Helsingin käräjäoikeus on vanginnut kirjailija Veijo Baltzarin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Vangitsemisistunto pidettiin torstaiaamuna.

Ihmiskaupan epäillään tapahtuneen tammikuun 2016 ja tämän vuoden syyskuun välisenä aikana. Epäillyiksi tekopaikoiksi on ilmoitettu Helsinki ja Tammisaari.

Epäilyistä kertoi ensimmäisen Helsingin Sanomat.

Baltzaria vangitsemisoikeudenkäynnissä avustanut Saija Rantala kertoo Ylelle, että poliisi epäilee Baltzaria myös muista rikoksista. Hän sanoo Baltzarin kiistävän kaikki rikosepäilyt.

Epäillyt rikokset ovat salassapidettäviä eikä niitä voida tässä vaiheessa kommentoida, sanoo Rantala.

Baltzarin lisäksi oikeus on vanginnut myös 36-vuotiaan naisen. Nainen vangittiin niin ikään epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta.

Ihmiskauppa voi Suomen lain mukaan tarkoittaa esimerkiksi henkilön saattamista pakkotyöhön tai muunlaisiin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Sitä voi olla myös paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö. Tuomio törkestä ihmiskaupasta on lain mukaan vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

77-vuotias Baltzar on tunnettu kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu lukuisia romaaneja, näytelmiä ja runoteoksia sekä kuvataidetta.

Vuonna 2011 presidentti Tarja Halonen myönsi Baltzarille kulttuurineuvoksen arvonimen.

Ylen saamat dokumentit: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa huijaukseksi paljastuneeseen OneCoin-virtuaalivaluuttaan

Kymmenettuhannet suomalaiset sijoittivat OneCoin-virtuaalivaluuttaan, joka saattaa osoittautua poikkeuksellisen suureksi huijaukseksi. OneCoinin perustaja on kadonnut ja yhtiön johtajia vastaan nostettu rikossyytteitä Yhdysvalloissa. MOT:n haltuunsa saamat dokumentit osoittavat, että suomalaiset ovat sijoittaneet loppuvuoden 2014 ja loppuvuoden 2016 välisenä aikana OneCoiniin noin 40 miljoonaa euroa.

Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"

Neuvostoliitossa talvisodasta vaiettiin tai sitä pidettiin vähäpätöisenä rajakahakkana, eikä nyky-Venäjälläkään yleensä muistella toisen maailmansodan alkuaikoja. Pietarilaisopiskelijoiden sotahistoriallinen kerho sai tänä vuonna presidentin apurahan retkelle, jota kerho on järjestänyt Karjalankannaksen taistelupaikoille. Jotkut mukana olleista eivät olleet aiemmin kuulleetkaan talvisodasta.

Katso kuinka vanha koirasi oikeasti olisi ihmisen vuosissa – uusi laskukaava perustuu DNA-ikään

Vanha ohje on, että koiran ikävuodet pitää kertoa seitsemällä, jos halutaan verrata sen ikää ihmisen ikään. Ei näin, sanotaan vielä vertaisarviointia odottavassa yhdysvaltalaistutkimuksessa. Sen kirjoittajat ovat laatineet kaavan, joka perustuu ikääntymisen mukanaan tuomiin DNA-muutoksiin. Jutussamme on laskuri, jolla voita tarkastaa oman koirasi epigeneettisen iän.

Pekka Juntin kolumni: Helsingin pimeydestä

Tämä on Kallio. Meikämaalainen on päässyt vihdoin mestoille, hienoihin bileisiin debatoimaan fiksujen ihmisten kanssa pääkaupungin sykkivässä ytimessä. Tunnen olevani siellä kuin kala vedessä, ja se vesi on erämaajärvi hetkeä ennen kuin tammikuun tappopakkanen jäädyttää sen pohjaa myöten teräsjäähän, kirjoittaa Pekka Juntti. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Professori lähestyi Pekka Poutaa, ja niin koko kansan meteorologiin iski gradupaniikki – syynä Helsingin yliopiston poikkeuksellinen uudistus

Helsingin yliopisto teki ison koulutusohjelmauudistuksen, minkä takia vanhat suoritukset vanhenevat kesällä yhdessä yössä. Moni gradua vaille valmis työstää nyt opinnäytetyötään, yksi heistä on meteorologi Pekka Pouta.

System Crasher on lastensuojelupainajainen valkokankaalla – ja se voisi olla totta myös Suomessa

Saksalainen Nora Fingscheidt kertoo Ylen haastattelussa elokuvastaan, joka kuvaa Bennin rajua putoamista lastensuojeluverkoston läpi. Vaikka elokuva ei ole lohduton, on Bennin syöksy piinallista seurattavaa. Etenkin, kun se perustuu todellisiin lastensuojelutapauksiin.

Olen joskus koettanut selittää lapsille, millainen on hyvä yhteiskunta. Olen pyytänyt heitä kuvittelemaan pyramidin ja että sen pohjalla ovat yhteiskunnan heikot: lapset, sairaat, vanhukset ja vammaiset. Sitten olen pyytänyt heitä kuvittelemaan, että heidän päällään on valtava määrä ihmisiä siinä järjestyksessä, missä heillä on rahaa tai valtaa määrätä toisten asioista. Mitä enemmän rahaa tai mitä enemmän valtaa, sitä korkeammalla he ovat.

Sitten olen korostanut, että heikot eivät ole pohjalla siksi, että me muut talloisimme heitä. Päinvastoin, me, jotka olemme heidän yläpuolellaan, ponnistelemme kaikin tavoin, että pohjalla olevilla olisi hyvä olla.

Olen pyytänyt heitä kuvittelemaan virran, joka alkaa pyramidin kärjestä. Se kiemurtelee kaikkien ihmiskerrosten läpi, haarautuu pohjalle ja kuljettaa mukanaan hyvää tahtoa. Mitä suurempi ja voimakkaampi on tuo virta, sitä parempi pohjalla on olla ja sitä hienompi on yhteiskunta.

Kiitolliset ihmiset tuovat yhteiskuntarauhan.

Sanon myös, että jokainen meistä viettää pohjalla osan elämästään; lapsena, vanhuksena, sairaana, kuolemaa tehdessä. Voimme siis ihan itsekkäistäkin syistä huolehtia, että pohjalla on hyvä olla.

Pohja on samalla perusta; se antaa yhteiskunnalliselle elämällemme merkityksen.

Puhun tästä lapsille, koska en itse ymmärtänyt tätä lapsena. Jos olisin ymmärtänyt, olisin ehkä suuntautunut elämässä toisin. Olisin nimittäin ajatellut rahaa. Olisin ponnistellut, että saisin aivan helvetisti rahaa. Paljon, paljon, paljon rahaa. Jos haluan oikeasti olla hyödyksi ihmisille pohjalla – oli pohja sitten globaali tai kotimainen – paras tapa olisi vain antaa rahaa.

Muistan elävästi vielä sen, kun Suomessa oli ensimmäisen kerran jaossa kymmenen miljoonan lottopotti. Kai se oli euroaikaa? Kavereiden kanssa juteltiin mitä tehtäisiin jos joku meistä saisi koko potin. En muista mitä kaverit sanoivat, mutta muistan mitä itse tein. Tein listan kaikista ystävistäni ja kuinka paljon antaisin heille rahaa. Ikuisille tyhjätaskuille antaisin enemmän, rikkaista perheistä tuleville vähemmän. Sain listaan puolensataa nimeä. Itselleni olisin tietenkin myös jättänyt jotakin.

Noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin olen edelleen tyhjätasku. Silti elättelen mielessäni fantasiaa, jossa minulla olisi valtavasti rahaa. Teen edelleen listoja. Kymmenen miljoonaa syöpätutkimukseen. Kymmenen tuhatta sairaalaklovneille. Satojatuhansia luonnonsuojelujärjestöille ja Unicefille. Ottaisin kehitysmaasta kummilapsen. Tänään laittaisin 20 euroa kahdellesadalle nigerialaiselle. He voivat ostaa kanoja tai kalaverkkoja ja voivat ponnistella pois köyhyydestä. Huomenna laitan 20 euroa kahdellesadalle pakistanilaiselle naiselle. Ylihuomenna ostaisin sadalle nepalilaiselle perheelle vuohen. Ostaisin kanssasuomalaisia pois velkavankeudesta. Maksaisin ukrainalaiselle ja afganistanilaiselle lapselle syöpähoidon. Heittäisin toimeentulotuen asiakkaalle pari tonnia.

Ei tarvitsisi maksaa takaisin.

Jospa voisi viettää päivänsä näin? Voisi oikeasti vaikuttaa ihmisten elämään. Vetää heitä ylös epätoivosta. Estää heitä suistumasta epätoivoon. Edistää yhteiskunnallista sopua. En tiedä voisiko päiviään viettää kunniakkaammin. On tyhmää olla toimittaja. On todella tyhmää olla tyhjätaskutoimittaja. Jospa voisi olla niin kuin vanhojen heimokulttuureiden Big Man. Kilpailla siitä, kuka antaa eniten pois.

Nyt joku kysyy, onko sinusta tullut jonkin sortin uusliberaali. Korvaat politiikan rahalla! Ai minkä politiikan. Sellaista politiikkaa ei ole. Eikä tule. Ei tule. Mietin siis pelkkää rahaa.

Luin internetissä hauskan jutun. Sen oli kirjoittanut mediaan, teknologiaan ja populaarikulttuuriin erikoistunut tietokirjailija Douglas Rushkoff. Hän oli ollut esitelmöimässä luksushuvilalla investointipankkiireille ja muille miljardin dollarin rahamiehille. Keskustelu alkoi ohjelman mukaisesti, mutta siirtyi nopeasti sivuraiteille.

Pankkiirit alkoivat kysellä, mikä olisi turvallisin paikka elää ilmastonmuutoksen vaikutusten iskiessä? Alaskassa vai Uudessa-Seelannissa? Eräs pankkiiri kertoi, että hänen maanalainen bunkkerinsa on jo valmis, mutta häntä askarrutti, kuinka hän säilyttää auktoriteettinsa turvallisuusjoukkoihinsa.

Turvallisuusjoukkoihin? He tiesivät, että romahdus on tulossa ja että he tarvitsevat silloin turvamiehiä suojelemaan itseään vihaisilta väkijoukoilta. Mutta miten he maksavat, jos raha menettää arvonsa? He suunnittelivat erilaisia ratkaisuja, kuten ruokavarastojen piilottamista erikoislukkojen taakse, turvajoukkojen varustamista kurinpitokaulapannoilla tai turvamiesten korvaamista turvaroboteilla.

Voi, sääliksi kävi miljardööriraukkoja. Siinä he istuvat kaikkine miljoonineen ja pelkäävät kuin pienet lapset, että leikki on pian ohitse. Tekee mieli sanoa, että miksi te tuhlaatte rahojanne avaruusmatkusteluun ja muihin pakokeinoihin? Miksi ette auta ihmisiä? Voisitte saada noilla miljardeillanne aikaiseksi niin paljon hyvää. Voitte vapauttaa ystävän velkavankeudesta. Voitte estää perheitä joutumasta kadulle maksamattomien vuokrien takia. Voitte maksaa guatemalalaisen lapsen leukemiahoidon Johns Hopkinsissa. Ja jos levitätte sellaista hyvää, teidän ei tarvitse pelätä vihaisia väkijoukkoja.

Köyhälle raha on kuin ahdistusta lievittävä lääke, joka leviää hitaasti elimistöön. Se tuo silmiin kyyneleet ja hyvän yön unen. Kiitolliset ihmiset tuovat yhteiskuntarauhan.

Näin pitkälle pääsin, mutta en pidemmälle ja ansaintalogiikka on kädestä suuhun.

Olen pian 50-vuotias. Tiedän, ettei taloudellinen tilanteeni tule tästä muuttumaan. Olen kuin isäni, hänkin kuoli varattomana. Vantaan kaupunki maksoi hautajaiset. Se, että kirjoitan tätä kolumnia Ylen sivuille – se on saavutukseni. Näin pitkälle pääsin, mutta en pidemmälle ja ansaintalogiikka on kädestä suuhun. Se huolettaa minua. Vanheneminen huolettaa minua.

Minulle kertyvä eläke on niin pieni, että minun on pakko työskennellä niin kauan kuin jaksan. Mutta mitä sitten kun en enää jaksa? Mitä jos hyvinvointivaltiota ei silloin enää ole? Voinko joutua kadulle? Voiko elämä olla niin armotonta?

Kuvittelen, että olen vanha mies ja kävelen yöllä kollegan ikkunan alta. Hän on ollut kolmekymmentä vuotta töissä lehdessä, jonne möin juttuni. Hän on saanut rahaa säästöön ja hänellä on hyvä eläke. Raahustan syyshämärässä muovikasseineni. Pian on täysin pimeää. Yö on armoton. Kollegan ikkunassa valo on keltainen ja lämmin.

Kuolenko jollekin sisäpihalle, vanha mies, roska-astioiden väliin, katukissan nuollessa sormiani?

Kuoleminen huolettaa minua myös. Mitä jos hyvinvointivaltiota ei silloin enää ole. Jos kuoleminen kestää; jos minulla on kipuja, jos lasken alleni, jos en kykene laittamaan itse vaippoja? Kuolenko jollekin sisäpihalle, vanha mies, roska-astioiden väliin, katukissan nuollessa sormiani?

Tällaisia minä oikeasti mietin. Rahaton on turvaton.

Yhtä asiaa vain en ymmärrä. Olen lukenut lehdistä useita juttuja ”helikopterirahasta”; että Euroopan Keskuspankki vain yhtenä päivänä lähettäisi jokaisen suomalaisen tilille esimerkiksi tuhat euroa. Se, mitä en ymmärrä, on näissä jutuissa haastateltujen taloustieteilijöiden mielipiteet. Heidän mielestään se on huono idea.

Miten niin huono idea? Olen täysin toista mieltä. Olenkohan koskaan kuullut parempaa ideaa?Arvon taloustieteilijöiden fantasiamaailmassa ei taida olla tilaa sille ajatukselle, millaista rahattoman on saada rahaa. Se on kuin olisi odottanut kuilun pohjalla ja pysynyt siellä hengissä skorpioneja syömällä ja vihdoin kuilun suulle ilmestyy joku joka sanoo, hei, mitä sinä siellä teet. Haluatko ylös? Se voi merkitä eroa elämän ja kuoleman, toivon ja epätoivon ja arvon ja arvottomuuden välillä.

Niin yksinkertaista se on. Maailman parantaminen. Painakaa lisää rahaa!

Jani Kaaro

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Hän rakastaa filosofiaa ja inspiroituu vanhan ja uuden, tutun ja tuntemattoman sekoittumisesta, joka johtaa johonkin hedelmälliseen asiaan.

