Ylen uutinen koulujen maksullisesta toiminnasta on kirvoittanut vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Keskiviikkona julkaistussa jutussa kerrottiin, että apulaisoikeusasiamiehelle on tullut viime vuoden aikana useita kanteluita koulujen maksullisesta toiminnasta.

Apulaisoikeusasiamies totesi lokakuussa tekemissään ratkaisuissa, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen.

Vanhemmilta ei saa pyytää rahaa yksittäisen oppilaan retkeä varten. Rahaa voi kuitenkin kerätä, jos rahat käytetään esimerkiksi kaikkien luokan oppilaiden hyväksi.

Olennaista vapaaehtoisuus ja yhdenvertaisuus

Opetushallitus aikoo päivittää ohjeistustaan koulun retkien ja leirikoulujen maksuttomuudesta. Opetushallituksen lakimies Laura Francke vastasi kysymyksiin koulujen maksullisesta toiminnasta.

1. Millaisissa tilanteissa koulut voivat pyytää rahaa vanhemmilta?

Koulut voivat kerätä rahoja retkiin ja leirikouluihin. Keräykseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista lapsille ja huoltajille. Kerättävät rahat tulee käyttää kaikkien lasten osallistumiseen riippumatta siitä, onko lapsi tai huoltaja osallistunut varojen keräämiseen. Rahoja ei voi siis korvamerkitä tietylle oppilaalle.

Koulut voivat myös päättää, että retkiä ei tehdä ollenkaan eikä niihin kerätä rahaa.

Kolmas vaihtoehto on, että koulut järjestävät maksuttomia retkiä.

2. Miten Opetushallitus suhtautuu luokkaretkirahaston kartuttamiseen esimerkiksi siten, että vanhemmat maksavat luokan tilille 10 euroa tai 20 euroa kuussa?

Rahan keräämisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Periaatteessa rahaa voi kerätä muutenkin kuin talkootyötä tekemällä.

3. Saako opettaja kysyä vanhemmilta, ovatko kaikki valmiita sitoutumaan luokkaretkirahaston kartuttamiseen?

Kaiken koulun toiminnan lähtökohtana pitäisi olla maksuttomuus. Koulujen pitää ottaa huomioon maksuttomuuden lisäksi yhdenvertaisuuden periaatteet.

Koulujen käytännöt eivät saa lisätä suoraa tai epäsuoraa epätasa-arvoa. Jos esimerkiksi luokan yhteisessä vanhempainillassa kysytään, suostuvatko kaikki keräämään rahaa, se voi leimata joitakin oppilaita.

4. Mitä jos kahden oppilaan vanhemmat eivät maksa, kuinka silloin toimitaan?

Heitä ei voi silloin velvoittaa maksamaan. Kerätyt rahat tulee kuitenkin käyttää kaikkien oppilaiden hyväksi.

5. Mitä jos lapset sanovat, etteivät halua lähteä maksulliselle reissulle?

Opetuksen järjestäjän on tärkeää laatia etukäteen konkreettiset pelisäännöt luokkaretkille ja leirikoululle ja tiedottaa niistä huoltajia. Oppilaiden ja vanhempien tulee tietää etukäteen, kerätäänkö rahaa johonkin tiettyyn tapahtumaan vai yhteiseen kassaan, jota käytetään kaikkien hyväksi pitkin kouluvuotta.

Toki oppilaat voivat kieltäytyä lähtemästä mukaan reissuun. Muut voivat silloin osallistua, kunhan rahat on kerätty yhteiseen kassaan.

6. Onko hyväksyttävää, että koulu maksaa niiden oppilaiden matkat, joiden vanhemmat eivät pysty maksamaan retkeä?

Huoltajat ja lapset voivat yhdessä kerätä osan retken rahoista ja koulu voi antaa yhteisesti käytettävään kassaan jonkin summan. Yhdessä kerätyistä varoista voidaan maksaa myös esimerkiksi opettajan kulut tai koulu voi maksaa opettajan kulut.

7. Jos liikuntapäivänä on erilaista vaihtoehtoista ohjelmaa, onko sopivaa, että maksuttomien vaihtoehtojen rinnalla on myös maksullinen retkivaihtoehto?

Ei ole. Maksuton ohjelma ei oikeuta järjestämään maksullista retkeä, jonka jokainen yksittäinen oppilas maksaa itse.

8. Miten tulee toimia, jos luokkaretkikassa on jo kartutettu vanhempien maksamana ja osa oppilaista on jättäytynyt retken ulkopuolelle?

Nämä ovat käytännön järjestelyjä, joita opetuksen järjestäjän tulisi miettiä etukäteen. Olennaista on se, onko retki osa koulun toimintaa ja kirjattu vuosisuunnitelmaan. Tällaisen toiminnan tulee olla maksutonta.

Kaikki eivät tietysti aina pääse mukaan, voi tulla jokin yllättävä este. Toki muut voivat silloin lähteä reissuun.

9. Saako koulu perustaa kerhoja, jotka tekevät maksullisia retkiä?

Riippuu siitä, millainen kerho on kyseessä ja onko kerhon toiminta kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan. Jos on, toiminnan tulee olla maksutonta.

Koulu ei kuitenkaan voi kiertää maksuttomuutta perustamalla kerhoja. Koulun tiloissa voi jokin muu taho järjestää kerhoja ja silloin niiden toiminta voi olla myös maksullista. Perusopetuslaissa on säädetty aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista.

Voit keskustella artikkelista kello 22:een saakka.

Teknologiayhtiö Googlen omistama videopalvelu YouTube muuttaa ensi tammikuussa sääntöjään, jotka koskevat lapsille suunnattuja videoita. Muutoksen myötä sisällöntuottajien vastuu videoistaan kasvaa.

Uudistus johtuu siitä, että Yhdysvaltain kuluttajansuojaviranomaisen FTC:n ja New Yorkin osavaltion oikeusministerin mukaan YouTube on kerännyt laittomasti henkilökohtaisia tietoja lapsista ilman näiden vanhempien lupaa.

FTC kertoi syyskuussa julkaisemassaan tiedotteessa, että Google ja YouTube ovat sopineet maksavansa yhteensä 170 miljoonan dollarin korvaukset FTC:lle ja New Yorkin osavaltiolle lasten yksityisyyttä suojelevan COPPA-lain rikkomisesta. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin sakkomaksu, joka liittyy COPPA-tapaukseen.

COPPA antaa vanhemmille oikeuden määritellä, mitä tietoja verkkosivut voivat kerätä heidän lapsistaan. Laki kieltää tietojen keruun alle 13-vuotiaista ilman vanhempien suostumusta.

FTC:n mukaan YouTube oli kerännyt evästeiden avulla tietoja lapsille suunnattujen kanavien ja videoiden käyttäjistä.

Yhtiö tienasi miljoonia dollareita suuntaamalla personoituja mainoksia käyttäjille evästeiden kautta saatujen tietojen perusteella. Käyttäjän tietokoneelle asentuva eväste voi esimerkiksi seurata, millä verkkosivuilla käyttäjä vierailee.

Suuria muutoksia tulossa

Google kertoo muuttavansa tapaa, jolla yhtiö kerää ja käyttää tietoja lapsille suunnatusta sisällöstä YouTube-palvelussaan. Muutos on seurausta FTC:n kanssa tehdystä sopimuksesta. Uudet säännöt ovat maailmanlaajuiset, vaikka COPPA on yhdysvaltalainen laki.

Jatkossa YouTube vaatii, että sisällöntuottajien pitää ilmoittaa, jos heidän sisältönsä on suunnattu lapsille. Google kertoo, että se aikoo myös tunnistaa lapsille suunnattuja videoita tekoälyn avulla.

YouTube poistaa lapsille tarkoitetuista videoista käyttäjälle personoidut mainokset ja tilalle tulee ”asiayhteyteen sopivia” mainoksia. Googlen mukaan tämä voi joidenkin sisällöntuottajien kohdalla johtaa heidän saamiensa mainostulojen vähenemiseen.

Lisäksi lapsille suunnatuista videoista poistetaan muun muassa kommentointimahdollisuus ja julkisesti näkyvät tykkäykset.

YouTube julkaisi viime viikolla videon, jolla se tiedottaa sisällöntuottajia tulevista muutoksista ja antaa ohjeet, kuinka käyttäjä voi merkata kanavansa ja videonsa lapsille suunnatuiksi. Yhtiö neuvoo luokittelemaan myös jo aiemmin palveluun ladatut vanhat videot.

Sisältö voi olla YouTuben mukaan suunnattu lapsille esimerkiksi silloin, kun videoissa painottuvat lapset ja lasten suosimat hahmot, lastenohjelmat, lelut, lastenlaulut, opetussisällöt ja lapsia kiinnostavat julkisuuden henkilöt.

Yhtiön edustaja toteaa videolla, että he eivät voi antaa lainopillisia neuvoja ja määrittää, onko jokin tietty video suunnattu lapsille. Viime kädessä sisällöntuottajat ovat itse vastuussa videoistaan ja heille voi tulla seuraamuksia, jos videoita ei ole merkattu oikein.

Valtavat sakot uhkaavat tubettajia

Amerikkalaisen teknologiasivusto The Vergen mukaan monet tubettajat ovat epätietoisia siitä, millainen sisältö tarkalleen ottaen pitäisi luokitella lapsille suunnatuksi ja mitä videoiden vääränlaisesta luokittelusta seuraa.

Harmaalla alueella ovat esimerkiksi pelivideot, leluarvostelut, anime, aikuisten animaatiosarjat ja Star Warsin kaltaiset suositut brändit, joilla on sekä lapsi- että aikuisfaneja. Sekin on epäselvää, voidaanko yksittäinen tubettaja katsoa lapsia kiinnostavaksi julkisuuden henkilöksi.

The Vergen mukaan FTC voi haastaa oikeuteen yksittäisiä YouTube-kanavien omistajia, jos nämä eivät noudata palvelun uusia sääntöjä. Esimerkiksi monilla leluvalmistajilla on lapsille suunnattuja YouTube-kanavia. Käytännössä siis kanavan ylläpitäjä voisi joutua oikeudellisiin vaikeuksiin, jos hän ei merkkaa lapsille suunnattua sisältöä oikein.

The Vergen mukaan COPPA-laki antaa FTC:lle mahdollisuuden vaatia 42 000 dollarin korvausta jokaisesta väärin merkatusta videosta.

– Jos FTC päättää, että kohteenamme on lapset, saamme sakot. Se on pelottavaa, leluvideoita Pixel Dan -kanavallaan julkaiseva Dan Eardley sanoi The Vergelle.

Teknologiasivusto arvioi, että FTC:n resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkien YouTube-videoiden valvontaan, joten viranomainen luultavasti keskittyy suosituimpien kanavien jahtaamiseen.

"Syytä ottaa vakavasti"

Monia suomalaisia tubettajia edustavan vaikuttajatoimisto Troot Finlandin Head of Productions Kaisa Suomela arvioi sähköpostitse Ylelle, että YouTuben sääntömuutokset on syytä ottaa vakavasti.

– Emme kuitenkaan usko, että tämä tulee vaikuttamaan YouTuben suosioon merkittävästi. Hyvälle sisällölle riittää katsojia jatkossakin, Suomela sanoo.

Suomelan mukaan YouTube-sisältöjen valvomiseen tekoälyn avulla liittyy ongelma, että koneäly ei tunnista esimerkiksi pohjoismaisia kieliä tarpeeksi hyvin.

– Käyttäjillä on mahdollisuus raportoida virheelliset luokittelut YouTubelle. Nähtäväksi jää, mikä tulkintakäytäntö tulee olemaan.

Suomela toteaa, että koska kyseessä on uusi asia, niin tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa, kuinka COPPA-lain soveltaminen tulee vaikuttamaan Suomessa ja Suomi-Tubessa.

Hänen mukaansa seuraukset esimerkiksi pohjoismaisille tubettajille tulevat YouTuben käyttöehdoista. Yhtiöllä on oikeus sulkea tubettajien käyttäjätilit, jos käyttöehtoja rikotaan.

– YouTube on itse sakkovelvollisuuden alla ja pyrkii tätä kautta antamaan vastuuta myös käyttäjilleen, Suomela arvioi.

Yli sata vuotta sitten syntynyt ja 50-luvulla kuollut mies herättää vielä syksyllä 2019 tunteita puolesta ja vastaan. Mannerheim on jälleen ajankohtainen, kun Oulun yliopiston professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheim-kuvan poistamista luokanopettajaopiskelijoiden kokoustilan seinältä, ja opiskelijajärjestö suostui.

Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle. Professori viittaa opiskelijoille lähettämässään kirjeessä myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällissodan aikaisista kuolemista.

Yle tavoitteli Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestön puheenjohtaja Sara Hagelbergiä kertomaan kuvan käytön taustoista ja sen poistamiseen johtaneista syistä, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Hagelberg on kuitenkin kertonut Oulun ylioppilaslehdelle, että kuva oli sattumanvarainen matkamuisto, ja sen poistaminen ei ollut kynnyskysymys.

Kun Mannerheimia tutkineelta historioitsijalta Teemu Keskisarjalta kysytään tapahtuneesta, hän on epäuskoinen ja huvittunut.

– Kuulostaa aivan internetin höpöjutulta, jota ei ole elävässä elämässä tapahtunut ainakaan vakavalla naamalla.

Keskisarja ei kuitenkaan tuomitse professori Vesa Puurosta tai opiskelijajärjestöä. Tapahtunut ei hänen mukaansa kerro kummastakaan osapuolesta mitään, mutta nykyajastamme sitäkin enemmän.

Mannerheim herättää edelleen tunteita

Kuvan tunteisiin meneminen liippaa Keskisarjan mielestä läheltä ongelmaa, jota hän kutsuu taannehtivaksi historiakäsitykseksi. Siinä nykyajan oikeuskatsomuksia sovelletaan historian merkkihenkilöihin. Jos tälle tielle lähdetään, pitäisi sen päteä Keskisarjan mielestä myös nykyajan ihmisiin.

– Sadan vuoden kuluttua kuvat Tarja Halosesta ja Sauli Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle ja heitä pidetään tuolloisen ajan korkeamman moraalin silmissä rikollisina tai taantumuksellisina.

Historiallinen henkilö on aina aikansa muovaama, Teemu Keskisarja muistuttaa. Mannerheimin voidaan kiistatta todeta olleen esimerkiksi 1800-luvun aatelismies ja tsaarinkenraali, kiistellymmin vapaussoturi tai lahtarikenraali.

– Nämä kaikki ovat vähintäänkin puolikuolleita aatteita syksyllä 2019.

Mannerheimin omiminen nykyajan politiikan välineeksi on Keskisarjan mukaan ongelmallista.

