Laulaja Tarja Turunen on tottunut siihen, että jotkut innokkaimmat fanit haluavat näyttää häneltä.
Maailmalla kiertäessä yleisön joukossa on näkynyt ihmisiä, jotka pukeutuvat samalla tavalla kuin suosikkilaulajansa ja ovat esimerkiksi teettäneet samanlaisia vaatteita.
Hän oli sattumoisin tuolloin Suomessa konsertoimassa ja istui ystävänsä, oopperalaulaja Waltteri Torikan kanssa pubissa, kun televisiossa näytettiin Laineen imitaatiota Turusesta laulamassa Over the hills and far away-kappaletta.
– Hyvä, ettei lasi tippunut lattiaan. Ihan mahtava, mä olin niin ylpee susta, laulaja sanoi Laineelle Puoli seitsemän -lähetyksessä.
Turunen asuu nykyisin perheineen Etelä-Espanjassa, mutta on kiertänyt uuden albumin vuoksi viime aikoina muun muassa Venäjällä ja Etelä-Amerikassa.
Nyt hän on Suomessa, koska tekee joulun alla kotimaassa kirkkokonserttikiertueen. Turunen esiintyy myös kahdessa Raskasta joulua- konsertissa.
Niissä on mukana myös Nightwishistä tutut Marco Hietala ja nykyinen laulaja Floor Jansen. Nightwishin ja Turusen välit katkesivat vuonna 2005, kun bändi ilmoitti erottavansa laulajan.
Turunen kertoo, että Jansenin kanssa hän on esiintynyt yhdessä aiemmin. Hietalankin kanssa hän kertoo välien olevan mutkattomat, he ovat musisoineetkin yhdessä.
– Mutta muiden kavereiden kanssa ei ole hirveästi yhteydenottoja. Mutta hei, elämä on, Turunen toteaa.
Katso Tarja Turusen koko vierailu Puoli seitsemän -ohjelmassa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin epäiltyä virkarikosta koskevassa tutkinnassa kuullaan tänään keskiviikkona tähän mennessä kenties merkittävintä todistajaa, kun Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland antaa lausuntonsa.
Sondlandilla on ensikäden tietoa Trumpin toiminnasta kohua herättäneessä Ukraina-skandaalissa.
Sondland pääsi suurlähettilääksi palkinnoksi Trumpille antamastaan miljoonalahjoituksesta. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta ulkopolitiikasta ja diplomatiasta.
Miksi Gordon Sondlandia pidetään avaintodistajana?
Sondlandin tämänpäiväisellä kuulemisella on suuri merkitys virkarikostutkinnassa, sillä aiemmin kongressille on kerrottu toisen käden tietoa Sondlandin ja Trumpin kesällä käymästä puhelinkeskustelusta.
Puhelun aikana Trumpin on väitetty tehneen selväksi, ettei hän ole niinkään kiinnostunut Ukrainasta kuin siitä, että demokraattien mahdollisen presidenttiehdokkaan Joe Bidenin toimista aloitettaisiin maassa tutkinta.
Aiemmat todistajanlausunnot ovat nostaneet Sondlandin keskeiseksi tekijäksi siinä epäillyssä operaatiossa, jonka tarkoituksen uskotaan olleen Bidenin aseman vaikeuttaminen.
Sondland kävi kongressin suljetussa kuulemisessa jo lokakuussa, jolloin hän kertoi presidentin yksityisen asianajajan Rudy Giulianin erikoisesta roolista Ukrainaan liittyen. Tuolloin Sondland vielä vakuutti, ettei hänen tiedossaan ollut, että Ukrainan Yhdysvalloilta saama 400 miljoonan dollarin sotilasapu olisi sidoksissa Ukrainan toimintaan Bideniin liittyen.
Myöhemmin Sondland kuitenkin perui aiemmat puheensa ja ilmoitti sanoneensa ukrainalaisille, että näiden olisi todennäköisesti annettava periksi Trumpin toiveille saadakseen avun. Trump jäädytti avun kesällä.
Sondlandin muutettua lausuntoaan, otti presidentti Trump häneen etäisyyttä.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo, Euroopan parlamentin puhemies David-Maria Sassoli ja Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland poseerasivat valokuvaajille syyskuun alussa Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA
Kuka on Gordon Sondland?
Oregonin osavaltiosta kotoisin oleva varakas hotelliketjun omistaja Gordon Sondland on jo vuosikymmeniä luonut suhteita talouden, politiikan ja viihdemaailman eliittiin.
Hän on kerännyt ja lahjoittanut rahaa varsinkin republikaanipuolueen poliitikoille, mutta myös joillekin demokraattipoliitikoille.
Sondland on Saksasta toisen maailmansodan alla natseja Yhdysvaltoihin paenneiden siirtolaisten jälkeläinen.
Vuonna 1985 Sondland perusti Provenance Hotels -hotelliketjun Oregonin Portlandissa. Yritystensä kautta hän on tukenut poliitikkoja jo vuosien ajan.
Vastikään yksi aiemmin tukea saaneista poliitikoista, demokraatteja edustava Portlandin kaupunginjohtaja Ted Wheeler ilmoitti luovuttavansa Sondlandilta vuosien mittaan saamansa 16 000 dollarin tukirahat hyväntekeväisyyteen.
Presidentinvaaleissa hän on aiemmin tukenut republikaanipoliitikoista Mitt Romneya ja Jeb Bushia, mutta ei antanut tukea Donald Trumpille vielä tämän vaalikampanjan alussa. Sondlandin kerrotaan suhtautuneen Trumpiin aluksi skeptisesti.
Gordon Sondland on luonut omaisuutensa hotellibisneksessä.Jim Lo Scalzo / EPA
Mitä Sondlandin toiminnasta tiedetään?
Kun Trumpista tuli presidentti, Sondland lahjoitti miljoona dollaria tämän virkaanastujaisia varten. Palkinnoksi tuesta Trump nimitti todella hyväksi mieheksi ja suureksi amerikkalaiseksi kutsumansa Sondlandin Yhdysvaltain uudeksi EU-suurlähettilääksi.
Sondland, jolla ei ole mitään aiempaa kokemusta diplomatiasta, aloitti työnsä 2018 ja ulotti nopeasti mielenkiintonsa Ukrainaan, vaikkei maa hänen tehtäväalueeseensa edes kuulu.
Sondland, joka on kertonut isovanhempiensa olevan kotoisin Ukrainan alueelta, keskusteli maasta useita kertoja Trumpin kanssa. Hän myös vieraili Ukrainassa.
Hän oli Kiovassa heinäkuun 25. päivänä, jolloin Trump kävi virkarikostutkinnan keskiöön nousseen puhelinkeskustelun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Sondland on sanonut keskustelleensa Trumpin kanssa vain minuutteja ennen tuota puhelua ja tavanneensa Zelenskyin puhelua seuranneena päivänä. Tuolloin hän todistajien mukaan myös keskusteli puhelimessa Trumpin kanssa.
Kurt Volkerin kuulemisessa kongressin tiedustelukomiteassa käytiin tiistaina läpi muun muassa Sondlandin ja Volkerin toisilleen lähettämiä viestejä.Jacquelyn Martin / EPA
Sondland toimi yhdessä Yhdysvaltain Ukrainan-erityislähettilään Kurt Volkerin, energiaministeri Rick Perryn ja Trumpin yksityisen asianajajan Rudy Giulianin kanssa saadakseen Ukrainan ilmoittamaan julkisesti, että se aloittaa tutkinnan demokraattien entisen varapresidentin Joe Bidenin toimista.
Sondlandin on sanottu kutsuneen itseään, Volkeria ja Perryä kolmeksi amigoksi.
Ukrainassa työskennellyt yhdysvaltalaisdiplomaatti David Holmes kertoi aiemmin kongressin tiedusteluvaliokunnalle kuulleensa Trumpin ja Sondlandin heinäkuussa käymän puhelinkeskustelun. Puhelinkeskustelu käytiin Sondlandin tavattua Zelenskyin.
Holmesin mukaan Sondland totesi tuolloin Trumpille Ukrainan presidentin olevan valmis aloittamaan Bideniin kohdistuvan tutkinnan.
Holmes on todistanut Sondlandin todenneen presidentin olevan Ukrainan suhteen kiinnostunut vain isoista asioista, kuten Biden-tutkinnasta.
Postilakon jumittuneet neuvottelut jatkuvat parhaillaan valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla. Osapuolet tapasivat alkuiltapäivästä kello 13 valtakunnansovittelijan luona.
Ennen iltakuutta neuvottelujen osapuolilla ei ollut uutta kerrottavaa. Sekä Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen että Palvelualojen työnantajat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto arvioivat Ylen toimittajille, että neuvottelut kestävät myöhään.
Yle näytti suorana osapuolten kommentit ennen neuvotteluja. Voit katsoa lähetystä klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.
Työntekijöitä edustava PAU hylkäsi valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen tiistaina. PAUn näkemyksen mukaan esitys oli tehty työnantajan tavoitteiden pohjalta.
Työriidan keskiössä on ollut Postin noin 700 pakettilajittelijan työehtosopimuksen vaihtamista koskeva kiista. Lajittelijat siirtyivät toisen työehtosopimuksen piiriin tämän kuun alusta. Uudessa sopimuksessa työnantajapuolta edustaa Medialiitto ja työntekijöitä Teollisuusliitto.
Heidi Niemisen mukaan tämä ei ole kuitenkaan ainoa asia, joka neuvotteluissa hiertää.
– Se on yksi suuri, julkisuudessa ollut asia, mutta siellä on myös muita asioita, hän sanoi ennen neuvotteluja.
Niemisen mukaan Postin johto on antanut väärää kuvaa alan kilpailutilanteesta.
– Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola väitti tänään MTV:n aamulähetyksessä, että siirto toiseen työehtosopimukseen on tehty sen vuoksi, että (pakettialan) kilpailijat käyttävät tätä edullisempaa (Medialiiton ja Teollisuusliiton välistä) työehtosopimusta, Nieminen sanoi.
Nieminen esitteli valtakunnansovittelijan toimiston aulassa tekemäänsä kaaviota, josta näkyi, millainen on pakettialan kilpailutilanne.
– Mikään näistä yrityksistä ei käytä tätä halvempaa työehtosopimusta. Se, mitä Markku Pohjola väitti, että Posti tulisi samalle tasolle kuin kilpailijat, ei pidä paikkaansa. Kilpailijat käyttävät AKT:n ja ALT:n välistä työehtosopimusta. Jos Posti pääsisi halventamaan työehtosopimusta, se veisi markkinaa myös Postin kilpailijoilta, Nieminen sanoi.
Paatero ja Rinne eivät kommentoineet Postin tilannetta
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kommentoi eilen Ylelle, että työehtosopimuksen siirto "on tapahtunut tosiasia". Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto puolestaan katsoi, että siirto on tehty yhteisymmärryksessä omistajaohjauksen kanssa.
