Keskustan pitkäaikainen, istuva kansanedustaja Antti Rantakangas on kuollut tapaturmaisesti perjantaina 22.11.2019 Helsingissä, tiedottaa puolueen eduskuntaryhmä. Rantakangas oli 55-vuotias.
Rantakangas ehti istua eduskunnassa kuusi kautta. Hän toimi keskustan varapuheenjohtajana vuosina 2003–2010 Matti Vanhasen ollessa puolueen johdossa. Tällä eduskuntakaudella Rantakangas oli valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä tulevaisuusvaliokunnan jäsen.
Rantakangas syntyi Pulkkilassa ja kasvoi Haapavedellä. Rantakangas valittiin eduskuntaan Oulun vaalipiiristä vuonna 1999.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen esittää surunvalittelunsa.
– Meitä on kohdannut järkyttävä uutinen. Työtoverimme ja pitkäaikainen puoluetyön uurastaja, kaikkien meidän hyvä ystävämme on menehtynyt.
– Esitän Keskustan eduskuntaryhmän ja Suomen Keskustan puolesta osanottomme Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille ja toivon heille voimia kohdata tämän suuren surun.
– Vetoan tiedotusvälineisiin, että ne kunnioittaisivat Antti Rantakankaan perheen yksityisyyttä tällä surun ja järkytyksen hetkellä.
Teollisuusliitto aloittaa kahden viikon kuluttua laajat työnseisaukset edustamillaan toimialoilla.
Lakot alkavat maanantaina 9. joulukuuta kello 00.00 ja päättyvät keskiviikkona 11. joulukuuta 23.59, Teollisuusliitto kertoo tiedotteessaan.
Lakkoon osallistuu noin 35 000 työntekijää yhteensä 180 yrityksen toimipisteessä eri puolilla Suomea.
Työnseisauksen piirissä ovat teknologiateollisuuden, malmikaivosten, kumiteollisuuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden, teknisen huollon ja kunnossapidon sekä mekaanisen metsäteollisuuden sopimisalat ja puolustusministeriön työpaikat.
– On todella valitettavaa, että joudumme turvautumaan näin koviin otteisiin, mutta muukaan ei nyt näytä auttavan. Jouduimme sunnuntaina katkaisemaan neuvottelumme myös teknologiasektorilla, kun työnantajapuolen halu sopimuksen syntymiseen oli täysin olematon, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.
Teollisuusliiton mukaan liiton kaikkien sopimusalojen neuvotteluissa työnantajat vaativat runsaasti heikennyksiä nykyisiin työehtoihin. Liiton mukaan suurimmat kiistat ovat koskeneet muun muassa työaikaa.
Teollisuusliiton viidellä sopimusalalla ollut ylityökielto loppuu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Työnantajapuoli ei halua lyhentää työaikaa
Teknologiateollisuus sanoo tiedotteessaan, että Teollisuusliiton palkkavaatimus osoittaa välinpitämättömyyttä työllisyydestä ja talouden realiteeteista.
Järjestön mukaan maailmantalouden epävarmuus näkyy siten, että teollisuusyritysten tilaukset ovat vähentyneet ja tarjouspyyntöjen määrä on supistunut.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteen mukaan työehtosopimusneuvotteluja on vaikeuttanut Teollisuusliiton kielteinen suhtautuminen kiky-tunteihin ja kaikkiin vaihtoehtoisiin tapoihin sopia työajoista.
– Työnantajapuolen keskeisin tavoite on kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Mikäli työaika lyhenee, se nostaa työnantajan työvoimakustannuksia ja palkankorotuksiin jää vähemmän mahdollisuuksia. Jos taas työajan pidennystä voitaisiin jatkaa, se antaisi tilaa suuremmille palkankorotuksille ja sitä kautta myös palkansaajien ostovoimalle, Helle sanoo tiedotteessa.
Helle kertoo Ylen haastattelussa, että he ottivat lakkoilmoituksen vastikään vastaan. Työtaistelutoimien mahdollisia vaikutuksia ole siksi vielä ehditty tarkemmin analysoida.
– Selvää on, että kysymys on varsin merkittävästä työtaistelu-uhasta, koska se kohdistuu käytännöllisesti katsoen koko vientiteollisuuteen.
Rahallisia vaikutuksia on siis mahdotonta vielä tarkasti arvioida, mutta Helteen näkemys asiasta on synkkä.
– Tämä vaikeuttaa yritysten tilannetta hyvin vakavasti. Ratkaisut olisi pitänyt pystyä hakemaan neuvottelupöydästä.
Helteen mukaan teknologiateollisuuden neuvotteluissa tilanne on ollut se, ettei pöydällä ole ollut työehtojen heikennyksiä.
– Siihen nähden nämä lakkoesitykset ovat täysin ylimitoitetut.
Kiky kaivertaa myös toista isoa ammattiliittoa
Ammattiliitto Pro kertoo aloittavansa kolmen vuorokauden työnseisauksen 9. joulukuuta erikseen nimetyissä yrityksissä viidellä sopimusalalla.
Pron työnseisaus koskee toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisia töitä teknologiateollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla, kemianteollisuudessa sekä kumi- ja lasikeraamisessa teollisuudessa.
Pro kertoo tiedotteessaan, että liiton ehdoton tavoite on kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työajan pidennyksen poistaminen työehtosopimuksista.
Teknologiateollisuus ja Ammattiliitto Pro eivät ole vielä päässeet neuvotteluissaan edes keskustelemaan palkkaratkaisusta.
Myös ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN jätti sunnuntaina noin 50 teknologiateollisuuden yritystä ja noin 50 000 ylempää toimihenkilöä koskevan lakkovaroituksen teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan sopimusaloille.
Teknologiateollisuudessa YTN:n kolme päivää kestävä lakko alkaa 9. joulukuuta. Suunnittelu- ja konsulttialalla työnseisaus on tarkoitus toteuttaa kolmessa kolmen päivän jaksossa ajalla 9.–18. joulukuuta.
Finnair peruu 300 lentoa – vaikuttaa yli 20 000 ihmisen matkaan
Ilmailualan Unionin tukilakolla on massiivisia vaikutuksia lentoliikenteeseen. Maanantai on tärkeä matkustuspäivä.
Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist kommentoi aihetta Ylelle ennen kuin tukilakosta oli varmuutta.
– Joudumme siinä tapauksessa perumaan 300 lentoa. Se vaikuttaa suoraan yli 20 000 ihmisen matkaan, Tallqvist totesi.
Jo nyt Finnair on perunut 26 lentoa – 8 lentoa tänään sunnuntaina ja 16 paluulentoa maanantaina 25. marraskuuta. Lisäksi peruttu on yksi huomenna lähtevä lento ja yksi paluulento tiistaina 26.11. Kaikki peruuntuneet lennot löydät täältä.
– Nämä peruuntumiset vaikuttavat noin tuhanteen asiakkaasseen. Olemme lähettäneet heille tekstiviestit, Tallqvist sanoi.
Lisätietoa saa Finnairin verkkosivuilta ja yhtiön sosiaalisen median kanavista. Peruuntuneista lennoista viestitään myös suoraan asiakkaille. Finnair ei ole osapuoli työehtokiistassa.
Laivat seisovat satamissa – vaikuttaa tuhansiin matkustajiin
Tukilakko vaikuttaa merkittävästi myös laivaliikenteeseen. Satamiin jäävät Viking Linen, Tallink Siljan ja Eckerö Linen laivat, jotka ovat Suomen lipun alla.
Viking Line: Rosella jää Maarianhaminan satamaan sunnuntai-iltana. Mariella jää Helsingin satamaan ja Amorella Turun satamaan maanantaiaamuna. Viking Grace jää Turun satamaan maanantai-iltana. Gabriella jää Helsingin satamaan tiistaiaamuna.
Tallink Silja: Baltic Princess jää Turun satamaan maanantaina illalla. Silja Serenade jää Helsinkiin tiistaina aamulla.
Eckerö Line: ms Finlandia liikennöi maanantaiaamun lähdön klo 6 Tallinnasta Helsinkiin ja sen jälkeen alus jää satamaan.
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kertoi sunnuntaina, että laivaliikenteen osalta tukilakot vaikuttavat tuhansiin matkustajiin.
Lisätietoa tukilakon vaikutuksista löytyy laivayhtiöiden verkkosivuilta ja somekanavista.
Merimies-Unionin puheenjohtajan Simo Zittingin mukaan heidän osaltaan tukitoimet ovat voimassa niin kauan kuin Postin riita on ratkaistu.
Zittingin mukaan merimiehet kotiutetaan, kun laivat saapuvat satamaan. Hän arvioi, että vaikka sopu syntyisi pian, niin alukset jäänevät satamiin vähintään "useammiksi päiviksi".
3
Ryhor Bruyeu / AOP
Suurin osa yli 1 300 linja-autosta jää varikolle pääkaupunkiseudulla
Julkinen liikenne takkuaa pääkaupunkiseudulla maanantaina. Suurin osa HSL:n yli 1 300 linja-autosta jää seisomaan varikolle.
Muun muassa näillä alueilla HSL:n tukilakko aiheuttaa eniten ongelmia: Hakunila, Pähkinärinne, Tuusula, Sipoo, Kirkkonummi, Espoonlahti, Kivenlahti, Soukka.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on hylännyt postikiistan sovintoehdotuksen. Palvelualojen työnantajat Palta olisi hyväksynyt ehdotuksen, kertoi valtakunnasovittelija Vuokko Piekkala kello 18 jälkeen.
Piekkalan mukaan sovittelusta ei ole toistaiseksi sovittu mitään. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että tukilakot toteutuvat huomenna.
