Tänään vietetään Suomen ensimmäistä White Monday -päivää, joka on vastaisku ostotapahtuma Black Fridaylle ja joulun alla tapahtuvalle kuluttamiselle.

White Monday on lähtöisin Ruotsista, jossa päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 paikallisen korjausompelijan toimesta. Tapahtuman Suomeen tuonut Tuuli Solhagen kuvailee sitä kiertotalouden merkkipäiväksi, jossa mukana saavat olla kaikki sitä edistävät toimijat.

– Aistin Suomessa olevan kysyntää tällaiselle tapahtumalle, koska kierrätettyjen tuotteiden palvelut ja kiertotalousaiheet ovat täällä esillä entistä enemmän, Solhagen pohti Radio Suomen päivässä.

Solhagenin mukaan tapahtuman päätavoitteena on tuoda esiin esimerkiksi käytettyjen tavaroiden korjaajia, myyjiä ja käytetyistä materiaaleista uusia tuotteita tekeviä toimijoita.

Käytetyn tuotteen stigma

Joulun lähestyminen näkyy myös käytettyjen tuotteiden myynnissä. Tori.fi:n markkinapaikkajohtaja Timo Huhtamäki toteaa vertaiskaupan sesongin alkavan vasta joulun jälkeen, kun ihmiset alkavat myydä eteenpäin ei-toivottuja lahjoja ja nurkkiin jääneitä tavaroita.

Tori.fi:n tekemien tutkimusten mukaan joka toinen suomalainen on antanut elämänsä aikana käytetyn tuotteen lahjaksi. Vaikka määrä on vähäinen, olemme siinä norjalaisia parempia. Norjalaisista 76 prosenttia ei ole koskaan antanut lahjaksi käytettyä tavaraa.

Käytettyjen joululahjojen myynnissä on erittäin iso potentiaali, sillä Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna koko joulusesongin aikana noin 890 miljoonaa euroa. Huhtamäen mukaan käytettyihin lahjoihin kulutetaan noin 10 euroa suomalaista kohden, kun uusiin lahjoihin menee noin 150 euroa.

Yhtenä syynä käytettyjen joululahjojen vähäiseen myyntiin on siihen liittyvä stigma.

Lahjanantaja ajattelee liikaa, mitä saaja ajattelee käytetystä tuotteesta. Jotkut pelkäävät myös käytetyn lahjan saavan ajattelevan, ettei antajalla ole varaa uuteen tuotteeseen. Tällainen ajattelu on tilastojen mukaan vain lahjanantajan riesa.

– Vain kahdeksan prosenttia näkee käytetyn lahjan saamisen olevan kiusallista tai epätoivottavaa. Huomattavasti suurempi osa antajista ei halua tai viitsi antaa käytettyä lahjaa.

Stigman poistamiseksi Huhtamäki ehdottaakin kehitettäväksi merkintää tai tarraa, jolla voisi selkeästi merkitä käytetyn lahjan olevan tarkoituksella käytetty ja harkittu.

– Sillä voisi ilmaista, että tämä käytetty lahja on hankittu ympäristöä ajatellen. Tässä on hiilivarasto, jonka annan sinulle, Huhtamäki tuumii.

Perinteisen postin määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Posti on hakenut logistiikasta, eli erilaisten tuotteiden kuljetuksesta ja varastoinnista uutta talouden kivijalkaa. Tilinpäätöksistä päätellen strategia ei ole onnistunut.

Vuosina 2008–2015 Postin logistiikkapalvelut tuottivat yli 170 miljoonaa euroa tappiota. Samaan aikaan perinteinen postipalvelu tuotti lähes 500 miljoonaa euroa voittoa.

Viime vuosina Posti ei enää ole avannut julkisesti tarkkoja alakohtaisia lukemia. Perinteinen postipalvelu ja logistiikka yhdistettiin vuonna 2016 yhdeksi yksiköksi.

MOT pyysi kahta yritysanalyytikkoa analysoimaan Postin viimeisimpiä tilinpäätöksiä.

Analyytikoiden mukaan mikään ei viittaa siihen, että perinteisen postipalvelun liiketulos olisi yhtäkkiä romahtanut tai logistiikan liiketulos kasvanut rajusti.

Logistiikka ei siis edelleenkään näytä tukevan postipalveluja, vaan pikemmin päinvastoin.

Kuljetusyrittäjät: Postin laajentuminen on uhka yksityisille

Kuljetusalan yrittäjät ovat jo useita kertoja vedonneet valtio-omistajaan Postin logistiikkabisneksen hillitsemiseksi.

Vuonna 2017 tehdyssä vetoomuksessan yrittäjät toteavat, että Postin "aggressiivinen laajentuminen ‘rajattomine’ resursseineen ja perinteisen sekä kannattavan postitoiminnan tuottamine tappiopuskureineen on uhka yksityisille kuljetusyrityksille".

Tänä syksynä viisi yrittäjää esitti omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle laskelmia, joiden mukaan Posti on tarjonnut kuljetuksia jopa 30 prosenttia halvemmalla kuin muut yrittäjät.

Posti kieltää hintojen polkemisen ja sanoo toimivansa täysin markkinaehtoisesti.

Lue lisää Postin yrityskaupoista ja tappiollisesta Venäjän-bisneksestä täältä.

Rautatiealan Unioni RAU on päättänyt uusista tukitoimista koskien Postin työkiistaa.

Mikäli sopua ei synny, VR:n ja liikenteenohjauspalveluyhtiö Finrailin toimihenkilöt ilmoittavat olevansa myötätuntolakossa perjantaista 29. marraskuuta kello 06 lauantaiaamuun saakka.

Toimihenkilöt työskentelevät muun muassa henkilö- ja tavaraliikenteen asiakaspalvelussa, lipunmyynnissä, tavaraliikenteen ohjauksessa, taloushallinnossa sekä häiriötiedotuksessa ja häiriötilanteiden ratkaisemisessa. Finrailissa työnseisaus koskee lähinnä liikennesuunnittelijoita.

Taajama- ja kaukojunat seisokkiin ensi viikon alkupuolella

VR:n lähiliikenne pysähtyy HSL:n ja Etelä-Suomen taajamaliikenteen osalta 2. joulukuuta vuorokaudeksi. Tämä toimenpide pysäyttää HSL-alueen sekä Etelä-Suomen sähkömoottorikalustolla ajettavan liikenteen kokonaan.

VR:n lähiliikenneyksikön veturinkuljettajat ovat tukitoimissa maanantaista 2. joulukuuta kello 03 alkaen tiistaihin aamuyölle. Työntekijät tulevat töihin tiistaina kello 03 jälkeen alkaviin työvuoroihin.

Rautateiden tavaraliikenne ja kaukoliikenteen henkilöjunien osalta rataliikenne pysäytetään tiistain 3. joulukuuta kello 03 ja keskiviikon kello 03 väliseksi ajaksi.

Lakon ulkopuolelle rajataan Allegro-liikenne, muut rajaukset katsotaan yhtiön kanssa, RAU kertoo. Käytännössä kaukojunaliikenne tulee pysähtymään täysin.

Rautateiden liikenteenohjaus keskeytyy 9. joulukuuta vuorokaudeksi

Liikenteenohjaus keskeytyy maanantaina 9. joulukuuta kello 07 ja käynnistyy uudelleen tiistaina kello 07. Lakon ulkopuolelle rajataan Allegro-liikenne ja muita rajauksia katsotaan yhtiön kanssa, RAU kertoo.

Käytännössä junaliikenne tulee pysähtymään tällöin 9. joulukuuta täysin.

Työtaistelun ulkopuolelle rajataan henkeen, terveyteen, ympäristön vaarantumiseen tai yleiseen turvallisuuteen vaikuttavat tehtävät.

Helsinkiläisen Maatullin ala-asteen oppilaat havahtuivat tämän vuoden alussa siihen, että kouluruoka oli muuttunut entisestä ja maistui aiempaa pahemmalle.

Kaupunki oli kilpailuttanut syksyllä 2018 Maatullin ala-asteen ja kuuden muun koulun ruokailun. Kilpailutuksen voitti Fazer Food Service.

Maatullin oppilaat eivät kuitenkaan jääneet laakereille makaamaan. He haastattelivat toisiaan ja toivat pian rehtori Heli Siljamalle kirjeen.

– Oppilaat olivat haastatelleen toisia koulumme oppilaita, keränneet nimet, ja kirjeessään he toivoivat parannusta ruokaan, rehtori Siljama sanoo.

Rehtori toimitti kirjeen eteenpäin ruoan valmistajalle, ja pian ruoka muuttuikin Maatullin ala-asteella paremmaksi.

Hiidenkiven peruskoulussa ruoka usein lopussa

Aivan joka paikassa ei ole käynyt yhtä hyvin.

Samassa kilpailutuksessa ruoan tuottaja muuttui myös kuudella muulla kouluyksiköllä. Ainakin parissa koulussa ruoka on ollut edelleen silloin tällöin kylmää, tai sitä ei ole ollut aina riittävästi.

Ruoka on loppunut kesken muun muassa Hiidenkiven peruskoulussa. Rehtori Janika Salon mukaan kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten ruokailussa keittiöhenkilökunta on usein joutunut etsimään korvaavaa tarjottavaa esille.

– Kyllä. Tämä pitää paikkansa. Ajoittain on tilanteita, että ruoka loppuu ja nuorilla menee silloin hermot.

– Olen sitä mieltä, ettei ruoka voi loppua kesken. Näin ei voi tapahtua. Kyllä nyt pitäisi olla jo ruoan tuottajalla tieto, että kuinka paljon mitäkin ruokaa menee. Luulisi, että 11 kuukaudessa olisi syntynyt jo tietämys asiasta, rehtori Salo sanoo.

Rehtori Salon mukaan Hiidenkiven peruskoulun oppilaat ovat reagoineet ruoan tuottajan muutokseen selvästi. Ruoka on maistunut ja näyttänyt erilaiselta. Kalapuikotkin ovat näyttäneet erilaisilta.

– Lasten viesti on ollut, että ruoka on pahaa, Salo sanoo.

Kaiken kukkuraksi toissa viikolla Hiidenkiven koulussa ruoan seasta löytyi myös nasta.

Täyttä varmuutta ei ole, miten nasta ruokaan oli päätynyt, mutta nyt Hiidenkiven koulussa on sovittu, että ruokaa tuottavan Fazerin kanssa tiivistetään yhteistyötä ja tavataan useammin.

– Ja jos palvelu on tosi paljon sen alle, kuin se on aiemmin ollut, emme maksa laskuja. Se on ollut kaupungin ohje, Hiidenkiven peruskoulun rehtori Janika Salo sanoo.

Fazer korjaa toimintaansa

Fazer Food Service vahvistaa tiedon, että kouluruokailuissa on ollut ongelmia. Tällä hetkellä Fazer Food Servicellä on Helsingissä vastuullaan kahdeksan koulun ruokahuolto. Lisäksi seitsemän päiväkotia.

Hiidenkiven koulun tilanne tuli Fazer Food Servicen asiakkuusjohtajan Maarit Parikan mukaan Fazerille yllätyksenä.

– Palaute huonosta ruoasta, ruoan loppumisesta tai kylmyydestä ei ollut tullut meille aiemmin perille.

Parikan mukaan heidän selvityksissään on käynyt ilmi, että palaute koululla oli annettu suoraan keittiön työntekijöille.

– Voi olla, että koululla on juuri silloin ollut ekstraajia, ja palaute ei ollut tullut meille asti, Salo sanoo.

Parikka sanoo, että palautejärjestelmässä on ollut kehittämistä ja nyt siihen tulee Hiidenkiven koulun tapauksen jälkeen muutos. Fazer aikoo perustaa sähköisen palautekanavan, jonka kautta koulujen on helpompi olla heihin suoraan yhteydessä.

Lisäksi Fazer toivoo, että jokaiselle koululle perustetaan oppilaiden ruokaraati.

– Meidän tahtotila on, että yhteistyö koulun oppilaiden kanssa olisi hyvää. Että me saisimme heiltä palautetta.

Lisäksi Fazer aikoo varmistaa paremmin, milloin ruoan pitää olla valmiina, jotta ruoan saatavuudessa ei olisi jatkossa enää katkoksia.

Lisäksi Hiidenkiven nastan löytymisen jälkeen valvontaa lisätään jokaisella ruokalinjastolla. Jatkossa Hiidenkiven koulussa on jokaisella linjastolla aina yksi opettaja valvomassa.

– Olemme huolissamme ruokaturvallisuudesta. Toivomme, että meidän opiskelijoille ja oppilaille ei sattuisi enää tämmöistä, Fazer Food Servicen asiakkuusjohtaja Maarit Parikka sanoo.

Kaupunki miettii toimenpiteitä

Helsingin kaupunki ei kuitenkaan niele Fazerin selityksiä sellaisinaan.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoo, että kaupunki aikoo tehdä tapauksesta perinpohjaisen selvityksen ja pohtii sen jälkeen, tuleeko jotain toimenpiteitä palveluntarjoajaa kohtaan.