Huomenna monet postilaiset aikovat osoittaa mieltään eduskunnan edessä. Niemisen mukaan mielenosoitus ei ole PAUn organisoima, eikä hän ottanut kantaa Paateron lausuntoihin sen tarkemmin.
– Hyvin hämmästyneenä kuulostelisin kuitenkin sen tyyppistä lausuntoa omistajaohjausministeriltä, joka asettuisi tällaisessa tapauksessa yhtiön taakse. Ministeri käsittääkseni edustaa palkansaajapuoluetta, Nieminen sanoi.
Eduskunnasta tavoitettu Paatero ei suostunut kommentoimaan tiedotusvälineiden edustajille yhtiön tilannetta.
– En kommentoi asiaa. Siellä on neuvottelut nyt käynnissä, hän sanoi.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) oli niin ikään vaitonainen Ylelle ja ohjasi tiedustelut Paaterolle.
Paltan Aarto: PAUn on syytä liikkua
Työnantajapuolta edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto katsoo, työntekijäpuolta vastaan on tultu useissa kysymyksissä.
– Olemme yrittäneet olla niin ratkaisuhakuisia kuin vain voi. Kyllä ratkaisun avaimet ovat PAUn päässä, Aarto sanoi.
Aarton mukaan "PAUn on nyt syytä liikkua", sillä se hylkäsi sovintoehdotuksen viimeksi. Paltan näkemyksen mukaan neuvotteluja ei tulisi käydä pakettilajittelijoiden asioista.
– Nämä 700 työntekijää eivät ole meidän jäsenyrityksen palveluksessa. Nähdäkseni tilanne heidän osaltaan on selkeä. Heidät on liikkeenluovutuksella siirretty 1.9. alkaen toiseen yritykseen ja työehtosopimus on vaihtunut marraskuussa. Medialiitto ja Teollisuusliitto ovat sopineet siirtymäsäännökset. Tätä asiaa ei työehtosopimuksella ratkaista ja toivon, että PAU uudelleenarvioisi suhtautumisen pakettilajittelioihin.
Niemisen mukaan ei ole ongelma, että pakettilajittelijoiden uuden työnantajan Posti Palvelut Oy:n työnantajajärjestö Medialiitto ei istu neuvottelupöydissä.
– Siellä istuu pöydässä kolme ihmistä, jotka ovat työsuhteessa Postiin, ja yksi heistä taitaa olla Posti Palvelut Oy:n hallituksen jäsen. Kyllä siellä on ihmisiä, jotka voivat näistä asioista neuvotella, Nieminen sanoi.
– Ei se meidän työehtosopimuksen noudattaminen vaadi liikkeenluovutuksen perumista. Meidän työehtosopimuksesta voi neuvotella myös Posti Palvelut Oy.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan mukaan osapuolet ovat varautuneet tänään keskiviikkona pitkään istuntoon. Sovintoa hierotaan niin myöhään kuin on tarvetta.
Piekkala sanoi, että eilen hylätty sovintoesitys vei ratkaisua kuitenkin eteenpäin.
– Omalta osaltani katson näin, koska se selkeytti, missä erimielisyydet ovat, hän kertoi.
Tutkija Marjo Liukkonen paljasti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan, kuinka Hennalan vankileirillä tapahtui Suomen historian suurin naismurha - yli 220 nuorta naista menetti leirillä henkensä.
Liukkosen tutkimus on esimerkki siitä, kuinka sadan vuoden takaisesta sisällissodasta yhä vielä löytyy uutta tietoa.
Se on päivitetty versio vuoden 2002 tietokannasta.
– Reilun viidentoista vuoden aikana on ilmestynyt paljon uutta tutkimusta, joista on paljastunut uusia surmatapauksia tai vanhat kuolintiedot ovat tarkentuneet, sanoo uutta tietokantaa työstänyt suunnittelija Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta.
Esimerkiksi Hennalan naiset oli merkitty vanhaan tietokantaan kadonneiksi, nyt he ovat kuolleiden joukossa.
Kaikkiaan uusia kuolintapauksia on vuoden 2002 jälkeen varmistunut 1 700. Hennalan ohella muun muassa Tammisaaren vankileirin kuolleiden luku kasvaa.
Lähes kaikki uudet kuolintapaukset olivat punaisia. Uusia tietoja valkoisista kuolleista on vain kymmenkunta.
– Valkoiset kaatuneet selvitettiin tarkkaan heti sisällissodan jälkeen, Jokipii selittää.
Kuolleiden kokonaismäärä ylittää nyt 41 000 rajan. Sisällissodan ohella tietokantaan on listattu ensimmäisessä maailmansodassa ja niin kutsutuissa heimosodissa kuolleet - molempia on reilu tuhat -, mutta ylivoimainen enemmistö kuolleista on sisällissodan uhreja.
– Kuva sisällissodasta on nyt entistäkin raaempi ja verisempi, Jokipii sanoo.
Uusien kuolintietojen ohella uusi Sotasurma-tietokanta sisältää pari tuhatta sisältöpäivitystä. Tarkennukset voivat liittyä esimerkiksi kuolinaikaan tai -tapaan.
Valkoisten kuolemat selvitettiin tarkkaan pian Sisällissodan jälkeen.K.H. Renlunds museum – Mellersta Österbottens landskapsmuseum
"Tavoitteena purkaa kansallinen trauma"
Sisällissodan aikaisia surmia tutkittiin laajasti vuosina 1998-2003 valtion rahoittamassa hankkeessa. Aloitteen sotasurmaprojektista teki silloinen pääministeri Paavo Lipponen.
Hankkeen tavoitteena oli "lopullisesti purkaa erityisesti vuoden 1918 sodan synnyttämä kansallinen trauma", kuten tutkimusta johtanut Lars Westerlund on kirjoittanut.
Yksi hankkeen keskeisistä tuloksista oli juuri kaikille avoimen sotasurma-tietokannan julkaiseminen verkossa vuonna 2002.
Tietokanta on selvästikin kiinnostanut ihmisiä, sillä sivustolla on vuosien mittaan vieraillut lähes 1,4 miljoona kävijää. Viime vuonna, kun sisällissodasta tuli kuluneeksi sata vuotta, sivustoa tutki yli 140 000 kävijää - kaksinkertainen määrä normivuoteen verrattuna.
Vanhaa tietokantaa on myös arvosteltu virheellisistä tiedoista. Ilkka Jokipiin mukaan turhaan.
– Tietokantaan on kirjattu se, mitä lähteissä kerrotaan. Jos esimerkiksi SDP:n terroritilastossa on virhe, se on näkyy tietokannassa.
Uuteen tietokantaan lähteissä olleet virheet on pyritty korjaamaan, mutta samalla myös vanhat tiedot on säilytetty. Tämä on tärkeää historiantutkijoiden kannalta, sillä heitä saattaa kiinnostaa esimerkiksi se, miten SDP:n terroritilasto poikkeaa uusimmasta tutkimustiedosta.
Uusi Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta on myös teknisesti päivitetty ja on Jokipiin mukaan "viimeisintä huutoa". Tietotekninen toteutus on Aalto-yliopiston semanttisen laskennan tutkimusryhmän käsialaa. Tutkimusryhmä on tehnyt aiemmin muun muassa toista maailmansotaa esittelevän Sotasampo-sivuston.
STT:n tietojen mukaan valtion omistajaohjausosasto antoi aiemmin syksyllä tukensa Postin pakettilajittelijoiden siirrolle toiseen työehtosopimukseen. STT:n tietojen mukaan omistajaohjausosasto antoi tukensa kokonaisratkaisulle, johon kuuluu myös 27 kuukauden siirtymäaika.
Posti ja valtion omistajaohjaus keskustelivat asiasta loppukesästä ja alkusyksystä.
Posti ilmoitti eilen, ettei se aio kumota päätöstään siirtää 700 pakettilajittelijaa toisen työehtosopimuksen piiriin.
Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto sanoi eilen tiedotteessa, että pakettilajittelijoiden siirtoa koskevat päätökset on tehty valtion omistajaohjauksen tuella. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) ei kuitenkaan eilen suoraan vastannut kysymykseen siitä, oliko siirrolla valtion omistajaohjauksen tuki.
– Se on nyt joka tapauksessa jo tehty se 700 henkilön siirto. Se, millä sopimuksella neuvotellaan, se on toinen asia, Paatero sanoi eilen.
Eli siirrolla on omistajaohjauksen tuki?
– Se on realiteetti, että heidät on siirretty.
Valtakunnansovittelija antoi sovintoesityksen postialan työriitaan puolilta öin maanantain ja tiistain välisenä yönä, mutta työntekijäpuolta edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ei sitä hyväksynyt. Keskeinen syy hylkäämiselle oli pakettilajittelijoiden asema, johon ei ehdotuksessa otettu kantaa. PAUn puheenjohtaja Heidi Niemisen mukaan se olisi tarkoittanut lajittelijoiden kohdalla selkeää palkkojen alennusta.
Riita alkoi, kun Posti ilmoitti syksyllä siirtävänsä pakettilajittelijat tytäryhtiöönsä Posti Palvelut Oy:hyn. Toisin kuin Posti, tytäryhtiö on järjestäytynyt Medialiittoon, joka neuvottelee työehtosopimukset Teollisuusliiton eikä PAUn kanssa.
Pakettilajittelijat siirtyivät Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin marraskuun alusta alkaen. PAUn mielestä heihin tulee jatkossakin soveltaa PAUn viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.
Medialiitto ja Teollisuusliitto ovat sopineet pakettilajittelijoiden työehdoista ja siitä, että palkat säilyvät ennallaan tammikuun 2022 loppuun saakka.
Britannian prinssi Andrew ilmoittaa, että häntä on pyydetty vetäytymään tehtävistään toistaiseksi.
Prinssi kertoo vetäytyvänsä tehtävistään kuningatar Elisabetin siunauksella.
– Olen pyytänyt hänen kuninkaalliselta korkeudeltaan (kuningatar Elisabet), että saan vetäytyä julkisista tehtävistäni toistaiseksi, ja hän antoi siihen luvan, Andrew sanoi tiedotteessa uutistoimisto AFP:n mukaan.
Prinssin ympärille kehkeytyi kohu sen jälkeen, kun Virginia Roberts, nykyään Virginia Giuffre, alkoi syyttää tätä ja yhdysvaltalaismiljonääri Jeffrey Epsteinia seksuaalirikoksista. Oikeudenkäyntiä odottanut Epstein tappoi itsensä vankeudessa elokuussa.
– Olen valmis auttamaan mitä tahansa asiaankuuluvaa lainvalvojaa, jos se on tarpeen, Andrew sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Prinssi kommentoi BBC:n Newsnight-ohjelmassa ensimmäistä kertaa julkisesti Giuffren väitteitä, joiden mukaan nainen pakotettiin harrastamaan seksiä prinssin kanssa kolme kertaa Lontoossa, New Yorkissa sekä Epsteinin omistamalla yksityisellä saarella Karibialla 2000-luvun vaihteessa. Kun väitetyt teot alkoivat, nainen oli vasta 17-vuotias ja prinssi Andrew noin nelikymppinen.