Selvitysryhmää edustava EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kertoi, että Medialiitto ei hyväksynyt ratkaisuehdotusta.
– Tähän kaatui tämä meidän rakennelma, Laatunen sanoi.
PAU kertoo tiedotteessaan, että se joutui hylkäämään sovintoehdotuksen kokonaisuuden vuoksi, koska 700 pakettilajittelijan asiasta jätetty ratkaisuehdotus ei kelvannut Medialiitolle.
Syntipukin viitan saanut, työnantajaa edustava Medialiitto kertoo tiedotteessaan, että se on vastannut kieltävästi Postin ja PAU:n kutsuman selvitysryhmän tekemään ratkaisuehdotukseen postilakon lopettamiseksi.
Liitto kertoo, että esityksen mukaan Posti Palvelut Oy:hyn siirrettyihin pakettilajittelijoihin olisi noudatettu Paltan ja PAUn välisen työehtosopimuksen ehtoja Medialiitossa.
– Medialiiton jäsenyritykset noudattavat Teollisuusliiton kanssa tehtyjä, voimassa olevia työehtosopimuksiamme. Teemme jatkossakin jakelualan työehtosopimukset Teollisuusliiton kanssa, sanoo Medialiiton työmarkkinajohtaja Elina Nissi tiedotteessa.
Nissin mukaan he eivät ole Paltan ja PAU:n välillä sovitun viestintä- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen osapuoli, eikä heitä voi sellaiseksi pakottaa.
Medialiiton mukaan pakettilajittelijoiden siirtäminen Medialiittoon kuuluvaan Posti Palveluihin on ollut Postin oma päätös.
– Jos päätös koetaan huonoksi, sen voivat purkaa vain sen tekijät. Postin johdon, hallituksen ja valtio-omistajan on kannettava nyt itse vastuu päätöksistään. Postilakon ratkaisut on haettava sieltä, missä ongelmat ovat syntyneetkin, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo tiedotteessa.
Medialiitto ei halunnut puhelimitse kommentoida asiaa Yle Uutisille tiedotetta enempää.
Alun perin riidan osapuolten piti antaa vastaus TES-umpisolmun sovintoesitykseen kello 15 mennessä. Riitapukarit aloittivat sovittelun valtakunnansovittelijan toimistolla tänään kello 10.
Postiriita on kahden eri kiistan soppa
Koko postiriidassa on oikeastaan kyse kahdesta erillisestä riidasta. Sunnuntaiaamusta asti on ratkottu PAUn alaisten postilaisten seuraavaa työehtosopimusta.
Alkuiltaan mennessä osapuolten pitäisi antaa vastauksensa eilen laadittuun ratkaisuehdotukseen. Kyseinen ehdotus koskee kiistaa 700:n pakettilajittelijan tilanteen osalta, jotka on jo siirretty halvemman työehtosopimuksen piiriin.
Eilen annetun ratkaisuehdotuksen laati erillinen selvitysryhmä, johon kuuluvat työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela, SAK:n ex-puheenjohtaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen, EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen sekä Palvelualojen ammattiliiton PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.
PAUn puheenjohtaja Nieminen piti lauantaina edelleen tiukasti kiinni siitä, että 700 pakettilajittelijan työehtoja ei heikennetä.
Koska sopua ei tänään syntynyt, huomenna alkanee useita tukilakkoja, jotka vaikuttavat muun muassa meriliikenteeseen, lentoliikenteeseen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Voit katsoa kaikki tukilakot täältä.
PAU ilmoittaa keskiyöhön mennessä, jatkuuko sen oma lakko.
Saksan Dresdenissä poliisi tutkii kuuluisaan historialliseen aarrekammioon Vihreään holviin aikaisin tänä aamuna tehtyä varkautta, kertovat saksalaismediat. Bild-lehden mukaan varkaiden mahdollinen saalis voi nousta jopa miljardin euron arvoiseksi.
–(Varkaat) veivät mittaamattoman arvokkaita kulttuuriaarteita. Kyse on paitsi aineellisesta myös aineettomasta arvosta Saksin osavaltiolle, sanoi Saksin osavaltion sisäministeri Roland Wöller uutistoimisto AP:n mukaan.
Vihreä holvi -aarrekammio kärsi toisen maailmansodan pommituksissa, mutta se avattiin myöhemmin yleisölle korjattuna. Vierailijoita kuvattu vuonna 2007.EPA / Ralf Hirschberger
Bild-lehden mukaan rikolliset sytyttivät aamuyöllä tuleen sähkökaapin läheisen sillan alla katkaistakseen virran historiallisesta rakennuksesta. Tämän jälkeen varkaat olisivat lehden mukaan päässeet käsiksi muun muassa koruihin ja jalokiviin, joita säilytettiin aarrekammiossa. Uutistoimisto Reutersin mukaan varkaat livahtivat museoon ristikolla suojatun ikkunan kautta.
Saaliiksi timantteja ja rubiineja
Poliisi on eristänyt alueen ja luvannut varkaudesta enemmän tietoa päivän kuluessa.
Myös Saksin osavaltion johdon on määrä saapua paikalle tutustumaan tilanteeseen.
Poliisi on kertonut sen, että ainakin kolme 1700-luvulla valmistettua jalokivikokonaisuutta on ryövätty.
Museonjohtaja Marion Ackermann vahvistaa tiedot jalokivien ryöstöstä ja kertoo, että kyse on timantein ja rubiinein koristelluista esineistä. Hän ei suostunut tarkentamaan jalokivin koristeltujen esineiden rahallista arvoa. Ackermannin mukaan esineiden historiallista ja kulttuurista arvoa on mahdotonta mitata.
Työntekijän varjo heijastuu jalokivinäyttelyssä punaiselle silkkikankaalle asetetun Vihreä dresdeniläinen -timantin ylle joulukuussa 2006.EPA / Matthias Hiekel
Museon kalleimpiin aarteisiin kuuluva 41 karaatin vihreä timantti, Vihreä dresdeniläinen, ja muita arvoesineitä on paraikaa lainassa New Yorkissa sijaitsevassa Metropolitan Museum of Art -taidemuseossa näyttelyä varten.
August II Väkevän kruunu vuodelta 1697 kuvattu näyttelyssä vuonna 2013.EPA / Sebastian Kahnert
Dresdenin linnassa sijaitsevan Vihreän holvin, saksaksi Grünes Gewölbe, on sanottu pitävän sisällään Euroopan merkittävimmän aarrekokoelman. Museon rakennutti Saksin vaaliruhtinas August Väkevä 1700-luvulla.
Biopankkeihin kerätään suomalaisten veri-, solu- ja kudosnäytteitä. Biopankit luovuttavat näytteitä ja niihin yhdistettyjä terveystietoja pseudonymisoituna eteenpäin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin.
Ylen selvityksen perusteella biopankit ovat luovuttaneet suomalaisten tietoja ainakin yli sataan osittain tai kokonaan kaupalliseen hankkeeseen.
Siitä huolimatta kaikki biopankit eivät kerro suostumuslomakkeissaan, että ne luovuttavat tietoja myös tuotekehitykseen. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää tilannetta ongelmallisena.
Biopankit ovat keränneet yli 400 000 suostumusta näytteiden luovuttamiseen. Biopankkien pohjan muodostavat noin 10 miljoonaa näytettä, joiden siirtämisestä biopankkeihin ei kysytty näytteenantajien lupaa. Mukana on vanhoja diagnostisia tai tutkimustarkoituksiin kerättyjä näytteitä.
Haluaisimme kuulla, missä tilanteessa sinulta on pyydetty biopankkisuostumusta? Millainen tilanne oli, mitä sinulle kerrottiin biopankkinäytteen luovuttamisesta? Millaisia ajatuksia sinulle jäi biopankkitoiminnasta?
Pyydämme kertomaan myös nimesi ja yhteystietosi, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Kertomaasi ei käsitellä niin, että olisit tunnistettavissa, mutta toimituksen täytyy voida varmistaa vastaajien henkilöllisyys.
Aihetta käsitellään A-studiossa TV1 kello 21. Vieraina FinnGenin tieteellinen johtaja Aarno Palotie ja HUS:in hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen.
Liikunnallinen aktiivisuus näyttäisi uuden tutkimuksen mukaan olevan osittain synnynnäistä. Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus kertoo, että herkkyys aisti- ja tunnekokemuksille on sekä naisilla että miehillä yhteydessä runsaampaan liikkumiseen.
Alttius kielteisille tunteille, kuten esimerkiksi turhautumiselle taas saa liikkumaan vähemmän – mutta tulos koskee vain miehiä.
Tutkimuksen mukaan naiset, jotka havaitsevat herkästi erilaisia ympäristön yksityiskohtia ja niiden vaikutukset tunteisiinsa liikkuvat vapaa-ajalla useammin kuin sellaiset, joilla herkkyys on vähäisempi.
Miesten kohdalla herkkyys ympäristölle oli yhteydessä runsaampaan kuormittavaan liikuntaan ja luonnossa liikkumiseen. Kielteiset tunteet miehillä taas yhdistyivät vähäisempään liikuntaan ja runsaampaan penkkiurheiluun.
Tutkijoiden mukaan taustalla on yksilön synnynnäinen ominaisuus, temperamentti. Se on melko pysyvä reagointi- ja käyttäytymistapojen kokonaisuus, joka tulee esiin esimerkiksi siinä, miten aistiärsykkeet vaikuttavat mielialaan.
Ympäristö ja kasvatus muokkaavat sitä, miten temperamentti ilmenee. Tuloksena on persoonallisuus, joka puolestaan on yksi keskeisistä liikunnan määrää ohjaavista tekijöistä.