– En muista nastaa aiemmin, mutta muovinpalaa ja hiuksia on tutkittu. Tämä on turvallisuuskysymys. Näihin suhtaudutaan vakavasti, Pohjolainen sanoo.

Pohjolaisen mukaan selvityksessä kiinnitetään huomio erityisesti siihen, kuinka paljon Fazerille on annettu palautetta tämän vuoden mittaan ruoan laadusta tai riittävyydestä, ja onko palaute vaikuttanut ruoan laatuun.

– Jos reklamaatio on tehty, sen olisi pitänyt mennä keittiön kautta perille. Meillä on heidän kanssaan sopimus, ja tieto olisi pitänyt mennä perille, Pohjolainen sanoo.

Pohjalaisen mukaan on mahdollista, että kaupunki miettii hintahyvityksiä tai muita sanktioita.

– Lasten on oikeus saada joka päivä lämmin ruoka koulussa ilman mitään ylimääräisiä esineitä. Ja ruoka ei saa loppua kesken koulussa. Sitä täytyy olla riittävästi ja sen tulee olla maittavaa.

Voit keskustella aiheesta tänään 25.11.2019 kello 21:een saakka.

Marraskuun tasainen harmaus kietoo syleilyynsä suurten kuusten suojassa sijaitseva hirsimökin. Hento huurre on kuorruttanut pihanurmen ja vadelmapensaiden lehdet valkoisiksi. Tuuheaturkkinen kissa vilahtaa pensaiden suojiin piiloon, se arastelee reviirilleen tulleita muukalaisia.

Pihalla meitä, toimittajaa ja kuvaajaa, tulee tervehtimään Riikka. Puhelias keski-ikäinen nainen on nykyään mökin ympärivuotinen asukas ja kolmen lapsen äiti. Riikan synnyttämät lapset otettiin joitakin vuosia sitten huostaan yksitellen alle teini-ikäisinä.

– Lasten menettäminen yksitellen on ehkä ollut se raa'in asia. Aina yksi lapsi on revitty pois perheestä ja kun olen saanut itseni kasaan niin on viety toinen ja taas kolmas. Käytäisin ehkä sanaa kidutus, Riikka kuvailee huostaanottoprosesseja.

Äiti sai aluksi tapaamisoikeuden lapsiinsa. Yhden lapsen kanssa tapaamiset kaatuivat pitkään välimatkaan, ja toisen kanssa jatkuvien jäähyväisten kivuliaisuuteen. Lopulta Riikka luopui tapaamisoikeuksistaan ajatellen, että niin on paras kaikille osapuolille.

Riikka kokee, ettei äitiys kuitenkaan poistu hänestä kun se kerran on häneen tullut. Äitiyden käsite on tosin hänelle nykyään vieras.

– En oikeastaan tiedä, mitä äiti tarkoittaa. Minulle se on vain sana, jossa on neljä kirjainta.

Tunteet heittelevät häpeästä helpotukseen

Mirjami Koivunen tietää, mistä Riikka puhuu. Koivunen työskentelee asiantuntijana huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhempien Voikukkia -toiminnassa. Hänen mukaansa lasten huostaanotto tai kodin ulkopuolelle sijoittaminen on vanhemmillekin suuri, jopa traumaattinen kriisi.

– Moni vanhempi kokee häpeää ja epäonnistumista vanhempana. Jotkut kuvailevat lapsen lähtemisen tuntuvan yhtä pahalta kuin jos lapsi kuolisi.

Vanhemman tunteet voivat olla myös ristiriitaisia. Surun, ikävän ja ahdistuksen lisäksi isä tai äiti voi tuntea helpotusta. Huostaanottoa tai sijoitusta on usein edeltänut pitkä hankala aika joko vanhemman tai lapsen oireillessa, joten tilanteen ratkeaminen voidaan kokea myös helpottavana. Siitä puolestaan tunnetaan usein syyllisyyttä.

Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2018 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta. Määrä kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta (Lastensuojelu 2018 -tilastoraportti). Lyhyen tai pidemmän sijoituksen kokeneita vanhempia on noin 45 000.

Sijoituksen ja huostaanoton välinen ero on, että sijoitus on päätös lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle. Huostaanotto on päätös, jossa vanhemman oikeuksia huoltajana rajoitetaan ja päävastuu lasten asioista siirtyy sosiaalityöntekijälle. Vanhempi saa kuitenkin osallistua lapsen asioita koskevaan päätöksentekoon. Huostaanottokaan ei ole Suomessa lopullinen vaan sen jatkoa harkitaan aina kerran vuodessa.

Huostaanotto romahdutti itsetunnon

Uudellamaalla sijaitseva kesämökki on Riikalle elintärkeä paikka. Mökki rakennettiin ennen kolmen lapsen syntymää. Siellä vietettiin monet aurinkoiset kesälomat pienten lasten kanssa. Nykyään elämä mökin ympärillä on hiljentynyt, mutta Riikalle se on yhä sydämen paikka.

Hyviin muistoihin sekoittuu häivähdys surua, joka liittyy lapsista erossa elämiseen. Riikan ääni murtuu, kun hän muistelee 9-vuotiaana huostaanotetun lapsensa sanoja:

– Hän sanoi minulle kerran, että ”en enää edes muista tietä mökille”.

Riikka kiittää julkisista palveluista saamaansa terapiaa, mutta kokee vanhemmuutensa kanssa jääneensä yksin. Huostaanottoprosessissa hän koki, ettei tullut kuulluksi vaan tuomituksi.

– Koin, että minua vain haukuttiin, että kaiken olin tehnyt väärin. Se jyrsi minun äitiyteni rikki.

Mirjami Koivusen mukaan vanhempaa tuettaisiinkin parhaiten siten, että hän saa tukea huostaanoton tai sijoittamisen aiheuttamaan kriisiin. Tämän lisäksi viranomaisten pitäisi yhdessä vanhemman kanssa arvioida, mitä muita palveluja vanhempi mahdollisesti tarvitsee. Päätetyt toimet olisi kirjattava vanhemman asiakassuunnitelmaan.

Riikka itse toivoo, että keskellä oikeuskiistojakin molemmille vanhemmille jätettäisiin mahdollisuus jonkinlaiseen vanhemmuuteen.

– Ei sitä etävanhempaa tarvitse vasaralla hakata pirstaleiksi. Vanhemmuus kuolee, jos sille ei jätetä tilaa hengittää.

Raskaan oikeuskäsittelyn vaihtoehtona on nykyään tarjolla myös huoltoriidan tuomioistuinsovittelua. Se on tarkoitettu tapauksiin, joissa vanhemmille muissa eropalveluissa tarjottu apu on osoittautunut riittämättömäksi. Riikan mielestä tällainen sovittelumahdollisuus on vanhemmille reilumpi ja tasa-arvoisempi.

Vanhemmat jäävät liian usein yksin

Lasten sijoittamisen tai huostaanoton jälkeen vanhemmille tarjottu tuki vaihtelee paikkakunnasta riippuen.

Mirjami Koivunen harmittelee, ettei tuki ole järjestelmällistä ja että usein vanhempi jää yksin. Lastensuojelu keskittyy ymmärrettävästi lapseen, mutta vanhempien unohtaminen ei ole kenenkään etu.

– Usein lapsi kantaa huolta siitä, miten vanhempi pärjää. Vanhempien tukeminen auttaisi myös lasta asettumaan sijoituspaikkaansa, Koivunen sanoo.

Myös yhteydenpitoon vanhempien, mahdollisten sisarusten ja muiden läheisten kanssa pitäisi kiinnittää parempaa huomiota. He ovat se verkosto, jonne lapsi todennäköisesti palaa täytettyään 18 vuotta.

– Ihmisellä pitää olla juuret, kuvailee Koivunen.

Vertaistukena toimiminen auttaa Riikkaa

Riikka ei enää osaa kuvitella häneltä huostaanotettuja lapsia takaisin elämäänsä. Hän kokee menettäneensä liian suuren osan kasvuvuosia ja vieraantuneensa lapsistaan.

– Jos he nyt ilmestyisivät ovelle, en tietäisi mitä sanoa. Ei äidin pitäisi joutua kysymään lapsensa lempiruokaa. Äitinä minun pitäisi tietää se, Riikka kuvailee tuntemuksiaan.

Riikka ymmärtää hyvin vertaistuen merkityksen vanhemman hyvinvoinnissa, koska kokee jääneensä aikoinaan itse yksin vaikeiden tunteidensa kanssa. Nykyään hän itse auttaa kokemusasiantuntijana muita vanhempia, jotka ovat kokeneet lapsensa sijoituksen tai huostaanoton.

– Onhan siinä tiettyä mustaa huumoria, että juuri tämä asia on minun erikoisvahvuuteni, hän naurahtaa.

Riikalle toisten auttaminen tuo merkityksellisyyttä omaan arkeen ilman lapsia. Lohtua hän on saanut myös lapseltaan, joka täysi-ikäiseksi kasvettuaan sanoi, ettei syytä äitiään mistään. Nuo sanat tuntuivat Riikasta kuin synninpäästöltä.

– Silloin tiesin, että jotain olin tehnyt oikeinkin, hän sanoo hiljaa.

Juttuun haastateltu Riikka esiintyy anonyymisti aiheen arkaluonteisuuden takia.

Espanjassa poliisi on ottanut kiinni kokaiinilla lastatun sukellusveneen Atlantin rannikolla maan luoteisosassa.

Viranomaisten mukaan sukellusvene tuli Etelä-Amerikasta.

Kaksi ecuadorilaista miestä pidätettiin sunnuntaina Cangasin merenrantakaupungissa lähellä Portugalin rajaa.

Galician itsehallintoalueen edustajan mukaan poliisivoimien sukeltaja pääsi sisälle sukellusveneeseen maanantaina ja hän onnistui tuomaan ulos osan kokaiinista.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka paljon huumetta on sukellusveneen sisällä.

Alus on vielä upoksissa noin kuuden metrin syvyydessä ja poliisi yrittää tuoda sen takaisin pintaan. Vasta kun alus on saatu nostettua voidaan tarkalleen arvioida, kuinka suuresta huumelastista on kyse.

Aluksen kulkua seurattu pitkään

Aluksen kulkua on seurattu päiviä, kertovat viranomaiset. Aluksen kerrotaan viistäneen Portugalin rannikkoa ennen saapumistaan Espanjan aluevesille.

Uutistoimisto AFP:lle puhuneen, asiaan perehtyneen lähteen arvion mukaan sukellusveneessä on useita tonneja kokaiinia.

Espanjalaisen El País -lehden tietojen mukaan 20-metrinen sukellusvene kantaa jopa kolmen tuhannen kilon painoista kokaiinilastia, joka on peräisin Kolumbiasta.

Viranomaiset eivät ole vahvistaneet lukuja tai huumelastin alkuperämaata.

Salakuljettajille tuttu kuljetusmuoto

Huumeiden salakuljettajat ovat käyttäneet sukellusveneitä kokaiinin salakuljettamiseen Meksikoon ja sitä kautta Yhdysvaltoihin. Usein huumeet ovat peräisin Kolumbiasta.

Rikollisjärjestöt maksavat työttömille, epätoivoisesti rahaa tarvitseville insinööreille sukellusveneiden rakentamisesta, kertoo yhdysvaltalainen meriturvallisuuteen keskittynyt ajatushautomo CIMSEC.

Valtaosa huumekartellien käyttämistä aluksista on vain osin veden peitossa, eivätkä ne pysty sukeltamaan veden pinnan alle perinteisen sukellusveneen tavoin.

Liikkeellä on myös kehittyneempiä aluksia, joista osa kykenee sukeltamaan jopa 30:een metriin, CIMSEC kertoo.

Lue myös:

Miljardin dollarin arvoinen kokaiinitakavarikko Philadelphian satamassa

Verkkoaita ympäröi laajaa tonttia. Aidan sisäpuolella näkyy hiekkakenttää sekä kasvien valtaamaa maata. Siellä täällä on puiden alkuja.

Maasta törröttää putkia sen merkkinä, että tontilla on tehty kunnallisteknisiä töitä eli sinne on muun muassa vedetty vesijohdot ja viemäriputket. Yhteen kohtaan on kerätty tyhjiä, maan alle sijoitettavia säiliöitä sekä putkia.

Olemme huonekalujätti Ikean omistamalla tontilla Lappeenrannan Mustolassa lähellä Venäjän rajaa.

21 hehtaarin kokoinen tontti rajautuu yhdeltä laidalta Nuijamaantiehen, jota pitkin ajamalla päätyy rajanylityspaikalle. Matkaa Suomen ja Venäjän väliselle rajalle on runsaat 16 kilometriä.

Venäläisturistit ovat yksi syy siihen, ettei Ikeaa ole tähän päivään mennessä tontille noussut.

Mikäli Ikean ja kaupungin alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, olisi tällä paikalla jo muutaman vuoden ajan olleet huonekaluja ja sisustustavaraa myyvä Ikean tavaratalo sekä kauppakeskus.