– En suoralta kädeltä keksi, mitä Mannerheim voisi todistaa nykyajan politiikan kipupisteistä.

Keskisarjan mukaan Mannerheim on mielenkiinnon kohteena edelleen, koska hänellä oli kiinnostava ura ja elämä.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Juttua korjattu 21.11 klo 19.29: Muutettu Mannerheimin kuvan kuvateksti muotoon ”Valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim kuvattuna vuonna 1919. Kyseinen kuva ei ole sama, josta Oulun yliopistossa nousi kohu aikaisemmin tällä viikolla.”. Aiemmin kuvassa luki virheellisesti, että Mannerheim olisi ollut kuvan ottamisen aikaan marsalkka.

Keski-ikäisellä suomalaissyntyisellä naisella on todettu tuhkarokko Hämeenlinnassa keskiviikkoiltana.

Altistuneita on noin 80, Kanta-Hämeen keskussairaalasta arvioidaan. Heihin pyritään olemaan yhteydessä rokotussuojaustarpeen selvittämiseksi.

Tartunnan saanut on ennen sairastumistaan matkustanut ulkomailla. Häntä ei ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan.

– Tämä on tyypillinen tuhkarokkotapaus. Hänellä ei ole lapsuudessa sairastettua tautia eli luonnollista immuniteettia tai myöhempiä rokotteita, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola.

Mikkolan mukaan Kanta-Hämeessä on todettu tuhkarokkoa viimeksi noin 10 vuotta sitten.

Sairastunut kävi Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä maanantaina 18. marraskuuta. Hän hakeutui uudelleen sairaalaan keskiviikkona. Tuhkarokko on voinut tarttua muihin ihmisiin molempina päivinä.

Potilas on tällä hetkellä osastohoidossa ja ilmaeristettynä. Infektioylilääkäri Janne Mikkolan mukaan hänen tilansa on vakaa, ja eristystä jatketaan sunnuntaihin asti.

Tuhkarokko tarttuu herkästi

Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Pelkkä oleskelu samassa huonetilassa sairastuneen kanssa voi riittää tartuntaan. Yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan.

Tartunnasta oireiden alkuun voi kulua 7–21 vuorokautta, tavallisesti 9–11 vuorokautta.

Sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume, silmätulehdus ja hengitystieoireet. Tyypillinen ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista ja kestää runsaan viikon. Tauti voi tarttua neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.

Rokotukset tuhkarokkoa vastaan aloitettiin Suomessa 1975. Suurimmalla osalla ennen vuotta 1965 syntyneitä on lapsena sairastetun taudin antama pysyvä immuniteetti.

– Noin 50-vuotiaat ovat altis ikäryhmä. Heidän pitäisikin tarkistaa oma tilanteensa, jos eivät ole saaneet rokotusta. Jos rokotuksista ei löydy dokumentteja, lisäannoksista ei ole haittaa, infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo.

Tuhkarokolle altistunut voi säästyä sairastumiselta, jos hän ottaa rokotteen kolmen päivän sisällä altistumisesta.

Tauti on usein vakavampi aikuisiällä sekä henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä tauti tai sairaus. Tuhkarokon jälkitauteja esiintyy erityisesti alle viisivuotiailla lapsilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä. Aivotulehdus on vakava jälkitauti, johon tarvitaan sairaalahoitoa.

Tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen sairaus. Kansallisen rokotusohjelman MPR-rokotuksilla kotoperäinen tuhkarokko on hävitetty Suomesta.

Vuosittain todetaan noin 0–6 tuhkarokkotapausta, joissa tartunta on saatu ulkomailta. THL:n tilastoissa vuoden 1995 jälkeen Suomessa on todettu 97 tuhkarokkotapausta.

– Jo Keski-Euroopassa tuhkarokko on selvästi yleisempi. Niissä maissa voidaan puhua jopa epidemioista, infektioylilääkäri Janne Mikkola Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Viime vuosina tuhkarokkotapauksia on todettu tavallista enemmän Suomessa. Tänä vuonna THL:n tartuntatautirekisteristä löytyy kahdeksan tapausta poislukien tuore Hämeenlinnan tartunta. Viime vuonna todettiin 16 tartuntaa. Vuonna 2017 todettiin 11 tapausta.

Lue myös: Mitä tuhkarokosta pitää tietää? 10 vastausta herkästi tarttuvasta infektiosta

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius on päättänyt esittää julkisen anteeksipyynnön, joka koskee hänen 1980- ja 1990-luvulla tekemiään tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.

1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät sketsihuumoria juopuneista saamelaisista useissa eri sketsiohjelmissa. Saamelaisia esittävät Naima-Aslak ja Soikiapää nähtiin Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sarjoissa.

Petelius kertoo anteeksipyynnöstä tiedotteessaan.

– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius kirjoittaa tiedotteessa.

Petelius kertoo Ylelle kokevansa, että nykyisessä parlamentaarisessa vastuullisessa asemassa kansanedustajana hänen on tuotava julki oma kantansa sketseihin, jotka yhä 30 vuoden jälkeen elävät eri alustoilla.

Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Aikanaan niillä pyrittiin parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja. Tässä ajassa Petelius kertoo ymmärtävänsä, kuinka syrjiviä ne ovat.

– Ne eivät edusta millään tavalla tätä päivää, Petelius toteaa Ylelle.

Saamelaisyhteisö on vuosia keskustellut sketsien ongelmallisuudesta. Petelius nostaa anteeksipyynnössään esille, että haluaa edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista.

Aake Kalliala kommentoi Ilta-Sanomissa seisovansa vanhojen sketsien takana, mutta ei itsekään tekisi niitä nyt.

Petelius toivoo, ettei sketsejä enää esitettäisi

Peteliuksen mielestä sketseihin kohdistuva kritiikki on positiivinen merkki siitä, että ajat ovat muuttuneet.

– Nyt ymmärrämme aiempaa paremmin vähemmistöjä syrjiviä rakenteita yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Myös tietoisuus alkuperäiskansamme tilanteesta ja oikeuksista on lisääntynyt, Petelius kirjoittaa tiedotteessaan.

Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi eivätkä nykyartistit käyttäisi niitä, sillä ne eivät ole tätä päivää. Hän harmittelee sitä, että sisällöt ovat internetissä lähteneet elämään omaa elämäänsä erilaisina muunnoksina, jotka rikkovat paitsi tekijänoikeuksia myös syventävät yhä uudelleen ennakkoluuloja ja virheellisiä mielikuvia saamelaisista.

– Kansanedustajana haluan edistää saamelaisten oikeuksia. Haluan olla edesauttamassa saamelaisten asiaa yhteistyössä yhteisön kanssa. Olkoon tämä ensimmäinen askel, Petelius kirjoittaa.

Hymyhuulet-sketsisarja on nähtävissä muun muassa Ylen Elävästä arkistossa. Ohjelmaan on lisätty saatesanat ohjelmasarjan rasistisesta sisällöstä.

Ylen julkaisupäällikkö Ismo Silvo kertoo, että sketsit löytyvät Elävästä arkistosta vastaisuudessakin. Hän näkee arkiston tyhjentämisen isona periaatteellisena kysymyksenä.

– Yleisradion arkisto on yksi kansallisia muisteja. Sinne on kertynyt Yleisradion tekemiä ohjelmia näiltä vuosikymmeniltä radiosta ja televisiosta, joten sinne kertyy sellaisia ohjelmia, jotka ovat aikansa synnyttämiä ja joita ei enää tehtäisi eikä julkaistaisi.

Ei aio kommentoida asiaa enempää

Petelius ei aio kommentoida anteeksipyyntöään julkisuudessa enempää, mutta lupaa jatkaa vuoropuhelua saamelaisyhteisön kanssa aiheesta ja pitää julkisuudessa esillä poliittisia toimia saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi.

– Kansanedustajana haluan tehdä työtä saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn edistämiseksi. Totuus- ja sovintokomission tarkoituksena on käydä läpi saamelaishistorian tapahtumat ja oppia saamelaisten vaikeuksista valtakulttuurin rinnalla.

Lue lisää: Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustaminen etenee – sisäministeri Ohisalo: “Suomen on kannettava historiallinen vastuunsa”

Petelius painottaa, että historiassa tehdyt virheet on tärkeää käydä läpi.

– Ajattelen, että oma pyrkimykseni selvittää sketsien negatiiviset seuraukset saamelaisyhteisölle ja pyytää anteeksi on minun tapani osoittaa oppineeni historiasta ja korjata tehtyjä virheitä, Petelius kirjoittaa.

Hän aikoo sivistysvaliokunnan jäsenenä pyrkiä eduskunnassa myös vahvistamaan saamelaisten kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia.

– Ympäristönsuojelun puolella taas ajankohtaisia kysymyksiä Saamenmaalla ovat liialliset metsähakkuut ja haitalliset suunnitelmat Jäämeren radan rakentamiseksi, Petelius summaa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Entä muut pilkan kohteet?

Peteliuksen ja Kallialan vanhoissa sketseissä pilkataan saamelaisten lisäksi myös muun muassa romaneja. Peteliuksen anteeksipyyntö onkin herättänyt kysymyksen pilkatuista vähemmistöistä.

Pirkka-Pekka Petelius kertoo Ylelle olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa.

– Olen valmis siihen. Olen tänään lähettänyt Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön, Petelius kertoo.

Lue myös:

Nunnuka nunnuka lailaa -pilkka vaiensi Hildán joiun koulussa – nyt hänen joikunsa raikaa ympäri maailmaa

Menneen ajan Suomi-viihde näyttää nyt rasistiselta – Pirkka-Pekka Petelius puhuu vanhoista sketseistään: "Niissä nauretaan käsityksille, ei vähemmistöille"

Helsingissä viime vuonna tapahtuneesta kotihoidon potilaan kuolemasta on käynnistetty esitutkinta. Tutkinta liittyy tapaukseen, jossa sairaalasta kotihoidon piiriin keväällä 2018 siirtynyt nainen ehti olla asunnossaan kuolleena pitkään ennen kuin hänet löydettiin.

Asiasta uutisoi aikoinaan ensimmäisenä Helsingin Uutiset. Lehden haastattelema Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden tuolloinen viransijainen, johtaja Arja Peiponen sanoi, että hoitajan olisi pitänyt käydä naisen luona, mutta ei jostain syystä ollut käynyt.

Tutkintanimikkeenä on virkavelvollisuuden rikkominen. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio ei tässä vaiheessa halua ottaa kantaa siihen, keneen tai mihin tutkinta kohdistuu.

Larkion mukaan esitutkinnan alkaminen puolitoista vuotta kuolemantapauksen jälkeen on tämänkaltaisessa tapauksessa normaali.

– Aika tuntuu kyllä pitkältä, mutta siinä tehtiin ensin esiselvittely, jonka jälkeen Valviralta pyydettiin lausunto, jotka ovat suhteellisen pitkäkestoisia. Lausunnon jälkeen neuvottelin asiasta syyttäjän kanssa ja päätin käynnistää esitutkinnan.

"Teemme kaikkemme, ettei vastaavaa tapahtuisi"

Helsingin kaupunki kertoo saaneensa tiedon esitutkinnan käynnistymisestä. Kaupungin mukaan kuolemantapauksen jälkeen sosiaali- ja terveystoimessa käytiin läpi sairaalan ja kotihoidon henkilöstön kanssa lävitse kotiutusohjeet ja varmistettiin, että ne ovat yksiselitteiset.

Myös perehdytyksessä aiotaan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kotiutusohjeiden läpikäymiseen.

– Olemme arvioineet tämän tapauksen johdosta kotiutukseen liittyvät toimintatapamme. Teemme kaikkemme, ettei vastaavaa tapahtuisi, Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi kommentoi tiedotteessa.

Meripaasin mukaan sairaalassa ja kotihoidossa käytetään samaa tietojärjestelmää, mutta se ei erikseen hälytä, jos potilas pääsee sairaalasta.

– Tämä vaikutti osaltaan siihen, että kotihoito jäi käsitykseen, että potilas jäi sairaalaan, Meripaasi pahoittelee.

Eduskunnan kyselytunnin suurimmaksi keskustelun aiheeksi nousi Postin työehtosopimuskiista.

Oppostiopuolueet syyttivät hallitus saamattomaksi asiassa, mutta ministerit puolustautuivat syytöksiä vastaan.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi kyselytunnin alussa, että hallitus esti kesällä Postin suunnitelmat siirtää koko Postin henkilökunta Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen työehtosopimukseen.

– Kesällä, kun tämä hallitus aloitti, ensimmäinen tieto oli, että tullaan siirtämään koko PAUn sopimuksen piirissä oleva väki Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen sopimukseen. Se olisi tarkoittanut 9 000 henkilön työehtojen heikentymistä.

– Tämä estettiin hallituksen toimesta yksiselitteisesti, Rinne sanoi.

Rinne syytti Postia siitä, ettei se informoinut hallitusta päätöksestään siirtää 700 pakettilajittelijaa uuteen työehtosopimukseen. Rinne kertoi, että hallitus puuttuu "työehtoshoppailuun" kovalla otteella.

Omistajaohjauministeri Sirpa Paatero (sd.) on sanonut aiemmin, että yhtiö informoi hallitusta aikeistaan siirtää työntekijöitä uuteen työehtosopimukseen.

Sen sijaan päätös asiasta tuli ministerille yllätyksenä.

Perussuomalaisten Mäenpää: Ministerit pakenevat vastuutaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää syytti ministereitä vastuunpakoilusta.

– Arvoisa ministeri Paatero, ensin te vaikenitte, sitten te kiertelitte toimittajan kysymyksiä ja sanoitte, että siirto on jo tehty. Mitä peittelette, kun ette vastaa suoraan, Mäenpää kysyi.

Ministeri Paatero vastasi, että kyse on erittäin hankalasta tilanteesta, ja että ratkaisu on osapuolten käsissä.

– Posti informoi aiemmin, että heillä on erilaisia suunnitelmia. Päätöksenteosta, jonka tekee Postin hallitus, on informoitu vasta jälkikäteen.

Paateron mukaan päätöksenteon jälkeen ministerit eivät voineet enää tehdä Postin toiminnalle mitään. Omistajaohjausministeri myös toisti jo aiemmin kertomansa tilanteen työehtokiistassa.

Neljä selvityshenkilöä alkaa ratkaista Postin työehtokiistaa, koska osapuolet ovat pyytäneet asiassa apua.

Kokoomuksen Satonen: "Tukilakot vaikeuttavat vientiämme"

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) oli kyselytunnilla huolissaan työehtokiistan tukilakoista.

– Meidän vientiämme uhkaa merkittävät tukilakot ja kansalaisten elämää hankaloittaa julkisen liikenteen toimet. Ministerien sanomiset ovat enemmän hankaloittaneet kuin helpottaneet ratkaisua.

