Pieni osa terveyskeskusasiakkaista tarvitsee runsaasti palveluita. Heillä on muun muassa verenpainetautia, kolesteroliongelmia, sydänsairauksia, diabetestä ja muita pitkäaikaissairauksia. Mutta myös muita syitä runsaille käynneille löytyy.

Porilaisessa sote-keskus Cottonissa työskentelevä sairaanhoitaja Marika Riihikoski kertoo, että vastaanotolle tulee paljon ihmisiä esimerkiksi yksinäisyyden takia.

On vaikea määrittää, mitkä ovat hyväksyttyjä syitä terveyskeskuskäynneille. Riihikoski ajattelee, että turhia käyntejä ei olekaan.

– Asiakkailla on aina joku tarve ja me haluamme täällä selvittää, mikä se tarve on.

Käytännössä terveyskeskus ei kuitenkaan ole kaikille sinne hakeutuville oikea osoite. Siksi Porissa etsitään nyt muita keinoja auttaa asiakkaita.

Keskimäärin 32 käyntiä

Porin perusturva on päättänyt tavoittaa kaikki, jotka ovat käyneet viimeisen kahden vuoden aikana vähintään 18 kertaa terveyskeskuksessa. Käytännössä monelle on kertynyt käyntejä huomattavasti enemmän.

Perusturva löysi järjestelmistään 264 runsaasti palveluita käyttävää asiakasta. He ovat käyneet terveyskeskuksessa kahden viime vuoden aikana keskimäärin 32 kertaa.

Paljon palveluita käyttäviä asiakkaita löytyy joka puolelta Suomea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan heitä on noin 7–10 prosenttia kaikista asiakkaista. Tämä joukko käyttää suurimman osan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

– Heidän käyttämiensä sote-palvelujen kulut ovat arviolta noin 80 prosenttia kaikista kustannuksista, THL:n sivuilla kerrotaan.

Apua esimerkiksi seurakunnalta

Porin perusturva tarjoaa paljon palveluita käyttäville asiakkaille omaa hoitajaa. Osa asiakkaista on ehtinyt tavata omahoitajansa jo syksyn aikana, loput saavat yhteydenoton viimeistään keväällä.

Asiakas voi jatkossa ottaa yhteyttä suoraan omahoitajaansa, kun terveydentila mietityttää. Asiakkaan luvalla omahoitaja konsultoi muita asiantuntijoita, eikä asiakkaan välttämättä tarvitse käydä useilla eri vastaanotoilla.

Tilanteet vaihtelevat kuitenkin suuresti. Omahoitaja tekee asiakkaan kanssa yksilöllisen hoitosuunnitelman ja jatko riippuu pitkälti siitä.

– Voi olla, että käynti omahoitajalla riittää, voi olla, että mukaan tulee käyntejä lääkärillä tai sosiaalityöntekijällä. Voi kuitenkin olla myös niin, että käyntejä ei tarvita tai ne painottuvat enemmän seurakunnalle tai järjestökentälle, Marika Riihikoski toteaa.

Kankeutta järjestelmissä

Omahoitajamalli ei ole uusi keksintö. Porin perusturva oli jo muutama vuosi sitten mukana hankkeessa, jossa sitä kokeiltiin. Silloin malli ei vielä jäänyt käyttöön. Nyt on toisin. Sen puolesta puhuu laaja koulutuspaketti, joka on räätälöity henkilökunnalle yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

Vielä siinä riittää silti työstettävää. Mikään järjestelmä ei hälytä, jos joku käyttää palveluita usein. Ja vaikka heitä etsisi järjestelmistä tietoisesti, on tilastointi työlästä.

– Täytyy tunnustaa, että koko kesä meni näiden 264 henkilön raportoimiseen. Meillä on vielä paljon tehtävää, että raportointi olisi nopeaa ja siitä saataisiin tietoa, että ollaan menossa oikeaan suuntaan, Porin perusturvajohtajan sijainen Anna-Liisa Koivisto toteaa.

Tähän mennessä selville saatujen tietojen perusteella suurin osa Porin perusturvan paljon palveluita tarvitsevista asiakkaista on ikäihmisiä. Heistä hienoinen enemmistö on naisia ja useimmiten he ovat käyneet terveydenhoitajan vastaanotolla.

Asiakkaan omat toiveet esiin

Asiakkaiden pitää olla omahoitajamallissa myös itse aktiivisia. He täyttävät jo ennen ensimmäistä käyntiä omahoitolomakkeen, jossa kertovat, millaiseksi kokevat oman terveydentilansa.

– Kun asiakas tulee lomakkeen kanssa vastaanotolle, saa ammattilainen käsityksen, mistä asiakas haluaa keskustella ja mihin asioihin hän haluaa tukea ja muutosta, sairaanhoitaja Marika Riihikoski toteaa.

Riihikosken kokemuksen mukaan asiakkaat ovat pitäneet tällaisesta suunnitelmallisuudesta.

– Heillä on takana useita käyntejä ja ammattilaiset ovat vaihtuneet usein. Kokonaistilannetta ei ole välttämättä kunnolla arvioitu. Nyt omahoitajat kuuntelevat ja tekevät hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa.

Säästötkin mielessä

Paljon palveluita käyttäneet 264 asiakasta ovat aiheuttaneet Porin perusturvan alueella kahden viime vuoden aikana 700 000 euron kustannukset.

Vaikka säästöpaineet ovat kovat, haluaa Porin perusturvajohtajan sijainen Anna-Liisa Koivisto painottaa, että työtä tehdään asiakkaiden hyväksi.

– Totta kai tämä tuo ratkaisuja myös talouden näkökulmasta, mutta enemmän meitä perusturvan ammattilaisia pitää kiinnostaa, että meillä käyvä asiakas saa oikeanlaista hoitoa ja oikeaan aikaan.

Koivisto on huomannut jo nyt, että ammattilaisilla itsellään on peiliinkatsomisen paikka. Jatkossa harkitaan, onko esimerkiksi automaattisista kontrollikutsuista syytä luopua.

– Ehkä me itsekin pidämme vastaanottomääriä korkeina, kun teemme asioita totuttujen tapojen mukaan. Ehkä kontrolliaikaa ei tarvitse sopia valmiiksi vaan asiakasta voi pyytää ottamaan yhteyttä, kun tulee tarvetta, Koivisto pohtii.

Vähemmän jonoja, kaikille aikoja

Anna-Liisa Koivisto ei halua syyllistää paljon terveyskeskuspalveluita käyttäviä asiakkaita – kunhan he käyttävät palveluita todelliseen tarpeeseen. Hän toivoo, että asiakkaat ymmärtäisivät, etteivät kaikki voi käydä terveyskeskuksessa kymmeniä kertoja vuodessa.

– Jos kaikki tekisivät niin, olisi meillä ammattilaisten aikaa vain joskus ja jollekin. Pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus kaikille.

Omahoitajamallin tavoite onkin kirkas: hoitoa kaikille, mutta oikeanlaista ja oikeassa paikassa.

– Terveyskeskuslääkäreiden vastaanottoaikoja vapautuu, kun kaikki eivät tarvitse lääkäriaikaa vaan heidät voidaan hoitaa moniammatillisena yhteistyötä, Koivisto toteaa.

Ainakin toistaiseksi asiakkaat ovat ottaneet tämän tavoitteen vastaan hyvin.

– Osa asiakkaista on aiemmin kokenut, etteivät he ole tulleet kuulluiksi asiassaan. Nyt he pääsevät itse vaikuttamaan siihen, Marika Riihikoski toteaa.

Tiistai on ollut Tampereen ensiapu Acutassa hyvin kiireinen. Liukaan kelin takia loukkaantuneita potilaita on tullut kuutisenkymmentä.

– Tämä on selvästi poikkeuksellinen päivä. Liukkaus on ollut salakavalaa. Se ei ole näkynyt kadun pinnassa ja tuli ehkä vähän yllättäen, sanoo ylilääkäri Sami Mustajoki.

Tyypillisesti liukkaalla säällä ranne murtuu tai venähtää kaatuessa. Muutkin ylä- tai alaraajojen murtumiset tai venähdykset ovat tavanomaisia.

Tiistaina skaala on ollut laaja. Useampikin on loukannut päänsä kaatuessaan. Acutaan on hakeuduttu myös esimerkiksi polvivammojen takia ja rintakehä, lonkat sekä olkapäätkin ovat saaneet aamun aikana iskuja.

– Tavanomaiseen liukkaaseen keliin verrattuna nilkan, lonkan ja pään vammat ovat yliedustettuina, Mustajoki kertoo.

Poikkeuksellisen päivästä tekee sekin, että moni tarvitsi vielä leikkausta. Arvion mukaan kymmenisen potilasta jatkoi leikkausaliin.

Sää lämpeni plussan puolelle päivän aikana, mutta liukkaus ei helpottanut.

Liukkaan kelin aiheuttaja oli edellisenä yöllä satanut alijäähtynyt vesi, joka jäätyi tiukasti teiden ja pihojen pintaan.

Lue myös:

Pirkanmaalla on herätty liukkaaseen keliin - musta jää kuorruttaa väylät

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty aloittavat laajan lakon Turun kaupunkia ja kaupungin konserniyhtiöitä vastaan.

JHL:n aluepäällikkö Maaret Laakso arvioi, että lakossa on jopa 1 500 työntekijää.

• Päivittyvä artikkeli lakon vaikutuksista löytyy täältä.

Lakkoon liittyvät JHL:n tiedotteen mukaan Turku Energian, Kuntecin, Kaarean, Kaarean Kunnossapidon, Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun Sataman, Turun Kaupunkiliikenteen, Turun Seudun Veden, Turun Vesihuolto Oy ja Turun Seudun Puhdistamon.