Vuosien pohjatyö julkistettiin vuonna 2012

Ikean odottaminen alkoi Lappeenrannassa vuonna 2012 suurin odotuksin. Sen vuoden marraskuussa Ikea ja Lappeenrannan kaupunki julkistivat suunnitelmat tavaratalosta ja kauppakeskuksesta. Tuolloin tontti oli vielä Lappeenrannan kaupungin omistuksessa.

Tarkoitus oli, että Ikea avautuisi Lappeenrantaan vuonna 2015.

– Kaakkois-Suomessa on paljon asiakaspotentiaalia, jota kesämökkiläiset ja turistivirrat täydentävät hyvin, sanoi Ikean Suomen maajohtaja André Schmidtgall seitsemän vuotta sitten.

Turistivirrat tarkoittivat Venäjältä tulevia matkailijoita.

Julkistusta edelsi vuosien pohjatyö. Lappeenrannan kaupunki ja tavaratalojätti olivat aloittaneet tunnustelut jo vuonna 2007. Vuonna 2010 Ikealle hahmoteltiin myös toista paikkaa, joka olisi sijainnut noin 15 kilometrin päässä Kuutostien laidalla Selkäharjussa.

Ikeasta kisailivat muutkin kaakkoissuomalaiset kaupungit. Yhtiö valitsi lopulta Lappeenrannan Mustolan.

Aikataulu alkaa siirtyä

Pohjatyöt eli kunnallistekniikan rakentaminen valtavalle tontille alkoi vuonna 2013. Paikalla toimi aiemmin kuljetusliikkeen terminaali, jonka kaupunki osti Ikean tieltä pois. Kaupunki rakensi kuljetusliikkeelle uudet tilat toisaalle.

Kauaa ei tiimalasissa ehtinyt hiekka valua, kun Ikean suunnasta alkoi tulla viestiä rakentamisaikataulun siirtymisestä.

Vuoden 2014 alussa Ikean maajohtaja Lena Herder kertoi, että yhtiön tarkoituksena on tehdä rakentamispäätös niin, että rakentaminen alkaisi vuoden 2015 alussa.

Rakentamispäätöstä ei kuitenkaan vuonna 2014 tullut, ja näin ollen rakentamistakaan ei aloitettu. Ikean mukaan lykkääntymisen syynä oli kiristynyt markkinatilanne. Tavaratalo ei valmistuisi vuonna 2015, kuten alun perin oli suunniteltu.

Nyt Lappeenranta odotti Ikealta rakentamispäätöstä vuoden 2015 loppuun mennessä. Seuraavaksi yhtiö alkoi kuitenkin neuvotella kaupungin kanssa jatkoajasta. Ikea lupaili lopullista rakentamispäätöstä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kaupungin johdossakin alettiin turhautua Ikean päätöksenteon viivästymiseen. Kaupunki oli sijoittanut tonttiin 10 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja seisoi kuitenkin investoinnin takana.

– Uskon, että jokainen Suomen kaupunki olisi pannut nimensä tällaiseen paperiin, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva arvioi keväällä 2016.

Kaupunki myönsi jatkoajan. Ikea maksoi kaupungille sopimuksen jatkosta ja rakentamisen viivästymisestä korvausta 262 000 euroa.

Ikea haluaa eroon aikatauluista

Seuraava käänne tuli syksyllä 2016, kun Ikea tarjoutui ostamaan Mustolan tontin 10,1 miljoonalla eurolla. Summa kattaisi Lappeenrannan kaupungin tonttiin sijoittaman summan.

Ehtona oli, että yhtiön ei tarvitse sitoutua tiettyyn rakentamisaikatauluun.

– Haluamme keskittyä suunnitteluun rauhassa, joten aivan lähivuosina rakentamispäätös ei tule ajankohtaiseksi, Ikea Suomen kiinteistöjohtaja Ann-Christin Pilviö sanoi syksyllä 2016.

Samalla Ikea ilmoitti, että aluetta lähdetään kehittämään uudelta pohjalta. Mustolaan ei siis välttämättä nousisi Ikean suurtavarataloa ja kauppakeskusta.

Ikean toive toteutui ja Lappeenranta myi tontin yhtiölle.

Venäläismatkailijoiden väheneminen vaikutti osaltaan

Venäläisten turistien määrä Suomessa alkoi vähentyä rajusti vuonna 2014. Syinä olivat Ukrainan tapahtumat sekä Venäjän talouden epävarmuus.

Lappeenrannassa on spekuloitu, että Ikea alkoi jarrutella investointipäätöstään venäläisturistien määrän romahtamisen takia.

Ikeasta on kuitenkin vakuuteltu kaikkien vuosien aikana, että tavarataloa ei rakenneta venäläisturistien varaan. Yhtiö on perustellut suunnitelmien muuttumista alueen taloudellisen tilanteen muuttumisella.

– Yhtenä osatekijänä on venäläisten matkailuun liittyvä taantuma. Se on kuitenkin vain yksi osa. Tässä on muitakin tekijöitä ollut mukana, jotka ovat vaikuttaneet kokonaisuuteen, Ikea Suomen kiinteistöjohtaja Ann-Christin Pilviö painotti vuonna 2016.

Muutamana viime vuotena venäläismatkailijoiden määrä on ollut jälleen kasvussa. Romahdusta edeltävissä vuoden 2013 luvuissa ei kuitenkaan vielä olla.

Luonto ottaa omaa tilaansa

Ikea on saanut tähän päivään asti laatia Lappeenrantaa koskevia suunnitelmiaan rauhassa.

Olemme ilmaisseet Ikealle tahtotilamme, että tontti rakentuu. Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginjohtaja

Vuonna 2014 valmistuneiden kunnallisteknisten töiden jälkeen Mustolan tontilla ei ole tapahtunut mitään lukuunottamatta luonnon tekemää valtausta. Tontilla nimittäin kasvaa kymmeniä eri kasvilajeja sekä puita.

Marraskuun harmaudessa tontin luontoarvoja on vaikea hahmottaa, mutta Etelä-Saimaan aiemmin tänä vuonna julkaisemassa jutussa asiantuntijat kuvailivat tonttia arvokkaaksi paahdeympäristöksi.

Hiljaista on ollut Ikean ja kaupungin välisessä yhteydenpidossakin viime aikoina, kertoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

– Olemme ilmaisseet Ikealle tahtotilamme, että tontti rakentuu, Jarva sanoo.

Muuta kaupunki ei oikein voi. Tontin omistaja päättää itse, mitä ja milloin tontilla tapahtuu.

Ikea: Ei uutta kerrottavaa

Ikealla on Suomessa viisi tavarataloa. Niistä uusin avautui Kuopiossa vuonna 2012.

Lappeenrannan ohella Ikea suunnittelee avaavansa tavaratalon Helsingin Koivusaareen Länsiväylän päälle. Helsingin Sanomien mukaan Ikealla on Koivusaaressa suunnitteluvaraus vuoteen 2020 asti.

Ikea on kokeillut Suomessa muunlaistakin toimintatapaa. Vuonna 2015 yhtiö avasi Jyväskylään lähipisteen, mistä on voinut noutaa tilattuja huonekaluja sekä ostaa pienempää kodin tavaraa.

Kartoitamme edelleen tontin kehitysmahdollisuuksia. Ann-Christin Pilviö, Ikea Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja

Tosin marraskuun alkupuolella Ikea kertoi lakkauttavansa lähipisteen. Tilalle tulee kodin sisustukseen keskittyvä suunnittelupiste.

Lappeenrannan suunnitelmista Ikealla ei ole tällä hetkellä uutta kerrottavaa.

– Hankimme Lappeenrannan tontin liittyen alueen potentiaaliin pitkällä tähtäimellä, emmekä ole sen osalta sitoutuneen mihinkään tiettyyn aikatauluun. Kartoitamme edelleen tontin kehitysmahdollisuuksia, tavoitteenamme löytää sopiva ratkaisu yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa lähitulevaisuudessa, viestittää nykyisin Ikea Suomen liiketoiminnan kehitysjohtajana toimiva Ann-Christin Pilviö.

Nokialaiset Kati ja Teppo Nummela valmistautuvat Postin kolmanteen lakkoviikkoon. Nummelat joutuvat tulemaan toimeen lakkoavustuksella, joka on molemmilla noin tonnin kuussa verojen jälkeen.

– Pitää tarkkaan katsoa, mitä ostaa. Rahat rupeavat käymään vähiin, Kati Nummela sanoo.

Postin kiistaan ei löytynyt ratkaisua sunnuntaina. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ilmoitti, että Postin lakot jatkuvat 22. joulukuuta asti, koska 700 pakettilajittelijan asiasta jätetty ratkaisuehdotus ei kelvannut Medialiitolle.

Lakon piirissä on noin 10 000 Postin työntekijää. PAU:n lakkoavustus on 67 euroa lakkopäivältä. Avustus on verotonta 16 euroon asti, sen ylimenevästä summasta peritään 30 prosentin ennakonpidätys. Nettona lakkoavustuksesta jää käteen 51,70 euroa päivältä, PAU laskee nettisivuillaan.

Tämä tekee noin tuhat euroa kuukaudessa. Kun siitä vähentää asuntolainat tai vuokrat, moni pienituloinen on ahtaalla. Teppo Nummela vertaa lakkoajan avustusta siihen palkkaan, mihin postilaisten palkkoja uhataan pudottaa.

PAU:n laskelmien mukaan palkka putoaisi uudessa työehtosopimuksessa jopa 30–50 prosenttia reilusti alle 2 000 euron ja jopa tonnin tuntumaan.

– Aika hurjalta se tuntuu, että lähestulkoon lakkoavustuksilla pitäisi pystyä pärjäämään. Jokainen voi miettiä, miten maksella lukion koulukirjat 17-vuotiaalle pojalle, syödäkin tarvitsisi, Teppo Nummela sanoo.

Nollatoleranssi kaikkeen kulutukseen

Eri liittojen maksamat lakkoavustukset vaihtelevat suuresti. Yle selvitti, miten lakossa olevat tai lakonuhkasta ilmoittaneet liitot maksavat lakkoavustusta jäsenilleen.

Moni liitto maksaa samansuuruista avustusta kuin PAU. Työmarkkinatilanne näyttää Suomessa siltä, että moni joutuu elämään jouluna lakkoavustuksella.

Postinkin lakko on venymässä lähellä joulua. Nummeloiden mukaan Postin palkoista ei ole kertynyt suuria säästöjä.

– Pojalle sanoin, että ymmärräthän tilanteen. Pukin listaa ei kirjoitella tässä vaiheessa. Meillä on nollatoleranssi kaikkeen. Hankimme vain sen, mitä on pakko, Teppo Nummela sanoo.

"Jokainen ymmärtää, miksi työtaistelussa ollaan"

Isä Teppo Nummela toivoo, että poika tekee työuran jossain muualla kuin vanhempien työpaikalla.

– En usko, että pojalla on halua tulla lähellekään Postia. Toivon, että hän löytää jostain muualta tulevaisuutensa.

Moni perhe on Nummeloiden mukaan vielä hankalammassa asemassa, jos on useita lapsia ja lakko pitkittyy. Lakkoavustus on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, eikä pitkiin lakkoihin.

Nummeloiden mukaan heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin katsoa työtaistelu loppuun.

– Jokainen ymmärtää, miksi työtaistelussa ollaan. Työnteon tarkoitus on, että sillä eletään. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin katsoa homma loppuun. Jos tämä menee Postissa läpi, en näe, miksi tämä työehtojen raaka pudotus ei lähtisi muualle.

Nummeloiden mukaan ystävät ja tuttavat ovat ymmärtäneet hyvin, miksi postilaiset ovat lakossa.

"Tämä joulu voi olla erilainen joulu"

Teppo Nummela tuli 18-vuotiaana töihin Postille ja on yhä töissä Tampereen Postikeskuksessa. Hän on ollut 32 vuotta Postilla töissä. Vaimo Kati on ollut Postissa 15 vuotta ja on nyt postinjakajana Nokialla.

– Tämä joulu voi olla erilainen joulu, Kati Nummela sanoo.

Hän sanoo, että joulumieli on kateissa. Joulu on ollut postilaisille kiireinen mutta tärkeä ajanjakso. Teppo Nummela kuvaa sitä maaliin tuloksi. Postilaisille on ollut kunnia-asia saada viimeinenkin paketti ja kortti lähtemään ennen joulua. Nummelan mukaan yövuoro lähti usein saunomaan, kun viimeinen vuoro oli tehty ja työt tehty.

– Joulupukilla on omat hommansa ja postilaisilla omat hommat. Kyllä minua surettaa asiakkaiden puolesta ja oma fiilis on haikea.

AKT:lla 16 euroa lakkopäivältä

Monet liitot ovat ilmaisseet tukensa postilaisille. Tämä tarkoittaa näillä aloilla tukilakkoja.

Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry kertoi laajentavansa PAU:n tukilakkoa myös ahtausalalle. Myötätuntotoimet alkavat tulevana torstaina ja päättyvät lauantaina 30.11. kello 6.