Tutkijoiden mukaan oman reagointityylin tunnistaminen voi auttaa löytämään itselle sopivan liikkumisen tavan ja tahdin.
Tutkimus perustuu aineistoon, joka Jyväskylässä on saatu seuraamalla samoja henkilöitä aina vuodesta 1968 saakka. Koehenkilöitä on yli kolmesataa Tutkimuksessa käytettiin seurannan kahta viimeisintä tiedonkeruun vaihetta, joiden aikana tutkittavat olivat 42- ja 50-vuotiaita.
Syyttäjän ja Poliisihallituksen United Brotherhood -liivijengin johtajana pitämä porvoolaismies kiistää viranomaisten kanteessaan esittämät vaatimukset ja vaatii niiden hylkäämistä.
Kanteessa vaaditaan, että United Brotherhood ja sen alaisuudessa toimiva Bad Union -organisaatio määrätään välittömästi väliaikaiseen toimintakieltoon ja julistetaan lakkautetuiksi.
Miehen mukaan kumpikaan organisaatio ei ole yhdistyslain mukainen kielletty yhdistys tai sotilaallisesti järjestetty. Ne eivät miehen Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen toimittaman vastauksen mukaan myöskään toimi olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Mies on merkitty kanteeseen vastaajaksi viranomaisten rikollisryhmänä pitämän United Brotherhoodin puolesta.
Google on joutunut kovan kritiikin kohteeksi sen jälkeen, kun useat yhdysvaltalaismediat uutisoivat yhtiön pääsevän käsiksi jopa 50 miljoonan potilaan terveystietoon.
Takana on yhteistyösopimus Googlen ja Yhdysvaltain suurimpiin terveysjätteihin kuuluvan Ascension-ketjun kanssa.
Google sai sopimuksen myötä tietoonsa potilaiden nimet, syntymäajat, osoitteet, sairaalakäynnit, laboratoriotulokset ja diagnoosit. Terveystietoja on säilytetty Google Cloud -pilvipalvelussa.
Samassa pilvipalvelussa käsitellään myös suomalaisten terveystietoja. Suomalainen geenitutkimushanke FinnGen kerää Google Cloudiin parhaillaan puolen miljoonan suomalaisen terveystietoja.
Google Cloudissa säilytetään suomalaisten dna:sta eristetty perimä ja sairaustietoja. Tiedot ovat pseudonymisoitu, eli niitä ei voi yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Google Cloudissa ei säilytetä nimiä tai sosiaaliturvatunnuksia toisin kuin Yhdysvalloissa.
Google Cloud valittiin hyvän tietoturvan vuoksi
FinnGen-hanke on ollut toiminnassa vuodesta 2017 alkaen. Google Cloud valittiin tietojen säilytyspaikaksi alkuvaiheessa.
FinnGenin tieteellisen johtajan Aarno Palotien mukaan mitään yksilötason tietoja ei voi kopioida tai tallentaa järjestelmän ulkopuolelle.
– Google valittiin siksi, että se oli sillä hetkellä tietoturvallisin ympäristö. Google kykeni turvaamaan tietoturvan parhaiten. Lisäksi se oli ympäristö, johon analyysityökaluja todella voi tuoda.
Geenitietojen käsittely vaatii järjestelmältä suurta laskentatehoa. Google Cloudissa tällaisten laskutoimenpiteiden tekeminen on Palotien mukaan mahdollista.
FinnGenin tutkimustiedot säilytetään EU-lainsäädännön mukaisesti Euroopassa sijaitsevilla palvelimilla.
Asiantuntija uskoo Googleen
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pitää Googlea melko turvallisena paikkana tietojen säilytykseen.
– Data on paremmin turvassa Googlen serverillä kuin viranomaisten servereillä.
Hyppösen mukaan syynä tähän ovat Googlen ylivoimaiset resurssit tietoturvan varmistamiseen.
Yhdysvalloissa Google on kieltänyt yhdistävänsä potilastietoja kuluttajien muihin tietoihin. Hyppönen ei usko, että se olisi Googlelle järkevää liiketoimintaa.
– Miksi Google ei ole kiinnostunut ihmisten terveystiedoista? Google ei ole tyhmä. Se tekee todella isoa bisnestä pilvipalveluilla. Jos Google ottaisi pilvipalveluista tietoja ja yhdistäisi ne markkinatietoihin, se lopettaisi Googlen pilvipalvelubisneksen hyvin nopeasti.
Mentalisti Pete Poskiparta huijaa työkseen ihmisiä. Tosin luvan kanssa ja siten, että vastapuoli tietää tulevansa huijatuksi.
Ammattinsa ansioista Poskiparta tuntee huijaamisen läpikotaisin ja tietää, millaisia metodeita huijarit käyttävät.
Seuraavat kolme kohtaa kannattaa pitää mielessä, jos epäilee olevansa tekemisissä huijauksen kanssa.
1. Kiire
– Huijarilla on yleensä aina kiire. Hän haluaa päätöksiä heti: verkkopankkihuijauksissa huijari käskee sulkemaan tilin nopeasti tai hän voi vedota tarjoukseen, joka on voimassa vain hetken aikaa, kertoo Poskiparta.
Kiireessä ihminen toimii usein ennalta opittujen kaavojen mukaisesti. Siksi huijari saa kiireeseen vedoten ihmisen tekemään päätöksen ilman harkintaa.
Naimisissa oleva nainen hämmästyi, kun hänen palkastaan alettiin yhtäkkiä ulosmitata rahaa velan maksamiseen. Velkaa oli kertynyt yli 20 000 euroa erilaisista pikavipeistä ja lainoista. Nainen ei itse ollut ottanut niistä ainuttakaan. Syylliseksi paljastui aviomies, jolle nainen oli luovuttanut pankkitunnuksensa. Mies oli hävittänyt laskut ja perintäkirjeet sitä mukaa, kun niitä oli saapunut. (Pete Poskiparta ja Jose Ahonen: Huijauksen anatomia.)
Verkkopankin avainlukulista ja tunnukset on pidettävä erillään. Varkaiden hallussa tunnuksilla voidaan tehdä omistajalle pahimmillaan kymmenien tuhansien eurojen vahingot.Yle
2. Kehuminen
Me ihmiset olemme persoja kehuille ja siitä syntyvälle hyvänolon tunteelle. Sen tietävät myös huijarit.
Kehumisella ja mielistelyllä on usein iso rooli rakkaushuijauksissa, joissa kohde sokaistuu rakkaudesta ja on sen takia altis huijaukselle.
– Uhrin kehuminen on yleistä myös esimerkiksi pyramidihuijauksissa. Sanotaan, että tarvitsemme näihin hommiin juuri sinun kaltaistasi nuorta ja osaavaa tyyppiä, tietää Poskiparta.
Hyvin toimeentuleva ujo mies löysi itselleen ystävän, jonka seura ja huomio hivelivät sosiaalisesti kokemattoman miehen itsetuntoa. Mies kustansi ystävälleen erilaisia ostoksia, ruokailuja ja jopa lomamatkan, sillä ystävä vakuutti maksavansa kaiken takaisin, kunhan vain löytäisi työpaikan. Kun mies kieltäytyi maksamasta ystävänsä luottokorttimaksuja, hävisi ystävä yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin. (Pete Poskiparta ja Jose Ahonen: Huijauksen anatomia.)
Rakkaushuijaukset perustuvat usein imartelulle - rakkaus todella sokaisee. Roman Pilipey / EPA
3. Auktoriteetti
Kolmas huijareiden käyttämä metodi on auktoriteettiin vetoaminen. Esimerkiksi facebookissa naisia lähestyvät merikapteenit, upseerit tai lentäjät, jotka koettavat saada hyväuskoisia pauloihinsa.
Onnistuttuaan hurmaamisessa huijarit keksittyjen profiilien takana koettavat lypsää uhreilta rahaa erilaisten tarinoiden avulla.
Verkkopankkihuijauksissa soittaja väittää usein olevansa poliisi, koska poliisien auktoriteettiasema on Suomessa korkea.
Poskiparran mukaan auktoriteetti ei kuitenkaan aina ole ihminen.
– Auktoriteetti voi olla myös iso yritys tai hyvät tulokset. Pyramidihuijauksessa saatetaan vedota siihen, kuinka monta miljonääriä yrityksen avulla on syntynyt.
Naiselta varastettiin kahvilassa tietokone. Nainen teki poliisille rikosilmoituksen. Muutaman tunnin kuluttua poliisi soitti ja kertoi, että tietokone oli löytynyt. Poliisi pyysi tietokoneen salasanaa - viranomaiset halusivat varmistaa ettei konetta ollut käytetty laittomuuksiin. Nainen antoi salasanan, muttei suinkaan oikealle poliisille vaan varkaalle, joka osasi kysellä salasanaa oikeaan aikaan. (Pete Poskiparta ja Jose Ahonen: Huijauksen anatomia.)
"Jos joku on liian hyvää tai pahaa ollakseen totta, se ei yleensä ole totta", sanoo Pete Poskiparta. Jari Kovalainen / Yle
Kysy ja hidasta
Jos epäilet joutuneesi vilunkipelin kohteeksi, neuvoo Poskiparta aivan ensimmäiseksi laskemaan omaa statustaan.
– Myönnä, että et ymmärrä ja kysy lisää. Usein huijari lopettaa jo tässä vaiheessa.
Seuraavaksi kannattaa kysyä jonkun toisen mielipidettä.
– Jos mahdollista, kysy neuvoa kaverilta, joka ei ole jutussa osallisena. Ulkopuolisella on yleensä kirkkaampi näkemys siitä, mitä on tapahtumassa.
Kannattaa myös muistaa, että hyvin harvan asian elämässä täytyy tapahtua tässä ja heti. Nimen laittaminen paperiin ei ainakaan ole sellainen.