Lakko rajataan niin, että se ei vaaranna kenenkään henkeä, turvallisuutta tai omaisuutta. Lakko ei koske viranhaltijoita eikä työllistettyjen töitä, kertoo JHL tiedotteessaan.

– Tiedossa on jo, että kuten edellisessä lakossa, nytkin turvataan esimerkiksi vanhusten ruokahuolto, sanoo Laakso.

Uusi lakko alkaa keskiviikkona 27. marraskuuta kello 00.00 aamulla ja päättyy perjantaina 29. marraskuuta kello 24.00.

Lakon laajeneminen tarkoittaa JHL:n mukaan ainakin että kouluruokaa ei toimiteta Turun kouluihin ja päiväkoteihin. JHL arvioi myös että päivähoitoa ei välttämättä pystytä järjestämään ollenkaan, bussiliikenne ja sataman toiminnot häiriintyvät. Lisäksi lakko vaikuttaa kirjastojen ja uimahallien toimintaan.

Kiistan taustalla on kaupungin pääosin omistaman Arkean syyskuinen ilmoitus vaihtaa henkilöstönsä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Muutos alentaisi työntekijöiden palkkoja ja leikkaisi muun muassa vuosilomaoikeuksia.

– Toiveemme tietenkin on, että koko siirtopäätös perutaan ja istutaan neuvottelupöytään hakemaan ratkaisua, joka voisi olla nieltävissä. Päätös siirtyä uusiin sopimuksiin on liian jyrkkä, siihen haetaan loivennusta, jos koko päätöstä ei voida perua, sanoo Maaret Laakso.

Arkean nykyinen työehtosopimus on Avaintyönantajat Avainta ry:n Avaintes. Turku on ilmoittanut vaihtavansa työehtosopimukset matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan ja Kiinteistötyönantajien KITA ry:n työehtosopimuksiin.

Lue lisää:

Ammattiliitto JHL suunnittelee uutta lakkoa Turussa – ilmoittaa lakkotoimista jo tällä viikolla

Turun Arkeaan kohdistunut lakko jätti koululaiset ilman aterioita – Aluehallintovirasto saanut jo kanteluita

Päätöksenteko Jyväskylään sijoittuvasta mäkikotka Matti Nykäsen muistomerkistä lähestyy. Samaan aikaan Keskisuomalainen kertoo (tilaajille), että yksikään patsasluonnoksista ei ole Nykäsen omaisille mieluisa.

Matti Nykäsen äiti Vieno Nykänen kertoo Keskisuomalaisessa, että perhe on alusta asti toivonut muistomerkiksi näköispatsasta. Samalla koko perhe toteaa kuitenkin, että kyse on kaupungin eikä perheen hankkeesta, eivätkä he vastusta muistomerkkiä.

Omaiset toivovat edelleen, että näköispatsas pystytettäisiin jonnekin.

Jyväskylän kaupunki pyysi kesällä kuudelta taiteilijalta luonnoksen Nykäsenmuistomerkiksi. Muistomerkin budjetti on sata tuhatta euroa, ja ehdotukset edustavat nykykuvanveistoa.

• Taiteilijoiden ehdotukset Matti Nykäsen muistomerkiksi vaihtelevat vakavasta leikittelevään – katso kuvat kuudesta kandidaatista

Jyväskylän kaupungin muistomerkkityöryhmää johtaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela (vihr.). Lumelan mukaan kaupunki on ollut tietoinen siitä, että Nykäsen omaiset toivovat näköispatsasta.

– Luonnoksissa ei sellaista ole. Nyt me mietimme, miten prosessista saadaan paras mahdollinen lopputulos, Lumela sanoo.

Patsasluonnoksista on järjestetty yleisöäänestys, ja sen tulokset otetaan päätöksenteossa huomioon.

– Tavoitteena on mahdollisimman hyvä lopputulos, joka ilahduttaa meitä kaikkia. Muistomerkin tavoitehan ei ole pelkästään kunnioittaa, vaan myös ilahduttaa, sanoo Lumela.

Muistomerkistä päättää Jyväskylän valtuusto näillä näkymin helmikuussa.

Näköistaiteen haaste: miten tavoittaa jotain olennaista

Jyväskyläläinen pitkän linjan taidekriitikko ja -kuraattori Hannu Castrén sanoo, että Nykänen on suomalaisten suurmiesten kansainvälisessä sarjassa. Se tarkoittaa, että myös muistomerkillä on maailmanlaajuista merkitystä.

Näköistaidetta Castrén pitää ongelmallisena, muun muassa siksi, että näköistaide ei tahdo koskaan olla riittävän näköistä.

– Näköistaiteen yksi ääripää on kuin vahakabinetti, ja mieluummin puhuisinkin esittävästä taiteesta. Nykytaide on kaikkiruokaista, ja sisältää myös esittävää taidetta, Castrén sanoo.

Näköispatsaiden toinen ongelma, että kriteerinä ei pidetä tyyliä, vaan yksinkertaisesti sitä, näyttääkö teos esittämältään henkilöltä.

– Haasteena näköistaideteoksessa on tavoittaa jotain olennaista kohteestaan. Wäinö Aaltonen onnistui siinä Paavo Nurmen patsaassaan, mutta miten tavoittaa Nykänen, joka lentää ja lentää eikä meinaa tulla alas ollenkaan? Ei onnistu sillä, että tekee näköistaiteellisen pysäytyskuvan – jollaiset usein ovatkin tökeröitä.

Julkisen nykytaiteen tekemisessä pitää Castrénin mukaan olla peräänantamaton, mutta hän näkee ongelmia siinä, keneltä taiteilijoilta luonnoksia on ylipäätään pyydetty.

– Miksi ei laiteta Matti Nykäsen hyppyrimäkeä huippukuntoon. Huippuvalaistaan ja järjestetään siellä vuosittainen kansainvälinen hyppykilpailu, ja vaiheessa kaksi katsotaan jotain veistotaiteellista osuutta, hän sanoo.

KIRKKONIEMI/OSLO

Sølvi Endresen on kulkenut Norjan Kirkkoniemen ja Venäjän Murmanskin väliä yli 20 vuotta. Hän vie yhdessä muiden norjalaisten vapaaehtoisten kanssa lämpimiä vaatteita naapurimaan köyhille ja sairaille.

Viime aikoina matkanteko on hidastunut. Venäjän puolella on aiempaa enemmän joukkoja ja tankkeja, joita vapaaehtoiset joutuvat väistämään.

Venäjällä on parhaillaan käynnissä maan Pohjoisen laivaston suurin sukellusveneharjoitus sitten kylmän sodan. Harjoitus jatkuu pitkälle joulukuulle. Ydinsukellusveneet harjoittelevat toimintaa suurissa syvyyksissä viikkojen, jopa kuukausien ajan.

Samaan aikaan Nato harjoittelee pohjoisessa aiempaa enemmän ja lähempänä Venäjää. Tänä syksynä Barentsinmeren yllä on lentänyt esimerkiksi Yhdysvaltain häivepommikoneita.

Pienet tapahtumat voivat kärjistyä suureksi konfliktiksi. Sitä Norja pelkää, kun sotilaallinen toiminta yhä kiihtyy Norjan ja Venäjän rajalla.

Se on myös keskeinen syy sille, että Norja on nyt lähdössä aiempaa vahvemmin Suomen ja Ruotsin rinnalle pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.

Sotilaallinen toiminta on kiihtynyt kuluneen vuoden aikana

Venäjän tärkeimmät strategiset ydinaseet sijaitsevat aivan Norjan naapurissa.

Venäjän ydinasepelote, turvallisuuspolitiikka ja suurvalta-asema perustuvat suurelta osin siihen, että sen strategiset ydinsukellusveneet pystyvät toimimaan ja liikkumaan vapaasti. Murmanskin alueelta niillä on lyhyt matka kaikkialle. Esimerkiksi Itämerellä ovat kaikki alueen valtiot tarkkailemassa ja kontrolloimassa liikennettä.

Naton ja Venäjän välien kiristymistä seurataan tarkkaan The Independent Barents Observer -uutissivuston toimituksessa Kirkkoniemen keskustassa. Sivusto on uutisoinut arktisen alueen sotilaallisesta kehityksestä luotettavasti ja tarkasti pitkään.

Alkusyksystä myös Suomessa uutisoitiin, että Venäjän erikoisjoukkoja oli väitetty toimineen Huippuvuorilla.

The Independent Barents Observerin toimittajat käyttivät paljon aikaa tiedon tarkistamiseen ja tutkimiseen, mutta he eivät voi vahvistaa asiaa.

Sotilaallista toimintaa ja varustautumista on kuitenkin Barentsinmerellä ja Kuolan niemimaalla enemmän kuin vuosiin.

– Sotilaallisesti tilanne on oleellisesti huonontunut kuluneen vuoden aikana. Venäläisiä sukellusveneitä ei liiku pelkästään Barentsinmerellä, vaan myös Norjanmerellä, aivan Norjan länsirannikon tuntumassa. Myös Naton ja Norjan puolelta on toiminta kiihtynyt ja he harjoittelevat varsin lähellä Venäjää, kertoo The Independent Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen.

Hän on ei-toivottu henkilö Venäjällä. Hän ei saa matkustaa Venäjälle eikä uutissivustoa pysty lukemaan Venäjältä.

Muutama vuosi sitten sivuston omistanut Barentsin sihteeristö halusi, että toimittajat lopettavat Venäjää koskevat kriittiset kirjoitukset. Vaientamista vaati Venäjä. Barentsin sihteeristön työnä on edistää Norjan ja Venäjän elinkeinoelämää.

Toimittajat eivät suostuneet ja käynnistivät oman uutissivuston, nyt lisättynä etuliitteellä The Independent.

Venäjä on harjoitellut Pohjois-Norjan tutka-asemien valloittamista ja gps-häirintää. Jos kriisi tulee, Venäjä haluaa pystyä estämään sen, että Nato voi pysäyttää heidän sukellusveneensä.