Puheenjohtaja Marko Piirainen kertoo, että lakkoavustus on 16 euroa päivältä.

Sähköliitossa 200 euroa

Sähköliitossa uhattu lakko olisi huomattavasti pidempi, mutta niin olisi myös lakkoavustus. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo, että omaan työtaisteluun ja tukitaisteluihin on päätetty 200 euron lakkoavustus päivältä.

– Näitä lakkoavustuksia maksetaan liiton työtaistelukassasta. Sinne on vuosien saatossa jäseniltä kertynyt omaa osuutta, jota maksetaan nyt takaisin. Verottaja ottaa aikamoisen osan summasta, toivottavasti se tasaantuu lopullisessa verotuksessa.

Sovittelua jatketaan keskiviikkona. Jos ratkaisua ei saada, 12 isolla teollisuuslaitoksella alkaa sähköasentajien työtaistelu 5. joulukuuta. Lakko kestäisi neljä viikkoa.

– Porukat ovat valmiita puolustamaan itseään ja omaa ansiotasoa. Toivottaa, että löytyy ratkaisu, kukaan ei halua olla jouluna lakossa, Väntti sanoo.

Lakon osuminen jouluun johtuu Väntin mukaan siitä, että ministeriö siirsi lakon alkua kahdella viikolla ja se sattuu joulun päälle.

Näyttää siltä, että monet ovat jouluna lakossa eri aloilla. Väntin mukaan työmarkkinoille on latautunut parin viime vuoden aikana painetta, joka nyt purkautuu.

Useita lakkoja tulossa

Prolla, Merimies-Unionilla ja Teollisuusliitolla on samansuuruinen lakkoavustus kuin PAU:lla. Myös JHL:n marraskuiseen lakkoon osallistuville maksettiin lakkoavustuksena 67 euroa per lakkopäivä.

Teollisuusliitto aloittaa kahden viikon kuluttua laajat työnseisaukset edustamillaan toimialoilla. Lakot kestävät maanantaista keskiviikkoon. Lakkoon menee yhteensä noin 35 000 työntekijää.

Puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että lakkoavustus on 70 euroa päivältä.

Myös Pro aloittaa kolmen vuorokauden työnseisauksen 9. joulukuuta erikseen nimetyissä yrityksissä viidellä sopimusalalla. Myös Pron lakkoavustus on 70 euroa lakkopäivältä.

YTN on jättänyt lakkovaroituksen kahdelle sopimusalalle. Jos joulukuussa alkavat lakot toteutuvat, niiden piirissä on arvion mukaan noin 50 000 ylempää toimihenkilöä. Myös YTN:n lakkoavustukseksi on päätetty 70 euroa päivältä.

Lue lisää:

Yle seurasi hetki hetkeltä Postin lakkotilannetta – mediatietojen mukaan kiistaan ei saatu ratkaisua

Tukilakot alkoivat: katso täältä tietoa bussi-, lento- ja laivaliikenteestä

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ja useat ex-ministerit kommentoivat maanantaina HS:n uutista Veijo Baltzarin kyseenalaisista toimintatavoista.

– Kun luin tuon Helsingin Sanomien pitkän jutun, tuli sellainen tunne, että todella järkyttävää, Rinne sanoi maanantaina virkamatkallaan Moskovassa puhuessaan toimittajille.

– Jos tieto pitää paikkansa, se tarkoittaa sitä, että kuva, joka minulla oli Veijo Baltzarista, järkyttyy kovin.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina laajasti teatteriohjaaja ja kirjailija Baltzarin, 77, toimintatavoista. Lehden mukaan Baltzar manipuloi, lähenteli ja kontrolloi teatterinsa alaikäisiä tyttöjä ja nuoria naisia vuosina 2011–2018. Poliisi epäilee Baltzaria törkeästä ihmiskaupasta. Hänet vangittiin viime torstaina. Baltzar kiistää kaikki epäilyt.

Useat ex-ministerit kummeksuivat maanantaina, miksi he eivät ole kuulleet Baltzarin toiminnasta aiemmin. Tapausta ehtivät kommentoida sekä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) että presidentti Tarja Halonen.

Haavisto oli HS:n mukaan pahoillaan siitä, että hänen asemaansa on käytetty Baltzarin yhteisön pönkittämiseksi.

Halonen myönsi Baltzarille vuonna 2011 kulttuurineuvoksen arvonimen. Arvonimi myönnettiin "normaaliin tapaan", Halonen kommentoi HS:lle.

– Siinä on ollut hakemus, ja kun ei ole ollut mitään syytä kieltää sitä, niin kyllä se nimitetään, Halonen sanoi.

Baltzar kiinnosti ministeriötä

Opetus ja kulttuuriministeriö innostui vuonna 2011 kulttuurineuvos Veijo Baltzarin pedagogiikasta ja päätti teettää Humanistisella ammattikorkeakoululla (Humak) selvityksen tämän opetustavoista. Tarkoitus oli selvittää, olisiko Baltzarin kokemuksellisesta opetusmenetelmästä malliksi yleisemmin ammattikorkeakoulujen taideopetukseen.

Opetusministeriön nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo, ettei näyttöä saatu siitä, että metodi olisi ollut teoreettisesti eheä ja eettinen. Raportti oli päinvastoin erittäin kriittinen. Lehikoinen oli tuolloin korkeakoulu- ja tiedepoliittisen osaston johtaja.

Yliopettaja Hanna Laitinen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta osallistui tutkimuksen tekoon. Hän kertoo Ylelle, että kyseessä oli aivan uudentyyppinen toimeksianto.

Laitinen tutki kollegojensa kanssa Baltzarin tekstejä ja käsikirjoituksia sekä haastatteli Baltzarin koulutukseen osallistuneita. Sen lisäksi tutkijat itse osallistuivat opetusjaksoon, jonka Baltzar veti.

Tutkijat Baltzarin opissa

Kohtaaminen Baltzarin kanssa oli Laitisen mukaan hyvin erilainen kuin mihin tutkijat olivat tottuneet.

– Osittain menetelmät olivat samoja kuin draamapedagogiikassa, mutta siinä oli myös osia, jotka eivät olleet eettisesti kestäviä, Laitinen muistelee.

Baltzarin työskentelytapa herätti hänen mukaansa osallistujissa melko paljon tunteita.

– Se liittyi tapaan, jolla opetuksessa käsiteltiin henkilökohtaisia asioita, Laitinen toteaa.

Baltzarin menetelmä sisälsi hänen mukaansa ohjauksellisesti riskejä ja ristiriitoja Humakin pedagogisten näkemysten ja opettajan yleisen ammattietiikan kanssa.

– Siinä olivat nämä eettiset riskit vielä tämän muun päälle, Laitinen sanoo.

Humanistisen ammattikorkeakoulun Humakin raportti päätyi kriittiseen arvioon Baltzarin pedagogiikasta. Tutkijoiden mukaan toimintaan liittyi vaaroja, eivätkä he suositelleet menetelmän kehittämistä eteenpäin.

Kuitenkaan mitään lainvastaista ei havaittu.

– Mitään rikolliseen toimintaan viittaavaa ei pantu merkille, eikä myöskään sitä, että opetukseen olisi osallistunut alaikäisiä, sanoo rehtori Jukka Määttä.

Jälkikäteen voi kuitenkin kysyä, miksi raportista ei kerrottu julkaisuajankohtana laajemmin, esimerkiksi tahoille, jotka rahoittavat kulttuurihankkeita?

– Tieto ei kulkenut riittävän hyvin viranomaisilta rahoittajatahoille, joita on monia. Sen voi sanoa nyt. Silloin sitä ei ymmärretty, koska kyseessä oli vain yksittäinen hanke, kansliapäällikkö Lehikoinen sanoo

Arhinmäki järkyttyi

Kulttuuriministerinä tuohon aikaan toiminut Paavo Arhinmäki (vas.) kertoi Ylelle maanantaina, että hän järkyttyi Helsingin Sanomien eilisestä uutisesta ja hän ihmettelee nyt, minne tieto Baltzarin epäeettiseksi havaitusta toiminnasta hautautui.

Arhinmäen mukaan hän kuuli ensimmäisen kerran raportista luettuaan siitä lehdestä sunnuntaina. Raportti oli hänen mukaansa tehty tiedepuolella eikä siitä ollut informoitu ministeriön kulttuuripuolta.

Silloinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) puolestaan kysyy, miten on mahdollista, että Baltzar sai toimia pitkään ennen kuin tapaus paljastui. Hänkään ei muista kuulleensa raportista mitään silloin, kun se julkaistiin.

Silloinen korkeakoulu- ja tiedepoliittisen osaston johtaja, nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo, ettei raportti hautautunut mihinkään.

– Se on on ollut julkinen ja kaikkien nähtävillä kaikki nämä vuodet, hän sanoo.

Entinen kauppa- ja teollisuusministeri, valtakunnanoikeudessa 90-luvulla tuomittu entinen kansanedustaja Kauko Juhantalo (kesk.) on sairastunut vakavasti.

Juhantalo kertoo paikallislehti Kankaanpään Seutuun lähettämässään mielipidekirjoituksessa sairastavansa syöpää.

Juhantalon mukaan hänelle on tehty äskettäin pallolaajennus sydämen toimintahäiriön takia. Sen jälkeen tehdyssä tarkastuksessa hänen todettiin sairastavan syöpää.

Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana edelleen toimiva 77-vuotias Juhantalo kertoo syövän ennusteen olevan kaikesta huolimatta hyvä. Hän arvioi olevansa hoitojen jälkeen terve ja toimintakykyinen.

Juhantalo jätti eduskunnan keväällä eikä asettunut enää ehdolle kansanedustajaksi.

• Lakkoon ei saatu ratkaisua maanantai-iltaan mennessä, kertoivat HS ja MTV
• Rautatiealan unioni ilmoitti myötätuntolakoista junaliikenteessä ensi viikolla
• Finnair perui seitsemän kaukolentoa tiistaina
• Metrot, raitiovaunut ja junat liikkuvat muun liikenteen tukilakoista huolimatta

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on vauhdittanut vaikeita työehtosopimusneuvottelujaan työnseisauksella Posti Oy:ssä. Työtaistelu alkoi jo kaksi viikkoa sitten.

Viikonloppuna neuvottelut kariutuivat, ja PAU laajensi lakkoaan maanantaina aamuyöllä postin jakeluun, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä toimihenkilö- ja myymälätehtäviin.

Kaikkiaan noin 10 000 postilaista on nyt lakossa. Työnseisaus jatkuu jopa lähes jouluun saakka, jos neuvotteluissa ei sitä ennen löydy sopua.

Useat työntekijöitä edustavat liitot osoittavat tukeaan postilaisille niin sanotuilla myötätuntolakoilla. Listasimme toistaiseksi tiedossa olevat tukitoimet, joista eri alojen liitot ovat ilmoittaneet, mikäli Postin työehtokiistaan ei saada ratkaisua.

Maanantai 25.11.

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) aloitti tukilakon varhain maanantaina, kun se kielsi Postin jakeluverkossa kulkevien pakettien ja kirjeiden käsittelyn Postin palvelupisteissä eli niin sanotuissa asiamiesposteissa. Postin 750 palvelupistettä sijaitsevat kaupoissa, kioskeissa, liikenne- ja huoltoasemilla, kahviloissa ja apteekeissa. Tämä tukilakko jatkuu kaksi viikkoa, mikäli sopua ei synny.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliiton (AKT) tukilakko pysäytti suuren osan pääkaupunkiseudun HSL:n bussiliikenteestä ja huoltokorjaamoista aamuyöllä. Myös Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliittoon (Jyty) kuuluvat linja-autonkuljettajat jäivät maanantaina kotiin. Suurin osa HSL:n 1 300 bussista ei liiku maanantaina.

Nämä AKT:n ja Jytyn tukilakot päättyvät tiistaina aamuyöllä kello 3 eli tiistaina HSL:n bussien pitäisi kulkea tavalliseen tapaan.

AKT:n aiemmat ilmoittamat työtaistelutoimet kuljetusalalla ovat edelleen voimassa. Tämä tarkoittaa, että liiton jäsenet useilla aloilla eivät edelleenkään tee ylitöitä tai vaihda vuoroja.

Suomen merimiesunionin tukitoimet laajenivat aamukuudelta. Suomen lipun alla kulkevat ulkomaanliikenteessä olevat alukset, jotka saapuvat maanantaina Suomeen, jäävät satamiin. Merimies-Unionin jäsenet hoitavat aluksen satamassa olon aikana heille kuuluvat työtehtävät, mutta eivät lähde merelle.

Satamiin jäävät esimerkiksi Viking Linen, Tallink Siljan ja Eckerö Linen laivat, jotka ovat Suomen lipun alla. Vuosaaren satamaan Helsinkiin saapuu maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona myös Finnlinesin aluksia, joista puretaan lasti, mutta laivat jäävät laituriin, satamasta kerrotaan.

Merimiesunioni jatkaa tukilakkoa niin kauan, kunnes Postin ja PAU:n riidassa löytyy sopu. Liiton mukaan laivat voivat jäädä satamiin päiviksi, vaikka sopu syntyisikin pian.