Aiheesta voi keskustella 24.11. klo 17.00 asti.

Lue myös:

Jani Kaaron kolumni: Nöyryytyksen tunne on miltei pahinta mitä on

Jani Kaaron kolumni: Miksi Jeffrey Epstein halusi jättää peniksensä perintökaluksi maailmalle?

PIETARI Kello on vähän vaille yksitoista perjantaiaamuna, ja viimeiset tanssijat kiirehtivät sisään henkilökunnan ovesta. Baletin aamutunnit alkavat yhdeltätoista, ja Marko Juusela, 19, on ollut jo hyvissä ajoin harjoitussalissa, kuten aina.

Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on kiinnitetty Mariinski-teatterin balettikuntaan, ja Pietarissa hänen tärkein tukijansa on presidentti Putinin ystävä.

Marko on harjoittelemassa useimmiten jo kymmeneltä, sillä hän haaveilee urasta Mariinskin solistitanssijana. Pesti teatterissa alkoi tänä syksynä.

Samassa talossa ovat työskennelleet venäläisen baletin maailmantähdet, Rudolf Nurejev (1938–1993) ja Mikhail Baryshnikov, ja Juuselalla on kaikki mahdollisuudet merkittävään uraan balettitanssijana. Ei hän muuten olisi jo näin pitkällä.

Juusela näyttää nuorelta gasellilta tehdessään harjoituksissa näyttävän hypyn. Se on baletin kielellä grand jeté, ja yksi solistitanssijoiden bravuureista. Siinä jalat ojentuvat ilmassa mahdollisimman komeaan spagaattiin. Hetken näyttää siltä kuin Marko leijuisi.

Silti aina on hiomisen varaa. Sen Marko näkee harjoitussalin peilistä.

– Tässä työssä pitäisi oppia työskentelemään ilman peiliä. Pitäisi tietää, miltä kehossa tuntuu, kun tekee kaiken oikein, Juusela sanoo.

Tiukat kotiintuloajat, baabuskat vartijoina

Syksyllä neljä vuotta sitten Marko seisoi isän, äidin ja isän venäläisen ystävän kanssa Vaganovan balettiakatemian aulassa.

15-vuotiasta Markoa oli vastassa täysi kaaos.

Hänet oli bongattu Vaganovaan Mikkelin kansainväliseltä balettileiriltä, ja nyt suomalaistanssijan piti kirjoittautua sisään kouluun.

Kaikki paikat olivat täynnä vanhempia, jotka saattoivat lapsiaan akatemiaan, eikä Juuselan iso matkalaukku mahtunut mihinkään.

Venäjän kieli täytti ilman, kun akatemian virkamiehet tutkivat dokumentteja, passeja, viisumeita, leimoja ja allekirjoituksia.

Isän venäläisen ystävän avulla Juuselat pääsivät eteenpäin ja asuntolaan, johon Marko majoittui.

Vaganova on sisäoppilaitos, jonka käytäviä baabuskat, eli “venäläiset mummot” vartioivat.

Yksi heistä esitteli Juuseloille taloa. Ja siinä on, mitä esitellä.

– Onneksi isän kaveri oli mukana. Kukaan ei puhunut englantia, enkä ymmärtänyt mitään, mitä baabuska kertoi.

Pietarin Aleksanterin teatterin takana oleva komea, uusklassinen rakennus on venäläisen baletin sydän. Sisäoppilaitoksen portaita ovat juosseet ylös ja alas myös Nurejev ja Vatslav Nižinski (1890–1950), venäläisen baletin merkittävä uudistaja.

Oppilaat asuivat kahden hengen koruttomissa huoneissa, joiden seinät oli maalattu keltaisiksi. Kapeiden sänkyjen välissä oli pieni kaapisto, ja sängynpeittona kuvioitu viltti.

Huonetoverit jakoivat vessan ja suihkun kahden muun oppilaan kanssa, ja koko käytävä käytti samaa keittiötä. Se ei ollut aina ihan helppoa. Sisällä ei saanut polttaa, eikä käyttää alkoholia.

Asuntolassa oli tiukat kotiintuloajat.

Sisällä piti olla kymmeneltä illalla, ja baabuskalle oli ilmoittauduttava, jos lähti ulos.

Välillä iski koti-ikävä.

– Kaipasin koiriani, perhettä, suomalaista ruokaa ja ruisleipää. Juustoja, maitoa ja voita. Ja irtokarkkeja. Venäjällä ei ole samanlaista valikoimaa, Juusela luettelee.

Hän herkistyy, kun puhe kääntyy perheen koiriin Naantalissa.

“En ymmärtänyt mitään”

Alku oli Vaganovassa hämmentävä. Tanssi luisti, mutta Juusela ei ymmärtänyt mitään, mitä tunneilla puhuttiin. Hän ei osannut sanaakaan venäjää.

Vaganova on yksi maailman arvostetuimpia balettikouluja. Se perustettiin vuonna 1738, eli yli 280 vuotta sitten. Historiaa riittää.

Tilannetta koulussa helpotti se, että Juuselan opettaja Ilya Novoseltsev tunsi Markon jo Suomesta, poikien balettileiriltä Mikkelistä. Hän poimi Markon Vaganovaan.

– Meillä oli yhteys. Hän tiesi, kuka olen ja miten tanssin.

Silti suurin osa asioista meni alussa sivu suun kielen takia.

– Ihmiset kertoivat, mitä piti tehdä, mutta en ymmärtänyt, mistä he puhuivat. Siitä alkoi venäjän kielen opiskelu, Juusela sanoo.

Suomen kansallisbaletin balettioppilaitokseen verrattuna Vaganovassa on paljon enemmän tunteja, ja oppilailta vaaditaan Juuselan mukaan enemmän.

Täyttä tanssimista voi olla jopa kahdeksan tuntia päivässä, ja liikkeet käydään läpi juurta jaksaen.

– Meille selitettiin paljon yksityiskohtaisemmin, miten baletin liikkeet toimivat, ja miten ne on tehty.

Opettajista tuli Vaganovassa “toisia vanhempia”, jotka auttoivat myös arjen pulmissa. Venäjällä asiat tehdään venäläisittäin, ja siinä on ulkomaalaisilla oppimista.

Vaganovassa opettajia teititeltiin, ja heiltä pyydettiin lupa, jos oppilas halusi sanoa jotain. Teitittely on muutenkin elinvoimainen osa venäläistä kulttuuria.

Palaute oli Vaganovassa suoraa, ja joskus Juuselasta tuntui, että se meni överiksi.

Opettajat pyysivät oppilaita korjaamaan liikkeen saman tien, jos se meni huonosti.

– Mutta kukaan ei ikinä sanonut minulle mitään todella pahaa, Juusela sanoo.

Opettajien lisäksi baabuskoilla on merkittävä rooli akatemiassa. He pitävät kodinomaista henkeä yllä.

– He juttelivat meille kaikenlaisista mukavista asioista.

Juusela puhuu “venäläisistä mummoista” lämmöllä.

– He ottivat meidät nopeasti omakseen, antoivat karkkeja ja tulivat katsomaan esityksiämme, Juusela sanoo.

Tosi-tv-julkkis tukena

Pietarissa jo neljä vuotta asunut Juusela on turkulaisen Raija Lehmussaaren balettikoulun kasvatti.

Venäjällä Juuselan uraan on vaikuttanut voimakkaimmin Nikolai Tsiskaridze.

Eikä hän ole kuka tahansa persoona.

Georgialainen Tsiskaridze, 45, on yksi Venäjän rakastetuimpia balettitanssijoita, joka teki uransa Moskovan Bolšoi-teatterin ensitanssijana.

Tätä nykyä hän on Vaganovan balettiakatemian rehtori.

Sen lisäksi Tsiskaridze on presidentti Putinin ystävä, joka monen muun kulttuurivaikuttajan tavoin tuki julkisesti Krimin valtausta vuonna 2014.

Tsiskaridze on myös tosi-tv-sarjoista tutuksi tullut julkkis, ja hänen kanssaan Marko vaihtaa aktiivisesti viestejä puhelimella.

Juusela puhuu Tsiskaridzestä kunnioituksella. Georgialainen opetti häntä Vaganovassa kahden viimeisen vuoden aikana. Kurssin valmistujaisjuhla oli viime heinäkuussa.

– En ole koskaan tavannut ketään toista opettajaa, joka ottaa oppilaansa niin lähelle, Juusela toteaa.

Georgialainen tietää Markon mukaan baletista kaiken.

Opettajana hän on kannustanut Markoa tutustumaan muihin taidemuotoihin, kuten kuvataiteisiin, sillä Pietari on täynnä kiinnostavia museoita. Hän on auttanut Juuselaa myös ymmärtämään venäläistä kirjallisuutta ja Venäjän historiaa.

Tsiskaridze on kertonut Juuselalle jopa omasta elämästään. Ja Juusela hänelle omastaan.

Kun Juusela tanssi ensimmäisen kerran tänä syksynä Mariinskissa, Tsiskaridze istui katsomossa.

Opettaja ja oppilas tapasivat esityksen jälkeen.

– Hän halasi ja pussasi otsalle ja sanoi olevansa todella iloinen puolestani, Juusela toteaa.

Nurejev juoksi näillä käytävillä

Koristeelliset kaakelit halkeilevat kapeiden käytävien lattioilla Mariinskissa, jonka takatiloissa näkyvät historian kerrokset. Talo avattiin vuonna 1860. Juusela kiiruhtaa tänä syksynä harjoituksista toiseen, sillä uusien tanssijoiden on otettava talon klassikkoteokset nopeasti haltuun.

Itse asiassa hän juoksee.

Samoja sokkeloisia käytäviä kuin Nurejev ja Baryshnikov Neuvostoliiton aikana. Silloin puhuttiin Kirovin baletista.

Ohjelmistossa on muun muassa Sylvia, Prinsessa Ruusunen ja Joutsenlampi, ja tanssijoiden pitää pystyä hyppäämään lennosta mihin tahansa esitykseen.

Mariinskissa balettikuoro (corps de ballet) saa tietää useimmiten vain päivää ennen, missä teoksessa he huomenna tanssivat.

– Suurin osa ajasta menee nyt töihin, Juusela sanoo.

Hän on päässyt tekemään Mariinskissa jo muutaman pienen roolin: paašipojan Bahtšisarain suihkulähteessä ja nuken Pähkinänsärkijässä.

Vapaa-aikaa ei juuri ole, ja Juusela sukkuloi Mariinskin ja teatterin asuntolan väliä. Sinne hän muutti kesäloman jälkeen.

Mariinskin asuntola on Krjukovin kanavan varrella, kivenheiton päässä teatterista.

Vaganovassa opettajat ja baabuskat pitivät oppilaista huolta, nyt Markon on pärjättävä omillaan.

Hänellä on Mariinskin asuntolassa oma huone, jonka päätyyn mahtuu sänky poikittain. Tilaa jää vielä kapealle pyykkien kuivaustelineelle. Naapurihuoneessa asuu Vaganovasta tuttu espanjalainen opiskelutoveri, joka tuli Pietariin Madridista. Nyt he ovat työtovereita.

Nuoret miehet jakavat yhteisessä eteisessä olevan erillisen suihkun ja erillisen vessan. Solun keittiö on käytävän päässä.

Mariinskin asuntolassa asuu myös tähtiä, ja Juusela tietää, että heillä on tilaa aivan toisella tavalla, mutta juuri nyt oma huone asuntolassa käy suomalaistanssijalle, sillä vuokra on nimellinen.

Marko haaveilee omasta asunnosta.

– Se olisi kiva jossain kohtaa, mutta ei tämäkään huono ole, kun saan tänne lisää kalusteita.

Yöpöydällä odottaa Vankileirien saaristo

Juuselan työpäivät Mariinskissa alkavat aamulla yhdeltätoista ja päättyvät puoliltaöin, jos illalla on esitys. Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa.

Joskus nuoret tanssijat lähtevät yhdessä ulos syömään esityksen jälkeen, ja silloin paikalle ilmestyy usein myös faneja. Tai Tsiskaridze. Hän tapaa silloin tällöin entisiä oppilaitaan.

Venäjällä balettitanssijat kuuluvat taiteen eliittiin, ja heitä palvotaan aivan toisella tavalla kuin Euroopassa.

Juusela uskoo, että hänen tulevaisuutensa balettitanssijana selviää kolmen vuoden sisällä. Ja juuri nyt hänestä tuntuu, että Pietarista alkaa tulla hänen kotinsa. Se on vielä tähän asti ollut Naantalissa.

Nähdäänkö tanssijalupaus Suomen kansallisbaletissa?

Siihen Marko ei vastaa, mutta hän miettii mahdollisuuksiaan Keski-Euroopassa, jos ura ei Mariinskissa etene.

Ja tänä iltana hän käy Pietarissa nukkumaan todennäköisesti myöhään.

Yöpöydällä on venäläisiä klassikoita, kuten Saatana saapuu Moskovaan ja Vankileirien saaristo.

– Koetan saada kiinni siitä, mitä en vielä tiedä venäläisestä kulttuurista.

Ja ennen kuin Marko nukahtaa, hän miettii, mitä voisi tehdä huomenna harjoituksissa paremmin.

Marko Juusela, 19, kiinnitettiin ensimmäisenä suomalaistanssijana Mariinski-teatteriin Pietariin – "Yksi unelma on toteutunut"

Ranskassa kaksi ihmistä on saanut surmansa rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa. Lisäksi yksi ihminen on kateissa. Tulvat ovat koetelleet Etelä-Ranskaa perjantaista saakka.

Toinen menehtyneistä löydettiin Le Muyn alueelta, joka sijaitsee Nizzan ja Marseillen välissä.

Yhden henkilön raportoitiin kadonneen Le Muyn alueella lauantaina, kun häntä ja muita kuljettanut pelastusvene oli kaatunut. Muut veneessä olleet saatiin pelastettua.

Viranomaiset eivät ole vahvistaneet, oliko nyt löytynyt henkilö sama kuin kateissa ollut henkilö.

Toinen menehtynyt löydettiin autosta Cabassen kylän alueelta.

Rankkasateet ovat saaneet useat joet tulvimaan Etelä-Ranskassa. Tulvat ovat vahingoittaneet rakennuksia ja ne ovat pyyhkineet mukaansa puita, autoja ja veneitä. Useita teitä on ollut poikki ja lentoyhtiöt ovat peruneet lentojaan.

Sateet jatkuivat alueella sunnuntaina mutta eivät enää yhtä voimakkaina. Tulvaveden odotettiin alkavan laskea sunnuntain aikana, Ranskan ilmatieteen laitos kertoi.