Yle keskusteli Kirkkoniemessä useiden paikallisten kanssa gps-häirinnästä, ja heidän mukaansa se on vähentynyt. Viime vuonna sitä kesti norjalaisten lehtien mukaan 6–9 viikkoa.

Häirinnän aikana esimerkiksi ambulanssit tai pelastushelikopterit eivät pysty käyttämään satelliittipaikannusta.

Myös ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat aiempaa aktiivisemmin Barentsin alueella.

Norjan turvallisuuspoliisi varoitti uhka-arviossaan 2018, että tiedustelun kohteena ovat erityisesti sotilaskohteet, jotka ovat erityisen tärkeitä Venäjän turvallisuudelle.

Norja haluaa Pohjoismaat yhteiseen rintamaan

Samaan aikaan, kun Venäjä harjoittelee Norjan pohjoisen rajan tuntumassa, pääkaupunki Oslossa vanhempi ulkopolitiikan tutkija Andreas Østhagen isännöi keskustelutilaisuutta arktisesta turvallisuuspolitiikasta. Puhujia on saapunut Kanadaa myöten paikalle.

– Norja pelkää sitä, että pienet tapahtumat voivat kasvaa suuriksi konflikteiksi. Esimerkiksi sellaiset, jotka koskevat Huippuvuoria, kalastusta, luonnonvaroja tai jotain, joka tapahtuu Venäjän ja Norjan yhteisellä rajalla, selittää Østhagen, joka työskentelee Fridtjof Nansen -instituutissa.

Mahdollisena on pidetty esimerkiksi tilannetta, jossa Huippuvuorilla syntyisi kiistaa venäläisten kalastajien ja Norjan merivartioston välille.

Norja onkin lähdössä aiempaa vahvemmin mukaan Suomen ja Ruotsin rinnalle pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Norjassa poliitikot pohtivat parhaillaan, mikä on yhteistyön seuraava taso ja mihin lähdetään mukaan.

– Jos Venäjän kanssa syntyisi konflikti, Norja haluaa saada yhteisen rintaman. Norjan toiveena on saada naapurit sitoutumaan Norjan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön ja intresseihin, sanoo Østhagen.

Toinen syy Norjan kasvaneeseen kiinnostukseen kumpuaa Washingtonista. Kuluneet 2–3 vuotta ovat herättäneet kysymyksiä siitä, voiko Yhdysvaltojen haluun puolustaa Eurooppaa tai toimia Natossa luottaa. Tämä on kimmoke Norjalle vähentää riippumattomuuttaan Yhydsvalloista ja tulla vahvemmin mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensen sanoo Ylen haastattelussa, että juuri nyt Norjassa työstetään sitä, miten pitkälle yhteistyössä mennään. Avoimuutta koskevissa sopimuksissa täytyy ottaa huomioon se, että Norja on Nato-maa ja Ruotsi ja Suomi EU:n jäseniä.

Norja vahvistaa joukkojaan rajalla

Kahden kilometrin päässä Venäjän rajasta kuuluu haukuntaa. Norjan rajavartioston koirat ovat partioimassa Svanvikin raja-aseman tuntumassa.

Etelä-Varangin varuskunta valvoo Venäjän ja Norjan välistä rajaa ja raportoi havannoistaan, jotta puolustusvoimilla on oikea tilannekuva. Varuskunnan komentajan Jan Marius Nilsenin mukaan tilanne on kiristynyt.

– On paljon epävarmuutta, ennakoimattomuutta, suurvaltojen kilpailua ja geopoliittisia jännitteitä. Venäjä kuuluu tähän tilannekuvaan, Nilsen sanoo.

Pohjois-Norjassa on jo alettu vahvistaa alueen joukkoja. Sinne ollaan perustamassa uutta pysyvää jääkärikomppaniaa. Puolustusvoimat ja maavoimat ovat asettaneet sen tärkeysjärjestyksensä kärkeen.

– Työ on vielä kesken, mutta se etenee hyvin.

Nilsen muistuttaa, että vaikka sotilaallinen tilanne on muuttunut, on yhteistyö paikallisten kesken hyvää. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia.

Vapaaehtoistyöntekjiä Sølvi Endresen pelkää yhtä asiaa: tilanteen kiristymistä sellaiseksi, että rajan molemmin puolin asuvat eivät voisi tehdä yhteistyötä keskenään.

– Se olisi surullista, koska ihmisten välillä kaikki on hyvin. Tämä on suurvaltojen peliä.

A-studio käsittelee lähetyksessään Arktisen alueen turvallisuuspolitiikkaa ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä TV1:llä tänään klo 21. Vieraina ovat puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu, juontajana Heikki Ali-Hokka.

Lue myös:

Liettua ja Venäjä vaihtoivat vakoojia maiden rajalla – mukana myös norjalaismiesTutkijan visio Suomen hävittäjähankinnasta: Rafale, Typhoon tai Gripen 20 vuodeksi, sitten mukaan uuteen eurooppalaiseen projektiin

Naton pohjoismaiset jäsenet: Macron on väärässä kritiikissään

Poliisi on saanut tutkinnan valmiiksi Liperin kuolonkolarista, jossa Puolustusvoimien kuorma-auto ja henkilöauto törmäsivät maaliskuussa. Henkilöautoa kuljettanut 35-vuotias nainen kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.

Rikoksesta epäillään kuorma-autoa kuljettanutta, Pohjois-Karjalan rajavartiostossa palvellutta varusmiestä. Rikosnimikkeitä ovat törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä kuolemantuottamus sekä palvelusrikos.

Varusmies oli kuljettamassa Rajavartiolaitoksen Onttolan rajajääkärikomppanian varusmiehiä harjoitukseen. 13 matkustajaa eivät loukkaantuneet.

Onnettomuus sattui lähellä Joensuun lentoasemaa. Poliisin mukaan kuljettaja ei noudattanut risteyksessä stop-merkkiä, ja törmäyksessä henkilöauton keula painui kuorma-auton alle.

Asia on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.

Juttua korjattu kello 17.51: Rajavartiosto korjaa poliisin aiemmin kertomia tietoja. Rikoksesta epäiltynä on Pohjois-Karjalan rajavartiostossa palvellut varusmies, ei Kainuun prikaatin varusmies. Lisäksi poistettu virheellinen virke, jonka mukaan komppaniassa ei ole omia sotilaskuljettajia

Saksan Dresdenissä maanantaina tehty jalokivivarkaus on saaliiltaan yksi museohistorian suurimmista rikoksista. Vihreään holviin iskeneet rikolliset veivät mukanaan taideaarteita jopa miljardin euron arvosta.

Vuosikymmenten mittaan museoissa eri puolilla maailmaa on tehty lukuisia muitakin suursaaliiseen johtaneita mieleenpainuvia rikoksia. Kokosimme niistä kahdeksan. .

1911 Mona Lisa lähti varkaiden matkaan Louvresta

Maailman kentien tunnetuin maalaus, Leonardo da Vincin Mona Lisa katosi Pariisin Louvresta elokuussa 1911 jäljettömiin. Epäilykset ehtivät kohdistua niin taidemaalari Pablo Picassoon kuin runoilija Guillaume Apollinaireenkin, mutta lopulta syylliseksi paljastui museossa työskennellyt mies.

Lasittaja Vincenzo Peruggia oli aiemmin kehystänyt Louvren maalauksia, mutta 21. elokuuta 1911 hän vei mukanaan da Vincin maalauksen.

Taulu ehti olla piilossa Peruggian asunnossa kaksi vuotta ennen kuin hän vei sen kotimaahansa Italiaan ja yritti myydä teoksen. Firenzeläinen taidekauppias hälytti poliisit ja Peruggia tuomittiin seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen.

Louvreen palautettu Mona Lisa on tänä päivänä museon suurin vetonaula.

1972 kattoikkunasta laskeutuneet rosvot veivät mestarien maalaukset ja kasan jalokiviä Montrealissa

Kanadan Montrealissa sijaitsevaan Musée des beaux-arts -taidemuseoon tunkeuduttiin syyskuussa 1972 keskellä yötä kattoikkunan kautta.

Kolme raskaasti aseistautunutta varasta katosi Montrealin yöhön mukanaan kymmeniä jalokiviä ja 18 maalausta.

Vanhojen mestareiden, kuten Rembrandtin, Rubensin ja Delacroix'n teoksia ei ole vieläkään saatu takaisin.

1985 jouluaattona iskeneet vorot veivät mayojen ja asteekkien aarteet Méxicossa

Meksikon pääkaupungissa Méxicossa ahkeroivat jouluaattona 1985 muutkin kuin joulukiireissä hyörivät kaupunkilaiset. Antropologiseen museoon tunkeutuneet varkaat veivät mukanaan yli sata vanhojen sivilisaatioiden, kuten mayojen ja asteekkien, esinettä.

Jade- ja kultaesineiden sekä muiden taideaarteiden katoaminen huomattiin vasta jouluaamuna. Esineet olivat olleet näytteillä kolmessa museon pohja- ja kellarikerroksen salissa. Varkaiden työtä helpotti se, ettei museossa olla hälyttimiä ja turvatoimet perustuivat kiertäviin vartijoihin.

Vuonna 1989 lähes kaikki varastetut esineet löytyivät yllättäen huumeratsian yhteydessä.

1990 poliiseiksi tekeytyneet konnat huijasivat henkilökuntaa Bostonissa

Yhdysvaltain Bostonissa sijaitsevassa Gardner Museumissa mentiin varkaiden lankaan maaliskuussa 1990.

Kaksi poliiseiksi tekeytynyttä rosvoa väitti tulleensa tutkimaan museosta tullutta hälytystä, pääsi sisälle rakennukseen ja poistui myöhemmin mukanaan 13 maalausta.