Talviliikuntapäivä koululla vai laskettelureissu Tahkolle? Näistä kahdesta vaihtoehdosta Lappeenrannan Kimpisen koulun oppilaat ovat vuosittain saaneet valita itselleen mieluisan tavan viettää koulun liikuntapäivää.
Tuhannen oppilaan koulussa oppilaista valtaosa on jäänyt koululle viettämään tavanomaista liikuntapäivää. Halukkaat, ja ne jotka ovat pystyneet lasketteluretken maksamaan, ovat sen sijaan lähteneet Tahkolle.
– Vuosittain retkelle on lähtenyt noin 150–170 oppilasta, kertoo Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa.
Lasketteluretki maksaa peruskoulun oppilaalle noin 40–45 euroa, ja siihen sisältyvät matkat ja hissilippu. Sen lisäksi kuluja tulee muun muassa lainavarusteiden vuokraamisesta.
Rahat retkeä varten on kerätty suoraan vanhemmilta.
Tänä vuonna perinteisiä retkisuunnitelmia joudutaan kuitenkin muuttamaan. Retki voi jäädä jopa kokonaan tekemättä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lokakuussa tekemän linjauksen vuoksi.
Alkuvuodesta järjestettävällä lasketteluretkellä on pitkät perinteet, sillä sitä on järjestetty jo lähes 20 vuoden ajan.Mikko Savolainen/Yle
Perusopetuksen oltava kaikille ilmaista
Apulaisoikeusasiamies puuttui lokakuun lopussa peruskoulujen maksullisiin retkiin. Apulaisoikeusasiamiehelle on tullut koulujen maksullisesta toiminnasta useita kanteluita viime vuoden aikana.
Tekemissään ratkaisuissa apulaisoikeusasiamies totesi, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen.
Vanhemmilta ei saa pyytää rahaa esimerkiksi retkien järjestämiseen, vaan opetuksen järjestäjän tulee osoittaa riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen myös koulun ulkopuolella.
Apulaisoikeusasiamies ei kerro tarkemmin, mistä kouluista kanteluita on tullut.
Koulussa aikalisä
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lla ei ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon maksullisia retkiä tai teemapäiviä peruskouluissa järjestetään. OAJ:n koulutusasiainpäällikön Nina Lahtisen mukaan sellaiset ovat kuitenkin yleisiä.
– On voitu ajatella, että kun on maksuton vaihtoehto, silloin maksullisen retken tarjoaminen ei olisi lainvaista, sanoo Lahtinen.
Lahtisen mukaan retket ovat monipuolistaneet oppimisympäristöjä, kun oppilaat ovat päässeet esimerkiksi museoihin ja teattereihin.
– Varmasti tämä linjaus aiheuttaa muutoksia. Toivottavasti myös niissä kunnissa, joissa on heikompi taloustilanne, löydetään ratkaisuja järjestää jatkossakin retkiä.
– Jonkunnäköinen aikalisä pitää ottaa, emmehän me voi täysin lainvastaisesti toimia, Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa sanoo.
Reissun mahdollinen peruuntuminen harmittaa
Seitsemäsluokkalaiset Tuuli Viuhko ja Aino-Elina Kitinoja eivät ole kertaakaan osallistuneet koulunsa järjestämälle laskettelureissulle.
– Onhan se aika eriarvoista, kun kaikilla ei ole varaa maksaa, Kitinoja pohtii.
Retkisuunnitelmien mahdollinen muuttuminen harmittaa Viuhkoa.
– Viime vuonna en ollut laskettelussa kovin hyvä, enkä osallistunut retkelle. Tänä vuonna olisin halunnut mukaan.
Seitsemännellä luokalla opiskelvat Tilda Vitikainen ja Iisa Knaapila eivät ole osallistuneet laskettelureissulle.Marika Anttonen / Yle
Niin ikään seitsemännellä luokalla opiskeleva Tilda Vitikainen haluaisi myös päästä laskettelemaan.
– Laskettelen talvisin jonkin verran. En ole aiemmin osallistunut retkelle.
Ratkaisuksi Vitikainen ehdottaa, että retkiä voisi järjestää lähemmäs, jolloin ne eivät maksaisi niin paljoa.
– Tai sitten koulun pitäisi maksaa kaikkien retki.
Iisa Knaapin mielestä maksullisia retkiä ei pitäisi järjestää.
– Onhan se huono juttu, kun kaikilla ei ole rahaa.
Mahdollisuus kokea jotain uutta
Apulaisoikeusasiamiehen linjaus on apulaisrehtori Santtu Peltomaan mukaan harmillinen. Häen mukaansa peruopetuksen maksuttomuus on perustuslaissa mainittu ja sinänsä selvä.
– Perusopetuslaissa on minun mielestä tarkennettu, että maksuttomuus koskee oppimateriaaleja ja työvälineitä. Nämä ovat yksittäisiä tapahtumia ja päiviä, joissa nimenomaan koulu haluaa tarjota mahdollisuuksia päästä kokemaan jotain sellaista, mitä ei muuten välttämättä perheen kanssa pääsisi kokemaan, sanoo Peltomaa.
Tahkon laskettelurinteille voidaan lähteä, jos oppilaat keräävät rahaa yhteiseen kassaan.Helmi Nykänen / Yle
Peltosen mukaan yksi vaihtoehto olisi, että koulu maksaa muutamalle oppilaalle retkelle osalistumisen. Lappeenrannan kaupungin vastaavan opetustoimenjohtajan Anu Liljeström ei suosittele sitä, sillä hänen mielestään se eriarvoistaa silti perheitä.
– On aivan selvää, että Kimpisen koulun järjestämä laskettelureissu ei voi apulaisoikeusasiamiehen ohjeistuksen perusteella jatkua siten, että oppilailta kerättäisiin maksuosuus retkestä.
Ainoa mahdollisuus Liljeströmin mukaan on, että oppilaat keräävät yhdessä rahaa ja tuotot kohdennetaan esimerkiksi jollekin tietylle luokalle.
Kouluille muistutus maksuttomuudesta
Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström ei osaa sanoa, onko muissa Lappeenrannan kouluissa pyydetty vanhemmilta rahaa koulun järjestämiin tapahtumiin. Hän on kuitenkin muistuttanut kouluja sähköpostilla siitä, että perusopetus on maksutonta.
– Todennäköisesti jonkunlaisia maksullisia tapahtumia on ollut, mutta en osaa sanoa, onko se estänyt joidenkin oppilaiden osallistumisen.
Liljeström ei näe tarpeelliseksi selvittää nyt luokkakohtaisia käytäntöjä.
– Ohjeistus on minusta aivan selvä ja kantelupäätöksen jälkeen siitä on tiedotettu kouluja. Huoltajat eivät ole ottaneet minuun yhteyttä asiaan liittyen. Jos olisivat, silloin varmasti olisi puututtu tilanteeseen.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) väläyttää Uutissuomalaisen haastattelussa Postin pilkkomista kahteen yhtiöön.
Uutissuomalaisen mukaan toinen yhtiöistä hoitaisi pakettiliiketoimintaa ja toinen postimerkillistä kirjepostia.
– Tämä on yksi vaihtoehto, että meillä olisi kaksi eri yhtiötä ja osoitteellisen kirjepostin palvelu olisi julkista palvelua, jonka valtio hoitaisi, Paatero sanoo haastattelussa.
Paateron Uutissuomalaiselle antaman haastattelun mukaan valtio voisi tukea kirjepostin kulkua vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. Ministerin mukaan valtiosihteerit miettivät erilaisia vaihtoehtoja.
– Erikseen on vielä se kysymys, tuettaisiinko valtion varoin sanomalehtien jakelua, joka liittyy demokratiaan, jotta kansalaiset saisivat tietoa, Paatero jatkaa Uutissuomalaiselle.
Paatero ei halunnut kommentoida Ylelle keskiviikkoiltana Uutissuomalaiselle antamaansa haastattelua. Paatero viestitti avustajansa välityksellä, ettei hän kommentoi tänään myöskään Postin omistajaohjaukseen liittyviä asioita.
Suomen merivoimien varusmiehet ovat julkaisseet TikTok-somepalvelussa videon, joka herättää hilpeyttä ympäri maailman.
Miinamuurahaiset / laivanakki -käyttäjänimen alla viisi päivää sitten julkaistussa videossa neljä miestä tanssii Mikki Hiiren kerhotalo -lastenohjelmasta tutun kappaleen tahtiin, esittäen Mikki Hiirelle, Minni Hiirelle, Hessu Hopolle ja Pluto-koiralle ohjelmassa ominaiset tanssit. Mikki Hiiren kerhotaloa esitettiin Suomessa Ylen Pikku Kakkosessa.
Video ei ole merivoimien virallisesti tuottama video, vaan ilmeisesti miesten omasta halustaan tekemä tuote.
Voit katsoa videon alla olevasta tviitistä:
Videosta on tullut todellinen nettihitti. Siitä on pelkästään alkuperäisessä TikTok-lähteessä tykätty yhteensä peräti 1,4 miljoonaa kertaa, ja videota on jaettu aktiivisesti myös muualla somessa.
Teos on kirvoittanut runsaasti hupaisia reaktioita.
Suomessa työskentelevä toimittaja David Mac Dougall totesi, että merivoimissa oli varmaan hiljainen päivä.
Talousmedia Bloombergin toimittaja Ryan Beckwith sanoi humoristisesti Suomen merivoimien olevan nyt tasoissa yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaan Pete Buttigiegin kanssa Iowan osavaltion mielipidemittauksissa.
Haastajana presidenttikilpaan lähtenyt Buttigieg on kerännyt viime aikoina runsaasti kannatusta vaa-ankieliosavaltiona pidetyssä osavaltiossa, kertoi Helsingin Sanomat muutamia päiviä sitten.
Tviittaaja adorechuu pohti, mitä ihmettä Suomen merivoimissa oikein tapahtuu.
Nimimerkki bleachedmint totesi tviittinsä olevan nyt virallinen hakemus Suomen merivoimien jäseneksi.
TikTok on alun perin Douyin-nimellä Kiinassa vuonna 2016 julkaistu sosiaalisen median videopalvelu. Sinne julkaistaan lyhyitä musiikki- ja huulisynkkaus-videoita.
Videosta kertoi aiemmin Iltalehti, jonka mukaan merivoimissa tutkittiin, onko videon teossa ja julkaisussa rikottu puolustusvoimien sääntöjä. MTV3 kertoi tänään, että esitutkinnalle ei löytynyt tarvetta, ja asia on loppuunkäsitelty. Varusmiehet joutuivat puhutteluun, jossa heitä muistutettiin puolustusvoimien kuvausohjeista ja tietoturvasta.
