Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi torstaina julkisesti anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään.

Saamelaiset Anni Koivisto ja Jan Saijets sekä romani Keijo Svart kertovat nyt, millaista vahinkoa sketsit aiheuttivat.

Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemissä tv-sarjoissa saamelaisia kuvattiin syrjivästi. Sarjoissa pilkattiin myös esimerkiksi romaneja. Petelius lähetti torstaina Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät huumoria juopuneista saamelaisista useissa eri ohjelmissa. Saamelaisia esittävät Naima-Aslak ja Soikiapää nähtiin Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sarjoissa. Petelius pyysi näitä sketsejä anteeksi virallisella tiedotteella.

– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius kirjoitti tiedotteessa.

"Nunnuka-huutelua"

Tuleva Saamelaiskäräjien jäsen, utsjokelainen Anni Koivisto näkee, että Peteliuksen ja Kallialan sketsit ovat värittäneet stereotypioita saamelaisista.

Koivisto kertoo itse olevansa siinä mielessä onnekas, että on kasvanut Utsjoella. Suomen ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa hän ei ole joutunut kärsimään stereotypioista.

– Valtaväestön keskuudessa on sellaisia ennakkoluuloja, että saamelaiset ovat likaisia ja alkoholisteja, ja saamme kuulla nunnuka-huutelua.

Stereotypia juopoista saamelaisista on saanut Koiviston varpailleen.

– Saamelaisalueen ulkopuolella en esimerkiksi halua mennä baariin ja kulkea siellä olutpullo kädessä. Olen todella varovainen, jos olen pukeutunut gáktiin (saamenpukuun), Koivisto sanoo.

Koivisto ei ole ainoa. Hänen mukaansa ihmiset ovat varovaisia, etteivät vahingossakaan vahvista stereotypioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Peteliuksen anteeksipyynnön Anni Koivisto näkee yhtenä merkkinä siitä, että maailma muuttuu ja asiat etenevät. Hän toivoo anteeksipyynnön toimivan hyvänä esimerkkinä muille.

– Toivon, että se antaa muille rohkeutta miettiä sitä, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa vähemmistöjen asemaan ja parantaa sitä.

Nuoretkin tietävät sketsit

Saamelaiskäräjien jäsenen Jan Saijetsin juuret ovat Inarissa, mutta perhe ja koti ovat Tampereella.

Saijetsin mukaan Peteliuksen anteeksipyyntö vaikutti aidolta ja se oli hieno ele.

– Olivathan ne sketsit aika roisia, vaikka niille alussa nauroin. Ne täyttävät kulttuurin omimisen tunnusmerkit ja olivat melko loukkaavia.

Saijetsin mukaan anteeksipyyntö oli aito, koska Petelius haluaa edistää saamelaisten oikeuksia. Esimerkiksi metsäkysymykset ovat Saijetsin mukaan iso ongelma.

Jan Saijetsia on kutsuttu nunnuka-uulaksi. Monet saamelaiset saivat kokea sketsit nahoissaan myöhemmin.

– Ruvettiin laulamaan nunnukaa pilkkamielessä päin naamaa.

Vaikka sketseistä on aikaa, siitä ei ole monta vuotta, kun Saijets kuuli niistä viimeksi. Nuoretkin tietävät ne sketsit, hän sanoo.

"Vähemmistölle näytetään kaapin paikka"

Saijetsin mukaan alkuperäiskansan oikeuksia ja kulttuurista omimista ei ole Suomessa ajateltu kunnolla aiemmin. Sitäkään ei ole ymmärretty, kuinka herkässä asemassa vähemmistöt ovat.

– Intiaanivitsejä on heitelty ja intiaanipukuja käytetty miten vain. Siinäkin asiassa on herätty.

Kulttuurista omimista näkyy Saijetsin mukaan yhä siinä, miten saamelaisia symboleja kuten saamenpukua käytetään valtaväestön tarpeisiin. Esimerkiksi missit ovat joskus käyttäneet pilailukaupan pukua.

– Monissa tarkoituksissa ihmiset eivät ole ymmärtäneet loukkaavansa. Vähemmistölle näytetään kaapin paikka, kun meidän symbolejamme käytetään miten huvittaa. Vähemmistöllä pitäisi olla oikeus käyttää omaa kulttuuriaan.

Jos saamelaiset huomauttavat asiasta, vastaryöppy on Saijetsin mukaan valtava. Valtaväestö alkaa ihmetellä, taasko saamelaiset loukkaantuvat.

– Saamelaiset joutuvat aina pohtimaan, mistä asiasta sanovat, koska takaisin tulee valtava vastaloukkaantumisten ryöppy.

Saamelaisista kerrotaan liian vähän kouluissa

Sketsit luovat mielikuvia muun muassa siitä syystä, että Suomessa ei vieläkään tiedetä tarpeeksi sen omasta alkuperäiskansasta. Ihmiset, jotka eivät tiedä saamelaisista, saavat mielikuvia heistä vitsien kautta.

– Koulussa ei juuri kerrota saamelaisista, jopa intiaaneista kerrotaan enemmän oppikirjoissa. Se on ongelma. Suomalaiset eivät tiedä paljoa saamelaisista. Monet kyllä luulevat tietävänsä, Jan Saijets sanoo.

Tietämättömyys on luonut Saijetsin mukaan omituista historiatietoa.

– Väitetään, että saamelaiset ovat muualta tulleita maahanmuuttaneita.

Saijets on valmis antamaan Peteliukselle anteeksi.

– Symbolinen merkitys on iso, kun sketsin tekijä pyytää anteeksi. Yleensä esimerkin voima on suuri.

"Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin"

Erityisohjaaja Keijo Svart on tukenut romanien koulunkäyntiä Tampereella. Hänen mielestään Peteliuksen pitäisi pyytää anteeksi myös romaneilta.

– Eiväthän sketsit missään nimessä kuulostaneet mukavilta. Pirkka-Pekka Petelius ei ymmärtänyt, miten paljon hallaa teki meidän heimollemme ja porukallemme, Svart sanoo.

Sketsit aiheuttivat laajaa vahinkoa myös romanien keskuudessa, koska ihmiset alkoivat toistella niitä.

– Kaikki rupesivat matkimaan puhetta, sitä ei ole mukava kuulla. Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin.

Svart muistuttaa, että romanit ovat suomalaisia ja puhuvat suomen kieltä, eivätkä väännä kieltä sketsien tapaan.

Pirkka-Pekka Petelius on myöhemmin sanonut, että sketseissä nauretaan valtaväestön käsityksille, ei vähemmistöille. Keijo Svartin mielestä tätä ei koskaan tuotu ilmi ohjelmien yhteydessä. Sketsit eivät muuttaneet asennetta romaneita kohtaan positiivisemmaksi.

– Kyllä sketsit kohdistuivat meidän kulttuuriimme.

Kaipaako Svart romanina anteeksipyyntöä?

– Kyllä se olisi fiksua aikuiselta mieheltä. Niin minä tekisin.

Pirkka-Pekka Petelius kertoi Ylelle torstaina olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa. Hän lähetti Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

– Olen valmis siihen, Petelius kertoo.

Lue lisää:

Golbma muitalusa das, mo Petelius sketsat leat váikkuhan: bilkidanlávlagat, várrugasvuohta gávttiin ja figgamušat njulget boasttodieđuid

Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään: "Olen valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa"

"Suomessa on hyvin vakava, syvä tietovaje" – tuore tietokirja kertoo valtaväestölle saamelaisista saamelaisten ehdoilla

Somekohut vähemmistöjen ympärillä noudattavat usein samaa kaavaa – Aggressiivinen keskustelukulttuuri lietsoo vihapuheen leviämistä

Kyse on oikeudesta maahan, kieleen ja kulttuuriin

Pääministeri Antti Rinne (sd.) jyrähti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus aikoo kitkeä työehtoshoppailun tavalla tai toisella suomalaisesta yhteiskunnasta.

Vain hetkeä aiemmin omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) oli kertonut, että neljä selvityshenkilöä yrittää ratkaista viikonlopun aikana Postin ja Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) umpisolmuun ajautunutta riitaa pakettilajittelijoiden työehtosopimuksesta.

Ensi viikolla laajenevat tukilakot uhkaavat lamauttaa lento-, laiva- ja julkista liikennettä.

Tässä olisi hallituksen listalle yksi keino, millä työehtosopimuksen vaihtaminen edullisempaan voitaisiin saada kuriin.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia edustava Tehy ehdottaa, että asia olisi helpointa hoitaa työsopimuslain muutoksella: rajoittamalla työnantajan toimintaa liikkeenluovutuksissa.

– Lakia voitaisiin muuttaa siten, että mikäli työnantajan ilmeisenä tarkoituksena on heikentää työsuhteen ehtoja, mahdollisuutta vaihtaa työehtosopimusta ei olisi, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kertoo.

Tehy: Ilmeinen kikkailu tesseillä estettävä

Työsopimuslaissa määritellään menettely liikkeenluovutuksissa. Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että suurimmat epäkohdat koskevat juuri tällä hetkellä yrityskauppoja ja ulkoistuksia.

Hänen mielestään laissa on nyt porsaanreikä, joka pitäisi tukkia. Työehtosopimuslain mukaan työnantaja päättää, mitä työehtosopimusta työntekijät noudattavat.

– Tätä ei selvästi koeta enää oikeudenmukaiseksi tavaksi, ja vaikuttaa siltä, että osa työnantajista käyttää tätä hyväksi, ja kiertää sillä työntekijöiden turvaa, Kirvesniemi toteaa.

Työnantaja voi hakea liiton vaihdoksella edullisempia työehtoja.

– Työnantajat perustavat tytäryhtiöitä, joihin siirretään osa toiminnoista. Tytäryhtiö järjestäytyy johonkin toiseen työnantajaliittoon, ja ryhtyy sen jälkeen noudattamaan halvempia työehtoja, hän kuvailee.

Valtionyhtiö Posti toimi juuri näin perustamalla ensin Posti Palvelut Oy:n, jonne työriidan keskiössä olevat 700 pakettilajittelijaa siirrettiin.

Posti Palvelut kuuluu Medialiittoon, ei Palvelutyönantajat Paltaan kuten Posti. Medialiiton neuvottelukumppani on työntekijäpuolella Teollisuusliitto, Paltan PAU.

Edunvalvontajohtaja Kirvesniemi korostaa, että normaaleissa yrityskaupoissa tai liikkeenluovutuksissa työehtosopimus olisi edelleen mahdollista vaihtaa, kuten nykyisinkin.

– Silloin, kun tarkoituksena on ilmeinen sopimuksella kikkailu, tämä estettäisiin. Laadittaisiin sellainen lainsäädäntö, joka vastaa kansan oikeustajua, hän sanoo.

Miten todistetaan aie heikentää työehtoja?

Työtuomioistuimen entinen presidentti Jorma Saloheimo pitää Tehyn ehdotusta työnantajan ilmeisistä työehtojen heikennysaikeista ongelmallisena.

– Tämä on sellainen kriteeri, josta varmaan kumpuaisi hyvin vaikeita näyttökysymyksiä oikeudessa, Saloheimo sanoo.

Kun työntekijä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen liikkeenluovutuksella, vanhaa työehtosopimusta noudatetaan sopimuskauden loppuun. Sitten voidaan neuvotella uusi sopimus.

– On myös aika mahdoton ajatus, että uusi yritys olisi sopimuskautta pidempään velvoitettu soveltamaan vanhaa, ehkä vieraan työnantajaliiton solmimaa sopimusta, hän toteaa.

Saloheimon mukaan työehtoshoppailua on vaikea suitsia lainsäädännöllä. Työoikeuden asiantuntija arvioi, että ilmiön hävittäminen lakiteitse puuttuisi vapaaseen markkinatalouteen ja rikkoisi EU:n liikkeenluovutusdirektiiviä.

– Järjestö- ja yritysrakenteet elävät ja toimialat muuttuvat vuosien saatossa, jolloin työehtosopimustenkin soveltamispiirit muuttuvat samalla. Yritysrakenteiden muutokset johtuvat yleensä muista syistä kuin siitä, että työehtoja halutaan heikentää, Saloheimo sanoo.