Kadonneiden teosten joukossa olivat muun muassa Vermeerin ja Manet'n maalaukset. Teoksia ei ole saatu takaisin, vaikka saaliista luvattiin myöhemmin kymmenen miljoonan dollarin löytöpalkkio.

1994 ja 2004 Huuto varastettiin ja myöhemmin löydettiin

Norjalaistaiteilija Edvard Munchin Huuto on varastettu kaksi kertaa. Kyseessä ovat samasta aiheesta tehdyt kaksi eri taulua. Toinen versio varastettiin Norjan Kansallismuseosta 1994. Arvomaalaus löydettiin parin kuukauden kateissa olon jälkeen.

Toinen versio Huuto-maalauksesta lähti varkaiden matkaan Oslon Munch-museosta vuonna 2004. Tuolloin naamioituneet ja aseistautuneet varkaat iskivät keskellä päivää ja veivät Huudon lisäksi Munchin Madonna-maalauksen.

Rikolliset juoksivat museosta röyhkeästi taulut käsissään hämmentyneiden silminnäkijöiden edessä. Varkaus kesti vain 50 sekuntia.

Kaksi vuotta myöhemmin maalaukset palautuivat museoon, kun varkaat saatiin kiinni. Sekä Huuto että Madonna olivat vaurioituneet väärissä käsissä ollessaan.

2000 konepistoolimiehet ryöstivät Kansallismuseon Tukholmassa

Joulukuussa 2000 Tukholmassa tehtiin näyttävä taideryöstö, kun konepistoolilla aseistautuneet ryöstäjät ryntäsivät Kansallismuseoon. Poliisien huomion viemiseksi toisaalle varkaat olivat ennen ryöstöä sytyttäneet kaksi autopaloa.

Museossa olleita ihmisiä uhattiin aseilla ennen kuin ryöstäjät katosivat paikalta mukanaan kaksi Renoirin maalausta ja Rembrandtin omakuva. Ryöstäjäkolmikko pakeni paikalta veneellä.

Ryöstösaalis saatiin kokonaisuudessaan takaisin kesällä 2005, kun Tanskan poliisi teki ratsian Kööpenhaminassa sijaitsevaan hotelliin. Päätekijänä pidetty venäläistaustainen mies tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen.

2012 Rotterdamissa varastetut maalaukset paloivat tuhkaksi

Hollannin Rotterdamin Kunst Hal -taidemuseossa varkaat iskivät kyntensä taideaarteeseen vuonna 2012. Rikolliset tunkeutuivat rakennukseen aamuyön tunteina ja poistuivat paikalta ennen poliisien tuloa.

Seitsemän varastetun maalauksen joukossa olivat muun muassa Picasson, Matissen ja Monet'n teokset.

Romanialaiset varkaat saatiin tuomiolle seuraavana vuonna kotimaassaan. Rikoksen suunnittelijana pidetty mies sai kuuden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomion.

Jopa 200 miljoonan euron arvoista saalista ei kuitenkaan saatu takaisin, vaan rikoksen suunnittelijana tuomitun miehen äiti sanoi polttaneensa taulut poikaansa suojellakseen. Naisen tarina on herättänyt epäilyksiä, mutta tutkijat löysivät naisen luota palojäänteitä, jotka tukivat kertomusta.

Verohallinto ja apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ovat eri mieltä siitä, salliiko laki nykyisellään automatisoidut verotuspäätökset.

Yle uutisoi eilen apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä, jonka mukaan verottajan vakiintunut käytäntö tehdä verotuspäätöksiä automatisoidusti on perustuslain ja hyvän hallintotavan vastainen. Verottajalle automaatio on säästänyt sekä aikaa että rahaa, jopa 2 000 henkilötyövuotta.

Täytyykö jokainen veropäätös jatkossa tehdä käsivoimin? Ei, sanoo esittelijäneuvos Ulla-Maija Lindström oikeusasiamiehen kansliasta. Sen sijaan automaatiosta päätöksenteossa pitäisi säätää laissa nykyistä tarkemmin.

– Laissa pitäisi säätää täsmällisemmin, missä tilanteissa automaattisia päätöksiä voidaan tehdä ja millä tavalla asiat valikoituvat automaattiseen päätöksentekoon. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus ymmärtää, miksi joutui tähän menettelyyn, Lindström avaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua.

Oikeusasiamies otti asian käsiteltäväkseen sen jälkeen, kun koneen tekemistä verovirheistä oli tullut kaksi kantelua.

Yhdessä kantelussa kantelijalle tuli maksettavaksi aiheeton veronkorotus viivästysmaksuineen. Aiheeton vero korotuksineen poistettiin vasta kantelijan oikaisuvaatimuksen myötä.

Toisessa kantelussa Verohallinnon automaatio lähetti 11 000 aiheetonta kehotuskirjettä, joissa uhattiin muun muassa veronkorotuksella. Tässä tapauksessa kantelijalle tai muille aiheettoman kehotuksen saaneille ei aiheutunut seuraamuksia.

Vaarantuuko oikeusturva, jos päätöstä ei tee ihminen?

Verohallinnon mukaan automaatiota on käytetty päätöksenteossa kaikissa verolajeissa jo pitkään. Apulaisoikeusasiamies puuttuu selvityksessään erityisesti niin sanottuihin oma-aloitteisiin veroihin, eli esimerkiksi arvonlisäverotukseen.

– Koko veroasian käsittely veroilmoituksesta verotuspäätökseen ja mahdolliseen ulosottoon lähettämiseen voi mennä ilman, että siihen on yksikään luonnollinen henkilö puuttunut. Silloin on epäselvää, kenen vastuulla päätös on, Lindström sanoo.

Päätöksessä ei tällöin lue yksittäisen verovirkailijan nimeä, vaan yleiset Verohallinnon yhteystiedot. Jos verovelvollinen haluaa saada lisätietoja päätöksestään, hän ei pääse puhumaan sen virkailijan kanssa, joka on vastuussa häntä koskevasta päätöksestä.

Muun muassa tätä apulaisoikeusasiamies pitää ongelmallisena.

– Tällaisessa tapauksessa hyvä hallinto ja oikeusturva eivät välttämättä toteudu, jos asiakas ei saa tarvitsemaansa tietoa, että ymmärtäisi oman veroasiansa käsittelyn, Lindström sanoo.

"Ei koskaan täysin automatisoitua"

Verohallinnossa asia nähdään toisin. Pääjohtaja Markku Heikuran mukaan automaatio voi jopa parantaa oikeusturvaa, koska inhimillisen virheen tai tulkintaerojen mahdollisuutta ei ole.

– Eikä päätöksenteko koskaan ole täysin automatisoitua, vaan siinä on useita portaita. Oikeusturva taataan siinä, että aina voi hakea muutosta ja jos siihenkään ei ole tyytyväinen, päätöksestä voi valittaa, Heikura toteaa.

Perustuslain mukaan verotuksesta on säädettävä lailla. Apulaisoikeusasiamies katsoo, että koska verotuksen automaatiosta ei ole lain tasolla säädetty, verottajan toiminta ei täytä perustuslain vaatimuksia.

Siksi apulaisoikeusasiamies penää tarkempaa kirjausta lakiin. Tästä Verohallinnon pääjohtaja Heikurakin on samaa mieltä.

– Jos asia tällaisia tulkintavaikeuksia aiheuttaa, on sitä syytä laissa tarkentaa. Voi tosin olla erittäin vaikeaa säätää kaikki tapaukset laissa. Siinä pitää olla pitkä näkemys, kun teknologiat muuttuvat jatkuvasti. Muuten lakia joudutaan koko ajan säätämään uudelleen.

Apulaisoikeusasiamies toteaa päätöksessään, että automatisoidun päätöksenteon sääntelyä pitäisi alkaa heti selvittää. Valmisteleva taho voisi olla esimerkiksi verolakeja valmisteleva valtiovarainministeriö tai oikeusministeriö.

Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että virkamiehet ja muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja hyvä hallintoa. Oikeusasiamiehillä ei ole suoraa määräysvaltaa viranomaisiin, mutta oikeusasiamiehen päätöksillä ja kannanotoilla on usein vaikutusta viranomaisen toimintaan.

Päivitys 26.11. klo 16.55: Lisätty tieto kahden oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun sisällöstä.

Lue myös:

Oikeusasiamies: Verottajan automaatio rikkoo lakia – Verojohtaja Ylelle: "Varsin suuri yllätys"

Jyväkylän kaupunki on julkistanut Matti Nykäsen muistomerkin yleisöäänestyksen tulokset. Yleisön suosikki kuudesta teoksesta oli Suksess. Ääniä teoksille annettiin yhteensä lähes 16000.

Teos koostuu kymmenmetrisistä happoterässuksista, joihin on syvätty Nykäsen lausahduksia. Tekijä on nostanut esiin lausahdukset "Elämä on ihmisen parasta aikaa" ja "Jokainen tsäänssi on mahdollisuus".

Taiteilijan mukaan hänen ehdotuksensa kuvastaa myös sitä, että "Matin elämä oli välillä vinksin vonksin".

Muistomerkkihanketta valmisteleva työryhmä on kuitenkin kallistumassa toiseksi eniten yleisöääniä saaneen teoksen puolelle. Se on nimeltään Höyhen.

Työryhmän mielestä Höyhen on luonnoksista toteuttamiskelpoisin, ja kuvaa parhaiten Nykäsen saavutuksia ja persoonaa.

Myös Jyväskylän julkisen taiteen työryhmä ja Jyväskylän Taiteilijaseuran edustaja pitävät Höyhentä ehdotuksista onnistuneimpana.

Nykäsen omaiset ovat kertoneet toivoneensa näköispatsasta. Jyväskylän kaupunki tilasikin yhdeltä taiteilijalta luonnoksen näköispatsaaksi, mutta kaupungin mukaan luonnos ei täyttänyt kaupungin, omaisten eikä yleisön odotuksia näköispatsaasta.