Satosen mukaan tukilakoista pitäisi luopua ajaksi, jolloin riitaan haetaan sovintoa. Paatero sälytti vastuun asiasta ammattiliitoille.

– Tieto neljästä selvitysmiehestä julkaistiin 15 minuuttia sitten. Meillä ei ole vielä tiedossa, mikä on ammattiliittojen reaktio asiaan, Paatero vastasi.

Ainakaan vielä ammattiliitot eivät ole peruneet tukitoimiaan.

Lue ja katso myös:

Hallitus yrittää laukaista Postin lakkotilanteen – Paatero kertoo tilanteesta, seuraa suorana kello 15.55

Postilakon neuvottelut aivan takalukossa – valtakunnansovittelija ei antanut sovintoehdotusta, uusia tukitoimia voimaan torstaina

Postin lakkoon haetaan nopeaa ratkaisua. Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi hetki sitten, että Postin työriitaan haetaan ratkaisua erillisten selvityshenkilöiden avulla.

– Pau ja Posti ovat yhdessä pyytäneet selvityshenkilöitä mukaan tueksi tämän tilanteen ratkaisemisessa. He ovat Jukka Ahtela, Lauri Ihalainen, Lasse Laatunen ja Ann Selin, Paatero sanoi.

Jukka Ahtela toimii sivutoimisen sovittelijana valtakunnansovittelijan toimistossa, Lauri Ihalainen on SAK:n entinen puheenjohtaja, Lasse Laatunen on EK:n entinen työmarkkinajohtaja ja Ann Selin PAMin entinen puheenjohtaja.

Ylen tietojen mukaan selvityshenkilöt aloittavat työnsä huomisaamuna ja ovat varautuneet aluksi kolmen päivän selvitysrupeamaan.

Paateron mukaan he toimivat välittäjinä ja selvityshenkilöinä, mutta heillä ei ole mitään erityistä virallista mandaattia. Heillä ei ole ainakaan vielä mitään varsinaista aikataulua, mutta Paatero uskoo sen selviävän Postin ja PAUn kesken.

– Tässä on monimutkainen tapaus ja siellä on tilanteita, jotka eivät ole PAUn ja Paltan sopimuksen alaisia, jonka takia on hyvä, että on muitakin tahoja, Paatero perusteli.

Ratkaisua haetaan noin 700 pakettilajittelijan tilanteeseen, jotta heidän työehtonsa eivät heikentyisi.

Postin työntekijät ovat torstaina osoittaneet mieltään työnantajaa vastaan. Valtion omistama Posti siirsi pakettilajittelijat heikompaan työehtosopimukseen. Heidän palkkarakenteensa muuttuisi. Posti luvannut, että heidän ansionsa säilyvät ennallaan reilun kahden vuoden ajan.

Postin työntekijöiden järjestämässä mielenilmauksessa työntekijät vaativat Postin hallituksen erottamista ja sitä, että valtio puuttuu alan työehtojen heikentämiseen.

Omistajaohjausministeri Paateron oli tarkoitus pitää tiedotustilaisuuden eduskunnassa jo heti postilaisten mielenilmauksen päätyttyä. Juuri kun tiedotustilaisuuden oli määrä alkaa, Paateron avustaja kävi toteamassa, että Paateron tilaisuus on lykätty kahdella tunnilla "akuutin lakkotilanteen takia" alkavaksi kello 15.55.

Ennen Paateron lykkääntynyttä tilaisuutta ohi kulkenut pääministeri Antti Rinne (sd.) oli kovin vaitonainen tilanteesta.

– Lakko pitäisi saada loppumaan. Tilanne on valtakunnansovittelijan käsissä, hän sanoi.

Työriita takalukossa

Posti on valtion omistama yhtiö. Työntekijät syyttävät valtiomistajaa lyhytnäköisestä henkilöstöpolitiikasta.

Työriidan sovittelu päättyi keskiviikkona umpikujaan, eikä uutta tapaamista valtakunnansovittelijan kanssa ole sovittu.

Työntekijöiden ja työnantajan välejä kiristää tällä hetkellä eniten 700 pakettilajittelijan siirtäminen halvempaan työehtosopimukseen.

Viime päivinä hämmennystä ovat herättäneet myös omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) lausunnot asiasta. Sirpa Paatero sanoi torstaina MTV:lle, että hän ei ole ollut sopimassa pakettilajittelijoiden siirtämistä halvempaan työehtosopimukseen. Paatero myös vetosi osapuoliin nopean sovun saavuttamiseksi.

Iltapäivällä Paatero tarkensi tiedotteessaan, että hän oli tietoinen siirtoaikeista mutta varsinaisesta päätöksestä hän kuuli vasta päätöksen jälkeen.

Perusteluna siirrolle on Postin työnantajapuolen mukaan se, että valtionyritys joutuu kilpailemaan muiden yritysten kanssa ja niissä on pienemmät palkat.

Mielenosoittajat: Pakettilajittelijoiden tilanne ratkaistava

Mielenosoituksessa paikalla ollut Postin pääluottamusmies Satu Ollikainen kertoi Ylen suorassa lähetyksessä eduskunnan portailta, että torstai-iltapäivän mielenosoituksessa on kyse laajemmasta asiasta kuin päältä päin voi näyttää.

– Kyse tässä mielenosoituksessa on noin 750 pakettilajittelijasta ja heidän työehdoista ja palkan riittävyydestä, mutta jos tämä menee läpi, kyse on tuhansien ja taas tuhansien ihmisten palkoista ja työehdoista, Ollikainen sanoi.

Mielenosoittajillla on mukanaan plakaatteja, joissa lukee muun muassa näin: Sanomme ei tes-shoppailulle! Missä on ahneuden raja? Hävetkää johtajat! Yleislakko tulee – oletko valmis? Johto ulos, paranee tulos.

Samalla mielenosoittajat vaativat omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa toimimaan ja Postin hallitusta ulos.

– Ulos, ulos, ulos, kaikuvat mielenosoittajien huudot.

Postilainen mielenosoittaja Jutta Peltonen vaatii myös Paaterolta toimia.

– Paatero saisi lopettaa puheitten pyörtämisen. Paaterohan sanoi syksyllä, että pakettilajittelijat pitäisi saada mukaan meidän työehtosopimukseen.

Jutta Peltosen puoliso Olli Peltonen on niin ikään postilainen ja antaa esimerkin työehtoshoppalun vaikutuksesta toimeentuloon.

– Karkeasti 30 prosenttia palkkaa ja 10 prosenttia lisää työaikaa heikommalla palkalla, Peltonen laskee.

Kankaanpääläinen postilainen Niina Kallioniemi arvelee, että ratkaisu Postin tilanteenseen voisi ratketa helpostikin.

– Tilanne helpottuisi heti, jos pakettijakelijat saataisiin takaisin postilaisten työehtosopimuksen piiriin.

Myös hänestä kyse on tavallaan kokoaan laajemmasta asiasta: on vaara, että työehtoshoppailu vain lisääntyy ellei pakettijakelijoiden tapauksessa oteta pakkia.

Mielenosoittajat vaativat, että "työehtoshoppailun" kielto olisi kirjattava työlakiin. Heitä toistuvasti myös ihmetyttää Postin maksamat valtavat osingot ja se, että tuloksellinen työpaikka aikoo halpuuttaa palkkoja.

Itsekin aikoinan Tukholmassa postia lajittelemassa ollut Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki toi mielenosoittajille satojen kulttuurityöläisten allekirjoittaman tukivetoomuksen.

– Postin on oltava julkinen palvelu ja palkkojen kohdillaan, Patomäki julisti. Hän myös kohdisti huomiota solidaarisuuteen, jota Postin tilanne juuri nyt hänen mukaansa tarvitsee.

– Olemme Postin työntekijöiden puolella, Patomäki lopettaa puheenvuoronsa.

Puheen jälkeen mielenosoittajat siirtyivät lauluvaiheeseen. Pirkanmaan postilaiset lauloivat oman teoksensa Postin tilasta ja perään luikautettiin lastenlaulun sävelin "Täti Paatero" -laulu.

Laulun jälkeen vuorossa oli runonlausuntaa. Pitkässä runomuotoisessa pamfletissa todettiin, että "niin kauan kuin jatkuu työehtoshoppailu, niin kauan jatkuu myös lakkoilu". Runo sai kaikuvat aplodit.

Mielenilmaus päättyi kello 13.55.

Korjaus klo 17.30: Toiseen työehtosopimukseen siirrettyjä pakettilajittelijoita on 700, ei 750.

Jotkut opettajat ei anna ikinä Wilma-merkintöjä, vaikka siellä tunnilla räjähtäis suurin piirtein pommi, ja sitten toinen opettaja antaa Wilma-merkinnän siitä, että sä pyörittelet kynää kädessä.

Näin kertoo eräs yhdeksännen luokan oppilas, jota on haastateltu koulujen Wilma-järjestelmästä tekeillä olevaan tutkimukseen.

Samalla hän kiteyttää oppilaiden näkökulmasta Wilman yleisimmän ongelman. Wilma on ollut Suomen kouluissa käytössä jo lähes kaksikymmentä vuotta, mutta opettajat käyttävät sitä hyvin eri tavoin.

Osa opettajista ei merkitse Wilmaan mitään ja toiset kirjaavat siihen jokaisen oppitunnin tapahtumia. Oppilaissa opettajien ja koulujen eri käytännöt aiheuttavat hämmennystä, kertoo Oulun yliopiston tutkija Anu Alanko.

Arvioiden mukaan Wilma-järjestelmä on käytössä jopa 95 prosentissa kouluista. Wilmaa on toistaiseksi tutkittu todella vähän, vaikka sen käyttö kouluissa on hyvin laajaa. Alangon tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään Wilman vaikutuksia yläluokkien oppilaisiin.

Myös näin oppilaat kommentoivat opettajien Wilman käyttöä Alangolle:

On niitä mun mielestä, jotka ei merkkaa niitä läksyjä sinne.

Yks opettaja sanoi silloin, että se ei oikein osaa vielä käyttää sitä Wilmaa.

Ja sittenhän se saattaa sanoa, että se ei oo niinkö heidän velvollisuus (merkitä läksyjä Wilmaan), että pitäs kuitenkin tunnilla merkata, että pystyy ne kotona tekemään.

Wilma muokkaa oppilaan itsetuntoa

Alangon tutkimuskohteena ovat 7.–9.-luokkien oppilaat, jotka käyttävät Wilmaa myös itse. Alaluokilla Wilma toimii yleensä opettajien ja vanhempien välisenä viestintäkanavana.

Alanko on tähän mennessä haastatellut tutkimustaan varten noin 50 yläluokkien oppilasta Oulusta ja Rovaniemeltä.

– Wilma on oppilaille olennainen työkalu, joka kulkee kännykässä mukana kaikkialle. Ilman sitä ei enää pärjättäisi, Alanko sanoo.

Parhaimmillaan Wilma helpottaa arkea. Se toimii kuin hyvä sähköinen kalenteri, josta löytyvät työjärjestykset, luokat, koepäivämäärät ja ruokalista.

Vaikka Wilma on oppilaille tärkeä, on se Alangon mukaan myös eriarvoistava. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisen Wilman käytön kohteena, vaan koulujen ja opettajien tavat vaihtelevat suuresti.

– Eräässä koulussa esimerkiksi viidestä negatiivisesta merkinnästä on voinut tulla jälki-istuntoa. Negatiivisen merkinnän on kuitenkin voinut saada kumottua saman opettajan positiivisella merkinnällä, jolloin siitä on syntynyt ikään kuin peli.

Sanna Oinaan Helsingin yliopistossa tekemän aikaisemman tutkimuksen mukaan sekä positiiviset että negatiiviset Wilma-merkinnät kertyvät samoille oppilaille(Opettaja). Pojat saavat tyttöjä enemmän negatiivista palautetta.

Lisäksi Wilma-merkintöjä näyttää kertyvän muun muassa käytöksestä ja unohtelusta eniten erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Alangon mukaan oppilaat yleensä kokevat opettajien tekemät merkinnät merkityksellisinä ja tärkeinä.

– Jossakin määrin ne jopa muokkaavat käsitystä itsestä oppijana ja oppilaana, että miten menestyy koulussa.

Jos on positiivinen merkintä, niin hyvällehän se tuntuu. Niinku tietää, että saa niitä ja sitten se tavallaan auttaa jaksamaan ja osallistumaan jatkossakin.

Jos on vaikka hyvin tehnyt kotitehtävät, niin sitten se motivoi, että aijaa, mie pystyn saamaan tästäkin merkinnän...Se tavallaan auttaa, että nyt mie panostan, niin mie saatan saada sen positiivisen merkinnän taas.

Mun mielestä se ei ole kovin järkevää, että jos sulla kerran unohtuu läksyt ja muuten koko vuonna ei unohdu, että siitä laitetaan merkintä.

“Nuori ja tiukka opettaja tekee merkintöjä eniten”

Kävimme kysymässä Wilman käytöstä oululaisessa Pohjankartanon yläkoulussa, jossa oppilaat ovat saaneet käyttää Wilmaa seitsemänneltä luokalta lähtien.

Koulun puolesta haastateltavaksi oli valikoitu oppilaita, jotka menestyvät opinnoissaan hyvin. Pohjankartanon koulu ei ole mukana Alangon tutkimuksessa.

Yhdeksäsluokkalaisen Saana Haapalan Wilmassa näkyy rivi opettajilta tulleita positiivisia merkintöjä. Haapalan mukaan ne kertovat, että hän on ollut tunnilla aktiivinen ja läksyt on ollut tehtynä.

– Positiiviset merkinnät kannustavat jatkamaan samalla tavalla, Haapala sanoo.

Myös Johannes Rainto kertoo saavansa lähinnä positiivisia merkintöjä. Niitä myös vertaillaan luokan poikien kesken.

– Joskus vähän ärsyttää, kun kaveri on saanut joltain tunnilta plussaa, jossa on itse ollut aktiivinen ja itse ei ole sitä saanut.

Rainnon ja Haapalan luokkatoveri Linnea Mujunen sanoo, että sellaisten opettajien luokalla tulee oltua aktiivisempi, jotka käyttävät ahkerammin Wilmaa. Rainto on samaa mieltä.

Mujusen mukaan monet rennommat ja vanhemmat opettajat eivät merkitse Wilmaan tuntimerkintöjä tai läksyjä, kun taas nuoremmat ja vähän tiukemmat opettajat käyttävät Wilmaa ahkerammin.

Saana Haapalan mielestä olisi hyvä, että opettajilla olisi samanlaiset käytännöt. Se helpottaisi etenkin seitsemäsluokkalaisia, jotka eivät vielä tunne opettajien käytäntöjä.