Joulukausi on avattu tänä viikonloppuna useissa kaupungeissa.

Muun muassa Jyväskylässä, Riihimäellä, Kuopiossa ja Mikkelissä joulunavausta juhlittiin lauantaina, kun taas Helsingissä, Uudessakaupungissa ja Vaasassa joulukausi käynnistyi sunnuntaina.

Helsingin Aleksanterinkatu sai juhlavalaistuksensa nyt jo 71. kerran. Valojen sytyttyä joulupukin paraati matkasi läpi Helsingin ydinkeskustan. Valot sytytti pormestari Jan Vapaavuori.

New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg lähtee kisaan demokraattien presidenttiehdokkuudesta.

Bloomberg ilmoitti kilpaan lähdöstä sunnuntaina kampanjasivuillaan.

– Lähden presidenttikilpaan Donald Trumpin päihittämiseksi ja Amerikan rakentamiseksi uudelleen, Bloomberg ilmoitti.

Miljardööri Bloombergin ehdokkuutta oli arvuuteltu jo viikkoja. Aiemmin marraskuussa Bloomberg rekisteröityi ehdokkaaksi Alabaman osavaltion demokraattipuolueen esivaaleihin.

Hän jätti tuolloin vaaditut asiakirjat, mutta mediatietojen mukaan hän ei ollut vielä tehnyt lopullista päätöstä demokraattien presidenttiehdokaskisaan lähdöstä.

Bloomberg oli demokraatti vuoteen 2001 asti, jolloin hän siirtyi republikaanien leiriin. Vuonna 2007 hänestä tuli sitoutumaton. Viime vuonna hän palasi demokraatteihin.

Tiiviit suhteet rahoitusmaailmaan

Maltillisena pidetyn Bloombergin katsotaan sijoittuvan aatteiltaan poliittiseen keskustaan ja hänellä on tiiviit suhteet rahoitusmaailmaan.

Hänen on arveltu joutuvan ponnistelemaan etenkin puolueen edistyksellisemmän siiven kanssa. Myös välit vähemmistöihin ovat kireät hänen pormestarikautensa jäljiltä.

Bloomberg on kasvattanut kannattajakuntaa puolueessa puolustettuaan ilmastokriisin hillitsemistä ja rahoitettuaan Yhdysvaltain aselakien uudistamista ajavia ryhmittymiä.

Bloomberg on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Hänen lähipiirinsä on kertonut Bloombergin aikovan käyttää huomattavia summia omaisuudestaan kampanjointiin.

Bloomberg on kohdannut myös vastustusta demokraattien leiristä. Esimerkiksi demokraattein ehdokkuudesta kisaava Bernie Sanders kuvasi perjantaina pitävänsä vastenmielisenä sitä, että Bloomberg tai muut upporikkaat "ostavat" omaisuudellaan vaaleja.

Lue myös:

Mediamiljardööri Michael Bloomberg lähtee mukaan demokraattien presidenttikilpaan

Tiktok-sovellus tavoittaa nuorisomassat maailmalla ja Suomessa. Tapoja on monia, kun tarkoitus on saada oma video viraaliksi eli leviämään kaikkialle.

Esimerkki 1

Neljä suomalaista varusmiestä tanssii Disney-hahmojen hengessä merivoimien aluksessa. Taustalla soi Mikki Hiiren kerhotalo -lastenohjelmasta tutut sävelet.

Tulos: kansainvälinen viraalihitti, joka on kerännyt 1,5 miljoonaa tykkäystä ja 83 tuhatta seuraajaa. (Varusmiehille tuloksena oli myös joutuminen päällystön puhutteluun.)

Esimerkki 2

18-vuotias Mikael Rissanen levittää positiivista energiaa muun muassa tekemällä takaperinvoltteja ja juoksemalla Vantaalla sijaitsevan Kuusijärven hyiseen veteen. Taustalla soi Mariah Careyn jouluhitti All I Want for Christmas Is You vuodelta 1994.

Erilaisia videoita Rissanen on julkaissut yli kolmesataa ja tavaramerkkinä niissä on hänen leveä ja tarttuva hymynsä.

Tulos: yhteensä yli 3 miljoonaa tykkäystä ja 73 tuhatta seuraajaa.

Esimerkki 3

16-vuotias Mimosa Jalonen nappaa kiinni Tiktok-trendistä. Siinä näytellään kohtaus, jossa äiti keskeyttää pitkäksi venähtäneen Facetime-keskustelun keskellä yötä. Tärkeä osa kokonaisuutta on taustalla soiva Mak Saucen hitti Good Morning ja kappaleen sanoitukset: "Today is a wonderful day".

Toisessa videossa Jalonen esittelee maistelemisen arvoisia ruokia animaatioelokuvista. Sekin on yksi Tiktokin haasteista.

Jalosen videoilla musiikin lisäksi ratkaisevat ainakin ilmeet, eleet ja se, mistä Tiktok parhaiten tunnetaan: huulisynkkaus eli lip sync. Videoita Jalonen on julkaissut 24.

Tulos: yhteensä 1,6 miljoonaa tykkäystä ja 62 tuhatta seuraajaa.

Viraaliksi viidessätoista sekunnissa

Tiktokissa satelee tykkäyksiä omassa luokassaan verrattuna muihin somepalveluihin, mutta millainen sisältö siellä vetää puoleensa?

Mimosa Jalosen mukaan tärkeintä on löytää oma tapa tehdä sovelluksessa trendaavia haasteita.

– Pohjaidean voi saada muilta, mutta mukana pitää olla jotain omaperäistä. Muuten kaikki kommentoivat, että joo, tämä on kopioitu.

Mikael Rissanen ei usein lähde mukaan trendeihin, vaan hän suunnittelee sisältönsä alusta loppuun itse.

– Positiivisuus vie eteenpäin, ja samalla voi erottua muista. Se on se juttu, Rissanen sanoo.

Jalonen on onnistunut julkaisemaan pari viraaliksi levinnyttä videota. Rissanen laskee viraalikategoriaan yhden videonsa. Määritelmä on tulkintakysymys, mutta molemmilla heistä on useita videoita, jotka ovat saaneet yli satatuhatta tykkäystä ja vielä moninkertaisesti näyttökertoja.

– En mä enää seuraa, lähteekö videot maailmalle. Pitää vain luottaa siihen, että lähtevät, Rissanen sanoo.

– Onhan se aika jännittävää, kun video lähtee leviämään, ja sitä on kiva seurata, kun tykkäysmäärät kasvavat, Jalonen toteaa.

Parhaiten Tiktokin henkeä kuvastaa varusmiesten Disney-tanssivideo. Se on ainoa nimimerkin julkaisema video, ja sillä sai huomiota jopa juontajatähti Ellen DeGeneresiltä. (Katso DeGeneresin video tästä.)

Maailmanlaajuinen kuuluisuus todellakin odottaa vain 15 sekunnin päässä. Salaisuus on For You -sivu, joka takaa valtavan huomion. Portinvartijana toimii algoritmi.

– Parasta Tiktokissa on just se, että siellä kuka tahansa voi saada videonsa kaikkien nähtäville.

Tiktok on paikka, josta löytää musiikkia

Tiktok-videoiden taustalla soiva musiikki on olennainen osa kokonaisuutta. Sovellus tarjoaa käyttäjille löydettäväksi uutta musiikkia, ja tavallaan se samalla muokkaa heidän musiikkimakuaan.

– Olen löytänyt treenilistaani sieltä paljon kappaleita. Mukana on tullut pari ulkomaalaistakin, vaikka en yhtään kuuntele ulkomaalaista musiikia, Rissanen toteaa.

Jalonen on huomannut vaikutukset käytännössä.

– Tiktok-biisit jäävät tosi helposti päähän, ja kaikki aina hyräilevät tai laulavat niitä koulussa.

Ajan hermolla olevat musiikintekijät julkaisevat nyt kappaleita, joissa on meemipotentiaalia. Ilman Tiktokia ei olisi esimerkiksi Lil Nas X:ää, eikä hänen Old Twon Roadiaan, joka on vuoden isoin hitti. Kappale viihtyi Billboardin Hot 100 -listalla pidempään kuin yksikään toinen kappale historian aikana.

Uusien hittien lisäksi Tiktok ohjaa käyttäjät klassikkojen äärelle. Parasta aikaa sovelluksessa trendaa esimerkiksi Rissasenkin käyttämä All I Want For Christmas Is You.

Vastaavasti sovelluksessa siirtyvät sukupolvelta toiselle ikoniset elokuvakohtaukset ja musikaalimusiikki. Hyvä esimerkki on Tim Burtonin ohjaama Beetlejuice-elokuva. Se sai ensi-iltansa vuonna 1988. Uudestaan elokuva heräsi henkiin viime vuonna, kun siitä tehtiin Broadway-musikaali.

Tiktokin myötä Beetlejuice on nyt osa nuorisokulttuuria.

– Kun siitä oli Tiktokissa kaikkea, huomasin, että haluaisin nähdä myös sen alkuperäisen elokuvan, Jalonen sanoo.

Rissasen treenilistalle on kerääntynyt ajan myötä uutuuksien lisäksi kauan sitten julkaistuja kappaleita.

– Sellaisia nostalgisia. Sitä miettii, että ai niin, tää on hyvä biisi, laitan tän listalle.

Liikenne Tampereen ja Seinäjoen välisellä rataosuudella on palautunut normaaliksi. Liikennehäiriön syynä oli radalle rikkoutunut työkone.

Matkustajia pyydettiin varautumaan merkittäviin myöhästymisiin sekä mahdollisesti myös linja-autokorvauksiin Tampereen ja Parkanon välillä, VR kertoi.

VR:n mukaan myöhästymiset henkilöliikenteessä olivat jopa neljä tuntia.

Ravintolassa ei käy käteinen.

Urheiluravintola O'Learys vasta-avatussa kauppakeskus Triplassa halusi kokeilla jotain uutta. Se jätti käteisen kokonaan pois. Maksaa voi kortilla ja ehkä tulevaisuudessa mobiilimaksulla.

Kysytäänpäs asiakkailta.

Lounasaika on alkamassa ja ravintola täyttyy nopeasti keltatakkisista rakennustyöntekijöistä. Asiakkaita kortilla maksaminen ei tunnu haittaavan.

Helsinkiläinen Omar Mekhane ei edes aluksi huomannut, että ravintolassa käy vain kortti.

– Ei tämä minua haittaa. Itse maksan yleensä mobiilimaksulla, en edes kortilla enää niin paljoa, sanoo parikymppinen Mekhane.

Vaikka kortti- ja mobiilimaksaminen yleistyvät kovaa vauhtia, noin kymmenen prosenttia suomalaisista maksaa edelleen pelkästään käteisellä. Suomen rahaviranomainen pelkää nyt, että nämä suomalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos seteleillä ja kolikoilla ei voi tulevaisuudessa enää maksaa ostoksiaan.

Yksi asiakas on kääntynyt pois, kaikki muut ovat olleet ihan ok tämän kanssa. Jone Salmela, ravintolapäällikkö, O'Learys

O'Learys on ollut nyt auki kuukauden. Ravintolapäällikkö Jone Salmelan mukaan kokemus käteismaksusta luopumisesta on ollut hyvä.

Tarjoilijoiden työ on nopeutunut, kun ei tarvitse enää laskea vaihtorahoja. Kulut ovat pienemmät, kun yritys ei maksa pankille käteisen tallettamisesta tai vartiointifirmalle rahojen noutamisesta. Edes kassakaappia ei enää tarvita.

Myös tiskin toisella puolella käteismaksuttomuus on otettu hyvillä mielin vastaan – ainakin pääsääntöisesti.

– Yksi asiakas on kääntynyt pois, kaikki muut ovat olleet ihan ok tämän kanssa. Osa tietty kummeksuu hieman, sanoo Salmela.

Käteismaksuttomia putiikkeja vielä vähän

O'Learysin lisäksi Triplassa on myös muutama muu kahvila, joka on luopunut käteisestä. Ympäri vuorokauden auki olevassa K-kaupassa ei voi maksaa käteisellä yön tunteina, turvallisuussyistä.

Käteisestä kokonaan luopuneita kauppoja ja ravintoloita on Suomessa vasta kourallinen, kerrotaan Kaupan liitosta sekä matkailu- ja ravintola-alaa edustavasta Marasta.

Syksyllä avattiin Lappeenrannan opiskelijakampukselle ensimmäinen käteismaksuton ruokakauppa. Muuten kolmella isoimmalla vähittäiskaupan ketjulla ei ole suunnitteilla uusia käteismaksuttomia kauppoja.

Maran varatoimitusjohtajan Veli-Matti Aittoniemen mukaan liitolla ei ole virallista kantaa käteisen käyttöön, mutta hän näkee kortti- ja mobiilimaksamisen yleistymisessä hyviä puolia.

– Käteisen käsittely on nykyään yrityksille hankalaa ja kallista, kun pankkien palvelut ovat supistuneet. Harmaa talous vähenee, kun kortti- ja mobiilimaksusta jää aina jälki, sanoo Aittoniemi.

Pioneerimaihin Ruotsiin ja Norjaan verrattuna Suomi tulee hieman jäljessä. Ruotsissa on jopa julistettu tavoitteeksi päästä joku päivä kokonaan eroon käteisestä.

Peruspalvelut pitäisi saada käteisellä

Pitäisikö seteleistä ja kolikoista päästä meilläkin eroon? Suomen Pankin mukaan ei.

Pelkästään käteistä käyttäviä ihmisiä on noin kymmenen prosenttia suomalaisista ja määrä hupenee tasaisesti, sanoo maksujärjestelmistä vastaava osastopäällikkö Päivi Heikkinen Suomen Pankista.

Keitä he ovat? Vanhuksia, maahanmuuttajia, maksuhäiriöisiä, tietosuojastaan tarkkoja sekä lapsia. Osalla voi olla fyysisiä ominaisuuksia tai oppimisvaikeuksia, joiden takia digitaalinen maksaminen ei onnistu.

– Suomessa on ihmisiä, jotka tarvitsevat käteistä. Siksi on tärkeää, että myös käteisellä voi osta palveluita ja tuotteita. Erityisesti silloin, kun on kysymys arkipäivän elämälle tärkeistä asioista, sanoo Heikkinen.

Heikkinen ei näe ongelmallisena, että isossa kauppakeskuksessa Helsingissä muutama ravintola luopuu käteismaksusta. Läheltä löytyy varmasti ruokapaikkoja, joissa käteinen käy.

Mutta entä jos paikkakunnan ainoa apteekki tai ruokakauppa lopettaisi käteisen vastaanoton? Heikkisen mukaan se asettaisi osan asukkaista eriarvoiseen asemaan. Silloin Suomen Pankki joutuisi puuttumaan asiaan.