Jos lakko jatkuu, Vuosaaren satamassa voi olla yhdeksänkin alusta laiturissa odottelemassa sovun syntymistä, Helsingin satamasta kerrotaan.

Ilmailualan Unionin (IAU) tukitoimet laajenivat niin ikään maanantaina aamukuudelta. Tukitoimiin osallistuvat IAU:n jäsenet kaikkien Suomesta ja Suomeen operoivien lentoyhtiöiden käyttämissä maapalveluissa, tekniikassa, cateringissä, rahdissa sekä lisäksi lentoasemien turvatarkastuksessa. Finnair on kertonut peruneensa tältä päivältä jopa 300 lentoa.

Työnseisaus päättyy huomenna, kun IAU:n jäsenet palaavat tiistain puolella alkaviin työvuoroihinsa. Kuitenkin ainakin osa tiistain kaukolennoista joudutaan perumaan, Finnair kertoo.

IAU:n jo aiemmin ilmoittamat tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla. Tämä tukilakko jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta saakka.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) jatkaa viime viikon perjantaina alkanutta tukilakkoaan. SEL:n jäsenet eivät käsittele Postin kuljetuksia. Posti on kuljettanut useita elintarviketuoteryhmiä kauppoihin, joten tukilakolla voi olla näkyviä vaikutuksia kauppojen hyllyillä. SEL:n mukaan lakko jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta ja vaikuttaa ainakin osaan panimoalan tuotteista.

Sähköliitto aloitti tukilakkonsa maanantaina aamulla kello kuusi. Liiton jäsenet ovat keskeyttäneet huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt seitsemässä postikeskuksessa Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa ja Liedossa sekä Vantaalla rahtiterminaalissa. Sähköliiton tukilakko jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta saakka.

Tiistai 26.11.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Keskiviikko 27.11.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Torstai 28.11.

AKT laajentaa tukilakkoa ahtausalalle torstaina aamulla kello kuusi. Satamaoperaattorit ry:n ja AKT:n työehtosopimusten piirissä olevt pidättäytyvät töistä tuona aikana. Sekä Hamina-Kotkan että Vuosaaren sataman toiminnot pysähtyvät käytännössä kokonaan. Ahtaajien lakon on määrä jatkua lauantaihin kello kuusi aamulla.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Perjantai 29.11.

Rautatiealan unioni (RAU) aloittaa uudet tukitoimet PAU:n tukemiseksi. VR:n ja Finrailin toimihenkilöt ovat vuorokauden ajan myötätuntolakossa, joka alkaa perjantaina aamukuudelta. Lakko haittaa VR:n henkilö- ja tavaraliikenteen asiakaspalvelua, lipunmyyntiä, tavaraliikenteen ohjausta, taloushallintoa sekä häiriötiedotusta ja häiriötilanteiden ratkaisua. Finrailissa työnseisaus koskee liikennesuunnittelijoita.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Lauantai 30.11.

AKT:n ahtaajien lakko päättyy aamulla kello kuusi. Liiton ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Sunnuntai 1.12.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Maanantai 2.12.

Rautatiealan unioni RAU:n myötätuntolakko pysäyttää VR:n lähijunaliikenteen E- ja S-junat vuorokaudeksi. VR:n lähiliikenneyksikön veturinkuljettajat ovat vuorokauden tukilakossa maanantaiaamusta kello kolmesta alkaen. Tiistaina työntekijät tulevat töihin kello kolmen jälkeen alkaviin työvuoroihin.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Tiistai 3.12.

Rautatiealan unioni RAU:n myötätuntolakko pysäyttää kaukojunat ja tavaraliikenteen vuorokaudeksi alkaen tiistaina aamulla kello kolme. Venäjälle kulkeva Allegro-juna on rajattu lakon ulkopuolelle. Muuten junaliikenne pysähtyy käytännössä täysin, RAU sanoo.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Keskiviikko 4.12. – sunnuntai 8.12.

AKT:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot useilla aloilla jatkuvat.

IAU:n tukitoimet jatkuvat, eli liiton jäsenet eivät käsittele postia lentoasemilla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tukitoimet jatkuvat Postin palvelupisteissä.

Merimiesunionin, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja Sähköliiton tukitoimet jatkuvat.

Maanantai 9.12.

Rautatiealan unioni RAU:n myötätuntolakko pysäyttää junaliikenteen, kun liitto keskeyttää rautateiden liikenteenohjauksen vuorokaudeksi alkaen kello seitsemän aamulla. Liikenteenohjaus käynnistyy uudelleen tiistaina 10.12. kello seitsemän. Lakon ulkopuolelle rajataan kokonaan Venäjälle liikennöivät Allegro-junat.

Lue lisää:

Yle seurasi hetki hetkeltä Postin lakkotilannetta – mediatietojen mukaan kiistaan ei saatu ratkaisua

Mistä Postin lakossa on kyse ja miksi siitä tuli meitä kaikkia koskeva asia? Tässä 100 ja 300 sanan mittaiset vastaukset

Apulaisoikeusasiamies (AOA) Maija Sakslinin päätöksen mukaan verottajan vakiintunut käytäntö käyttää automaatiota verotuspäätöksissä on laiton eikä ole ”hyvää hallintoa”.

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura ihmettelee päätöstä.

– Kyllä tämä on varsin suuri yllätys, hän sanoo Ylelle.

Heikuran mukaan juuri automaation avulla verohallinto on voinut vähentää noin 2 000 henkilötyövuotta. Saman työn tekemiseen ihmisvoimin ei ole Heikuran mukaan enää nykyaikana varaa.

– Tämän ansiosta on säästetty merkittävästi kustannuksissa ja samalla nopeutettu verotuspäätösten tekemistä.

Verottajan lähettämien esitäytettyjen veroilmoitusten jatkokäsittely on yksi tapa, jossa automaatiota on käytetty. Verotus on tehty sen perusteella automaattisesti, jos esitäytettyyn ilmoitukseen ei ole tarvinnut tehdä muutoksia.

Oikeusasiamies otti asian käsiteltäväkseen yksittäisen verovelvollisen valituksen takia.

Paluu menneisyyteen?

AOA:n monikymmensivuinen päätös julkistettaneen huomenna tiistaina, mutta Heikura on saanut sen jo etukäteen. Hän tulkitsee ongelman piilevän siinä, että laissa ei ole mainittu automaatioon perustuvaa päätöstä.

Hänen mukaansa AOA:n päätös ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että automaatiosta pitäisi luopua.

– Meidän pitää nyt analysoida, mitä tämä käytännössä merkitsee, mutta käsittäisin, että yksi ratkaisu olisi, että automaattinen massatietojen käsittely tuotaisiin lainsäädäntöön.

Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista automaattista massatietojen käsittelyä.

Heikura pitää lähes mahdottomana ajatuksena, että automatisoitu veropäätösten käsittely kiellettäisiin. Hän korostaa, että kyse ei ole keinoälystä.

– Meillä käytetään automaatiota, jonka asetuksiin ei mikään algoritmi vaikuta, vaan siihen vain syötetään tietyt raja-arvot. Tämä lisää verovelvollisten yhdenmukaista kohtelua.

Ihmetystä herättää myös se, että verottajan käytäntöä on käsitelty useasti muun lainsäädännön yhteydessä “eikä siitä koskaan ole ollut huomautettavaa”. Ensimmäisen kerran asia on ollut esillä 1992.

– Ehkä tässä haetaan sitä, että päätöksessä pitää olla sen tehneen henkilön nimi, Heikura arvelee.

Lapin ja Tornionlaakson maakuntamuseoissa, kuten monessa muussakin alueellisessa museossa, iloitaan uusista viroista, jotka alan iso uudistus tuo mukanaan. Alalla ennennäkemätöntä on, että kertaheitolla valtakuntaan avautuu peräti yli 20 uutta työpaikkaa. Paikkoja tulee eniten arkeologeille ja rakennustutkijoille, mutta esimerkiksi Hämeenlinnan museossa aloittaa myös korjausrakentamisneuvoja.

Vuodenvaihteessa voimaantulevassa uudistuksessa luovutaan vanhoista maakuntamuseoista ja syntyy uusi vastuumuseoverkosto, joka saa lisää niin rahaa kuin tehtäviäkin. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on nimennyt valtionosuuden piiriin 124 museota. Valtakunnallisiksi vastuumuseoiksi nimettiin 17 museota ja alueellisiksi vastuumuseoiksi 31 museota. Uudistus koskee siis sekä taidemuseoita että kulttuurihistoriallisia museoita.

Lappi ja Uusimaa poikkeavat muusta maasta sikäli, että niissä sallitaan alueiden erityispiirteiden vuoksi useampia vastuumuseoita kuin muualla maassa. Lapissa alueellisiksi vastuumuseoiksi on nimetty Tornionlaakson ja Lapin maakuntamuseot, Kemin ja Rovaniemen taidemuseot sekä saamelaismuseo Siida.

Varsinkin Tornionlaaksolle muutos tuo tuntuvaa hyötyä; valtionosuus lähes kaksinkertaistuu ja museo saa kaksi uutta vakanssia. Kun valtionosuus on nyt ollut 187 000 euroa, jatkossa summa on 328 000 euroa.

Alueelliseen vastuumuseotyöhön saatava valtiontuki nousee nyt 85 prosenttiin, loppu 15 prosenttia jää ylläpitäjäkuntien kontolle. Sekä Rovaniemellä että Torniossa museonjohtajat ovat mielissään siitä, että maakuntamuseoihin viimein saadaan arkeologi ja rakennustutkija.

Uudet vakanssit ovat odotettuja

– Arkeologian virkaa ei Tornionlaaksossa ole koskaan ollut. Vuosia on toivottu, että meillä olisi enemmän arkeologista asiantuntemusta. On hieno asia, että nyt tulee asiantuntija, joka saa keskittyä arkeologiseen kulttuuriperintöön, sanoo museonjohtaja Minna Heljala Torniosta.

Tehtäviä on jouduttu hoitamaan oman toimen ohella, muun muassa antamaan lausuntoja rakennusten purkusuunnitelmista.

– Esimerkiksi arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyviä viranomaislausuntoja olen antanut oto-työnä tänä vuonna jo yli 120 kappaletta, kertoo museonjohtaja Hannu Kotivuori Rovaniemeltä.

Valkoiset alueet katoavat kartalta

– Maassa on ollut useita ns. valkoisia alueita, joiden museoista on puuttunut arkeologi ja rakennustutkija. Nyt koko maa tulee katetuksi, kertoo kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila ministeriöstä.

Voimavaralisäys tasoittaa museoiden välisiä eroja ja nostaa ne kaikki hyvälle perustasolle.

– Uudistuksella syntyy alueellisten vastuumuseoiden verkosto, mikä tuo myös kulttuuriympäristötehtävien hoitoon mahdollisuuksia, muotoilee erikoisasiantuntija Satu Kähkönen Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluista.

Kähkösen mukaan tavoitteena on, että vastuumuseosta tulee entistä vahvemmin alueensa kulttuuriperintökeskus, jonka toiminta säteilee laajalle. Koko maan kattava verkosto tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet valtakunnalliseen yhteistyöhön.

Satsaus ei jää museon seinien sisäpuolelle

Museoille eri puolilla maata uudistus ja rahoituslisäys on iso asia. Rekrytointi uusiin virkoihin on aloitettu monin paikoin jo hyvissä ajoin, osassa se on meneillään. Tavoitteena on joka tapauksessa, että työhön päästäisiin mahdollisimman pian vuodenvaihteen jälkeen.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginmuseoon on jo palkattu arkeologi, rakennustutkija ja korjausrakentamisneuvoja. Näitä vakansseja siellä ei ole aiemmin ollut.

Museonjohtaja Tuulia Tuomi pitää uudistusta merkityksellisenä sekä museon toiminnalle että alueen palveluille. Aiemmin monia palveluja on Kanta-Hämeessä tuottanut Museovirasto – nyt toiminta saadaan lähelle.

– Kulttuuriympäristöasioissa voimme olla mukana suunnitteluprosessien alusta lähtien. Lisäksi korjausrakentamisneuvonta tulee uutena palvelumuotona alueen asukkaiden ja rakennusten omistajien käyttöön, Tuomi kertoo.

Koekaivauksia lasten kanssa ja muita yleisötapahtumia?

Tornionlaakson museon uusien vakanssien hoito alkaa sijaistusten turvin. Rekrytoinnit saadaan valmiiksi alkuvuonna.

– Kierrämme sitten kaikissa alueen kunnissa kertomassa, mitä uudistus tarkoittaa, Minna Heljala kertoo. Kuntia on koko joukko, sillä nimestä huolimatta Tornionlaakson museo kattaa muutakin kuin Tornionjokivartta. Kuntia on Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalta Simosta lähtien – eli kaikki Meri-Lapin kunnat – sekä Tornionjokivarsi aina Muonioon asti.

Minna Heljala uskaltaa luvata jo nyt, että uudet resurssit alkavat näkyä alueen ihmisille.