– Mutta kyllä siihen tottuu, että kaikki laittavat eri lailla.

Merkintä voi mennä myös väärälle oppilaalle

Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan tekemät merkinnät voivat herättää oppilaissa kysymyksiä niiden reiluudesta. Ovatko merkinnät aina oikein tai onko opettaja ymmärtänyt tilanteen sillä tavalla, kun se on oppilaan mielestä tapahtunut. Lisäksi Wilmaan kirjataan tapahtumista hyvin typistetty versio.

– On myös esimerkkejä, että oppilas on miettinyt, mitä olen tehnyt, kun olen saanut positiivisen merkinnän tai että on saanut positiivisen merkinnän, vaikka ei ole edes ollut koulussa.

Joskus tulee semmosia just, että tulee niitä turhia merkintöjä, niitä selvittämättömiä vaikka on selittänyt ja sitten...No ei se huono juttu ole, mutta jos ei oo hirveesti tehnyt mitään tunnilla ja saa silti positiivisen merkinnän.

Alangon haastattelemat oppilaat myös toivoisivat enemmän opettajan kanssa kasvokkain käytävää keskustelua negatiivisten Wilma-merkintöjen sijaan. Silloin tapahtumat voisi selvittää heti, eikä niistä tulisi merkintää, joka on myös vanhempien nähtävissä.

Osa nuorista kokee joutuvansa merkintöjen vuoksi vaikeuksiin kotona. Voi olla vaikeaa vakuuttaa vanhempia, ettei opettajan merkintä pidäkään paikkaansa, Alanko sanoo.

Välillä ottaa päästä, että kun opettajat käyttää niinku sitä Wilma-merkintä juttua ehkä vähän silleen liiankin herkästi. Eikö niinkö pärjäis jollain tämmöisellä huomautuksella.

Negatiivista palautetta saatetaan jopa tavoitella

Tutkija Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan toistuvasti laittamat negatiiviset merkinnät voivat kääntyä myös itseään vastaan. Vaikka opettajat toivovat, että negatiivinen merkintä saisi oppilaan parantamaan tapojaan, näin ei välttämättä käy.

– Pitkästä negatiivisten merkintöjen rekisteristä voi tulla arvostuksen hankkimisen väline ja voidaan esittää raikulimaisempaa oppilasta, joka sanoo, että katsokaa kuinka mahtava lista minulla on merkintöjä.

Jos on semmoinen ihminen, joka enemmän jättää niitä läksyjä tekemättä, ja vaikka esimerkiksi siitä viidestä Wilma-merkinnästä istuu sen tunnin jälki-istunnon, niin kyllä ne on monesti istunut ne monet muutkin tunnit siellä niiden merkintöjen takia.

Mää oon ite huomannu kans sen, jos vaikka jollekin on laitettu useampaan otteeseen niitä merkintöjä, niin ei se kyllä hirveesti se toiminta silleen niinkö huomattavasti ainakaan muutu parempaan suuntaan. Jos on vaikka läksyjä monesti tekemättä, niin en ainakaan huomaa, että niitä olis silleen hirveästi alkanut ottamaan enemmän huomioon että tekis tai silleen.

Alangon mukaan oppilaat ovat myös pohtineet, miksi opettajien antama palaute on usein niin negatiivista.

– Onko se vaan niin, että meidän ihmisten on helpompi antaa negatiivisempaa ja kriittisempää palautetta, että kehuminen on aina vähän hankalampaa.

Anne-Mari Kuusimäen vasta julkaistu tutkimus vahvistaa, että opettajien antamassa palautteessa korostuvat edelleen oppilaiden heikkoudet.

Saman tutkimuksen mukaan myös vanhemmat haluaisivat vaikeammissa ja vakavammissa asioissa keskustella opettajan kanssa kasvokkain Wilman sijasta. Etenkin erilaiset konfliktitilanteet ja terveysasiat halutaan hoitaa ilman Wilmaa.

Alanko muistuttaa, että opettajien oppilaille antamassa negatiivisessa palautteessa ei ole mitään uutta, eikä se liity pelkästään Wilmaan.

– Wilma toimii kuin sähköinen karttakeppi. Ilmiö on ollut alalla pitkään esimerkiksi reissuvihkon muodossa, mutta nyt se mahdollistaa hyvin nopeatempoisen viestinnän.

Millaisia kokemuksia sinulla on Wilmasta? Keskustele aiheesta kello 22:een asti!

Helsingin käräjäoikeus on vanginnut kirjailija Veijo Baltzarin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Vangitsemisistunto pidettiin torstaiaamuna.

Ihmiskaupan epäillään tapahtuneen tammikuun 2016 ja tämän vuoden syyskuun välisenä aikana. Epäillyiksi tekopaikoiksi on ilmoitettu Helsinki ja Tammisaari.

Epäilyistä kertoi ensimmäisen Helsingin Sanomat.

Baltzaria vangitsemisoikeudenkäynnissä avustanut Saija Rantala kertoo Ylelle, että poliisi epäilee Baltzaria myös muista rikoksista. Hän sanoo Baltzarin kiistävän kaikki rikosepäilyt.

Epäillyt rikokset ovat salassapidettäviä eikä niitä voida tässä vaiheessa kommentoida, sanoo Rantala.

Baltzarin lisäksi oikeus on vanginnut myös 36-vuotiaan naisen. Nainen vangittiin niin ikään epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta.

Ihmiskauppa voi Suomen lain mukaan tarkoittaa esimerkiksi henkilön saattamista pakkotyöhön tai muunlaisiin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Sitä voi olla myös paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö. Tuomio törkestä ihmiskaupasta on lain mukaan vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

77-vuotias Baltzar on tunnettu kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu lukuisia romaaneja, näytelmiä ja runoteoksia sekä kuvataidetta.

Vuonna 2011 presidentti Tarja Halonen myönsi Baltzarille kulttuurineuvoksen arvonimen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on ratkaissut matkustajan linja-autosta poistamiseen liittyvän riita-asian. Oikeus määräsi kuskin maksamaan matkustajalle 500 euron korvauksen poistumiskehotuksen aiheuttamasta loukkauksesta seuranneesta kärsimyksestä.

Kuski oli käräjäoikeuden tuomion mukaan pyytänyt matkustajaa siirtymään kauemmas istumaan tai poistumaan kokonaan kyydistä, koska tämä "haisee".

Kuljettaja kertoi käräjäoikeudessa kärsineensä tapahtuma-aikana eli viime joulun alla keuhkoputkentulehduksesta ja kovasta yskästä, jota voimakas hajuveden tuoksu pahensi entisestään.

Käräjäoikeudessa todistajana kuullun toisen matkustajan mukaan kuljettajan yskä loppui, kun asianomistaja poistui linja-autosta.

Kuljettaja syyllistyi käräjäoikeuden mukaan kunnianloukkaukseen. Lisäksi hänen matkustajaan kohdistamansa kovaääninen käskyttäminen oli halventavaa, epäkunnioittavaa ja loukkasi tämän ihmisarvoa.

Lokakuussa linja-autonkuljettaja hääti bussista itkevän, taaperoikäisen lapsen äiteineen Helsingin Lauttasaaressa.

Matkustaja poistetaan vain ääritapauksessa

Suomen suurimmat linja-autoalan yritykset Koiviston Auto ja Pohjolan Liikenne kommentoivat häiritsevien matkustajien bussista poistamista miltei samoin sanoin. Kyseessä on aina tarkkaan puntaroitava poikkeustilanne. Kuljettajien toimintaa ohjaa laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä.

Millä perusteella kuljettaja saa poistaa matkustajan bussista?

Koiviston Auto -konsernin toimitusjohtaja Mikko Markkula: "Jos matkustaja on kovin päihtynyt ja käytös on hyvin huonoa ja häiriön aiheuttaminen kehotuksista huolimatta jatkuu ja häiritsee muita matkustajia. Tai jos käyttäytyminen on väkivaltaista tai uhkaavaa, niin kuljettaja kehottaa tällaisissa tilanteissa poistumaan."

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko: "Jos matkustaja häiritsee toisia matkustajia tai kuljettajaa niin vakavasti, että turvallisuus tai liikenneturvallisuus vaarantuu. Toki asia on ensin pyrittävä ratkaisemaan puhumalla, mutta jos tämä ei auta, matkustajan poistaminen on ainakin teoriassa mahdollista."

Kuinka yleistä matkustajien ulosheittäminen on?

Mikko Markkula: "Tilanne, että matkustaja joudutaan poistamaan, on harvinainen. Tyypillisin tilanne joukkoliikenteessä on se, että voi olla pientä häiriötä, josta arjessa ihan tavallisella sananvaihdolla selvitään ja matka jatkuu suunnitellusti."

Heikki Alanko: "Erittäin, erittäin harvinaista. Itse olen ollut alalla yli 30 vuotta ja se on yksi, kaksi, tai kolme kertaa, kun olen tällaiseen törmännyt."

Milloin matkustajaa ei voi jättää tienposkeen?

Mikko Markkula: "Jos on erittäin kylmä ja jos kyydistä jäävä matkustaja on esimerkiksi vaatetuksen perusteella jäämässä heitteille, niin sellaista ei tietenkään voi tehdä."

Heikki Alanko: "Kyllähän ihmisen fyysinen tila täytyy huomioida ja se, että minkälainen keli on. On kaupunkialueellakin ihan eri asia jäädä autosta pois kesälämmössä kuin talvipakkasella."

Lisäksi lapset viedään aina perille asti, vaikka esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteessä olisi sattunut ostamaan väärän vyöhykkeen lipun, Alanko vakuuttaa.

Koiviston Auto -konserni omistaa kahdeksan linja-autoyhtiötä, muiden muassa Helsingin bussiliikenteen ja Onnibussin. Pohjolan Liikenne on VR-Yhtymään kuuluva maantiekuljetuskonserni, joka ajaa paikallis- ja vakiovuoroliikennettä pääkaupunkiseudulla ja useissa maakunnissa, muiden muassa Kainuussa.

Postin työehtosopimuskiistassa on käynnissä informaatiosota.

Keskiviikkona Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen esitteli valtakunnansovittelijan toimistossa A4:lle tulostetun kaavion, joka esitti verkkokauppa- ja pakettilajittelualan kilpailutilannetta.

Yksinkertaistettuna Niemisen viesti oli, että Posti on alalla ainoa yhtiö, joka on siirtämässä pakettijakelijoita Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen työehtosopimukseen. Sitä pidetään muita alan sopimuksia halvempana.

Postissa tilanne nähdään toisin. Postin Ylelle lähtemässä sähköpostissa sanotaan, että "Suomessa toimii 16 muuta jakeluyhtiötä, jotka jakavat myös paketteja ja noudattavat Teollisuusliiton työehtosopimusta".

Kumpi on oikeassa, Posti vai työntekijäpuoli?

Kilpailijat ihmettelevät Postin perusteluita

Yle sai käsiinsä listan jakeluyhtiöistä, joista Posti puhuu. Listalla ovat muun muassa Sanoma Media Finlandin, Mediatalo ESA:n ja Kaleva365:n.

Kaikki listan yhtiöt toimittavat lähinnä sanoma- ja ilmaisjakelulehtiä ihmisille. Ne eivät siis kilpaile Postin kanssa verkkokauppa- ja pakettiliiketoiminnassa, johon yhtiö hakee kilpailukykyhyppyä.

Postin suurimmat kilpailijat pakettiliiketoiminnassa ovat Matkahuolto ja PostNord. Ne syyttävät valtionyhtiö Postia silmänkääntötempusta.

– Postin pakettijakelijoita ollaan siirtämässä uuteen yhtiöön ikään kuin puhuttaisiin varhaisjakelun liiketoiminnasta, Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola sanoo.

Postin perustelut pakettilajittelijoiden osalta ovat todella erikoisia, PostNord Suomen toimitusjohtaja Johanna Starck sanoo.

– Tämä on todella kilpailtu kenttä, jossa Postilla on 50 prosentin markkinaosuus ja valtio-omisteisen yrityksen pitäisi vielä saada kilpailuetu palkkoja leikkaamalla.

Jakola ja Starck sanovat, että Postin ja PAUn nykyinen työehtosopimus on halvempi kuin kilpailijoilla. Heidän laskelmien mukaan postilaisten keskipalkka on useita satoja euroja matalampi kuin esimerkiksi Matkahuollon palveluksessa.

Sekä Matkahuolto että PostNord soveltavat Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) ja Autoliikenteen työnantajaliiton (ATL) välistä työehtosopimusta.

Ei ole siis ihme, että PAUn Nieminen sanoo nyt Ylelle, että pakettijakelijoiden siirtäminen AKT:n työehtosopimukseen käy heille. Sen sijaan Medialiiton sopimukselle Nieminen sanoo yhä ei.

Näyttääkin siltä, että PAU on oikeassa, mitä tulee Postin kilpailijoiden työehtosopimuksiin.

Liitot pelkäävät palkkojen leikkauksia myös muissa yhtiöissä

PAUn ja Postin kilpailijoiden kuvaama tilanne tekee ymmärrettäväksi sen, miksi muut työntekijäliitot ovat reagoineet tiukasti tilanteeseen.

Posti olisi pakettiliiketoiminnassa ensimmäinen yritys, joka heikentäisi työntekijöiden työehtoja.

Postin kilpailijat sanovat suoraan, että heidänkin pitää harkita palkan alennuksia, jos Posti saa tavoitteensa läpi.

– Meillä työntekijät ovat hirveän huolissaan tilanteesta ja työntekijät kysyvät, mitä teemme tässä tilanteessa. Meilläkin joudutaan reagoimaan vastaavasti, jos kilpailutilanne muuttuu, Matkahuollon Jakola sanoo.

Postin kilpailijoiden suunnitelmat ovat ammattiyhdistysliitoissa hyvin tiedossa.

Muutokset kohdistuisivat yrityksiin, joissa on voimassa Auto- ja kuljetusala AKT:n työehtosopimukset. AKT onkin ilmoittanut tukevista tukitoimista muiden logistiikka- ja kuljetusalojen liittojen kanssa.

Samasta syystä tilanne on äärimäisen kiusallinen myös demarivetoiselle hallitukselle, johon PAUn Nieminen on vedonnut useaan otteeseen.

Työväenpuolue demarit ei voi olla hyväksymässä valtionyhtiön toimintaa, joka mahdollisesti sysää alan palkat laskukierteeseen.

Tässä yhtälössä ei lämmitä Postin lupaus, jonka mukaan työntekijöiden palkat säilyisivät ennallaan 27 kuukautta Medialiiton työehtosopimuksessa.

Palkansaajat pelkäävät, että määräajan jälkeen palkat laskevat useilla kymmenillä prosenteilla.