– Tällaisessa tilanteessa joutuisimme aika vakavasti miettimään, että voidaanko näin toimia, sanoo Heikkinen.

Jopa sähköisen maksamisen mallimaassa Ruotsissa on noustu pienimuotoiseen kapinaan käteisen käytön puolesta, kirjoittaa BBC. Nyt naapurissa pohditaan, pitäisikö pankkeja velvoittaa käteisen vastaanottamiseen ja tarjoamiseen (Sveriges Riksbank).

Norjassa ja Tanskassa lainsäädäntö velvoittaa ottamaan vastaan käteismaksuja. Suomessa näin ei ole, mutta asiakkaalle on kerrottava selkeästi hyväksytyt maksuvälineet.

– Suomessa ei ole vielä tarvinnut ottaa sääntelyllä kantaa käteiseen. Jos lieveilmiöitä syntyy, meidän pitäisi olla valmis reagoimaan, sanoo Heikkinen.

Heikkinen muistuttaa, että käteinen on ainoa toimiva maksuväline, jos tietoverkot kaatuisivat koko maassa.

Vaikka lounastauolla oleva rakennustyöntekijä Omar Mekhane on tykästynyt mobiilimaksamiseen, ei hän luopuisi kokonaan käteisestä.

– Vanhemmat ihmiset käyttävät edelleen käteistä. On se hyvä, että käteinen on vielä maksuvaihtoehtona, vaikka sen käyttö varmasti vähenee, Mekhane pohtii.

Lue lisää:

Opiskelijat saivat oman ruokakaupan keskelle kampusta – laajat valikoimat pitsaa ja olutta, joita ei voi ostaa käteisellä

Pankkikortti korvaa käteisen lapsillakin: kortti hankitaan yhä nuoremmille, kun vanhempien lompakoista ei käteistä enää juuri löydy

Helsingin Sanomat: Osassa Clas Ohlson -myymälöitä ei voi maksaa lainkaan käteisellä: ”Tähän suuntaan ollaan selvästi menossa kaupan alalla”

Talouselämä: Suomi laahaa Pohjoismaiden perässä myös mobiilimaksamisessa – Peräti 76 prosenttia suomalaisista ei maksa puhelimella kivijalassa

Keski-ikäisellä suomalaismiehellä on todettu viime perjantaina tuhkarokko Hyvinkään sairaalassa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan hän oli ennen sairastumistaan matkustanut ulkomailla, eikä hänen rokotustaustastaan tuhkarokkoa vastaan ole varmuutta.

Sairastunut mies on tällä hetkellä osastohoidossa ilmaeristyksessä, mutta hän on mahdollisesti altistanut viime perjantaina eli 22. marraskuuta päivystyksessä asioineita.

Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksessä ja yhteispäivystyksessä viime perjantaina aamulla ja iltapäivällä asioineita kehotetaan tarkistamaan, onko oma rokotussuoja kunnossa.

Hus arvioi, että tuhkarokolle altistuneita olisi useita kymmeniä. Altistuneet potilaat ja henkilökunta on saatu viikonlopun aikana kartoitettua. Tartunnanriski altistuneilla on erittäin vähäinen, mutta tuhkarokko on yleisesti ottaen hyvin tarttuva tauti.

Tuhkarokkoon sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume, silmätulehdus ja hengitystieoireet.

Viime torstaina myös Kanta-Hämeen keskussairaalassa todettiin tuhkarokkotapaus.

Lue lisää

Kanta-Hämeen keskussairaalan tuhkarokkotapauksen takia annettu lisää rokotuksia – kaksi kotikaranteenissa

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on todettu tuhkarokkotapaus – altistuneita jopa 80

Tabujen rikkoja, mestaritviittaaja, piikki lihassa, kansanläheinen faktantarkistaja. Näin kuvataan Yhdysvaltain kongressiedustajaksi New Yorkista viime vuonna valittua Alexandria Ocasio-Cortezia.

Ocasio-Cortez on nuorin kongressiedustajaksi valittu nainen Yhdysvaltain historiassa. Ocasio-Cortez on 29-vuotias ja hänen poliittisesta urastaan on tehty lukuisia juttuja, joissa hänet esitetään esimerkiksi karismaattisena politiikan supertähtenä ja jopa ilmiönä.

– Kyllä hän somen supertähdeltä näyttää. Eri asia on miten hän tavoittaa äänestäjiä. Se on asia, jota ei pysty somelukujen perusteella arvioimaan, sanoo poliittista viestintää ja verkon mainetarinoita tutkinut Helsingin yliopiston tutkija Salla-Maaria Laaksonen.

Ocasio-Cortezia kutsutaan nimimerkillä AOC. Toinen viime vuosina nimimerkillä kutsuttu ilmiöksi noussut on korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg, jonka lyhenne on RBG. Hänelle on tehty fanitili sekä on viime vuosina dokumentaarinen ja fiktiivinen elokuva.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly-Salonius Pasternakin mukaan näitä kahta naista ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta heidän ympärilleen kehittyneet ilmiöt kertovat vahvojen henkilöhahmojen tarpeesta politiikassa.

– Miten ja mitä he tekivät oli erilaista eri aikakausilla, mutta molemmat ovat rikkoneet oman aikansa yhteiskunnan odotuksia siitä, miten henkilön pitäisi toimia ja se voi inspiroida.

Salonius-Pasternakin mukaan Ocasio-Cortezin todellinen merkitys nähdään vasta vuosien päästä.

Ocasio-Cortez on osa ensimmäisen kauden edustajien nelikoksi kutsuttua ryhmää, johon kuuluvat myös Ilhan Omar, Rashida Tlaib ja Ayanna Pressley. He kaikki kuuluvat etnisiin vähemmistöihin.

Taustalla tarinat ja oikeat keinot

Ocasio-Cortezin sosiaalisen median läsnäolo on vahvistunut hänen kongressiuransa aikana niin paljon, että hänen seuraajiensa määrä Twitterissä 10-kertaistui vuoden aikana.

Guardianin mukaan syy suosioon on Ocasio-Cortezin tapa tehdä tviittaamista.

Esimerkkeinä tästä ovat tviitti kampanjan aikana rikkimenneistä kengistä sekä video popcornia syövästä ja Ikea-huonekaluja kasaavasta poliitikosta.

Laaksosen mukaan tapa, jolla Ocasio-Cortez tviittaa ja tekee huomioita sosiaalisessa mediassa muistuttaa niitä nykypäivän keinoja, joita somevaikuttajat käyttävät. Näitä keinoja ovat oman tarinan vahva esiintuominen, eri sosiaalisen median kanavat sekä visuaalinen viestintä eli videot ja naamahymiöiden käyttäminen.

– Esimerkiksi Popcorn-video on todella samaistuttava, koska me kaikki syömme joskus popcornia ja kasaamme Ikea-huonekaluja, sanoo Laaksonen.

– Video alkaa henkilökohtaisesta kysymyksestä eli siitä miten palautteen kestää. Se käännetään poliittiseksi ja tuodaan mukaan ideologista toisesta huolehtimisen paloa, analysoi Laaksonen.

Salonius-Pasternak puolestaan painottaa Ocasio-Cortezin tarinaa, josta kuultaa amerikkalainen unelma eli ajatus, että mistä tahansa taustasta voi nousta tärkeäksi ja rikkaaksi henkilöksi.

– Lisäksi kongressissa ja etenkin senaatissa iso osa edustajista on varakkaista ja rikkaista taustoista. Hän ei luontaisesti kuulu siihen toisensa tuntevien juristien joukkoon, mikä lisää hänen kykyään ja haluaan haastaa.

Ocasio-Cortezin toiminnassa erilaista on myös vastaaminen arvostelijoille. Esimerkiski presidentti Donald Trump tviittasi demokraattipuolueen uusien kasvojen olevan edustajat Omar ja Tlaib, mikä ärsyttää Ocasio-Cortezia.

Ocasio-Cortez vastasi tähän nauravalla hymynaamalla.

Laaksosen mukaan huumorin tuominen reaktioihin on yksi Ocasio-Cortezin tavasta suitsia vastapuolen huutoja ironisella otteella.

– Hän tarttuu hienosti häntä kritisoiviin juttuihin huumorilla, mutta toisaalta tuo sen oman ajatuksensa samalla esiin.

Laaksosen mukaan Suomessa osa naiskansanedustajista tekee samantyyppistä poliittista viestintää sosiaalisessa mediassa, mutta ei näin rohkean humoristisella otteella.

Hän arvelee, että Ocasio-Cortez myös varmasti tekee läksynsä ja hänen tiiminsä seuraa eri alustojen metriikkaa siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Demokraatit lipuvat vasemmalle?

Business Insiderin mukaan Ocasio-Cortez on uusista edustajista ehdottomasti suosituin sosiaalisessa mediassa.

Aivan presidentti Trumpin ja entisen presidentin Barack Obaman lukuihin Ocasio-Cortez ei vielä yllä.

Eri medioiden kirjoitusten mukaan Ocasio-Cortezin sana saattaa painaa demokraattien keskuudessa, sillä hän näyttää vastaavan toiminnastaan suoraan yleisölle eikä rahoittajilleen.

Ocasio-Cortez on arvostellut hallinnon maahanmuuttoon, vähemmistöihin ja köyhiin liittyvää politiikkaa. Hän kannattaa Yhdysvaltojen liittymistä ympäristösopimukseen, jossa tavoitellaan esimerkiksi nollapäästöjä. Hän on sanonut ajavansa parempaa terveydenhuoltoa ja koulutusta kaikille.

Salonius-Pasternakin mukaan Ocasio-Cortezilla ei vielä puolueen sisällä ole perinteisellä tavalla valtaa, kuten esimerkiksi tärkeän komitean puheenjohtajuutta, mutta Ocasio-Cortezin valta on julkisuuden valtaa.

– Hän voi saada viestinsä tehokkaasti perinteisen median ohi, joka ei vielä pari vuosikymmentä sitten olisi ollut ensimmäisen kauden edustajalle mahdollista. Ennen piti olla nimeltään Kennedy tai jotain vastaavaa, arvioi Salonius-Pasternak.

Ocasio-Cortezin avustajien on kerrottu haastaneen demokraattijohtajia, kuten puhemies Nancy Pelosia. Lopulta kaksi Ocasio-Cortezin avustajaa joutui lähtemään pestistään.

Kesällä Pelosin ja Ocasio-Cortezin kerrottiin tavanneen suljettujen ovien takana sen jälkeen kun sanaharkka demokraattijohdon ja nelikon välillä oli noussut esiin julkisuudessa. Tapaamisen jälkeen Pelosi vakuutti Twitterissä kaiken olevan hyvin.

Tutkijan mukaan demokraattipuolue voi uudistaa esimerkiksi terveydenhuoltoa tai liikkua amerikkalaisten näkökulmasta vasemmalle, sillä onhan aiemminkin näin tapahtunut. Esimerkiksi vuosia sitten kansalaisoikeuksiin tai eläkejärjestelmään tehtiin muutoksia.

– Paljon riippuu siitä, mihin suuntaan demokraattipuolue lähtee. Puolueen sisällä on niitä, jotka haluavat tehdä hiljalleen muutoksia, kun taas esimerkiksi senaattori Bernie Sanders ja Alexandria Ocasio-Cortez näyttäytyvät suuria muutoksia äkkiä haluavina, sanoo Salonius-Pasternak.

– Sitten se vaatisi värisuoran kongressista presidenttiin ja joitain republikaaneille epämiellyttäviä muutoksia vaalipiirien muodoissa.

Jos esimerkiksi terveydenhuoltouudistus saataisiin aikaan on mahdollista, että juuri Ocasio-Cortez nähdään tulevaisuudessa suurien muutosten airueena.

– Tarvitaan nuori joukko, joka on ollut muutosten aikana mukana alusta asti. Tässä voi olla Ocasio-Cortezin mahdollisuus, sanoo Pasternak.

Viime viikonloppunaObama varoitti puolueensa presidenttiehdokkaita kurkottamasta liian vasemmalle ehdotuksissaan. Obaman mukaan suuri osa amerikkalaisista ei halua "repiä alas" järjestelmää, kirjoitti BBC.

Suosio mitataan vaaleissa

Jos demokraattien keskuudessa on eripuraa nelikon politiikasta ja kannanotoista, arvellaan Ocasio-Cortezin myös perineen Hillary Clintonin aseman republikaanimedioiden silmätikkuna.

Esimerkiksi Fox News raportoi tasaisin väliajoin Ocasio-Cortezista. Tähän Cortez on vastannut esimerkiksi kiittämällä saamastaan huomiosta.

Tutkijat arvelevat kielteisenkin julkisuuden olevan edustajalle vain kunnia tai mahdollisuus viestiä omasta politiikasta.

Salonius-Pasternakin mukaan Trump tuskin oikeasti on huolissaan Ocasio-Cortezista juuri nyt, mutta voi nostaa nelikkoa esiin, jotta heitä voidaan käyttää välikappaleena johonkin muuhun.

Laaksosen mukaan kaikki mediat nostavat erityisesti nousevia hahmoja, jotka on sanavalmiita ja viestivät rohkeasti myös verkossa.

– Heiltä tulee helposti sellaisia tviitin mittaisia lainauksia, mistä saa suoraan uutisen. Tällä myös Trump on ratsastanut todella tehokkaasti, että siinä mielessä tämä näyttäytyy monella tapaa vastailmiönä hänelle, sanoo Laaksonen.

Foxin on pohtinut mielipidekirjoituksessa Ocasio-Cortezin tulevaisuuden riippuvan seuraavien vaalien äänestäjistä.

Salonius-Pasternakin mukaan tässä vaiheessa saattaa riittää, että Ocasio-Cortez näyttäytyy vain taistelijana, joka saa ihmiset äänestämään.

– Vielä Ocasio-Cortezin ei tarvitse näyttää listaa lakialoitteista, jos ihmiset ajattelevat, että heillä on edustaja, joka välittää tunteen taistelemisesta.

Osa republikaaneista on myöntänyt jopa pitävänsä Ocasio-Cortezin räväkästä tyylistä.

Näkyvyyttä Trumpin avulla

Trump nosti naisnelikon julkisuuteen aiemmin tänä vuonna. Ilhan Omar on Minnesotan edustaja, Rashida Tlaib puolestaan on Michiganista edustajaksi valittu demokraatti ja Ayanna Pressleyon Massachusettsin afroamerikkalainen edustaja.

Trump kehotti Twitterissä edustajia "palaamaan sinne mistä nämä ovat tulleet". Jokainen naisista on Yhdysvaltojen kansalainen ja kolme heistä on syntynyt Yhdysvalloissa.