Juttua päivitetty 20.11.2019 klo 12.45: Lisätty Iltalehden ja MTV3:n tiedot asian tutkinnasta.
Korkeakoulujen rahoitus on muuttumassa lähivuosina. Monessa yliopistossa se on tarkoittanut toimintojen sopeuttamista – mutta Helsingin yliopistossa on tehty myös iso koulutusohjelmauudistus, jollaista ei muualla ole nähty.
Siksi moni gradua vaille valmis työstää nyt opinnäytetyötään, ennen ensi kesää – jolloin vanhan koulutusohjelman mukaiset opintosuoritukset vanhenevat yhdessä yössä.
Tässä jutussa tarinansa kertovat kaksi gradun kimpussa ahkeroivaa ikuisuusopiskelijaa sekä yksi tuoreempi gradunvääntäjä.
Meteorologi Pekka Pouta: "Pääsen leikkimään hetkeksi tutkijaa"
– En edes muista, minä vuonna aloitin meteorologian opinnot, mutta kyllä siitä on jo yli 30 vuotta, varmaankin.
Näin pohdiskelee meteorologi Pekka Pouta.
Hän kiinnostui alasta, koska sieltä luvattiin kesätöitä. Alun perin hän opiskeli teoreettista fysiikkaa.
– Ilmastonmuutoksen myötä meteorologia on muuttunut aina vain kiinnostavammaksi. Tutkimusaiheita ja -alueita tulee kaiken aikaa lisää.
Kandidaatin tutkinnon suorittanut Pouta sai kuitenkin eräänä kesänä sellaisen työtarjouksen, että se vei mukanaan. MTV3-kanavalta kysyttiin meteorologiksi Huomenta Suomi -ohjelmaan. Luvattiin, että opiskella voi työn ohessa. Siitä lähti rulla, jossa Pouta heräsi aamukolmelta viitenä aamuna viikossa ja kävi myös luennoilla.
– Siellä minä puolihorteessa hyvin hypnoottisessa olotilassa imin tietoa. Kaikki meni suoraan takaraivoon, hän muistelee.
Sitten alkoivat opinnäytetyöt olla vaikeita. Pouta sai tehtyä aineen ja tutkielman.
– Jo se tutkielma oli äärimmäisen raskas. Ei sellainen aloitteellinen työskentely univelkaisena ja pätkissä tahtonut onnistua millään.
Niinpä opinnot jäivät lepäilemään ja Pouta jatkoi työntekoa. Hän palasi omaksi virkistyksekseen pariin otteeseen lukemaan matematiikan approbaturin ja joitakin meteorologian kursseja. Enää hän ei edes ajatellut alkavansa tehdä pro gradu -tutkielmaa, vaikka kaikki tarvittavat kurssit maisteriksi valmistumiseksi olivat kasassa.
Kunnes Pouta sai yllättävää sähköpostia.
– Professorimme lähetti kirjeen, että tässä on vaarana opintojen vanheneminen ensi kesänä ja kun olen oikeastaan gradua vaille valmis, niin mitäpä jos tehtäisiin asialle jotakin.
Pekka Pouta suhtautuu gradunsa aiheeseen kunnianhimoisesti. Gradussaan Pouta käsittelee Euroopan sään lähitulevaisuutta. – Haluan saada ajatusrakennelmani sellaiseksi, etten heti parin vuoden kuluttua jää kiinni siitä, että olen ollut täysin hakoteillä. Antti Kolppo / Yle
Ja tässä hän nyt on: tekemässä graduaan ilmastonmuutosraportista, IPCC-raporttien viimeisimmästä versiosta. Se liittyy Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen riskitekijöihin ja mahdollisiin muutoksiin sekä muutosten vaikutuksesta Euroopan säähän.
– Joudun ehkä keksimään pari suomenkielistä sanaakin, tipping pointille ja subpolaaripyörteelle.
Maisteriksi valmistuminen ei Poudan mukaan muuta juuri mitään. Palkka ei nouse, eivätkä työtehtävät muutu.
Henkiseen olemukseen se kuitenkin vaikuttaa. Pouta kertoo olevansa virkeämpi ja innokkaampi ihminen kaikin puolin, ja gradun aihe on hänen mielestään kaikkein kiinnostavin tämän hetken tutkimuskohteista.
– Minustahan piti alun alkaen tulla tutkija. Nyt wannabe-tutkija pääsee hetkeksi leikkimään tutkijana olemista, Pouta sanoo ja nauraa.
Opiskelija Sasu Karttunen: "Olisin halunnut enemmän rauhaa opiskella"
Koulutusohjelmauudistuksesta on ollut päänvaivaa monelle sellaisellekin, joka on aloittanut opintonsa Helsingin yliopistossa vasta aivan viime vuosina. Näin on asianlaita esimerkiksi viidennen vuoden meteorologian opiskelijalla Sasu Karttusella.
Hän tähtää tavoiteaikataulussa valmistumiseen, ja se tarkoittaa, että tutkinnon on oltava kokonaisuudessaan valmis ennen heinäkuun 2020 loppua. Silloin päättyy myös uuden tutkintouudistuksen siirtymäaika, eikä Karttunen halua tehdä uusien tutkintovaatimusten mukaisia lisäopintoja.
Tämä tarkoittaisi jopa puolen vuoden opintojaksoa viiden vuoden päälle. Uusissa vaatimuksissa on uusia pakollisia kursseja, joita vanhoissa tutkintovaatimuksissa ei ollut.
Karttunen aloitti opintonsa vuonna 2015, siis ennen syksyä 2017, jolloin koulutusohjelmauudistus Helsingin yliopistossa tehtiin. Hän joutuu runttaamaan gradunsa ja loputkin opintonsa kasaan työn ohessa, aivan samoin kuin vaikkapa kymmenen tai 20 vuotta sitten opintonsa aloittaneet.
Mitä 24-vuotias Karttunen, neljä vuotta sitten yliopistossa aloittanut, työn ohessa vauhdilla opiskellut nuori mies ajattelee siitä, että on saman siirtymäajan puristuksessa kuin kymmenen tai vaikkapa 20 vuotta sitten ensikirjautumisensa yliopistolle tehnyt?
– Kiva, että tulevat takaisin tekemään tutkintonsa loppuun. Koulutus on hieno asia. Mutta olisin kyllä halunnut vähän enemmän rauhaa opiskella myös tässä loppuvaiheessa, sen sijaan, että joudun miettimään uusia tutkintovaatimuksia, joita ei ollut edes olemassa vielä silloin kun aloitin opinnot, Karttunen pohtii.
Opiskelutahtia omalla alallaan Sasu Karttunen kuvailee tiiviiksi. Kursseihin liittyy paljon harjoitustehtäviä, joita hän väsää iltaisin ja viikonloppuisin, joskus yötä myöten.Antti Kolppo / Yle
Pekka Pouta sai professoriltaan kirjeen, jossa toivottiin opintojen loppuun saattamista, mutta muutoin Helsingin yliopisto ei ole liiemmin huudellut siirtymäajoista ja koulutusohjelmauudistuksista.
Sasu Karttunen kuuli opintoja aloitellessaan, että jonkinnäköinen uudistus on tulossa. Silloin ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, millainen uudistus olisi. Samaan aikaan osuivat isot yliopistosäästöt.
– Tiedotus on sen takia jäänyt vähemmälle ja opinto-ohjauksen taso on ehkä vähän laskenut, arvioi Karttunen.
Hän arvostelee lyhyttä siirtymäaikaa, joka aiheuttaa päänvaivaa opiskelijoille, he kun joutuvat omin päin sumplimaan opintojaan uusiksi. Samalla takaraivossa jyskyttää gradu: ehtiikö sen saada valmiiksi ennen kuin siirtymäaika loppuu.
– Tietysti opintojen uudistaminen on tärkeää ja niiden täytyy elää ajassa ja vastata esimerkiksi työelämän haasteisiin, mutta... Ei sitä saisi tehdä opiskelijoiden kustannuksella. Kyllä opiskelunsa aloittavalla täytyisi olla alusta loppuun selkeä polku valmistumiseen, opintojen ensimmäisestä päivästä lähtien, eikä suuria muutoksia opintojen aikana.
Hän on kuitenkin aika pian maisteri Karttunen. Se tuntuu hyvältä.
– Uskon, että valmistumisen jälkeen on enemmän vapaa-aikaa. Tällä hetkellä, kun sekä opiskelen että teen töitä, jää vapaa-aika vähemmälle.
Toimittaja Marja Sannikka: "Oli hetki katsoa totuutta silmiin"
Yleisradion palkkalistoilla oleva toimittaja ja juontaja Marja Sannikka on uransa varrella ehtinyt olla muillakin kuin Ylen kanavilla.
Hän aloitti opintonsa ulkomailla, Sussexin yliopistossa Britanniassa. Sieltä hän valmistui vuonna 1999. Helsingin yliopistossa hän aloitti viestinnän opinnot 2000-luvun alussa, aikomuksenaan tehdä gradu mahdollisimman nopeasti. Toisin kävi. Esteeksi tulivat niin sanotut normaalit syyt: kaksi pientä lasta, kiireinen arki ja työt.
– Menin kyllä graduseminaariin, mutten innostunut aiheestani ehkä ihan niin paljon kuin olisin halunnut.
Sannikka ei ollut kuullutkaan mistään siirtymäajasta, vaan näki ystävänsä Instagram-tililtä tämän palanneen yliopistoon. Siitä se ajatus sitten lähti.
– Tähän asti olen ajatellut, että on liian kiire, aina jokin säätö menossa, eikä ole ollut sellaista hetkeä, että olisin voinut jatkaa opintojani. Sitten mietin, että nyt on hetki katsoa totuutta silmiin ja työntää tekosyyt nurkkaan.
Myös tämä aika kaipaa Sannikan mielestä kovaa ja kunnollista journalismia, joten hän päätti kantaa vastuunsa ja oppia lisää, tehdäkseen niin hyvää työtä kuin voi.
Arki ei ole helpottunut: Sannikalla on edelleen kaksi lasta ja työ, omaa nimeä kantava tv-ohjelma Sannikka & Ukkola. Tilaa hän on raivannut illoista ja öistä – ja siitä, että on jättänyt sosiaalisen median selaamisen vähemmälle. Kun ei roiku Facebookissa tai Twitterissä, on yllättävän paljon aikaa kaikelle muulle.
Marja Sannikka on perustanut kotinsa alakertaan opiskelunurkkauksen, jossa on erityinen opiskelutuoli. Sen ympärille hän levittelee monisteensa ja gradunsa lähdeteokset. Valmiina on jo 16 sivua gradun runkoa. Helsingin keskustakirjasto Oodista Sannikka löysi lisää lähdekirjallisuutta.Antti Kolppo / Yle
Tutkintovaatimukset ovat muuttuneet myös Marja Sannikan opintopolun varrella, ja hän on lisäopiskellut muun muassa tilastotieteitä. Nykyiset viestinnän opiskelijat ovat hänen mielestään paljon pätevämmän oloisia kuin hän itse oli aikanaan.