– Voimme tuoda arkeologiaa aiempaa enemmän esille ja esimerkiksi järjestää koekaivauksia lasten kanssa. Viranomaistehtävä edellä tietysti mennään, mutta siihen kylkeen voi kehitellä monenlaista yleisölle päin suuntautuvaa toimintaa.

Pieni muutos vuodenvaihteessa tapahtuu myös Tornionlaakson maakuntamuseon nimessä; jatkossa taloa kutsutaan Tornionlaakson museoksi.

Parisen vuotta sitten Helsingin markkinoille rynnineestä Whim-mobiilisovelluksesta voi ostaa Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n, Taksi Helsingin, Lähitaksin sekä Veho- ja Sixt-autovuokraamojen palveluja. Myös palveluiden maksaminen hoituu samassa sovelluksessa.

Whimin keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat siis HSL, muutamat vuokra-autoyhtiöt ja useat taksiyritykset.

HSL:n ja liikkumisvaihtoehtoja tarjoavan Whimin välille on kuitenkin syttynyt lihava riita palvelujen tarjoamisesta.

Whim-mobiilisovellusta pyörittävän yhtiön MaaS Globalin toimitusjohtajan Sampo Hietasen mukaan esimerkiksi taksit ovat olleet alusta lähtien innoissaan palvelun kehittämisestä, mutta ongelmia on sen sijaan syntynyt julkisomisteisen HSL:n kanssa.

"HSL on tahallaan vaikeuttanut palvelujen tarjoamista"

Whim-mobiilisovellusta pyörittävän yhtiön toimitusjohtajan Sampo Hietasen mukaan HSL on tahallaan vaikeuttanut Whimin palvelujen tarjoamista. Hietasen mukaan yhtiö on tehnyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tutkintapyynnön HSL:n toiminnasta. Asiasta on kanneltu marraskuun alussa myös oikeusasiamiehelle.

– Haluamme selvittää, onko HSL:n toiminta ollut asiallista ja lain mukaista, Hietanen sanoo.

Hietanen muistuttaa, että edellisen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk) esittelemä uusi liikennepalvelulaki edellyttää yrityksiä avaamaan järjestelmiensä rajapintannat toisilleen. Tavoitteena on, että eri yhtiöiden tietojärjestelmät toimisivat yhteen siten, että esimerkiksi Whimillä voi ostaa HSL:n lipun tai taksikyydin.

Kun Bernerin ajama uudistus tuli voimaan vuonna 2018, useimpien julkisen liikenteen yhtiöiden rajapinnat olivat täysin kehittymättömiä. Esimerkiksi Whim laskutti käyttäjiltä kuukausimaksua, jolla oli mahdollisuus ajaa rajattomasti Helsingin julkisessa liikenteessä. Whimin käyttäjän oli kuitenkin ostettava jokaista matkaa varten kertalippu.

Mistään tahallisesta toiminnan vaikeuttamisesta ei suinkaan ole kysymys. HSL:n osastonjohtaja Ilmari Mäkinen

Hietasen mukaan tilanne on parantunut, mutta hänen mielestään se on yhä verrattain huono suhteessa lain vaatimuksiin.

Jos Whimin käyttäjä haluaa tilata taksin, Whim saa yhteyden suoraan taksiyrityksen tilausjärjestelmään. HSL:n lippujärjestelmään Whim ei kuitenkaan pääse, vaan tilaus kiertää HSL:n oman sovelluksen kautta.

Hietanen sanoo, että palvelun käyttäjälle asetelma on hankala. Esimerkiksi kuukausilippua ostavan käyttäjän on ensin maksettava Whimin palvelu ja tämän jälkeen siirryttävä HSL:n sivustolle ja tehtävä vielä vahva tunnistautuminenkin esimerkiksi pankkitunnuksilla.

– Rajapinnat eivät ole aidosti avoimia.

Mobiilisovellus voisi korvata oman auton

MaaS Global on ensimmäisten palvelujentarjoajien joukossa pyrkinyt siihen, että mobiilisovelluksen käyttäjä voisi korvata oman auton kuukausimaksullisella palvelulla. Yritys on kehittänyt Whim-sovelluksen, jonka avulla voi käyttää julkista liikennettä, takseja ja vuokra-autoja. Kalleimmillaan sovelluksen käyttö maksaa 500 euroa kuussa, jolloin kaikkia sovelluksen liikennemuotoja voi käyttää rajattomasti.

Whim-sovellusta voi toistaiseksi käyttää Helsingin seudun ohella Britanniassa ja Belgiassa. Helsingin seudulla palvelu näyttäisi kiinnostavan asiakkaita: kuukausimaksun maksavien käyttäjien määrä vaihtelee Hietasen mukaan 5 000:n ja 10 000:n välillä.

Pian sovellus otetaan käyttöön myös Wienissä, ja jatkosuunnitelmiin kuuluvat esimerkiksi Singapore ja Tokio. Talouslehti Forbes on kutsunut Whimiä ”liikkumisen netflixiksi”.

HSL kiistää syytökset laittomuuksista

Heinäkuun alussa Liikenne- ja viestintävirasto määräsi VR:n, HSL:n ja Matkahuollon muuttamaan järjestelmänsä uuden lain mukaiseksi. Matkahuolto lupasi korjata asian huomautuksen saatuaan.

VR on jo uudistanut lippukauppansa, minkä seurauksena sen lippuja voi jo ostaa Whim-sovelluksen kautta.

HSL:n kohdalla tilanne on edelleen se, että lipun saa Whim-sovelluksen kautta, mutta asiakas joutuu asioimaan myös HSL:n sivustolla.

Helsingin seudun liikenne kiistää Whimin väitteet toiminnan tarkoituksellisesta vaikeuttamisesta. HSL:n osastonjohtajan Ilmari Mäkisen mukaan HSL:n toiminta on uuden liikennepalvelulain mukaista.

– Mistään tahallisesta toiminnan vaikeuttamisesta ei suinkaan ole kysymys.

Mäkisen mukaan kiista johtuu siitä, että HSL katsoo olevansa julkinen toimija, joka ei voi avata rajapintojaan yhdelle yritykselle.

– Siellä kulkee luottamuksellista tietoa, jonka osalta tietoturvallisuutta ei voi vaarantaa. Myös EU:n tietosuojalainsäädäntö velvoittaa meitä, Mäkinen sanoo.

Mäkinen: Kiista johtuu uusista säännöksistä ja lain tulkinnasta.

Mäkinen muistuttaa, että HSL on yhdeksän kunnan muodostama kuntayhtymä. HSL:n liikenteen kustannuksista vain puolet katetaan lipunmyynnillä. Loput joukkoliikenteen kustannuksista maksavat veronmaksajat.

– Joukkoliikenteen järjestäminen on viranomaistoimintaa, ei markkinatoimintaa, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa on hyvä, että viranomaiset Kilpailu- ja kuluttajavirastossa ratkaisevat asian.

MaaS Globalin Hietanen hämmästelee Mäkisen esittämiä näkemyksiä.

– Liikenne- ja viestintävirastokin on todennut, ettei vahva tunnistautuminen voi olla edes HSL:n tapauksessa ainoa vaihtoehto, Hietanen sanoo.

HSL:n osastonjohtajan Ilmari Mäkisen mukaan kyse onkin juuri uusista säännöksistä ja uuden lain tulkinnasta.

Ulkomaalaiset yhtiöt kiinnostuneita Suomen markkinoista

Mäkinen sanoo, että HSL on neuvottelemassa vastaavien palveluiden tuomisesta myös muiden yritysten kanssa. Joukossa on suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita, joita kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti.

MaaS Globalin toimitusjohtaja Sampo Hietanen ennakoi, että kiistan viranomaiskäsittelyt voivat viedä pitkään, ja sinä aikana ulkomaiset toimijat valtaavat markkinoita. Esimerkiksi Hollannissa alalle on tullut nopeasti useita yrityksiä.

Viime vuonna Whimiä pyörittävän MaaS Globalin liikevaihto oli 4,7 miljoonaa euroa, mutta liiketappiota kertyi yli 12 miljoonaa euroa. Toiminta pyörii nyt sijoittajien rahoilla. Hietasen mukaan yritys odottaa pääsevänsä voitolliseksi vuosina 2021–2022.

Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin teatteriyhteisön toimia ja opetusmenetelmiä selvitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä jo vuonna 2012.

Vaikka selvitys paljasti epäkohtia Baltzarin toiminnasta, ministeriö ei puuttunut asiaan millään tavalla ja Baltzarin tukemista jatkettiin.

Selvityksen teki Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ministeriön pyynnöstä. Selvitystä varten Humak sai ministeriöltä 180 000 euroa.

Ministeriö halusi selvittää, olisiko Baltzarin kehittämästä monikulttuurisesta ja kokemusperäisestä pedagogiikasta korkeakouluopetuksen pohjaksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo, että tehtyyn työhön nähden Humakille myönnetty rahoitus ei ollut erityisen suuri.

– Siinä oli mukana useampi tutkija ja haluttiin esittää se kysymys, että onko tästä lähestymistavasta mihinkään ja saatiin vastaus, että ei ole.

Menetelmät riskialttiita taitamattomissa käsissä

Anita Lehikoinen korosti Yle Radio 1:n haastattelussa, että tutkimus tehtiin huolellisesti ja sen perusteella päätettiin, että korkeakoulupuolella ei tällaista toimintaa tueta.

Selvitys paljasti Lehikoisen mukaan sen, että Baltzarin toiminnassa oli periaatteessa jopa hyvää, mutta myös paljon sellaista, jossa loukattiin räikeästi ammattikorkeakoulun eettisiä periaatteita.

– Siitä kävi myös selvästi ilmi, että asialla on itseoppinut ohjaaja ja pedagogi. Siihen liittyy suuria riskejä, kun taitamattomasti käytetään esimerkiksi psykodraaman menetelmiä.

Raportin pohjalta ministeriössä tehtiin päätös, että hanke lopetetaan.

– Siinä ei todellakaan ollut aineksia korkeakoulutasoisen opetuksen kehittämiseksi tai edes täydennyskoulutukseen.

Nimekkäät tukijat toivat uskottavuutta

Vaikka raportti antoi Baltzarin menetelmille lähes täystyrmäyksen, kaikki rahahanat eivät menneet kiinni. Baltzar on saanut vuoden 2013 jälkeen 126 000 euroa erilaisia avustuksia ministeriöltä ja Taiteen edistämiskeskukselta (Taike).

– Jälkeenpäin voidaan todeta, että olisi ehkä laajemmin pitänyt keskustella siitä tuotoksesta eri rahoittajien kanssa, mutta silloin siihen ei osattu ryhtyä, sanoo Lehikoinen.

Baltzarin kulttuuriyhteisön ohjausryhmässä oli mukana näkyviä poliitikkoja, kuten nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto ja entinen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Lehikoinen kiistää, että nimekkäillä tukijoilla olisi ollut vaikutusta tukien myöntämiseen.

Taiken johtaja Paula Tuovinen uskoo, että nimekkäät tukijat ovat saattaneet vaikuttaa siihen, miten Baltzarin hankkeisiin on suhtauduttu. Hänen mukaansa ammattimainen arvioitsija näkee, jos hakemuksessa yritetään ratsastaa toisten ihmisten nimillä.

– Mutta onhan se tietysti mahdollista, että joku on nähnyt sen lisäävän uskottavuutta.

Siihen, onko Baltzarin romanitaustalla vaikutusta rahavirtoihin, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen vastaa suoraan: kyllä

– Merkitys on ollut se, että hän on voinut hakea monikulttuurisuuden edistämiseen tarkoitettuja rahoja siinä ominaisuudessa.

Lue lisää:

Ex-ministerit ihmettelevät, miksi eivät kuulleet Baltzarin toiminnasta – ohjaajan metodeja tutkinut opettaja Ylelle: Siinä oli riskejä

Helsingin kaupungin tukia Veijo Baltzarille takaisinperinnässä jo ennen ihmiskauppasyytöksiä – Kulttuuripalvelupäällikkö uusimmista tiedoista: "Sanoudumme irti kaikesta tämäntyyppisestä toiminnasta"

Helsingin kaupunki tarjoaa lukiolaisille keskusteluapua Veijo Baltzarin tapauksesta – Toimialajohtaja: "Monet nuoret ovat hyvin herkkiä ja saattavat ahdistua tällaisista tapauksista"

Sävel kuulostaa tutulta.

Sehän on vanha lastenlaulu Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut – tai oikeastaan Battle Hymn of the Republic. Se, missä lauletaan glory, glory, hallelujah!

Tässä lauletaan nyt kuitenkin jotain ihan muuta.

On voima meillä suurempi kuin kullan kuninkuus,

suurempi kuin armeijatkin, valtain mahtavuus

Tään järjestelmän raunioille raketaan me uus,

sillä uniossa voimaa on!

Solidaarisuutta aina, kun kahleet, ikeet eivät paina!

Solidaarisuutta aina, sillä uniossa voimaa on!