Presidentin tviitit on tuomittu rasistisiksi ja ne ovat herättäneet ankaraa vastusta paitsi demokraateissa myös republikaanien riveissä.

Financial Times-lehden toimittaja arveli kohun aikana, että Trump yrittää nelikkoa vastaan hyökkäämällä saamaan demokraatit näyttämään vasemmistopuolueelta, mikä olisi hänelle itselleen edullista seuraavissa presidentinvaaleissa.

Nelikkoon kohdistunutta sanasotaa on pidetty röyhkeänä myös Yhdysvaltojen ulkopuolella. Saksan liittokansleri Angela Merkel puolusti nelikkoa toteamalla, että presidentin tviitit ovat täysin Yhdysvaltojen suuruuden vastaisia, sillä Yhdysvaltojen vahvuus on kulttuurien monimuotoisuus.

Salonius-Pasternakin mukaan nelikko tekee hyvin erilaista politiikkaan kukin tahoillaan, mutta heidät saatetaan nähdä pienenä uhkana.

– Kertoohan se jotain siitä, minkälaisia vastakkaisasetteluja halutaan tehdä, kun Trump tviittaa sellaisella tavalla, jota kukaan modernin ajan presidentti ei olisi voinut tehdä ilman, että siitä olisi tullut valtava tapaus, sanoo Salonius-Pasternak.

Lähteet:

AOC, Omar, Pressley, Tlaib: Who are 'the squad' of congresswomen?

There's something about AOC

Alexandria Ocasio-Cortez, Crusher of Sacred Cows

'Change Is Closer Than We Think.' Inside Alexandria Ocasio-Cortez's Unlikely Rise

Why Trump's superfans dig Ocasio-Cortez

Lue myös:

Nuoren naissosialistin voitto ravistelee Yhdysvalloissa demokraattipuoluetta – "Minunlaiseni naiset eivät ole tavallisesti ehdolla"

Yhdysvalloissa kaksi poliisia erotettiin virastaan – Toivoivat, että demokraattien kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez ammutaan

Edustajainhuone päätti jäädyttää virkasyytemenettelyn Trumpia vastaan

Edustajainhuone: Trumpin tviitit rasistisia – demokraattiedustaja käynnisti virkasyytemenettelyn presidenttiä vastaan

Trumpin kritisoimien kongressiedustajien mukaan "räikeän rasistisessa hyökkäyksessä" on kyse harhautuksesta

Trump vastasi rasistisiksi tuomittujen tviittiensä nostattamaan arvosteluun: He vihaavat maatamme ja rakastavat vihollisiamme

Trumpia syytetään rasistisesta kielenkäytöstä – demokraatit pöyristyivät presidentin tviiteistä

Pakollinen pysäyttäminen eli STOP-merkki on niin tuttu, että pienikin lapsi tuntee sen. Näin uskoo ainakin Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

– Jotenkin olettaisi, että aikuisetkin ymmärtävät, mitä se tarkoittaa, pohtii Heiskanen.

Liikenneturva tutki hiljattain, miten hanakasti autoilijat noudattavat pakollinen pysähtyminen -merkkiä. Siinä Liikenneturvan liikennelaskijat tarkkailivat eri puolilla Suomea risteyksiä, joissa on STOP-merkki.

Havaintoaikana STOP-merkin ohi ajoi liki 4 500 henkilöautoa. Niistä 29 prosenttia eli noin joka kolmas ajoi risteyksen ohi pysähtymättä.

Suuri vaara

Ylikonstaapeli Pertti Karvonen on kollegoineen saapunut valvomaan liikennettä Lappeenrannan keskustan tuntumaan Kivenkadun ja Lentäjäntien risteykseen.

– Punainen Toyota. Jätti pysähtymättä, kertoo Karvonen radiopuhelimellaan sadan metrin päässä olevalle kollegalleen.

Puolen tunnin havaintoaika tukee hyvin Liikenneturvan tutkimusta. Noin joka kolmas ajaa tässäkin risteyksessä vauhdikkaasti risteyksen läpi, vaikka STOP-merkki velvoittaa pysähtymään.

– Kymmenestä autosta kolme jättää pysähtymättä. Se on tosi huono luku, kun kaikkien pitäisi pysähtyä, huokaa Karvonen.

Tässä risteyksessä näkyvyys erityisesti oikealle on lähes olematon. Siksi risteykseen on laitettu STOP-merkki kertomaan pakollisesta pysähtymisestä.

– Tuohon pylvääseen on laitettu kaikki mahdolliset merkit, että autoilijat osaisivat varoa. Sen lisäksi tiehen on maalattu pysäytysviiva. Siitä huolimatta aika moni autoilija jättää pysähtymättä.

Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä saapuu risteävän tien nurkalla olevan rakennuksen takaa tiuhaan tahtiin. Jos auto ei risteykseen pysähdy, on törmäämisen vaara suuri.

– Tässä on erittäin huono näkyvyys. Ainoa mahdollisuus nähdä pyöräilijät ja kävelijät on, että autoilija pysähtyy.

Karvonen tarkentaa, että pelkkä pysähtyminen ei riitä.

– Pysähtyminen on vain yksi osa suoritusta. Autoilijan pitää tehdä havainto, ettei oikealta tai vasemmalta ole tulossa ketään. Pään pitää kääntyä, sanoo Karvonen.

Pysäytysviivan kohdalla

Pakollinen pysähtyminen koskee kaikkia ajoradalla liikkuvia kulkuneuvoja. Autoilijoiden lisäksi siis myös esimerkiksi polkupyöräilijöiden ja mopoilijoiden on noudatettava STOP-merkkiä.

Varsinaisesti missään ei ole määrätty, kuinka kauan auton tulee olla pysähdyksissä. Riittää, että on pysähtynyt ja on ainakin hetken liikkumatta.

Lähes aina STOP-merkin yhteydessä tiehen on maalattu myös pysäytysviiva, jota ennen pysähtymisen on viimeistään tapahduttava. Tieliikenneasetuksen mukaan STOP-merkillä itse asiassa osoitetaan, että risteykseen tai tielle tuleva ajoneuvo on pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle.

Jos pysäytysviivaa ei ole, on kulkuneuvo pysäytettävä välittömästi ennen risteävää tietä sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle.

Ylikonstaapeli Raimo Väisänen Kaakkois-Suomen poliisista korostaakin näkemäaluetta eli sitä, mitä kulkuneuvon kuljettaja näkee. Jos näkemäalue on huono, silloin on ehdottomasti pysähdyttävä jo STOP-merkin kohdalle.

Toisinaan pysäytysviiva on vasta STOP-merkin jälkeen ja välissä voi olla suojatie. Silloin kuljettajan on muistettava ensin antaa tietä suojatiellä meneville. Jos näkemäalue on hyvä ja näkee, ettei suojatielle ole tulossa ketään, voi suojatien ohi ajaa pysähtymättä.

Pysähtyä täytyy vasta suojatien jälkeen tulevalle pysäytysviivalle. Kahta kertaa ei siis välttämättä tarvitse pysähtyä.

– Toki saa pysähtyä sekä STOP-merkin että pysäytysviivan kohdalla, sanoo Väisänen.

Pertti Karvonen muistuttaa, että jokaisen auton on pysähdyttävä erikseen. Jos jonossa on kaksi autoa peräkkäin, ei siis riitä, että pysähtyy edellä olevan auton kanssa samaan aikaan.

Jokaisen autoilijan tulee tehdä havainto turvallisesta liikkumisesta risteykseen.

– Jos esimerkiksi tässä risteyksessä pysähtyy viisi tai kymmenen metriä aikaisemmin, ei pysty näkemään oikealta tulevaa liikennettä tuon vieressä olevan rakennuksen takia.

Kunnon sakot

Pakollinen pysähtyminen -merkkejä on laitettu risteyksiin, jotka on todettu vaarallisiksi. Niissä onnettomuuden vaara on suuri, jos autoilija ei pysähdy ja katso ympärilleen.

Siksi rikkeestä on määrätty annettavaksi sakkorangaistus. Rikesakolla ei selviä.

– Siitä tulee aina päiväsakkoja, kertoo ylikonstaapeli Pertti Karvonen.

Poliisi myös arvioi rikkeen vakavuutta.

– Jos tulee kovalla nopeudella ja pää ei käänny, on sakko suurempi. Jos hiljentää, pääsee vähän halvemmalla. Yleensä saa yhdeksän päiväsakkoa, kertoo Karvonen.

Tavanomainen sakko Karvosen kokemuksella on 9 x 40 euroa eli 360 euroa.

– Sen verran säästää, kun pysähtyy sekunniksi, sanoo Karvonen.

Karvosen esimerkissä ihmisen nettopalkka eli käteen verojen jälkeen jäävät tulot ovat 2 700 euroa kuukaudessa. Oman sakkosi määrän voit laskea poliisin sakkolaskurista.

Jos STOP-merkin ohi pysähtymättä ajanut aiheuttaa onnettomuuden, nousevat kustannukset ja onnettomuuden aiheuttamat kärsimykset mahdollisesti niin isoiksi, ettei niitä voi rahalla edes korvata.

Ylikonstaapeli Pertti Karvosen kokemuksen mukaan ihmiset kuitenkin yleensä oppivat yhdestä sakosta.

– Ihmiset ovat usein ajatuksissaan, eivätkä huomaa STOP-merkkiä. Toisinaan ihmiset ovat mielestään pysähtyneet. Siksi meillä usein on videokamera, jolla tilanne tallennetaan ja voidaan näyttää kuljettajalle.

Merkillä syynsä

Pakollinen pysähtyminen -liikennemerkin viesti on ehdoton. Sen tarkoitus on taata kaikille liikkujille turvallinen matka. Noin 35 prosenttia ihmisistä on Liikenneturvan kyselyn mukaan joutunut vaaratilanteeseen, kun toinen autoilija on ajanut STOP-merkin ohi pysähtymättä.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen ihmetteleekin autoilijoita, jotka jättävät pysähtymättä.

– Ihmiset kokevat, että jos näkymä on hyvä, ei tarvitse pysähtyä. Olen kuullut sellaisenkin selityksen, että oli niin liukasta ja siksi ei uskaltanut pysähtyä. Monesti näkee myös sitä, että melkein pysähtyy.

Heiskasen mielestä tiellä kulkevien pitäisi muistaa, että STOP-merkit ovat paikoillaan hyvästä syystä.

– Ne ovat paikkoina sellaisia, joissa kannattaa pysäyttää auto ja tarkkailla muuta liikennettä.

Laatukosmetiikkaa, seksileluja, jäätelöä, olutta, teetä... Aikuisten joulukalentereiden buumi on tänä vuonna kasvanut entisestään. Luukkujen sisällössä on yhä enemmän valikoimaa, ja moni maksaa kalenteristaan kymmeniä euroja, jopa useamman satasen.

Esimerkiksi Helsingin keskustan Sokoksessa suosituimmille kosmetiikkakalentereille kertyi jopa jonotuslistoja ennen kuin ne lokakuussa tulivat myyntiin. Halutuimmat kalenterit olivat hinnoiltaan sadan euron molemmin puolin. Kysyntä on hämmästyttänyt Sokos Helsingin myyntipäällikkö Minna Miikkulaistakin.

– Merkkikosmetiikkaa sisältävät laadukkaat, kalliimmat kalenterit ovat nyt olleet se hitti. Vaikka lisäsimme määrää viime vuodesta reippaasti, hittikalenterit ovat loppuneet, Minna Miikkulainen sanoo.

Sokoksen kosmetiikkakalentereiden ostajia ovat olleet etupäässä naiset, parikymppisistä ylöspäin.

"Odotuksen tunnehan oli ihana"

Mikä saa niin monet ostamaan erilaisia valmistajien valitsemia yllätystuotteita aikana, jolloin toisaalta korostetaan tiedostavaa kuluttamista? Jos haluaa joulukalenterin, miksei perinteinen kuva- tai suklaakalenteri riitä?

Trendianalyytikko Susanna Björklundin mukaan monia päätöksiä tehdään valtaosin tunteella rationaalisuuden sijaan. Björklund arvioi, että aikuisten joulukalentereissa osuvat yhteen lapsuuden joulumuistot ja ihmisten taipumus haluta uutta.

– On helpompaa myydä jotain, kun siihen liittyy tarina ja muistoja. Hyvin moni muistaa sen tunteen, kun sai avata ensimmäisen luukun ja sen jälkeen joka aamu seuraavan. Se odotuksen tunnehan oli ihana, Susanna Björklund sanoo.

Björklundin mukaan ihmisten käyttäytyminen on usein ristiriitaista. Vaikka kuluttaja miettisi hankintojaan tarkastikin, tiedostavuus ei usein ulotu jokaiseen valintaan. Joulu voi myös olla aikaa, jolloin valinnoissa ei olla niin tiukkoja.

Lisäksi juuri joulu on se aika vuodesta, johon lahjojen ostaminen ja antaminen kaikkein vahvimmin yhdistyy.

Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Päivi Timonen uskoo, että joulukalenteri voi olla kurinalaisellekin kuluttajalle lahja itselle. Ehkä myös niille aikuisille, jotka eivät muuten saa lahjoja.

– Joulu on lahjakulttuurin ja lahjatalouden syvintä maaperää, Päivi Timonen sanoo.

Mielikuvia rauhoittumisesta ja hemmottelusta

Monet aikuisten joulukalentereiden sisältämät tuotteet voi yhdistää rauhoittumiseen, hemmotteluun tai joulun odotukseen. Mielikuvia tällaisista pienistä mukavista hetkistä käytetään Päivi Timosen mukaan mukaan myös markkinoinnissa.

– Esimerkiksi teen tai viinin voimme yhdistää rauhoittumiseen, asettautumiseen ja odottamiseen. Kosmetiikka yhdistetään ehkä henkilökohtaiseen hemmotteluun joulun valmisteluihin liittyvien kiireiden keskellä, Päivi Timonen sanoo.

Kalentereita voidaan käyttää myös erilaisten tuotteiden esittelyyn, kun samassa pakkauksessa on useita testikokoisia tuotteita.

Joulukalentereiden suosiota on varmasti lisännyt myös verkkokaupan kasvu. Kun ulkomaisten nettikauppojen valikoima lasketaan mukaan, joulukalentereiden valikoima on valtava.

Trendit leviävät nykyisin hetkessä, mutta ne myös häviävät nopeasti. Joulukalenteribuumi ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan se seurailee globaaleja ilmiöitä.

Susanna Björklundin mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka pysyvä ilmiö aikuisten tavarakalentereista on tulossa.