Poskiparta on itsekin meinannut tulla vedetyksi pyramidihuijauksen pyörteisiin. Näin se kävi:
Elettiin vuosituhannen vaihdetta, kun puolituttu pariskunta kysyi olisiko minulla tunti aikaa tutustua uuteen bisnesideaan. Parikymppisenä ja rahattomana innostuin heti. Menin paikalle ja minulle esiteltiin kiiltokuvamaisen helppo tapa rikastua. Kaupungin hienoin hotelli ja sen hienoin neukkari olivat käytössä. Esitteet olivat upeissa nahkakansioissa, ja esittelijät pukeutuneet ykkösiin.
Jälkeenpäin miettien tässä käytettiin kaikkia niitä tekniikoita, joita huijaamiseen yleensä pyritään käyttämään. Auktoriteettiin vedottiin paitsi ulkoisilla puitteilla, myös kertomalla miten suuria määriä miljonäärejä juuri tämä pesuaineiden välittäminen on tuottanut. Kehut oli piilotettu myyntipuheeseen ja niillä tehtiin selväksi, että juuri minä olisin hyvä lisä heidän tiimiinsä.
Kiire päätöksen tekemiselle oli myös kova. Kotiin ei saanut mennä pohtimaan vaan kyse oli ”tässä ja nyt” tarjouksesta, joka ei toistu. Edes esitteitä ei saanut mukaansa, ellei laittanut nimeä paperiin. Lopulta liityin jäseneksi ja maksoin satojen markkojen jäsenmaksun. Kävin tapaamisissa ehkä pari kertaa ja ymmärsin, että tällä ei voi rikastua. Ja vaikka voisi, en edes haluaisi.
Britanniassa Essexin ruumisrekan kuljettaja tunnusti oikeudessa maanantaina olleensa osallinen laittomassa maahanmuutossa. Mies tunnusti myös saaneensa rahaa rikollisesta toiminnasta.
Tuomari määräsi, että epäiltyjen rikoskumppaneiden nimiä ei anneta julki.
Rekan kylmäkuljetuskontista löytyi lokakuun lopulla yhteensä 39 ihmisen ruumiit. Löytö tehtiin Essexissä, jonne rekka oli tullut lautalla Belgiasta. Alun perin uhrien luultiin olevan kiinalaisia, mutta uhrien kotimaaksi paljastui sittemmin Vietnam.
25-vuotias syytetty osallistui lontoolaisen oikeusistuimen istuntoon videolinkin välityksellä tarkoin vartioidusta Belmarshin vankilasta. Hän tunnusti syyllisyytensä kahteen syytekohtaan useista kymmenistä.
Miestä syytetään 39 ihmisen taposta, ihmissalakuljetuksesta sekä rahanpesu- ja maahanmuuttorikoksista. Kuljettaja vastaa syytteisiin 13. joulukuuta.
Vietnamilaisuhrit köyhistä oloista
Rekasta löytyi kahdeksan naisen ja 31 miehen ruumiit 23. lokakuuta. Heistä kymmenen oli teini-ikäisiä.
Pohjoisirlantilainen kuljettaja pidätettiin pian sen jälkeen, kun ruumiit löydettiin.
Uhreista monet olivat kotoisin köyhältä alueelta Vietnamin keskiosista. Useat perheet olivat ottaneet tuhansia dollareja lainaa lähettääkseen lapsensa töihin Britanniaan, jossa heidän toivottiin pääsevän hyviin töihin ja lähettävän rahaa perheilleen, jotta nämä voivat lyhentää otettua lainaa.
Ysiluokkalaisen koulupäivä on ohi. Juulia Ketola, 15, astelee kevyin askelin pienen valkoisen mopoautonsa luo Ilmajoen yläkoulun pihassa, istuu ratin taakse ja laittaa musiikin soimaan.
Tätä päivää on odotettu: hän on ensimmäistä kertaa koulussa mopoautolla. Kortti on ollut taskussa kaksi päivää.
Juulia Ketola läpäisi mopoautokortin ajokokeen kolmannella kerralla. Ennen ensimmäistä ajokoetta hän oli ottanut yhden ajotunnin autokoulusta ja harjoitellut ajamista vähän kotipihassa.
– Ajattelin, että olisi se voinut ensimmäisellä kerrallakin mennä, mutta olihan se tosi erilaista mennä kaupunkiin ajamaan. Toisella kerralla hylkäys oli jo vähän pettymys. Huomasin kyllä itsekin eron toisen ja kolmannen kerran välillä, että taito parani.
"Hyväksymisprosentti laskenut selvästi"
Juulia Ketolan tavoin yhä useampi joutuu uusimaan ajokokeen: kerran tai useammin. Reilun vuoden takaisessa ajokorttiuudistuksessa pakollisen opetuksen määrä väheni. Sen ja tiukentuneen tutkinto-ohjeistuksen takia mopoauton ajokokeen ensimmäisellä kerralla läpäisevien määrä on pudonnut merkittävästi.
– Mitä vähemmän opetusta, sitä todennäköisempää on, että tutkintoa ei ihan heti läpäistä. Kyllä niitä useampiakin kertoja käydään kokeilemassa, sanoo Ajovarma Oy Etelä-Pohjanmaan tutkintoesimies Maija Känsälä.
Tutkintojen hyväksymistilastoissa näkyykin karu notkahdus.
– Hyväksymisprosentti on laskenut aika selvästi. Aikaisemmin ajokokeen läpäisi ensimmäisellä kerralla noin 80 prosenttia ja nykyisin alle puolet.
Myös teoriakokeiden hyväksymisprosentti on laskenut. Känsälän mukaan pudotus on selkeä etenkin mopokortin puolella. Mopoautokortteja suoritetaan vuosittain 2500-3000.
Mopoautokortin saatuaan Juulia ajoi ensimmäisenä tallille. Omaa hevosta hoitamaan pitää päästä joka päivä.Pasi Takkunen / Yle
Mikä muuttui?
Ajokorttikoulutuksen uudistus tuli voimaan heinäkuussa 2018. Mopo- ja mopoautokorttiin vaadittiin ennen lakimuutosta molempiin kuusi tuntia teoriaa ja kolme tuntia ajoa.
Teoriaopetuksesta osa oli ajoneuvokohtaista opetusta ja osa muun muassa liikennesääntöjen opetusta. Jos ajokoe hylkääntyi, lisäopetusta määrättiin harkinnan mukaan 1-5 tuntia.
Uudistuksen jälkeen mopo- tai mopoautokortin suorittamiseen ei ole vaadittu lainkaan ajo-opetusta. Kevyen nelipyörän, esimerkiksi mopoauton, tutkinto sisältää ajokokeen ja mopotutkinto käsittelykokeen, eli mopotutkinnossa ei lähdetä liikenteeseen ollenkaan.
Neljä teoriatuntia käsittävä Ensimmäisen ajokortin suorittajan koulutus (EAS), on pakollinen kaikille, jotka hakevat ajokorttia ensimmäistä kertaa. Koulutuksen voi suorittaa autokoulussa tai netissä.
Ajovarman Känsälä murehtii, että opetuksen vähyys antaa väärän viestin.
– Tätä ei ole oikein ymmärretty. Vaikka pakollista opetusta ei enää EAS-koulutuksen lisäksi ole, vähintäänkin samat tiedot ja taidot pitäisi tavalla tai toisella jokaisen itse ennen tutkintoa hankkia, hän painottaa.
Vähemmän opetusta, vaikeammat kokeet
Mopoauton rattiin voi päästä harjoittelematta ajamista lainkaan, jos tutkinnon suorittaja menee suoraan ajokokeeseen.
– Kyllähän se ihan mahdollista on. Mutta jos harjoittelua ei ole takana, niin on hyvin epätodennäköistä että tutkinnosta selviää, Maija Känsälä toteaa.
Tutkinto-ohjeistusta muutettiin samassa yhteydessä lakiuudistuksen kanssa. Tutkinnot on ohjeistettu tiukemmiksi, kuin ne olivat aikaisemmin.
Aikaisemmin kiinnitettiin huomiota rikkeeseen tai rikkomukseen, nykyisin katsotaan kokonaisuutta: kuinka ajaminen sujuu. Jos on selkeitä puutteita, voidaan pyytää harjoittelemaan lisää.
Känsälän mukaansa tutkinnossa pyritään varmistamaan, että tiedot ja taidot olisivat riittävällä tasolla, kun ajokortin saa. Vastuu on siirretty määrätyistä opetusmääristä omaan harkintaan.
– Nyt on jokaisen mahdollista yksilöllisesti miettiä, kuinka paljon harjoittelua tarvitsee. Sitä tarvitsisi olla riittävästi, että paitsi selviää tutkinnosta pärjää myös liikenteessä.
.
Ajokorttikokeisiin voi mennä kokeilemaan onneaan melko vähinkin tiedoin ja taidoin. Tutkintoesimies Maija Känsälä ja liikenneopettaja Antti Salokorpi ovat yhtä mieltä siitä, että läpimenoa on turha odottaa, mikäli harjoittelua ei ole takana tarpeeksi.Pasi Takkunen / Yle
Hinnan piti laskea – toisin kävi
Kokeiden uusiminen tarkoittaa lisäkuluja oppilaalle ja sen seurauksena ajokortin hinta nousee. Koska ajoharjoittelu ei ole pakollista, hintaan vaikuttaa myös ajotuntien määrä. Niitä otetaan keskimäärin kolmesta viiteen.
Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi sanoo, että uudistuksessa tavoiteltu ajokortin hinnan laskeminen toteutuu harvoin.
