oppi.
Snellman opiskeli Venäjällä jaksoittain. Hän kävi kultaajamestarin opissa aina muutaman kuukauden ja palasi jälleen kotiin muutamaksi kuukaudeksi. Opiskelu jatkui näin neljä vuotta.
Samoihin aikoihin Opetushallituksessa päästiin yhteisymmärrykseen ammattitutkinnon sisällöstä. Kultauksesta ei tullut koulumuotoista, mutta ammattiin pystyi valmistumaan oppisopimuksella.
Ammattitutkinnon saa edelleen, kun esittää kykynsä monitasoisissa kokeissa.
Kun Snellmanista tuli 90-luvun puolessa välissä kultaajamestari, hän auttoi kouluttamaan oppisopimuksella uusia tekijöitä.
– Olen työn ohessa opettanut neljä suomalaista kultaajaksi. Heistä kaksi on suorittanut kultaajamestaritutkinnon. Toiveena on, että ammatti ei kuolisi Suomessa koskaan.
Sofia Torvalds
Venäjän opit Suomen pelastus
Suomessa olevat kultaustyöt liittyvät pääasiassa ortodoksikirkkojen sisätiloissa oleviin ikonostaaseihin, jotka erottavat alttarin ja kirkkoseinän. Kirkon ulkopuolella tehtävät kultaukset ovat lähinnä kupoleja ja ristejä.
Monet ortodoksikirkkojen töistä on valmistettu Venäjällä. Esimerkiksi Uspenskin katedraalin ikonostaasi on tehty Itärajan toisella puolella ja se on kuljetettu osina Suomeen.
Tämän vuoksi restaurointityöt pitää Snellmanin mukaan tehdä perinteisellä kultaustekniikalla.
– Venäjältä tuomani kultausopit ovat olleet tarpeen. Oppien ansiosta arvokkaat työt tulevat säilymään tulevillekin sukupolville ja tällä tavalla olen pelastanut tätä kullattua kulttuuria Suomessa.
Lisäksi kultaustöitä tehdään muun muassa antiikkihuonekaluihin ja kehyksiin. Esimerkiksi Smolnan peilien kehyksiä työstetään puolisen vuotta, jotta kultaukset loistaisivat kuten ennen.
Kultaukseen liittyvää välineistöäYle/Puoli seitsemän, Rinna Härkönen
Kultausreseptejä on lukematon määrä
Kultauksessa on tärkeintä tietää, miten pohjustus tehdään eri esineisiin. Esimerkiksi Smolnan peileissä pohjustusaineita käytetään jopa parikymmentä. Joissakin erilaisia maaleja ja lakkoja saattaa olla jopa kuusikymmentä.
Kerrosten päälle asetetaan lopuksi vedellä laimennettua vodkaa ja lehtikultaa. Kaikkia esineitä ei kullata täysin samalla reseptillä, vaan jokainen kultaus vaatii omanlaiset työvaiheet.
Snellman on hyödyntänyt kultaukseen liittyvää reseptitietoutta muun muassa Presidentinlinnan ulkopuolella tehtäviin kultauksiin.
Yksi näyttävimmistä kultausresepteistä toteutettiin Helsingin paraatipaikalla – Uspenskin katedraalissa.
Snellman kokeili erilaisia reseptejä kupoleihin, kunnes löysi kestävimmän vaihtoehdon. Ulkokultaus kiinnitettiin erikoiskäsitellyllä pellavaöljyllä, jolloin se kestää vettä.
– Valmistamani reseptin avulla saasteet valuvat kupolista pois ja kultaukset säilyvät 60 vuotta hyväkuntoisena.
Varsinaista katedraalin kupolien kultaustyötä teki laaja alan ammattijoukko.
Snellmania pyydetäänkin usein paikalle, kun tehdään restaurointikohteen arviointia ja kultauksen suunnittelua.
Kultaajamestari Raimo SnellmanYle/Puoli seitsemän, Rinna Härkönen
Märkä siivousrätti pyyhkii kultauksen
Konservoinnissa säästetään huonekalujen alkuperäistä kultausta niin paljon kuin mahdollista. Poikkeuksena ovat kulumat, joihin joudutaan rakentamaan kokonaan uudet kultaukset.
Joskus voi olla niin, että maalatun pinnan alta otetaan esiin alkuperäinen kultaus. Näin toimittiin monin paikoin esimerkiksi Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevassa valtioneuvoston juhlasalissa, joka tunnetaan Smolnana. Snellman on konservoinut siellä Presidentin esittelysalin kultaukset.
– Poistin kultausten päälle maalattua pronssimaalia. Lisäksi korjasin alkuperäisiä kultauksia, jotka olivat paikoitellen menneet erittäin huonoon kuntoon. Osa kultauksista oli lähtenyt pois innokkaiden siivoajien vuoksi ja ne piti tehdä uudelleen.
Yleisesti ottaen Smolnassa on kielletty kullattujen pintojen pyyhkiminen märällä rätillä. Tästä huolimatta jokunen siivooja, hyvää hyvyttään ja tahattomasti, pyyhkii likaa märällä siivousliinalla.
Aina, kun märkä liina osuu sisätiloissa olevaan kiiltokultaukseen, se pyyhkiytyy pois, kertoo Snellman
– Se johtuu siitä, että kultauksen alla oleva vodka-vesiseos saa liikkeelle koko pohjakerrosmassan. Seos jää rättiin. Kultausten tippumiseen on vaikuttanut myös siirtyminen kuivaan keskuslämmitysilmaan.
Vaikka kullattu pinta ei kestä kosteutta, niin kullattu se kestää yllättävänkin kovaa käsittelyä. Itse asiassa kultaus kiillotetaan akaattikiven avulla.
Myös Smolnaan palaavat, nyt restauroinnissa olevat peilit saavat viimeisen silauksen ja oikean kiillon kiven avulla. Ne pääsevät loistamaan täydessä komeudessaan Smolnaan parin vuoden päästä, kun peruskorjaus on valmis.
Kultaustöitä, kultaajamestari Raimo SnellmanYle/Puoli seitsemän, Rinna Härkönen
Kultaus symboloi korkeinta
Kultauksessa käytettävä lehtikulta on taottu ohuen ohueksi. 1 000 lehteä painaa 10–25 grammaa riippuen tilatun kullan paksuudesta.
Snellman haluaa vielä korostaa, kuinka herkän ja näyttävän metallin kanssa hän työskentelee.
– Lehtikulta on niin ohutta, että itse asiassa yhteen millimetrin pinoon mahtuu 10 000 kultalehteä.
Snellman muistuttaa, että Raamatussa kullan käytöstä puhutaan hyvin ylevästi ja tämä on jokaisen kultaajan on tärkeää ymmärtää.
– Raamatussa mainitaan kultaus yli 300 kertaa. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia. Yleisesti kultaus tehdään korkeimman kunniaksi, olkoon kyse sitten Jumalasta tai Buddhasta.
Kaikkia uskontoja yhdistää kirkkorakennuksissa käytetty kulta. Snellman toteaa, että syyt kultauksen käyttöön liittyvät yleviin ajatuksiin.
– Kirkkorakennusten kulta auttaa ihmistä nousemaan ajatuksissaan arjen yläpuolelle ja uskomaan korkeampaan voimaan. Kulta on ihastus ja valo.