– Kun koko ajan ollaan menossa immateriaaliseen suuntaan, en usko että siitä tulisi klassikkoa. Toisaalta joulukalenterikulttuuri on valtavan pitkä. Joulukalenterihan ei ole trendi, vaan osa joulun odotusta, hän sanoo.

Joulukalenterin luukuissa on jo jäätelöäkin

Aikuisten joulukalentereiden sisältämien yllätysten kirjo on laajentunut nopeasti. Eri kuluttajajoukoille on tarjolla tarkasti kohdennettuja tuotteita. Vaikkapa suklaakalentereissa on vaihtoehtoja vegaaneille ja kosmetiikkakalentereissa luonnonkosmetiikan käyttäjille. Moni tekee itsekin vaikkapa kierrätyskalentereita.

Tänä vuonna Suomessa tuli myyntiin jopa pakastimessa säilytettävä joulukalenteri, jäätelökalenteri.

– Kun ensimmäisen kerran saimme idean jäätelökalenterista, se kuulosti ihan älyttömältä. Mutta kyllähän me sen teimme. Halusimme saada jäätelökoneelle ja itsellemme töitä myös talveksi, jäätelömestari Samuli Wirgentius Vanhan Porvoon Jäätelötehtaalta sanoo.

Jäätelökalentereita valmistettiin runsaat 2 000 kappaletta, ja niitä on kyselty selvästi enemmän. Ensi vuonna jäätelökalentereita yritetään tehdä suurempi määrä, vaikka ne vaativatkin valmistajilta paljon käsityötä.

Kuluttajatutkimuskeskuksen Päivi Timosen mielestä jäätelökalenteri on hyvä esimerkki siitä, että joulukalentereihin mietitään nyt aivan kaikenlaisia ideoita.

– Kyllä se kertoo siitä, että nyt kokeillaan rajoja siinä, mitä kaikkea joulukalenteri voisi olla, Päivi Timonen sanoo.

SUMMA Kalsea ilma työntyy iholle marraskuisessa tihkusateessa. Kolme pitkään, neuvostomalliseen sotilasmantteliin pukeutunutta miestä seisoo suomalaissotilaille pystytetyn graniittikiven edessä.

– Meidän nykyään tuntemamme Suomi on ystävällismielinen maa, jossa käymme juusto-ostoksilla, eikä lainkaan se sama Suomi kuin vuosina 1939–40, Mihail Malyhin, 29, sanoo.

Noin viidenkymmenen opiskelijan ryhmä on tullut Summan kenttähautausmaalle, jonne on haudattu yli 200 rintamalla kaatunutta suomalaista. Oppaana toimiva Malyhin selittää opiskelijoille, miten Suomessa muodostettiin talvisotaan lähetetyt joukot.

Suomalaiset sotivat usein yhdessä kotikylänsä kasvattien kanssa, hän kertoo. Lapsuudesta tutut taistelutoverit muodostivat tiiviin ja taistelukykyisen joukon, mutta asiassa oli myös kääntöpuolensa.

– Kuvitelkaa, kun suuri ammus tuhoaa koko ryhmän ja pieneen suomalaiskylään lähetetään kerralla yli kymmenen kaatumisilmoitusta, Malyhin sanoo.

Opiskelijat kuuntelevat vakavina selostusta 80 vuoden takaisista tapahtumista. Jotkut heistä eivät ole koskaan aiemmin kuulleetkaan talvisodasta.

Neuvostoliitossa talvisodasta vaiettiin tai sitä pidettiin vähäpätöisenä rajakahakkana. Myöskään nyky-Venäjällä ei yleensä muistella toisen maailmansodan alkuaikoja, vaan kaikki huomio kiinnittyy vuoden 1941 kesäkuussa alkaneeseen vaiheeseen. Silloin Adolf Hitlerin johtama Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.

Venäläiset tuntevat ajanjakson suurena isänmaallisena sotana. Sen kerrotaan päättyneen puna-armeijan urotyöhön eli natsi-Saksan kukistamiseen ja maailman vapauttamiseen fasismista. Monelle venäläiselle koko toinen maailmansota tarkoittaa vuosien 1941–45 taisteluita.

Harmaassa säässä värjötteleviä pietarilaisnuoria talvisota näyttää kuitenkin kiinnostavan.

Ilmoille kajahtaa marssilaulu, jossa Suomi-kaunotarta pyydetään ottamaan puna-armeijan sotilaat vastaan.

Kyse on tunnetusta neuvostoliittolaisesta propagandalaulusta, jossa puna-armeija esitetään suomalaisten työläisten vapauttajana.

Vaikka laulu on sota-ajalta, syrjäisellä hiekkatiellä marssiva joukko koostuu Pietarin polyteknillisen yliopiston opiskelijoista. He ovat nousseet sunnuntaiaamuna kukonlaulun aikaan ehtiäkseen tutustumaan Pietarista vajaan sadan kilometrin päässä sijaitseviin taistelupaikkoihin.

Retken järjestää yliopiston sotahistoriallinen kerho Naš politeh. Sen aktiivijäsenet ovat pukeutuneet kierrokselle neuvostoaikaisiin varusteisiin ja kantavat mukanaan vanhoja Mosin-Nagant -kiväärejä.

Kerhon toiminta alkoi 15 vuotta sitten historiallisten taistelujen elävöittämisestä eli niiden esittämisestä uudelleen mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Nyt kerho etsii myös sotaesineitä taistelupaikoilta, esittelee niitä koululaisryhmille ja opettaa opiskelijoille historiallisia tansseja.

Kerhoa johtava Andrei Terterjan, 21, kiinnostui sodista setänsä jalanjäljissä jo lapsena. Sotahistorialliseen kerhoon hän lähti mukaan 16-vuotiaana, kun kerholaiset olivat tulleet kouluun kertomaan toisesta maailmansodasta.

Ydinvoimatekniikkaa opiskeleva Terterjan mukaan kerhon tehtävänä on kasvattaa nuoria isänmaallisiksi.

Niin sanotusta isänmaallisesta kasvatuksesta luovuttiin suurelta osin Neuvostoliiton hajottua, mutta nyt se on taas palannut venäläiseen opetukseen. Oppilaitosten yhteydessä on usein sotamuseo, jossa kerrotaan Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisistä taisteluista – etenkin, jos koulu on ollut niissä mukana.

Venäjän johto on pyrkinyt viime vuosina nostattamaan vahvaan kansallistunteeseen pohjautuvaa isänmaallisuutta. Se on näkynyt niin vastakkainasettelun korostamisena Venäjän ja lännen välillä kuin sotilaallisen voiman rummuttamisena.

Kolmatta kertaa järjestettävään Naš politeh -kerhon retkeen talvisodan taistelupaikoille on tänä vuonna saatu presidentin apuraha. Osallistujia on nyt aiempaa enemmän, ja kerhon jäsenten lisäksi mukana on myös muita historiasta kiinnostuneita.

Tällä retkellä ei kuulla kiihkeitä puheita. Suurin osa osallistujista vaikuttaa tavallisilta parikymppisiltä korkeakouluopiskelijoilta. Monelle ilmainen matka saattaa olla tilaisuus lähteä kavereiden kanssa luontoon miljoonakaupungin ruuhkista.

Puheenjohtaja Terterjan arvelee retken suosion johtuvan myös siitä, että neuvosto-suomalaisesta sodasta – kuten talvisotaa on venäjäksi tapana kutsua – on alettu puhua viime vuosina hieman aiempaa enemmän. Pietarissa talvisodasta tiedetään joka tapauksessa enemmän kuin muualla maassa.

– Nuoret haluavat nähdä itse, millaiselta näyttää suomalaisten massiivinen Mannerheim-linja, jonka valtaaminen otti niin koville, Terterjan sanoo.

Kukkulan päältä levittäytyy usvainen suomaisema.

Retkeläiset kaivavat esiin taskulamppuja ja panevat kännyköistään valoja päälle laskeutuessaan alas kostean bunkkerin sisälle. Betonilattia on paikoin vesilätäköiden peittämä, ja seinistä törröttää ruosteisia raudoitustankoja.

Summan alueella sijaitsee Mannerheim-linjan jykevimpiä bunkkereita, niin kutsuttuja miljoonalinnakkeita. Ne saivat nimensä kalliista, yli miljoonan markan rakennuskustannuksistaan.

Jos venäläiset jotain talvisodasta tietävät, niin juuri Mannerheim-linjan.

Suomalaisten järeä puolustuslinja sai jo neuvostoaikana lähes myyttiset mittasuhteet. Kun Neuvostoliiton hajottua talvisodasta alettiin puhua vapaasti tiedotusvälineissä, Suomen pääpuolustuslinjan maine kasvoi entisestään.

– Meille kerrottiin, että se oli melkein yhtä laaja kuin maanalainen metroverkosto, Mihail Malyhin sanoo.

Oppaana toimiva pietarilainen Malyhin on valmistunut insinööriksi, mutta suomalaisten linnoituksista hän kiinnostui jo lapsena. Kun Malyhin oli 10-vuotiaana kesäleirillä Karjalankannaksella, hän repi housunsa paikalle jääneeseen piikkilankaan.

Nyt Malyhin on alkanut opiskella historiaa ja kertoo, kuinka vankoilla panssarikuvuilla varustetut ja taitavasti maaston muotoja hyödyntävät puolustuslinnakkeet yllättivät puna-armeijan. Ne tuntuivat sodan alkuvaiheessa ylitsepääsemättömiltä.

– Joulukuussa –39, kun puna-armeija yritti ensimmäistä kertaa rynnäköidä täällä Summassa eteenpäin, joukkomme eivät edes tajunneet, mistä päin suomalaiset tulittivat. Päällystöllä ei ollut ajantasaisia karttoja, Malyhin kertoo.

Konekivääripesäkkeistä ja tykkiasemista muodostuva Mannerheim-linja kulkee noin 140 kilometrin pituisena läpi Kannaksen Suomenlahdelta Laatokalle. Siihen kuului myös bunkkereita ja korsuja yhdistäviä juoksuhautoja ja kivenlohkareista rakennettuja panssariesteitä.

Sotahistoriallisen kerhon jäsen Anastasija Borzakovskaja, 23, tutkii järeän bunkkerin sammaloitunutta seinää. Hän kertoo tienneensä aiemminkin yhtä ja toista puolustuslinjasta, sillä siitä on puhuttu kerhossa. Omin silmin nähtynä asiat käsittää kuitenkin aivan eri tavalla, hän sanoo.

– Näiden rakennelmien massiivisuus tekee suuren vaikutuksen, ja se, kuinka merkittävä koko linja oli sodan kannalta, Borzakovskaja sanoo.

Talvisodan alussa Mannerheim-linja teki tehtävänsä, ja Suomi pystyi torjumaan Neuvostoliiton etenemisyritykset Kannaksella joulukuussa 1939. Suuret miestappiot kokenut puna-armeija keskeytti hyökkäykset tapaninpäivänä.

Ei ole ihme, että osa opiskelijoista kuulee taisteluista ensimmäisen kerran marraskuisella retkellä. Venäläisessä kouluopetuksessa talvisota mainitaan vain ohimennen.

Suomen lukiotasoa vastaavan 10. luokan historiankirjassa opetetaan, että neuvosto-suomalaisesta sodasta odotettiin nopeaa voittoa.

– Sodan luonteesta tuli kuitenkin pitkällinen. Suomen armeija teki ankaraa vastarintaa. Kahden kuukauden ajan puna-armeija ei pystynyt ylittämään vankkaa linnoitusjärjestelmää – Mannerheim-linjaa, Venäjän historia 10 -kirjan vuoden 2019 painoksessa kerrotaan.

Venäjän opetusministeriön suosittelema oppikirja toteaa yksiselitteisesti, että neuvostojohto teki päätöksen sodan aloittamisesta.

Historiankirjan mukaan sota alkoi sen jälkeen, kun Suomi kieltäytyi maiden välisen rajan siirtämisestä kauemmas Leningradista. Neuvostojohto oli huolissaan Leningradin turvallisuudesta ja tarjosi vastineeksi maa-alueita Karjalasta.

Tässä kohtaa historiankirjaa ei kuitenkaan mainita Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerien solmimaa Molotov-Ribbentrop-sopimusta, vaikka se käytännössä johti talvisodan alkamiseen. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat Euroopan etupiirijaosta, mikä sinetöi neuvostojohdon aluevaatimukset Suomea kohtaan.

Sodan luonteesta tuli kuitenkin pitkällinen. Suomen armeija teki ankaraa vastarintaa. Venäjän 10. luokan historiankirja

Talvisodan vähäinen merkitys venäläisessä historiantulkinnassa tulee esille myös oppikirjan jakson päättävässä yhteenvedossa. Siinä toisen maailmansodan alkuvuodet esitetään rauhan ajaksi.

– Johdonmukaisen ja käytännönläheisen ulkopolitiikan ansiosta neuvostojohto onnistui pitkittämään lähes kahdella vuodella Neuvostoliiton sotaan liittymistä, historiankirja summaa ja kutsuu vuosia 1939–41 "rauhanomaiseksi lepotauoksi".

Venäjän johdon tulkinta talvisodasta on muuttunut neuvostoajoista, ja se muuttuu edelleen.

Presidentti Boris Jeltsin sanoi vuonna 1994 talvisotaa "Stalinin rikokseksi Suomea kohtaan". Vielä kymmenen vuotta sitten myös tuolloinen pääministeri Vladimir Putin piti Molotov-Ribbentrop-sopimusta "moraalittomana".

Vuonna 2015 tulkinta oli jo muuttunut, kun Putin kutsui Hitlerin ja Josif Stalinin etupiirijaon takaamaa sopimusta tärkeäksi, sillä se takasi Neuvostoliiton turvallisuuden.

Tänä vuonna Venäjä julkisti ensimmäisen kerran Molotov-Ribbentrop-sopimuksen alkuperäisen version. Venäjän ulkoministeriö, valtiollinen media ja useat kärkipoliitikot ovat hehkuttaneet sitä neuvostodiplomatian voitoksi. Esimerkiksi presidentinhallinnon entinen päällikkö Sergei Ivanov sanoi, että venäläisten tulisi olla ylpeitä sopimuksesta.

Tihkusade taukoaa, kun pietarilainen opiskelijaryhmä jatkaa matkaansa nuoren mänty- ja koivumetsän läpi. Ilman täyttää loppusyksyn pistävä tuoksu.

Opiskelijat odottelevat vuoroaan, että saavat otettua valokuvia talveen valmistuvasta luonnosta.

Näillä samoilla seuduilla puna-armeija aloitti suurhyökkäyksensä helmikuussa 1940.

Kymmenen päivän ankarien taistelujen jälkeen se mursi Mannerheim-linjan ja sai suomalaisjoukot perääntymään. Lopulta Suomi suostui neuvostojohdon sanelemiin ankariin rauhanehtoihin.