Saloheimo lisää, että työehtosopimusten muutoksia tapahtuu myös muissa tilanteissa kuin liikkeenluovutuksissa. Tehyn ehdottama keino tepsisi siis vain osaan tapauksia.

Yrityksessä saattaa toimia tai sinne voidaan muodostaa pääliiketoiminnasta poikkeava yksikkö.

– Esimerkiksi sähköurakointiliike alkaa harjoittaa talvikunnossapitoa, jonne siirretään työntekijöitä. Yritys sitten liittyy uuden alan mukaiseen työnantajaliittoon, ja alkaa soveltamaan työntekijöihin uutta sopimusta.

– Liikkeenluovutusta ei siis tapahdu, mutta työehtosopimus vaihtuu, Saloheimo huomauttaa.

Saloheimo ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ovat sitä mieltä, että työnantajien järjestäytymisoikeuteen puuttuminen voisi lopulta vaarantaa myös työntekijöiden järjestäytymisvapauden. Kun lainmuutoksetkin ovat vaikeita, jäljelle jää neuvottelutie tai työtaistelu.

Viekö Tehyn ehdotus työnantajien vapauden järjestäytyä mielensä mukaan?

– Ei millään tavalla. Tässähän ei puututa järjestäytymisoikeuteen. Tässä puututaan ainoastaan siihen, ettei liikkeenluovutuksen yhteydessä voida muuttaa epäasiallisella tavalla sovellettavaa työehtosopimusta, Tehyn Else-Mai Kirvesniemi katsoo.

Elikeinoelämän keskusliitto ei halunnut tänään kommentoida Tehyn ehdotuksen toteutuskelpoisuutta yritysten näkökulmasta.

Lue lisää:

Syntyykö postisopu kolmessa päivässä? Selvitysryhmä aloitti työnsä: "Tarvittaessa lähden täältä vasta sunnuntaina"

Apuun hälytetty selvittelyryhmä alkaa avata Postin umpisolmua hetimmiten ja valmista on tarkoitus saada kolmessa päivässä

Ministeri Paateron lääke postilakkoon: Neljä selvityshenkilöä yrittää viikonlopun aikana ratkaista umpisolmun – PAU:n ja Postin pyynnöstä

Analyysi: Posti olisi avaamassa pakettialan halpuutuskierteen – myös kilpailijat uhkaavat leikata palkkoja, jos valtionyhtiö saa tahtonsa läpi

Intia saattaa tuoda markkinoille miesten ehkäisypistoksen ensimmäisenä maailmassa, kertoo intialaislehti Hindustan Times.

Ehkäisyruiske pistetään paikallispuudutuksessa kivesten lähellä sijaitsevaan, spermaa sisältävään putkeen. Pistoksen teho kestää 13 vuotta.

Hindustan Timesin mukaan Intian lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto on menestyksekkäästi testannut ruiskeen kliinisissä kokeissaan. Nyt ehkäisyruiske on tutkijoiden mukaan lähetetty hyväksyttäväksi Intian valvovalle lääkeviranomaiselle.

Kokeita johtanut tutkija RS Sharma kertoo Hindustan Timesille, että kliinisiin kokeisiin osallistui 303 henkilöä ja kokeen onnistumisprosentti oli 97,3. Kukaan osallistujista ei raportoinut sivuvaikutuksista.

– Tuotetta voi huoletta kutsua maailman ensimmäiseksi miesten ehkäisyksi, Sharma vakuuttaa

Ehkäisyruiskeen hyväksyminen markkinoille ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu.

Tuote on ensimmäinen Intian kehittämä ehkäisyruiske, joten valvova lääkeviranomainen aikoo panna sen erityisen tarkkaan seulaan. Ruiskeen tarkastaminen voi kestää jopa kuudesta seitsemään kuukautta.

Vaihtoehtoina vain kondomi tai sterilisaatio

Intiassa kehitellyn ehkäisyruiskeen on tarkoitus toimia korvaajana miesten sterilisaatioleikkaukselle, joka on toistaiseksi kondomin ohella ainoa miesten oma ehkäisykeino.

Naisille on jo pitkään ollut tarjolla monia eri ehkäisyvaihtoehtoja, ja esimerkiksi naisten e-pillerit alkoivat yleistyä jo 1960-luvulla.

Intian hanke ei toki ole ensimmäinen laatuaan. Esimerkiksi Edinburghin yliopistossa testattiin muutama vuosi sitten ehkäisyruisketta, mutta kokeeseen osallistuneet miehet saivat runsaasti sivuvaikutuksia. Lopulta koko koe keskeytettiin.

Ruiskeen ohella myös muita lääketeollisuudessa on meneillään muitakin hankkeita miesten ehkäisyksi. Pisimmällä on kenties miesten ehkäisygeelin ja e-pillerin kehittäminen.

Lisää aiheesta:

Miesten ehkäisypilleriä pitää odottaa vielä vuosia – miksi lääketeollisuutta ei kiinnosta miesten ehkäisy?

Tuhkarokkoon yhteydessä olevat kuolemantapaukset ovat kolmikertaistuneet kuluvan viikon aikana Samoan saarivaltiossa Tyynellämerellä.

Tuhkarokkoepidemiassa kuolleiden määrä on nyt noussut kahteenkymmeneen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki menehtyneet ovat alle viisivuotiaita, uutistoimisto Reuters raportoi.

Samoa on 200 000 asukkaan valtio, joka sijaitsee suunnilleen puolimatkassa Australian ja Havaijin välillä. Paikalliset terveysviranomaiset ovat tähän mennessä kirjanneet 1 644 epäiltyä tuhkarokkotapausta ja maahan julistettiin kahdeksan päivää sitten kansallinen hätätila.

YK:n lastenjärjestö Unicef on tällä viikolla toimittanut Samoalle 110 500 rokoteannosta. Australiasta paikalle on lähtenyt ryhmä lääkäreitä ja hoitajia.

– He ovat perustaneet liikuteltavan kahdeksan potilaspaikan tehoyksikön, jolla varmistetaan, että kaikkein haavoittuvimmat potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa, Australian ulkoministeri Marise Payne kommentoi aikaisemmin tällä viikolla.

Lue lisää:

Tyynenmeren saarivaltio Samoassa jyllää tuhkarokkoepidemia – pakolliset rokotukset alkavat tällä viikolla

Verkkojätti Amazon on haastanut Yhdysvaltain puolustusministeriön oikeuteen hävittyään kilpailutuksen 10 miljardin dollarin (9 miljardin euron) pilvipalveluhankkeesta.

Perjantaina tuomioistuimeen jätetty valitus ei ole julkinen, mutta yhtiö sanoi aikaisemmin tässä kuussa, että hallinnon hankintapäätös oli "selvästi puolueellinen".

Puolustusministeriö antoi 10-vuotisen sopimuksen lokakuussa Microsoftille. Amazonin lisäksi siitä kilpailivat Oracle ja IBM, jotka eivät ole riitauttaneet päätöstä.

Myös Google oli alun perin mukana kilpailutuksessa. Yhtiö kuitenkin vetäytyi viime vuonna tarjouskilpailusta arvioituaan, että hanke saattaa olla ristiriidassa yhtiön arvojen kanssa.

Taloudellisesti merkittävä investointi on herättänyt myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kiinnostuksen. Trump sanoi kesällä, että puolustusministeriön tulisi katsoa hanketta tarkemmin.

Puolustusministeri Mark Esperin mukaan kilpailutus toteutettiin reilusti ilman ulkopuolista painostusta, uutistoimisto AP raportoi.

Yhdysvaltojen asevoimien puolustushaarojen yhteinen pilvipalveluhanke (Joint Enterprise Defense Infrastructure) tunnetaan lyhenteellä JEDI. Sen tarkoitus on saada asevoimien lukuisat eri tietojärjestelmät analysoimaan ja vaihtamaan informaatiota saumattomasti.

Hämeen ammattikorkeakoulun Maitoketju-hankkeessa seurataan lehmien käyttäytymistä ja olosuhteita navetassa ja niiden vaikutusta maidontuotantoon. Kamerat kuvaavat lehmien liikkeitä ja anturit keräävät tietoa navetan muun muassa lämpötilasta, ilman hiilidioksidipitoisuudesta ja kosteudesta.

–Aineistoa seulotaan perinteisten menetelmien lisäksi tekoälyn avulla.

Navettaympäristö on haasteellinen ympäristö dataa keräävälle laitteistolle, jonka on tarkoitus tallentaa aineistoa useiden kuukausien tai jopa vuosien ajan.

Navetan nurkkia tutkivat uteliaat lehmät löytävät helposti ylimääräiset laitteet. Kameroiden ja antureiden on oltava lehmien tavoittamattomissa, mutta mahdollisimman lähellä eläimiä.

– Lehmän pitkä kieli on ensimmäinen haaste, sanoo data-analyytikkko Olli Koskela Hämeen ammattikorkeakoulun Smart-tutkimusyksiköstä.

Robotti mittaa lehmän maidon joka päivä

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan navetassa 80 lehmää on tavallisissa toimissaan. Osa jonottaa lypsyrobotille, osa käy toisinaan juoma-automaatilla ja osa märehtii.

Keinoälyn avulla etsitään vastauksia kysymyksiin, minkälaiset olosuhteet vaikuttavat lehmän maitokäyrään.

– Koneoppimisen kautta seulomme eläinten käyttäytymistä ja olosuhteita. Robotti mittaa maidon joka päivä, joka lehmältä. Nyt haemme tekijöitä ja olosuhteiden yhteyksiä maidon määrään, sanoo tutkijayliopettaja Ilpo Pölönen Hämeen ammattikorkeakoulun Bio -tutkimusyksiköstä.

Lehmän tuottavia vuosia olisi karjanomistajan kannalta mielekästä saada lisää. Lehmä tuottaa maitoa useimmiten noin kolme ja puoli vuotta eli lehmä poistetaan lypsykarjasta yleensä noin viisivuotiaana.

– Jos tämän käyttäytymistutkimuksen avulla pystytään vähänkin lehmien käyttöikää jatkamaan, niin ehkä tarvitaan vähemmän lehmiä, sanoo Pölönen.

Pölösen mukaan lehmän käyttöiän pidentyessä tarvitaan myös vähemmän uudiskarjaa eli kasvavia hiehoja, mikä vaikuttaa suoraan maidon tuotantokustannuksiin.

Tutkimuksesta hyötyä navettasuunnittelulle

Kaupalliset sovellukset, joilla seurataan lehmien aktiivisuutta ja esimerkiksi kiimaa, ovat arkea nykyajan navetoissa. Oloissa riittää kuitenkin yhä tutkittavaa.

Karjankasvattajalle navetan rakentaminen on miljoonainvestointi ja siten kaikki tieto navettaolosuhteiden vaikutuksesta lehmien hyvinvointiin on arvokasta.

Karjamestari Simo Pärssinen Hämeen ammatikorkeakoulun biotalouden yksiköstä uskookin, että navetan olosuhteiden tutkimisesta on hyötyä erityisesti navettasuunnittelulle.

– Jos tutkimus antaa lisää tietoa esimerkiksi valaistuksen tai ilmanvaihdon suunnitteluun ja sitä kautta saadaan parannettua lehmien hyvinvointia ja olosuhteita ja miksei myöskin tilan taloutta, niin tämä on hyvä juttu, sanoo Pärssinen.

Maitoketju-tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuskokonaisuuden osahanke.

Kymmenettuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään eri puolilla Ranskaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Pariisissa mielenosoitukseen osallistui liki 50 000 ihmistä, kertoi sanomalehti Le Figaro.

Järjestäjien mukaan Pariisissa mielenosoittajia olisi ollut noin 100 000 ja koko Ranskassa marsseille olisi osallistunut kaikkiaan noin 150 000 ihmistä.