– Aavistuksen masentavaa, että olen heihin verrattuna vanha, mutten koe itseäni mitenkään erityisen fiksuksi, Sannikka sanoo nauraen.
Graduaiheestaan hän on tällä kierroksella todella innostunut.
– Teen graduni politiikan toimittajista Twitterissä. Miten he kokevat toimimisen siellä suhteessa odotuksiin objektiivisuudesta, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Minusta se on merkittävää, ja haluan tietää, mitä he sanovat, koska elämme keskellä median murrosta. Toimittajuuden muutos tässä ajassa, se on kiinnostavaa!
Ajatus gradun valmistumisesta ennen siirtymäajan loppua, kesällä 2020, saa Sannikan onnelliseen hymyyn ja veivaamaan parit tanssiliikkeet.
– Bileet!
Sitten häntäkin voi tituleerata maisteri Sannikaksi.
Kuinka moni ahertaa nyt gradun parissa?
Helsingin yliopisto toimitti Ylen pyynnöstä karkean arvion siitä, moniko potentiaalisesti voisi suorittaa tutkintonsa kokonaisuudessaan loppuun heinäkuun 2020 loppuun mennessä.
Heitä on 1 457. Luku on määritelty seuraavasti:
Ensisijaisesti ylempää korkeakoulututkintoa tällä hetkellä suorittava opiskelija.
Opiskelija opiskelee vanhan tutkintorakenteen mukaisesti.
Opiskelija on läsnäoleva kuluvana lukuvuonna vähintään yhden lukukauden.
Opiskelijalta puuttuu korkeintaan 60 opintopistettä tutkintovaatimuksesta.
Opinto-oikeus on alkanut ennen 1. elokuuta 2012.
Yliopisto tarkentaa, että ensisijaisuus tarkoittaa käytännössä, ettei ole saanut kyseisen opiskeluoikeuden jälkeen uutta samantasoista opiskeluoikeutta eikä ole jatkotutkintoon tähtäävää oikeutta. Myös heillä on oikeus siirtyä uusiin koulutusohjelmiin heinäkuun 2020 jälkeen.
Helsingin yliopisto saa tietyn summan rahaa per tutkinnon suorittanut opiskelija. Ylen saaman hintalapun suuruus perustuu kolmen vuoden keskiarvoon: ylemmästä tutkinnosta Helsingin yliopisto saa tällä hetkellä noin 15 000 euroa ja alemmasta noin 8 000 euroa.
Tutkinnon hintalappu kuitenkin muuttuu, kun korkeakoulujen uusi rahoitusmalli tulee käyttöön vuonna 2021. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n arvion mukaan tavoiteajassa valmistumisesta yliopisto saa selvästi enemmän rahaa, jopa noin puolitoistakertaisesti nykyiseen verrattuna.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Helsingin poliisin karhuryhmän ex-varajohtajan kahden ja puolen vuoden vankeuteen muun muassa poliisilaitokseen kohdistuneesta törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Myös poliisille tuotteita myyneen turvallisuustarvikeyhtiö Finnrappelin johtohenkilö ja omistaja tuomittiin kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen muun muassa petosrikoksista. Vuonna 1994 perustettu yhtiö myi tuotteitaan muun muassa poliisilaitoksille, Rajavartiolaitokselle, Tullille sekä yksityishenkilöille.
Yhtiö myi tuotteita myös Helsingin poliisilaitoksen alaiselle poliisin valmiusyksikölle, joka tunnetaan paremmin karhuryhmänä. Ylikonstaapelina toiminut mies luovutti yhtiön johtohenkilölle virkansa perusteella tietoonsa saamiaan tietoja muiden tarjouskilpailuun osallistuneiden yritysten antamista tarjouksista, jotta yritys sai etua tarjouskilpailussa.
Myyntivaiheessa kaksikko laati yhtiön nimissä laskuja, joiden perusteella Helsingin poliisilaitos maksoi yhtiölle perusteettomasti yli 150 000 euroa. Laskut sisälsivät toimittamattomia tuotteita ja todellista hintaa kalliimmaksi hinnoiteltuja tuotteita. Yhtiöltä rahat päätyivät jo eläköityneelle ylikonstaapelille.
Oikeus katsoi, että tuomitulla ex-varajohtajalla Timo Olavi Lillqvistillä, 60, oli keskeinen ja itsenäinen asema valmiusyksikön varustehankinnoissa.
Ylikonstaapeli toimi kaksoisroolissa
Oikeuden mukaan Lillqvist teki hankintaselvitykset, pyysi tarjoukset, teki hyväksytyt tilaukset sekä tarkasti Finnrappelista tulleet tavaratoimitukset. Samalla Lillqvist toimi yhteyshenkilönä valmiusyksikön ja Finnrappelin välillä.
– Hankintatoiminta valmiusyksikössä on pitkälti perustunut luottamukseen ilman tarkempaa valvontaa, oikeus totesi.
Todisteena rahansiirroista käräjillä esitettiin muun muassa sähköpostiviestittelyä toisen tuomitun, Finnrappelin johtohenkilönä toimineen Olli Tapio Salon, 60, kanssa.
– Esitetyistä sähköpostiviesteistä on ilmennyt Lillqvistin erikoinen määräysvalta Finnrappel Oy:n laskutuksessa. Viesteissä Lillqvist sanelee Salolle tuotteiden määriä ja hintoja, ohjeistaa laskujen tekemistä valmiusyksikölle, tarkistaa muiden pyytämiä tarjoushintoja ja sopii samassa yhteydessä käteisrahasiirroista "säätöinä".
Kumpikin tuomituista kiisti syyllistyneensä rikoksiin. Ylikonstaapelin mukaan kaikki tilatut tuotteet toimitettiin, eivätkä hinnat olleet todellisuutta vastaamattomia. Päätökset hankinnoista tehtiin hänen mukaansa ylempien virkamiesten toimesta.
Lillqvistin mukaan säätökeskusteluissa oli kyse vain tuotteiden hinnan tinkaamisesta ja tuotteiden toimittamista koskevasta keskustelusta. "Säätö" tarkoitti hänen mukaansa sitä, että prosessissa joutui joskus säätämään esimerkiksi tilattujen kenkien kokoa sopivaksi.
Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että usein viestittelyssä esiintyneellä säätämisellä tarkoitettiin Helsingin poliisilaitokselta petoksella saatujen varojen siirtämistä Finnrappel Oy:stä jollekin Lillqvistin hallinnassa olleelle pankkitilille tai käteissuoritusta Lillqvistille.
KKO ei muuttanut Rovaniemen hovioikeuden viime vuoden alussa antamaa tuomiota. Talvivaaran perustaja ja entinen toimitusjohtaja Pekka Perä tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta ja entinen kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari ympäristön turmelemisesta.
– Tapaukseen on saatu nyt ratkaisu ja hyvä niin. Päätös selkeyttää asioita ja antaa myös viranomaistoiminnalle selkeyden, Myllyoja sanoo.
Kainuun Ely-keskus jätti asiassa ensimmäisen tutkintapyynnön jo kahdeksan vuotta sitten. Siitä lähtien Talvivaara työllisti Ely-keskusta paljon ja pitkään.
– Priorisoimme henkilöitä hoitamaan Talvivaara-tapausta ja saimme lisäresursseja, eli työ- ja elinkeinoministeriö myönsi meille kaksi henkilötyövuotta tätä varten. Se oli äärimmäisen tärkeää. Asiat priorisoitiin tärkeysjärjestyksen mukaan ja pystyimme tekemään kaiken, Myllyoja kertoo.
Viranomaisena Kainuun Ely-keskus sai osakseen myös paljon arvostelua Talvivaaran toiminnan valvomisesta. Myllyojan mukaan se on osa nykyaikaista viranomaistoimintaa, siihen kohdistuu kaikenlaista palautetta. Hänen mukaansa niihin pyrittiin vastaamaan tekemällä työ mahdollisimman hyvin.
Pitkään kestänyt prosessi oli Myllyojan mukaan myös opettavainen kokemus. Viranomaisten yhteistyö on kehittynyt paljon ja asiat on edelleen dokumentoitava mahdollisimman tarkasti, koska niihin palataan usein.
– Viestintä on muuttunut paljon ja tiedottamisen tarve on suuri. Mekin teimme aiemmin paljon tiedotteita, mikä olisi nyt hidasta ja vanhanaikaista. Viestinnän on oltava nopeaa ja reaaliaikaista, ja viestinnällä on oltava ehdottomasti kasvot, Myllyoja sanoo.
Emeritusprofessori: päätös vaikuttaa tuleviin kaivoshankkeisiin
Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaa pitää KKO:n ratkaisua hyvin perusteltuna ja merkittävänä.
Suomessa on hyvin paljon erilaisia kaivoshankkeita, ja Majamaan mukaan jatkossa viranomaiset joutuvat tarkastamaan lupahakemuksia entistä tarkemmin. Pelkona on, että viranomaiset eivät tutki asiaa, vaan jättävät kaiken hakijan esittämien tietojen varaan.
– Kainuun Ely-keskus jätettiin aikoinaan lähes yksin. Siellä ei ollut sellaista asiantuntemusta, jota hankkeen käsittely olisi edellyttänyt. Ympäristöhallintomme ei ole ollut, eikä ole vieläkään sillä tasolla kuin pitäisi olla, Majamaa sanoo.
Majamaan mukaan koko Talvivaaran kaivoshanke lähti keskeneräisenä liikkeelle. Hänen mielestään lupaviranomaisilla olisi pitänyt olla paremmat resurssit. Ympäristöluvat myöntää Aluehallintovirasto ja niiden noudattamista valvoo Ely-keskus.
Jos omia resursseja ei ole, selvityksiä pitää Majamaan mukaan pyytää asiantuntijoilta kuten Säteilyturvakeskus tekee ydinvoima-asioissa.
– Sillä on omia hyviä virkamiehiä, mutta kaikesta pyydetään kuitenkin ulkopuolelta lausuntoja. Isossa hankkeessa se olisi tarpeellista ja kustannukset tulisivat tietysti hakijalle.
Majamaa piti aikaisemmin Talvivaaran entisen toimitusjohtaja Pekka Perän käräjäoikeudessa saamaa sakkorangaistusta riittävänä. Hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa Perä tuomittiin kuitenkin törkeästä ympäristön turmelemisesta ehdolliseen vankeuteen. Majamaa sanoo nyt, että rangaistus on oikea.
– On erinomainen asia, että nyt katsottiin, että se on törkeä. Sitähän se itse asiassa oli, Majamaa toteaa.