– Ajokortin todellinen hinta onkin todennäköisesti korkeampi kuin mitä ennen uudistusta. Siitä on tullut kalliimpi oikeastaan ihan kaikissa luokissa.
Ilmassa roikkunut huoli siitä, laskiko ajokortin hinta turvallisuuden kustannuksella, on Kiviniemen mukaan aiheellinen.
– Väittäisin, että nuoret tietävät vähemmän, osaavat vähemmän ja siten ovat riskitkin suuremmat.
Kortti on tullut halvemmaksi niille, jotka ovat taitavia, omaksuvat asiat helposti ja osaavat etsiä tiedot.
– Mutta suurimmalle osalle nuorisostamme ja oppilaistamme ei.
Juulia Ketola suoritti mopoautokorttin teorian netissä. Teoriakoe meni läpi toisella kerralla, ajokoe kolmannella. "Teoriakoe ei ollut vaikea, kun siihen vain luki kunnolla. Eikä se ajokoekaan sitten enää, kun alkoi olla homma hallussa."Pasi Takkunen / Yle
Kokemusta kertyy vain ajamalla
Juulia Ketolan kotimatka kestää kolme varttia, koulusta kotiin on 20 kilometriä. Enimmäkseen on kapeaa ja mutkittelevaa asvalttia, viimeiset kilometrit ovat metsäistä osuutta ja tiet vain kapenevat kotia kohti.
Heti ensimmäisenä iltana kortin saatuaan Juulia hyppäsi autoon ja ajoi tallille Kurikkaan. Sinne hän suuntaa jatkossakin joka ilta omaa hevostaan hoitamaan.
– Aiemmin on aina pitänyt miettiä kyytiä, kun on halunnut mennä jonnekin. Tämä helpottaa tallilla käymistäkin, kun vanhempien ei tarvitse olla kuskaamassa.
Äiti hieman murehtii talvisia olosuhteita ja tyttärensä vähäistä ajokokemusta – mutta Juulia itse on luottavainen. Vaikka taidoissa vielä on parannettavaa, kokemusta kertyy vain ajamalla.
Tätä kirjoittaessa Postin työehtokiista on saattanut edetä jo finaaliin.
Neuvottelulähteet ovat tänään iltapäivällä kertoneet useille tiedotusvälineille, että vielä tänään illalla tai viimeistään huomenna on ratkaisujen aika.
Ratkaisuvaihtoehdoista pöydällä lienee ainakin liikkeenluovutuksen peruminen, mikä tarkoittaisi noin 700 pakettilajittelijan siirtymistä Postin tytäryhtiöstä takaisin emoyhtiön leipiin ja siten Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn ja Palvelualan työnantajien Paltan työehtosopimuksen piiriin.
Toinen ratkaisu olisi se, että liikkeenluovutusta ei peruttaisi, mutta pakettilajittelijoihin sovellettaisiin edelleen joko PAUn ja Paltan vanhaa työehtosopimusta tai uutta, talokohtaista sopimusta, jota PAU olisi mukana sorvaamassa.
Kun lusikat sopassa ovat lisääntyneet, on näitä käänteitä kerratessa helppo kysyä, mistä peistä nyt oikeastaan taitetaan.
Vielä eilen kameroiden eteen astellut kokeneiden, entisten työmarkkinajohtajien nelikko vaikutti silmin nähden pettyneeltä.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pomoina työskennelleet Jukka Ahtela ja Lasse Laatunen, Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtajan paikalta kesällä väistynyt Ann Selin sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli haettu sorvaamaan ratkaisua, jolla kiista ratkeaisi.
Ratkaisua ei syntynyt. Viestinnän alan työnantajajärjestö Medialiitto ei halunnut laittaa lusikkaansa uuteen, talokohtaiseen sopimukseen, jossa osapuolia olisi ollut peräti neljä.
Kun lusikat sopassa ovat lisääntyneet, on näitä käänteitä kerratessa helppo kysyä, mistä peistä nyt oikeastaan taitetaan.
Kyseessä on kiista myös periaatteista. Siitä, miten työmarkkinoilla neuvotellaan ja miten koko järjestelmä toimii.
Yleensä työmarkkinaväännön ytimessä ovat palkat ja työehdot. Kun työmarkkinasyksyn kiistakysymyksiä loppukesästä povailtiin, nousi useimmissa veikkauksissa ykköskiistaksi niin kutsuttujen kiky-tuntien eli 24 tunnin työajanpidennyksen kohtalo.
Postin tapauksessa työehdoista väännetään välillisesti. PAU edustaa väännössä jäseniään, joiden työehdot ovat olleet vaarassa heiketä työehtosopimuksen vaihtamisen vuoksi. Työnantajalla on oikeus järjestäytyä ja vaihtaa työehtosopimusta, mutta tämän keinon tarkoitusperistä on väännetty kättä. "Työehtoshoppailusta" onkin viime viikkoina puhuttu enemmän kuin pitkään aikaan.
Myös PAUta on syytetty, nimittäin järjestöpolitikoinnista. Jokainen liitto tietää, että kun se menettää sopimuksen, menettää se pikku hiljaa myös jäsenensä tuolta sopimusalalta. Miksi työntekijä ei haluaisi kuulua juuri siihen liittoon, joka neuvottelee omalla työpaikalla sovellettavasta työehtosopimuksesta?
Mutta kyseessä ei ole ainoastaan reviirikiista. Kyseessä on kiista myös periaatteista. Siitä, miten työmarkkinoilla neuvotellaan ja miten koko järjestelmä toimii.
Mistä kertoo se, että entinen EK-pamppu syyttää työnantajaliittoa "suhteellisuudentajun" puutteesta?
Eilen työnsä tuloksesta ilmoittaneet selvityshenkilöt vaikuttivat kaikki hämmästyneen Medialiiton ratkaisusta.
Mistä kertoo se, että entinen EK-pamppu syyttää työnantajaliittoa "suhteellisuudentajun" puutteesta?
Nähdäkseni siitä, että pelin henki työmarkkinakentällä on muuttunut. Lasse Laatunen ja kumppanit edustavat vanhaa maailmaa. Tupon eli tulopolitiikan aikaa, jolloin EK teki keskitettyjä ratkaisuja.
Etelärannassa tuota aikaa ei enää kaivata. EK on julistanut keskitettyjen ratkaisujen ajan olevan ohi.
Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa. Palkansaajaliitot ovat koko syksyn olleet hermostuneita työnantajapuolen linjasta, jossa yhtäältä vakuutellaan "aitoa liittokierrosta" eli liittokohtaista sopimista mutta toisaalta koordinoidaan tavoitteita yksi yhteen.
Ei tietenkään pidä olla naiivi: totta kai saman leirin edustajat keskustelevat keskenään. Mutta kun aikanaan keskitetysti sovittu kilpailukykysopimus pitääkin nyt purkaa liitto ja työehtosopimus kerrallaan, on selvää, että tilanne muuttuu jännitteiseksi.
Mitkä ovat 2020-luvun säännöt työmarkkinoilla?
Tilanne ei ole työmarkkinajärjestöille muutenkaan helppo. Ne on asetettu viime aikoina eriskummallisiin tilanteisiin.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) on vakuuttanut, ettei poliitikkojen pidä puuttua työehtoneuvotteluihin. Käytännössä linja on ollut toinen. Hallitus on ollut aktiivinen Postin kiistassa, ja toisaalta Rinne on toivonut myös yhteistä ratkaisua kilpailukykysopimukseen liittyen. Ei ihme, jos liitoilla molemmin puolin menee sormi suuhun.
Rinteen hallitus on myös asettanut kovia odotuksia työmarkkinajärjestöille, jotta keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi olisi mahdollista pullauttaa ulos kevään kehysriihestä. Kolmikantaa tunnutaan toisaalta kunnioittavan, mutta samaan aikaan pääministeri on uhkaillut kävellä eläkeasioissa työmarkkinajärjestöjen yli.
Valtakunnansovittelijan verkkosivuilta on helppo tarkastaa, miten liittokierros etenee tästä eteenpäin. Satojen tuhansien suomalaisten työehtosopimukset päättyvät vasta ensi vuoden puolella. Monet jo alkaneet neuvottelut ovat venyneet. Jos maaliviiva häämöttääkin Postin kiistassa, on se kokonaisuudessa vielä kaukana.
Yhä enemmän tuntuu olevan epävarmuutta siitä, missä asioissa ja miten työmarkkinajärjestelmän tulisi toimia. Mitkä ovat 2020-luvun säännöt?
Epävarma tilanne on tietysti ennen kaikkea niiden etu, jotka eivät nykyisestä järjestelmästä pidä.
Robert Sundman
Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja, joka seuraa myös työmarkkinoita.
Keskustelu koulun joulujuhlien järjestämisestä kirkossa velloo kolmatta viikkoa. Se sai alkunsa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausunnosta, ja sen jälkeen asia on puhuttanut niin poliitikkoja kuin laajalti koko kansaa.
Arkkipiispa Tapio Luoma on ollut mielipiteenvaihdon ajan vierailulla Kiinassa. Kotiin palattuaan hän kommentoi asiaa Ylelle maanantaina.
Arkkipiispa ei näe eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösenlausunnossa mitään uutta. Se noudattelee hänen mukaansa niitä linjoja, jotka ovat olleet jo aiemmin viranomaisten päätöksissä.
– Joulukirkko on joulukirkko, siis uskonnollinen tilaisuus. Koulun joulujuhla ei voi olla sellainen, koska se kuuluu opetussuunnitelmaan ja koskee kaikkia oppilaita, Tapio Luoma sanoo.