Solidaarisuutta aina -kappaleen sanoittaja on tuntematon, sillä omalla nimellä kirjoittaminen olisi voinut aiheuttaa hankaluuksia. Sanat nimittäin löytyvät anarkistisen, suoraa toimintaa suosineen Industrial Workers of the World -järjestön suomalaisjäsenten laulukirjasta.

Sata vuotta sitten vahvimmillaan ollut IWW teki vallankumousta laulu aseenaan. Järjestöä kutsuttiin nimellä Laulava unioni.

Laulava unioni otti käyttöön aikansa tunnetut rallit kansanlauluista teatterimusiikkiin, ja teki niihin uudet sanat, joilla asiaa ajettiin. Kun sävelmät olivat valmiiksi tuttuja, oli sanojen oppiminen helppoa – etenkin, kun harva työläinen ymmärsi nuotteja.

IWW:ssä toimineet suomalaiset, joita kutsuttiin tuplajuulaisiksi, osasivat alkuun huonosti englantia. Lisäksi omalla kielellä laulaminen sai väen paremmin viritettyä taistelutunnelmiin. Niinpä suomalaiset tekivät omat laulukirjansa.

Tuplajuulaisten rikas lauluperinne oli kuitenkin lähellä kadota kokonaan. Kolmesta laulukirjasta oli tallella vain yksi, ja muutamia irtolehtiä.

Laulujen herättäminen uudelleen henkiin vaati Sibelius-Akatemian tutkijatohtori Saijaleena Rantasen, työväenlauluperinnettä tutkineen tuottaja Timo Tipi Tuovisen ja Karri Paleface Miettisen polkujen risteämistä.

Sen tuloksena Paleface & Laulava Unioni julkaisee torstaina Tie vapauteen -albumin, jossa vanhat laulut kuullaan uusina sovituksina.

Radikalismi houkutteli suomalaisnuoria

Suomesta lähti yli 350 000 ihmistä Yhdysvaltoihin köyhyyttä karkuun 1860–1920 -lukujen aikana. Kotimaata piinasi ensin kato, sitten lama. Kaupungit täyttyivät, eikä töitä ollut. Osa lähti sortovuosien poliittista myllerrystä paetakseen, osa silkasta seikkailunhalusta.

Suuri osa lähtijöistä oli alle 30-vuotiaita miehiä, monet vasta teinipoikia. He päätyivät raskaisiin teollisuustöihin, kaivoksiin ja metsähommiin. He alkoivat nopeasti vaatia parannuksia surkeisiin työolosuhteisiinsa.

Anarkosyndikalistisen IWW:n suosio kasvoi suomalaissiirtolaisten joukossa 1910-luvulla muiden työväenjärjestöjen kustannuksella. Pian suomalaiset muodostivat IWW:n suurimman ja aktiivisimman etnisen ryhmän. Heidän lehtensä, Industrialistin, levikki oli 10 000.

IWW:n ay-toimintaan tuomat lakot, marssit, sabotaasit ja mielenosoitukset olivat jotain ennenkuulumatonta. Ennenkuulumatonta oli myös se, että järjestö hyväksyi jäsenikseen ihmisiä erilaisista etnisistä taustoista, eikä piitannut sukupuolesta tai uskonnosta.

Naiset olivat aktiivisia, ja piikojen oloihin vaadittiin parannuksia siinä missä kaivosmiesten. Suomalaisten tuplajuulaisten alajärjestöllä oli omat paikallisosastonsa myös katuprostituoiduille.

Suora toiminta houkutteli suomalaisnuoria, joista moni oli jo vanhassa kotimaassa radikalisoitunut sisällissotaa edeltäneen yhteiskunnallisen turbulenssin takia. Monet olivat valmiiksi kaikkia auktoriteetteja vastaan ensin Ruotsin, sitten Venäjän valtaan väsyttyään.

IWW vetosi suomalaisiin työläisaktiiveihin myös siksi, että laulu sopi heidän työkaluarsenaaliinsa mainiosti. Suomesta oli pakattu mukaan väkevä musiikkiperinne, harrastuneisuus kansanlauluihin, kuoroihin ja soittokuntiin.

Tuplajuulaiset toivat IWW:n musiikkipropagandaan kotoperäiset mausteensa. Pontevat mahat -kappaleessa Suomen herrojen mässäilyä pilkataan Oskar Merikannon Kymmenen virran maan tahtiin. Alkuperäissävelmä on Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu.

Kadonneet laulukirjat vaativat salapoliisinhommia

Saijaleena Rantanen teki 2010-luvulla väitöskirjaansa musiikista ja kansanvalistuksesta Etelä-Pohjanmaalla 1860-luvun ja suurlakon välisenä aikana. Tutkimustaan varten hän selasi aikakauden sanomalehtiä, joissa käytiin kiivasta keskustelua siirtolaisuudesta, ja innostui aiheesta.

– Siirtolaisuus on ilmiönä aina kiinnostanut minua. Pääsin tutkimaan amerikansuomalaisia väitöskirjani jälkeen 2014. Kun sain postdoc-paikan, pääsin syventymään aiheeseen enemmän, Rantanen muistelee chatin välityksellä.

Rantasen näkökulma oli nimenomaan musiikin sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset Pohjois-Amerikkaan lähteneiden keskuudessa.

– Pitkillä arkistoreissuilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa löysin nämä kaksi kadonnutta suomenkielistä IWW-laulukirjaa, ja kiinnostuin todella! On ihan mahtavaa, että nyt näitä lauluja julkaistaan!

Rantanen kyseli laulukirjoista tarkemmin työväenlauluperinteeseen perehtyneeltä tuottaja Tipi Tuoviselta. Sen jälkeen kaksikko teki salapoliisintyötä yhdessä. Oikeiden sävelmien yhdistäminen lauluteksteihin ei ollut kovin yksinkertaista, sillä laulukirjoissa oli vain sanat.

Osa oli helppo tunnistaa – jos englanniksi laulettiin Solidarity Forever, oli luontevaa päätellä, että kyse on samasta kappaleesta kuin Solidaarisuutta aina.

Sen sijaan seksityöläisten oikeuksia vaativan Langenneen laulun melodiaa oli lähes mahdoton löytää. Lopulta Rantanen kaivoi alkuperäisen pianonuotin esiin kongressin kirjastosta.

Love Recordsin konkurssi kaatoi ensimmäisen elvytysyrityksen

Tipi Tuoviselle Rantasen yhteydenotto oli kuin kymmeniä vuosia odotettu palkinto.

– Suomalaisen protestilaulun perinteessä nämä ovat parhaita tekstejä, joita on tehty. On ihmeellistä päästä esittämään niitä yleisölle, joka ei ole koskaan niitä kuullut.

Tuovinen oli kerännyt amerikansuomalaisilta kirkonvastaisia arkiveisuja jo 40 vuotta sitten. Niistä piti tehdä Love Recordsille kaksi albumia, mutta homma kaatui yhtiön konkurssiin 1979, Tuovinen muistelee omakotitalonsa yläkertaan rakennetussa studiossa.

– Kaikki muuttui 1980-luvulle tultaessa. Silloin ei ollut järkeä, oli vain olkatoppauksia, eikä näille lauluille ollut kysyntää. Kun Saijaleena teki Jenkeistä löytönsä, tuntui, että nyt pitää kaivaa vanha kokoelma esiin.

Tuovinen ei tyytynyt vain kaivelemaan kellariaan, vaan soitti Palefacelle ja ehdotti, että perustetaan bändi. Räppäri oli jo aiemmin soittanut omilla keikoillaan IWW:n tunnetuimman muusikon, Joe Hillin lauluja, eikä kaivannut pitkää taivuttelua.

– Mun oma viitekehys on rap, ja olen sen kautta sukeltanut kaikkeen musiikkiin: meillähän on tapana sämplätä mitä vaan. Mua on aina kiinnostanut singer-songwritereiden akustinen musiikki. Olen viettänyt aikaa Dylanin ja 1960-luvun protestilaulujen äärellä. Siitä on lyhyt matka Woody Guthrieen ja Pete Seegeriin, jotka tunsivat hyvin tarkkaan IWW:n lauluperinteen.

Tipi Tuovinen ja Paleface saivat mukaan sovitustyöhön Ossi Peuran. Kolmikko alkoi melko tyhjästä luoda käsitystä siitä, miltä amerikansuomalaiset laulut ovat saattaneet kuulostaa.

Tuovinen huomauttaa, että ihan uskollisia alkuperäisteoksille ei kerta kaikkiaan voitu olla. Niissä saattoi olla esimerkiksi 40 säkeistöä.

– Näihin oli pakko jättää oma kädenjälki. Aikoinaan kaveri istui alas, ja veti kymmeniä säkeistöjä putkeen kuin Väinämöinen. Sillä tavalla ei enää kauhean paljon keikkoja Suomessa saa.

Keikoilla kansa laulaa

Laulava Unioni täydentyi rumpali Anssi Nykäsellä ja harmonikkaa soittavalla Harri Kuusijärvellä. Yhtye on esiintynyt nyt vuoden vaihtuvien vierailijoiden kanssa. Torstain levynjulkistuskeikalla esimerkiksi ovat mukana Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia ja banjonsoittaja Miihkali Jaatinen.

Palefacen mukaan keikoilla on tähän mennessä ollut parhaimmillaan jopa hurmoksellinen meno.

– Nää on simppeleitä, tarttuvia yhteislauluja: vaikka ei tietäisi biisiä, kun se lähtee käyntiin, niin viimeisessä säkeistössä yleisö laulaa jo mukana. Niissä on jotain helppoa ja koukuttavaa. Meillä on tietysti myös aika vetävä pumppu.

Osa laulun riemusta liittyy siihen, että niistä monet ovat duurissa. IWW:n musiikkiperinteen selkärankaa olivat humoristiset pilkkarallit, joissa on rempseä tunnelma.

– Se on hauskaa, kun me suomalaiset ollaan yleensä niin melankolista sakkia, Paleface huomauttaa., ja pyyhkii kuvitteellisia kyyneleitä.

Laulut kuin aikakapseli

Tuplajuulaisten laulujen henkiinherättäminen ei ole vain työväenperinteen vaalimista. Se on merkittävä teko myös siksi, että laulut ovat merkittävä osa ulkosuomalaisten kulttuurihistoriaa.

Ne myös muistuttavat siitä, että suomalaiset ovat maastamuuttajia, Paleface huomauttaa.

– Aina kun puhutaan maahanmuutosta unohdetaan, että suomalaiset vasta ovatkin muuttaneet. Se on ollut valtava joukko, 350 000 ihmistä, jotka lähtivät Amerikkaan leivän perässä.

Sanoitukset kertovat arjen ankaruudesta, syrjinnästä, kohtuuttomista työoloista ja sosiaalisista ongelmista, joita 1900-luvun alun siirtolaiset kohtasivat. Palefacen mielestä laulut ovat kuin aikakapseli, joka mahdollistaa kurkistuksen tuon ajan amerikansuomalaisten elämään.

– He ovat olleet todella nuoria, 15–25 -vuotiaita ihmisiä, jotka ovat yrittäneet selvitä aika hurjissakin olosuhteissa. Nämä laulut kertovat siitä todellisuudesta, jossa he elivät.

Palefacen mielestä on sekä huvittavaa, että surullista, miten samankaltaisia asioita tapahtuu nyt pienipalkkaisille työläisille, kuin tapahtui yli sata vuotta sitten.

– Kun katsoo näiden laulujen aiheita, ja sitä, mitä meidän ympärillä tapahtuu, niin huomaa, miten ajankohtaisia monet tekstit yhä ovat. Ehkä tavallisen ihmisen asema yhteiskunnassa ei ole niin paljoa muuttunut noista ajoista.

Lue lisää tuplajuulaisten lauluista Saijaleena Rantasen artikkelista Ennen ja Nyt -julkaisussa

Niin maailmalla kuin Suomessa levisi viime viikolla video pahoin palaneesta koalasta, jonka australialainen isoäiti kävi pelastamassa viime hetkellä.

Australialaiset tv-yhtiöt kuvasivat paikallisen pariskunnan nopeita toimia, joilla noukittiin puusta palovammoja saanut koala Long Flatissa, Uudessa Etelä-Walesissa. Koalaa valeltiin vedellä ja se käärittiin huopaan, vietäväksi 40 kilometrin päässä sijaitsevan Port Macquarien koalasairaalaan.

Tiistaina Ellenborough Lewis -koalaa hoitanut sairaala kertoi sosiaalisessa mediassa joutuneensa nukuttamaan eläimen lopullisesti, sillä sen palovammat olivat liian vakavia.

Huoli koaloiden kohtalosta ei kuitenkaan ole päättynyt tähän. Internetissä puhutaan jo siitä, kuinka pahasti Australian maastopalot ovat vahingoittaneet koaloita.

Yksi termi, jota on käytetty on "toiminnallinen sukupuutto". Termi tarkoittaa sitä, että yksilöitä suvunjatkamiseen ei ole tarpeeksi tai eläinlajilla ei enää ole tiettyä roolia ekosysteemissä.