Kongon demokraattisessa tasavallassa ainakin 5 000 ihmistä on kuollut tuhkarokkoon vuonna 2019, kertoo maailman terveysjärjestö WHO. Viranomaisten mukaan tauti on levinnyt koko maahan ja tartunnan on tänä vuonna saanut arviolta 250 000 ihmistä, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
WHO:n mukaan kyseessä on maailman laajin ja nopeiten leviävä epidemia.
Tuhkarokko on tappanut Kongossa jo yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin verenvuotokuume ebola kuluneen 15 kuukauden aikana, BBC kertoo.
Maassa on kuluneen vuoden aikana järjestetty laajoja rokotuskampanjoita. Pelkästään syyskuussa viranomaisten mukaan rokotteen sai arviolta 800 000 lasta ja kaikkiaan neljä miljoonaa on jo rokotettu.
WHO:n mukaan vuonna 2017 tuhkarokkoon kuoli arviolta 110 000 ihmistä. Ennen kuin tuhkarokkorokote keksittiin vuonna 1963, maailmanlaajuisia epidemioita puhkesi muutaman vuoden välein ja tuhkarokkoon kuoli arviolta 2,6 miljoonaa ihmistä vuodessa.
Yli kymmenen vuotta sitten liityin näennäisen viattomaan yhteisöön. Yhteisön perustana oli kököltä näyttävä sivusto, jonka yläreunaa koristi sininen palkki. Yhteisö kehui yhdistävänsä koko maailman. Niin se jossain määrin tekikin.
Pian yhteisön jäseninä oli hyviä ystäviä ja kaukaisia tuttuja. Heidät kaikki löysi yhteisön sivuilta kokonimellä. Koulussa opetetut nettietiketit heitettiin romukoppaan. Yhteisössä saattoi avautua avoimesti. Siihen yhteisö jopa kannusti.
Mitä olet tekemässä juuri nyt? Niin yhteisö kysyi.
Se osasi asettaa oikean kysymyksen. Se oli kiinnostunut minusta ja minun tekemisistäni.
Yhteisö kasvoi. Siihen kuulumisesta tuli tärkeää, jos halusi pysyä mukana maailman menossa. Yhteisön vanavedessä seurasi muita yhteisöjä.
Yhteisöt alkoivat ruokkia tiettyjä ihmisen ikävämpiä piirteitä, kuten itsekeskeisyyttä, vihaa ja kateutta.
Ne kaikki kehottivat kertomaan lisää itsestä. Kerroimme auliisti, kun kerran kysyttiin. Esittelimme lomamatkat, lounaat ja päivän parhaat ironiset läpät.
Rakastin jakaa ja vastaanottaa pieniä valittuja paloja elämästä.
Lanier esittää, että some tekee ihmisistä empatiakyvyttömiä ja huomiohakuisia kiusankappaleita.
Kaksi syistä sai minut hätkähtämään perusteellisesti. Ne eivät liittyneet sosiaalisen median koukuttavuuteen tai ansaintalogiikkaan.
Se oli jo tuttu juttu, että some kyllä ottaa, jos sille jotain antaa.
Hätkähdyttävät syyt liittyivät ihmisen käyttäytymisen muuttumiseen. Lanier esittää, että some tekee ihmisistä empatiakyvyttömiä ja huomiohakuisia kiusankappaleita.
Mutta enhän minä ole sellainen? Paitsi että somessa huomaamattani olin.
Kerroin, miten minä lenkkeilin, minä raadoin töissä, minä kuuntelin mielenkiintoista musiikkia, minä kirjoitin nimeni tasa-arvoa edistäviin kansalaisaloitteisiin ja minä olin henkisesti rikki.
Some on minäkeskeinen. Koko aikuisikä tällaisessa ympäristössä vaikuttaa väistämättä ihmiseen ja hänen käytökseensä.
Omaan itsekeskeisyyteensä havahtuminen oli mullistavaa. Se sai kysymään itseltä, miksi teen tällaisia päivityksiä.
Tykkäysten aiheuttamat dopamiinipiikit saavat unohtamaan, miten tavallinen ihminen sitä oikeasti on.
Vastaus ei ollut kovin imarteleva. Janosin huomiota. Sosiaalisessa mediassa sitä saa roppakaupalla, jos sattuu olemaan verbaalisesti taitava.
Tykkäysten aiheuttamat dopamiinipiikit saavat unohtamaan, miten tavallinen ihminen sitä oikeasti on.
Huomasin luoneeni aina sanavalmiin hirviön, jolla oli minun nimeni ja kasvoni.
Kun minusta tulee tärkeä, muut jäävät syrjään.
Somessa elää illuusio itsestä yhteiskunnan merkittävänä toimijana, kun taas toinen ihminen ei tunnu välttämättä ihmiseltä lainkaan.
Sosiaalisina olentoina meillä on pyrkimys ymmärtää muita ja asettua heidän asemaansa. Tämä onnistuu jokseenkin hyvin kasvotusten. Somessa taas kaikki latistuvat kaksiulotteisiksi mainoksiksi itsestään.
Täydellisten ihmisten täydellisiä elämiä katsellessa alkaa väkisin kateus korventaa, vaikka itse maalailen omasta elämästäni samanlaista kuvaa.
On ylipäätään vaikea kokea empatiaa sellaista ihmistä kohtaan, jonka elämän taisteluita ei ole nähnyt vierestä. Saati sellaista kohtaan, josta näkee vain kiillotetun kuvan.
Täydellisten ihmisten täydellisiä elämiä katsellessa alkaa väkisin kateus korventaa, vaikka itse maalailen omasta elämästäni samanlaista kuvaa.
Ehkä muutkin hakevat vain huomiota?
Some on myös saanut uskomaan, että nuo täydelliset ihmiset kestävät mitä tahansa. Siksi siellä on helppo viljellä vihaa ja sivaltaa muka nokkelasti. Voittaja on se, joka provosoi eniten ja saa viimeisen sanan.
Samaan aikaan empatiasta on tullut heikkoutta, turhaa kiltteyttä ja lempeyttä. Sitä osoitetaan harvoille ja valituille.
Some eiluo itsekeskeisyyttä tyhjästä. Ihmisellä on taipumus ajatella itseään. Joskus on jopa pakko ajatella omaa etuaan.
Viattomasta yhteisöstä tuli omaan navankaiveluun keskittyvä alusta.
Itsekeskeisyys ei siis ole yksiselitteisesti huono asia. Mutta somessa se velloo ilmiönä, joka ei voi olla hiipimättä muualle yhteiskuntaan.
Viattomasta yhteisöstä tuli omaan navankaiveluun keskittyvä alusta. Sen huomaaminen saa pohtimaan, onko some sittenkään niin tarpeellinen.
Voin katsoa klassikkoelokuvan, allekirjoittaa kansalaisaloitteen tai matkata maata pitkin ulkomaille kertomatta siitä kaikille julkisesti.
Mistä jää oikeasti paitsi, jos jättää tällaiset asiat julkaisematta somessa?
Vastaus on huojentava: ei mistään.
Laura Hallamaa
Laura Hallamaa on vapaa toimittaja, joka tuo nyyttikesteille lähes aina etikkasipsejä.
Venäjän parlamentin alahuone eli duuma on hyväksynyt lähes yksimielisesti lakialoitteen, jonka myötä hallitus voi luokitella bloggaajat, toimittajat ja sosiaalisen median käyttäjät ulkomaisiksi agenteiksi.
Kyseiset tahot alistetaan lakialoitteen myötä samoille vaatimuksille kuin ulkomaista rahoitusta Venäjällä saavat mediat vuonna 2017 säädetyn lain seurauksena.
Kyseinen laki oli Venäjän vastatoimi Yhdysvalloille, joka rekisteröi vuonna 2017 Venäjän valtio-omisteisen RT-kanavan paikallisen tytäryhtiön Yhdysvalloissa ulkomaiseksi agentiksi.
Tänään hyväksytty lakialoite koskee ketä tahansa, joka levittää sellaista sisältöä, mikä on lähtöisin ulkomaalaiseksi agentiksi luokitellulta medialta. Myös ulkomaista rahoitusta saavat bloggaajat, some-käyttäjät ja journalistit määritellään ulkomaalaisiksi agenteiksi.
Moni Venäjällä katsoo, että duuman läpiajama aloite kaventaa entisestään sananvapautta. Lisäksi sen katsotaan antavan viranomaisille vapaat kädet iskeä toisinajattelijoita vastaan.
Tiedotusvälineitä koskeva vuonna 2017 voimaan astunut laki on aiheuttanut niille byrokraattista haittaa. Tiedotusvälineiden on hakeuduttava Venäjän valtion ylläpitämään rekisteriin, raportoitava tarkoin rahoituslähteensä ja rahojen käyttö, ilmoitettava johtajiensa henkilöllisyys sekä kerrottava toimintansa tarkoitus.
Ulkomaista rahoitusta saavat ja poliittista toimintaa harjoittavat kansalaisjärjestöt on voitu määritellä ulkomaisiksi agenteiksi Venäjällä jo vuodesta 2012 lähtien.
Kipua, silmä- ja niveloireita, sairauden tunnetta ja yskää. Helsingin yliopisto kirjasi 232 opettajalta kaikkiaan 136 sisäilman aiheuttamaa oiretta ja 50 sairautta. Oireilun vakavuus oli suoraan verrannollista kulloisenkin luokkatilan myrkyllisyyteen.
Tutkimuksessa oli alkuvaiheessa mukana yli 400 opettajaa 15 eri-ikäisestä helsinkiläiskoulusta. Kaksi erillistä tutkijaryhmää kokosi opettajien terveystiedot ja keräsi näytteet luokkahuoneista saman kuukauden aikana. Aineistoon otettiin mukaan vain sellaisten opettajien tiedot, jotka olivat työskennelleet samassa tilassa vähintään vuoden.
– Moni myrkyllisen näytteen antanut tila tipahti tutkimuksesta siksi, että opettajat olivat vaihtuneet tiheään tahtiin. Emme olisi voineet yhdistää opettajan oireita juuri kyseiseen luokkatilaan, tutkimusta johtanut mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen pahoittelee.
Sian siittiöt apuna tutkimuksessa
Myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välistä yhteyttä on etsitty Helsingin yliopiston mukaan useissa aiemmissakin tutkimuksissa. Tähän mennessä ne ovat kuitenkin tuottaneet vesiperän.
– Oireita aiheuttavia mikrobeja tunnetaan sisäilmasta lähes 200. Ne eivät kuitenkaan pääsääntöisesti lisäänny ihmisen elimistössä, joten potilaista ei löydy sairauden aiheuttamia mikrobeja, Salkinoja-Salonen huomauttaa.