Perustuslakivaliokunta on jo vuonna 2014 pitänyt jumalanpalveluksessa käymistä joulunaikaan hyväksyttävänä koulun käytäntönä, kunhan menettelystä on tiedotettu asianmukaisesti etukäteen ja osallistuminen on ollut vapaaehtoista.
Apulaisoikeusasiamiehen pöydällä ollut Naukion koulun tilanne eroaa tästä, koska kyse ei ole ollut yksittäisestä koulun ohjelmaan sisällytetystä jumalanpalveluksesta, vaan koulun yhteisen päättäjäisjuhlan korvaamisesta kirkossa järjestetyllä juhlalla.
– On aivan ymmärrettävää, että kouluissa halutaan noudattaa viranomaisten määräyksiä. On tärkeää sopia paikallisesti, miten menetellään. Opetushallituksen ohjeistukset ovat aivan riittävä pohja sille, Tapio Luoma toteaa.
Välittääkö kirkkotila sellaisenaan jo uskonnollisuutta?
Apulaisoikeusasiamiehen lausunto jättää arkkipiispa Tapio Luoman mielestä auki, voiko kirkossa järjestää ylipäätään mitään koulun yhteistä tilaisuutta.
– Mitä mahdetaan tarkoittaa ongelmallisuudella, joka nähdään siinä, että ylipäätään mikään kaikille koulun oppilaille tarkoitettu tilaisuus voisi olla kirkossa.
Luoma uskoo, että tästä käydään keskustelua vielä jatkossakin.
– Onko kirkko sellainen tila, johon koulun tilaisuuksia voidaan tuoda, kun pidetään huolta siitä, että uskon harjoittamista ei sinänsä tapahdu? arkkipiispa pohtii.
Kysymys saattaa tuntua erikoiselta, kun muistaa, että kirkoissa on iät ajat järjestetty esimerkiksi konsertteja, joiden sisältö ei ole ollut mitenkään uskonnollinen. Arkkipiispa myöntääkin, että kaikki kirkossa järjestettävät tapahtumat eivät ole välttämättä hengeltään uskonnollisia.
– Kirkko on tila, jossa uskonnolliset symbolit ovat vahvasti esillä, mutta se ei vielä takaa sitä, että kaikki kirkossa järjestettävä olisi leimallisesti uskonnollista.
Kirkko on arkkipiispa Luoman mielestä tila, joka kuvastaa suomalaista kulttuuriperintöä. Siinä mielessä kirkkoon sopii hänen mielestään monenlaista tapahtumaa, joka ei oleelliselta osaltaan ole kirkon sanoman vastaista.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen näkee asian tiukemmin. Lausunnossaan hän sanoi pitävänsä ongelmallisena myös koulun päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa.
– Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka. Siitä välittyy jo itsessään uskonnollisia merkityksiä. Kunnalla on perusopetuksen järjestäjänä velvollisuus huolehtia siitä, että koulun yhteiset juhlat järjestetään niin, ettei kukaan vastoin tahtoaan joudu osallistumaan itselleen vieraan uskonnon harjoittamiseen.
Luontevampaa keskustelua uskonnosta
Arkkipiispa Tapio Luoma ihmettelee, että uskonnonvapaudesta keskustellaan vain juridisista näkökulmista.
– Kaiken kaikkiaan toistuva keskustelu koulun joulu- ja kevätjuhlista tuo esille tarpeen, että suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi pystyä luontevammin keskustelemaan uskonnosta ylipäänsä. Miksi se on monille äärimmäisen tärkeä ja monille taas yhdentekevä?
Raksuttavan kopiokoneen sisältä alkaa tulostua julisteen kulma. Sinivalkoisessa julisteessa on sirosti päätään taivuttava valkea joutsen.
– Lähdin tekemään jotain kirjaimista. Se S-kirjain tuli sieltä, ja siitä tuli se joutsenenkaula. Se oli nopea mietinnän tulos ja näköjään ihan hyvä tulos, naurahtaa julisteen tehnyt kouvolalainen Iia Meriläinen.
Iia Meriläisen palkittu juliste.Iia Meriläinen
Työllään Meriläinen osallistui Kreikassa järjestettyyn kansainväliseen julistekilpailuun, jossa menestyikin erinomaisesti. Meriläinen sai kisassa kunniamaininnan sekä voitti yleisöäänestyksen.
Kisaan osallistui kaikkiaan 530 työtä 68 eri maasta. Kilpailun voitti kreikkalainen Dimitris Lelakis. Hän pokkasi ykkösijasta 1 500 euron rahapalkinnon.
Kilpailun järjesti nyt viidennen kerran Kreikan Haniassa sijaitseva typografian museo, The Yiannis and Eleni Garedakis Museum of Typography. Kilpailu oli kohdennettu sekä ammattilaisille että opiskelijoille.
Kilpailijoiden toivottiin inspiroituvan kisajulisteissaan kotimaastaan. Harvassa kilpailutyössä kotimaayhteys kuitenkaan näkyi.
Meriläisen mukaan hänen kilpailutyönsä syntyi helposti.
– Se on visuaalisesti hyvin simppeli, siinä on paljon tyhjää tilaa. Periaatteessa parissa tunnissa taisin saada sen valmiiksi, sitten pari tuntia hienosäätöä, kertoo Iia Meriläinen.
Kouvolalainen Iia Meriläinen opiskelee kolmatta vuotta graafista muotoilua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.Antro Valo / Yle
Hyvän julisteen piirteet
28-vuotias Iia Meriläinen ajattelee, että hyvä juliste on ytimekäs.
– Idea avautuu heti katsojalle nopeallakin pohdinnalla, eikä jätä liikaa kysymyksiä ilmaan. Se voi taideteoksen tavoin haastaa tai vaikuttaa katsojansa mielipiteisiin, siksi siinä olisikin mielestäni hyvä olla aina jonkinnäköinen kantava idea. Ei pidä luottaa vain kauniiseen ulkoasuun, Meriläinen sanoo.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa muotoilua opettavan Tarja Brolan mielestä hyvässä julisteessa on vahva viesti.
– Hyvä juliste on iskevä ja pelkistetty. Se myös sisältää oivalluksen, joka syntyy katselijan päässä.
Samoilla linjoilla on myös Markkinoinin, teknologian ja luovuuden liiton toimitusjohtaja Tarja Virmala.
– Hyvä juliste herättää tunteita, jää mieleen ja vaikuttaa katsojan ajatuksiin, mielipiteisiin sekä asenteisiin. Hyvä juliste on visuaalinen taidonnäyte, joka osaa kiteyttää ja havainnollistaa viestin, Virmala sanoo.
Iia Meriläisestä olisi ihanaa työllistyä joskus kuvittajaksi tai sarjakuvataiteilijaksi. Antro Valo / Yle
Koulutus mahdollistaa moneksi
Kouvolalainen Iia Meriläinen opiskelee nyt kolmatta vuottaan graafista muotoilua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Neljän vuoden koulutus mahdollistaa monenlaisia työllistymisvaihtoehtoja. Työskennellä voi esimerkiksi AD:na mainostoimistossa tai taittajana kirjapainossa.
Meriläinen itse kuvaa opintolinjaa taiteelliseksi.
– Tosi ihanaa olisi päästä joskus kuvittajaksi tai sarjakuvataiteilijaksi. Itse tykkään hirveästi sarjakuvista, jotka ovat fiktiivistä draamaa. Sellaista ei juurikaan näe Suomessa.
Marraskuussa kahtena perjantaina Helsingin satamissa järjestetty tehovalvonta paljasti, että koirien kaupallista pentu- ja rescuetuontia kierretään naamioimalla tuonti yksityiseksi. Lähes puolella tarkastetuista koirista oli puutteita.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti tehovalvonnan yhteistyössä Tullin, Helsingin poliisilaitoksen ja Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkärin kanssa.
Tarkastuksessa paljastui, että koiratuontia yritetään naamioida yksityiseksi tuonniksi.
– Olen törmännyt tähän ilmiöön sekä rescue-tuonnissa että pentukaupassa ja ilmoitan tapauksista poliisille, sanoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.
Jokaisen rescue-koiran mukana tulee olla TRACES-terveystodistus ja tämän perään tulisi koiran ottajan kysyä, hän muistuttaa.
Tulli pysäytti satamien tehovalvonnassa yhdessä poliisin kanssa 834 lautalta tulevaa autoa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkastivat niissä olevat 50 eläintä, joista 45 oli koiria. Näistä 24 koiralla oli puutteita.
Koirilta puuttui ekinokokkilääkityksiä, rabiesrokotuksia tai passi.
"Viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa laittomasta lemmieläinkaupasta"
Haikka arvioi, että laiton lemmikkibisnes ja pentutehtailu ovat Suomessa edelleen ongelmia, joista viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa.
Hänen mukaansa tehokkain tapa kitkeä laittomuuksia on vaikuttaa suoraan lemmikkien ostajiin. Viranomaisten tehovalvonnalla pyritäänki lisäämään tietoa eläinten maahantuonnin vaatimuksista ja tautiriskeistä.
Tuojalla on velvollisuus ottaa selvää tuontivaatimuksista, jotka selviävät hakukoneella.
– Jos koiralla havaitaan puutteita rokotuksissa tai lääkityksessä, tehdään tautiriskiarvio ja sen perusteella koira joko lähetetään takaisin lähtömaahan, eristetään tai lopetetaan. Virallinen rabiesepäily johtaa lähes aina eläimen lopettamiseen.
– Rabiesta tai ekinokokkia ei esiinny Suomessa, ja näin tulisi olla jatkossakin, Haikka painottaa.
Toisesta EU-maasta Suomeen tuotavilla koirilla täytyy olla siru, passi, lääkitys ekinokokkoosia vastaan sekä rabiesrokotus tai rabiesvakuus.