Jonkun on taivuttava

Postin tilanne näyttää siltä, että jonkun on taivuttava ennen kuin sopu saadaan aikaiseksi.

Joko Postin on otettava pakettijakelijat takaisin vanhaan työehtosopimukseen tai sitten työntekijät joutuvat siirtymään Teollisuusliiton sopimukseen.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) varmasti toivoo, että osapuolet saavat ratkaistua asian neuvottelemalla.

Tähän rooliin osapuolet kutsuivat torstaina neljä selvityshenkilöä, joilla on paljon kokemusta vaikeista neuvotteluista.

Hekään tuskin voivat asetelmaa muuttaa, vaikka neuvottelutulokseksi saataisiin luovalta kuulostava ratkaisu aikaan.

Lue lisää:

Ministeri Paateron lääke postilakkoon: Neljä selvityshenkilöä yrittää viikonlopun aikana ratkaista umpisolmun – PAU:n ja Postin pyynnöstä

Rinne eduskunnassa: Posti halusi siirtää kaikki työntekijänsä uuteen työehtosopimukseen, hallitus torppasi aikeet

Postilakon sovittelu jatkuu – PAUn Nieminen pitää Postin johdon väitteitä väärinä, ministeri Paatero ei kommentoi tilannetta

Vanha ohje on, että koiran ikävuodet pitää kertoa seitsemällä, jos halutaan verrata sen ikää ihmisen ikään. Esimerkiksi kuusivuotias koira olisi ihmisen iässä 42 vuotta vanha.

Ei näin, sanotaan vielä vertaisarviointia odottavassa tutkimuksessa, joka on julkaistu bioRxiv-tiedesivustolla. Sen kirjoittajat ovat laatineet kaavan, joka perustuu ikääntymisen mukanaan tuomiin DNA-muutoksiin. Tutkimuksesta kirjoittaa Science-lehti.

Uudessa kaavassa koiran ihmisikä lasketaan kertomalla koiran oikean iän luonnollinen logaritmi 16:lla ja lisäämällä lukuun 31. Jos kaava tuntuu hankalalta, voi sen unohtaa ja käyttää suoraan oheista laskuria. Ja jos luonnollinen logaritmi kuulostaa oudolta, voi siitä lukea lisää vaikkapa Wikipediasta. Kaavan rakenteesta johtuen ikää voi laskurissa tarkastella koiran ensimmäisestä täydestä ikävuodesta alkaen.

Huom.: Koiran ja ihmisen iän vertaaminen on summittaista eikä siihen ole yhtä tiettyä keinoa. Laskurissa käytetty Kalifornian yliopiston tutkijaryhmän laskukaava perustuu ikääntymisen myötä tapahtuvaan DNA:n metylaatioon. Myös koirarotujen eri eliniät vaikuttavat yksittäisen koiran vertailuikään, laskurin pohjana on käytetty labradorinnoutajaa.

Muutokset DNA:han liittyneissä metyyliryhmissä kertovat biologisesta iästä eli iästä, joka on seurausta sairastetuista taudeista, elämäntavasta ja geenien vaikutuksesta. Tiedon pohjalta taas on luotu niin sanottu epigeneettinen kello, joka kertoo "todellisen" ikämme ikävuosia tarkemmin.

Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi hiirillä, simpansseilla, susilla ja koirilla näyttäisi myös olevan omat epigeneettiset kellonsa.

Koiran keski-ikä tulee varhain

Kaavan mukaan laskemalla selviää, että seitsenviikoinen koiranpentu ja yhdeksänkuukautinen ihmislapsi elävät molemmat samaa aika epigeneettisessä kellossa. Tuossa iässä molemmilla alkavat hampaat puhjeta.

Myös koirien ja ihmisten keskimääräiset eliniät sattuvat samoihin, vaikka toinen elää yleensä vain 12 kalenterivuotta ja toinen 70.

Lapsuuden jälkeen koiran epigeneettinen kello tikittää kovaa vauhtia, sillä vaikka kaksivuotias labradorinnoutaja käyttäytyisi pennun lailla, on se jo vakaasti keski-ikäinen.

Koirien ikävaihtelu on suurta

Ihmisen ja koiran iän vertailua ei helpota se, että koirarotujen iät vaihtelevat suuresti: suuret rodut elävät usein vain 6–7 vuotta, kun taas chihuahuan kaltaiset pienet koirat voivat elää jopa 17–18 vuotta.

Kaikki koirarodut käyvät kuitenkin lävitse saman kehityskaaren, ja kehitystä voi verrata esimerkiksi ihmisen vastaavaan.

Kalifornian ylopiston tutkijaryhmä päätyi vertailemaan ensimmäisenä ihmisiä ja koiria. Lajien polut erkanivat jo varhaisessa vaiheessa nisäkkäiden evoluutiota, mutta helpotusta toi se, että koirat elävät samankaltaisissa ympäristöissä kuin ihmiset. Monet koirat pääsevät myös osallisiksi kehittynyttä sairaanhoitoa.

Tutkimuksessa keskityttiin yhteen rotuun, labradorinnuotajaan, koska se helpotti geneettisten tekijöiden tunnistamista. Tutkittavana oli 104 koirayksilöä, joiden iät vaihtelivat kuukaudesta 16 vuoteen. Labradorinnoutajat elävät keskimäärin 12-vuotiaiksi.

Ilmeni, että ihmisillä ja koirilla – ainakin labradonrinnoutajilla – tapahtuu samankaltaisia ikään liittyviä muutoksia tietyillä geenialueilla. Samankaltaisuudet olivat lähimpänä toisiaan nuorissa ja toisaalta vanhoissa yksilöissä.

Lue myös: Susi vai koira – tunnistatko kuvista?

Oletko koskaan katsonut tarkemmin torilla tai nakkikioskin kulmilla vaappuvia variksia?

Jos variksen höyhenpeitteessä, etenkin siivissä, on valkoisia laikkuja, varis kärsii todennäköisesti A-vitamiinin esiasteen eli karotenoidien puutteesta. Laikukkaan variksen heikosti kehittyneissä siipisulissa on usein myös huonolaatuisia säikeitä ja osa siipisulista puuttuu kokonaan tai on katkennut.

Laikukkaiden varisten määrä on lisääntynyt kaupungeissa jatkuvasti.

Osittaisalbiinoja variksia on elänyt Suomessa 1960-luvulta lähtien, mutta laikukkaat varikset alkoivat yleistyä vasta 1990-luvulla. Tänä päivänä niitä tavataan miltei kautta maan aina Ahvenanamaalta Oulun korkeudelle saakka.

Puutostilan vuoksi osittain albiinojen varisten lentokyky on puutteellinen tai ne eivät kykene lainkaan nousemaan siivilleen.

– Se johtuu liian yksipuolisesta ravinnosta. Kaupunkiympäristössä varis ahmii ihmiseltä yli jääneitä tähteitä. Varisten sanotaankin käyvän "nakkikioskilla", kertoo Turun yliopiston ympäristötieten lehtori ja luonnontieteiden ja tekniikan alan dosentti Timo Vuorisalo.

Variksen osittaisalbinismia ei ole laajemmin tutkittu, mutta kanarianlinnuille tehdyissä tutkimuksissa karotenoidien puutteen on todettu aiheuttavan värimuunnoksia niiden höyhenpeitteeseen.

Vuorisalon mukaan kanarinalinnuilla tehty tutkimus pätee mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös variksiin.

Osittaisalbinismia tavataan etenkin varisten lentopoikaisssa ja nuorissa yksilöissä.

– Variksenpoikasen pitää saada kasvaakseen ja kehittyäkseen riittävän monipuolista ravintoa. Pelkkä grilliruokien ahmiminen käy myös varisten terveydelle.

Raakkuvat pöytävieraat

Vuorisalon mukaan varisten kohdalla voidaan puhua "luottokorttihypoteesista". Se tarkoittaa, että heikommatkin varikset saattavat pärjätä kaupungeissa, koska ne saavat myös talvella ravintonsa tavalla tai toisella ihmisen välityksellä.

– Varikset syövät meidän ylijäämiämme meidän laskuumme. Kaupunkivariksia kutsutaan myös "pöytävieraiksi."

Pariutumisaikana osittaisalbiinot varikset ovat terveitä lajitovereitaan huonommassa asemassa. Varis valitsee mieluummin itselleen terveen ja voimakkaan kumppanin, joka pystyy osaltaan huolehtimaan parin tulevista poikasista.

Vuorisalo ei usko, että puutostilavaikuttaisi haitallisesti varisten perimään.

– Geneettistä alttiutta puutostilan aiheuttamille muutoksille saattaa siirtyä seuraavalle sukupolvelle, mutta poikaset eivät kuoriudu osittain albiinoina.

Hoikkia ahmatteja

Vaikka kaupunkivarikset elävät epäterveellisellä ruualla, niille ei kuitenkaan kerry ylipainoa.

Lintujen elimistö ei kerää ylimääräistä rasvaa. Vain muuttavat linnut kasvattavat rasvakerrostaan muuttomatkaansa varten, mutta heikot ja laikukkaat kaupunkivarikset eivät muuta.

Vuorisalon mukaan esimerkiksi pulujen alttius vastaavalle puutostilalle on pienempi, koska pulut syövät pääosin leivänmuruja ja siemeniä.

– Puluilla on hyvin erilaisia ja monivärisiä höyhenpeitteitä, joten pulujen värimuutoksia lienee myös mahdoton havaita.

Vuosikymmenten myötä varikset ovat sopeutuneet elämään kaupungeissa ja käyttämään ihmistä hyväksen muutenkin kuin ravintoa etsiessään. Vuorisalo mainitsee esimerkkinä Turussa eläneen, osittain albiinon ja heikosti lentäneen variksen, joka hakeutui talvipakkasilla kioskin nurkalle tyhjäkäynnille jätettyjen autojen alle lämmittelemään.

– Kun ihmiset istuivat takaisin autoon, varis viipotti auton alta pakoon ennen kuin auto lähti liikkeelle.

Saaliina lajitoveri

Kaikkiruokaista varista pidetään harakan ohella "luonnon puhtaanapitolaitoksena", sillä varis syö mieluusti teiden varsilta kuolleita nisäkkäitä ja lintuja.

Varis nokkii ravinnokseen myös kuolleen variksen.

Varis saattaa käydä myös lintujenruokintapaikoilla, mutta lisäksi sille maistuvat kananmunankuoret, luut, rustot ja muut roskalaatikoiden antimet.

Petolintuna varis saalistaa pienempiä lintuja ja jyrsijöitä ja rosvoaa muiden lintujen, myös lajitoveriensa pesiä.

Norjalaisissa tutkimuksissa maaseudulla kuoriutuneita variksia on viety kaupunkiin ja vastaavasti kaupungissa kuoriutuneita poikasia maaseudulle.

– Maallemuuttajat olivat terveitä ja voivat hyvin, kun taas kaupunkiin viedyillä maalaisvariksilla alkoi esiintyä puutostilan aiheuttamia oireita, Vuorisalo kertoo.

Pyhtääläisen pitkän linjan lintuharrastajan Ari Vuorion mukaan värimuutokset eivät aina johdu puutostilasta, vaan valkoiset laikut voivat olla leukismia eli synnynnäisiä muutoksia linnun pigmentin tuotannossa.

Myös ympäristö, kuten ilman epäpuhtaudet saattavat vaikuttaa lintujen väritykseen.

– Laikukkaita variksia on erheellisesti pidetty variksen ja harakan risteyminä, mutta lajit eivät ole nykyisen tiedon mukaan risteytyneet keskenään, Vuorio toteaa.

Turkulainen vallanvaihto

Puutostilan ei tiedetä aiheuttavan variksille muita oireita värimuutosten ja siipisulkien kehityshäiriöiden lisäksi. Jos varis alkaa saada roskaruuan sijasta monipuolisempaa ravintoa, sen väri ja siipisulat korjaantuvat seuraavan sulkasadon yhteydessä.

Vuorisalon mukaan kaupungeissa elävien varispopulaatioiden määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä nykyisestään. Hän sanoo, että kolme vuotta sitten voimaan tullut biojätteen läjittämiskielto on jo melkein häätänyt varikset kaatopaikoilta.

– Jos biojätteiden käsittely tehostuu ja hygieniataso nousee, varikset joutuvat hakemaan ravintonsa muualta. Se on variksille pelkästään hyväksi.

Vuorisalon kotikaupungissa Turussa varikset ovat jo vähentyneet, mutta niiden tilalle ovat tulleet harakat.

– Harakoilla ei ole tavattu vastaavanlaisia puutostilan aiheuttamia oireita.

Vuosi 1992 on jäänyt kuninkaalliseen historiaan nimellä annus horribilis.

Kuningatar Elisabet nimitti kyseistä vuotta hirvittäväksi, sillä silloin kolme hänen lapsistaan päätyi eroon, skandaalilehdet julkaisivat kuvia herttuatar Sarahista peuhaamassa rakastajansa kanssa, prinsessa Diana paljasti julkisuuteen onnettoman avioliittonsa salat ja Windsorin linna vaurioitui tulipalossa.

Nyt brittilehdet nimittävät kuluvaa vuotta kuningattaren uudeksi hirvittäväksi vuodeksi.

Annus horribilis 2:n aikana prinssi Philip on ajanut kolarin, prinssit William ja Harry ovat riitautuneet, Harry vaimoineen on haastanut lehtiä oikeuteen ja avautunut dokumenttielokuvassa, listaa The Sun. Daily Express -iltapäivälehti lisää listaan vielä brexitin aiheuttaman perustuslaillisen kriisin.

Ehdottomasti suurin skandaali on tänä vuonna kietoutunut kuningattaren toiseksi vanhimman pojan, prinssi Andrew'n ympärille. Keskiviikkona prinssi ilmoitti vetäytyvänsä kaikista julkisista tehtävistään rauhoittaakseen tilanteen. Brittilehtien jatkuvat paljastukset eivät kuitenkaan lupaa hyvää kuninkaalliselle perheelle.

Prinssi Andrew'n tv-haastattelu oli pr-katastrofi

Prinssi Andrew'n BBC:n Newsnight-ohjelmalle viime viikolla antama haastattelu ystävyyssuhteestaan miljonääri Jeffrey Epsteinin kanssa on tuomittu yleisesti pr-katastrofiksi. Haastattelussa Andrew esiintyi ylimielisesti, eikä pahoitellut seksuaalirikoksista tuomitun Epsteinin uhrien kokemuksia.

Hän kiisti itseensä kohdistuneet syytökset alaikäisen tytön hyväksikäytöstä toinen toistaan erikoisemmilla selityksillä, jotka ovat herättäneet brittilehdistössä kummastusta. Prinssi muun muassa väitti, ettei pystynyt väitetyn hyväksikäytön tapahtuma-aikaan hikoilemaan.