Tästä syystä tutkijat selvittivät asiaa entistä perusteellisemmin. Pelkkien epäpuhtauksien etsimisen sijaan luokkahuoneiden sisäilman ja pintojen myrkyllisyyttä mitattiin testisolujen, eli sian siittiöiden avulla. Siittiöt ovat Salkinoja-Salosen mukaan äärimmäisen herkkiä ympäristömyrkyille, eikä esimerkiksi koe-eläimiä saa enää tämän kaltaisissa tutkimuksissa käyttää.
OAJ: Sisäilmaongelmia on liikaa
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Iso-Kuortille sisäilmaongelmat ovat "valitettavan tuttuja".
– Sisäilmaongelmia on aivan liikaa. Paljon puhutaan homeesta, mutta ongelmia aiheuttaa moni muukin asia, kuten ilmastointi. Opettajilla sisäilmaongelmat vaikuttavat yleisimmin ääneen, mutta nuha ja tukkoisuus on myös hyvin yleistä.
OAJ pyrkii vaikuttamaan koulujen sisäilmatilanteeseen kaikin käytettävissä olevin keinoin muun muassa työsuojeluvaltuutettujen kautta. Helsingin kaupungin opetusvirasto kirjaa vuosittain noin 350 opettajien tekemää ilmoitusta mahdollisista sisäilman aiheuttamista oireista.
Tutkija toivoo muutosta sisäilman laadun selvittämiseen
Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen on tyytyväinen tutkimuksen tuottamaan tulokseen, ja varsinkin sen avulla syntyviin "sisäilmamittareihin". Tulosten avulla tilassa olevat ongelmat on mahdollista havaita jo ennen oireiden syntymistä.
– Tällä hetkellä käytämme lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina kouluissa ja päiväkodeissa. Se on mielestäni rikollista toimintaa. Jatkossa pelkän sisäilman myrkyllisyyden mittaamisen pitäisi riittää ongelmien ilmaisemiseen. Luokkatiloista otettujen näytteiden avulla on myös mahdollista erottaa saman koulun oireita aiheuttavat ja terveet tilat toisistaan.
Tutkimusryhmä on julkaissut aineistonsa pohjalta useita selvityksiä, jotka on luovutettu Helsingin kaupungin kiinteistö- ja opetusvirastojen käyttöön.
Israelissa virkaa tekevää pääministeriää Benjamin Netanjahua vastaan on päätetty nostaa korruptiosyytteet, ilmoittaa Israelin korkein syyttäjäviranomainen, oikeuskansleri Avichai Mandelblit.
Netanjahua syytetään lahjojen vastaanottamisesta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.
Netanjahu kertoi illalla televisiopuheessa, että hän pitää saamiaan korruptiosyytteitä käytännössä samana asiana kuin vallankaappausyritystä. Netanjahun mukaan syytteet pohjaavat perättömiin väitteisiin.
Korruptiosyytteet voivat merkitä Netanjahulle pitkää vankilatuomiota.
Lahjonnasta hänet saatettaisiin tuomita enimmillään kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.
Maan vasemmiston mukaan vakavat syytteet osoittavat, että Netanjahu ei sovi pääministeriksi.
Korruptiosyytteet vaikuttanevat myös Israelin politiikkaan, sillä maa on ollut ilman hallitusta lähes vuoden poliittisen väännön takia.
Lain mukaan Netanjahun ei ole pakko erota tehtävästään, mutta painetta eroilmoituksen tekemiselle tulee olemaan kosolti.
– (Netanjahulla) ei ole yleiseen mielipiteeseen tai moraaliin perustuvaa mandaattia tehdä kohtalokkaita päätöksiä, sanoi keskustaoikeistolaisen Sininen ja valkoinen -puolueen johtaja Benny Gantz pian syyteilmoituksen jälkeen.
Netanjahun sanotaan neuvotelleen sopimuksen maan parhaiten myyvän sanomalehden Yedioth Ahronothin kanssa. Vastineeksi Netanjahu on syyttäjien mukaan tarjoutunut hidastamaan kilpailevan päivälehden kasvua lainsäädännöllä. Tästä Netanjahu sai syytteet petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.
Tämän lisäksi Netanjahu on syyttäjien mukaan jakanut suotuisia päätöksiä maan johtavalle teleyritykselle Bezeqille vastineeksi myönteisestä mediahuomiosta. Tästä tapauksesta Netanjahua vastaan on nostettu syytteet lahjusten vastaanottamisesta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.
Sikareita ja samppanjaa
Netanjahua ja hänen vaimoaan Saraa syytetään lahjojen vastaanottamisesta Arnon Milchanilta, kuuluisalta elokuvatuottajalta ja Israelin kansalaiselta sekä australialaiselta miljonääribisnesmies James Packerilta. Lahjoihin kuuluu tiettävästi samppanjaa ja sikareita. Tässä kokonaisuudessa syytteet Netanjahulle ovat petos ja luottamusaseman väärinkäyttö.
Eteläisessä Walesissa sijaitsevan Aberfanin kaivoskylän alakoululaiset ovat aloittamassa viimeistä koulupäiväänsä ennen lomaa. Ilmoille kajahtaa tuttuun tapaan virsi All Things Bright and Beautiful, vapaasti suomentaen Kaikki valoisa ja kaunis.
Sitten kuuluu lähestyvä ääni, jota on kuvailtu paukkuvaksi jylinäksi. Alakoululaiset eivät heti ymmärrä, mitä heille seuraavaksi tapahtuu.
Aberfanin hiilikaivoksen jättimäiset jätekasat ovat romahtaneet ja vyöryvät vuorenrinnettä pitkin kylään. Jätevyöry imaisee alleen rinteessä olevia asumuksia ja peittää hetkessä myös osan Pantglasin alakoulua.
Oppilaat hautautuvat elävältä maanvyöryn alle. Myöhemmin tiedetään, että yhteensä 144 ihmistä sai surmansa. Heistä 116 oli lapsia.
– Kuulin itkua ja huutoa. Kun aikaa kului, ne hiljenivät hiljenemistään, kun lapset kuolivat, turmasta pelastautunut Jeff Edwards kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa.
Edwards itse haukkoi henkeään vyöryn alla noin puolitoista tuntia. Hänestä tuli BBC:n mukaan viimeinen turmasta pelastettu lapsi, vaikka kylän kaivamista jatkettiin vielä viikko onnettomuuden jälkeen.
Kuningatar Elisabet II teki vierailunsa Aberfaniin kahdeksan päivää onnettomuuden jälkeen. Mary Evans Picture Library / Lehtikuva
Surun ja epäuskon rinnalle nousi pian raivo, jonka kohteena olivat Britannian hallinto ja kaivostoimintaa kylässä pyörittänyt kansallinen hiilineuvosto National Coal Board.
Aberfanin asukkaat olivat jo pitkään olleet huolestuneita rinteelle kasaantuneesta jätevuoresta. Kyläläiset olivat aiemmin lähettäneet neuvostolle jopa kirjeitä, joissa he kertoivat olevansa huolissaan Pantglasin koulua uhkaavista jätekasoista ja kasojen alla olevasta lähteestä.
Hiilineuvoston kerrotaan syyttäneen onnettomuudesta rankkasateita ja vähättelevän omaa osuuttaan onnettomuuteen, vaikka jätekasat olivat huomattavasti korkeampia kuin oli sallittu.
Britannian parlamentin ylähuone totesi tutkimusten jälkeen raportissaan, että kansallinen hiilineuvosto on suurilta osin syyllinen Aberfanin turmaan.
The Oprah Magazinen mukaan hiilineuvosto kuitenkin kielsi edelleen osuutensa ja muun muassa kieltäytyi siivoamasta rinteeseen jäljelle jääneitä kaivosjätekasoja omaan piikkiinsä. Lopulta jätekasojen hävittäminen jouduttiin maksamaan Aberfanin katastrofirahastosta.
Kuulin itkua ja huutoa. Kun aikaa kului, ne hiljenivät hiljenemistään, kun lapset kuolivat. turmasta pelastautunut Jeff Edwards BBC:lle
Perjantaista 21. lokakuuta tuli musta päivä, jonka kerrotaan jääneen elävästi myös Britannian hovin mieleen. Prinssi Philip vieraili onnettomuuspaikalla jo seuraavana päivänä, mutta kansa närkästyi, kun itse hovin pää loisti poissaolollaan.
Kuningatar Elisabet II:n kerrotaan neuvonantajien ohjeista huolimatta viivytelleen onnettomuuspaikalla näyttäymistä, koska hän ei halunnut vaikeuttaa pelastustöitä. Kansa ja media tulkitsivat kuningattaren viivyttelyn ylimielisyytenä ja välinpitämättömyytenä.
Lopulta kuningatar saapui Aberfaniin kahdeksan päivää onnettomuuden jälkeen ja on vieraillut paikalla useamman kerran myös sen jälkeen. Hovin lähipiirin kerrotaan todenneen, että onnettomuuden jälkeinen viivyttely vaivaa edelleen kuningatarta.
Moni tutustui Aberfanin tapahtumiin The Crown-sarjan myötä. Sarjan kuvauksissa kulkue suuntaa hautajaisiin, jossa haudattiin kymmeniä lapsia.WENN.com / AOP
Aberfanin tapahtumat saivat aikanaan paljon julkisuutta.
Ne ovat nousseet uudelleen pinnalle, kun Netflixin alkuperäissarja The Crownin kolmas tuotantokausi ilmestyi suoratoistopalveluun. Kauden kolmannessa jaksossa käsitellään tragediaa.
Moni nuori katsoja on kertonut, ettei tiennyt tapahtumista ennen sarjan katsomista.
– Minua nolottaa sanoa, että ennen kuin katsoin The Crownia, en ollut kuullut tästä tragediasta. Nyt se on ainoa asia, jota pystyn miettimään, Twitter-käyttäjä Rachel Ballard sanailee tviitissään.
Pujottelun maailmancup järjestetään Levillä tänä viikonloppuna. Kisojen katsojamäärät ovat nousussa pari vuoden takaisen notkahduksen jälkeen. Kisat alkavat perjantaina iltaohjelmalla ja lauantaina ensimmäinen kisataan naisten pujottelu.
Eri maiden maajoukkueet ovat harjoitelleet ja valmistautuneet jo viikkoja pujottelukauden avaukseen.
Saksan alppihiihdon maajoukkueen tekniikkalajien päävalmentaja Bernd Brunner jakaa ohjeita urheilijoilleen, edessä on iltapäivän harjoitus Lapin pimenevässä kaamoksessa.
Useat maajoukkueet ovat harjoitelleet Kittilän Levillä ennen pujottelun maailmancupin avausviikonloppua. Joukkueet matkustivat Lappiin heti, kun Levillä päästiin harjoittelemaan luonnonlumella. Brunnerin mukaan Keski-Euroopan harjoitteluolosuhteet ovat olleet vaikeat lämpimän sään ja hankalan lumitilanteen vuoksi.