Ranskassa on tänä vuonna kuollut ainakin 116 naista aviomiehensä, kumppaninsa tai entisen kumppaninsa surmaamina, kertoi uutistoimisto AFP:n selvitys. Aktivistien mukaan surmattuja on ollut hieman enemmän, ainakin 130 tänä vuonna.

– Rikotaan hiljaisuus, ei naisia, luki yhdessä kyltissä.

– Alas patriarkaatti, luki toisessa kyltissä.

Kymmeniä järjestöjä, puolueita ja ammattijärjestöjä oli järjestämässä mielenosoituksia. Mielenosoittajat olivat pukeutuneet tunnusväriinsä violettiin.

– Haluamme viranomaisten ryhtyvän toimiin, järjestäjät kuvasivat Facebook-julkaisussaan.

Ranskan hallituksen odotetaan kertovan maanantaina uusista toimista naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi.

Viime vuonna väkivaltaiset kumppanit tai ex-kumppanit surmasivat 121 naista. Vuosittain noin 220 000 naista joutuu lähisuhdeväkivallan uhriksi Ranskassa.

– Järjestelmämme ei kykene suojelemaan näitä naisia, oikeusministeri Nicole Belloubet totesi hiljattain.

Yle tutki: Monet kiinteistönvälittäjät maksavat jopa tuhat euroa kuukaudessa työnantajilleen siitä, että saavat olla töissä

Kiinteistönvälittäjän työ näyttää siistiltä sisätyöltä näteissä kodeissa. Todellisuudessa moni välittäjä maksaa satojen eurojen kuukausimaksuja saadakseen käydä töissä ja velkaantuu, ellei kauppa käy. Ylen selvitys kertoo, että ala on aloittelevalle välittäjälle raadollinen.

Päivi Happonen: Sirkka on onnellinen pössyttelijä, mutta miksi Pekka on katkera kannabikselle? – Tätä kiihkeässä keskustelussa on sanottu

Kannabiskeskustelussa on monenlaisia näkemyksiä. Kuka on eniten oikeassa, pohtii Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen blogissaan.

Vuokralääkärin palkkaus ilman välikäsiä terveyskeskukseen toi yllätyksen – Vuokrafirma vaati 100 000 euroa rekrytointikiellon rikkomisesta

Vastavalmistunut lääkäri olisi halunnut siirtyä vuokratyöfirmasta suoraan kunnan terveyskeskuksen palvelukseen, mutta se ei ollut aivan yksinkertaista. Kunnilta voidaan vaatia jopa kymmeniin tuhansiin nousevia korvauksia ennen kuin se voi palkata vuokratyöfirmasta työntekijän palvelukseensa.

"Kuva sisällissodasta on nyt entistäkin raaempi" – päivitetty sotasurmatietokanta sisältää 1 700 uutta kuolintapausta

Sisällissodan uhriluku kasvoi keskiviikkona noin 1 700:lla julkaistussa Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannassa. Siihen päivitettiin viimeisen 15 vuoden aikana tutkimuksissa paljastuneet verityöt ja kuolintietojen tarkennukset. Kuolleiden kokonaismäärä ylittää nyt 41 000 rajan. Sisällissodan ohella tietokantaan on listattu ensimmäisessä maailmansodassa ja niin kutsutuissa heimosodissa kuolleet.

Kolme kokemusta siitä, miten Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsit vaikeuttivat elämää: Pilkkalauluja päin naamaa, selittelyä, varovaisuutta baarissa

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi torstaina anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään. Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemissä tv-sarjoissa saamelaisia kuvattiin syrjivästi. Sarjoissa pilkattiin myös esimerkiksi romaneja. Saamelaiset Anni Koivisto ja Jan Saijets sekä romani Keijo Svart kertovat nyt, millaista vahinkoa sketsit aiheuttivat.

Thesleffin omakuva esillä ehkä viimeistä kertaa, Simbergiä ei mielellään lainata ulkomaille – Kansallisaarteita joudutaan säilyttämään varastossa etteivät ne tuhoutuisi

Osa Ateneumin kokoelman teoksista on niin hauraita, etteivät ne tahdo kestää ilmaa ja valoa. Esimerkiksi Thesleffin omakuva on vaarassa tuhoutua lopullisesti varotoimista huolimatta.

Toimittaja Amir Tohid Fazel oli Ruotsissa Iranin ulkoministerin delegaatiossa, kun puhelin värähti.

Viesti oli kohtalokas.

– Ota välittömästi yhteyttä perheeseesi ja varoita heitä. He ovat vaarassa.

Fazel ymmärsi heti, että nyt on tosi kyseessä.

Neljä siviilipukuista turvallisuuspalvelun miestä oli juuri etsinyt häntä hänen työpaikaltaan Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Uutistoimisto Mojiin ilmaantuneilla miehillä oli ollut pidätysmääräys, ja Fazel, tiesi miksi.

Kuukautta aiemmin hän oli julkaissut tulenaran uutisjutun. Useilla Iranin johtohahmoista epäiltiin olevan kansalaisuus tai oleskelulupa myös Iranin vastustamissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Fazelin julkaisemalla listalla nimettiin presidentti ja liuta muita korkea-arvoisia poliitikoita. Vara-presidentin kansliasta tulikin pian pahaenteinen varoitus listan julkaisijoille, kertoo Fazel.

Kokeneena politiikan toimittajana hän oli silti päässyt mukaan Iranin ulkoministerin Mohammed Javad Zarifin pohjoismaiselle kiertueelle Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.

Elettiin elokuun loppua. Fazel ei saanut nukuttua. Teheranista tullut viesti tarkoitti, että Iranissa häntä odottaisi pitkä vankeustuomio, ehkä jopa teloitus.

Fazel tuskaili. Jos hän pakenisi Iranin hallintoa, hänen perheensä voisi joutua vaaraan.

Hän päätti silti loikata.

Kymmeniä turvamiehiä matkassa

Seuraavana aamuna avautui tilaisuus. Aamiaisen jälkeen Fazel sanoi turvamiehille menevänsä ulos polttamaan savukkeen.

Ulkona hän otti jalat alleen eikä pysähtynyt yli kymmeneen minuuttiin. Sen jälkeen hän tuhosi puhelimensa sim-kortin, vaihtoi vaatteet, pysäytti taksin ja aneli, että kuljettaja veisi hänet lähimmälle poliisiasemalle.

Fazel kertoo, että hänen pakonsa oli uhkarohkea. Iranin ulkoministeriön delegaatioon kuului kymmeniä turvamiehiä, ja matkalla mukana olleet lehdistön edustajat olivat tiukassa valvonnassa.

Fazel on ollut toimittaja jo parikymmentä vuotta hallituksen eri medioissa Hänen viimeisin työnantajansa, valtiollinen uutistoimisto Moj edustaa hallinnon vanhoillista siipeä.

Fazel kertoo silti osallistuneensa myös uudistusmielisten toimintaan, muun muassa kahdeksan vuotta kotiarestissa olleen Mehdi Karroubin presidentinvaalikampanjaan. Hän sanoo myös asuneensa Turkissa, mutta joutuneensa palaamaan Iraniin taloudellisista syistä.

Tapaus käsitellään Suomessa

Yle haastatteli Fazelia puhelimitse. Haastatteluhetkellä hän oli Suomessa, sillä hän hakee täältä turvapaikkaa.

Dublin-säännösten mukaan Fazelin hakemus käsitellään Suomessa eikä Ruotsissa, koska hänen Euroopan matkansa osana Iranin ulkoministerin delegaatiota alkoi Suomesta.

Haastattelussa Fazel halusi puhua paitsi omasta tapauksestaan, myös Iranin tilanteesta.

Viikon ajan ihmiset ovat uhmanneet turvallisuusjoukkoja katumielenosoituksissa kymmenissä kaupungissa. Lähtölaukaus mielenosoituksille oli polttoaineiden raju hinnannousu. Köyhyys on yleistä, Amir sanoo, ja noin 50 miljoonaa ihmistä on taloudellisen avun tarpeessa.

Luotettavien tietojen saaminen protestien uhriluvuista on vaikeaa, koska internet suljettiin mielenilmausten aikana. Mielenosoitusten ensimmäisinä päivinä ainakin sata mielenosoittajaa sai ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan surmansa.

Fazel jakaa Ylelle mielenosoittajien kuvaamia kännykkävideoita poliisien kovista otteista. Hänen äänensä murtuu, kun hän kertoo tapetuista ihmisistä.

Hän uskoo ainakin kolmensadan mielenosoittajan saaneen surmansa mielenosoitusten ensimmäisen viikon aikana.

Loikkaus oli kansainvälinen uutinen

Uutinen Fazelin loikkauksesta levisi elokuussa nopeasti maailmalle yhdysvaltalaista uutiskanava CNN:ää ja New York Timesia myöten.

Tarinan tultua julki osa iranilaisista kyseenalaisti Fazelin uskottavuuden sosiaalisessa mediassa. He eivät uskoneet, että parikymmentä vuotta hallituksen medioissa työskennellyt katkaisisi välinsä hallintoon.

Jotkut ovat syyttäneet Fazelia jopa vakoojaksi, koska hän on työskennellyt myös kovaa linjaa edustavan vallankumouskaartin mediassa.

– Minua vastaan hyökätään kaikilta suunnilta. Vanhoilliset sanovat minun kuuluvan oppositioon, oppositio sanoo minun kuuluvan vanhoillisiin. Ne jotka ymmärtävät Irania, ymmärtävät tämän, Fazel sanoo.

Fazel kertoo, ettei hän suunnitellut pakoa ennen matkaa, mutta kun hän kuuli turvallisuuspalvelun etsinnöistä, hän tiesi olevansa suurissa vaikeuksissa.

– Ymmärsin, että joutuisin pelinappulaksi pitkään jatkuneissa poliittisissa valtapeleissä. Iranissa on useita turvallisuuspalveluita, joilla on eri intressit, hän sanoo.

Fazel uskoo, että ajojahdin taustalla on hänen juttunsa poliitikkojen mahdollisista kaksoiskansalaisuuksista, jonka hän julkaisi noin kuukausi ennen matkaa Pohjoismaihin.

Fazel kertoo, että hän sai listan epäillyistä poliitikoista parlamentin edustajalta. Listalla nimettiin presidentti Hasan Rouhani ja hänen hallintoonsa kuuluvia henkilöitä: varapresidentti, ministereitä ja muita korkea-arvoisia vaikuttajia. Rouhani kuuluu Iranin uudistusmieliseen siipeen.

Iranin parlamentissa vanhoilliset ovat monta kertaa hyökänneet poliittisia vastustajiaan kohtaan väitteillä kaksoiskansalaisuudesta. Useat poliitikot ovat opiskelleet Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Presidentti Rouhani ja muut syytetyt ovat kieltäneet syytökset kaksoiskansalaisuudesta valheina.

Fazelin mukaan varapresidentin kanslia on uhannut listan julkaisijoita.

"Korruptoitunut diktatuuri"

Fazel ei säästele sanojaan, kun hän puhuu Iranin islamilaisesta tasavallasta. Se on hänen mukaansa korruptoitunut, naisten oikeuksia polkeva uskonnollinen diktatuuri, joka ei välitä kansalaisistaan.

– Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä, että halusin katkaista välit Iranin uskonnolliseen ja korruptoituneeseen diktatuuriin, Fazel toteaa.

Iranissa valtaa pitävät vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen perilliset. Korkeinta valtaa on vuodesta 1989 pitänyt uskonnollinen johtaja Ali Khamenei. Monimutkaisessa poliittisessa järjestelmässä valtakeskittymiä on useita.

Iranin luonnonrikkaudet ovat valtavat. Esimerkiksi öljy- ja kaasuesiintymät ovat maailman suurimpia. Eri poliittiset ryhmittymät taistelevat vallasta, koska valta tuo mukanaan rikkauksia.

Fazel sanookin korruption ja nepotismin olevan Iranin suurimpia ongelmia.

– Työläisen kuukausipalkka on Iranissa reilut sata dollaria. Samaan aikaan he näkevät, kuinka poliitikkojen lähipiiri varastaa miljoonia.