Sota oli raskas myös venäläisille.

Puna-armeijan sotilaita kuoli ja haavoittui moninkertainen määrä suomalaisiin verrattuna. Retkellä opiskelijoille kerrotaan, että talvisota vei yhteensä vajaan 140 000 neuvostoliittolaisen hengen. Suomalaisia kuoli vajaat 26 000.

Neuvostosotilaat olivat varustautuneet huonosti sotaan, ja taistelujen lisäksi rivejä harvensivat myös jopa –40 asteeseen laskeneet paukkupakkaset. Andrei Terterjan Naš politeh -kerhosta sanoo, että sotilaiden paleltumia hoidettiin myös Pietarin polyteknillisella yliopistolla.

– Opiskelijat olivat mukana kehittämässä laitetta, jonka sähkömagneettisten säteilyn avulla paleltumia parannettiin. Sen kerrotaan pelastaneen monia ihmishenkiä, Terterjan sanoo.

Polyteknillisesta yliopistosta myös lähti joukko urheilijoita vapaaehtoisiksi rintamalle. Enemmistö sotilaista oli kuitenkin jo aiemmin palvelleita reserviläisiä.

Talvisodan taisteluihin osallistuneet neuvostosotilaat olivat pääosin kotoisin Leningradista ja sen alueelta. Venäjällä talvisota olikin tragedia ennen kaikkea nykyisin Pietarina tunnetun kaupungin ja sen lähiseudun asukkaille.

Kun ilta Summassa jo hämärtyy, opiskelijoiden ryhmä saapuu viimeiselle kohteelleen.

Venäläisnuoret hiljentyvät seisomaan neuvostosotilaille pystytetyn muistomerkin eteen Merkin hautausmaalle. Se on saanut nimensä tuhotun suomalaiskylän mukaan.

Tänne on haudattu yli tuhat lähialueelta löydettyä puna-armeijan sotilasta, joista lähes kaikki ovat jääneet tuntemattomiksi.

– Etsintätyöt jatkuvat. Kaatuneita makaa vieläkin näillä seuduilla, vaikka tapahtumista on aikaa jo 80 vuotta, Mihail Malyhin sanoo.

Vuosi sitten talvisodan alkamisen merkkipäivänä tänne haudattiin 48 neuvostoliittolaisen sotilaan jäänteet.

Malyhin ja kaksi muuta sarkatakkista miestä kohottavat talvisodassakin laajasti käytetyn sotilaskiväärimallin piiput ilmaan. He ampuvat kaatuneiden muistoksi paukkupatruunat.

Oikeustieteen opiskelija Marija Zavjavlovan, 20, tuntemukset retken päättyessä ovat ristiriitaisia.

Zavjavlova kertoo lähteneensä mukaan, koska halusi tietää enemmän lähialueen tapahtumista. Hän sanoo olevansa tyytyväinen, että on saanut tutustua talvisotaan ja pitää tärkeänä, että Venäjällä tiedettäisiin sodasta yhtä paljon kuin Suomessa.

Toisaalta kokemus oli myös epämiellyttävä.

– Kun alkaa tajuta, mitä täällä on tapahtunut, eikä siitä ole kovin kauan aikaa, tuntee epämiellyttäviä väristyksiä iholla saakka. Tällainen kierros auttaa tajuamaan asian sisintä myöten, hän sanoo.

Kenttäkeittiön eteen muodostuu nopeasti jono. Opiskelijoille jaetaan tattaripuuroa ja höyryävää teetä.

Nuotion ääressä lämmitellään kohmeisia käsiä. Kauempana olevat yrittävät pysyä liikkeessä välttääkseen kylmyyden.

Sotahistoriallisen kerhon vetäjä Andrei Terterjan kertoo olevansa tyytyväinen retkeen. Hänen mielestään oikeaan isänmaallisuuteen ei kuulu vihamielisyys toisia kansakuntia kohtaan. Historiaa tulee käsitellä rehellisesti ja monesta eri näkökulmasta.

– Isänmaallisuus ei ole sokeaa rakkautta omaa maata kohtaan, vaan se on myös historian tuntemista ja virheiden tunnustamista, Teterjan sanoo.

Oppaana toiminut Mihail Malyhin käy usein Suomessa pyöräilemässä ja kertoo olevansa iloinen siitä, että maiden suhteet ovat nykyään hyvät. Hän tietää silti, että talvisota on yhä arka aihe eikä ole varma, pitäisikö sitä enää sorkkia.

Suomalaisille kun talvisota näyttäytyy eloonjäämistaisteluna, vaikka venäläisten silmissä kyse on lähinnä puskurivyöhykkeen hankkimisesta suurkaupungin ympärille.

Asiasta kiinnostuneille pitää Malyhinin mielestä näyttää taistelupaikkoja, jotta he pystyvät itse muodostamaan mielipiteensä.

– Jotta he näkisivät, millaista on sotia suon tähden, Malyhin sanoo.

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on vauhdittanut riitaisia työehtosopimusneuvottelujaan työnseisauksella Posti Oy:ssä. Työnseisaus jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta klo 24.00, jos neuvotteluratkaisua ei ennen sitä synny. Useat liitot tukevat Postin työntekijöitä tukilakoilla.

Listasimme toistaiseksi tiedossa olevat, päivittäin laajenevat tukitoimet, joista eri alojen liitot ovat ilmoittaneet.

Lista yltää ensi viikon maanantaihin asti, jolloin tukilakot laajenevat tuntuvasti: Postin myymälät ja asiamiespostit eivät toimi, pääkaupunkiseudun bussiliikenne jumiutuu, useat matkustajalaivat jäävät satamiin ja lentoliikenne uhkaa mennä sekaisin.

Tiistai 19. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT), Liiton jäsenet pidättäytyvät työstä Posti Kuljetus Oy:ssä ja muilla työpaikoilla Posti Oy:n tavaroiden ja lähetysten käsittelystä.

Postin tavaroiden ja lähetysten käsittelystä pidättäytyminen koskee AKT:n jäseniä, jotka työskentelevät kuorma-auto- tai linja-autoliikenteessä tai terminaalitoiminnoissa. Tukitoimet koskevat myös linja-autoasemia, huolinta-alan varastoterminaaleja ja satamia. Tukensa Postin työntekijöille antavat myös Avainta Oy:n AKT-laiset nosturinkuljettajat.

AKT:n jäseniä on ylityö- ja työvuorojen vaihtokiellossa.

Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto koskee kuorma-autoalaa, linja-autohenkilökuntaa, terminaalitoimintaa, huoltokorjaamoja, linja-autoasemia, kaupan automiehiä, elintarvikealan automiehiä ja säiliöautonkuljettajia.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat. Kotimaanliikenteessä oleville yhteysaluksille, lautta-aluksille sekä losseille sekä ulkomaanliikenteessä oleville lasti- ja ropax -aluksille sekä matkustaja-autolautoille ei oteta Postin kuljetuksia, vaan ne jätetään satamiin.

Rautatiealan unioni (RAU) Liitto tukee PAUn työtaistelua saarrolla, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen kello 21.00. Saarto päättyy keskiviikkona kello 21.00. Tämä jatkaa Raideammattilaisten (JHL) tavaraliikenteeseen ilmoittamia työtaistelutoimia vuorokaudella.

Saarron aikana Finrail Oy:ssa työskentelevät RAUn jäsenet eivät osallistu rautatieiden tavaraliikenteen turvaamiseen eikä ohjaamiseen. Saarron ulkopuolelle rajataan henkeen, terveyteen, ympäristön vaarantumiseen tai yleiseen turvallisuuteen vaikuttavat tehtävät.

Rautateiden henkilöliikenne liikkuu normaalisti työtaistelun aikana.

Keskiviikko 20. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto laajenee koskemaan säiliöautonkuljettajien lisäksi koko säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja, ahtausalaa, huolinta-alan varastoterminaali ja satamatyöntekijöitä, matkustamohenkilöstöä, matkatoimistoalaa sekä Airpro Oy:tä ja Avainta Oy:n atk-laisia nosturinkuljettajia.

Ilmailualan unionin (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat.

Rautatiealan unioni (RAU) Saarto, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen vuorokaudeksi päättyy kello 21.00.

Torstai 21. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevien ropax -alusten ja matkustaja-autolauttojen autokansilla tapahtuva lastinkuljetus lopetetaan siten, että autokansille ei enää oteta rekkoja, säiliöautoja eikä irtoperiä tai muita vastaavia. Sen sijaan autokansilla voidaan kuljettaa henkilö- ja linja-autoja.

Merimiesunionin jäänmurtajilla ja jäänmurtotehtävissä työskentelevät jäsenet eivät seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.

Perjantai 22. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Liitto aloittaa Postin kuljetusten käsittelykiellon elintarvikealan yrityksissä kello 24.00.

SELin julistama käsittelykielto tarkoittaa, että elintarvikealan työpaikoilla ei kerätä, lastata tai pureta kuormia Postin hoitamiin kuljetuksiin, jotka ajaa Postin oma auto tai alihankintana Postin ajoa tekevä auto. Käsittelykielto koskee kaikkia Posti Oy:n, Posti Palvelut Oy:n, Posti Kuljetus Oy:n sekä Transval Groupin kuljetuksia sisältäen myös tytäryhtiöt

Lauantai 23. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sunnuntai 24. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat kello 24.00:ään saakka.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Maanantai 25. marraskuuta

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) Lakko laajenee.

Uudet työseisaukset koskevat postinjakelua, postinkäsittelyä, postinkuljetusta sekä toimihenkilö- ja myymälätehtäviä koko maassa maanantain vastaisesta yöstä klo 00.00 koko lakon loppumisajankohtaan 8:nteen joulukuuta kello 24.00. Nyt lakossa on kaikkiaan kymmenisentuhatta postilaista.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliito (AKT)Liitto laajentaa myötätuntolakkoaan pääkaupunkiseudulle HSL:n bussiliikenteeseen ja huoltokorjaamoihin.

Uudet tukitoimet alkavat maanantaina kello 3.00 ja päättyvät tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00, mikäli PAUn työnseisaukset jatkuvat.

Myötätuntotyötaistelun aikana ne AKT:n jäsenet, jotka ajavat paikallis- ja lähiliikennettä HSL-alueella, pidättäytyvät työstä.

Työstä pidättäytyminen koskee myös myötätuntotyötaistelun kohteina olevien yritysten huoltokorjaamoiden työntekijöitä.

AKT:n aiemmat myötätuntotyötaistelutoimet pysyvät voimassa.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (Jyty) Ammattiliitto Jyty tukee Postin työtaistelua tukilakolla pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä. Tukilakko koskee Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimuksen piirissä olevia bussinkuljettajia. Tukilakko alkaa kello 3.00 ja päättyy tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevat lasti-, ropax- ja matkustaja-alukset, jotka ovat Suomen lipun alla ja jotka saapuvat Suomen satamiin klo 6.00:n jälkeen, jäävät satamiin eivätkä Suomen merimiesunionin jäsenet enää seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.

Tallink Siljan laivoista lakolla on vaikutus Turku–Tukholma-reitillä liikennöivään Baltic Princessiin ja Helsinki–Tukholma-reitillä liikennöivään Silja Serenadeen. Baltic Princess jää Turun satamaan maanantaina illalla, ja Silja Serenade Helsinkiin tiistaina aamulla.

Viking Linella lakko vaikuttaa yhtiön viiden Suomen lipun alla kulkevan aluksen toimintaan. Alukset ovat Mariella, Gabriella, Amorella, Viking Grace ja Rosella.

Ilmailualan Unioni (IAU) Tukitoimet laajenevat kello 6.00.

Tukitoimiin osallistuvat IAU:n jäsenet kaikkien Suomesta ja Suomeen operoivien lentoyhtiöiden käyttämissä maapalveluissa, tekniikassa, cateringissä, rahdissa sekä lisäksi lentoasemien turvatarkastuksessa.

Tukilakkotoimen piirissä ovat Paltan jäsenyrityksistä Airpro Oy, Aviator Finland Oy, Finnair Oyj, Finnair Cargo Oy, Finnair Kitchen Oy, GA Telesis Engine Services Oy, HUB logistics Handling Oy, Nordic Regional Airlines Oy, RTG Ground Handling Oy ja Swissport Finland Oy

Työnseisauksen ajaksi IAU:n jäsenet lopettavat kaikki työnsä. Työnseisaus päättyy, kun he palaavat tiistain puolella alkaviin työvuoroihinsa.

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) Liitto kieltää Postin jakeluverkossa kulkevien pakettien ja kirjeiden käsittelyn Postin palvelupisteissä eli asiamiesposteissa. Kielto astuu voimaan maanantain vastaisena yönä kello 00.00, jos ratkaisua ei siihen mennessä ole löydetty.

Postin palvelupisteitä on kaikkiaan noin 750. Ne sijaitsevat muun muassa kaupoissa, kioskeissa, liikenne- ja huoltoasemilla, kahviloissa ja apteekeissa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sähköliitto Liitto aloittaa tukitoimensa kello 6.00, ja ne päättyvät sunnuntaina 8. joulukuuta kello 24.00.

Tukilakko kohdistuu huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöihin postinkäsittelyyn ja -jakeluun liittyvissä tehtävissä. Se kohdistuu seitsemään posti- ja logistiikkakeskukseen kuudella paikkakunnalla. Lakon piiriin kuuluvat keskukset sijaitsevat Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa ja Liedossa. Lisäksi lakko käsittää rahtiterminaalin Vantaalla.

Lisää aiheesta:

Postilakon sovittelu jatkuu – PAUn Nieminen pitää Postin johdon väitteitä väärinä, ministeri Paatero ei kommentoi tilannetta

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Postin lakko pitkittyy ja kärjistyy: Työtaistelu uhkaa jo lentokenttiä ja pääkaupunkiseudun busseja – 5 ydinkohtaa lakon syistä ja seurauksista

Ministeri Paatero niukkasanainen Postin pakettilajittelijoiden siirrosta yhtiöön, joka käyttää halvempaa työehtosopimusta: Se on todellisuutta

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Postin lakot jatkuvat 22. joulukuuta asti, kertoo Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU tiedotteessaan.

Lisäksi lakot laajenevat Postin toimihenkilö- ja myymälätehtäviin koko maassa. PAU:n hallitus päätti asiasta tänään illalla.

Jo tähän mennessä lakko on koskenut postinjakelua, postinkäsittelyä, pakettilajittelua ja postinkuljetusta.

Uutena lakkoon liittyvät toimihenkilö- ja myymälätehtävät koskevat joitakin satoja ihmisiä, arvioi PAU:n tiedottaja STT:lle.