Prinssi kertoi ohjelmasssa, miten ystävyys Epsteinin kanssa oli ollut hänelle hyödyllinen solmittaessa suhteita talousvaikuttajiin.

Haastattelun jälkeen prinssin tukemat hyväntekeväisyysjärjestöt alkoivat ottaa häneen etäisyyttä. Lopulta Andrew joutui ilmoittamaan vetäytyvänsä edustustehtävistään toistaiseksi.

Julkisuuteen päätöksen kerrottiin olleen Andrew'n oma. Brittimedian mukaan julkisista tehtävistä vetäytymisen takana on kuningatar Elisabet, Daily Mirror -iltapäivälehden mukaan kuningatar ja Walesin prinssi Charles yhdessä. Myös The Times -sanomalehden mukaan Charlesia konsultoitiin Andrew-päätöstä tehtäessä.

Prinssin tulot ja menot epäsuhdassa

Andrew'n rahankäytöstä on herännyt lukuisia kiusallisia kysymyksiä sen jälkeen, kun iltapäivälehdet Daily Mail ja The Sun julkaisivat tämän taloutta perkaavat artikkelit. Lehdet ovat laskeneet, ettei prinssi mitenkään ole voinut kattaa tuloillaan paljon varoja vaativaa elämäänsä.

Nyt onkin herännyt kysymys siitä, mitkä tahot prinssiä ovat rahoittaneet ja miksi.

Prinssin vuositulot ovat koostuneet hovin jäsenelle maksettavasta edustusrahasta ja pienestä laivaston eläkkeestä. Yhteensä prinssin vuositulot ovat olleet 270 000 puntaa eli noin 315 000 euroa.

Daily Mailin ja Sunin mukaan prinssi on Epsteinin ja muiden varakkaiden tuttaviensa avulla onnistunut keräämään muhkean omaisuuden, joka koostuu muun muassa kalliista autoista ja ylellisistä kelloista. Liikemiehet ovat olleet lehden mukaan valmiita maksamaan päästäkseen hyödyntämään Andrew'n kuninkaallisia yhteyksiä.

Daily Mailin mukaan tästä on hyötynyt myös Andrew'n ex-vaimo, herttuatar Sarah, jonka miljoonavelkoja rahoilla on kuitattu. Esimerkiksi Epstein antoi talousahdingossa olleelle Sarahille 15 000 puntaa, joiden vastaanottamista herttuatar nyt katuu.

Kotitilaansa Andrew on lehtien mukaan kunnostanut 7,5 miljoonalla punnalla. Sveitsistä hän hankki vuonna 2014 hiihtomajan, jonka hinta oli 13 miljoonaa puntaa.

Suhteet oligarkkeihin ja Lähi-itään herättävät kysymyksiä

Daily Mailin mukaan prinssi on ollut läheisissä väleissä Kazakstanin itsevaltaisen presidentin Nursultan Nazarbajevin kaltaisten valtiojohtajien kanssa. Myös entisen Neuvostoliiton alueen oligarkkien seura on kelvannut hyvin prinssille.

Kuninkaallisten suhteiden hankkiminen rahaa vastaan herätti huomiota jo vuonna 2010, kun herttuatar Sarah astui iltapäivälehti News of the Worldin virittämään ansaan. Lehden toimittajat nauhoittivat sen, kuinka herttuatar lupasi pääsyn prinssi Andrew'n luo rahaa vastaan.

Prinssi toimi vielä tuolloin Britannian kauppavaltuutettuna. The Sun huomauttaa, ettei prinssiä kauppavaltuutettuna juurikaan nähty länsimaissa, mutta sitäkin enemmän Lähi-idässä. Lehden mukaan prinssi ehti marraskuun 2001 ja toukokuun 2008 välisenä aikana vierailla Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa yhdeksän kertaa, Qatarissa viisi kertaa ja Kuwaitissa, Bahrainissa ja Egyptissä kussakin neljä kertaa.

Kauppavaltuutetun työn tuloksia ei juuri nähty, kertoo The Sun, jonka mukaan Britannian kauppaministeri Ian Pearson ei vuonna 2005 kysyttäessä kyennyt sanomaan yhtään prinssin ansiosta syntynyttä kauppasopimusta.

Prinssi joutui luopumaan tehtävästään kauppavaltuutettuna vuonna 2011 epämääräisistä ystävyyssuhteistaan syntyneen skandaalin jälkeen.

Myös prinssin aiemman kodin Sunninghillin myynti vuonna 2007 herättää kysymyksiä. Kazakstanilainen oligarkki, presidentti Nazarbajevin vävy Timur Kulibajev maksoi talosta aikoinaan kolme miljoonaa puntaa yli pyyntihinnan ilman selitystä. 15 miljoonaa puntaa kartanosta maksanut ostaja jätti rakennuksen tämän jälkeen tyhjilleen, kirjoittaa Daily Mail.

Prinssin suhteet epämääräisiin henkilöihin nostattivat huomiota myös kesällä, kun aseiden salakuljetuksesta aiemmin tuomittu libyalainen Tarek Kaituni ilmestyi Andrew'n tyttären prinsessa Eugenien häiden vieraslistalle.

Prinssin keskiviikkoinen ilmoitus julkisista tehtävistä vetäytymisestä johtaa Daily Mirror -iltapäivälehden mukaan siihen, että Andrew menettää nyt vuotuisen 250 000 punnan määrärahansa.

Iäkäs kuningatar joutuu taas pelastamaan tilanteen

Brittilehdissä on nostettu esille huoli siitä, miten 93-vuotias kuningatar Elisabet joutuu jälleen kerran murehtimaan perheenjäsentensä aiheuttamia huolia.

Aiemmin kuningattaren tukena ollut puoliso, prinssi Philip, jäi vuonna 2017 eläkkeelle virallisista tehtävistään ja on nyt vetäytynyt julkisuudesta. Brittilehtien mukaan 98-vuotias Philip viettää aikaansa enimmäkseen Itä-Englannissa sijaitsevassa Sandringhamissa.

Prinssi Philip ajoi tammikuussa kolarin, jossa loukkaantui kaksi ihmistä. Molemmat loukkaantuneet olivat autossa, johon Philip törmäsi. Kolarin jälkeen Philip luopui ajokortistaan.

Vastuuta edustustehtävistä on jaettu nuoremmille kuninkaallisen perheen jäsenille. Kun kuningatar lokakuussa puhui parlamentissa, hänen vanhin poikansa, Walesin prinssi Charles, oli hänen rinnallaan.

Lisää murheita kuningattarelle tuottaa perheen nuorempi sukupolvi. Prinssi Harry ja herttuatar Meghan ovat viime aikoina olleet kohuotsikoissa niin lehtien oikeuteen haastamisen kuin antamansa tv-haastattelunkin vuoksi.

Haastattelussa Harry vaikutti myöntävän, että väitteet hänen ja isoveljensä prinssi Williamin huonoista väleistä eivät ole aivan tuulesta temmattuja. Harry sanoi veljesten olevan elämässään eri poluilla.

– Olemme veljeksiä ja tulemme aina olemaan veljeksiä. Meillä on hyviä päiviä ja huonoja päiviä, prinssi kommentoi.

Viime viikolla brittimediassa, muun muassa Sky News -uutiskanavalla, kerrottiin, että Harry ja Meghan eivät tänä vuonna poikkeuksellisesti osallistu yhteiseen joulunviettoon muun kuninkaallisen perheen kanssa. The Sun huomauttaa, että kuningattaren ja prinssi Philipin korkeat iät huomioiden yhteisiä perhejouluja ei välttämättä enää ole kovin montaa jäljellä.

Tunnetusti ärhäkkäässä brittilehdistössä on skandaalivuoden aikana ja varsinkin prinssi Andrew'n yhä syvenevän skandaalin pyörteissä nostettu esille vaatimus virallisen aseman kuninkaallisessa perheessä omaavien jäsenten määrän karsimisesta. Prinssi Charlesin on kerrottu, muun muassa I-sanomalehden pääkirjoituksessa, aikovan tehdä tällaisen muutoksen noustessaan tulevaisuudessa valtaistuimelle.

Ruotsissa vastaava karsinta tehtiin jo aiemmin tänä vuonna, kun kuningas Kaarle XVI Kustaa ilmoitti, ettei prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapsilla enää jatkossa ole virallista asemaa hovissa.

Lue myös:

Lehdet: Hovi huolissaan prinssi Harryn "hauraasta henkisestä tilasta" – "Tämä ei ole tasapainoisen ihmisen toimintaa"

Media spekuloi prinssi Andrew'n ja alaikäisten tyttöjen hyväksikäytöstä epäillyn Epsteinin tuttavuudella – Prinssi järkyttyi vihjailuista

Varpaan imeskelyn vuoksi sylkykupiksi joutunut herttuatar Sarah sai lopulta armon brittilehdiltä – "Olen ikuinen lapsi, se johtaa ongelmiin"

System Crasher on elokuva, jota on piinallista katsoa, mutta joka on tärkeää nähdä.

Elokuva kertoo 9-vuotiaasta Bennistä (Helena Zengel), jolla on vakavia tunne-elämän säätelyongelmia, rajuja aggressiokohtauksia – ja riipaiseva rakkaudenkaipuu.

Käsittelemättömän trauman takia Benni kestää erityisen huonosti sitä, että hänen kasvoihinsa kosketaan. Sen sijaan, että hän saisi tukea ja pitkäjänteistä terapiaa, häntä paiskotaan kuin pingispalloa liitoksissaan natisevassa lastensuojelujärjestelmässä sijoituspaikasta toiseen.

Kukaan ei halua tyttöä, koska kukaan ei pärjää hänen väkivaltaisiksi yltyvien raivokohtaustensa kanssa.

Benni itse haluaisi kotiin äidin luo, mutta saa tältä vain tyhjiä lupauksia. Äiti pelkää omaa lastaan ja suojelee pienempiä sisaruksia. Kun Benni ei saa olla äitinsä kanssa, hän tulee entistä vihaisemmaksi.

Edes Bennin hyvää tarkoittava sosiaalityöntekijä rouva Bafané (Gabriela Maria Schmeide) ei löydä tytölle pysyvää paikkaa. Ovea lyödään nenän edestä kiinni ryhmäkodeissa, joilla on tytöstä jo huonoja kokemuksia.

Ja vaikka rouva Bafané tekee parhaansa, hänen vastuullaan on aivan liikaa lapsia.

Lopulta Benni saa avukseen vihanhallintaan koulutetun kouluavustaja Michan (Albrecht Schuch), joka ottaa poikkeukselliset keinot käyttöön ja saa yhteyden rikkinäiseen tyttöön.

Kun järjestelmä on repaleinen, ei Michakaan pysty ihmeisiin – varsinkaan yrittäessään suojella omaa perhettään ja omia rajojaan. Vaikka elokuva ei ole lohduton, on Bennin syöksy läpi turvaverkon piinallista seurattavaa.

Etenkin, kun se perustuu todellisiin lastensuojelutapauksiin.

"Sodankylä on kaunein elokuvajuhla maailmassa"

System Crasher on aiemmin lyhytelokuvia ja dokumentteja tehneen ohjaaja-käsikirjoittaja Nora Fingscheidtin, 36, ensimmäinen pitkä fiktioelokuva.

Se on tähän mennessä kerännyt yli 20 merkittävää elokuva-alan palkintoa, muun muassa Berliinin elokuvajuhlien Hopeisen karhun. Elokuva on myös valittu Saksan Oscar-ehdokkaaksi.

System Crasherin teatteriensi-ilta Suomessa on perjantaina, mutta se on nähty meillä jo viime kesänä Sodankylän elokuvajuhlilla, ja syksyn Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla Helsingissä.

Fingscheidtille oli tärkeää, että hänen esikoisfiktionsa esitettiin juuri Sodankylässä, jossa Yle kesäkuussa haastatteli ohjaajaa. Fingscheidt vieraili ensimmäisen kerran tapahtumassa jo 22-vuotiaana. Silloin hän oli vapaaehtoisena mukana tallentamassa juhlatunnelmia.

Nyt hän oli Sodankylässä jo neljättä kertaa. Hän jopa viimeisteli System Crasherin käsikirjoituksen pari vuotta sitten elokuvateatteri Lapinsuun aulassa.

– Tämä on minulle maailman kaunein ja ainutlaatuisin elokuvajuhla. Täällä rakkaus elokuvaan on niin suurta, ja kaikki ovat todella tasa-arvoisia. Olisin tullut tänne, vaikka joutuisin edelleen nukkumaan teltassa, kertoi ohjaaja haastattelussa.

Vanha talkoolainen nosti päätään, kun System Crasherin esitys alkoi kuumassa teltassa, jossa happi oli loppua. Ennen elokuvan esittelyä Fingscheidt jakoi vesipulloja katsojille ja vannotti juomaan tarpeeksi.

Elokuvan nimi saksalaisesta lastensuojeluslangista

Bennin tarina on ja ei ole totta.

Hahmo perustuu yli 20 todelliseen lastensuojelutapaukseen, joihin Nora Fingscheidt perehtyi tehdessään taustatyötä elokuvaansa varten.

Myös Bennin sosiaalityöntekijä ja kouluavustaja Micha ovat yhdistelmiä todellisista ihmisistä. Näiltä todellisilta ihmisiltä on peräisin myös elokuvan aihe ja nimi, System Crasher, eli systeeminmurskaaja.

Fingscheidt oli pitkään halunnut tehdä elokuvan todella villistä, rajattomasta tytöstä, mutta ei ollut löytänyt oikeaa näkökulmaa.

– Olin naisten suojakodissa tekemässä dokumenttielokuvaa, kun sinne tuli 14-vuotias tyttö. Hän ei kuulunut sinne, mutta ei kelvannut muuallekaan. Sosiaalityöntekijä sanoi, että tyttö on yksi niistä, joita kutsutaan nimellä systemsprenger. Järjestelmä on kyvytön vastaamaan heidän tarpeisiinsa.

Taustatyö synkensi maailmankuvaa

Nora Fingscheidt vietti neljän vuoden kuluessa runsaasti aikaa lastenkodeissa, lastenpsykiatrisilla osastoilla, erityistä tukea tarvitsevien lasten koululuokissa ja lastensuojelun hätäsijoituspaikoissa.

– Vietin kussakin paikassa viikon tai kaksi. Halusin tietää, missä olemme realistisia ja missä emme, koska kyse on kuitenkin fiktioelokuvasta.

Fingscheidtin oli välillä pakko pitää tutkimuksissaan taukoa, ja tehdä jotain muuta. Muuten pää ei olisi kestänyt.

– System Crasherin taustatyö oli todella raskasta etenkin, kun minulla ei ole ammatillista koulutusta niiden asioiden kohtaamiseen. Raskasta oli myös avuttomuus, jota tunsin siitä, että en ole sellaisessa asemassa, että voisin auttaa näitä lapsia.