Iranin noin 80 miljoonan väestöstä suuri osa on nuorta. Työttömyys on laajaa, koska talouspakotteet ovat eristäneet maan maailmanmarkkinoista.

Fazel toivoo, että EU tuomitsisi herkemmin Iranin hallinnon.

Pelkää henkensä puolesta

Fazel kertoo pelkäävänsä turvallisuutensa puolesta myös Suomessa. Hän olisi toivonut itselleen poliisivartiota.

– Tunnen itseni turvattomaksi, koska tiedän islamilaisen tasavallan toimintatavat. He ovat tehneet salamurhia myös Euroopassa, Fazel sanoo.

Hän on äärimmäisen huolestunut vaimostaan ja lapsestaan, mutta ei halua provosoida tilannetta sanomalla muuta kuin sen, että turvallisuusviranomaiset ovat ahdistelleet heitä. Vaimo on esimerkiksi erotettu työpaikastaan, Fazel sanoo.

Iranin hallinnon tiedetään hiljentäneen ulkomailla olevia toisinajattelijoita ja toimittajia uhkaamalla heidän perheitään Iranissa.

Fazel ei halua ajatella, mitä tapahtuisi, jos häneltä evättäisiin turvapaikka.

– Islamilainen tasavalta ei tunne armoa vastustajiaan kohtaan. Iranin suurlähetystö Ruotsissa syytti minua maanpetoksesta. Siitä saa pitkän vankeustuomion, hän sanoo.

– Olen myös kannustanut ihmisiä vastustamaan hallinnon sortoa kotimaassani. Samaan syyllistyneitä on teloitettu Iranissa. Se voi olla minunkin kohtaloni, Fazel miettii.

Lisää aiheesta:

Iran on yhä taitavampi sulkemaan yhteydet ulkomaailmaan – Netin katkaiseminen on yleistyvä keino levottomuuksien tukahduttamiseksi

Amnesty: Yli sadan pelätään kuolleen Iranin bensalevottomuuksissa

Trumpin pakotteet sekoittivat iranilaisperheen raha-asiat – "Nyt meillä ei ole varaa edes korjauttaa jääkaappia"

19-vuotiaan Leevi Kaurin armeija alkoi paperihommilla. Washingtonissa Yhdysvalloissa asuva Kauri täytti liudan kutsuntapapereita isänsä avustuksella ja lähetti ne Suomeen. Paluukirjeellä tuli lisää papereita ja kysymyksiä, joihin piti myös vastata.

Nyt Kauri suorittaa varusmiespalvelustaan Karjalan prikaatissa.

Kauri on Suomen kansalainen, mutta asunut lähes koko ikänsä ulkomailla. Molempien vanhempien kansainväliset ammatit ovat vieneet perhettä ensin Vietnamista Kiinaan, jossa he asuivat yhdeksän vuotta. Kiinasta muuttokuorma lähti nelisen vuotta sitten Yhdysvaltoihin.

Kesällä elämässä alkoi uusi vaihe, kun yliopisto-opinnot piti laittaa armeijan ajaksi tauolle. Ulkomailla pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset ovat palvelusvelvollisia samalla tavalla kuin Suomessa asuvat.

— Kyllä se jännitti, mutta samaan aikaan olin excited. Enemmän jännitti ekana päivänä täällä, kun sai kamat ja mentiin tupaan. Mutta se tuntui samalta, kuin jos olisi mennyt jonnekin uuteen kouluun, Kauri kuvailee.

Salosta alunperin kotoisin olevan Kaurin puheesta kuuluu länsisuomalainen murre ja väliin mahtuu englanninkielisiä sanoja. Kielitaito on kuitenkin niin hyvä, ettei se ole tuottanut armeijassa suuria murheita.

— Englanti sujuu paremmin, mutta kotona on aina puhuttu suomea. Ehkä ensimmäiseen viikkoon en muistanut sanaa alikersantti, Kauri kertoo.

Yksi kotiloma

Tykkimies Kaurin varusmiesaika kestää puoli vuotta. Sinä aikana hän saa käydä kerran Yhdysvalloissa.

Kun varusmiehet päästetään viikonloppuvapaille, Kauri yrittää suunnitella reissuja kavereiden luokse. Osaan hän tutustui 15-vuotiaana rippileirillä, jonka kävi Suomessa. Muuten viikonloput menevät rennoissa merkeissä, sillä Suomessa ei sukulaisia lukuun ottamatta ole kovin laajaa lähipiiriä.

— Jos ei ole mitään suunnitelmia, niin sitten chillaan mummolla.

Armeijassa joihinkin asioihin piti totutella, esimerkiksi aikaisiin aamuheräämisiin. Telttailu ei kuulu Kaurin lempipuuhiin, mutta on armeijassa ollut jo ikimuistoisiakin hetkiä.

— Taisi olla perusampumatesti, jossa mentiin kolmen ihmisen joukkueessa 150 metrin matka metsän läpi ja ammuttiin peltitauluun ja piti pysyä piilossa. Se oli luultavasti hienoin kokemus tähän mennessä, Kauri kertoo.

Varusmieskavereita kansainvälinen tausta kiinnostaa yleensä hetken.

— Kyllä se on ensimmäinen juttu mistä puhutaan, ja mua kutsutaan jenkkipojaksi. Mutta ei se ainakaan poissulje mua mistään, Kauri sanoo.

Yhdysvalloissa armeijan käymistä pidetään arvossa, ja Kauri uskoo siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa myös työnhaussa. Insinööriopintoja suunnitteleva Kauri pitää hyvänä asiana myös itsenäistymistä vanhempien hoivista.

— Samoin sitä, että on niin monen ihmisen kanssa samassa tuvassa. Jotain sosiaalista hyötyä siitä tulee, Kauri sanoo.

Kaksoiskansalainen voisi hakea vapautusta

Asevelvollisuuslaissa on säädöksiä, joiden perusteella kaksoiskansalainen voi hakea tietyissä tapauksissa vapautusta armeijasta. Joidenkin maiden välillä on erityissopimuksia ja esimerkiksi yli seitsemän vuotta ulkomailla asunut kaksoiskansalainen voi hakea vapautusta.

Aaron Vander Eecken on Suomen ja Belgian kaksoiskansalainen. 19-vuotias Vander Eecken on asunut koko elämänsä Belgiassa ja siteet Suomeen ovat tulleet äidin puolen suvun kautta. Vapautuksen hakeminen ei käynyt edes mielessä.

— Olen aina halunnut tulla Suomen Puolustusvoimiin palvelukseen. Kun se kirje tuli niin ajattelin, että kiva, pääsen sinne, Vander Eecken kertoo.

Sotilaspoliisina miehistössä palveleva Vander Eecken kokee, että suomalaista armeijaa osaa arvostaa paremmin, kun asuu ulkomailla.

— Armeija on hyvä juttu, koska täällä oppii tosi paljon asioita, joita elämässä voi käyttää. Saa myös miettimisaikaa siihen, mitä voi tehdä armeijan jälkeen, Vander Eecken sanoo.

Vapaansa Vander Eecken viettää omassa asunnossaan Kouvolassa. Armeija edustaa siis myös itsenäistymistä, sillä Belgiassa hän asui vielä perheensä kanssa.

Joukkoon sopeutuminen jännitti

Vander Eecken on puhunut suomea aina äitinsä kanssa. Silti uusi kieli jännitti. Samoin joukkoon sopeutuminen.

— Nyt suomen kieleni on paljon parempi, mutta alussa se oli aika paha. Jännitti aika paljon, että en kai ole outo porukassa.

Kaverit eivät ole kyselleet paljoa Belgiasta.

– Olen osa joukkuetta ja se on hyvä. Pelotti, että tippuisin pois joukosta, Vander Eecken kertoo.

Armeijan oma sanasto tuntui aluksi vieraalta, mutta siihen on saanut myös apua esimerkiksi kokeissa. Joku on istunut viereen ja selittänyt sanojen merkitystä.

— Kerran oli koe, josta en ymmärtänyt montaa kysymystä. Alikersantti istui viereeni ja selitti ne.

Vander Eecken uskoo, että armeija tuo hänelle fyysistä ja henkistä vahvuutta. Varusmiespalvelus kestää hänen kohdallaan yhdeksän kuukautta. Armeijan jälkeen hän on kiinnostunut opiskelemaan taideyliopistossa.

— Ansioluetteloon armeija on hyvä lisä. Olen käynyt sen ja selvinnyt siitä, Vander Eecken virnistää.

Ylpeästi suomalainen

20-vuotias Jesse Pynnönen ei ollut kovin innoissaan armeijasta ennen Suomeen tuloaan. Norjaan kaksivuotiaana muuttanut Pynnönen epäili varusmiespalveluksen olevan vaikea rasti. Pynnönen on Suomen kansalainen.

— Sitten kun tulin tänne, se ei ollutkaan niin paha. Armeija on kovaa, mutta ei niin kovaa kuin luulin. Pääsin myös oppimaan kieltä paremmin. Nyt olen aliupseerioppilas, Pynnönen kertoo.

Norjan kieli kuuluu Pynnösen puheesta pehmeänä nuottina. Pynnösen vanhemmat ovat Suomesta ja kotona on puhuttu suomea. Silti asuinmaan kieli on vahvempi. Armeijassa suoritettavat kokeet olisi mahdollista saada myös englanniksi tai ruotsiksi, mutta Pynnönen on halunnut tehdä kaiken suomeksi.

— Kun on ollut kokeita, olen lukenut hitaasti. Jos on ollut pitkiä tekstejä, niitä pitää lukea monta kertaa.

Vaikka Pynnönen on asunut lähes koko elämä Norjassa, hän kokee olevansa hyvin vahvasti suomalainen.

— Kannustan Suomea kaikissa urheilulajeissa ja olen ylpeä siitä. Kaikki kaverini sanovat, että joo, tämä on meidän suomalainen, Pynnönen kuvailee.

Pynnösen armeija-aika kestää vuoden. Tähän asti armeijassa hauskinta ovat olleet taisteluharjoitukset metsässä. Armeijan etuina hän pitää johtajakoulutusta ja mahdollisuutta vahvistua henkisestä ja fyysisesti.

Alussa Pynnöstä huolestutti se, että hän tulee Norjasta yksin isoon joukkoon.

— Sitten tajusin, että täällä on monta muutakin, jotka ovat täällä yksin eivätkä tunteneet ketään.

Suomalaisena ulkomailla, ulkomaalaisena Suomessa

Kahden tai useammankin maan välissä eläessä voi joskus olla haastavaa määrittää omaa itseään tiettyyn maahan tai kulttuuriin.

Leevi Kauri sanoo suomalaiseksi piirteekseen mieltymyksen metallimusiikkiin. Yhdysvaltalaisille tyypillinen small talk -keskustelukulttuuri ei myöskään tunnu omalta.

— Jenkeissä kaikki puhuvat toisilleen. Suomessa kaikki ottavat kilometrin välin toisiinsa. Se on vitsi, mutta se on myös totta. Ja se on ihan kiva.

Aaron Vander Eecken nauttii siitä, että ihmiset puhuvat Suomessa hiljempaa kuin Belgiassa. Toinen ero on ihmisissä. Belgialaisen silmin suomalaiset avautuvat hitaammin ja näyttävät vähemmän tunteitaan. Omassa tuvassaan Vander Eecken on saanut kuulla nauravansa enemmän kuin muut.

— Voin sanoa, että minussa on kumpaakin. Belgiassa tuntuu, että olen suomalainen ja täällä tuntuu, että olen belgialainen. Suomalainen piirteeni on se, että tykkään luonnosta ja hiljaisuudesta.

Jesse Pynnönen kertoo oman suomalaisuutensa näkyvän urheilun lisäksi saunakulttuurissa.

— Pidin kerran bileet kotona ja kaverit halusivat, että lämmitän saunan. He pitivät minua hulluna, kun sanoin, että saunassa pitää olla 80 astetta lämmintä. Heille olisi riittänyt 45. Sanoin, että te ette osaa saunoa, Pynnönen nauraa.