Kaupunki kertoo kuitenkin selvittelevänsä erilaisia vaihtoehtoja muistomerkin toteuttamiseksi. Yksi vaihtoehdoista on täydentää ehdotuksia perinteisellä näköispatsaalla.

Muistomerkkityöryhmää vetävä Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela (vihr.) toteaa kaupungin tiedotteessa, että näköispatsasluonnos voisi monipuolistaa joukkoa, josta valtuusto valitsee toteutettavan ehdotuksen.

Jyväskylän valtuuston on alustavasti määrä päättää muistomerkistä helmikuussa. Jos näköispatsaan luonnos tilataan joukon jatkoksi, aikataulu lykkääntyy ainakin loppukevääseen 2020.

Kaikki yleisöäänestyksessä olleet kuusi muistomerkkiesitystä voit katsoa tästä jutusta.

Ulkomaalaiselle miehelle vaaditaan useiden vuosien vankeustuomiota seksuaalirikoksista. Asian käsittely alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa tiistaina.

Syytekohtia on erikoissyyttäjä Leena Koivuniemen mukaan seitsemän. Uhreja on yhteensä kuusi eli syytetty teko on poikkeuksellisen laaja. Epäillyt teot ovat Koivuniemen mukaan tapahtuneet Pirkanmaalla.

Vakavin syyte koskee törkeää raiskausta. Viisi syytekohtaa koskee lievempiä seksuaalirikoksia ja yksi muunlaista rikosta. Asianomistajat ovat yhtä lukuun ottamatta aikuisia.

Tiistaina oikeudenkäyntiaineisto määrättiin pidettäväksi salassa. Muut syytekohdat käsitellään tulevina päivinä.

Aamulehden mukaan syytetty on itse kertonut asuneensa Afganistanissa. Oikeudessa hänellä oli farsin kielen tulkki. Aamulehden mukaan syytetty on tuomittu aiemmin tänä vuonna lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lehden mukaan tapahtuma-aikaan 25-vuotias mies ahdisteli 14-vuotiasta koulutyttöä Tampereella bussissa helmikuussa 2018.

Asiantuntijat pelkäävät, että eilen Saksan Dresdenissä varastetut mittaamattoman arvokkaiksi kutsutut jalokiviaarteet jäävät lopullisesti kateisiin.

Varkaat todennäköisesti hajottavat viemänsä timanttikoristeiset miekat ja rintaneulat, koska esineet ovat erittäin helposti tunnistettavissa ja niitä on mahdotonta myydä eteenpäin avoimilla markkinoilla.

Tekijät veivät kolme 1700-luvulla valmistettua jalokivikokonaisuutta.

– Kun kuulin murrosta, tiesin heti mitä tulee tapahtumaan. Emme enää näe esineitä ehjinä, sanoo Christopher Marinello taidevarkauksia tutkivasta Art Recovery International -järjestöstä BBC:lle.

Dresdenin museon johtaja Marion Ackermann toteaa, että esineiden purkaminen olisi kauhea teko.

– Esineiden arvoa ei voi arvioida, koska ne ovat korvaamattomia.

Varkaat murtautuivat Dresdenin linnassa olevaan niin sanottuun Vihreään kammioon varhain maanantaiaamuna. Ennen murtoa he olivat sytyttäneet lähellä sijaitsevan sähkökaapin palamaan, jonka takia murtohälyttimet eivät toimineet.

Murto kesti noin viisi minuuttia ja valvontakameroiden kuvissa näkyy kaksi tekijää.

Tässä jutussa kerrotaan kahdeksasta muusta mittavasta taidevarkaudesta.

Kiti Vauhkosen ensimmäinen itse ajettu peurakolari tapahtui hyvin nopeasti.

– Ei siinä kerennyt ajatella yhtään mitään. Ensimmäiset fiilikset oli, että olenko minä kunnossa, Vauhkonen kertoo hetkestä, kun peura hyppäsi auton eteen Hämeenlinnan ja Hattulan rajamailla. Auto meni lunastuskuntoon.

Marraskuu on ollut pahinta peurakolareiden aikaa. Myös vakuutusyhtiöissä peurakolareiden määrän lisääntyminen on jo huomattu. Vakuutusyhtiö Ifistä arvioidaan, että Etelä-Suomessa riski törmätä eläimeen on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana lähes 50 prosenttia ja keskisessäkin Suomessa noin 30 prosenttia.

Ifissä keskimääräinen korvaus eläinkolarista on yli 3 100 euroa. Näin laskettuna vakuutusyhtiöt joutuivat korvaamaan viime vuonna peurakolareita liki 20 miljoonalla eurolla.

Täpäriä tilanteita lähes päivittäin

Kiti Vauhkoselle peurakolari ei ollut yllätys, pikemminkin ajan kysymys, sillä peuroja on työmatkan varrella on näkynyt usein. Täpäriä tilanteita on ollut kymmenkunta.

Reilun viikon takaisessa törmäyksessä auto meni apukuskin puolelta ruttuun, muun muassa ajovalo vaurioitui ja peltiä meni kasaan. Peurakolarissa rikkoontuvat helposti valojen umpiot, keulan etusäleikkö, jäähdytin ja usein myös rekisterikilpi menee ruttuun.

Kiti Vauhkonen arvelee, että 15 vuotta vanha ajopeli saattaa mennä jopa lunastukseen. Toistaiseksi auto on korjaamolla ja käytössä on vara-auto. Nyt kiikarissa on uuden auton hankkiminen.

Onnettomuuden toinen osapuoli peura jäi tien oheen loukkaantuneena ja riistamies kävi lopettamassa sen.

– Kyllä nämä eläimet pelottavat. Varsinkin nyt, kun on ollut sateista keliä ja hyvin pimeää. Ojanpenkoille tulee vilkuiltua entistä tarkemmin. Pimeällä tulee myös hidastettua vauhtia.

Vauhkosen työmatka vaatii kuitenkin autoa.

– Kolari ei saa vaikuttaa ajamiseen. Tien päälle vaan mahdollisimman nopeasti.

Vakuutusmaksut saattavat nousta

Peurakolarien määrä on ollut marraskuussa huomiota herättävän suuri. Hämeen alueella poliisi on kirjannut viimeisen viikon sisällä yli sata hirvieläinonnettomuutta. Onnettomuudet ovat olleet enimmäkseen peuran ja auton yhteentörmäyksiä.

Poliisi arvioi, että onnettomuuksien lisääntymisen seurauksena vakuutusmaksut tulevat nousemaan jollain syklillä.

Viime vuonna peurakolareita tilastoitiin yli 6200. Reilun 3000 euron tapauskohtaisella korvauksella laskettuna vakuutusyhtiöt joutuivat korvaamaan peurakolareita liki 20 miljoonalla eurolla.

Lisäksi tulevat mahdolliset henkilövahingot ja kustannukset sijaisautoista. Peurakolareissa sattuu kuitenkin henkilövahinkoja vähemmän kuin hirvikolareissa.

Metsäkauriin kanssa törmäyksiä sattui viime vuonna yli 4000, hirvikolareitakin liki 2000.

Marraskuinen työmatka pahinta aikaa

Tilastokeskuksen tilastot tukevat havaintoa peurakolareiden lisääntymisestä. Synkintä aikaa onnettomuuksien suhteen on marraskuu. Kanta-Hämeessä sattui toissavuoden marraskuussa 161 auton ja valkohäntäpeuran välistä törmäystä, viime vuonna 193. Se tekee keskimäärin kuusi ja puoli peurakolaria päivässä.

Eniten peurakolareita sattuu Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Myös metsäkaurisonnettomuuksien määrä on kasvussa. Loka-, marras- ja joulukuun lisäksi kauriskolareita sattuu paljon myös touko-kesäkuussa. Hirvikolarien määrä sen sijaan on ollut laskussa.

Hirvi-, peura- ja kaurisonnettomuuksien suhteen pahinta aikaa ovat aamu- ja iltahämärän aika. Varsinkin marraskuussa nämä ajat sattuvat yksiin työmatkaliikenteen huipun kanssa. Marraskuu on myös valkohäntäpeurojen kiima-aikaa.

Näin toimit eläinkolarissa

Törmäyksen jälkeen tärkein tehtävä on varoittaa muuta liikennettä, jotta estetään lisäonnettomuudet. Varoituskolmio on syytä viedä 200-300 metrin päähään tien onnettomuusalttiimmalle puolelle ja kytkeä auton hätävilkut päälle.

Riistakolarista tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112 ja ilmoittaa tapahtumapaikka mahdollisimman tarkasti. Loukkaantuneen eläimen saa lopettaa, jos sen osaa tehdä.

Jos eläin jatkaa matkaansa, sitä ei kannata etsiä, vaan jättää tämä työ asiansa osaavalle jäljestäjälle. Samalla vältetään eläimen jälkien sotkeentuminen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty aloittavat laajan lakon Turun kaupunkia ja kaupungin konserniyhtiöitä vastaan.

Lakossa ovat Turun kaupungin, Turku Energian, Kuntecin, Kaarean, Kaarean Kunnossapidon, Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun Sataman, Turun Kaupunkiliikenteen, Turun Seudun Veden, Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun Seudun Puhdistamon JHL:n työntekijät.

Lakkouutinen tuli yllätyksenä kaikille lakon piirissä oleville konserniyhtiöille. Kaikki Ylen tavoittelemat yhtiöt selvittävät lakon vaikutuksia parhaillaan. Päivitämme tietoja vaikutuksista sitä mukaa, kun tietoa saadaan.

Koulut

Turun kaupunki kehottaa oppilaita varautumaan koulupäivään omilla eväillä. Opettajien ammattijärjestö OAJ muistutti pian lakkoilmoituksen jälkeen jäsenistöään, ettei heille kuulu lakonalaiset työt kouluissa ja oppilaitoksissa.