PAU hylkäsi tänään sunnuntaina valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen, koska 700 pakettilajittelijan asiasta jätetty ratkaisuehdotus ei kelvannut Medialiitolle.

Aiheesta lisää:

Sopua ei löytynyt Postin kiistassa – maanantaina laajat tukilakot pysäyttävät liikenteen maalla, merellä ja ilmassa

Viking Line varautuu maanantaina uhkaavaan Postin tukilakkoon – viisi laivaa jäämässä satamaan, vaikutusta tuhansiin matkustajiin

Analyysi: Posti olisi avaamassa pakettialan halpuutuskierteen – myös kilpailijat uhkaavat leikata palkkoja, jos valtionyhtiö saa tahtonsa läpi

Postikärhämän lyhyt historia – mistä kaikki sai alkunsa ja miksi kiistassa ajauduttiin täydelliseen umpikujaan?

Helsingin Sanomat kirjoittaa kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzarin, 77, manipuloineen, lähennelleen ja kontrolloineen teatteriyhteisöönsä kuuluneita alaikäisiä tyttöjä ja nuoria naisia.

Lehti haastatteli juttua varten kahdeksaatoista tyttöä ja nuorta naista, joilla on omakohtaista kokemusta Baltzarin kanssa työskentelystä. Helsingin Sanomien mukaan haastateltavien kertomukset ovat yhdenmukaisia.

Useat kokivat, että harjoituksissa Baltzaria tuli miellyttää, jos halusi päästä tämän suosioon tai saada merkittäviä rooleja.

Haastateltavat kertovat, että Baltzar houkutteli nuoria asumaan kotiinsa. Lehden mukaan Baltzar myös vaati tyttöjä tekemään pesäeroa perheisiinsä ja eroamaan poikaystävistään. Kirjailija valikoi lähelleen erityisesti nuoria naisia, jotka tulivat vaikeista taustoista.

Helsingin Sanomien mukaan Baltzar kieltäytyi haastattelupyynnöstä elokuussa.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Baltzarin torstaina todennäköisin syin törkeästä ihmiskaupasta epäiltynä.

Lue lisää

Kulttuurivaikuttaja Veijo Baltzar vangittu epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta

Pieni ilmoitus menoväen ykkösjulkaisu Time Out Londonissa kiinnitti Lontoossa lomailevan tamperelaisen Emma Ivanen huomion. Elettiin huhtikuuta 2014.

Eräässä galleriassa trendikkäässä Shoreditchin kaupunginosassa olisi tänään kakkunäyttely. Ivane otti osoitteen talteen ja lähti paikan päälle.

Kliinisen valkoinen galleriatila oli yhden päivän ajan maalausten sijaan täynnä mitä taidokkaampia leipomuksia, joita kaikkia yhdisti rahateema. Ivane pysähtyi ihastelemaan luonnollisen kokoista syötävää kassakaappia.

Mutta vielä eriskummallisia kakkuja enemmän Ivanea kiehtoi oviaukon eteen vedetty verho. Uteliaisuus voitti, ja hän päätti kurkistaa sen taakse. Portaat johdattivat yläkertaan huoneeseen, jossa pienten pöytien takana istui kaksi pukumiestä ja jakkupukuun pukeutunut nainen.

Ivane ei oikein tiennyt, mitä tehdä, joten hän päätti esitellä heistä ensimmäiselle itsensä. Ivane kertoi olevansa intohimoinen kakuntekijä Suomesta. Että oli osallistunut edellisenä vuonna Koko Suomi leipoo -televisio-ohjelmaan ja että julkaisisi pian ensimmäisen leivontakirjansa.

Olet tullut juuri oikeaan paikkaan, mies sanoi ja hymyili leveästi.

Ivanelle selvisi jälkeenpäin, että galleriassa oli ollut leivonta-aiheisiin bisnesideoihin liittyvä rahoitustapahtuma. Hän oli kävellyt vahingossa sijoittajien eteen.

– Parin viikon kuluttua minuun otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta suunnitella kakkuja maailman tunnetuimpiin leivonta-alan julkaisuihin, Ivane, 32, kertoo.

Siitä lähtien Emma Iivanainen on leiponut itseään maailmanmaineeseen nimellä Emma Ivane.

Omannäköinen ura alkoi sokerimassasta

Rakennustekniikan alavalinta kannattaa ehkä kyseenalaistaa, jos sitä opiskeleva piirtää luentomuistiinpanoihin piparkakkutaloja.

Tai jos hän vaihto-opiskeluvuotenaan Malesiassa pysähtyy toistuvasti konditorioiden ikkunoiden eteen ihastelemaan kakuntekijöiden tarkkaa työtä ja meinaa siksi myöhästyä oppitunnilta.

Viimeistään silloin, kun Ivane sai ensimmäistä kertaa käsiinsä sokerimassaa keväällä 2011, kaikki loksahti, tai ehkä paremminkin muovaantui, paikoilleen.

Hän nimittäin huomasi pystyvänsä tekemään saman tien ranskalaisen leipurimestarin kirjan haastavimman reseptin, viimeiseltä sivulta löytyvät hienon hienot sokeriruusut.

– Oli todella rohkaisevaa huomata, että pystyi heti luomaan jotain sellaista, mikä on maailman huipputasoa. Tuntui voimakkaasti siltä, että tätähän minun kuuluukin tehdä.

Ivane upotti kätensä yhä syvemmälle sokerimassaan ja antoi kakkujen viedä mennessään. Pian sana taitavasta leipurista kiiri, ja teekkariopiskelijan kakkuja tilasivat juhliinsa myös muutkin kuin hänen omat tuttavansa.

Kun Ivane sai keväällä 2013 kuulla päässeensä mukaan maan parasta amatöörileipuria etsivään Koko Suomi leipoo -ohjelmaan, hän irtisanoutui samana päivänä työstään ohjelmistoyrityksessä ja soitti yliopistolle kertoakseen, että laittaa opintonsa tauolle linnoittuakseen keittiöön.

– Päätin treenata leipomista joka päivä ennen kuin ohjelman kuvaukset alkoivat. Minulla oli paljon kirittävää, sillä olin leiponut vasta pari vuotta. Halusin antaa ohjelmassa kaikkeni.

Ivane ei voittanut kilpailua, mutta vakuutti leipomuksillaan kotimaiset kirjakustantamot. Kakkutaidetta kotikeittiössä -kirjaansa hän teki samaan aikaan Tampereen teknillisen yliopiston diplomityönsä kanssa.

Nyt kirjoja on julkaistu jo kahdeksan. Niistä viimeisimpänä huhtikuussa 2019 ilmestynyt sokeripeukaloraamattu Designer Cake Decorating -teos, jossa Ivane ainoana pohjoismaalaisena esittelee taitojaan maailman kahdentoista parhaaksi nimetyn kakkutaiteilijan joukossa.

Viisinumeroinen summa kakusta

Pitkään Ivane sai toimeentulonsa siitä, että toteutti yötä myöten keittiössään rikkaiden venäläisten tai NHL-pelaajien tulevien vaimojen yltiöpäisiä kakkutoiveita, joiden hintalapulla ei ollut väliä.

– Silloin jääkaapin oveni oli täynnä hääparien kiitoskortteja, vaikken ollut itse häihin osallistunutkaan.

Enää Ivane ei leivo juhliin kakkuja tilaustyönä. Jos leipoisi, maailman parhaimpiin kuuluva kakkutaiteilija voisi laskuttaa sellaisesta 10 000 euroa.

Nykyään kakkutaiteilija keskittyy kehittelemään reseptikkaa eri yrityksille, stailaamaan kakkukuvauksia ja konsultoimaan muita taidealojen yrittäjiä.

Tämän vuoden aikana hänen kakkunsa ovat päässeet myös mukaan maailmanlaajuiseen Hollywood-ohjaajan tekemään tv-mainoskampanjaan, jonka kuvasi Ranskan Vogueen kansia ikuistanut muotikuvaaja. Salassapitosopimuksen takia Ivane ei voi paljastaa enempää.

Oleellisinta kuitenkin on, että huippuammattilaisten seurassa Ivane tajusi olevansa siksi, koska hänestä oli tullut kakkumaailman supertähti.

– Mutta helposti se ei ole tapahtunut. Tähän pääseminen on vaatinut todella paljon työtä. Vaati uskallusta hypätä silloin aikoinaan tuntemattomaan ja lähteä alalle, jota moni piti ihan järjettömänä.

Ivane kertoo, että hänen yrityksensä liiketoiminta on kasvanut varsinkin kuluvan vuoden aikana, joten jatkossa hänellä on apunaan tuottaja. Silloin kakkumaailman supertähdellä on enemmän aikaa keskittyä paperitöiden sijaan taiteelliseen toimintaan.

Insinöörin laiskat reseptit

Ivane tietää, että moni kakku on päältä kaunis, mutta voi sisältää vaikkapa rautalankaa. Hänen kakuissaan kaikki 24 karaatin kultahippuja myöten ovat syötäväksi tarkoitettua.

– Haluan tietysti, että kakkuni ovat upeannäköisiä, mutta ihan yhtä tärkeää on, että ne maistuvat herkullisilta.

Ja jos herkullisuuteen voi yhdistää helppouden, yhdistelmä on Ivanen mielestä vastustamaton. Hän kertoo etsivänsä aina yksinkertaisinta mahdollista tapaa tehdä asiat, insinöörit kun ovat "luonnostaan laiskoja".

– Jos on ollut seitsemän ja puoli vuotta kirjoilla teknillisessä yliopistossa, on pakko omaksua ajattelumalli, jossa optimoidaan ihan kaikkea. Leivonnassa ajattelu toimii erinomaisesti. Voi esimerkiksi katsoa reseptejä kemian näkökulmasta ja karsia kaiken turhan.

Ivanen kemiakokeiluissa on jo syntynyt notkuva pino simppeleitä kolmen raaka-aineen reseptejä, joista ensimmäiset koottiin laiskoille leipureille suunnatuksi Vaan 3 -keittokirjaksi.

Ivane on huomannut, että superhelpoille resepteille on kysyntää, sillä harvalla on enää aikaa panostaa, mutta moni haluaa kuitenkin leipoa ja osallistaa puuhaan perheen pienimmätkin. Tarvikkeet pitää löytää oman lähikaupan hyllyiltä.

– Tietenkin hifistelylle on oma aikansa ja paikkansa, mutta saan itse suurimmat kiksit, kun keksin mahdollisimman helpon reseptin ja mielellään vielä sellaisen, jonka kaikki aineet voi sekoittaa yhdessä kulhossa.

Kakku on mielenterveysteko

Kakku on Emma Ivanen mukaan oikeastaan terveystuote, vaikka hänen reseptinsä sisältävät voita, sokeria, valkoista vehnää ja muita syntilistan raaka-aineita.

– Kakun hyvät vaikutukset kumoavat sen haitat, ainakin mielenterveyden näkökulmasta, Ivane heittää.

Kakut kun nostavat tunnelman arjen yläpuolelle, tuovat ihmiset yhteen, luovat unohtumattomia muistoja ja muistuttavat, että elämästä kannattaa nauttia aina kun siihen on mahdollisuus.

Kakulla on myös tapana liittyä elämän onnellisimpiin hetkiin.

Ivanen hoksaama kaava on siis insinöörimäisen yksinkertainen: kun tavoittelemme elämässämme menestystä, tavoittelemme oikeasti onnellisuutta. Se on tunne, joka löytyy samalla kun löytää elementtinsä.

– Itse olen onnellisimmillani, kun sekoitan kakkutaikinaa keittiössäni, siksi haluan nähdä itseni kymmenen vuoden päästä tekemässä tätä samaa.

Posti-väännön osapuolet kokoontuivat kuulaana sunnuntaiaamuna valtakunnansovittelijan toimistoon Helsingissä.

Tarkoituksena oli löytää valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla sopu pääriitaan eli umpisolmuun menneisiin TES-neuvotteluihin Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n uudesta työehtosopimuksesta.

Ennen tapaamista osapuolten edustajat ehtivät antaa lyhyet kommentit medialle. Osapuolilla oli erilainen näkemys siitä, kuinka kauan vielä menee, ennen kuin TES-neuvotteluissa saadaan sopu aikaan.

Työnantajapuolta edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoi, että auki oli enää muutamia oleellisia kysymyksiä.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen totesi, että on vaikea arvioida, kuinka pitkällä neuvotteluissa ollaan. PAU:ta oli hiertänyt varsinaisesta työehtosopimuksesta erillinen asia, eli Postin tekemä 700 pakettilajittelijan siirto toisen TES-sopimuksen piiriin.

Ratkaisu TES-umpisolmuun piti alun perin saada kello 15 mennessä. Tiedotusvälineiden kamerat kuvasivat neuvotteluhuoneen ovenkahvaa pitkän aikaa. Lopulta neuvottelujen kariutumisesta tiedotettiin hieman kello 18 jälkeen.

Ensimmäisenä valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kertoi, että PAU on hylännyt sovintoehdotuksen. Palta olisi hyväksynyt ehdotuksen.

Selvitysryhmän puheenjohtaja, EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen totesi pettyneenä, että Medialiitto ei hyväksynyt ratkaisuehdotusta.

Syntipukiksi nimetty Medialiitto julkaisi pian tiedotteen, jossa se kertoi, että Posti Palvelut Oy:hyn siirrettyihin pakettilajittelijoihin olisi noudatettu Paltan ja PAUn välisen työehtosopimuksen ehtoja Medialiitossa.

Medialiiton työmarkkinajohtaja Elina Nissi sanoi tiedotteessa, että Medialiiton jäsenyritykset noudattavat Teollisuusliiton kanssa tehtyjä työehtosopimuksia. Nissin mukaan he tekevät jatkossakin jakelualan työehtosopimukset Teollisuusliiton kanssa.

Nissi totesi, että he eivät ole Paltan ja PAU:n välillä sovitun viestintä- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen osapuoli, eikä heitä voi sellaiseksi pakottaa.

Ylen tietojen mukaan selvitysryhmän esitys on ollut jo viikkoja sitten sovittelussa esillä, ja Medialiitto on sen hylännyt aiemmin.

Tilanne Posti-riidassa on edelleen auki ja lopusta ei ole tietoa.

Lisää aiheesta:

Yle seuraa: Sopua ei löytynyt Postin kiistassa – huomenna laajat tukilakot pysäyttävät liikenteen maalla, merellä ja ilmassa

Lue tästä, miten tukilakot vaikuttavat – 300 lentoa perutaan, laivat seisovat satamassa, bussit jäävät varikolle

Raideliikenne pääkaupunkiseudulla jäämässä mahdollisen työtaistelun ulkopuolelle – bussiliikenne voi lamaantua