Suomalaisen terveysteknologian viennin kasvuun on ladattu hurjat odotukset. Alan vienti on jo nyt suunnilleen samalla tasolla kuin Suomen sellun vienti, mutta alan etujärjestössä nähdään mahdollisuuksia jopa kymmenkertaistaa vienti.

– Kyllä se on ihan realistista. Terveysteknologian vienti on ollut kovaa pitkälti isojen yritysten ansiosta. Jos keskikokoiset ja pienet yritykset saadaan mukaan, syntyy paljon enemmän vientiä aikaiseksi, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen sanoo.

Suurien haaveiden selkänoja löytyy lähihistoriasta. Viime vuonna terveysteknologian vienti kasvoi 3,4 prosenttia. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut parin vuosikymmenen aikana vähän suurempi, vajaat kuusi prosenttia.

Joku käänne tähän

- Realistina en ennustaisi viennin kymmenkertaistumista, vaan puhuisin pikemmin 10 - 20 prosentin kasvusta. Terveysteknologiasta ei liene siten luvassa uutta Nokiaa ainakaan heti, Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi sanoo.

Tasaista kasvua vuodesta toiseen

Terveystuotteiden vienti on kasvanut tasisesti yli kaksikymmentä vuotta. Edes vuoden 2008 finanssikriisi ei notkauttanut vientiä sanottavasti. Se näkyy selvästi alla olevassa kuviossa.

Terveysteknologian viennin arvo kolistelee jo metsäteollisuuden nykyisen kivijalan eli sellun viennin kantapäillä. Suomesta vietiin vuonna 2018 terveysteknologian tuotteita 2,3 miljardilla eurolla. Sellua vietiin 2,6 miljardilla.

Sellu edustaa matalan jalostusasteen tuotetta, jota valmistetaan Suomessa muutamassa jättitehtaassa. Terveysteknologian tuotteet taas ovat pitkälle jalostettuja ja niitä kehitellään vielä hyvin pienissä yrityksissä. Kumpikin kasvattaa Suomen kauppatasetta suunnilleen saman verran.

Tekoälystä isot säästöt

Terveysteknologian tuotekehityksestä puhuttaessa korvaan tarttuu ennen muita yksi sana: Tekoäly. Sen soveltamistavoista terveydenhuollon käyttöön käydään nyt kovaa kilpailua.

– Suomessa ollaan hyvin pitkällä erilaisissa tekoälyratkaisuissa. Niihin liittyen on menossa useita lupaavia kehittämisprojekteja, projektijohtaja Mirka Tammi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo.

Tammi on mukana Business Finlandin eli entisen Tekesin rahoittamassa yritysverkostossa, joka tukee suomalaisyrityksiä murtautumaan maailmanmarkkinoille.

Kehitteillä on uutta tekniikkaa ja muita sovelluksia, joilla pyritään parantamaan perinteisiä tapoja hoitaa sairauksia. Niillä tavoitellaan myös tuntuvia säästöjä alati kasvaviin terveydenhuollon menoihin. Säästötalkoissa tarvitaan tosin paljon muitakin keinoja.

– Suomen terveydenhuollossa tehdään paljon tarpeettomia toimenpiteitä. Niitä vähentämällä saataisiin aikaan miljardiluokan säästöt, Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi sanoo.

Professori Malmin mielestä kuopiolaisen lääkärin mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa on varsin realistinen kuvaus nykyisestä lääkärien pyörittämästä reseptirallista, johon pitäisi saada muutos.

– Reseptien uusimisen muuttaminen nykyistä nykyistä joustavammaksi toisi satojen henkilötyövuosien säästön, Malmi sanoo.

Suomen terveydenhuollon menot ovat reilut 20 miljardia euroa vuodessa. Miljardiluokan säästö olisi siten erittäin merkittävä asia.

Terveysteknologia ry:n toimitusjohtajan Saara Hassisen mielestä vuosia kestäneessä sote-keskustelussakin teknologian kehittymiseen liittyvä säästöpotentiaali on jäänyt turhan vähälle huomiolle.

– Digitalisaation merkitys terveydenhuollolle mainitaan kyllä soten juhlapuheissa. Toivoisin, että digitaaliset ratkaisut otettaisiin paljon nykyistä vahvemmin mukaan sote-prosessiin, Hassinen sanoo.

Rahoitus on yhä pullonkaula

Terveysteknologiayrityket käyvät parhaillaan kovaa kansainvälistä kilpailua. Yrityksissä on pulaa muun muassa koodareista, kuten monella muullakin it-alan yrityksellä. Merkittävä kasvun jarru on myös riittävän rahoituksen saaminen.

– Pienten yritysten rahoitus on kyllä parantunut Suomessa, mutta kansainvälisesti olemme jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa aloitteleville yrityksille löytyy rahoitusta meitä paremmin, professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta sanoo.

Toisaalta sijoittajat ovat aina olleet kiinnostuneita yrityksistä, joiden liikeideassa on ja toimintavoissa ovat edellytykset kasvuun ja jopa maailmanvalloitukseen.

–Suomessa käy todella paljon ulkomaisia rahoittajia tutustumassa terveysteknologian yrityksiin ja käynnissä oleviin projekteihin. He pitävät Suomea varteenotettavana kohdemaana sijoituksilleen, terveysteknologian yritysten verkoston projektijohtaja Mirka Tammi kertoo.

Terveysteknologian tuotteita viedään eniten Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Näiden kahden maanosan osuus koko viennistä on noin kolme neljäsosaa. Aasian maiden osuus on reilut kymmenen prosenttia.

Keskusta on noussut 2000–luvulla kolme kertaa pääministeripuolueeksi haastamalla SDP:tä ja kokoomusta. Perussuomalaisten ja vihreiden kannatuksen vahva vire uhkaa nyt viedä tilan keskustan paluulta suureksi puolueeksi.

Keskustan kuuluisaa kenttää edustavat 135 puoluevaltuutettua kokoontuvat viikonvaihteessa Kalajoelle.

Syyskuun alussa Kouvolassa keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi uudeksi puoluejohtajaksi elinkeinoministeri Katri Kulmunin. Hän kukisti äänestyksessä puolustusministeri Antti Kaikkosen.

Kuntavaalit ensimmäinen iso rasti

Katri Kulmuni on johtanut keskustan politiikkaa kaksi ja puoli kuukautta. Puoluevaltuustolla on nyt ensimmäinen tilaisuus kuulla ja evästää uutta puoluejohtoa.

Torniosta eduskuntaan valittu Kulmuni on puhunut paljon aluepolitiikan kunnian palautuksesta.

Antti Rinteen (sd.) johtamassa punamultahallituksessa Kulmuni ja Kaikkonen ovat laittaneet liikkeelle aluepolitiikkaa vahvistavia selvityksiä. Keskustalla on ollut pitkästä aikaa näytön paikka myös valtiovarainministeriössä, missä Mika Lintilä (kesk.) on vetänyt valtion budjetin lankoja.

Kulmunin johdolla keskusta näyttää hakevan äänestäjien luottamuksen palauttamista ensin vahvimmilla tukialueillaan, maakuntien Suomessa.

Keskustan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, miten vahva kuntapuolue menestyy kevään 2021 kuntavaaleissa. Keskustan uuden nousun ensimmäinen testi on, kuinka puolue onnistuu keräämään ehdokkaita kuntavaaleihin.

Uusi puoluejohto joutuu puntariin jo ensi kesän puoluekokouksessa Vantaalla. Nousun merkkien pitäisi olla silloin jo näkyvissä. Vahva menestys kuntavaaleissa antaisi hyvät lähtökohdat seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Sinipunahallitus – hyvä vastustaja

Keskustan uudella johdolla on edessään pitkä marssi. Ylen kannatusmittauksissa keskusta on vajonnut viidenneksi suosituimmaksi puolueeksi.

Vaaleissa alamäki on ollut viime vuosina jyrkkää. Kevään 2015 eduskuntavaalien kärkisija himmeni pronssiksi kuntavaaleissa 2017, ja viime eduskuntavaaleissa keskusta putosi mitalisijojen ulkopuolelle. Neljässä vuodessa keskusta kadotti yli 170 000 äänestäjää.

Keskustan kannatus on ajanut vuoristorataa vuoden 1991 veret seisauttaneen vaalivoiton jälkeen. Pääministerikaudet ovat kutistaneet äänisaalista, mutta oppositiosta keskusta on onnistunut pomppaamaan aina uudelleen takaisin valtaan.

Keskustan viime vuosikymmenten menestykseen on riittänyt SDP:n ja kokoomuksen sinipunahallitusten haastaminen.

Kolmen suuren puolueen välinen pudotuspeli sai uutta väriä keväällä 2011, kun perussuomalaiset kipusi Timo Soinin johdolla suurten sarjaan.

Vaalikaudella 2011–15 keskusta vielä nousi Juha Sipilän johdolla opposition kakkospaikalta Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) sinipunahallitusten päähaastajaksi. Keskustaa auttoi silloin perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokemattomuus.

Timo Soinin perussuomalaisten vaalikiri ja jytkyn uusiminen kevään 2015 vaaleissa todisti, että perussuomalaiset ei jäisi yhden kauden ilmiöksi.

Perussuomalaiset ja vihreät nousussa

Puolueiden kisassa asetelmat ovat ratkaisevasti muuttuneet, kun perussuomalaiset ja vihreät ovat kasvattaneet suosiotaan.

Vihreät kolkutteli kärkipuolueiden tuntumassa jo loppukesällä 2017, mutta oppositiopolitiikassa SDP:n kokenut eduskuntaryhmä nosti demarit Juha Sipilän porvarihallituksen päähaastajaksi.

Perussuomalaisten lorun arvioitiin loppuvan puolueen hajoamiseen kesällä 2017.

Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset nousi kuitenkin uudelleen tuhkasta ja kiri viime eduskuntavaaleissa lähes suurimmaksi puolueeksi.

Perussuomalaisten vastavoimaksi maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä noussut vihreät saavutti kevään vaaleissa historiansa parhaan tuloksen.

Eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten ja vihreiden suosio on ollut vahvassa nousussa.

Perussuomalaiset on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin puolue ja vihreiden kannatus hipoo jo pääministeripuolue, SDP:n, kutistuvia lukemia.

Keskusta luottaa tolkun ihmisten tukeen

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kirjoitti viikko sitten Suomenmaan palstallaan, että perussuomalalaisilla ja vihreillä on "vahvat brändit" ja julkisessa keskustelussa näiden puolueiden vastakkaiset mielipiteet hyödyttävät molempia.

Pirkkalainen viittasi huoliin siitä, löy­tyy­kö enää kos­kaan si­jaa pe­rin­tei­sem­mil­le puo­lu­eil­le, jot­ka nä­ke­vät mus­­tavalkoisten mielipitei­den ohes­sa myös toi­siin­sa kie­tou­tu­via sä­vy­jä ja asi­oi­den kes­ki­näi­siä syy–seu­raus -suh­tei­ta.

– Mitä enem­män ää­ri­lai­dat syn­nyt­tä­vät mie­li­ku­vaa, et­tä yh­teis­kun­nan suun­ta on va­lit­ta­va ra­jat kiin­ni -ajat­te­lun ja toi­saal­ta kanna­bik­sen va­paut­ta­mi­sen vä­lil­lä, sitä enem­män si­jaa myös meil­le al­kaa löy­tyä, Pirkkalainen valoi uskoa keskustan tulevaisuuteen.

Keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä puhui paljon tolkun ihmisten puolueesta. Pääministerinä hän jäi kotikentälläänkin, Oulun vaalipiirissä, perussuomalaisten maahanmuuttovastaisen populismin jalkoihin.

Tolkun ihmisten tuen varaan keskustan johto näyttäisi laskevan myös puolueen tulevaisuuden.

Keskusta valmistelee uutta, vuoteen 2030 tähtäävää ohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä ensi kesän puoluekokouksessa.