Viime lakon tavoin kouluihin pystytään järjestämään jotain tarjottavaa, mutta poikkeustilanteeseen on syytä varautua omin eväin.

– Kouluihin kannattaa ottaa omat, hyvin säilyvät eväät mukaan. Tämä koskee noin 20 000 oppilasta ja 150 toimipistettä, toteaa viestintäjohtaja Saara Malila.

Lisätietoa muun muassa ruokailujärjestelyistä Arkean sivuilla.

Lisäksi Turun kaupungin mukaan lakon aikana merkittävä osa koulunkäynninohjaajista on poissa. Ainakin Luolavuoren koulun Inkilänkadun ja Piiparin polun yksiköt voidaan sulkea kokonaan turvallisuussyistä, kertoo kaupunki. Turun mukaan huoltajia tiedotetaan asiasta.

Päivähoito

Päiväkoteihin tai aamu- ja iltapäivätoimintaan voidaan ottaa lapsia saapumisjärjestyksessä sen mukaan, miten henkilökuntaa on läsnä.

Huoltajien tulee varautua siihen, että päiväkodit rajoittavat aukioloaikoja ja lapsia otetaan lainsäädännön määräämän suhdeluvun mukaisesti.

Turun kaupungin sivistystoimiala suosittelee, että perheet, jotka voivat järjestää lapsensa hoidon muulla tavoin, eivät toisi lapsiaan lakkopäivien aikana hoitoon. Päivähoitomaksu hyvitetään poissaolopäiviltä.

Päiväkoteihin kannattaa myös ottaa lapsille omat eväät mukaan, tiedottaa Turun kaupunki.

Turussa on noin 70 päiväkotia. Joistain on jo viestitty vanhemmille, että lapsia otetaan hoitoon saapumisjärjestyksessä. Lapsia otetaan hoitoon henkilökuntamäärän mukaan.

On epäselvää, löytyykö henkilökuntaa töihin kaikkiin vuoroihin esimerkiksi vuoropäiväkodeissa.

Arkean mukaan ruokailu vuorohoitopäiväkodeissa pystytään järjestämään Turussa ja Paimiossa lakosta huolimatta.

Arkean ruokapalvelut:

Lakon ulkopuolelle on rajattu vanhainkodit ja vanhusten tehostetun asumisen yksiköt, joihin Arkea toimittaa ruoan, Arkean toimittamat kotipalveluateriat sekä Kaskenkadun vuorohoitopäiväkoti.

Nuorisopalvelut

Turun kaupungin mukaan JHL:n lakko sulkee kaupungin nuorisotilat. Lisäksi nuorisopalvelutalo Vimmassa avoimet taidepajat ja joulupajat perutaan lakon ajaksi. Nuorten työpaja Fendari on suljettu.

Myös Seikkailupuistossa osa ryhmätoiminnoista perutaan.

Sen sijaan Skeittihalli Cube, Auran Panimo ja NuortenTurku/Ohjaamo ovat avoinna normaalisti.

Turun kaupunkiliikenne

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte kertoo, että lakko karsii kaupunkiliikenteen ajamia linjoja.

Fölin twiittama tilanne tiistaina kello 16: linjat 1, 3, 30, 36, 50, 51, 53, 54, 55, 55A, 56 ja 58 eivät liikennöi keskiviikosta perjantaihin 27.–29.11.

Sen sijaan Turun Kaupunkiliikenne Oy:n liikennöimät koululaislinjat 52, 52A, 71, 73 ja 74 saadaan ajettua tämänhetkisen tiedon mukaan.

Föli päivittää tilannetta kotisivuillaan. JHL:n lakkoon osallistuvat Turun Kaupunkiliikenne Oy:n kuljettajat. Fölin mukaan muu liikenne ajetaan normaalisti.

Kaarea Oy

Arkean tavoin lakko vaikuttaa Turun omistamassa Kaareassa kunnossapitotöihin ja siivoukseen ja ruokapalveluihin. Kaarea huolehtii Auran kunnan peruskoulussa ja Paraisten kaupungin päivähoidossa ruokailuista rajoitetusti lakon aikana.

Kaarean mukaan Auran kunnan peruskoulussa koululaisille tarjotaan lounasta muunnellulla ruokalistalla. Paraisten kaupungissa päivähoitoyksiköissä tarjotaan muunnellulla ruokalistalla kaikki ateriat sisältäen lämpimän lounaan. Kouluissa lounastarjoilu on myös muunnellulla listalla joko lämpimänä ateriana tai eväinä riippuen alueesta.

Kaarean lounasravintolat ja kahvilat on suljettu.

Turku Energia

Lakon ei pitäisi näkyä Turku Energian asiakkaille, ellei ilmene vikatilanteita. Sähkön- ja lämmönjakelu toimii muutoin normaalisti

Lakkoon osallistuu reilut 50 työntekijää, pääasiassa asentajia, kertoo Turku Energian HR-päällikkö Tiina Aho.

Vikatilanteiden päivystysrinkiin pyritään järjestämään korvaavaa työvoimaa talon sisältä. Vuokratyövoimaa ei Ahon mukaan kuitenkaan käytetä.

Turun Vesihuolto Oy

Turun Vesihuolto Oy:ssä lakko koskee suurta osaa verkostotyön henkilökuntaa. Häiriötilanteet ja päivystys hoidetaan lakosta huolimatta. Asiakaspalvelu Logomossa ja asiakaspalvelun palvelunumerot toimivat normaalisti.

Vesimittarien vaihtoja ei tehdä lakon aikana.

Kuntec

Turun kaupungin omistama kiinteistö- ja infrayhtiö Kuntecin työntekijät osallistuvat JHL:n lakkoon. Lakkoon osallistuvien määrä ei ole tiedossa.

Kuntecin toimitusjohtaja Ari Aho kertoo Ylelle, että Kuntec pyrkii lakosta huolimatta hoitamaan mahdollisuuksiensa mukaan kaikki sille kuuluvat tehtävät.

Esimerkiksi huomiseksi, keskiviikoksi, suunniteltua Turun kaupungin joulukuusen kaatoa ei olla perumassa. Kuusi kuljetetaan Turun tuomiokirkon eteen.

– Turun joulukuusen osalta Kuntecilla on varasuunnitelmia ja kuusen pystytys tullaan toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa, sanoo Aho.

Joulukuusen valaistuksen rakentaa tänä vuonna kilpailutuksen voittanut Destia Oy.

Turun satama

Sataman toimistolla suurin osa työntekijöistä jää pois töistä, kertoo vt. toimitusjohtaja Jaakko Nirhamo.Sataman kenttätöistä jää tekemättä korjaus-, kunnossapito ja varastotöitä.

Sataman nosturien käyttäjät ovat jo vuoronvaihto- ja ylityökiellossa AKT:n postilakkoon liittyvien tukitoimien takia.

Jäähallit ja uimahallit

Turun kaupunki kertoo, että lakon takia suljettuina ovat Impivaaran jäähalli ja jalkapallohalli, Varissuon jäähalli ja Petreliuksen uimahalli. Poikkeusaikatauluja on myös mm. Kupittaan urheilulhallissa, Paattisten allastilassa ja Impivaaran uimahallissa.

Sen sijaan kaikki palloiluhallit, koulujen liikuntasalit, liikuntakeskus Alfa ja voimistelu- ja sirkustila Lintula, keinonurmikentät sekä liikuntarannekkeilla Paattisten aluetalon että Petreliuksen uimahallin kuntosalit ovat auki normaalisti.

Lue lisää: Kaupungin tiedote liikuntapalveluista.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n talous- ja hallintopäällikkö Elina Syväjärvi kertoo, että LSHJ:stä JHL:n lakkoon osallistuu arviolta kolmannes yhtiön työntekijöistä ja lakolla on laajoja vaikutuksia jätehuollon palveluihin.

Esimerkiksi lakon takia jätekeskukset, eli tutummin kaatopaikat, ja lajitteluasemat joudutaan sulkemaan. Tämä tarkoittaa, että Turussa Topinojan kaatopaikalle ja Salon Korvenmäen jätekeskukseen ei voi yksityishenkilö tuoda tavaroitaan. Suurtuojien ja pakkaavien jäteautojen kuljetukset kuitenkin järjestetään, joten kiinteistöjen jätehuolto toimii.

Lajitteluasemia LSHJ:llä on yhteensä kahdeksan Varsinais-Suomessa, joista ainoastaan Pöytyän Yläneellä sijaiseva asema on vielä huomenna torstaina auki. Syväjärven mukaan yhtiö tiedottaa tilanteestaan kotisivuillaan.

Arkean siivous-, kiinteistönhoito-, toimitilapalvelut

Lakko vaikuttaa olennaisesti siivouksen, kiinteistönhoidon ja toimitilapalveluiden palvelutuotantoon.

Lakon ulkopuolelle on siivouspalveluista rajattu vain Paimion ja Sauvon terveysasemien välinehuolto, Paimion terveyskeskuksen potilasruuan jako sekä KTO:n kuntoutusyksiköt.

Liinahaan vanhainkodissa sekä Paimion terveysasemalla siivous on rajattu kevennetysti tehtäväksi. Lakon jälkeen siivouspalvelut jatkuvat palvelusopimuksen mukaisesti.

Kiinteistönhoito toimii osittain. Keskitetty valvomotoiminta sekä kiinteistönhoidon päivystys toimivat normaalisti ja hälytysluontoisiin tehtäviin vastataan 24/7.

Lakon aikana suorittamatta jäävät kiinteistönhoidon tehtävät suoritetaan lähtökohtaisesti heti lakon päätyttyä.