Jossain vaiheessa Fingscheidt oli jättää koko System Crasherin sikseen. Hän piti pidemmän tauon, jonka aikana hän teki dokumenttielokuvan Ohne diese Welt (2017) Argentiinassa asuvista, saksansukuisista mennoniiteista.

Se auttoi saamaan etäisyyttä Bennin tarinaan.

– Olin turhautunut todella pahasti. Tunsin, että olen tehnyt niin hillittömän määrän taustatyötä, että maailmankatsomukseni ja käsitykseni ihmisistä alkoi muuttua koko ajan synkemmäksi.

Nyt, kun elokuva on valmis ja maailmalla, Fingscheidt toteaa helpottuneena, että lastensuojelun karuun arkeen perehtyminen ei saanut häntä kyynistymään.

– Joskus huomaan kamppailevani sen kanssa, mitä tunteita lastensuojelua käsittelevät uutiset minussa herättävät. Minulla ei ole enää suojusta niitä vastaan, mutta se on osa elokuvantekemisen hintaa.

Eikä elokuva ole niin masentava, kuin sen kuvauksesta voisi päätellä, Fingscheidt huomauttaa. Benni on rajattomuudessaankin rakastettava, samaistuttava hahmo. Hän on nokkela, anarkistinen ja hauska.

– Mielestäni me saimme välitettyä Bennin energian elokuvassa. Onnistuimme näyttämään, miten vimmainen, pysäyttämätön ihmisolento hän on.

Benni on vähän myös Nora Fingscheidt itse.

Kaikki tytöt eivät ole kilttejä passiiveja

Pienet tytöt kuvataan elokuvissa usein hiljaisina.

Heillä on nätit, isot silmät, joilla he ihmettelevät maailmaa ympärillään. He ovat harvoin aktiivisia, ja jos he ovat aktiviisia, se on jotenkin söpöä ja hauskaa, kuvailee Fingscheidt.

Hän halusi kertoa toisenlaisen tarinan, koska ei koskaan itse samaistunut söpöihin, hiljaisiin tyttöhahmoihin.

–Olin itse lapsena todella villi, ja toisinaan todella vihainen. Muistan, millaista oli käydä aikuisten hermoille. Se oli joskus kiva tunne, oli mahtavaa saada aikuiset menettämään malttinsa. Mitä enemmän ne suuttuivat, sitä voimakkaamman reaktion heistä sai irti. Naisten ja tyttöjen vihantunteita kuvataan ihmeellisen vähän.

Vaikka System Crasher antaa totutusta poikkeavan kuvan tytöistä, ei Fingscheidt pidä elokuvaansa feministisenä.

– Naisilla on tietysti erilainen näkökulma maailmaan kuin miehillä, ja naisten tarinat ovat lisääntyneet. Olen itse ollut tyttö, ja siksi tytön tarinan kertominen on minulle luonnollisempaa, kuin pojan tarinan kertominen.

"Kukaan ei päästä lastaan näyttelemään tässä elokuvassa"

Nora Fingscheidt arveli käsikirjoitusta tehdessään, ettei siitä koskaan voisi tulla elokuvaa.

Bennin rooliin olisi kerta kaikkiaan mahdotonta löytää näyttelijää. Jos sellainen löytyisi, niin vanhemmat eivät antaisi lapselleen lupaa ottaa osaa vastaan. Kiljuvan, raapivan, karkailevan ja sydämensä kerta toisensa jälkeen särkevän tytön rooli olisi yksinkertaisesti liikaa jopa kokeneelle ammattinäyttelijälle.

Fingscheidt koekuvasi lopulta 150 tyttöä, mutta ajatukset palasivat aina Helena Zengeliin, 11-vuotiaaseen tyttöön, joka oli seitsemäs kuvauksissa käynyt. Fingscheidtin mielestä Zengel on syntynyt valkokankaalle.

– Hän pystyi ilmaisemaan aggressiota niin uskottavasti, ja olemaan samaan aikaan vakuuttavasti niin haavoittuva, että kukaan ei pystynyt samaan. Helena oli käsittämättömällä tavalla läsnä silloinkin, kun ei varsinaisesti tehnyt mitään. Häntä haluaisi katsella, vaikka hän pesisi hampaitaan.

System Crasherin puolentoista miljoonan euron budjetti on kohtuullinen eurooppalaisessa mittakaavassa, mutta aiheen herkkyys vaati paljon kuvauspäiviä. Jotta niitä saatiin riittävästi, 65, tehtiin suuri osa muusta työstä osin talkoilla.

– Me teimme elokuvaa todella pienellä porukalla. Sitä leikattiin läppärillä mummoni kotona. Kaikessa piti säästää, jotta saimme ostettua aikaa.

"Miten ihmeessä tämäkin toteutetaan?"

Helena Zengel sai myös valmistautua rooliinsa rauhassa. Fingscheidt tapasi Zengeliä viikottain jo puoli vuotta ennen kuvausten alkua.

– Halusin todella varmistaa, että hän oppii tuntemaan Bennin maailman, eikä sekoita sitä omaansa. Mietimme yhdessä sitä, mitä Helena tekisi jossain tilanteessa, ja miten eri tavalla Benni toimisi.

Zengel sai myös itse vaikuttaa elokuvaan.

– Me kävimme yhdessä kirpparilta ostamassa Bennille vaatteita, ja hän valitsi Bennin pehmolohikäärmeen; lelun, joka on Bennillä aina mukana. Helena oli myös mukana aikuisten castingissa, joten hän tunsi näyttelijät ennen kuvausten alkua.

Ennen kuvauksia järjestettiin vielä kahden päivän harjoituskuvaukset, jotta Zengel tottuisi kameraan ja ryhmään.

Vaativimpien kohtausten turvallisuutta mietittiin poikkeuksellisen tarkkaan, vaikka ryhmä välillä itsekin epäili, voiko kaikkea toteuttaa. Benni esimerkiksi juoksee pimeän, ruuhkaisen autotien yli.

– Usein, kun aikataulutimme kuvauksia, oli joka viides lause, että miten ihmeessä me tämän toteutamme? Miten muka saamme tehtyä kohtauksen, jossa Benni lukitsee itsensä vauvan kanssa vessaan?

Kaikki kuitenkin onnistui hyvän valmistautumisen ja Helena Zengelin uskomattoman lahjakkuuden ansiosta, Fingscheidt toteaa.

– Kun kuvaukset alkoivat, hän oli niin valmis kuin kukaan voi olla.

Ylikuormitettu systeemi kuluttaa ihmiset loppuun

System Crasherin kansainvälinen menestys on ollut Nora Fingscheidtille yllätys. Hän oletti, että elokuva on niin saksalainen ja niin paikalliseen lastensuojelujärjestelmään sidoksissa, ettei se puhuttelisi maan rajojen ulkopuolella.

– Saksassa on uskomattoman byrokraattinen kulttuuri, ja siksi ajattelin, ettei elokuvaa ymmärrettäisi muualla. Ihmiset ovat kuitenkin suhtautuneet todella emotionaalisesti System Crasheriin kaikkialla.

Myös Sodankylässä näytösteltasta asteli ulos poikkeuksellisen hiljaista yleisöä. Moni pyyhki silmiään. Ohjaaja arvelee syyksi sitä, että pohjimmiltaan se käsittelee ehdottoman rakkauden kaipuuta.

– Jokainen ihminen on lapsena riippuvainen ja haavoittuva. Se riippuvaisuus on ehkä jotain universaalia ihmisille

Fingscheidtille oli tärkeää, ettei hän elokuvallaan syyllistä lastensuojelun työntekijöitä. Taustatyötä tehdessään hän törmäsi jatkuvasti ihmisiin, jotka tekevät enemmän kuin keneltäkään voi kohtuudella odottaa.

– Lastensuojelun työntekijöitä ei arvosteta, heille maksetaan naurettavan vähän, ja lastensuojelulaitoksissa on vain minimimäärä työntekijöitä. Etenkään koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi.

Resurssien puuttuessa työssä uupuvat ja luovuttavat nekin, jotka ovat tulleet alalle hyvin aikein, Fingscheidt sanoo.

– Esimerkiksi Saksan valtion ylläpitämissä lastensuojelulaitoksissa rouva Bafanén kaltaisilla työntekijöillä on 60 lasta vastuullaan. Kun joku kollega sairastuu, jaetaan sairastuneen caset muille, ja yhtäkkiä lapsia onkin 90. Hän ei voi mitenkään tuntea kaikkia lapsia ja heidän yksilöllisiä tarpeitaan, työn tekeminen hyvin ei vain ole mahdollista.

Fingscheidtille on uutinen, että Suomessa lastensuojelutyöntekijät ovat aivan yhtä ylikuormittuneita kuin hänen kotimaassaan. Suomessa yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla niin sanotussa normaalitilanteessakin vastuullaan yli 80 lasta.

– Luulin, ettei Bennin kohtalo voisi olla mahdollinen Suomessa. Saksalaisessa mediassa suomalaisen yhteiskunnan turvaverkko on maalattu ihanteellisessa valossa. Olen ymmärtänyt, että kaikki on Suomessa paljon paremmin ja tasa-arvoisemmin kuin missään muualla.

Postikiistaa ratkomaan hälytetty selvitysryhmä aloitti perjantaina kimurantin tehtävänsä, mutta odotusten mukaisesti ratkaisusta ei vielä perjantaina ollut tietoa.

– Koko päivä meni osapuolten kuulemisessa. Nekin jatkuvat vielä huomenna. Sitten vasta alamme pohtia ulospääsyteitä, selvitysryhmässä mukana oleva eläköitynyt EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen viestitti STT:lle perjantaina illalla.

Keskustelut loppuivat hänen mukaansa perjantaina kello 18 jälkeen ja niitä jatketaan lauantaina aamupäivästä.

Palvelualojen työantajat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoi perjantaina iltapäivällä toivovansa, että selvitystyöryhmä löytäisi uuden näkökulman, joka ratkaisisi pakettilajittelijoiden tilanteen. Aarto sanoi kuitenkin yllättyvänsä, jos jonkinlainen nopea ratkaisu löytyisi.

– En varsinaisesti usko, että mitään uutta ja ihmeellistä sieltä selvitystyöryhmästä tulee esiin, Aarto sanoi STT:lle.

Aarto oli perjantaina selvitysryhmän kuultavana samaan aikaan Posti Palvelut Oy:n edustajien kanssa.

– Kävin kuultavana ja mitään sen kummempaa kerrottavaa ei ole, Aarto kommentoi tapaamisen jälkeen.

Hän myös kertoi, että työryhmän kanssa ei ollut puhetta siitä, kuinka prosessi etenee.

Aarron tavoin myös muun muassa ammattiliitto PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen oli selvitysryhmän kuultavana. Nieminen ei iltapäivästä halunnut kertoa ensimmäisen keskustelun sisällöstä julkisuuteen. Hän ei kommentoinut sitäkään, koskivatko keskustelut vain pakettilajittelijoita vai laajemminkin Postin työriitaa.

Nieminen ei uskaltanut arvioida, onko maanantaina edessä oleva tukilakkojen laajeneminen vielä mahdollista välttää. Hänen mukaansa ratkaisu pitää löytää sekä pakettilajittelijoiden tilanteeseen että PAUn ja Paltan työehtosopimusneuvotteluihin, jotta postilaisten lakko ja erilaiset tukilakot loppuvat. Sopu pakettilajittelijoiden asemasta ei siis yksinään riitä työtaistelutoimien päättymiseen.

– On tässä viikonloppu aikaa. Kaikkihan on aina mahdollista, kun neuvotteluprosessissa ollaan.

Valmista pitäisi saada kolmessa päivässä

Posti siirsi syksyllä noin 700 pakettilajittelijaa tytäryhtiöönsä Posti Palvelut Oy:hyn ja Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin, mitä ammattiliitto PAU ei hyväksy.

Selvitysryhmään kuuluvat työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela, SAK:n ex-puheenjohtaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen, Laatunen sekä Palvelualojen ammattiliiton PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.

Aiemmin perjantaina Laatunen sanoi, että valmista pitäisi saada kolmessa päivässä.

Lue lisää

Apuun hälytetty selvittelyryhmä alkaa avata Postin umpisolmua hetimmiten ja valmista on tarkoitus saada kolmessa päivässä

Loppuuko kaupoista kohta olut? SEL: "Tämä vaikuttaa osaan panimoalan tuotteista" – Listasimme postilakkojen uusimmat vaikutukset

Pääministeri ilmoitti laittavansa työehtoshoppailun kuriin – Tässä yksi ehdotus, joka hallituksen kannattaisi tsekata

Kannuslainen lihatalo Pouttu Oy joutuu luopumaan kasvistuotteidensa Muu Burgerpihvi- ja Muu kasvilihapulla -tuotemerkkien käytöstä markkinoinnissa.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on määrännyt yhtiön muuttamaan markkinointia niin, että siinä ei käytetä harhaanjohtavaa kasviliha-sanaa tai muita kasviperäiseen lihaan viittaavia ilmaisuja.

Myös tuotepakkauksia pitää muuttaa niin, että ne eivät millään kielellä johda kuluttajaa harhaan ja niistä käy selvästi ilmi. että kyse on kasvistuottesta. Nimet eivät myöskään millään kielellä saa viitata lihaan, koska tuote on täysin kasvispohjainen.

Pouttu Oy on valittanut ympäristöviranomaisen päätöksestä. Yrityksen oikaisupäätös käsitellään joulukuussa ympäristöterveyslautakunnan kokouksessa.

Pyyntö tutkia tuli Ruokavirastolta

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan johtaja Andreas Smeds sanoo, että pyyntö Pouttu Oy:n markkinoinnin tutkimiseen tuli Ruokavirastolta.

– Asiaa tutkittaessa huomattiin muutamissa tuotteissa, että se on kuluttajaa harhaanjohtavaa.

Kyse on Smedsin mukaan siis liha-termistä. Hän viittaa laissa olevaan lihan määritelmään ja sen tulkintaan, jonka mukaan liha-sanaa on yrityksen markkinoinnissa käytetty väärin.

– Laki on selkeä ja olemme tulkinneet sitä tällä tavalla.

"Epäoikeudenmukainen tilanne"

Pouttu Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell kertoo olevansa hämmästynyt ympäristöterveydenhuollon määräyksestä.

– Tilanne on yhdellä sanalla sanoen epäoikeudenmukainen. Suomessa kun on myynnissä monta vastaavaa tuotetta, joissa saa käyttää ihan vastaavia ilmauksia, Karell sanoo.

Karell toteaa, että esimerkiksi amerikkalainen elintarvikevalmistaja Beyond Meat myy Suomessa vegaanista Beyond Burger -tuotetta.

Hän toteaa, että kasviliha-termi käännettiin suomeksi ulkomailta. Toive oli – ja on – että kasvilihasta olisi saatu uusi käyttökelpoinen termi käyttöön meillekin.

– Käsittääksemme sana meat tarkoittaa lihaa ja burgerkin sihen aivan selvästi amerikankielellä viittaa. Viranomaisten mukaan englanninkielinen sana ei siis johda harhaan, mutta suomenkielinen johtaa, Karell kirjoittaa Pouttu Muu -facebook-sivuilla.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan johtaja Andreas Smeds ymmärtää Mikko Karellin näkökulman.

– Ymmärrän Poutun näkökulman. En pysty vastaamaan muiden viranomaisten toiminnasta oman toimialueemme ulkopuolella. Minun on vaikea kommentoida sitä, Smeds toteaa.

Puolen miljoonan vahingot

Mikko Karellin mukaan Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon päätös aiheuttaa yritykselle taloudellista tappiota linjastojen säätämisen ja pakkausten uudistamisen takia.

Muutokset on lisäksi tehtävä varsin tiukalla aikataululla. Olemassa olevat pakkaukset esimerkiksi on käytettävä loppuun tämän vuoden aikana.

– Laskimme, että määräysten toimeenpano tarkoittaa meille arviolta 500 000 euron vahinkoja. Kannuslaiselle elintarvikeyritykselle se on todella paljon, Karell toteaa.

Uusia tuotenimiä kehitellään yrityksessä nyt kovalla kiireellä. Nykyisten ja vuoden vaihteessa markkinoille tulevaksi suunniteltujen uusien tuotteiden nimet päätetään ja pakkaukset tilataan uudelleen.

Karell arvelee, että Poutun tulos kääntyy tappiolliseksi määräyksen aiheuttamien muutosten vuoksi.

– Pouttu oli tekemässä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen hyvää tulosta ja nyt se joudutaan arvioimaan uudelleen. Täytyy miettiä, millaisia seurauksia siitä sitten johtuu.

Poutulla odotellaan oikaisuvaatimuksen joulukuista käsittelyä ympäristöterveyslautakunnassa. Karell sanoo, että asia ollaan valmiita viemään hallinto-oikeudenkin käsittelyyn tarvittaessa.

– Katsotaan tämä peli nyt loppuun ja vastataan sitten kustannuksista, mitä aiheutuu.

Aiheesta voi keskustella 22.11. klo 22 saakka.

Lue lisää: Lihatalot kilpailevat nyt myös kasviksilla – Ruokatalojen tulos tulee silti perinteisistä lihaa sisältävistä tuotteista

Irakin puolustusministeri Najah al-Shammari on nostanut asumistukea ja lapsilisiä Ruotsista, vaikka on muuttanut maasta, uutisoi ruotsalaislehti Expressen. Lehden tietojen mukaan sekä al-Shammaria että tämän vaimoa epäillään Ruotsissa törkeästä tukihuijauksesta, sillä nämä ovat nostaneet tukia, vaikka asuvat nykyisin Irakissa. Miestä epäillään lehden mukaan myös rekisterimerkintärikoksesta.

Aftonbladet-lehden mukaan al-Shammari on ilmeisesti säilyttänyt Ruotsin kansalaisuuden, vaikka tämän Irakin hallitukseen noustessaan olisi pitänyt luopua kaksoiskansalaisuudesta. Expressen kirjoittaa, että al-Shammari käytti Ruotsissa asuessaan nimeä Najah al-Adeli.

Aftonbladet uutisoi al-Shammarin saapuneen Ruotsiin vuonna 2012 ja saaneen maan kansalaisuuden kolme vuotta myöhemmin. Expressenin mukaan tämä saapui Ruotsiin 2011 ja sai kansalaisuuden 2015.

Al-Shammari nousi Irakin puolustusministeriksi kesäkuussa 2019.

Molempien lehtien mukaan hän on perheineen ollut kirjoilla tukholmalaisessa lähiössä. Expressenin mukaan al-Shammari ja hänen kolme perheenjäsentään ovat edelleen kirjoilla samassa osoitteessa.

Aftonbladet kirjoittaa, ettei al-Shammarilla ilmeisesti ole Ruotsissa olon aikana ollut pysyvää työpaikkaa, ja hän on ollut työkyvytön. Hän on muun muassa kertonut kärsivänsä muistiongelmista. Expressen kirjoittaa puolestaan, että al-Shammarilla oli kahtena vuotena Ruotsissa muutaman tuhannen euron tulot ja hän anoi useita kertoja toimeentulotukea.

Lehtien mukaan al-Shammaria on Ruotsissa epäilty useista rikoksista, muun muassa petosyrityksestä, mutta häntä ei ole tuomittu.

Puolustusministeriä syytetään kovien otteiden käytöstä

Mielenosoitukset ovat jatkuneet Irakissa jo viikkoja. Työttömyyteen, korruptioon ja surkeisiin julkisiin palveluihin kyllästyneet mielenosoittajat vaativat muutoksia maan hallintoon. Mielenosoituksissa on myös syytetty naapurimaa Irania sekaantumisesta Irakin asioihin.

Viranomaiset ovat yrittäneet tukahduttaa mielenosoitukset kovin ottein. Ainakin 330 ihmistä on kuollut ja tuhansia loukkaantunut lokakuussa alkaneen protestiaallon aikana.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on syyttänyt sotilaita hirvittävien kallovammojen aiheuttamisesta mielenosoittajille, koska kyynelkaasukranaatteja on ammuttu suoraan päin ihmisiä.

Aftonbladetin mukaan useat Ruotsissa asuvat irakilaiset ovat ottaneet lehteen yhteyttä ja syyttäneet al-Shammaria vastuulliseksi mielenosoittajien kovasta kohtelusta.

Al-Shammarista kirjoitti Ruotsissa ensimmäisenä ruotsidemokraatteja lähellä oleva Nyheter Idag -sivusto. Expressen ja Aftonbladet ovat hankkineet vahvistuksen ja lisätietoja omista lähteistään.

Lue myös:

Irakin kovia kokeneilla sunnialueilla hallituksen vastaisia mielenosoituksia seurataan sivusta – Pelko pitää väestön kurissa toistaiseksi

Yle Bagdadin mielenosoituksissa: Irakilaiset haluavat poliitikot vaihtoon – ja vihdoin hyvän elämän

Amnesty syyttää Irakin joukkoja hirvittävien kallovammojen aiheuttamisesta – Bagdadissa koolla suurin protesti sitten Saddamin ajan

Serbia ja Venäjä vakuuttavat ystävyyttään Serbiassa julki tulleesta vakoiluskandaalista huolimatta.

Tapaus on nolo molemmille maille, sillä Serbiaa voi pitää Venäjän keskeisenä liittolaisena Länsi-Balkanilla.

Youtube-palvelussa julkaistiin 17. marraskuuta video, jossa Venäjän sotilastiedustelun upseeriksi tunnistettu mies antaa serbialaismiehelle ison valkoisen muovipussin. Myöhemmin videolla näkyy, että pussissa on rahaa sisältävä kirjekuori.

On epäselvää, kuka videon kuvasi ja julkaisi internetiin.

Venäläismies on tiettävästi everstiluutnantti Georgi Kleban, jonka uskotaan olevan Venäjän sotilastiedustelun GRU:n palkkalistoilla.

Kleban työskenteli Venäjän suurlähetystössä Belgradissa apulaissotilasasiamiehenä viime kesään saakka. Kleban ei ole enää Serbiassa.

Serbian viranomaisten mukaan rahojen vastaanottaja on eläkkeellä oleva serbialainen everstiluutnantti. Viranomaiset eivät ole julkistaneet miehen nimeä, hänestä on käytetty vain nimikirjaimia K.Z. Videolla hänen kasvonsa on sumennettu.

Serbian viranomaisten mukaan video on aito ja se kuvaittiin viime vuoden joulukuussa mutta sitä ei kuvannut maan tiedustelupalvelu BIA.

Serbian presidentti Aleksandar Vučić sanoo, että Kleban on kuvattu kymmenen kertaa vastaavanlaisissa tilanteissa Serbian armeijan jäsenten kanssa ja kolmella kerralla hän myös antoi rahaa keskustelukumppaneilleen.

Vučić sanoi, että Serbialla on todisteita myös muiden Venäjän tiedustelupalvelujen jäsenten kontakteista Serbian armeijan jäseniin, mutta niitä ei ole tarkoitus julkistaa.

Serbian presidentti ihmetteli vakoilua

Presidentti Vučić korosti, että tapaus ei pilaa suhteita Venäjään.

– Serbia ei ole koskaan tehnyt mitään, mikä vaarantaisi ystävyyden Venäjän kanssa, Vučić sanoi torstaina.

Hän kertoi puhuneensa asiasta Venäjä suurlähettilään Aleksandr Botsan-Hartšenkon kanssa.

– Kysyin vain, 'Miksi?' En näe siinä mitään järkeä, Vučić sanoi.

Serbian presidentti painotti, että Serbia on monien ulkomaisten tiedustelupalvelujen mielenkiinnon kohteena, ei vain Venäjän.

– Meihin on kohdistunut eri palvelujen äärimmäisen hyökkääviä tiedustelutoimia, Vučić sanoi.

– Maamme on suuren paineen alla.

Vučićin on määrä tavata Venäjän presidentti Vladimir Putin joulukuun alussa Sotšissa. Serbian presidentti arveli julkisuudessa, että Putin ei ollut tiennyt vakoilusta.

Venäjä: Kyseessä on provokaatio

Skandaali ei varjosta tulevaa tapaamista, Putinin edustaja Dmitri Peskov sanoi perjantaina.

– Me pidämme sitä [vierailua] erittäin tärkeänä. Olemme tietoisia, että on tiettyjä tahoja, jotka haluaisivat synkentää sen etukäteen. Olemme varmoja, etteivät nämä tahot onnistu aikeissaan, Peskov sanoi uutistoimisto Interfaxin mukaan.

Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova kutsui videota provokaatioksi.

– Olemme jo tottuneet siihen, että korkea tason kontaktien edellä – viikkoa tai muutamia päiviä ennen tapaamista – tulee julkisuuteen joitakin "mielenkiintoisia" tarinoita, jotka nostattavat jonkinlaisia sensaatioita. Sitten kyllä jonkin ajan kuluttua ne joko mitätöidään tai ne osoittautuvat pikaisesti kokoon keitetyiksi provokaatioiksi, Zaharova sanoi.

Presidentti Vučić korosti, että Serbia pysyttelee sotilaallisesti liittoutumattomana: Serbia ei hae läntisen sotilasliiton Naton tai edes Venäjän ja viiden muun entisen neuvostotasavallan muodostaman CSTO:n jäsenyyttä.

Serbian johto vaalii Venäjä-suhteita

Serbia pyrkii Euroopan unionin jäseneksi mutta on pitänyt tiiviitä suhteita Venäjään.

Serbia ei ole asettanut pakotteita Venäjää vastaan Ukrainan tapahtumien vuoksi. Venäjä on tukenut Serbian kantaa Kosovon itsenäisyyttä vastaan.

Venäjä on myynyt Serbialle paljon sotilaskalustoa kuten hävittäjiä ja panssariajoneuvoja.

Yhdysvallat on uhannut Serbiaa pakotteilla, koska Serbia on ostamassa Venäjältä kehittyneitä Pantsir-ilmatorjuntaohjuksia.

Lokakuussa maiden armeijat pitivät yhteiset sotaharjoitukset. Venäjä käytti ensi kertaa kehittynyttä S-400-ilmatorjuntajärjestelmäänsä ja Pantsir-ohjuspatteria ulkomaisissa sotaharjoituksissa.

Harjoituksia edelsi Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin Belgradin-vierailu. Putin vieraili Serbiassa tammikuussa.

Talouden alalla EU on Serbian keskeinen kauppakumppani, mutta Venäjällä on päärooli Serbian energiantoimituksissa.

Serbia on riippuvainen venäläisestä öljystä ja maakaasusta ja on neuvotellut liittymisestä TurkStream-kaasuputkeen, joka kuljettaa kaasua Venäjältä Turkkiin.

Venäjä yrittää padota Naton laajentumista

Nyt julkisuuteen tullut Serbian tapaus ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Venäjän tiedustelua syytetään epäilyttävistä toimista Balkanin alueella.

Venäjä on kytketty Montenegron vallankaappausyritykseen vuonna 2016. Suunnitelmaan sisältyi muun muassa aikomus salamurhata länsimielinen pääministeri Milo Đukanović.

Montenegro on tuominnut poissaolevina vankeuteen kaksi venäläistä, joiden epäillään olevan GRU:n jäseniä.

Jos kyseessä oli tosiaan Venäjän yritys katkaista Montenegron länsisuuntaus, se ei onnistunut: Montenegro liittyi Natoon vuonna 2017.

Viime vuonna Kreikka karkotti kaksi venäläistä diplomaattia ja asetti maahantulokiellon kahdelle venäläisdiplomaatille, koska näiden epäiltiin juonitelleen Kreikan ja Pohjois-Makedonian välien sovittelua vastaan.

Tässäkin Venäjän motiivina näyttää olleen pyrkimys estää Naton laajentumista. Nimikiista Nato-maa Kreikan kanssa oli keskeinen este entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tiellä sotilasliittoon.

Nimikriistan ratkaisu avasi tien: Pohjois-Makedonian tasavallan odotetaan liittyvän läntiseen sotilasliittoon ensi vuonna.

Äskettäin Bosnia-Hertsegovinan presidenttineuvoston serbijäsen Milorad Dodik ilmoitti, että Bosnian serbitasavalta ei aio liittyä Natoon.

– Koemme valtavaa painetta Nato-jäsenyysasiassa. Länsi haluaisi kaikki maat Nato-jäseniksi, Dodik sanoi Venäjän valtiolliselle uutistoimistolle Tassille.

– Serbitasavallalla ei ole aikeita muuttaa strategista suuntaansa: sotilaallista liittoutumattomuutta.

Koska Serbitasavalta on toinen Bosnia-Hertsegovinan muodostavista entiteeteistä, maan Nato-jäsenyys ei onnistu ilman sen suostumusta.

Aiheesta aiemmin:

Venäjä vaalii slaavilaisia yhteyksiä – mutta pureeko sen vetovoima enää muihin itäisen Euroopan maihin?18.1.2019

Putin sai sankarin vastaanoton idän ja lännen välillä tasapainoilevassa Serbiassa – syytti Kosovoa jännitteiden lietsomisesta17.1.2019

Venäjällä on tiukka ote Serbiasta – erityisesti nuoret kallistuvat kohti itää8.1.2018