Ohjelmassa on kysymys keskustan tulevaisuudesta; löytääkö yli satavuotias, maaseutupohjainen kansanliike tulevaisuuseväitä, jotka innostaisivat uusia äänestäjiä muuttuvassa, kaupungistuvassa Suomessa?

Lue myös:

Analyysi: Kulmunin arvioitiin vievän keskustaa vasemmalle, mutta hallituksen veropolitiikka todistaa toisin

Analyysi: Katri Kulmunista voi tulla kummitus rahaministeriöön, jos ei itse ala johtaa sitä – Pian on aika päättää

Analyysi: Keskusta otti yllättäen perussuomalaiset tikun nokkaan salikeskustelussa – ”Te hyväksyitte 800 miljoonan maahanmuuton kustannukset”

Britannian oppositiojohtaja, työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn lupaa pysyä puolueettomana, jos Britanniassa järjestetään uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Corbyn kertoi asiasta Britannian yleisradioyhtiön BBC:n Question Time -ohjelmassa.

Työväenpuolue on luvannut neuvotella EU-erosopimuksen uusiksi, mikäli se voittaa joulukuun parlamenttivaalit. Sen jälkeen puolue antaisi kansan valita uuden sopimuksen tai EU:n jäsenenä pysymisen väliltä.

Corbynin mukaan hän ei pääministerinä kampanjoisi kummankaan leirin puolesta, jotta hän pystyisi uskottavasti panemaan täytäntöön kansanäänestyksen tuloksen.

Britannian pääministeri Boris Johnson ihmetteli, kuinka Corbyn saattaisi pysyä "välinpitämättömänä" niin tärkeästä asiasta ja samalla yrittää neuvotella uutta erosopimusta.

Mielipidetiedusteluissa konservatiiveilla on vahva johtoasema parlamenttivaalien alla.

Lue myös:

Britanniassa alkoi vaalitaisto, joka voi jopa perua brexitin – Tässä viisi kuumaa vaalikysymystä

Kuinka monta tuntia päivästä kuluu katse älylaitteen näytöllä? Useimmilla meistä aika monta, ja sen takia ei ole samantekevää, millaisessa asennossa laitetta käyttää.

Moni nuori ei tunnista enää hyvää ryhtiä. Yksi syy siihen voi olla runsas älypuhelimen käyttö. Puhelinta selataan usein etukumarassa asennossa, jossa hartiat ja pää työntyvät eteen. Hyvässä ryhdissä taas lantio, hartiat, niska ja pää ovat samassa suorassa linjassa.

Liikunnan harrastaminenkaan ei takaa hyvää ryhtiä.

– Vastaanotolla käy urheilevia nuoria, joista oikea ryhti tuntuu hassulta tai oudolta. Keho on niin tottunut etukumaraan asentoon, sanoo fysioterapeutti Jenni Päivänurmi-Vinni Fysiokselta Joensuusta.

Hänen mukaansa jo nuorilla saattaa olla nähtävissä niskassa “emännänkyhmy” eli niskanikamien työntyminen esiin.

Yhä useampi nuori hakeutuu fysioterapiaan niska- ja hartiaseudun vaivojen vuoksi. Myös tutkimusten mukaan niskavaivat näyttävät yleistyneen koululaisilla.

Kännykän käytön ja niskavaivojen yhteydestä ei ole vielä olemassa laajaa, tuoretta tutkimusta. Se kuitenkin tiedetään, että etukumara asento lisää painetta kaularangan nikamissa. Puhelimen selailu huonoissa asennoissa voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, niskavaivoja ja sormien tunnottomuutta.

Listasimme viisi vinkkiä ryhdin kohentamiseen ja kännykkä-niskan hoitoon ja ehkäisyyn.

1. Etsi suora ryhti peilin avulla

Oikea ryhti kannattaa etsiä peilin avulla. Etsi ensin tuki keskivartaloon. Pyöräytä sen jälkeen hartiat suoraan linjaan. Muista kuitenkin tuki ylävatsan lihaksista, ettei rintakehä avaudu liikaa. Niskan saa suoraan linjaan vetämällä kevyesti leukaa kohti rintaa.

Hyvässä ryhdissä kehon eri palikat ovat nätisti päällekkäin, eikä mikään kehon osa kuormitu liikaa. Asento saattaa tuntua äkkiseltään kummalliselta, jos et ole tottunut siihen.

Ryhtiin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä jos keho on jatkuvasti huonossa asennossa, se alkaa oireilla ennemmin tai myöhemmin. Harjoittele suoraa asentoa pitkin päivää, jotta siitä tulee tapa.

2. Erityisesti yläselän lihakset kaipaavat treeniä

Kännykkä-niskan ehkäisyssä ja hoidossa yläselän lihasten vahvistaminen on erityisen tärkeää. Jos olet viettänyt paljon aikaa etukumarassa, selän lihaksisto saattaa olla venyttynyt.

Yläselän vahvistaminen onnistuu helposti päinmakuulla. Pyöräytä ensin olkanivelet vartalon viereen. Sen jälkeen nosta vielä kevyesti käsiä ja purista lapoja yhteen. Palaa alkuasentoon ja toista 8–12 kertaa.

3. Niska vahvistuu pienellä liikkeellä

Yläselän lisäksi myös niskaan tarvitaan lisää voimaa. Niskan venyttelystä ei yleensä ole apua kännykkä-niskan hoidossa, sillä etukumarassa asennossa lihakset ovat jo valmiiksi venyttyneet. Tällä liikkeellä vahvistat niskan lihaksia.

Pyöräytä ensin päinmakuulla hartiat suoraan asentoon ja aktivoi lapatuki. Nosta sen jälkeen nenää lattiasta suoraan ylöspäin niin, että saat tuntuman kaksoisleuasta. Pidä varasi, ettei niska kallistu taaksepäin, vaan se pysyy mahdollisimman suorana ja pitkänä. Rintakehä ei juuri liiku maasta. Toista 8–12 kertaa.

4. Etupuoli tarvitsee venytystä

Jos ryhti on päässyt lysähtämään, rinnan puolen lihakset kaipaavat venytystä. Rintaa on helppo venyttää seinää vasten. Siirrä kättä eri kulmiin, niin saat venytyksen tuntumaan laajasti rintakehän eri osissa. Varo, etteivät hartiat nouse korviin.

5. Vaihda asentoa ja nosta puhelin nenän korkeudelle

Pidä huoli, ettet jumita älylaitteelle moneksi tunniksi. Joka tapauksessa asentoa kannattaa vaihdella myös silloin, kun katse on kännykässä. Niska kiittää, kun kohotat puhelimen nenän korkeudelle. Kädet kannattaa pitää lähellä vartaloa, ja toisella kädellä voi myös tukea kännykkää kannattelevaa kättä.

Tuolissa istuessa muista hyvä ryhti, joka rakentuu istuinkyhmyjen päälle lantiosta alkaen. Aina puhelinta ei tarvitse pitää kädessä, vaan sitä pystyy käyttämään myös lattialla ja vaikkapa samalla venyttelemään lihaksia.

Oletko huomannut puhelimen käytön vaikutukset ryhtiin? Osallistu keskusteluun klo 22:een asti.

Lue myös:

Ajattelitko pitää etätyöpäivän? Vietä se vaikka kalsarit jalassa, mutta muista nämä 6 asiaa

Professori: Älylaitteen äärellä kyyristelevässä lapsessa piilee terveyspommi

Siamäk Naghianin ja Genelecin tiet kohtasivat vuonna 2005, kun Naghian huomasi lehdessä työpaikkailmoituksen. Kaiutinyritys haki tuotekehitysjohtajaa Ylä-Savoon Iisalmeen.

Poikkeuksellisen tien kulkenut Naghian ja kahden opiskelijan 70-luvun lopulla perustama yritys jakoivat samanlaisen humanistisen tavan katsoa maailmaa. Naghian sai paikan ja eteni myöhemmin toimitusjohtajaksi.

Yhteistyö kannatti. Vuonna 2018 Kauppalehti valitsi Naghianin Vuoden yritysjohtajaksi. Samana vuonna Genelec voitti viidettä kertaa peräkkäin audioalan arvostetun ja Oscar-palkintoihin verratun TEC Awardin.

Genelec laajentaa ja on isompi kuin koskaan. Kasvulle on kuitenkin määritelty tiukat ehdot.

Sekasorron keskeltä Nokialle

Siamäk Naghian syntyi Iranissa yrittäjäperheen lapseksi kesällä 1961. Hänen ajatuksenaan oli opiskella ja perustaa oma yritys, mutta suunnitelmat muuttuivat.

Iranissa tapahtui radikaali vallankumous vuonna 1979. Sitä edelsivät laajat mielenosoitukset ja lakot, joihin osallistui miljoonia ihmisiä ympäri maan.

Naghian oli juuri valmistunut lukiosta ja pyrki yliopistoon. Vallankumous muuttui kuitenkin nopeasti sisäiseksi valtataisteluksi, jonka seurauksena yliopistot menivät kiinni ja väkivalta arkipäiväistyi. Ihmisiä vain katosi.

– Puhuttiin kulttuurivallankumouksesta, joka on kaikkein kauhein, Naghian sanoo.

Vaikeudet jatkuivat, sillä Irak julisti sodan Irania vastaan Saddam Husseinin johdolla. Naghian oli rintamalla 1,5 vuotta.

Lopulta sota pitkittyi asemasodaksi ja moni nuori iranilainen lähti ulkomaille opiskelemaan.

Naghian aloitti talouden opinnot Turkin Ankarassa, mutta halusi kauemmaksi. Hän osallistui pääsykokeisiin Suomessa ja pääsi opiskelemaan ensin sovellettua fysiikkaa Jyväskylään.

Myöhemmin hän valmistui sähköinsinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta.

– Lähdin, sillä halusin keskittyä opintoihin. Ajattelin, että opiskelen 10 vuotta ja palaan Iraniin, Naghian sanoo.

Elämä kuljetti kuitenkin toiseen suuntaan.

Naghian sai töitä kännykkäyhtiö Nokiasta. Syntyi tytär ja väitöskirja tehonsäädöstä tulevaisuuden matkapuhelinjärjestelmissä.

Uusi kansainvälinen työympäristö vei mukanaan. Kielen oppiminen, ystävät ja perhe auttoivat tekemään kodin Espooseen.

– Maailma alkoi avautumaan, Naghian sanoo.

“Minne? Iisalmeen?”

Ensimmäinen kosketus Ylä-Savoon tapahtui 80-luvun lopulla, kun Siamäk Naghianin pielavetinen ystävä houkutteli hänet vierailulle Iisalmeen.

Vierailut jatkuivat, sillä Naghianin puoliso on kotoisin Pohjois-Savosta Kuopiosta. Vävykokelas pääsi nuorena kokeilemaan heinäntekoa ja tutustumaan maaseutuun.

Luonto ja ihmiset tekivät vaikutuksen.

– Ympärilläni on aina ollut savolaisia. Savolainen kommunikointitapa on älyllinen ja sillä pärjää isoillakin kentillä, hän sanoo.

Myönteisillä kokemuksilla oli vaikutusta, kun Naghian huomasi Genelecin työpaikkailmoituksen. Paikan hakeminen ei silti ollut itsestään selvää.

Naghian mietti olisiko iisalmelainen perheyhtiö tarpeeksi kansainvälinen. Hän oli kouluttautunut pitkälle ja sekin mietitytti, olisivatko tehtävät tarpeeksi haastavia.

Ettei tuntuisi ahtaalta.

– Ajattelin, että jatkan Nokialla, mutta sitten tunsin vahvasti, että haluan muuttaa maaseudulle. Lapsellekin olisi hyvä olla lähempänä isovanhempia.

Naghian tapasi työhaastattelussa perheyrityksen toisen perustajan Ilpo Martikaisen. Haastattelussa keskusteltiin talouden sijaan musiikista ja kuuntelemisesta.

Kulttuurin ja teknologian yhdistelmä viehätti, sillä Naghian harrastaa itsekin musiikkia.

– Meistä tuli läheisiä ystäviä. Mielestäni tässä talossa yhdistyy hienolla tavalla humanismi ja teknologia.