Lue lisää:

JHL ja Jyty aloittavat laajan lakon Turun kaupunkia ja sen omistamia yhtiöitä vastaan – lakossa kymmenen yhtiötä

JHL haluaa, että poliisi tutkii Arkean toimet

Turun Arkean ja ammattiliittojen uudet neuvottelut kariutuivat alkuunsa – Jyty ja JHL valmistelevat uusia työtaistelutoimia Turkuun

Tuomari Teuri Brunila tekee tunnustuksen. Istumme jo eläköityneen tuomarin omakotitalon mietiskelytornissa merenrannalla, Paraisilla. Brunila sytyttää kynttilät.

– Olin koko virkaurani harhapolulla.

Hän on 82-vuotias ja tehnyt pitkän uran enimmäkseen tuomarina Turun hovioikeudessa ja päällikkötuomarina eli laamannina Turun käräjäoikeudessa.

Hän sanoo tajunneensa vähitellen, että ihmisten tulehtuneet riidat eivät ratkea kovilla tuomioilla. Päinvastoin. Jutun häviäjä saa sieluunsa aina arvet ja katkeruuden.

– Koston siemen jää syvälle sydämeen.

Moni riita ratkeaisi hänen mielestään paremmin, jos käräjäsaliin pääsemisen kynnystä nostettaisiin.

"Koston siemen jää syvälle sydämeen."

Ensin pitäisi aina etsiä sovintoa kiistapuolten itsensä kesken – tarvittaessa ulkopuolisen sovittelijan avulla.

– Siinä pelastaa sekä järkensä että rahansa.

Nykyisin esimerkiksi lapsenhuoltoriidoista saadaan jo kolme neljäsosaa sovitelluksi ennen viheliäistä käräjien pääkäsittelyä. Muista riitajutuista ja rikosjutuista ratkeaa sovittelussa noin neljännes.

Brunilalla on sovittelusta kokemusta ja näkemystä. Hän kokeili ja kehitteli käräjäsovittelua omin päin liki 40 vuotta.

Lopulta vuonna 2006 Suomeen säädettiin laki tuomioistuinsovittelusta.

Sovittelulaki sai alkunsa ministerimersun takapenkillä

Musta ministeriauto sukelsi sumuun ykköstiellä Helsingistä kohti Turkua. Oli syksy 2002.

Oikeusministeri Johannes Koskinen oli vieraillut Yleisradion studio nelosella keskustelemassa rattijuoppojen promillerajoista.

Kun TV 1:n Laki & Oikeus -ohjelma oli saatu purkkiin, ohjelman isäntä, laamanni Teuri Brunila pummasi ministeriltä kyydin kotikaupunkiinsa. Brunilalla oli asiaa ministerille.

"Käräjäsaliriitely repii ihmisen vereslihalle. Se jättää ikuiset traumat."

– Kylmäkiskoinen käräjäsaliriitely repii ihmisen vereslihalle. Se jättää ikuiset traumat. Ihmiset on pantava sovittelemaan ja ratkaisemaan omat riitansa, Brunila täräytti auton takapenkillä.

– Miten se muka onnistuu, oikeusministeri kysyi hiven epäilystä äänessään.

– Sovittelulla, ohjatulla tuomioistuinsovittelulla. Norjalaiset sen ovat jo tajunneet, Brunila valisti.

– Kiinnostavaa. Anna palaa. Kirjoita ministeriön lainvalmistelijoiden kanssa asiasta laki, ministeri Koskinen sanoi.

Sumu oli hälventynyt valtatien varsilta Turkuun saavuttaessa. Laamanni Brunila oli saanut tehtävän.

Sympatiaa ja juridiikkaa -tempaus oli kaataa lakitoimiston

Kevät Suomen Turussa 1969. Lakiasiaintoimiston lakimies ja osakas Teuri Brunila tuhisee kotona vaimolleen.

– Sinä olet lakitoimistomme työntekijäksi aivan liian kiltti ihminen. Meiltä loppuvat kohta asiakkaat!

Brunila oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin saanut päähänsä neronleimauksen: Hänen toimistonsa voisi tarjota lakimiespalvelujen lisäksi myös sosiaalityöntekijän apua.

Lakitoimiston mainoksiin ujutettiin hienovarainen vihjaus siitä, että asiakkaalla on mahdollisuus selvitellä elämäntilannettaan myös sosiaalityön ammattilaisen kanssa. Brunilan vaimo oli sosiaalityöntekijä.

"Sosiaalityöntekijän kutsuminen juristitoimiston avustajaksi oli maailman surkein bisnesidea."

Yhdessä kitkerässä avioerojutussa Brunilan vaimo sitten keskusteli eroa vaatineen naisen kanssa. He itkivät lakitoimiston neuvotteluhuoneessa puolitoista tuntia. Lopulta asiakas rauhoittui ja lähti pois.

– Sosiaalityöntekijän kutsuminen juristitoimiston avustajaksi oli minulta maailman surkein bisnesidea. Emme saaneet asiakkaaltamme toimeksiantoa emmekä asianajovaltakirjaa, Teuri Brunila naurahtaa.

Sympatiaa ja juridiikkaa -kokeilu loppui lyhyeen. Ihmisen yllättävä kyky purkaa vihansa ja katkeruutensa pelkällä keskustelulla – ilman lakimiestä ja käräjätupaa – jäi kuitenkin kalvamaan Brunilan mieltä.

“Juristit ovat riitavarkaita!” – laamannin yllättävä ensisovittelu

Oslo kesällä 1997. Turun käräjäoikeuden laamanni Brunila tapaa taas jo tutuksi tulleita kollegojaan pohjoismaisessa tuomarikokouksessa.

Norjalaiset ovat tohkeissaan. He hokevat sikäläisen oikeussosiologian gurun Nils Christien iskulausetta: ”Juristit ovat riitavarkaita! Juristit varastavat ihmisiltä heidän itsensä käsiteltäväksi kuuluvat riidat!”

– Ajatus lakimiehestä riitavarkaana räjäytti tajuntani. Lakimies elää riitelystä. Riitavarkauteen syyllistyvät niin asianajajat, syyttäjät kuin virkatuomaritkin.

Tuohon aikaan juristit suostuivat kokeilemaan sovun hieromista vasta sitten, kun jäljellä ei ollut enää mitään käräjäkahinaksi sopivaa rähjättävää.

"Riitavarkauteen syyllistyvät niin asianajajat, syyttäjät kuin virkatuomaritkin."

Kotimaahan palattuaan Brunila teki ensimmäisen ihmiskokeensa.

Muuan naapuririita oli jatkunut jo vuosikausia. Juntturassa olleeseen juttuun kyllästynyt Brunila sanoi osapuolille: ”Kulkaas nyt hyvät ihmiset, miten me saatais tää teidän tappelu loppumaan?”

”Vasta sitten kun tulee sota ja me saamme muuta miettimistä”, toinen pukareista vastasi.

”Jaahas”, tokaisi tuomari Brunila. ”Nyt minä kävelen tästä salista ulos ja te otatte lusikan kauniiseen käteenne. Palaan tunnin kuluttua. Ja silloin teillä on oltava minulle esitys siitä, minkälaisen tuomion te haluatte. Jos tarvitsette apua, istun kahvilassa.”

– Kerran he kävivät pyytämässä puoli tuntia lisäaikaa, ja sitten he huusivat tuomarin sisään saliin. Juttu oli tuomion julistamista vaille valmis.

Brunila oli tehnyt jotakin Suomen oloissa uutta ja radikaalia. Hän oli sovitellut, ohjannut kiistapuolet ratkomaan keskinäiset toransa omin voimin.

Kankeat käräjäoikeudet alkavat notkistua

Oikeusministeriö ja kesä 2003. Ministeri Johannes Koskinen ei ole unohtanut mustan virkamersunsa takapenkillä käymiään keskusteluja Teuri Brunilan kanssa.

Ministeri pani talven aikana töpinäksi ja nimitti työryhmän, jonka tehtävänä oli kirjoittaa esitys tuomioistuinsovittelua koskevaksi laiksi.

Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin laamanni Brunila.

Norjalaisten jo testaamat sovittelukoreografiat kirjattiin meikäläiseen lakiin liki sellaisinaan. Ruutia ei kannattanut keksiä uudestaan. Laki tuomioistuinsovittelusta tuli voimaan vuonna 2006.

"Tuomarit ryhtyivät puhumaan ihmisille ihmisten kieltä."

Ja katso, mitä tapahtui: Ikimuistoisia muotoseremonioitaan rakastavat tuomarit alkoivat taipua piiru kerrallaan kohti ihmisenkokoista ja -näköistä oikeudenkäyntimenettelyä. Tuomarit ryhtyivät puhumaan ihmisille ihmisten kieltä.

– Sovittelussa suurin ongelma on se, että tuomarit eivät helpolla luovu omista tavoistaan, Brunila tietää.

Hänen mukaansa ammattisovittelijat ajattelevat liian usein niin, että riitojen ratkaiseminen kuuluu heille, koska heidät on koulutettu siihen varta vasten. Eivät he niin vain anna itselleen nappaamiaan riitoja ihmisten itsensä ratkaistavaksi.

– Jos taas ihmisten itsensä annetaan ratkoa omat riitansa, sopu myös kestää. Ihminen voimaantuu, kun hän huomaa pystyvänsä vaikuttamaan ratkaisun lopputulokseen ihan oikeasti.

Jos oikein hyvin käy, edessä on yhteisymmärrys, anteeksipyyntö ja anteeksianto. Perinteistä suuren salin oikeudenkäyntiä ei enää tarvita.

Laamannin elämänviisaudet ovat nyt kirjoissa ja kansissa

Teuri Brunila on eläkevuosinaan kirjoittanut kirjan kokemuksistaan tuomarina ja sovittelijana.

Pokkari ”Tuomari, joka halusi sovitella” on elämää jo nähneen miehen oivaltava itsetilitys ja samalla ripitys meille kaikille. Kirja julkistetaan syksyllä 2019.