Vuonna 2016 arvioitiin, että koalapopulaatiot ovat vähentyneet 24 prosenttia viimeisen kolmen sukupolven aikana. Australiassa koaloja ei saa tappaa, mutta hyvin vähän koalojen elinalueista on suojeltua metsää.

Koalat sukupuutossa pian?

Koaloja on Australiassa noin 80 000 eläimen kanta, ja hitaasti liikkuvat eläimet ovat helppo saalis nopeasti eteneville lieskoille. Yhden arvion mukaan sadat koalat ovat kuolleet tässä kuussa raivonneissa paloissa.

Asiantuntijoiden mukaan koalalajin tulevaisuus saattaa olla vaarassa. Kuitenkaan niin paha tilanne ei ole, että voisi puhua jo "toiminnallisessa sukupuutossa", kirjoittaa National Geographic -lehti.

– Koaloiden sukupuutto ei tapahdu näin äkkiä, sanoo Tasmanian yliopiston professori Chris Johnson lehdelle.

Hänen arvionsa mukaan koaloiden populaatiot pienenevät monista syistä tulevaisuudessa, mutta vain yksi tapahtuma ei voi aiheuttaa sukupuuttoa.

– "Toiminnallinen sukupuutto" -termin käytössä on ärsyttävää se, että se viittaa niin lopulliseen tilanteeseen, josta ei ole enää paluuta, sanoo New York Times -lehdelle professori Jacquelyn Gill Mainen ilmastonmuutosta tutkivasta instituutista.

Hänen mukaansa koaloiden suojelu kärsii jos ihmiset kuvittelevat, ettei toivoa suojella koaloita enää ole.

Asiantuntijat tyrmäävät esimerkiksi huhut, joiden mukaan jopa 80 prosenttia koaloiden elintilasta on tuhoutunut paloissa.

Koaloita uhkaavat tulipalojen lisäksi rakentaminen, eukalyptus-puiden ravintoarvojen heikentyminen saasteiden takia, koirien hyökkäykset sekä esimerkiksi klamydia.

Tulipalot tuhoavat myös helposti eukalyptus-puita. Tutkijoiden mukaan osa populaatioista saattaa olla kärsinyt enemmän kuin toiset maastopaloissa.

Koalojen määrää on vaikea laskea, sillä niiden reviirit ovat niin laajat ja ne menevät piiloon puiden latvoihin.

Koalat voivat kuitenkin myös myöhemmin vallata takaisin alueita, joilla tulipalot ovat riehuneet.

Sydämet heltyivät

Pörröisten ja hitaiden eläinten kohtalo on liikuttanut ihmisiä.

Joukkorahoitussivusto GoFundMe kertoi, että koaloille on määrä kerätä miljoona Australian dollaria eli lähes 620 000 euroa. Kampanja nousi rahasummalla tämän vuoden suurimmaksi. Reutersin mukaan lahjoituksia ovat tehneet yli 20 000 ihmistä eri maissa.

Myös Hollannissa käsityökerho tempaisi ompelemalla lapasia haavoittuneille koaloille, kertoo SBS Dutch -televisiokanava. Kintaat lähetetään toiselle puolelle maapalloa lentokoneella. Lentoyhtiö KLM suostui kuljettamaan ne Kuala Lumpuriin asti, josta australialaislentoyhtiö Qantas vie laatikon Brisbaneen.

Ilmeisesti myös australialaiset ovat lahjoittaneet paljon lapasia, sillä Port Macquarien koalasairaala on tiedottanut, ettei tarvitse enää lahjoituksia.

Koaloiden lisäksi paloissa on kuollut paljon liskoja ja sammakoita, kertoo BBC. Australiassa maastopaloja on syttynyt joka vuosi, mutta palojen lisääntyminen ja voimakkuus kertoo asiantuntijoiden mukaan merkkejä huolestuttavasta tulevaisuudesta.

Lue myös:

Australiassa 50 vuotta asunut suomalainen – "En ole koskaan nähnyt mitään tällaista"

Sydneyssä köhitään savusumussa, koalat pakenevat liekkejä – onko Australian katastrofin taustalla kaksinapainen sääilmiö?

Australian maastopalot näkyivät jopa Sydneyn kuuluisien nähtävyyksien läheisyydessä – taksikuski Ylelle: "Tämä on pelottavaa"

Maltalla pääministeri Joseph Muscatin esikuntapäällikkö on eronnut osana maata kuohuttavaa tutkivan toimittajan Daphne Caruana Galizian murhan tutkintaa.

Poliisi kuulusteli tehtävästään eronnutta Keith Schembriä murhatutkintaan liittyen ja hänen asuntoonsa tehtiin kotietsintä.

Tutkinta ravistelee Maltan hallitusta, sillä tiistaina myös turismiministeri Konrad Mizzi erosi. Lisäksi talousministeri Christian Cardona ilmoitti keskeyttävänsä virkansa hoitamisen, kunnes tutkinta valmistuu.

Maltalla on vaadittu esikuntapäällikön ja turismiministerin eroa, sillä heillä epäillään olleen yhteyksiä mieheen, joka pidätettiin viime viikolla epäiltynä osallisuudesta murhaan.

Mizzi ja Cardona ovat kiistäneet liittyvänsä mitenkään murhaan.

Pääministeri Muscatia on vaadittu eroamaan, koska hänen on katsottu suojelleen kaksikkoa.

Arvostelua on herättänyt myös se, että murhahankkeeseen osallistumisesta epäilty mies armahdettiin vastineeksi tämän antamista todisteista.

Murhan tilaaja vielä selvittämättä

Tutkiva toimittaja Daphne Caruana Galizia murhattiin autopommi-iskussa kaksi vuotta sitten. Ennen murhaa hän oli tutkinut ja kirjoittanut epäillyistä korkean tason korruptiotapauksista.

Caruana Galizia muun muassa paljasti Maltan johdon epäiltyjä yhteyksiä veroparatiisiyhtiöihin niin sanotun Panaman tietovuodon yhteydessä vuonna 2016. Viime viikolla pidätetty liikemies liittyy Panama-yhteyksiin.

Autopommin asettamisesta syytetyt kolme miestä odottavat oikeudenkäyntiä, mutta murhan tilaajaa ei ole vielä saatu selville.

Maltan poliisi kertoo uutistoimisto Reutersille, että tutkinnassa on tapahtunut merkittävää edistystä.

Ihmiskunnan aiheuttamat ilmastopäästöt on käännettävä laskuun heti ja laskun pitää olla jyrkkä. Näin linjaa YK:n ympäristöohjelman Unepin tuore raportti.

Siitä käy ilmi, että päästökehityksen ja yhteisesti sovittujen ilmastotavoitteiden välillä rehottaa julmetun kokoinen kuilu.

• Viime vuonna kasvihuonekaasupäästöt olivat huipputasolla, yli 55 gigatonnia
• Päästöt kasvavat nyt keskimäärin 1,5 prosenttia joka vuosi
• Päästöjen pitäisi laskea 7,6 prosenttia joka vuosi 2030 saakka, jos maat haluavat polulle, jolla keskilämpötila nousee vain 1,5 astetta vuosisadan loppuun mennessä esiteolliselta ajalta
• Lupaukset, joita maat ovat nyt antaneet, johtavat yli kolmen asteen keskilämpötilan nousuun 2100 mennessä

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli Ipcc varoitti vuosi sitten suurraportissaan, että 1,5 asteen rajan ylittäminen kiihdyttää äärimmäisten sääilmiöiden, kuten ennätyshelteiden ja myrskyjen, tiheyttä ja voimakkuutta.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Tavoite on karkaamassa, mutta maailman suurimmat eivät piittaa

Emissions Gap -raportti luo painetta YK:n ilmastoneuvotteluihin, jotka alkavat joulukuun alussa Madridissa. Neuvottelut lähestyvät kriittistä vaihetta. Ensi vuoden aikana maiden on tarkoitus ilmoittaa omien ilmastotoimiensa merkittävästä kiristämisestä.

Unepin raportin mukaan nykysitoumukset pitäisi kolminkertaistaa, mikäli maailman maat haluavat pysyä kahden asteen tavoitteen vaatimalla polulla. 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi toimien viisinkertaistamista nykyisestä.

Aikaa ei ole hukattavaksi, huomauttaa Unepin johtaja Inger Andersen.

– Jos emme toimi nyt, 1,5 asteen tavoite karkaa käsistämme ennen vuotta 2030, hän sanoo.

Asetelmat ilmastoneuvotteluissa ovat selvästi vaikeammat kuin vielä vuosikymmenen puolivälissä Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen aikaan.

Yhdysvallat on aloittanut presidentti Donald Trumpin johdolla virallisen irtautumisen Pariisin sopimuksesta. Eron on määrä astua voimaan vuoden päästä 4. marraskuuta 2020, eli vuorokausi Yhdysvaltain seuraavien presidentinvaalien jälkeen.

Yhdysvallat aiheuttaa maailman toiseksi suurimmat päästöt heti Kiinan jälkeen. Henkeä kohden mitattuna yhdysvaltalaisten päästöt ovat selvästi maailman suurimmat.

Samaan aikaan Kiinan päästöt ovat kääntyneet uuteen nousuun keskushallinnon elvyttäessä hidastuvaa taloutta perinteisellä savupiipputeollisuudella. Kiina tuottaa yksin noin neljäsosan maailman päästöistä.

Raportista selviää, että Kiinan päästöt asukasta kohden ovat jo ohittaneet EU:n keskiarvon. Iso siivu Kiinan teollisuuden päästöistä syntyy kuitenkin maan valmistaessa tuotteita, jotka kulutetaan esimerkiksi EU:ssa.

Uusiutuva energia yllätti ennustajat

Raportista saa helposti kuvan, että ihminen laskettelee kohden tuhoa ja vetää maapallon mukanaan.

Tilanne ei ole kuitenkaan läpikotaisen synkkä. Vaikka valtiot kompuroivat ilmastopolitiikassa, monet kaupungit, osavaltiot ja yritykset edistävät ilmastotoimia vauhdilla.

Nuorten ilmastoliike on aktivoitunut eri puolilla maailmaa, mikä osaltaan luo painetta päättäjien harteille ja toisaalta tarjoaa selkänojaa isoille päätöksille.

Raportin mukaan myös teknologian kehitys tuo valonpilkahduksen: Erityisesti uusiutuvan energian halventuminen on yllättänyt aiemmat ennusteet.

• Aurinkosähkön tuotantokustannus on pudonnut 77 prosenttia vuosina 2010–2018
• Maalle rakennettava tuulivoima on halventunut samassa ajassa yli kolmanneksen (-35 %)
• Merituulivoiman tuotantokustannus on laskenut yli viidenneksen (-21 %)

Aurinko- ja maatuulivoima ovat jo nyt globaalisti halvin tapa tuottaa energiaa, kun vertaillaan uusia investointeja sähköntuotantoon.

Ensi vuonna ne pystyvät kilpailemaan hinnalla myös toiminnassa olevia hiilivoimaloita vastaan.

Se näkyy jo siten, että uusia hiilivoimaloita rakennetaan aiempaa vähemmän, jotkut hankkeet ovat peruuntuneet ja paikoin vanhoja laitoksia on suljettu ennen aikojaan kannattamattomana.

Raportin mukaan resepti hiilettömään talouteen on hyvin tiedossa. Ensiksi pitää muuttaa kaikki tuotettava sähkö co2-päästöttömäksi. Sen jälkeen teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä on siirryttävä käyttämään puhdasta sähköä – fossiilisen öljyn, kivihiilen ja maakaasun hölväämisen sijaan.

YK vaatii rikkailta mailta johtajuutta

Unep patistelee erityisesti suurimmista talouksista koostuvaa G20-maiden ryhmää vauhtiin.

Raportti huomauttaa, että G20-maat aiheuttavat leijonanosan maailman päästöistä. Silti joukossa on maita, jotka eivät ole kunnolla panneet toimeen edes vanhoja ilmastolupauksiaan.

Näitä "tarkkailuluokkalaisia" ovat Australia, Brasilia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat.

Raportti antaa maakohtaisia suosituksia ilmastotoimien vauhdittamiseksi.

Yhdysvalloille esitetään muun muassa hiilipäästöjen hinnoittelua Kalifornian esimerkin tavoin sekä nollapäästöisten autojen edistämistä.

EU:n puolestaan tulisi esimerkiksi tiukentaa päästökauppaa ja vauhdittaa hiilivoiman alasajoa.

Kiinan tulisi kieltää uusien hiilivoimaloiden rakentaminen. Maan sähköntuotanto pitäisi puhdistaa hiilidioksidista uusiutuvan energian sekä ydinvoiman avulla.

Raportti laskee, että uusiutuvalla energialla, energiatehokkuudella sekä lämmityksen ja liikenteen sähköistämisellä voitaisiin leikata päästöjä noin 16 gigatonnia 2050 mennessä.

Se auttaisi jo paljon.

Lue myös:

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Kiinan päästöt kääntyivät taas uuteen nousuun, syynä savupiippuelvytys – Paineet kasvavat New Yorkin ilmastokokouksen alla