Naghian oli innoissaan muutosta, mutta työkaverit Nokialla ihmettelivät. “Minne? Iisalmeen?” he kyselivät. Ennakkoluuloja pientä paikkakuntaa kohtaan oli niin paljon, että Naghian alkoi itsekin epäillä.

– Mietin, että onko jotain, mitä en ymmärrä.

Samaan ennakkoluuloon hän on törmännyt myös myöhemmin rekrytoidessaan ihmisiä. On paljon helpompaa saada työntekijä Savoon maailman metropoleista kuin pääkaupunkiseudulta.

Muuttopäätöstään hän ei ole katunut. Koti on nyt Iisalmen naapurikunnassa Lapinlahdella, järven rannalla.

– On etuoikeus asua tällaisessa ympäristössä. Lapinlahti on keskellä luontoa ja täynnä kulttuuria.

Ensimmäiset kaiuttimet Yleisradion käyttöön

Genelec sai alkunsa vuonna 1976, kun Yleisradion akustikko kysyi Teknillisessä korkeakoulussa opiskelleilta Ilpo Martikaiselta ja Topi Partaselta, osaavatko he rakentaa tarkkailukaiuttimen.

Uusille kaiuttimille oli käyttöä, sillä Yleisradio rakensi uutta Radiotaloa Helsinkiin. Miehet rakensivat kahdessa viikossa prototyypin ja lupasivat kehittää sitä edelleen yhtiön tarpeisiin.

Yleisradio tilasi kaksikolta 340 aktiivikaiutinta ja Genelec perustettiin tammikuussa 1978. Toimitilat vuokrattiin kerrostalon kellarihuoneistosta Iisalmesta.

Yleisradion laatuvaatimukset olivat tiukat ja tuotteilla piti olla ensitoimitustakuu. Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos testasi kaiuttimien kosteuden ja kylmyyden kestävyyttä. Yleisradion äänihuoltopäällikkö tuuppasi kaiuttimen tarkoituksella pois pöydältä, sillä tuotteen piti kestää pieni pudotuskin.

Seuraavat isot tilaukset tulivat Italian radiolta ja Saksan kakkos-TV:ltä. Vaativat asiakkaat varmistivat, että kaiuttimia ryhdyttiin tekemään alusta asti tosissaan.

Siamäk Naghian kertoo, että viime vuonna tehtaalta lähetettiin varaosia Genelecin kaiuttimiin, jotka olivat olleet käytössä 37 vuotta.

Perhe ja työ pitää voida yhdistää

Siamäk Naghian johti tuotekehitystä vuosia ja eteni yrityksessä varatoimitusjohtajaksi. Vain vuotta myöhemmin Ilpo Martikainen tarjosi hänelle toimitusjohtajan paikkaa.

Asiasta käytiin syvällisiä keskusteluja.

Naghian pyysi viikon miettimisaikaa, sillä hän epäröi, miten perhe-elämän ja vaativan työn yhdistäminen onnistuu.

– Tyttäreni on erityislapsi ja olen hoitanut häntä pienestä pitäen, hän sanoo.

Viikon jälkeen Naghian sanoi Martikaiselle, että hän ottaa paikan vastaan, jos voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon matkustaa.

– Sanoin, että sinä tiedät, kuka on elämässäni ykkönen.

Martikainen oli vastannut, että niin pitääkin olla.

Ajatus siitä, että työntekijällä voi olla sekä perhe, että työ, on jäänyt elämään Genelecillä. Naghian ymmärtää, että se on kovassa yritysmaailmassa poikkeuksellista.

– Jos olisin hakenut vaativaa tehtävää muualta ja kertonut, että minulla on lapsi, joka on hirveän riippuvainen minusta. Todennäköisesti se olisi muuttunut esteeksi, tietyissä tilanteissa, hän sanoo.

Matkapäiviä tulee tällä hetkellä noin 100 vuodessa. Enemmänkin voisi matkustaa, mutta Naghian arvostaa arkeaan Lapinlahdella.

Toisaalta hän haluaa tavata yhteistyökumppaneita ja asiakkaita mielellään kasvokkain, jotta yhteydenpito on Genelecin arvojen mukaista.

Haastattelua edeltävällä viikolla Naghian oli ensin Itävallassa ja Italiassa, ja matkusti sieltä Helsinkiin musiikkimuseo Famen avajaisiin. Niiden jälkeen hän ajoi läpi yön pimeää ja sateista viitostietä, jotta pääsi heräämään kotoaan.

Loppumatkasta vastaan ajoi vain yksi rekka.

Oli myös toinen syy kiirehtiä kotiin. Tytär on kasvanut aikuiseksi ja asuu omillaan. Hän kuitenkin viettää joka toisen viikonlopun vanhempiensa luona.

Isä järjestää vieläkin matkat niin, että voi olla kotonaan tyttärensä kanssa.

– Silloin, kun olen hänen kanssaan, olen täysin siinä, Naghian sanoo.

Aikuisten tekemiä kaiuttimia

Yritystä voi johtaa monella tapaa. Voi istua isossa työhuoneessa, katsella järvelle ja vaihtaa ajatuksiaan vain hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Siamäk Naghianista se tuntuisi vieraalta, sillä hän nauttii vuorovaikutuksesta yrityksen työntekijöiden kanssa. Naghian voi kävellä tehtaassa ja kysyä, miten työt sujuvat. Hän voi pallotella ideoita ja nauttia siitä, että työntekijöiden innostus ja omistautuminen näkyvät.

Se on tapa, jolla hän haluaa johtaa.

Naghian kertoo esimerkin työmatkaltaan, jolla pääsi seuraamaan kiinalaista tehdasta. Hän katseli riveissä työskenteleviä ihmisiä, liukuhihnaa ja vakavia ilmeitä.

– Kysyin, minkä ikäisiä he ovat? Ovatko ihan lapsia? Naghian sanoo.

Hänelle vastattiin, että eivät tietenkään. “Kiinalaiset näyttävät ikäistään nuoremmilta”.

Vastaus ei vakuuttanut, sillä Naghian on käynyt Kiinassa useiden vuosikymmenten ajan.

– Kyllä minä sen verran tajuan. En nähnyt yhtään hymyä! hän sanoo.

Naghian on laskenut, että työntekijän palkka maksaa Kiinassa ainakin 10 kertaa vähemmän kuin Suomessa. Jos haluaisi tehdä taloudellista voittoa, niin tämä olisi yksi tapa.

Naghian pyörittää päätään.

– Vaikka saisin miljoonia, en voisi johtaa yritystä siten.

Iisalmessa kaiutintehtaassa Naghian tervehtii ihmisiä ja he tervehtivät takaisin. Vastaavat hymyyn.

Elektroniikkaa Suomesta Kiinaan

Genelecin liikevaihto oli Naghianin aloittaessa noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Tänä vuonna liikevaihto on 35–36 miljoonan euron tasolla. Yritys on kasvanut tasaisesti, mutta erityisesti Naghianin johdolla.

– Kasvua haetaan, ehdottomasti, Naghian sanoo.

Mutta hänellä on kasvulle ehtoja.

Yrityksen missiona on tehdä maailman parhainta äänentoistojärjestelmää. Kasvun täytyy tulla siten, että tästä tavoitteesta ei tingitä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuotekehitykseen panostetaan ja sitä tehdään samassa paikassa kuin tuotteitakin.

Joitakin vuosia sitten yritys huomasi, että ihmiset halusivat ostaa ammattilaisille tarkoitettuja kaiuttimia kotikäyttöön. Aiemmin musiikkia tehtiin vain studioissa, mutta vähitellen ammattimaisen ja kotona tehdyn raja alkoi hämärtyä.

Genelec ei aio lähteä elektroniikan kulutusmeininkiin, jossa laitteet vaihdetaan parin vuoden välein. Ei, vaikka sellaisesta saattaisi avautua isotkin markkinat.

Yhtiön strategiassa ympäristöasiat on määritelty yhtä tärkeiksi kuin kannattavuus.

– Siihen emme mene, että tehdään tuote vähän huonommaksi, vähän halvemmaksi. Meillä on ihan allergia sille, Naghian sanoo.

Sen sijaan ammattilaistason kaiuttimia tarjotaan myyntiin myös sellaisilla johdoilla, jotka helpottavat niiden liittämistä kotilaitteisiin.

Ratkaisu on tuonut uusia asiakkaita etenkin Kiinasta. Siellä on uusi tiedostavien asiakkaiden ryhmä, joka haluaa tietää, millaisissa oloissa tuotteet on tehty.

Iso osa Euroopassa myydystä elektroniikasta tehdään Kiinassa ja tuodaan Eurooppaan. Genelecillä toimitaan päinvastoin.

– Minä olen ylpeä siitä, että kaiuttimet tehdään Iisalmessa, koska voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, millainen elämä meidän työntekijällä on, Naghian sanoo.

Suomessa työntekijöiden lapset eivät ole töissä, vaan pääsevät kouluun. Naghian kertoo seisoneensa samassa terveyskeskuksen jonossa kuin kaikki muutkin.

– Maailma tarvitsee enemmän tällaisia yhteiskuntia. Me voimme viedä tätä viestiä maailmalle.

Genelec on investoinut Iisalmen tehtaaseen miljoonia euroja. Loppuvuodesta vietetään avajaisia, kun yrityksen mittavin laajennus otetaan käyttöön. Naghian arvioi, että yritys voi kaksinkertaistaa tuotantonsa tulevina vuosikymmeninä.

Tuotanto ja tuotekehitys pidetään Ylä-Savossa jatkossakin, sillä se on omistajaperheen tahto.

Lue myös:

Koskisen kajareissa pyöreys ei ole vain muotoseikka

Työmarkkinoilla piti olla rauhallista ja selkeää, kun demarit ovat hallituksessa –niin on perinteisesti uskottu.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen syksy alkoi hyvin, kun se päätti aktiviimallin kuoppaamisesta ensi vuoden alusta lähtien. Aktiivimalli suututti oman kannattajakunnan ja siivitti osin demarit valtaan viime keväänä.

Mutta Postin lakkoon luisuneet työehtoneuvottelut sotkivat kaiken.

Valtionyhtiö Postin hallituksessa seurattiin kauhulla, kun omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vaihteli median haastatteluissa hattua eestaas Postin omistajasta työväenliikkeen edustajaksi.

Paateron roolipeli jäi epäselväksi lakkolaisillekin. Rinteen esikunta sai seurata suorasta verkkolähetyksestä, kuinka lakkolaiset kajauttivat eduskunnan portailla uudelleensanoitetun lastenlaulun Täti Monikasta:

On meillä hauska täti tuo täti Paatero kun täti pettää duunarin on näky komea, kas näin kääntyy takki, takki kääntyy näin.

Mikä on hallituksen viesti Postin hallitukselle?

Kummallekaan Postin työriidan osapuolelle ei torstaihin mennessä tuntunut selvinneen, mitä hallitus haluaa ja mitä se on eri vaiheissa Postin hallitukselle tai työntekijöille luvannut. Rinteen esikunnassa aivan ilmeisesti uskottiin, että Paateron kahden hatun taktiikka toimii.

Työntekijöitä edustavan Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) puheenjohtajan Heidi Niemisen ehdottomuus oli jo alkusyksystä hallituksen tiedossa. PAU ei tee työehtosopimusta ennen kuin syyskuun alussa Postin tytäryhtiöön siirrettyjen pakettilajittelijoiden kohtalo on ratkaistu. Pysyvästi, ei väliaikaisesti.

Rinne sanoo, että hallitus esti kesällä 9 000 Postin työntekijän siirron halvempaan Teollisuusliiton sopimukseen, mutta kumpikaan, Rinne tai Paatero ei ole uskottavasti selittänyt, miksi 700 pakettilajittelijan siirtoa Postin tytäryhtiöön ja halvempaan työehtosopimukseen ei ole estetty.