– Vasta eläkeiän kynnyksellä tajusin, mikä tuomarin työssä on kaikkein tärkeintä. Se on reilun ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytäminen yhdessä osapuolten kanssa.

Virkatuomarin suuresta ylhäisyydestä julistama steriili tuomio ei ikinä ratkaise riitaa positiivisesti, rakentavalla tavalla. Tuomio jää aina kaivamaan häviäjän mieltä.

"Tiukkapipoisimmat tuomarit nikottelevat yhä, mutta ei se mitään."

– Meidän juristien ongelma on, että lainmukaisuus menee usein oikeudenmukaisuuden edelle. Se on yksi syy siihen, miksi sovittelun ymmärtäminen on niin vaikeata.

Brunila on yhä optimisti, vaikka olisihan tuomioistuinsovittelu toki saanut juurtua Suomen routaiseen henkiseen maaperään jo aikaisemminkin.

– Tiukkapipoisimmat tuomarit nikottelevat yhä, mutta ei se mitään, ukkotuomari Brunila hymyilee.

Uusi ajattelutapa on jo juurtunut oikeuspalatseihin. Laamanni Brunilan elämäntyö ei ole mennyt hukkaan.

Tanskalaisen Heavy rock -yhtyeen Volbeatin huominen konsertti Hartwall-areenalla on peruttu. Asiasta tiedottaa konsertin järjestäjä Live Nation.

Korserttia järjestäneen yhtiön tiedotteen mukaan syynä on Postin tukilakko, joka pysäytti Suomen lipun alla kulkevan rahtilaivaliikenteen.

Pääpromoottorin Zachris Sundellin mukaan kymmenkunta esiintymiskalustoa kuljettanutta rekkaa jäi jumiin Ruotsin puolelle.

– Tämä teki keikan järjestämisen mahdottomaksi, koska kalustoa ei saatu suunnitellussa aikataulussa Suomeen.

Suomen Merimies-Unioni laajensi maanantaina tukilakkoaan ja tämän vuoksi Suomen lipun alla liikennöivät laivat, jotka saapuvat Suomen satamiin kello 6 jälkeen maanantaina, jäävät satamiin.

Keikalle ostetut liput voi Live Nationin mukaan palauttaa Ticketmasterille.

Lippuja oli myyty noin 11 000.

Järjestäjän mukaan vaihtoehtoja konsertin toteuttamiseksi selvitettiin viimeiseen asti, mutta tiukkojen kiertueaikataulujen vuoksi keinoa siihen ei löytynyt.

Myös lokakuussa yleisö joutui pettymään kun keikka loppui lyhyeen Irlannin Belfastissa. Asiasta uutisoi muun muassa musiikkilehti Soundi.

Kokkolalaisen Clewat Oy:n merenpuhdistusalus säksättää Kolera-altaassa Helsingin edustalla.

Tämä muoviroskien puhdistamiseen kehitetty Cleansweep-alus on toinen maailmalla käytössä olevista. Se toinen alus siivoaa tällä hetkellä merialueita Floridassa.

– Meille on tärkeää saada kymmenien alusten laivasto puhdistuskäyttöön eri puolille maailmaa, sanoo Clewat Oy:n toimitusjohtaja Janne Saarikko.

Alukset ovat yritykselle bisnestä, mutta samalla osa suurempaa ideologista tavoitetta.

– Merten tilan ongelmatiikka on ymmärretty. Samoin se, että on syytä siirtyä siitä, että sotkettaisiin vähemmän siihen, että siivotaan. Ilman sinistä ei ole vihreää.

Kahden patentin yhdistelmä

Clewatin yritysidea, merta siivoavat alukset, perustuu kokkolalaisen Johannes Myllykosken kehittelemään laitteistoon. Myllykoski sai ideastaan Itämeriprojektin pääpalkinnon vuonna 2018.

– Ne laitteistot, mitä on olemassa, eivät sovi riittävän isoille ongelmille. Nyt on laite, jolla pystytään ratkaisemaan isojakin ongelmia, Myllykoski sanoo.

• Johannes Myllykoski keksi laitteen, joka voi tulevaisuudessa siivota muovia meristä jopa kilometrin leveydeltä kerralla – "Haluan että lapsetkin saisivat tuoretta kalaa"

Cleansweepin teknologian avulla on mahdollista kerätä merestä jopa puolen millimetrin kokoista muoviroskaa. Myllykosken innovaation juuret ovat öljyntorjuntateknologiassa.

– Kahden patentin yhdistelmä tekee työn. Kumpikaan ei toimi yksin, mutta ne toimivat oikein hienosti yhdessä. Enempää en avaa tässä vaiheessa, Myllykoski sanoo.

Clewatin laite on ollut käytössä jo kymmenessä maassa. Saarikon mukaan yrityksellä on aiesopimus esimerkiksi Etiopian valtion kanssa Tanajärven puhdistamisesta.

Asiakkaita ovat tässä vaiheessa valtiot ja järjestöt.

– Merissä puhutaan ongelmasta, joka on kaikkien yhteinen, mutta ei kenenkään yksityisen tahon oma. Maksajan löytäminen on vaikeaa, niin kuin muuallakin ilmastonmuutoksen kanssa toimittaessa, Saarikko sanoo.

Merissä puhutaan ongelmasta, joka on kaikkien yhteinen, mutta ei kenenkään yksityisen tahon oma. Maksajan löytäminen on vaikeaa, niin kuin muuallakin ilmastonmuutoksen kanssa toimittaessa. Janne Saarikko

Erityisesti Aasiassa ongelma

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila toteaa, että merten muoviongelma on maailmanlaajuinen, vaikkakin pahin Aasiassa.

– Maailman muoviroskasta 95 prosenttia päätyy meriin kymmenen joen kautta. Näistä joista kahdeksan on Aasiassa, Knuuttila sanoo.

Muoviroskaa siivoavalle laitteistolle voisi löytyä käyttöä myös lähempää, Suomestakin, vaikka Knuuttilan mukaan Itämerellä muoviongelma ei ole vielä yhtä paha kuin maailmalla.

– Meillä sellaiselle voisi olla käyttöä esimerkiksi isojen kaupunkien ja satamien alueella. Meillä jätehuolto toimii, mutta maailmalla ongelma edelleen pahenee.

Itämeressä ongelma on erityisesti mikromuovi, jota päätyy veteen esimerkiksi jätevesissä.

Knuuttila näkee muoviongelman ratkaisemisessa suuret markkinat. Ratkaisun avain olisi siinä, että jätettä ei enää päätyisi meriin. Kuitenkin näin tullee tapahtumaan vielä vuosia, ja siksi tarvitaan innovaatioita, joilla muovi saadaan meristä pois.

– Yritystä on, mutta edelleen ongelma odottaa ratkaisemistaan.

Osakeannista kasvuvoimaa

Cleansweepin kehittäjä Johannes Myllykoski seuraa kolera-altaassa työskentelevää alusta tyytyväisenä. Hän on jopa hiukan hämmästynyt siitä, miten ideasta on päästy käytäntöön.

– Onhan tämä aivan mahtavalla mallilla nyt, Myllykoski sanoo.

Clewat hakee toiminnalleen nyt rahoitusta. Marraskuun alussa avatulla osakeannilla tavoitellaan miljoonaa euroa lisäpääomaa. Tarkoitus on rahoittaa laitteiden jatkokehitystä, jatkaa kansainvälistymistä ja palkata lisää työntekijöitä.

– Olemme saaneet kiinnostusta ja konkreettisia sijoituksia, mutta lisää rahaa tarvitaan, sillä tätä työtä ei saada nopeasti loppuun, Janne Saarikko toteaa.

Sekä Myllykoski että Saarikko iloitsevat siitä, että maailmassa on herätty merien tilaan.

– On mahtava huomata, että asia koskettaa ympäri maailmaa. Meret siivotaan yhdessä kilpailijoiden kanssa ja yhdessä tehdään maailmasta parempi paikka.

Suomessa ei mene hitustakaan sahanpurua hukkaan. Sahanpurusta saattaa tulla jopa pulaa.

Maamme sahateollisuuden käyttämästä 26 miljoonasta kuutiometristä puuta syntyy vuosittain noin 3,3 miljoonaa kiintokuutiometriä sahanpurua, josta suurin osa päätyy energiantuotantoon poltettavaksi.

Noin kolmannes sahanpurusta käytetään raaka-aineena paperi- ja puunjalostusteollisuudessa, mutta tehtaiden puruntarve on kasvamassa.

Kun kaikki maassamme syntyvä sahanpuru on jo käytössä, on purua entistä vaikeampi saada.

– Myös sahanpuruun toimivat markkinatalouden lait. Kysynnän kasvaessa hinta nousee. Vielä parisen vuotta sitten sahanpurulla oli menekkiongelmia, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

Merivuori korostaa, että puuperäisillä polttoaineilla korvataan fossiilisia polttoainetta. Hänestä on kuitenkin toivottavaa, että sahanpurun jalostusarvoa pystyttäisiin nostamaan nykyisestä.

Sekä energia- että paperinjalostusteollisuus hankkii kuitenkin sahanpurua sieltä, mistä sen ostaminen on taloudellisesti järkevintä.

– Kotimaan lisäksi purua on tuotu Kotkaan esimerkiksi Baltian maista ja Venäjältä, joista kuljetusmatka jää lyhyemmäksi kuin esimerkiksi Rovaniemeltä, kertoo Kotkamills Oy:n hankintajohtaja Jouni Pekonen sanoo.

Sellua ja mustalipeää

Muun muassa kuluttajapakkauskartonkeja ja laminaattipaperia Kotkassa valmistava Kotkamills Oy käyttää Suomen teollisuuslaitoksista eniten sahanpurua. