Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 114231 articles
Browse latest View live

Häiriköiviä nuoria ei saada kuriin Kouvolan kirjastoissa – edes poliisi ja vartijat eivät ole saaneet sitä loppumaan

$
0
0

Häiriköivistä nuorista näyttää tulleen pysyvä riesa kahdessa Kouvolan omatoimikirjastossa. Viime vuosina ilmenneet ongelmat ovat jatkuneet Inkeroisten ja Myllykosken kirjastoissa.

Nuoret asiakkaat ovat levitelleet roskia ja kirjoja, soittaneet kovaäänistä musiikkia sekä käyttäneet alkoholia ja nuuskaa kirjastoisssa.

– Sotkua ja häiriötilanteiden selvittämistä tulee yksinkertaisesti niin paljon, ettei kirjastossa ole tarpeeksi henkilöstöä selvittelemään maanantaisin viikonloppujen sotkuja, kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu sanoo.

Hänen mukaansa päihteidenkäyttäjät ovat olleet yksittäistapauksia, ja niihin on puututtu.

Aukioloaikoja lyhennettiin

Kaupunki lyhensi tammikuussa Inkeroisten ja Myllykosken kirjastojen viikonloppujen omatoimiaikoja järjestyshäiriöiden takia. Kirjastot sulkeutuivat perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17.

Kesällä kirjastojen aukioloaikoja pidennettiin iltakahdeksaan. Silloin tilanne rauhoittui hetkeksi.

– Kesällä nuorilla ei ilmeisesti ollut niin paljon tarvetta lämpimälle kokoontumistilalle, joten kirjastokin pysyi suhteellisen rauhallisena, Selja Kunttu kertoo.

Syksyn ajan kirjastot on suljettu poikkeuksellisesti viikonloppuisin jo kello 17, tällä kertaa kaupungin säästökuurin takia. Nyt häiriköt ovat vallanneet kirjastot arki-iltaisin.

Myllykoskelaiset nuoret
8.-luokkalaiset Maiju Huusari, Silja Janhunen, Maisa Kurko ja Helmi Viherkoski eivät ymmärrä häiriköintiä kirjastoissa.Kirsi Lönnblad / Yle

Kahdeksasluokkalaisilta myllykoskelaistytöiltä ei löydy ymmärrystä häiriköille.

– En ymmärrä yhtään, miksi joku tekee sellaista. Kirjastot on tarkoitettu kaikkien yhteiseksi iloksi, Maisa Kurko sanoo.

Kirjastoihin pääsee niiden omatoimiaikoina sisään kirjastokortilla. Tyttöjen mukaan häiriköt tulevat kirjastoon sisälle samalla ovenavauksella muiden kirjastonkäyttäjien kanssa. Omaa korttia heillä ei siis joko ole tai he eivät sitä käytä.

– He vaanivat kirjaston ovella, ja tulevat mukana sisälle, Maiju Huusari kertoo.

Ongelmiin on yritetty puuttua

Kuntaliitto on kertonut aiemmin, että häiriköinti omatoimikirjastoissa on harvinaista Suomessa. Ainakin Pyhtäällä sitä on kuitenkin takavuosina esiintynyt.

Valvontakamerat paljastivat tuolloin, että osa nuorista alkoi käyttäytyä huonosti henkilökunnan poistuttua paikalta. Nuoret muun muassa rassasivat teknisiä laitteita ja tekivät omia rakennelmiaan huonekaluista.

Häiriköinti saatiin Pyhtäällä kuriin, kun häiriköiltä poistettiin väliaikaisesti sisäänkirjautumistunnukset omatoimikirjastoon.

Myös Kouvolassa kaupungin työntekijät ovat yrittäneet suitsia häiriköintiä. Nuorten kanssa on järjestetty keskustelutilaisuuksia, nuorten koteihin on soiteltu ja koululaisten vanhemmille on myös laitettu Wilma-viestejä.

Kaupunki on ostanut vartijapalveluita Inkeroisiin ja Myllykoskelle turvallisuuden lisäämiseksi. Myös poliisi on käynyt juttelemassa nuorten kanssa.

– Ilkivaltatapaukset on saatu melko hyvin selvitetyksi, ja tahalliset hajottamiset korvatuksi, kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu kertoo.

Koska häiriköintiä ei ole saatu laantumaan, kaupunki on päättänyt sulkea Myllykosken ja Inkeroisten omatoimikirjastot ensi vuonnakin viikonloppuisin jo kello 17.

Työskentelytila Inkeroisten kirjastossa.
Inkeroisten kirjaston työskentelytila. Arkistokuva.Kari Saastamoinen / Yle

Ikä tuo mukanaan käytöstapoja

Kirjastotoimenjohtajan mukaan Inkeroisista on tullut viestiä nuorten kokoontumistilojen puutteesta.

– Toki jossainhan nuoret kuitenkin kokoontuvat. Ihan tavallisten paikallisten aikuisten läsnäolon lisääminen Inkeroisten keskustassa ilta-aikaan tekisi varmaan hyvää, Selja Kunttu sanoo.

Myllykoskelaisten nuorten mielestä juuri nuorisotilojen lisääminen voisi olla ratkaisu kirjastojen häiriköintiongelmaan.

– Siellä voisi olla erilaisia pelejä ja paljon tekemistä, että nuoret menisivät mieluummin sinne tekemään jotain järkevää kuin sotkemaan jonnekin, kahdeksasluokkalainen Helmi Viherkoski sanoo.

– Tiloissa voisi olla pari aikuista katsomassa, ettei tapahdu mitään. Sellaista ei kuitenkaan tarvitsisi olla, että koko ajan vahditaan, mitä tehdään. Jos joku tekisi jotain kiellettyä, niin siitä sanottaisiin, Silja Janhunen pohtii.

Kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu huomauttaa, että myös positiivista muutosta on tapahtunut siinä vaiheessa, kun nuoret kasvavat.

– Esimerkiksi tietty ikäluokka yhtäkkiä tajuaa, kuinka käyttäydytään. Aina löytyy myös nuoria, jotka siivoavat jälkensä oikein hyvin kirjastossa.

Myllykosken kirjasto muuttui omatoimikirjastoksi vuonna 2017. Inkeroisissa omatoimikirjasto avautui tammikuussa 2015.

Molemmissa kirjastoissa henkilökunta on paikalla arkisin. Iltaisin ja viikonloppuisin kirjastoihin pääsee, kun kirjastokorttia käyttää lukulaitteessa.

Lue lisää: Kouvola kaavailee kieltävänsä kirjastojen käytön nuorilta iltaisin – nuorilta tiukka ei

Harvinainen ongelma Kouvolassa: nuorten häiriköinti karsii kahden kirjaston aukioloaikoja


Postikärhämän lyhyt historia – mistä kaikki sai alkunsa ja miksi kiistassa ajauduttiin täydelliseen umpikujaan?

$
0
0

Postilaista kaikki alkoi

  • Postin työriidan siemenet kylvettiin kesäkuussa 2017, kun eduskunta hyväksyi uuden postilain. Digitalisaatio vähentää postin määrää ja uusi laki kevensi Postin velvotteita. Postin jakelu avattiin kilpailulle.
Anne Berner.
Postilain vastuuministerinä oli kesällä 2017 liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).Jarno Kuusinen / AOP

Posti perustaa tytäryhtiön

  • Keväällä 2017 Posti perusti tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n hoitamaan varhaisjakelua. Tytäryhtiö on Postin vastaus kilpailuun. Yhtiön käyttämät työntekijöille huonommat työehtosopimukset ovat postilakon ytimessä.
  • Kesällä 2017 Posti osti Kaakon Viestinnän varhaisjakelutoiminnot ja liitti ne Posti Palvelut Oy:hyn.
  • Heinäkuun alussa 2017 Posti siirsi sanomalehtien varhaisjakelun Posti Palvelut Oy:hyn. Noin 2 300 sanomalehdenjakajaa siirtyi tytäryhtiöön vanhoina työntekijöinä. Työehtosopimuksena säilyi Viestinvälitys- ja logistiikka-alan sopimus Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) ja Palvelualojen työnantajien (Palta) välillä sen päättymiseen 30. lokakuuta 2017 asti.
Sanomalehden jakelua aamuhämärissä.
Posti siirsi heinäkuussa 2017 kaikki sanomalehtien varhaisjakelijat tytäryhtiö Posti Palvelut Oy:hyn.Annika Laaksonen / Yle

Posti aloittaa työehtosopimusshoppailun

  • Vuoden 2017 marraskuun alusta Posti Palvelut Oy:n postilaiset siirrettiin Teollisuusalojen ammattiliiton (TEAM) työehtosopimukseen. PAUn mukaan varhaisjakajien palkat laskevat jopa 20–60 prosenttia.
  • Postin Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmän lajittelutoimintojen henkilöstö siirrettiin tämän vuoden syyskuun alusta vanhoina työntekijöinä Posti Palvelut Oy:hyn. Siirretyt lajittelijat olivat vielä tuolloin PAUn työehtosopimuksen piirissä.
  • Posti ilmoitti kuitenkin, että noin 700 siirretyn lajittelijan osalta aletaan marraskuun alusta noudattaa Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevaa työehtosopimusta, koska Posti Palvelut Oy on Medialiiton jäsenyritys. PAU ei pysty enää neuvottelemaan jakelijoille työehtosopimusta.
Postin työntekijä pakettiautomaatilla.
Posti Palvelut Oy siirsi marraskuun alusta kiistan keskiössä olevat 700 pakettilajittelijaansa edullisemman työehtosopimuksen piiriin.Ismo Pekkarinen / AOP

PAU ilmoittaa lakoista

  • PAU vastaa Postin toimiin työtaisteluilla. Postin käsittely- ja lajittelutoiminnot pysäytetään 2. päivästä 4:nteen syyskuuta.
  • Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo 3. syyskuuta Postin ottavan aikalisän työehtosopimusten muuttamisessa ja arvioivan johdon palkkauksen uudestaan. Taloussanomien julkaisemien laskelmien mukaan Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen saamat palkat ja palkkiot ovat kivunneet neljässä vuodessa 65 prosenttia 990 000 euroon vuodessa.
  • PAU on tyytyväinen Paateron aikalisäilmoitukseen ja keskeyttää lakon päivää aiottua aiemmin.
Kuljetusautoja Postin logistiikkakeskuksessa Vantaan Tikkurilassa 2. syyskuuta.
PAU vastasi Postin työehtosopimusshoppailuun lyhyeksi jääneellä postilakolla syyskuun alussa.Jussi Nukari / Lehtikuva

Tes-neuvottelut alkavat

  • PAUn ja Paltan tes-neuvottelut alkavat 9. syyskuuta. Palta ilmoittaa, että se ei voi neuvotella 700 pakettilajittelijan sopimuksesta, koska Posti Palvelut Oy ei ole Paltan jäsen.
  • Neuvottelut eivät etene ja osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan luona 22. lokakuuta.
  • PAU ilmoittaa samalla käynnistävänsä Postissa laajat lakot. Postinjakelu, käsittely ja kuljetus ovat marraskuussa lakossa kaksi viikkoa, jollei työehtosopimusneuvotteluissa ja pakettilajittelijoiden tilanteesta päästä työnantajan kanssa sopuun. Lakko alkoi maanantaina 11. marraskuuta ja sen oli määrä päättyä sunnuntaina 24. marraskuuta. Lakko koskee noin 9 000 työntekijää.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n toimitusjohtaja Tuomas Aarto jatkoivat postikiistan sovittelua valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla Helsingissä 17. marraskuuta.
Postin työriita vietiin lopulta marraskuun loppupuolella valtakunnansovittelijan soviteltavaksi.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Lakkoilmoituksia tulee lisää

  • Sovittelu ei tuota tuloksia ja PAU ilmoittaa 10. marraskuuta vielä uusista lakoista. Lakko koskee postinjakelua, postinkäsittelyä, postinkuljetusta sekä toimihenkilö- ja myymälätehtäviä koko maassa 25. marraskuusta 8:nteen joulukuuta.
  • PAU saa ilmoituksia laajoista tukilakoista. Mukana ovat Ilmailualan Unioni (IAU), Rautatiealan unioni (RAU), Suomen merimiesunioni (SMU), Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT), PAM, Suomen elintarviketyöläiset (SEL) ja Sähköliitto.
  • Marraskuun 19. päivänä PAU hylkää valtakunnansovittelijan edellisenä yönä tekemän sovitteluehdotuksen. Suurin ongelma on edelleen noin 700 pakettilajittelijan asema tes-neuvotteluissa.
Suomen Merimies-Unioni on lopettanut tukitoimena Postin kuljetusten ottamisen eri aluksille.
Postilaisia tukevat työtaistelutoimet ovat pysäyttäneet Postin lähetykset satamiin.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Työmarkkinakonkarien selvitystyöryhmä aloittaa

  • Torstaina 22. marraskuuta omistajaohjausministeri Paatero kertoo, että postineuvotteluihin on nimetty neljän työmarkkinakonkarin selvitysryhmä avaamaan neuvottelujen umpisolmua. Selvityshenkilöt ovat työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ja PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.
  • Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kertoo samalla, että valtakunnansovittelijan pöytään ei kannata istua ennen kuin pakettijakelijoiden kohtalo on ratkaistu.
  • Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi torstain kyselytunnin alussa, että hallitus esti kesällä Postin suunnitelmat siirtää 9 000 Postin työntekijää Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen työehtosopimukseen. PAUn mukaan se olisi heikentänyt heidän työehtoja. Rinne kertoi myös, että hallitus puuttuu "työehtoshoppailuun" kovalla otteella.
  • Ellei sopua synny viikonvaihteen aikana, tukilakot alkavat vaikuttaa maanantaina 25. marraskuuta täydellä teholla jumittaen muun muassa liikennettä maalla, merellä ja ilmassa.
Postilakon selvityshenkilöt Jukka Ahtela, Lauri Ihalainen, Lasse Laatunen, Ann Selin
Postilakon selvityshenkilöt Jukka Ahtela, Lauri Ihalainen, Lasse Laatunen ja Ann Selin.Lehtikuva

Lue myös:

Pääministeri ilmoitti laittavansa työehtoshoppailun kuriin – Tässä yksi ehdotus, joka hallituksen kannattaisi tsekata

Loppuuko kaupoista kohta olut? SEL: "Tämä vaikuttaa osaan panimoalan tuotteista" – Listasimme postilakkojen uusimmat vaikutukset

Syntyykö postisopu kolmessa päivässä? Selvitysryhmä aloitti työnsä: "Tarvittaessa lähden täältä vasta sunnuntaina"

Viking Line varautuu maanantaina uhkaavaan Postin tukilakkoon – viisi laivaa jäämässä satamaan, vaikutusta tuhansiin matkustajiin

Viking Line varautuu maanantaina uhkaavaan Postin tukilakkoon – viisi laivaa jäämässä satamaan, vaikutusta tuhansiin matkustajiin

$
0
0

Laivayhtiöt Viking Line, Tallink Silja ja Eckerö Line varautuvat parhaillaan postikiistaan liittyvään tukilakkoon, joka uhkaa alkaa ensi maanantaina.

Useat ammattiliitot ovat laajentamassa tukilakkotoimiaan ensi maanantaina. Esimerkiksi Merimies-Unioni laajentaa tukilakkoaan ensi maanantaina Suomen lipun alla purjehtiviin matkustajalaivoihin, jos postilakossa ei synny sopua ennen sitä.

Toistaiseksi sovitteluyritykset valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja työnantajapuoli Paltan kanssa ovat kariutuneet tuloksettomina. Viimeksi sovittelua yritettiin keskiviikkona, eikä uudesta tapaamisesta ole sovittu.

Perjantaiaamuna Postin työriidassa otettiin uudet keinot käyttöön, kun umpisolmuun ajatunutta pakettilajittelijoiden tilannetta alettiin avata erillisen selvitysryhmän johdolla.

Taloudellisia tappioita tulossa

Viking Linen laivoista Turusta Tukholmaan liikennöivät Amorella ja Grace jäisivät Turkuun lakon alkaessa ja Helsingissä satamaan jäisivät Mariella ja Gabriella. Rosella jäisi lakon toteutuessa Maarianhaminaan. Varustamon Viking XPRS-laiva liikennöi normaalisti, koska se ei kulje Suomen lipun alla.

Tallink Siljan laivoista lakolla olisi vaikutus kahteen laivaan eli Turku–Tukholma-reitillä Baltic Princessiin ja Helsingissä Silja Serenadeen. Tallink on kertonut siirtävänsä matkustajia tarpeen vaatiessa muille laivoille, jotka liikennöivät normaalisti.

Eckerö Linen Tallinnaan liikennöivä laiva MS Finlandia jäisi myös satamaan lakon alkaessa.

Viking Line on arvioinut, että lakko toteutuessaan vaikuttaisi varustamolla tuhansiin matkustajiin ja aiheuttaisi myös taloudellisia tappioita.

– Viking Line on Suomen suurin merityöllistäjä. Meillä on viisi laivaa Suomen lipun alla, joten tukilakko kohdistuu erityisesti meihin. Näemme jo nyt, että tällä on taloudellisia vaikutuksia. Tämä on epäkiitollinen tilanne, koska emme ole edes postikiistassa osapuolena. Koemme, että tämä on vakava asia yrityksellemme, mutta myös laajemmin Suomen kilpailukyvylle, sanoo Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanhström.

Viking Line: Matkustajiin ollaan yhteydessä

Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanhströmin mukaan matkustajiin ollaan yhteydessä viikonlopun aikana, jos sopua ei näytä syntyvän.

– Tässä voi vielä käydä niin toivottavasti, että sopu löytyy. Asiakkaiden kannattaa seurata nettisivuja. Tiedotamme sivuillemme heti jos saamme tietää jotain uutta. Mikäli sunnuntaina näyttää siltä, että lakko on tulossa, otamme yhteyttä kaikkiin matkustajiin joko tekstiviestillä tai sähköpostitse.

Viking Line tulee tarjoamaan lakon aikana perutuille vuoroille joko matkan siirtämistä tai peruuttamista ilman lisäkuluja.

Jo nyt matkustajat ovat olleet huolestuneita mahdollisesta lakosta.

– Yhteydenottoja on tullut melkoisesti. Nyt loppuviikosta yhteydenottojen määrä on kasvanut niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin puolelta.

Merimies-Unionin ensimmäinen tukilakkotoimi postikiistaan alkoi torstaina. Siitä alkaen ulkomaanliikenteessä olevien autolauttojen kyytiin ei ole otettu rekkoja tai säiliöautoja. Jo tämä on vaikuttanut esimerkiksi Viking Lineen.

– Meillä seisoo nyt rahti. Torstaina aamulla Amorella lähti Turusta ilman rahtia ja tämä näkyy loppuviikosta niin, että Suomesta ei enää lähde rahtia länteen. Rahtiasiakkailtamme on tullut tilanteen takia paljon yhteydenottoja.

Lue lisää:

Syntyykö postisopu kolmessa päivässä? Selvitysryhmä aloitti työnsä: "Tarvittaessa lähden täältä vasta sunnuntaina"

Postin tukilakot vaikuttavat Wasa Expressiin - sunnuntain ja maanantain vuoroja peruttu

Postilakon neuvottelut aivan takalukossa – valtakunnansovittelija ei antanut sovintoehdotusta, uusia tukitoimia voimaan torstaina

Kirkkaiden kulutus ukkoutuu – nuorista aikuisista tullut "epälojaaleja" alkoholin kuluttajia

$
0
0

Kuopiolainen Reetta Kauhanen, 24, ostaa Alkon myymälästä yleensä viinejä. Kirkkaita viinoja hänen ostoskoriinsa päätyy harvoin.

– En koe tarvitsevani niitä usein. Ei tule juotua niitä niin paljon, hän sanoo.

Kuopiolainen Reetta Kauhanen
Reetta Kauhanen kertoo ostavansa väkeviä juomia vain harvoin.Antti Karhunen / Yle

Kauhasessa konkretisoituvat alkoholin kulutusta kuvaavat tilastot. Kaupaksi käyvät miedot juomat, erityisesti silloin, kun ostajana on nuori aikuinen. Jos ostajana on nuori nainen, on suosituin ostos viini.

Muutosta symboloi osaltaan kuohuviini, jonka käyttö on Alko Savilahden palvelumestarin Tuula Ruuskasen mukaan jo arkipäiväistynyt.

– Joskus aikoinaan oli puhetta, että kuohuviini on ainoastaan "pyhäjuoma". Nykyään se on ihan normaali arkijuoma, hän sanoo.

Viinasta tullut varttuneempien juoma

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan viinien ja väkevien juomien tilastoitu kulutus on nyt tasoissa.

Viinin kulutus on jatkuvasti lisääntynyt, kun taas väkevien alkoholijuomien kulutus on viimeisten kymmenen vuoden aikana laskenut peräti nelisenkymmentä prosenttia.

Viisitoista vuotta täyttäneet asukkaat kuluttivat THL:n mukaan vuonna 2018 väkeviä juomia sataprosenttisena alkoholina 1,7 litraa. Määrä on pieni, kun sitä vertaa 1970- ja 1980-lukuihin, jolloin väkeviä alkoholijuomia kulutettiin lähes 4 litraa.

Alkoholin pullotuslinjasto Lignell & Piispasen tehtaalla Kuopiossa.
Väkevien alkoholijuomien kulutus on nyt viinien kanssa tasoissa.Antti Karhunen / Yle

Kirkkaiden kulutus on kuitenkin ukkoutunut, sillä se on jäänyt erityisesti vanhempien miesten kontolle.

THL:n viimeisimmän tilaston mukaan väkevien juomien osuus alkoholin viikkoarvion mukaisesta kokonaiskulutuksesta on 60–79-vuotiailla miehillä yli 27 prosenttia, kun se muissa ikäryhmissä ja naisilla jää alle 14 prosentin.

Tuula Ruuskanen tunnistaa ilmiön myös Alkossa.

– Niillä on se oma kannattajakuntansa, mutta ehkä se on todellakin enemmän sinne varttuneempaan päin, hän hymyilee.

Alko Savilahden myyjä ja palvelumestari Tuula Ruuskanen
Tuula Ruuskasen mukaan väkeviä juomia ostavat erityisesti varttuneemmat ihmiset.Antti Karhunen / Yle

Myös valmistajan juomavalikoima miedontunut

Juomatapojen muutos tuntuu myös Lignell & Piispasen alkoholitalossa, joka on yksi Suomen vanhimpia yhä toiminnassa olevia perheyhtiöitä.

Vodkan ja liköörin tekijänä tunnetuksi tulleen yrityksen kehitysjohtajan Harri Nylundin mukaan tuotevalikoima on vähitellen miedontunut.

Lignell & Piispasen kehitysjohtaja Harri Nylund ja toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen.
Kehitysjohtaja Harri Nylund ja toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen seuraavat pullotuslinjan toimintaa.Antti Karhunen / Yle

– Selkeästi on huomioitu se, että kuluttaja hakee miedompia vaihtoehtoja. Siellä voi kyllä olla tuttuja makuja, mutta miedompaa vaihtoehtoa kaivataan, hän muotoilee.

Yrityksen toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen täydentää kuvaa ottamalla esille käsitteen lojaalius. Hänen mukaansa erityisesti nuoret aikuiset eivät ole enää aiempaan tapaan uskollisia tietylle tuotteelle.

– He ovat vanhempaa kuluttajapolvea vähän epälojaalimpia. Halutaan kokeilla uutuuksia, mennään juomaryhmästä toiseen, ja käyttötilanne ratkaisee, mitä nautitaan.

Votkaa myös vientiin

Lignell & Piispasella uidaan kuitenkin myös vastavirtaan. Yritys tekee maailman parhaimmaksi palkittua maustettua vodkaa, ja tänä vuonna yrityksen valikoimaan on tullut jälleen kerran Savon Wiinaa -votka. Tuotteen valmistus on aloitettu 150 vuoden aikana nyt jo kolmannen kerran.

Kehitysjohtaja Harri Nylundin mielestä tuote nivoutuu Kuopion alueeseen ja paikalliseen juoma- ja ruokakulttuuriin, mutta sillä on hänen mukaansa yllättävän suuri kuluttajakysyntä myös valtakunnallisesti.

– Eikös se ole niin, että suurin piirtein puolet helsinkiläisistä on savolaisia, hän virnistää.

Sawon Viina pulloja Lignell & Piispasen varastossa.
Lignell & Piispanen on miedontanut tuotevalikoimaansa, mutta luottaa yhä myös väkevien menekkiin.Antti Karhunen / Yle

Toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen puolestaan muistuttaa, että maailmalla on yhä yllin kyllin väkevien juomien kuluttajia.

– Meillä tulee viennistä noin 35 prosenttia. Siellä on markkinoita, joissa kirkkaat on tosi vahvoja, hän toteaa.

Pohjois-Lapin järvet eivät ole kymmeneen vuoteen jäätyneet näin aikaisin – Inarijärven Nellimvuonossa jäätä on jo 22 senttiä

$
0
0

Inarijärven itäosassa, Nellimvuonolla moottorikelkkojen jälkiä näkyy runsaasti. Myös keltaisiin työvaatteisiin pukeutunut mies käynnistää oman moottorikelkkansa ja suuntaa keskelle vuonoa.

Pilkkimiehestä ei ole kyse, vaikka kaira törröttääkin kelkan päällä. Nellimiläinen Heimo Pukkila työskentelee Suomen ympäristökeskukselle ja mittaa jäänpaksuutta Inarijärvellä.

Hän on mies, jota automaatti tai robotti ei voi korvata.

Pukkila on mitannut jäätä vasta muutamia vuosia, mutta tänä talvena hän on erityisen tyytyväinen.

– Nyt näyttää hyvältä. Jäät tulivat hyvissä ajoin. Tämä on ainutkertainen tapaus, että näin aikaisin pääsen ulapalle mittaamaan, kertoo Pukkila.

Heimo Pukkila mittaa mittanauhalla tarkasti Inarijärven jäänpaksuutta.
Jäät mitataan edelleenkin ihmisvoimin, koska kustannustehokkaita jäänpaksuudenmittauslaitteita ei ole keksitty.Vesa Toppari / Yle

Alkutalven aikana Lapissa päästiin nauttimaan kunnon pakkasista. Niiden avulla Pohjois-Lapin järvet saivat aikaisen jääpeitteensä.

Pukkila tökkää mittatikkunsa lumeen. Tarkoitus on mitata, kuinka paljon jäällä on lunta. Mittaustuloksen hän kirjaa tarkasti sinikantiseen vihkoonsa. Punainen kaira pyörii lihasvoimin.

Pukkila tutkii polvillaan avantoa tarkasti. Ensin mitataan kohvajään paksuus. Lumi ja vesi muodostavat sohjoa, joka lopulta jäätyy kohvaksi.

Lopulta on teräsjään vuoro.

– Tässä avannossa jäätä on 23 senttiä. Aivan turvallisesti täällä käveleskellään, vakuuttaa Pukkila.

Pukkilan tehtävänä on kairata kolme avantoa, joiden jäänpaksuudesta lasketaan keskiarvo. Näin muodostuu virallinen jäänpaksuus Suomen ympäristökeskuksen sivuille.

Marraskuun 20. päivän virallinen jäänpaksuus Nellimissä on 22 senttiä.

19.11.2019 Nellimvuonolla jäänpaksuus oli parikymmentä senttiä.
Näin paksu teräsjää kantaa hyvin ihmisen, mutta varovaisuuteen on aina syytä.Vesa Toppari / Yle

Toinen mittauspiste sijaitsee Paksuvuonossa, lähellä Nellimin kylää. Mittauspaikkojen erona on veden syvyys.

Vuonolla on matalampaa kun taas Paksuvuonolla vettä riittää 42 metriä. Jää on siellä huomattavasti paljon ohuempaa kuin vuonolla.

Reilu viikko sitten Paksuvuonon rannalla jäätä oli vain seitsemän senttiä. Pukkila varmisteli tarkasti kirveen avulla jäänpaksuuden. Rantaa kauemmas ei ollut asiaa.

Joskus Pukkila joutuu työskentelemään heikoilla jäillä, mutta hän ei pelkää.

– Ohjeet ovat sellaiset, että ei täällä henkensä kaupalla kuljeta. Täytyy varmistaa, että kenkien alla on niin vankat jäät, että voi huoleti tehdä näitä hommia.

Kun Nellimvuono on näin aikaisin peittynyt jääkerroksen alle, herää heti yksi toivonkipinä. Kai nyt ensi keväänä sitten hyvät ja turvalliset pilkkikelit jatkuvat pitkälle kevääseen?

– Sitä kevättä on vaikea sanoa, nyt ainakin näyttää hyvälle, lupailee Pukkila varovasti.

Seuraavan kerran jäitä mitataan samalla alueella marraskuun 30. päivä.

Heimo Pukkila kirjaa jäänpaksuuden muistiin ja toimittaa tiedot Suomen ympäristökeskukselle.
Jäänmittaajien tiedot ilmoitetaan nopeasti ympäristökeskukselle ja ne ilmestyvät heidän internetsivuilleen.Vesa Toppari / Yle

Inarin ulappa jäätyy yleensä vasta marraskuun lopussa

Suomen ympäristökeskus on vuosikymmeniä seurannut tarkasti, milloin järvien laineet lakkaavat liplattamasta ja vedet jäävät jääkerroksen alle.

Jäitä ei mittailla vain pilkkijöiden iloksi. Jäänpaksuustiedot ovat tärkeitä ennen kaikkea vesistöjen perustutkimuksen kannalta.

Esimerkiksi Inarijärven selkävesien jäätymistä on havainnoitu satunnaisesti vuodesta 1925 alkaen, vuodesta 1945 alkaen taas yhtäjaksoisemmin.

– Jäätyminen ja ensimmäiset jäänpaksuusmittaukset ovat yleisesti ottaen pari viikkoa aikaisemmassa kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin, sanoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Merja Pulkkanen.

Tarkan seurannan vuoksi voi sanoa, että Inarijärven ulappa on jäätynyt vain kerran lokakuussa. Useimmiten jäätyminen tapahtuu marraskuun lopussa.

Vuosien varrelle mahtuu yksi hyvin poikkeava vuosi.

– Vuonna 2007 Inarijärven ulappa jäätyi vasta tammikuussa, kertoo Pulkkanen.

Yksi mittausjärvi on pohjoisempana kuin Inarijärvi. Utsjoen Kevojärvi peittää vetensä aina ensimmäisenä vahvaan jäähän.

Kevo on tunnettu kovista pakkasistaan, mikä selittänee paksut jäät.

Geavojávrri jieŋamihtideamit maŋimuš logi jagi áigge.
Tilastoa luetaan näin: Ensimmäinen pylväs kuvaa marraskuun alkua, toinen marraskuun 10. päivää, kolmas marraskuun 20. päivää ja viimeinen pylväs marraskuun loppua. Jos pylvästä ei ole, sinä vuonna jäätä ei ole marraskuussa ollut.Suomen ympäristökeskus

Jos otetaan huomioon koko Inarijärven jäidenmittaushistoria, Inarijärvi on 42 vuotena jäätynyt marraskuun lopussa. Alla oleva kuva kertoo Nellimin jäätilanteen viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Anárjávrris, Njellima jieŋa assodat maŋimuš logi jagi áiggis.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Nellimin seudulla on ollut vuosia, jolloin marraskuussa ei ole ollenkaan ollut jäätä mitä mitata.Suomen ympäristökeskus

Heikot jäät vaaraksi kaikille – edes pelastuslaitoksen kelkat eivät kellu

Lapin pelastuslaitoksen palopäällikkö Jukka Harmanen antaa varoituksen ja pyytää malttamaan jäille menoa. Vaikka Ylä-Lapissa onkin täyden talven tuntu, heikkoja jäitä piisaa.

Pelastuslaitos ei itse mittaile jäitä, mutta kokemus ja kansalaisilta saadut havainnot puhuvat omaa kieltänsä.

Mies kairaa jäätä.
Inarijärvi on iso ja syvä järvi. Jäätilanne vaihtelee suuresti lyhyidenkin matkojen välillä.Vesa Toppari / Yle

Esimerkiksi Ivalojoen jää on erittäin heikko. Teräsjäätä ei ole kuin muutama sentti. Ivalojoen yli menee jo nyt kelkkojen jälkiä, mutta niihin ei ole luottamista, teroittaa Harmanen.

– Perustelen varoitustani sillä, että siitä tempaistaan isoilla kelkoilla sata lasissa yli. Ajaahan ne vesikrossiakin, eli kelkoilla avoveden päällä. Kun samoille jäljille mennään hitaammalla kelkalla ja vielä reki perässä, yli ei välttämättä pääsekään.

Pelastuslaitoksen tietojen mukaan tänä talvena kukaan ei ole Ylä-Lapissa tippunut jäihin.

Jos onnettomuus sattuisi kaukana Inarijärven suurilla selkävesillä, avun antaminen olisi hankalaa.