– Olemme täällä, koska olosuhteet ovat tällä hetkellä Euroopan parhaat. Täällä on täydellistä. Meille miinus 10–15 on hyvä harjoituskeli. 25 asteen pakkanen on hankala, mutta sekin menettelee, naureskelee Saksan maajoukkuevalmentaja Bernd Brunner.
Levin maailmancupista on kasvanut alppihiihdossa perinne sen jälkeen, kun maailmancup järjestettiin paikkakunnalla ensimmäisen kerran vuonna 2004. Silloin kilpailtiin ainoastaan naisten pujottelucupin osakilpailu, jonka voitti Tanja Poutiainen.
"Koko kylä elää näistä tapahtumista yhden viikonlopun ajan"
Alueen yrittäjille kisaviikonloppu on merkittävä tulonlähde. Sen talousvaikutus alueelle on noin 3–4 miljoonaa euroa, kertoo Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.
– Koko kylä elää näistä tapahtumista yhden viikonlopun ajan. Tässä ollaan mukana aina pienistä kuljetuspalveluyrityksistä ohjelmapalveluyrityksiin, catering- ja ravintolapalveluista majoitusyrittäjiin. Vaikutus on laaja.
Yleisöä pujottelun maailmancupin avauskilpailussa Levillä.Maija-Liisa Juntti / Yle
Katsojien kiinnostuksen lopahtaminen herätti kisäjärjestäjät
Levin maailmancupin yleisömäärässä koettiin pohjakosketus kolme vuotta sitten, kun määrä putosi keskimäärin neljänneksen ja yleisöä oli viikonlopun aikana vain 15 000. Se uhkasi kaventaa myös yrittäjien tilipussia ja pohjusti järjestäjiä muuttamaan tapahtumaa.
– Poutiaisen Tanjan ja Palanderin Kallen lopettaessa pieni notkahdus tuli yleisömäärässä, ja siinä tuli kisan suhteen taantumaa, ja tapahtumaan tehtiin muutoksia. Nyt on kaksi viime vuotta menty noususuuntaan, toteaa Levin alppihiihdon maailmancupin pääsihteeri Marko Mustonen.
Vuonna 2015 maailmancupin osakilpailu jouduttiin Levillä perumaan lumen puutteen vuoksi. Se oli kolmas peruutus Levin maailmancupin historiassa.
Muutaman viime vuoden aikana viikonlopun yleisömäärä on kääntynyt taas nousuun. Vuoden 2016 pohjakosketuksen jälkeen yleisömäärä kääntyi kasvuun ja kävijöitä oli seuraavana vuonna jo 17 000. Viime vuonna järjestäjät ilmoittivat, että yleisöä kisapaikoilla oli viikonlopun aikana 20 000, saman verran kuin vuosina 2012–2014.
– Kansainvälinen matkailijamäärä on ehkä hieman paikannut tilannetta, jossa kotimaisten kävijöiden määrä on vähentynyt. Tänne tullaan tietysti lähialueilta, muun muassa naapurimaista, Ruotsista ja Norjasta seuraamaan kisoja, toteaa Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.
TV-sopimukset ja yhteistyökumppanit pitävät talouden tasapainossa – lipputulot pienessä roolissa
Levin kisaviikonlopun budjetti on 1,5 miljoonaa euroa. Lipputulojen osuus tuotoista on ainoastaan viidennes ja valtaosa tuloista saadaan yhteistyö- ja TV-sopimuksista.
– Kansainväliset TV-tulot ovat suurin, ehkä yli 40 prosenttia, ja siihen lisättynä yhteistyösopimukset määrittelevät 80 prosenttia tuloista, laskee pääsihteeri Marko Mustonen cupin talousrakennetta.
Järjestäjät eivät tavoittele maailmancupin kilpailulla taloudellista voittoa, vaan pääpaino on maailmanlaajuisella näkyvyydellä. Maailmancup ei ole itsessään bisnes, vaan viivan alle odotetaan jäävän muutakin kuin riihikuivaa rahaa, toteaa Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.
– Meillä on strateginen tavoite, että päästäisiin nollatulokseen. Olemme valmiita investoimaan alueen markkinointiin, että saadaan näkyvyyttä tapahtumalle. Tapahtumalla on satoja miljoonia katsojia, sitä ei voi vertailla rahaan, hän hehkuttaa.
Levillä lasketaan alppihiihdon maailmancupin osakilpailuja vielä tulevinakin vuosina, sillä tapahtuma on Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kalenterissa ainakin vuoteen 2021 asti.
Yhdysvalloissa EU-suurlähettiläs Gordon Sondlandin todistus presidentin virkarikostutkinnassa eilen keskiviikkona on repäissyt kahden pääpuolueen välisen mielipide-eron entistä syvemmaksi kuiluksi.
Demokraattipoliitikot ovat riemuinneet siitä, että republikaanipuolueen korkea-arvoinen jäsen myönsi edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan edessä, että hänen mielestään presidentti Donald Trump vaati Ukrainalta poliittisia vastapalveluksia vastineeksi USA:n sotilasavusta.
Republikaanit puolestaan kiinnittävät huomion kuulemisen kohtaan, jossa Sondlandilta kysyttiin, saiko hän joltakulta Yhdysvaltain johtoon kuuluvalta henkilöltä käskyn vaatia, että Ukraina ilmoittaisi Trumpin vastustajiin kohdistuvasta rikostutkinnasta ehtona annettavalle tuelle. Sondland vastasi "ei".
Demokraattien "Watergate-hetki"
Monelle demokraatille Sondlandin todistus oli "John Dean -hetki", kirjoittavat demokraattipuolueeseen kallellaan olevat tiedotusvälineet.
John Dean oli Valkoisen talon työntekijä, joka todisti vuonna 1973 silloista presidentti Richard Nixonia vastaan Watergate-skandaalin yhteydessä. Kuten tunnettua, Nixon joutui pian tämän jälkeen eroamaan.
Sondland todisti selkeästi ja suoraan, että hän työskenteli Trumpin lakimiehen Rudy Giulianin kanssa yhdessä, presidentin ohjeiden mukaan, jotta Ukraina antaisi tiettyjä vastapalveluksia vastineeksi Yhdysvaltain sotilasavusta, kirjoittaa CNN-uutiskanava.
– Kaikkein suurin päivä! Tämä muuttaa kaiken. [Trumpin] puolustuksesta ei ole enää mitään jäljellä, riemuitsi entinen kongressiedustaja ja presidenttien Bill Clinton ja Barack Obama avustajana toiminut Rahm Emanuel.
Demokraattien piirissä Sondlandin puheet ovat "savuava ase", tieto, joka kaataa Trumpin presidenttiyden.
The New York Times -lehti muistuttaa kuitenkin, että John Deanilla oli täsmälliset tiedot Nixonin aikeista ja puheista. Sondlandilla sen sijaan ei ollut muistiinpanoja, eikä hän muistanut tapahtumia kovinkaan täsmällisesti. Trump ei ole antanut hänelle selviä määräyksiä, mihin republikaanit heti tarttuivat.
Republikaanit: arvoton todistus
Republikaanit näkevät Sondlandin todistuksen aivan eri tavalla. Heidän mielestään Sondlandin puheilla ei ole mitään arvoa, ja itse asiassa koko tutkinta pitäisi niiden perusteella lopettaa.
Tiedotusvälineet käyvät samalla omaa keskinäistä sotaansa. Uutiskanava CNN kuvasi Sondlandin todistusta "pommiksi", kun taas republikaaneja lähellä olevan Fox News -kanavan mielestä republikaanisenaattori Mike Turnerin tekemät kysymykset olivat "se todellinen pommi".
Turner asetti kuulustelussa Sondlandille tiukkoja kysymyksiä. Kuulustelu huipentui, kun Turner vaati täsmennystä: pitikö paikkansa, ettei kukaan republikaanijohtaja ollut kertonut Sondlandille, että Ukrainalle annettava apu pitäisi sitoa Bideniin kohdistuvaan rikostutkintaan.
Sondland vastasi: "Pitää paikkansa".
Turner jatkoi huomiolla, ettei Sondlandilla ollut minkäänlaista todistetta siitä, että Trump olisi vaatinut vastapalvelusta.
– Kyllä, lukuunottamatta omaa olettamustani, vastasi Sondland.
Republikaaniosapuoli on levittänyt tätä videokatkelmaa sosiaalisessa mediassa todisteena siitä, että Sondlandin todistukset ovat pelkkiä olettamuksia ja kuulopuheita, ja siten arvottomia.
– Sondland oli sydämellinen, ystävällinen todistaja, halukas miellyttämään jokaista kysyjää. Tämä tekee hänestä ehkä hyvän diplomaatin, mutta se teki hänen todistuksestaan sekavan ja ristiriitaisen - ja pohjimmiltaan mitättömän, kirjoitti konservatiivinen The New York Post pääkirjoituksessaan.
Presidentti Trump on jo ehtinyt todeta, että virkarikostutkinta voitaisiin Sondlandin todistuksen perusteella lopettaa aiheettomana.
Kuinka aito oli presidentin puhelu?
Republikaanit kiinnittivät paljon huomiota syyskuun 9. päivänä käytyyn puhelinkeskusteluun Sondlandin ja Trumpin välillä. Sondland oli puhelun aikana kysynyt Trumpilta, mitä tämä halusi Ukrainalta.
– En tahdo mitään. En tahdo mitään. En tahdo mitään vastapalvelusta. Käske [Ukrainan presidentti Volodymyr] Zelenskyin tehdä se, mikä on oikein, Sondland siteerasi Trumpin vastausta.
Demokraattipuoli huomauttaa tähän, että kun puhelu tapahtui, ilmiantaja oli jo paljastanut Trumpin ja Zelenskyin yhteydenpidon ja Trumpin Zelenskyille tekemän pyynnön teettää rikostutkintaa. Trumpilla oli siis hyvä syy kertoa julkisuuteen, ettei hän vaatinut Ukrainalta vastapalveluksia, piti asia paikkansa tai ei.
Kuulemisen jälkeen Trump kuvattiin Valkoisen talon nurmikolla mukanaan nippu papereita, joihin oli kirjoitettu suurilla kirjaimilla samat lauseet, jotka Sondland oli toistanut.
Trumpin virkarikostutkinnassa korostuneekin jatkossa se, kuinka oli mahdollista, että Trumpin toiveet Ukrainan suhteen olivat kaikkien tiedossa, vaikka Trump tai muutkaan republikaanijohtajat eivät kertoneet toiveistaan suoraan.
Sondlandin mukaan kaikki – ulkoministeri Mike Pompeo, energiaministeri Rick Perry, varapresidentti Mike Pence ja Valkoisen talon hallintopäällikkö Mick Mulvaney – olivat kuviossa mukana.
– Tiedän, että tämän komitean jäsenet ovat usein mahduttaneet monimutkaiset asiat yksinkertaiseen kysymykseen: vaadittiinko vastapalvelusta? [...] Vastaus on "kyllä", Sondland tiivisti todistuksensa.