Zitting haukkui valtakunnansovittelijan

Sosiaalidemokraateilla on Postin sotkuisessa työriidassa paljon pelissä. Puolueen kannatusluvut ovat alamäessä. Aktiivimalli- ja kiky-kohujen jälkeen demarihallitus ei voi jäädä kiinni palkansaajien työehtojen heikentämisestä, mutta niin vain valtionyhtiö Postissa tapahtui.

Pilkkalaulut ja sekavaksi käynyt julkisuuskuva vaativat nopeita toimia.

Aluksi työnnettiin sivuun valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala. Merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zitting pohjusti jo viime viikolla tulevaa haukkumalla sovittelija Piekkalaa onnettomaksi, noviisiksi ja amatööriksi.

Kulisseissa apuun oli suostuteltu neljä entistä työmarkkinavaikuttajaa: Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, Palvelualojen ammattiliiton (PAM) entinen puheenjohtaja Ann Selin sekä työnantajakeskusjärjestön entiset konkarineuvottelijat Lasse Laatunen ja Jukka Ahtela.

Heillä on sunnuntaihin asti aikaa löytää ratkaisu, joka laukaisee Postin työehtoriidan pattitilanteen. Jos he eivät onnistu, tukilakot pysäyttävät maanantain vastaisena yönä muun muassa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen ja häiritsevät lento- ja laivaliikenteen kuljetuksia.

Pääministerin kova lupaus

Pääministeri Antti Rinne vaikeutti nelikon tehtävää tokaisemalla torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että työehtoshoppailu loppuu tästä maasta. Hän myös vakuutti, että 700 pakettilajittelijan työehdot turvataan.

Toisin sanoen nyt tehtävässä sovintoesityksessä ei vain pyyhkäistä pakettilajittelua sopimuksesta toiseen vaan luodaan pohjat vastaaville työehtoshoppailuriidoille.

Vaikka shoppailijana ovat työnantajat, on palkansaajillakin lusikkansa sopassa. Shoppailusta aiheutuu alinomaan myös järjestökiistoja. Jäsenistöä shoppaillaan samoilla apajilla, kuten Postin tapauksessa PAU ja Teollisuusliitto tekivät.

Postin työehtoshoppailun taustalla kiistellään suomalaisen työmarkkinamallin tulevaisuudesta.

Työntekijäpuolen etu olisi säilyttää isot kokonaisuudet. Palkansaajat haluaisivat pitää kiinni jonkun sortin keskitetystä työehtoneuvottelusta, joka turvaa parhaiten myös yleissitovuuden.

Työnantaja haluaa pilkkoa työmarkkinoita, sopia liittokohtaisesti ja paikallisesti työehdoista ja palkoista. Perusteena on digitalisointi ja nopeasti muuttuvat markkinat. Tavoitteena on halvemmat ja joustavammat työsopimukset.

Työtuomioistuimen presidentin tehtävästä viime vuonna eläkkeelle jäänyt Jorma Saloheimo sanoo, ettei hän keksi miten työehtoshoppailu saataisiin loppumaan.

Saloheimo sanoo Ylen haastattelussa, että shoppailun lopettaminen lakiteitse johtaisi vapaan markkinatalouden ja EU-direktiivien rikkomiseen.

Siinä on neljälle viisaalle pohtimista.

Lue lisää:

Pääministeri ilmoitti laittavansa työehtoshoppailun kuriin – Tässä yksi ehdotus, joka hallituksen kannattaisi tsekata

Rinne eduskunnassa: Posti halusi siirtää 9 000 työntekijäänsä uuteen työehtosopimukseen, hallitus torppasi aikeet

Ministeri Paateron lääke postilakkoon: Neljä selvityshenkilöä yrittää viikonlopun aikana ratkaista umpisolmun – PAU:n ja Postin pyynnöstä

Posti ja logistiikka-alan unionin, PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoi lauantaina alkuillasta, että selvitysryhmä oli antanut Postin kiistaan ratkaisuehdotuksen, johon on annettava vastaus kello 15 mennessä huomenna, sunnuntaina.

– Ehdotuksen sisältö on luottamuksellinen ja en voi kommentoida sitä, Nieminen totesi.

Myös Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto ja selvitysryhmän jäsenet olivat vaitonaisia annetusta ehdotuksesta lauantai-iltana.

– Tämä ehdotus koski 700 pakettilajittelijaa, raotti Palvelualojen ammattiliiton PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin hiemantilannetta.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan mukaan pääriidan eli PAUn työehtosopimuksen sovittelu jatkuu huomenna kello 10.

Postin umpisolmua ovat selvittämässä työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela, SAK:n ex-puheenjohtaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen, EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen sekä Palvelualojen ammattiliiton PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.

Selvitysryhmä kokoontui valtakunnansovittelijan toimistossa.

PAU ei hyväksy työehtojen heikennyksiä

Aiemmin lauantaina median keskelle saapunut Nieminen piti edelleen tiukasti kiinni siitä, että 700 pakettilajittelijan työehtoja ei heikennetä.

Tuolloin hän otti kantaa myös maanantaina laajeneviin tukilakkoihin siinä tapauksessa, jos selvitysryhmä saisi ratkaisun kiistaan aikaiseksi.

– Tämä on kokonaisuus eli meillä on tässä pakettilajittelijoiden kysymys ja työehtosopimusasiat. Jos molemmat saadaan maaliin pikaisesti, niin varmasti pystymme nopeasti toimimaan tukilakkojen osalta. Alasta riippuen tukilakkojen purkaminen ottaa aikaa eli kaikkien osalta ei varmaan täydellinen peruminen onnistu, Nieminen sanoi.

Niemisen mukaan PAU ilmoittaa huomiseen puoleenyöhön mennessä mahdollisesta oman lakkonsa jatkosta.

Selvitysryhmän kuultavana kävi myös Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola. Hän ei kommentoinut keskusteluja.

Kello kolmen jälkeen iltapäivällä neuvotteluhuoneeseen meni uudestaan Postin työsuhdejohtaja Pasi Vuorio.

Selin kertoi, että varhain aamulla selvitysryhmän kuultavana kävivät Postin vt. toimitusjohtaja Turkka Kuusisto ja työsuhdejohtaja Vuorio.

Lasse Laatunen on kertonut aiemmin, että viikonlopun aikana pitäisi saada ratkaisu aikaan.

Lue lisää

Postikiistan selvittely jatkuu aamupäivällä – "Täytyisi saada pöytä putsattua"

Selvitysryhmä kuuli perjantaina Posti-kiistan osapuolia – "Sitten vasta alamme pohtia ulospääsyteitä"

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat

Analyysi: Demarit sähläsivät Postin työriidan – pelastavatko työmarkkinakonkarit Rinteen hallituksen selitysten suosta?

Ei mulkeroille. Näin mainostaa Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT itseään uusille opiskelijoille. Sosiaalisessa mediassa kiertänyt kuva kiteyttää LUTin rehtorin Juha-Matti Saksan mukaan yliopiston ilmapiirin.

– Olin aivan liekeissä kun näin kuvan. Jos pystyy täydellisesti kiteyttämään kahdella sanalla sen, mitä me olemme, niin se oli siinä.

Saksa määrittelee mulkeron asenteen kautta.

– Täydellinen ei-mulkero on ihminen, joka pystyy ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia. Mulkero taas on tyyppi, joka näkee pelkästään ongelmia.

LUTin opiskeluilmapiiri on Suomen ekonomeille vuonna 2017 tehdyn kyselyn mukaan Suomen paras. Suomen ekonomien vuonna 2017 tekemään kyselyyn vastasi lähes vastavalmistunutta 1 600 ekonomia.

– Täällä on positiivinen pöhinä. Vaikka maailmassa on kaikenlaisia ongelmia, porukka tuntuu ratkaisevan niitä, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Värikäs mainonta ei hetkauta

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Ei mulkeroille -kuva on otettu hyvin vastaan.

– Siitä on tullut pääasiassa positiivista palautetta. Toisaalta jos ilmoittaa ääneen olevansa eri mieltä, silloin ilmoittaa kuuluvansa mulkeroitten joukkoon. Sekin voi hieman hillitä palautteen antamista.

Yliopiston opiskelijat ovat rehtorin kanssa samaa mieltä.

– Minusta se on värikästä ja hyvää viestintää. Nykyisin yliopistoilla on aika kova kilpailu, niin jollain tavalla täytyy erottua. Tämä on aika erottuva muista yliopistoista, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n hallituksen puheenjohtaja Pia Etelävuori sanoo.

Viidennen vuoden tietotekniikan opiskelija Kuisma Närhi ei yllättynyt kuvasta.

– Onhan LUTilla ollut aina värikkäämpi markkinointi kuin muilla yliopistoilla. Ajattelin, että tämä on vain uusin pitkässä sarjassa.

Opiskelijat eivät ole huolissaan siitä, että joku pahoitaisi mielensä kuvasta.

– Kaikesta voi pahoittaa mielensä, mutta tästä ei ole tarvetta, kuudennen vuoden sähkötekniikan opiskelija Aleksi Simola pohtii.

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan sana mulkero onkin itseasiassa kaunisteltu muoto.

– Alunperin siinä oli paljon rumempi termi.

Opiskeiljoista kilpaillaan

Yliopistojen välillä on Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkäsen mukaan kova kilpailu opiskelijoista.

– Kilpailua on mielestäni aina ollut, joten se ei ole sinänsä uusi asia. Jollain tavalla pitää houkutella ne parhaat opiskelijat.

Kykkänen uskoo, että kaikki yliopistot haluavat parhaat opiskelijat.

– Ajatellaan, että he valmistuvat sutjakkaasti ja tuottavat hyviä tuloksia. Heillä on myös todennäköisesti edellytykset jatkaa tutkijan työhön.

Kykkänen ei hätkähdä LUTin räväkkää mainosta.

– Yliopiston tuntien sen perinne on tehdä aika räväkkää mainontaa. Yliopistot tekevät brändityötä, joten niiden pitää kiinnittää huomiota ja kertoa mitä kaikkea huippuja asioita siellä on.

LUTin rehtorin Juha-Matti Saksan mielestä yliopistot ympäri maailmaa ovat hyvin konservatiivisia.

– Perinteisesti yliopistot ovat aika varovaisia siinä, mitä voi sanoa. Yliopistoissa tehdään tiedettä ja tiede perustuu sellasten asioiden tekemisiin, mitä ei ole olemassa tai mikä on mahdotonta. On monenlaisia tyylejä, miten siitä viestitään ulospäin.

Saksa luottaa siihen, että LUT:issa osataan tehdä myös jatkossa hyvää viestintää.

– Meidän rohkeus ei synny ulkopuolelta, että joku tulee kertomaan mitä me olemme.

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) tuomitsi lauantaina voimakkaasti täysistuntokeskusteluiden sisällön manipuloimisen.

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt video, joka antaa täysin väärän kuvan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon keskustelusta.

Halla-aho kysyi Ohisalolta, meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle. Ohisalo vastasi Halla-aholle, ettei ihmisiä pitäisi oikeusvaltiossa asettaa vastakkain.

Manipuloidussa videossa Ohisalon vastaukseksi Halla-aholle on leikattu osa Ohisalon vastauksesta Veronika Honkasalon (vas.) kysymykseen, joka koski eri asiaa.

Väärennetyssä videossa Ohisalo näyttää vastaavan, että hallitus pitää kiinni siitä, että ulkomaalaisten turvallisuus menee suomalaisten edelle.

Ohisalon ja Halla-ahon keskustelun oikean kulun voi tarkistaa eduskunnan istuntopöytäkirjasta.

Sisäministeri Ohisalo kiitti viestipalvelu Twitterissä eduskunnan ensimmäistä varapuhemiestä Tuula Haataista manipuloituun videoon puuttumisesta. Ohisalon mukaan kuva- ja videomanipulaatiot sekä feikkisitaatit rapauttavat luottamusta poliitikkoihin.

Lue myös:

Tämän jutun jälkeen katsot liikkuvaa kuvaa uusin silmin: Yle teki deepfake-videon, jolla Sauli Niinistö haaveilee kolmannesta kaudesta