– Pelastuslaitoksen kelkat eivät kellu yhtään sen paremmin kuin siviilien kelkat. Minä varoitan heikoista jäistä. Kalaa saa kyllä ostettua kaupasta, sanoo Harmanen.

USA:ssa kokeillaan uutta hoitomuotoa vakavasti loukkaantuneille: Lähes kaikki elintoiminnot sammutetaan ja veri korvataan suolaliuoksella

$
0
0

Yhdysvalloissa on alettu testata hoitomenetelmää, jossa potilaalle tehdään väliaikainen elintoimintojen keskeyttäminen. Potilas on hoidon ajan teknisesti ajatellen kuollut.

Menetelmää on testattu Yhdysvalloissa Marylandin yliopistossa ja asiasta kertoo New Scientist -tiedelehti. Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Samuel Tisherman kertoi kokeilusta New Yorkin tiedeakatemian symposiumissa maanantaina.

Hoitomenetelmä, jossa potilaan elintoiminnot keskeytetään ja myöhemmin palautetaan on nimeltään EPR (Emergency preservation and resuscitation).

Se on tarkoitettu erittäin vakavia vammoja saaneille henkilöille, joiden sydän on jo lakannut lyömästä, koska he ovat menettäneet yli puolet verestään. Potilaat ovat minuuttien päässä kuolemasta.

Kuinka kauan aivot kestävät hapettomuutta?

EPR-menetelmän tarkoituksena on hankkia lisää aikaa potilaan hoitamiselle.

Hoidon aluksi potilaan ruumis jäähdytetään noin kymmeneen asteeseen. Tämä tapahtuu pumppaamalla verisuonet täyteen kylmää suolaliuosta.

Jos ihmisen elimistö on normaalissa 37 asteen lämpötilassaan, aivot tarvitsevat happea jatkuvasti. Viiden minuutin hapenpuute alkaa aiheuttaa peruuttamattomia aivovaurioita. Nopea viilennys hidastaa vaurioiden syntyä merkittävästi.

Professori Tisherman kertoi symposiumissa, että hänen tutkimusryhmänsä on aiemmin testannut menetelmää sioilla. Tulosten mukaan sikojen aivot alkoivat vaurioitua vasta kolmen tunnin "valekuoleman" jälkeen. Ihmisillä aika on rajoitettu kahteen tuntiin, Tisherman kertoi.

Kun hoitotoimenpiteet on tehty, potilaan oma veri palautetaan suoniin ja hänet elvytetään. Tämä on kriittinen hetki, koska soluvaurioita saattaa tulla lämpenemisen aikana.

Ei tietoja tuloksista

Tutkimus on vasta alkuvaiheessaan, joten professori Tisherman oli tähänastisista tuloksista hyvin vaitelia.

Hän kertoi symposiumissa, että tiimi on tehnyt EPR-operaation "ainakin yhdelle" potilaalle. Tisherman ei paljastanut potilaiden todellista määrää, eikä myöskään menetelmän onnistumista.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut käyttää menetelmää kymmeneen vakavia vammoja saaneeseen potilaaseen, jotka tuodaan Baltimoressa sijaitsevaan sairaalaan. Tuloksia verrataan kymmeneen vastaavaan potilaaseen, joiden vammat olisivat sopineet EPR-hoidon kokeilun, mutta joiden saapuessa paikalle EPR-hoitotiimi ei ollut käytettävissä.

leikkaus käynissä sairaalassa
Leikkaus käynissä sairaalassa. Kuvituskuva.Mari Kahila / Yle

Tisherman aikoo laatia tutkimuksen tuloksista tieteellisen raportin ensi vuoden aikana.

Marylandin yliopisto on saanut menetelmän testaamiselle luvan Yhdysvaltain terveysviranomaisilta. Se teki poikkeuksen potilaan hoitosuostumusta koskevaan sääntöön, koska kyseiset potilaat todennäköisesti kuolisivat ilman hoitoa, eikä vaihtoehtoista hoitoa ole tarjolla.

Paikallisille asukkaille on tiedotettu, että kyseisessä sairaalassa kokeillaan uudenlaista hoitomuotoa.

Kokeilun taustalla riita keilauskengistä

Tisherman kertoo, että hän sai innoituksen kokeiluun ikävästä tapauksesta, joka sattui hänen uransa alkuvaiheessa. Hän yritti hoitaa nuorta miestä, joka oli saanut puukoniskun sydämeensä. Mies oli joutunut riitaan, joka oli saanut alkunsa keilakengistä.

– Hän oli muutamaa minuuttia aikaisemmin ollut terve nuori mies, mutta sitten hän vain oli kuollut. Olisimme voineet pelastaa hänet, jos meillä olisi vain ollut tarpeeksi aikaa, Tisherman kertoo.

Tämä sai Tishermanin pohtimaan keinoja, miten äkillisiin traumanhoitoihin saisi hankittua lisää aikaa. Ruumiin viilennys nousi esiin varteenotettavana vaihtoehtona.

New Scientistin haastattelussa hän kuvailee, että ensimmäiset kokeet "valekuoleman" aikaansaamiseksi olivat "melko surrealistisia".

Lue lisää:

Guardian: Humans put into suspended animation for first time

Analyysi: Laki muuttuu, ja vuoden päästä talvella saa sään salliessa ajella kesärenkailla – Talvirenkaille tulossa uudet vaatimukset

$
0
0

Kuiva tie, aurinko paistaa ja pakkasta on viisi astetta. Ensi talvena se voi olla kesärengaskeli.

Suomessa ajetaan nyt viimeistä talvea nykyisillä talvirengassäännöillä. Nykylain mukaan henkilöautoilijoiden on vaihdettava autoonsa talvirenkaat joulukuun alussa ja pidettävä ne alla helmikuun loppuun. Näin on ollut, oli sää tai keli mikä tahansa.

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1. kesäkuuta 2020. Talvirenkaiden osalta muutokset ovat merkittäviä. Erikoista on, että uusi laki on samaan aikaan sekä lievempi että tiukempi.

Lievempi se on sen vuoksi, että talvirenkaita tarvitsee talvikaudella käyttää ainoastaan, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Tiukempi se on sen vuoksi, että jos keli edellyttää talvirenkaiden käyttöä, pitää niitä ensi syksystä alkaen käyttää jo marraskuussa ja käyttöä jatkaa maaliskuun loppuun.

Kaikki tämä kuulostaa selkeältä, mutta ei se sitä ole.

Vaaditaanko kesärenkaille talvella kesäkeli?

Kiinnostavaa Suomessa on, että tulevaan tieliikennelakiin ei ole mitenkään kirjattu, milloin sää tai keli on sellainen, että se edellyttää talvirenkaita. Esimerkiksi Saksassa on kirjattu, että talvirenkaita on käytettävä, mikäli tiellä on jäätä, lunta, loskaa tai mustaa jäätä.

Suomessa lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että autoilijoilla riittää järki. Se on kiinnostava vaatimus, sillä monella nykyautoilijalla on enää hyvin vähän kokemusta talviliukkailla ajamisesta.

Valtaosa suomalaisten ajokilometreistä ajetaan superhoitoluokan maanteillä olosuhteissa, joissa kunnon talviliukkautta saattaa olla vain muutamia tunteja koko talvessa. Kun talvet ovat lyhentyneet, voi samoilla tieosuuksilla vesiliirron vaara sen sijaan olla todellinen viikkokaupalla.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on uuden lain hengessä ajateltu, että oikea rengasvalinta ei hoidu sakottamisen kautta. Poliisihallituksessa ei ole vielä edes pohdittu, millainen keli katsotaan tarpeeksi hyväksi, jotta kesärenkaat ovat autossa tarpeeksi pitävät.

Sen verran poliisipiireistä on kuulunut, että tien päällä poliisi aikoo ainakin aluksi lähinnä jakaa huomautuksia, mikäli näyttää siltä, että kuljettajia on kesärenkain liikkeellä hankalissa keleissä.

Sekin täytyy muistaa, että talvinen keli ja sää eivät ole sama asia. Maaliskuisena ja aurinkoisena päivänä voi moottoritiellä olla pakkasta, mutta ilmankosteutta ei nimeksikään. Samaan aikaan jo lyhyt poistuminen superhoitoluokan moottoritieltä läheiselle kylätielle paljastaa, että talvihan se on vielä liukkaimmillaan.

Oletettavasti suurin osa suomalaisautoilijoista vaihtaa vuoden päästäkin talvirenkaat alle niin kuin ennenkin. Tilanne on varmaankin sama kuin Ruotsissa, jossa vastaavilla rengassäännöillä kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin.

Kuitenkin oletettavasti myös moni eteläsuomalainen perhe, jolla on kaksi tai useampi auto käytössään, jättää johonkin autoistaan talvirenkaat vaihtamatta. Silloin oikea auto otetaan alle kelin mukaan. Sekin voi olla ihan viisasta, sillä kesärengas on esimerkiksi marraskuun kaatosateessa pitävämpi rengas.

Taustalla taivuttelu nastarenkaista kitkarenkaisiin

Tähän saakka harva on sanonut ääneen, että suomalaisten pitäisi siirtyä talvirengasvalinnoissaan kitkarenkaisiin. Nastojen ja kitkojen välisestä paremmuudesta käytävä riita on suomalainen ikiliikkuja. Ja kuka nyt riitaa haluaisi? Mutta tieto renkaiden aiheuttamista ongelmista lisääntyy jatkuvasti. Ajat muuttuvat.

”Miten hallitus on ottanut huomioon nastarenkaiden aiheuttamat ongelmat valtion ja kuntien taloudelle, ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja ympäristölle ja mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta autonomistajia ohjataan rengasvalinnoissa vähemmän tietä kuluttavien ja saastuttavien vaihtoehtojen käyttöönottoon?”

Oheinen lainaus on perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Wihosen marraskuun 13. päivänä jättämästä kirjallisesta kysymyksestä ajoneuvojen rengasvalintojen vaikutuksista tiestöön ja ympäristöön. Vastaus hallitukselta saadaan joulukuun alussa.

Hallituksen vastausta Wihoselle tullaan eri puolilla lukemaan tarkasti. Vaikka sitä ei olekaan ääneen sanottu, niin kesäkuussa voimaan astuvan tieliikennelain uusien talvirengassääntöjen taustalla on ollut myös liikenne- ja viestintäministeriön toive saada autoilijoita siirtymään nastoista kitkarenkaisiin.

3PeakMountainSnowFlake -merkintä renkaassa.
3PeakMountainSnowFlake-merkintä näyttää tältä.Derrick Frilund / Yle

Ja kohta kaikkien talvikumeissa on ”3PeakMountainSnowFlake”

Ehkä yllättäen juuri talvimaa Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin määritelty, millainen talvirenkaan oikeastaan pitää olla. Tähän saakka lailliseksi renkaaksi on riittänyt, että valmistaja on ilmoittanut valmistamansa renkaan soveltuvan talvikäyttöön.

Mutta nyt tämäkin asia määritellään ja se vetänee pois Suomen markkinoilta ja maanteiltä jonkun verran talvirenkaita. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa on alkanut määrittelytyö, jonka pitäisi valmistua samaan aikaan, kun uusi tieliikennelaki astuu kesäkuussa voimaan.

Todennäköisimmin Suomessa määrätään, että talvirenkaassa on aina oltava 3PeakMountainSnowFlake-merkintä. Kyseisellä merkinnällä ei ole virallista suomennettua nimeä, mutta se tunnetaan meillä ainakin nimillä ”vuoristosymboli”, ”lumihiutalemerkki” tai ”alppivuorimerkintä”.

3PeakMountainSnowFlake on renkaan kylkeen muottimerkintänä valmistusvaiheessa painettu leima, jossa vuoren sisällä näkyy lumihiutale. Sitä ei saa painaa tai maalata renkaaseen jälkeenpäin.

3PeakMountainSnowFlake-merkintä edellyttää, että rengas on akkreditointilaitoksen testaama. Pelkkä valmistajan ilmoitus ei silloin riitä. Samalla se tarkoittaa, että esimerkiksi M&S-renkaat (mud & snow) eivät enää talvirenkaiksi Suomessa kelpaisi.

Uuden lain mukaisista rengassäännöistä on tulossa kovien vaatimusten kolmiodraama. Ensinnäkin kesärenkailla saa talviaikaan ajaa jokainen Suomessa asuva tai tänne autollaan tuleva, jos keli sen sallii.

Toisaalta talvikelissä, jota Suomessa ei ole monen muun maan tavoin laissa määritelty, auton alla pitäisi olla 3PeakMountainSnowFlake-merkinnällä varustetut talvirenkaat.

Ja kuitenkin Suomen talvirengassääntöjen olisi oltava tasapainossa eurooppalaisen lainsäädännön kanssa. Ulkomaalaisten autojen ajelua Suomen talvikelissä ei voi kieltää vaatimalla talvirenkailta kohtuuttomia. Muualla hyväksytyillä talvirenkailla pitäisi saada ajaa meilläkin.

Lue myös:

Puhelinta saa ensi kesästä alkaen räplätä ratissa, kun auto seisoo liikennevaloissa – Liikenneturva vastustaa lakimuutosta

Monen autoilijan toive toteutuu – peräkärryn kanssa saa kohta ajaa satasta

Uusia liikennemerkkejä tulossa käyttöön – katso kuvista, miltä ne näyttävät

Sakot 1 km/h ylinopeudesta? Poliisijohtaja ei usko tiukennukseen: "Kansalaisten oikeustaju voisi olla kovilla"

Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista – pyydetään tutkimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan

$
0
0

Helsingin poliisille on tehty useita sellaisia tutkintapyyntöjä, jotka koskevat julkaisuajankohdaltaan vanhoja tv-sarjoja. Niissä pyydetään tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan, poliisista kerrotaan STT:lle.

Poliisin mukaan tutkintapyyntöjen takia poliisissa on käynnistetty esitutkintalain mukainen esiselvitys. Asian ollessa vielä keskeneräinen, poliisi ei kerro, mihin julkaisuihin tai keihin henkilöihin tutkintapyynnöt on kohdistettu.

Vanhojen kulttuurituotteiden tai kirjoitusten rikollisuuden arvioiminen nykylainsäädännön valossa on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen avasi marraskuun alussa poliisin jo sulkeman tutkinnan kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) homoseksuaalisuutta koskevasta vanhasta kirjoituksesta.

Räsäsen teksti koski Suomen Luther-säätiön vuonna 2004 julkaisemaa kannanottoa, jossa hän muun muassa väittää, että nykyinen seksuaalikasvatus yhdistettynä homoseksuaalisuuden hyväksyntään saattaa avata väylän seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Sama tutkinnanjohtaja kuin Räsäsen pamfletissa

Tv-ohjelmien tutkinnassa esiselvityksestä vastaavaksi tutkinnanjohtajaksi on nimetty Helsingin poliisin rikoskomisario Markku Silén. Hän on sama mies, joka päätyi aiemmin tänä syksynä siihen, ettei Räsäsen pamfletissa ole syytä epäillä rikosta.

Silén perusteli pitkää ja pohdiskelevaa syyskuista päätöstään muun muassa sillä, että Räsäsen pamfletti on konservatiivinen, kirkkopoliittinen ja hengellisesti motivoitunut puheenvuoro, joka käsittelee suomalaisen yhteiskunnan tilaa 2000-luvun alussa.

– Räsänen on kirjoittanut pamflettinsa sellaisesta positiosta, josta katsottuna konservatiivisen kristillisen arvomaailman vaikutus suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan on ohenemassa, hän perusteli päätöstä.

Silénin mukaan päätöksenteossa oli kyse muun muassa siitä, missä määrin uskovainen henkilö tai uskonnollinen yhteisö voi esittää omaan uskonnolliseen vakaumukseensa palautuvia moraalisävytteisiä tulkintoja yhteiskunnassa vallitsevista perhearvoista.

– Mikäli esimerkiksi joidenkin Raamatussa esitettyjen näkemysten katsottaisiin sellaisenaan täyttävän kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön, olisi myös Raamatun levittäminen tai saatavilla pitäminen lähtökohtaisesti kiihottamisrikoksena rangaistava, Silén päätteli.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kuitenkin määräsi tutkinnan avattavaksi ja perusteli sitä sillä, että on punninnut keskenään sananvapautta, uskonnonvapautta ja syrjimättömyyttä koskevia perus- ja ihmisoikeuksia toisin kuin poliisi.

STT ei ole tavoittanut Siléniä kommentoimaan sitä, miten valtakunnansyyttäjän päätös mahdollisesti vaikuttaa poliisin punnintaan arvioitaessa vanhojen nykymoraalikäsityksen valossa loukkaavien kulttuurituotteiden laillisuutta.

Petelius pyysi anteeksi vanhoja saamelaissketsejä

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius esitti eilen julkisen anteeksipyynnön kaikille saamelaisille sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat kysyi Toiviaiselta haastattelussa, voivatko Peteliuksen ja Aake Kallialan vanhat tv-sketsit täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Peteliuksen anteeksipyyntö koski Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemiä tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.

– Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius sanoi.

Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi. Petelius ja Kalliala tekivät sketsihuumoria saamelaisista Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa.

Peteliuksen teko keräsi viestipalvelu Twitterissä niin kiitosta kuin kritiikkiä. Muun muassa demarinuorten puheenjohtaja, saamelainen Mikkel Näkkäläjärvi kiitteli Peteliuksen tekoa. Osa sen sijaan kysyi, miksi Petelius ei pyydä anteeksi myös muilta vähemmistöiltä, joista hän on aikoinaan vitsaillut, ja kuinka pitkältä ajalta anteeksipyyntöjä on tehtävä.

Petelius lisäsi myöhemmin Twitterissä olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa ja kertoi lähettäneensä jo Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

Lue lisää:

Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään: "Olen valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa"

Kolme kokemusta siitä, miten Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsit vaikeuttivat elämää: Pilkkalauluja päin naamaa, selittelyä, varovaisuutta baarissa


Venäjän tulli pysäytti jälleen suomalaisen risteilyaluksen – omistaja ymmällään: "Tässä on vedätyksen makua"

$
0
0

Haminalaisen risteilyalus Charlotten 2,5 vuoden piina ei ota loppuakseen. Alus oli takavarikoituna Viipurissa, josta se lopulta piti saada takaisin Suomeen.

Nyt Venäjän tulli on pysäyttänyt Charlotte-risteilyaluksen Saimaan kanavan Pällin sulun tullitarkastuspisteelle.

– Olemme odottaneet täällä eilisestä kello 19 lähtien. Meidän piti tulla tänne hakemaan leima maasta poistumiseen, Charlotte-aluksen omistaja Jarmo Ahonen kertoo.

Pälli on kanavan ensimmäinen sulku Viipurista lähdettäessä Venäjän puolella. Matkaa Pälliin on Viipurista vain joitakin kilometrejä.

Venäjän tulli on hoitanut Ahosen mukaan asioita verkkaisesti.

– Odottelimme ensin pari tuntia, että tulli tuli paikalle. Sen jälkeen he lähtivät pariksi tunniksi hakemaan tulliselvitys- ja muita papereita Viipurista. Sitten he ilmoittivat, että pitää tehdä jonkinlainen tullitarkastus. Vene on nyt kuvattu kolmeen kertaan, Ahonen kertoo.

Ahonen joutuikin viettämään yön aluksessa asianajajansa kanssa.

Viipurin tullin tiedottaja ei vastannut Ylen puhelinsoittoihin.

Tulli hävisi oikeusjutun

Jupakka sai alkunsa kesäkuussa 2017, kun lappeenrantalaisen Rakuunakillan seurue oli bussimatkalla luovutetun Karjalan alueella. Matkan aikana seurue teki suomalaisaluksella risteilyn Viipurinlahdella.

Risteily lähti Sovetskista eli entisestä Johanneksesta. Matkalla seurue piipahti lähellä saaria, jotka Suomi sodan jälkeen joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle. Kohteina olivat muun muassa Teikarsaari ja Suonionsaari.

Reilu viikko risteilyn jälkeen Venäjän viranomaiset takavarikoivat suomalaisyrityksen Charlotte-laivan viipurilaiseen satamaan.

Tämän jälkeen alkoi pitkä oikeudenkäynti.

Venäjän tulli vaati Ahoselta 7 miljoonaa ruplaa eli noin 100 000 euroa niin sanottujen kabotaasisääntöjen rikkomisesta eli luvattoman risteilyliikenteen harjoittamisesta toisen valtion alueella.

Venäläinen oikeus asettui kiistassa kuitenkin Ahosen puolelle.

Ahonen epäileekin, että hidastelun taustalla on tullin häviämä oikeusjuttu.

– He eivät voi myöntää sitä, että minä en ole tehnyt mitään väärin, Ahonen sanoo.

Paperit kunnossa

Nyt Ahosen oli tarkoitus viedä Charlotte-alus pois Venäjältä, kun se oli ollut 2,5 vuotta Viipurissa tullin takavarikossa. Maasta poistumisen piti olla nyt mahdollista.

– Meillä on oikeuden paperit, että me voimme lähteä tämän aluksen kanssa pois maasta, mutta Venäjän tulli ei sitä hyväksy, Ahonen kertoo.

Asiasta uutisoi ensin Suomessa Iltasanomat.

Anna Hanskin Kotiviini-levytys aiheutti ihmetystä Yhdysvalloissa asti – sitten säveltäjä lensi Suomeen C-kasetti mukanaan

$
0
0

Kotiviini on kappale, joka tuli tunnetuksi Suomessa Anna Hanskin tulkitsemana. Alkuperäinen versio, Summerwine, on yhdysvaltalaisen countrylaulaja Lee Hazelwoodin käsialaa.

Hanski levytti sävellyksen suomeksi vuonna 1989 ja kappaleesta tuli todella suosittu. Niin suosittu, että Yhdysvalloista otettiin yhteys Suomeen.

– Lee oli ihmetellyt Suomesta tulleiden Teosto-korvausten suurta määrää ja soittanut suomalaistutulleen Pertsa Reposelle kysyäkseen asiasta., Hanski muisteli Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Reponen kertoi Leelle nuoresta Anna Hanskista ja Lee ilmoitti haluavansa tulla Suomeen tapaamaan laulajaa.