Kissoilla on samat vaatimukset lukuun ottamatta ekinokokkilääkitystä. Jos eläin tulee myyntiin, sillä pitää olla EU-komission ylläpitämässä TRACES-järjestelmässä laadittu terveystodistus. Eläinlääkäri tarkastaa tällaisen eläimen lähtömaassa 48 tuntia ennen tuontia Suomeen.
Ostajalla on vastuu
Avi muistuttaa, että se, joka hankkii pentutehtaalta koiran, tukee rikollista ja eläinten kärsimystä aiheuttavaa toimintaa. Vastuu on ostajan.
Pentutehtailijan tai sarjatuojan petoksen kohteeksi tulemiselta vältytään Avin mukaan käymällä katsomassa koiranpentua myyjän luona vähintään kahdesti muutaman viikon välein.
Pentutehtailijat ja sarjakuljettajat eivät pysty myyntityöhön, jossa ostajaa odotetaan viikkoja, näytetään avoimesti kasvatusolosuhteet ja opastetaan ostajaa pennun kasvatuksessa.
Pentutehtailijat ilmoittavat koirat myyntiin netissä ja niistä halutaan päästä eroon heti, käteiskaupalla, mieluummin ilman kauppakirjaa, Avi muistuttaa.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan maanantaina Nuorgamissa aurinko nousi kello 11.42 ja laski horisontin alapuolella kello 12.07 viimeistä kertaa tälle vuodelle.
Nuorgamissa kaamos kestää 52 vuorokautta ja se päättyy 18. tammikuuta.
Utsjoen kirkonkylällä, noin neljäkymmentä kilometriä Nuorgamista etelään, kaamos alkaa keskiviikkona. Siitä kaamos hiipii etelämmäs napapiirin tuntumaan. Kaamoksen aikaan aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle.
Suomen pohjoisimmalla rajalla Tenojokivarressa kaamoksen lyhyet päivät tarkoittavat rauhoittumista ja vuotuistöihin uppoutumista. Ellinor Guttorm Utsi Nuorgamin naapurikylästä Norjan Hillagurrásta kertoo, että kaamoksen aikaan hän uppoutuu jouluvalmisteluihin ja porotöihin.
Näihin aikoihin Guttorm Utsin perheen porot siirtyvät talvilaitumille, ja siksi hän toivookin sopivia talvisäitä.
– Kaamoksen aikaan täytyy olla pakkasia, jotta järvet jäätyvät kunnolla ja poronhoitajilla on turvallista liikkua metsässä.
Ellinor Guttorm Utsilla on kaamokselle omat askareensa. Inger-Elle Suoninen / Yle
Poroemäntä kertoo, että porotöiden lisäksi hämärät talvipäivät kuluvat saamenkäsitöiden merkeissä. Guttorm Utsi naurahtaa, etteivät työt lopu, vaikka illat pitenevät.
– Saan osan elannostani saamenkäsitöistä. Kaamoksen aikaan on yksi jos toinenkin sauma ommeltavana. Sillä valmistaudun joulusesonkiin.
Kaamos on täynnä värejä
Lähes kahden kuukauden hämärä aika ei haittaa Norjan saamelaista Ellinor Guttorm Utsia. Hänestä kaamoksen monet värit ja valo ovat kauniita.
– Taivas on jonakin päivänä kirkkaan sininen ja toisena aivan eri värinen. Värit muuttuvat päivittäin. Ne jotka sanovat, että täällä on pimeää, eivät taida nähdä ympärilleen, naurahtaa Guttorm Utsi.
Kuten monet saamelaiset, myös Guttorm Utsi kertoo seuraavansa tarkkaan luonnonmerkkejä. Ne kertovat tulevien päivien ja viikkojen säistä. Samaa sanoo tekevänsä utsjokelainen kulttuurityöntekijä Sverre Porsanger.
Kaamoksen sään voi ennustaa ensimmäisen kaamospäivän säästä, kertoo Sverre Porsanger. Inger-Elle Suoninen / Yle
Porsanger ennustaa tulevan kaamoksen olevan lauha ja räntäsateinen. Ennustus perustuu kaamoksen alun säihin. Maanantaiaamuna kaamoksen alettua Nuorgamissa sää oli lauha ja lumisateinen.
Guttorm Utsi puolestaan katsoo aina aamulla aamuruskon värejä. Jos taivas punertaa, tietää se säiden muuttumista. Aamuruskossa viehättää myös sen kauneus.
– Aamulla taivas voi olla punainen tai liila. Sen kauniimpaa ei olekaan, ylistää Guttorm Utsi talvisen Saamenmaan värejä.
Postin sopimuskiistaan liittyvien tukilakkojen talousvaikutukset näkyvät selvimmin satamissa.
Muun muassa Helsingin sataman rahtiliikennejohtaja Jukka Kallio arvioi, että Posti- ja logistiikka-alan unionin lakkoa tukevat Merimies-unionin jo alkanut lakko ja AKT:n torstaina alkava lakko tarkoittavat yhteensä noin 100 000 euron menestystä päivässä Helsingin Satamalle.
Kallion mukaan Vuosaaren satamaan olisi jäämässä parin viikon kuluessa yhdeksän laivaa.
– Ne vielä mahtuvat laituriin, mutta sen jälkeen alkaa satama olla täynnä.
Kallion arvio menetyksistä on laskettu kuukauden keskiarvosta, mutta todellisuudessa jokaisen päivän tuotot vaihtelevat laivojen liikenteen mukaan. Sataman tulot koostuvat paitsi laiturimaksuista, myös tonneihin perustuvista tavaramaksuista.
Valtakunnantason haarukointeja lakon talousvaikutuksista on tehty Elinkeinoelämän keskusliitossa.
Suhteettomia tukilakkoja Suomessa järjestetään aivan liikaa, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Stella Noreila / Yle
– Viennin ja tuonnin yhteisarvo per päivä on noin 350 miljoonaa ja tänä päivänä nämä tukilakkotoimenpiteet kohdistuvat suomalaiseen tonnistoon, joka on noin kolmannes tuosta kolmesta ja puolesta sadasta miljoonasta. Eli reilu sata miljoonaa on yhteenlaskettu vienti ja tuonti tänään. Ja jotakin siitä varmasti saadaan kurottua tulevina päivinä myöhemmin kiinni, mutta ilman muuta siitä aiheutuu tappioita sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Työntekijäpuolella arvioita ei kuitenkaan niellä pureksimatta.
– Totta kai, jos nämä työtaistelut pitkittyvät, siinä on kasvavia vaikutuksia kansantalouteen. Mutta ei niitä vaikutuksia pidä liioitella, ei kansantalous kaadu siihen, että muutama prosentti palkansaajista on joitakin päiviä lakossa, toteaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Suomi ei ole mitenkään poikkeuksellisen lakkoherkkä maa, katsoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Markku Pitkänen / Yle
– Minä en pidä tällaisia mekaanisia laskelmia kovin tarkoituksenmukaisina. Yrityskohtaiset erot ovat isoja, hän jatkaa.
EK:n Häkämies katsoo, että tukilakkoasetta käytetään kovin herkästi.
– Tässä on kyse 700 lajittelijan työriidasta. Sinänsä vakava tilanne, mutta näiden tukitoimien vaikutukset ja tappiot eivät ole missään suhteessa. Suhteettomia tukilakkoja järjestetään Suomessa aivan liikaa.
SAK:n Kaukorannan mukaan Suomi ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen lakkoherkkä maa.
– On tärkeä muistaa, että lakolta vältytään sillä, että asioista sovitaan. Tätäkin asiaa oltiin pitkään yritetty ilman työtaistelu-uhkaa sopia, mutta asiat eivät edenneet. Ja lakko on se viimesijainen keino, jolla yritetään sitten sopuun päästä, Kaukoranta korostaa.
Korjaus 25.11.2019 klo 18.23: EK:n mukaan mukaan tukilakot koskevat päivässä 100 miljoonan euron arvoista vientiä ja tuontia. Siitä osa voidaan korvata myöhemmin.
Julkisuuteen on vuotanut uutta tietoa siitä, millä keinoin Kiina pyrkii "uudelleenkouluttamaan" yli miljoonaa uiguurivähemmistöön kuuluvaa muslimia vankileireillä läntisessä Xinjiangin maakunnassa.
Aineisto on ollut 17 eri median käytettävissä, mukana ovat esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC sekä Ruotsin televisio SVT.
Tähän asti Kiina on järjestelmällisesti väittänyt, että Xinjiangin leireillä tarjotaan uiguureille vapaaehtoista koulutusta.
Nyt vuodettujen asiakirjojen joukossa on kuitenkin yksityiskohtainen ohjeistus siitä, kuinka niitä tulisi käytännössä pyörittää kuin vankileirejä. Ohjeen on hyväksynyt Xinjiangin maakunnan turvallisuusasioista vastaava kommunistisen puolueen varapuoluesihteeri Zhu Hailun.
Yhden Xinjiangin maakunnan vankileireistä uskotaan toimivan Kashgarin kaupungin pohjoispuolella. Kuva on otettu viime kesäkuussa.Greg Baker / Lehtikuva
Vuodelta 2017 peräisin olevassa ohjeessa todetaan, että leireillä tulee pitää tiukkaa kuria ja niitä pitää valvoa tarkasti. Alla listataan ohjeen pääkohtia:
Ketään ei saa päästä pakenemaan.
Makuusalien, käytävien ja rakennusten ovissa tulee olla useita lukkoja. Rakennusten ja leirien tulee olla aidattuja. Portilla tulee olla poliisiasema, ja aluetta pitää valvoa vartiotorneista.
"Oppilaita" valvotaan paitsi makuusaleissa ja oppitunneilla, myös ruoka- ja vessataukojen aikana. Jokaisella on tietty vuodepaikka, tietty paikka koulutus- ja työtilassa ja jopa ruokajonossa.
Kameranvalvonnan tulee ulottua kaikkialle, ns. kuolleita kulmia ei saa olla.
Leirillä ollaan vähintään vuoden ajan. Sen jälkeen joutuu vielä 3–6 kuukaudeksi "työkoulutukseen."
"Oppilaiden" käytös pisteytetään. Pisteet määräytyvät opiskelun edistymisen ja kurin noudattamisen perusteella.
Tutkivien journalistien verkostolle vuodetut asiakirjat ovat olleet asiantuntijoiden arvioitavina, ja niitä pidetään aitoina.
Kiinan mukaan asiakirjat ovat väärennöksiä.
Asiaa brittilehti The Guardianille kommentoineen Kiinan Lontoon-suurlähetystön mukaan leireistä ei ole olemassa tällaisia asiakirjoja tai määräyksiä. Se korostaa, että Xinjiangiin on perustettu koulutuskeskuksia terrorismin ehkäisemiseksi.
Yli 15 000 leirille yhden viikon aikana
Tietovuoto paljastaa myös, kuinka Kiinan viranomaiset valvovat Xinjiangin väestöä tekoälyä käyttävän tietojärjestelmän avulla.
Aineisto sisältää tiedusteluraportteja, joiden mukaan järjestelmä kerää kansalaisista tietoa, jonka perusteella se luokittelee heitä epäillyttäviksi. Järjestelmään kuuluvan puhelinsovelluksen perusteella poliisi saa tiedon epäillyttävistä henkilöistä.
Uiguureja on noin 40 prosenttia Xinjiangin väestöstä.How Hwee Young / EPA
Xinjiangin asukkaista kerätään valtavat määrät henkilökohtaista tietoa eri lähteistä kuten maakunnan lukuisilta tarkastuspisteiltä, kasvojentunnistusta käyttävistä valvontakameroista sekä puhelimiin asennettavista vakoiluohjelmista.
Järjestelmä saattaa hälyyttää, jos kansalainen esimerkiksi käy rukoilemassa, matkustaa ulkomaille tai käyttää usein asuntonsa takaovea.
Yhden asiakirjan mukaan eteläisestä Xinjiangista lähetettiin leireille yhden viikon aikana yli 15 000 järjestelmän epäillyttävänä pitämää ihmistä.
Vuodettujen asiakirjojen joukossa on myös sellaisia, jotka käsittelevät Kiinan suhtautumista niihin Xinjiangin uiguureihin, joilla on yhteyksiä ulkomaille.
Yhden asiakirjan mukaan Kiina on määrännyt viranomaiset seuraamaan ulkomailla asuvien uiguurien liikkeitä ja lähettämään heidät leirille välittömästi, kun he palaavat Kiinaan.
Asiakirjan mukaan seurantaa tekevät Kiinan suurlähetystöt ja konsulaatit ulkomailla.
Tarkat suunnitelmat alusta alkaen
Xinjiangin vankileirien olemassaolosta on tiedetty jo jonkin aikaa. Silminnäkijöiden kertomusten ja satelliittikuvien perusteella maailman media on uutisoinut Kiinan hallituksen ylläpitämästä vankileirien verkostosta, jossa on arvioitu olevan vankina ainakin miljoona ihmistä.
Leirien perustamisen taustalla ovat Xinjiangin aiemmat levottomuudet. Vuonna 2009 lähes 200 ihmistä – suurimmaksi osaksi han-kiinalaisia – kuoli uiguurien mellakassa. Vuoden 2013 alussa kymmeniä ihmisiä kuoli, kun uiguuriryhmät tekivät hyökkäyksiä kiinalaiskaupunkeihin.
Uiguureja on taistellut myös äärijärjestö Isisin riveissä.
Xinjiangissa on ollut levotonta pitkään. How Hwee Young / EPA
Tutkivien journalistien järjestön ICIJ:n mukaan Xinjiangin leirit ovat laajin etnis-uskonnollisen vähemmistön internointi- eli vangitsemisoperaatio sitten toisen maailmansodan.
Asiakirjojen aitouden varmistamiseen osallistuneen asiantuntijan mukaan vuoto osoittaa, että Kiinalla oli leireistä tarkat suunnitelmat alusta alkaen.
– On hyvin merkittävää, että nämä asiakirjat ovat juuri vuodelta 2017, jolloin koko kampanja sai alkunsa, sanoo Kiina-asiantuntija Adrian Zenz Washingtonissa toimivasta Kommunismin uhrien muistosäätiöstä ICIJ:n nettisivilla.
Posti on lakkoillut nyt kaksi viikkoa, ja maanantaina eri liittojen tukilakot ovat vaikuttaneet monen arkeen.
Kerromme tässä artikkelissa lyhyen ja pitkän selityksen sille, mistä Postin lakossa on kysymys.
Jos sinulla on kiire: 100 sanan selitys
Postin työntekijöitä edustava PAU (Posti- ja logistiikka-alan unioni) katsoo, että Posti pyrkii alentamaan työntekijöiden palkkoja. Peruspostilainen tienaa reilut pari tonnia kuussa.
Posti ilmoitti elokuussa siirtävänsä 700 pakettilajittelijaa tytäryhtiöönsä (Posti Palvelut Oy) ja Teollisuusliiton halvemman työehtosopimuksen piiriin. Tätä ilmoitusta voidaan pitää lähtölaukauksena lakkoilulle.
Postin lakon lisäksi on aloitettu useita tukilakkoja. Helsingissä bussiliikenne on takunnut maanantaina, satoja lentoja on peruttu ja Suomen lipun alla olevat laivat eivät ole lähteneet satamista. Myös VR on ilmoittanut tukilakoista joulukuun alussa.
Useilla liitoilla on omat työehtosopimusneuvottelut käynnissä tai edessä lähikuukausina.
Tukilakkojen avulla viestitään työnantajalle, ettei tulevissa sopimusneuvotteluissa anneta periksi. Siksi voidaan ajatella, että Postin kiista näyttää suuntaa tuleville neuvotteluille.
Posti ei osaa vielä arvioida, kykeneekö se jakamaan joulukortit, jos postilakko jatkuu.Mikko Koski/Yle.fi
Jos aikaa on enemmän, tässä 300 sanaa lisää
Miksi tukilakkoillaan? Lakkoja on suunnitteilla lisää. Myös AKT:n ahtaajat liittyvät tukilakkoon loppuviikosta.
Tukilakoilla halutaan osoittaa, etteivät työntekijäosapuolet anna periksi työnantajia edustaville liitoille.
Työntekijäosapuolet toivovat saavansa tukea myös demarivetoiselta Antti Rinteen hallitukselta.
Mitä nyt tapahtuu? Posti ei osaa vielä arvioida, kykeneekö se jakamaan joulukortit, jos postilakko jatkuu ilmoituksen mukaisesti, yhtiön poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasoja kertoo STT:lle. Ainasoja arvioi IS:lle, että valtaosa paketeista kulkee tällä hetkellä ongelmitta.
PAU:n lakko voi jatkua miltei jouluun asti, mikäli ratkaisua ei löydy.
Vielä ei ole selvää, milloin ratkaisua etsitään seuraavan kerran. Ilta-Sanomien ja HS:n saamien tietojen mukaan ratkaisu Postin kiistaan saattaa löytyä hyvinkin pian, mahdollisesti jo maanantaina tai tiistaina. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen kommentoiYlelle lehtitietoja maanantaina iltapäivällä.
– Toivottavasti uutinen pitää paikkansa, mutta minulla ei ole siitä mitään tietoa.
Lakkojen vaikutukset täsmentyvät koko ajan. Liikennehäiriöiden lisäksi lakko saattaa vaikuttaa vielä tiistain lentoliikenteeseen. Ainakin seitsemän Finnairin kaukolentoa on peruttu.
Mistä kaikki alkoi? Postin ilmoitus siirtää noin 700 pakettilajittelijaa halvemman sopimuksen piiriin sai paljon mediahuomiota elokuussa.
Jo vuonna 2017 Posti siirsi noin 2 300 sanomalehdenjakajaa tytäryhtiöönsä Posti Palvelut Oy:hyn. Tällöin työntekijät siirtyivät halvemman työehtosopimuksen piiriin. PAU:n mukaan Posti pyrkii alentamaan lehdenjakajien palkkoja jopa 20–60 prosenttia.
Marraskuussa alkaneella lakolla PAU pyrkii jouduttamaan työehtosopimusneuvotteluita Postin työnantajaa edustavan Paltan kanssa. Keskusteluita on käyty syyskuun alusta lähtien.
Samaan aikaan, kun julkisuudessa käytiin keskustelua postilaisten palkan alennuksesta, nousi keskustelun aiheeksi myös Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen palkka. Hänen palkkansa on neljässä vuodessa noussut 65 prosenttia, 990 000 euroon vuodessa.
Mitä viikonloppuna tapahtui? Sunnuntaina osapuolet hakivat sopua valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla. Sovintoehdotus kaatui lopulta siihen, että yksi keskusteluiden osapuolista ei hyväksynyt ehdotusta. Viikonlopun sovitteluyrityksistä voit lukea lisää esimerkiksi täältä.
Koska sopimusta ei saatu aikaan, maanantaina aloitettiin tukilakot maalla, merellä ja ilmassa suunnitelmien mukaisesti.
Juttua muokattu 25.11 klo 19.34: Poistettu viittaus Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron jättämiin lakkovaroituksiin. Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron lakkovaroitukset eivät liity Postin työriitaan.