– Hänellä oli C-kasetti täynnä uusia lauluja mukanaan, kun hän tuli Suomeen. Me teimme sitten yhdessä levyn, jossa oli näitä uusia biisejä ja myös kappaleita, joita hän oli aiemmin levyttänyt Nancy Sinatran kanssa. Se oli aivan valtava juttu, Hanski jatkaa.

Näytelmä juhlistaa 30-vuotista uraa

Marraskuun lopussa ensi-iltansa saa Anna Hanskin tuorein produktio. Hanskia on voinut nähdä viime vuosina esimerkiksi kesäteatterilavoilla eri puolilla Suomea ja nyt hän esittää pääosaa musiikkinäytelmässä nimeltään B-puoli.

– Ajattelin, että haluan jotenkin juhlistaa 30-vuotista artistin taivaltani ja konserttikiertue ei tuntunut tässä kohtaa omalta.

Sysäys teatteriteokseen syntyi omasta havainnosta:

– Oli tullut aika paljon sankaritarinoita miesartisteista ja mietin, että miksi naisista ei tehdä, tai jos tehdään, niin ne ovat aina yhdeltä kantilta. Missä ovat tarinat naisartisteista, jotka ovat tehneet uransa hoitaen siinä samalla perheensä? Mitä kaikkea sellaista he ovat joutuneet kokemaan, mikä ei koskaan nouse lööppeihin, Hanski pohtii.

Kansallisteatterin Lavaklubilla esitettävässä näytelmässä kuullaan naisartistin tarina, joka ei ole kuitenkaan Anna Hanskin tarina. Sitä varten Hanski on kuitenkin jakanut kokemuksiaan ja huomioitaan käsikirjoittaja Virpi Haataiselle.

– Se sijoittuu 70-80 -luvulle, joka on minulle tärkeää aikaa, koska otin silloin ensituntumaa musiikkiin nimenomaan kuuntelemalla niitä artisteja, joita tuossa näytelmässäkin kuullaan.

Anna Hanskin koko haastattelu katsottavissa Yle Areenasta

Seilin saarelta löytyi harvinainen puutiaisissa loisiva loispistiäinen – tappaa punkin ennen kuin se ehtii lisääntyä

$
0
0

Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä on löytänyt harvinaisen puutiaisissa loisivan loispistiäisen Saaristomerellä Paraisten Seilin saarelta.

Ixodiphagus hookeri -nimellä kulkeva loispistiäinen on Turun yliopiston tiedotteen mukaan ihmisen kannalta siitä mielenkiintoinen, että se tappaa loisinnan kohteena olevan puutiaisen ennen kuin se ehtii lisääntyä.

Tutkijoiden mukaan puutiaisten luonnollisia vihollisia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää puutiaisten biologisessa torjunnassa.

Kyseinen puutiaisissa loisiva loispistiäinen on nähty aikaisemmin Suomessa vain kerran, 1950-luvulla.

– Emme vielä tiedä, onko laji vasta leviämässä Suomeen vai onko kyseessä vanhempi vieras, joten tulevaisuus näyttää, alkaako tämä Suomessa ilmeisen harvinainen laji tästä runsastumaan, dosentti Eero Vesterinen sanoo tiedotteessa.

Seilin saarelta löydetty yksilö on hyvin pienikokoinen loispistiäinen. Se kuuluu Yliopiston tiedotteen mukaan hyppykiilukaisten heimoon.

– Naaraspistiäiset munivat puutiaistoukkiin tai -nymfeihin munia, jotka kuoriutuvat puutiaisen nauttiman veriaterian jälkeen. Tämän jälkeen loispistiäistoukat syövät puutiaisen, joka kuolee ennen kuin se ehtii aikuistua ja lisääntyä, kuvaillaan tiedotteessa.

Loisia etsittiin hyönteispyydyksin

Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä selvittää puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien levinneisyyttä ja ekologiaa Suomessa. Ixodes-suvun punkit eli puutiaiset ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomessa ja muualla Euroopassa.

– Tutkimuksemme tavoitteena on ymmärtää puutiaisten ekologiaa kokonaisvaltaisesti, joten niitä saalistavien eläinlajien tutkiminen on ollut meillä kiinnostuksen kohteena, kertoo tiedotteessa tutkimusta vetänyt tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.

Tutkijat etsivät loispistiäistä Seilin saarelta hyönteispyydyksin.

Turun yliopiston tutkijat ovat keränneet saarelta tähän mennessä yli 1300 puutiaista. Niiden loisinta-astetta tutkittiin molekyylibiologisin menetelmin.

Tutkimusryhmän tulokset julkaistiin 19.11.2019 Experimental and Applied Acarology -tiedesarjassa.

Oikeuden päätös: Hollannin ei tarvitse auttaa Isis-taistelijoiden vaimoja ja lapsia

$
0
0

Hollannin valtiolla ei ole velvollisuutta auttaa Isisin hallussa olleille alueille lähteneiden naisten lapsia pääsemään kotiin, päätti vetoomustuomioistuin tänään perjantaina.

Alempi oikeusaste oli aiemmin tässä kuussa asettunut toiselle kannalle, ja todennut valtiolla olevan velvollisuus auttaa 56 lapsen pääsyssä Hollantiin. Oikeusjutun ovat nostaneet lasten 23 äitiä, jotka vaativat valtion apua kotiin päästäkseen.

Lapset ja naiset ovat kurjissa oloissa al-Holin ja al-Rojin leireillä Koillis-Syyriassa. Kaikki lapset ovat alle 12-vuotiaita.

Hollannin yleisradioyhtiön NOS:in mukaan oikeudessa oli paikalla runsaasti Syyrian leireillä olevien naisten ja lasten omaisia, jotka ovat vakuuttaneet sukulaistensa vaarattomuutta.

Hollannin puolueet ovat olleet erimielisiä siitä, miten terroristijärjestö Isisin alueilla oleskelleita naisia ja näiden lapsia pitäisi kohdella.

Pääministeri Mark Rutte kiitteli perjantaina oikeuden päätöstä kumota alemman oikeusasteen ratkaisu.

Hollannin viranomaiset arvioivat, että Syyriassa on ainakin 55 Hollannista lähtenyttä Isisin taistelijaa ja 90 hollantilaistaustaista lasta.

Lisää aiheesta:

Al-Holin leiriltä paenneita hollantilaisnaisia saapunut Turkkiin – ilmoittautuivat Hollannin suurlähetystöön

Kohu Poutun kasvislihasta kertoo kuinka vaikeaa vegeruokien nimeäminen on: Burger viittaa lihaan, mutta pihvi ei

$
0
0

Lihankorvikkeiden ja kasvispohjaisten tuotteiden nimeäminen on tarkkaa puuhaa.

Tämä on tullut selväksi kasvislihaan liittyvästä kohusta, jossa lihatalo Pouttua kiellettiin käyttämästä harhaanjohtavia tuotenimiä.

Kasvisliha tai kauramaito eivät ole sallittuja nimiä täysin kasvispohjaisille tuotteille, koska viranomaisten mukaan ne johtavat kuluttajaa harhaan.

Siksi ruokakauppojen hyllyille on ilmestynyt erikoisia tuotenimiä, kuten vihiksiä ja havregurtia. Vihis on vegepiirakka, joka muistuttaa lihapiirakkaa ja havregurti on kaurapohjainen, jugurtin kaltainen tuote (havre tarkoittaa ruotsiksi kauraa).

Kasvislihapulla voi hämmentää asiakasta ja aiheuttaa pettymyksiä. Tuulikki Lehto, ylitarkasta, Ruokavirasto

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säädellään EU:n tasolla. Elintarvikenimen pitää olla kuvaava, eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Markkinointinimi voi olla luovempi, mutta se ei saa antaa väärää käsitystä tuotteesta.

Esimerkiksi mansikkajäätelön tulee sisältää oikeaa mansikkaa. Muuten sitä pitää kutsua esimerkiksi mansikanmakuiseksi jäätelöksi. Jos nimessä on liha, tulee tuotteen sisältää eläimen lihaa, Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto linjaa.

– Kasvislihapulla voi hämmentää asiakasta ja aiheuttaa pettymyksiä, jos kotona huomaa, ettei tuote sisälläkään lihaa, Lehto sanoo.

Lihankorvikkeista ei kuitenkaan ole vielä yksiselitteistä EU-tason ohjeistusta, toisin kuin maitotuotteita jäljittelevistä elintarvikkeista.

Sillä välin Ruokavirasto on yrittänyt ohjeistaa elintarvikealan toimijoita ja valvontaviranomaisia, jotta nimet menisivät oikein. Alkuvuodesta päivitettiin Elintarviketieto-opas.

– Kaikkien toimijoiden kannattaa nyt varmistaa, että tuotteesta annettavat tiedot ovat mahdollisimman oikein ja selkeästi, Lehto sanoo.

Tästä Pouttu-kohussa on kyse

Poutun käyttämät nimet Muu Burgerpihvi ja Muu kasvislihapulla eivät ole sallittuja, mutta samaan aikaan vastaavien kasvispohjaisten Härkis-burgerpihvin tai Beyond Burger -tuotemerkin nimissä ei ole ongelmaa.

Ruokaviraston näkemys kiistaan on hyvin selkeä: burger ja hampurilainen sisältävät lähtökohtaisesti punaista lihaa, muuten sen nimen pitää olla kasvisburger, kalahampurilainen tai kanaburger.

Ruokaviraston ylitarkastaja Lehdon mukaan Härkiksen ja Beyond Meat -tuoteperheen nimissä tulee selväksi, että tuote ei sisällä lihaa. Härkis on nimittäin vakiintunut nimi härkäpavusta tehdylle kasvistuotteelle ja Beyond Meat tarkoittaa vapaasti suomennettuna lihan tuolla puolen tai enemmän kuin lihaa.

Lehdon mukaan Muu Burgerpihvi puolestaan johtaa kuluttajaa harhaan. Siitä ei tule ilmi, että kyse on täysin kasvipohjaisesta tuotteesta.

Tuoreimmassa kohussa eniten närää on aiheuttanut Poutun käyttämä nimi kasvisliha: Poutun tavoitteena on nimittäin ollut tehdä lihanmakuista kasvistuotetta. Ruokavirasto on saanut paljon palautetta, jossa nimeä on pidetty harhaanjohtavana.

Maitotuotteissa selkeät pelisäännöt

Ruokaviraston näkemyksen mukaan taas makkara, pyörykkä, pulla ja pihvi viittaavat tuotteen muotoon, ei sen ainesosiin. Siksi esimerkiksi kasvispihvi on sallittu nimi.

Tämäkin saattaa muuttua, jos lihatuotteiden nimiä koskeva säädös menee läpi EU-parlamentissa. Se kieltäisi nimet kasvishampurilainen, -makkara tai leikkele. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat huhtikuussa.

Maitotuotteita jäljittelevissä tuotteissa säännöt ovat selvät, sanoo maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen. EU:n maatalouslainsäädännössä on lista maitotuotteiden nimistä, jotka on varattu vain eläimestä lähtöisin oleville tuotteille. Sellaisia ovat esimerkiksi maito tai jugurtti.

Elintarvikevalmistajat ovat ratkaisseet asian kutsumalla tuotteitaan esimerkiksi kaura- tai soijajuomaksi.

– Alussa nimeämisen kanssa oli ongelmaa, mutta sittemmin toimijat ovat erittäin hyvin ymmärtäneet pelisäännöt, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Lehto.

Suomalaiset viranomaiset toivovat, että kasvispohjaisten lihankorvikkeiden nimeämiseen saataisiin pikaisesti selkeitä ohjeita EU-tasolla.

– Tämä koskettaa koko Eurooppaa: koko ajan tulee uusia tuotteita markkinoille. On ongelmallista, jos jäsenvaltioissa on kovin erilaisia tulkintoja, sanoo Haikonen.

Lue lisää:

Terveysviranomainen kielsi kasviliha-sanan käytön – Pouttu tyrmistyi päätöksestä ja joutuu uusimaan tuotepakkauksensa

Kaikki Pohjoismaat Ruotsia lukuun ottamatta maailman turvallisimpien matkakohteiden listalla

$
0
0

Jos mielii valita turvallisimman mahdollisen lomakohteen maailmassa vuonna 2020, kannattaa suunnata joko Suomeen, Tanskaan, Grönlantiin, Islantiin, Norjaan, Sloveniaan, Luxemburgiin tai Sveitsiin.

Näin neuvoo International SOS-yhtiö, joka on listannut maailman turvallisimmat ja vaarallisimmat matkakohteet. Yhtiö tarjoaa turvallisuuskartoituksia sekä terveyspalveluja matkailijoille.

International SOS on julkaissut sivuillaan havainnollistavan karttakuvan, jossa kullekin maalle on määritelty oma turvallisuusluokituksensa.

Edellä mainituissa turvallisimmissa maakohteissa matkustamisen turvallisuusriskit on määritelty vähäiseksi. Neljä muuta luokkaa riskeille ovat matala, keskitasoinen, korkea ja äärimmäinen. Ruotsi on luokiteltu ainoaksi Pohjoismaaksi, jossa turvallisuusriskitaso on vähäisen sijaan matala.

Bledjärvi on suosittu matkakohde Sloveniassa.
Bledjärvi on suosittu matkakohde Sloveniassa.ERDEM SAHIN/ EPA

Maailman vaarallisimpiin matkakohteisiin kuuluvat muun muassa Afganistan, Keski-Afrikan tasavalta, Somalia ja Syyria.

Luokitus perustuu muun muassa riskeihin sairastua kohteessa tarttuviin tauteihin tai joutua keskelle poliittista väkivaltaa.

Jotkut maat eivät sovi ainoastaan yhteen kategoriaan, joten niille on annettu useampia riskiluokituksia. Esimerkiksi Meksikossa ja Kolumbiassa on alueita, joissa matkustamisen riskit on määritelty keskitasoisiksi, mutta tietyt osat maista ovat korkean riskin matkustuskohteita.

Lomakohteiden turvallisuudesta kirjoittaa matkailu-uutisiin keskittyvä CNN Travel, jolta Suomi sai myös toisenlaista suitsutusta hiljattain. Lokakuun alussa sivusto listasi 20 kauneinta paikkaa Euroopassa. Ensimmäisenä jutussa mainittiin Inarijärvi, jota kuvailtiin ”ympärivuotiseksi paratiisiksi.”

– Pimeät, lumiset talvet tekevät Inarijärvestä ihanteellisen kohteen nähdä vilaukselta revontulia, kirjoittaa CNN Travel, joka kehotti matkustamaan alueelle myös kesällä sekä ruskan aikaan.

Lue myös:

CNN Travel: These are the safest countries in the world to visit in 2020

CNN listasi Euroopan kauneimmat paikat: Inarijärvi on "ympärivuotinen paratiisi"

CNN Travel: 20 most beautiful places in Europe

Victoria's Secret peruu maailmankuulun alusasunäytöksensä – vuosittainen show on herättänyt kritiikkiä tarjoamallaan ahtaalla naiskuvalla

$
0
0

Yhdysvaltalainen alusvaateyritys Victoria's Secret peruu tämänvuotisen muotinäytöksensä. Yhtiön vuosittain järjestämät näyttävät show't ovat keränneet miljoonayleisön, ja niitä on televisioitu Suomessakin.

Vuonna 1995 alkaneen näytösperinteen lopettamisen taustalla on yhtiön viime vuosina saama arvostelu tarjoamastaan ahtaasta naiskuvasta. Lavalle astelleet mallit ovat olleet kaukana nyky-yhteiskunnan monimuotoisuudesta.

Yhtiö yritti viime vuonna vastata arvosteluun käyttämällä malleinaan aiempaa kansainvälisempää joukkoa. Tilanne kuitenkin kärjistyi entisestään heti näytöksen jälkeen, kun yhtiön markkinointijohtaja Ed Razek tokaisi, etteivät plus-kokoiset tai transsukupuoliset mallit sovellu Victoria's Secretin näytöksiin.

Syntyneen kohun jälkeen Razek pyysi kommenttiaan anteeksi.

Yhtiön myynti on viime vuosina laskenut ja tulos heikentynyt. Nuoremmat asiakassukupolvet ovat kiinnostuneempia ostamaan yksinkertaisempia alusasuja kuin Victoria's Secretin tarjoamia yliseksikkäitä hepeneitä.

Yhdysvalloissa valtakunnallisilla televisiokanavilla näytetyn alusasunäytöksen katsojaluvut romahtivat vuoden 2001 12 miljoonasta vuoden 2018 3,3 miljoonaan.

Lue myös:

Alusvaatebisnes kasvaa kohisten: "Aikanaan liivejään esitteli vain Madonna, nyt sosiaalinen media on täynnä rintoja"

Victoria’s Secret pahoittelee muotinäytöksensä intiaanipäähinettä


Loppuuko kaupoista kohta olut? SEL: "Tämä vaikuttaa osaan panimoalan tuotteista"– Listasimme postilakkojen uusimmat vaikutukset

$
0
0

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on vauhdittanut riitaisia työehtosopimusneuvottelujaan työnseisauksella Posti Oy:ssä. Työnseisaus jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta klo 24.00, jos neuvotteluratkaisua ei ennen sitä synny.

Useat liitot tukevat Postin työntekijöitä tukilakoilla.

Lue tästä jutusta postilakon olennaiset taustat ja käänteet:

Analyysi: Posti olisi avaamassa pakettialan halpuutuskierteen – myös kilpailijat uhkaavat leikata palkkoja, jos valtionyhtiö saa tahtonsa läpi

Perjantaina tukilakkolaisten joukkoon liittyi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, jonka jäsenet eivät käsittele Postin kuljetuksia sunnuntaihin 8.12. kello 24.00 saakka, jos työehtokiista ei ole ratkennut. Tukilakolla voi olla monenlaisia näkyviä vaikutuksia esimerkiksi kauppojen hyllyillä.

Posti on kuljettanut useita elintarviketuoteryhmiä kauppoihin.

– Se voidaan sanoa, että tämä vaikuttaa osaan panimoalan tuotteista, sanoo SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Käsittelykiellosta on siis suoraa haittaa paitsi Postille, joka on Kuntosen mukaan laajentunut viime vuosina huomattavasti elintarvikealan kuljetuksissa, myös Postin kuljetuksia käyttäville yrityksille.

Käytännössä siis niitä elintarviketeollisuuden valmistamia tuotteita, jotka pitäisi tehtaiden lähettämöissä siirtää Postin tai sen tytäryhtiöiden kuljetusautojen ei siis käsitellä.

Esimerkiksi S-ryhmässä tukilakkojen laajennuksiin on varauduttu.

Joensuun Sokoksen S-Marketiissa, Joensuu Sokos S-Market
Ismo Pekkarinen / AOP

– SEL:n käsittelykielto ei näy toistaiseksi asiakkaalle mitenkään, vakuuttaa S-ryhmän saatavuuden ohjauksen johtaja Sanna Timola.

Postin kuljetusten varassa olleiden juomien ja elintarvikkeiden saatavuus on Timolan mukaan varmistettu niin, että toimitusketjussa on tehty ennakoiva toimia.

Maanantaina vaikutukset ulottuvat laajalti ihmisten arkeen

Myös Finnair on ryhtynyt varotoimiin, mutta kyse on Ilmailualan Unionin tukilakon laajentumisesta maanantaina.

Tukitoimet vaikuttaisivat Finnairin mukaan merkittävästi maa- ja catering-palveluihin sekä asiakaspalveluun Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Käytännössä kyse on jonoista ja viivytyksistä.

Maanantain lennoilla lähteville asiakkaille tarjotaankin mahdollisuutta vaihtaa lentonsa aikaisemmaksi.

Varautumisiin on ryhdytty myös laivayhtiöissä, koska postikiistaan liittyvä Merimies Unionin tukilakko laajenee myös maanantaina.

Lue tästä lisää miten laivat kulkevat:

Viking Line varautuu maanantaina uhkaavaan Postin tukilakkoon – viisi laivaa jäämässä satamaan, vaikutusta tuhansiin matkustajiin

Posti puolestaan tiedottaa, että lakon ja tukilakkojen takia kirjeiden, aikauslehtien ja mainosten jakeluviive on nyt jopa viikkoja. Myös osa paketeista viivästyy. Maanantaina tukitoimien laajennukset uhkaavat puolestaan sulkea Postin myymälöitä ja asiamiesposteja.

Listasimme menossa ja tulossa olevat tukitoimet, joista eri alojen liitot ovat ilmoittaneet.

Lista yltää ensi viikon maanantaihin asti, jolloin tukilakot siis laajenevat tuntuvasti: Postin myymälät ja asiamiespostit eivät toimi, pääkaupunkiseudun bussiliikenne jumiutuu, useat matkustajalaivat jäävät satamiin ja lentoliikenne uhkaa mennä sekaisin.

Perjantai 22. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Liitto aloittaa Postin kuljetusten käsittelykiellon elintarvikealan yrityksissä kello 24.00.

SELin julistama käsittelykielto tarkoittaa, että elintarvikealan työpaikoilla ei kerätä, lastata tai pureta kuormia Postin hoitamiin kuljetuksiin, jotka ajaa Postin oma auto tai alihankintana Postin ajoa tekevä auto. Käsittelykielto koskee kaikkia Posti Oy:n, Posti Palvelut Oy:n, Posti Kuljetus Oy:n sekä Transval Groupin kuljetuksia sisältäen myös tytäryhtiöt

Lauantai 23. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sunnuntai 24. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat kello 24.00:ään saakka.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Maanantai 25. marraskuuta

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) Lakko laajenee.

Uudet työseisaukset koskevat postinjakelua, postinkäsittelyä, postinkuljetusta sekä toimihenkilö- ja myymälätehtäviä koko maassa maanantain vastaisesta yöstä klo 00.00 koko lakon loppumisajankohtaan 8:nteen joulukuuta kello 24.00. Nyt lakossa on kaikkiaan kymmenisentuhatta postilaista.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliito (AKT)Liitto laajentaa myötätuntolakkoaan pääkaupunkiseudulle HSL:n bussiliikenteeseen ja huoltokorjaamoihin.

Uudet tukitoimet alkavat maanantaina kello 3.00 ja päättyvät tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00, mikäli PAUn työnseisaukset jatkuvat.

Myötätuntotyötaistelun aikana ne AKT:n jäsenet, jotka ajavat paikallis- ja lähiliikennettä HSL-alueella, pidättäytyvät työstä.

Työstä pidättäytyminen koskee myös myötätuntotyötaistelun kohteina olevien yritysten huoltokorjaamoiden työntekijöitä.

AKT:n aiemmat myötätuntotyötaistelutoimet pysyvät voimassa.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (Jyty) Ammattiliitto Jyty tukee Postin työtaistelua tukilakolla pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä. Tukilakko koskee Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimuksen piirissä olevia bussinkuljettajia. Tukilakko alkaa kello 3.00 ja päättyy tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevat lasti-, ropax- ja matkustaja-alukset, jotka ovat Suomen lipun alla ja jotka saapuvat Suomen satamiin klo 6.00:n jälkeen, jäävät satamiin eivätkä Suomen merimiesunionin jäsenet enää seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.

Tallink Siljan laivoista lakolla on vaikutus Turku–Tukholma-reitillä liikennöivään Baltic Princessiin ja Helsinki–Tukholma-reitillä liikennöivään Silja Serenadeen. Baltic Princess jää Turun satamaan maanantaina illalla, ja Silja Serenade Helsinkiin tiistaina aamulla.

Viking Linella lakko vaikuttaa yhtiön viiden Suomen lipun alla kulkevan aluksen toimintaan. Alukset ovat Mariella, Gabriella, Amorella, Viking Grace ja Rosella.

Ilmailualan Unioni (IAU) Tukitoimet laajenevat kello 6.00.

Tukitoimiin osallistuvat IAU:n jäsenet kaikkien Suomesta ja Suomeen operoivien lentoyhtiöiden käyttämissä maapalveluissa, tekniikassa, cateringissä, rahdissa sekä lisäksi lentoasemien turvatarkastuksessa.

Tukilakkotoimen piirissä ovat Paltan jäsenyrityksistä Airpro Oy, Aviator Finland Oy, Finnair Oyj, Finnair Cargo Oy, Finnair Kitchen Oy, GA Telesis Engine Services Oy, HUB logistics Handling Oy, Nordic Regional Airlines Oy, RTG Ground Handling Oy ja Swissport Finland Oy

Työnseisauksen ajaksi IAU:n jäsenet lopettavat kaikki työnsä. Työnseisaus päättyy, kun he palaavat tiistain puolella alkaviin työvuoroihinsa.

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) Liitto kieltää Postin jakeluverkossa kulkevien pakettien ja kirjeiden käsittelyn Postin palvelupisteissä eli asiamiesposteissa. Kielto astuu voimaan maanantain vastaisena yönä kello 00.00, jos ratkaisua ei siihen mennessä ole löydetty.

Postin palvelupisteitä on kaikkiaan noin 750. Ne sijaitsevat muun muassa kaupoissa, kioskeissa, liikenne- ja huoltoasemilla, kahviloissa ja apteekeissa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sähköliitto Liitto aloittaa tukitoimensa kello 6.00, ja ne päättyvät sunnuntaina 8. joulukuuta kello 24.00.

Tukilakko kohdistuu huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöihin postinkäsittelyyn ja -jakeluun liittyvissä tehtävissä. Se kohdistuu seitsemään posti- ja logistiikkakeskukseen kuudella paikkakunnalla. Lakon piiriin kuuluvat keskukset sijaitsevat Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa ja Liedossa. Lisäksi lakko käsittää rahtiterminaalin Vantaalla.

Lue tästä lisää vaikutuksista:

Postin tukilakoilla voi olla yllättävä seuraus – Pohjois-Amerikkaan matkaavien alppitähtien matkatavarat vaarassa jäädä jumiin Suomeen

Lue tästä lakon sovittelusta:

Syntyykö postisopu kolmessa päivässä? Selvitysryhmä aloitti työnsä: "Tarvittaessa lähden täältä vasta sunnuntaina"

Lue tästä alkuviikolla käynnistetyistä ja pidetyistä tukilakoista:

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat

Harvinainen pelastusoperaatio työmaalla: putkeen juuttunut kettu pääsi pinteestä kekseliäiden miesten toimesta – katso video

$
0
0

Yliopistonmäellä Turussa Juslenian työmaalla koettiin keskiviikkona erikoinen tilanne, kun työmaan tarkastuskaivon putkessa havaittiin kettu.

– Kettu oli putkessa ja putki niin liukas, ettei eläin päässytkään enää peruuttamaan ulos, kertoo tapahtumista Turun Elementtiasennus Oy:n Tom Tapani Outinen.

kettu kurkkaa työmaan tarkastusputkesta turkulaisella työmaalla.
Kettu kurkkasi Jusleniuksen työmaan putkesta ja paikalla olleiden työpäivä sai uuden käänteen.Lasse Lappalainen
kettu kurkkaa työmaan tarkastusputkesta turkulaisella työmaalla.
Pelastusoperaatio kesti noin vartin. Ilman ihmisen apua repolaisen kohtalo olisi voinut olla sinetöity.Lasse Lappalainen

Paikalla olleet laittoivat hihat heilumaan yhteistuumin, jotta kettu pääsisi pois pinteestä.

Sami Keinosen kuvaamasta videosta näkee, miten putkea nostettiin pystyyn toisesta päästä tilanteen ratkaisemiseksi.

– Työkaverit auttoivat ketun ulos putkesta, jossa oli pohjalla vettäkin. Olisi varmaan repolaisen tulevaisuus ollut sinetöity ilman Lasse Lappalaista, joka napsi paikalla myös kuvia ja ketun vapautti, kehuu Outinen kollegaansa.

Ulos päästyään kettu näytti pöllämystyneeltä, joten paikalla olleet arvioivat sen viettäneen putkessa jo melko tovin. Eläin poistui paikalta pian vapautumisensa jälkeen.

Putin tapasi mystisen ”superaseen” testauksessa kuolleiden leskiä ja vannoi, että hanke viedään loppuun

$
0
0

Venäjän presidentti Vladimir Putin vannoo, että salaperäisen aseen kehitystyö viedään loppuun saakka elokuussa sattuneesta turmasta huolimatta.

Putin tapasi tänään turmassa kuolleiden omaisia Kremlissä ja palkitsi uhrit postuumisti. Elokuussa sattuneessa räjähdyksessä Arkangelissa kuoli seitsemän ihmistä.

Aseasiantuntijat ovat arvelleet, että Arkangelissa testattiin Venäjän uusinta kehitteillä olevaa asetyyppiä, pienikokoisella ydinmoottorilla toimivaa risteilyohjusta. Putin ei tarkentanut, mikä ase oli keskiössä elokuun epäonnistuneessa testissä.

– Kehitämme tämän aseen kaikesta huolimatta loppuun, totesi Putin puheessaan uhrien leskille.

Se, että Venäjällä on presidentin mukaan hallussaan ”tällaista ainutlaatuista teknologiaa” on ”merkittävin ja luotettavin takuu planeetan rauhalle", kirjoittaa BBC.

Vuonna 2018 Putin esitteli pitämässään uhmakkaassa puheessa maansa kehittelemiä uusia asetyyppejä. Ydinvoimalla toimiva risteilyohjus oli yksi mainituista.

Putin kuvaili, kuinka ohjus voisi ydinmoottorinsa avulla pysyä ilmassa teoriassa lähes määräämättömän ajan ja odottaa sopivaa hetkeä, jolloin se voisi iskeä kohteeseensa. Moni asiantuntija on arvellut, että juuri kyseistä ohjusta testattiin elokuussa.

Venäjän ydinvoimayhtiö Rosatomin mukaan merellä sijaitsevassa tukikohdassa sattuneessa turmassa räjähti moottori tulipalon seurauksena. Testiä suorittaneet sinkoutuivat räjähdyksen voimasta mereen. Kuolleiden lisäksi kuusi ihmistä loukkaantui räjähdyksessä.

Räjähdys aiheutti myös radioaktiivisen aineen purkauksen Severodvinskin lähellä kaupunkia.

Räjähdyksen uhreja hoitaneet lääkärit ja hoitajat joutuivat itsekin sairaalahoitoon, sillä heille ei oltu kerrottu, että hoidettavat olivat altistuneet radioaktiiviselle säteilylle.

Lue myös:

BBC: Putin vows to perfect mystery rocket after engine blast

Räjähtikö Arkangelissa Venäjän uusi superase – ydinmoottorilla toimiva risteilyohjus, jolla on rajaton kantomatka

Vaaratiedote koko maahan

$
0
0

Hätätilanteen sattuessa hakeudu lähimmälle päivystävälle terveys-, palo- tai poliisiasemalle.

Hätäkeskuslaitos.

På grund av ett fel i Telia mobilnät har det framkommit störningar vid uppringning till nödnumret

112 på området i hela Finland.

I nödsituationer ska man söka sig till närmaste jourhavande hälsovårdscentral, brandstation eller polisstation.

Nödcentralsverket.

Listeriabakteeria mahdollisesti sisältäviä valmisleipiä vedetään markkinoilta – koskee useita tuotteita

$
0
0

Useita broileria sisältäviä eväsleipiä vedetään pois markkinoilta listeriavaaran vuoksi. Taustalla on se, että saman raaka-ainetoimittajan broilerista on löytynyt listeriabakteeria.

Takaisinveto koskee ainakin seuraavia tuotteita: Fazer Leipomoiden Eväsleipä Chilikana 135g -tuote, jonka viimeinen käyttöpäivä on 22.11.–29.11., S-ryhmän Makula 305g Club Wrap -tuote (kaikki päiväykset), Lidlin myymät Deli Corner paahtopaistirieskat (viimeinen käyttöpäivä 23.11.-27.11.2019) ja Select & Go kanarullat (viimeinen käyttöpäivä 22.11.-28.11.2019).

Ruokakauppojen alihankkija Evertaste Oy:n raaka-ainetoimittaja on kertonut, että valmistuslinjastolta on mahdollisesti tarttunut Listeria monocytogenes -bakteeria broilerin lihaan.

Listeriabakteeri voi olla haitallinen erityisesti vanhuksille, vastustuskyvyltään heikentyneille ja raskaana oleville.

Listeria monocytogenes -bakteereita oli löytynyt raaka-ainetoimittajan omavalvonnasta, Lidlin tiedotteessa kerrotaan. Kuluttajia pyydetään lopettamaan kyseisten tuotteiden käyttö ja hävittämään tuotteet.

Asiakkaat voivat palauttaa tuotteen lähimpään Lidl-myymälään, jossa tuotteen hinta hyvitetään.

Jos S-ryhmältä haluaa hyvityksen, S-ryhmä pyytää palauttamaan virheellisen tuotteen pakkausetiketin ensisijaisesti ostopaikkaan tai omien yhteystietojen ja tilitietojen kanssa S-Kuluttajaneuvontaan. Muutoin S-ryhmä pyytää hävittämään tuotteen sekajätteen mukana.

Viewing all 114231 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>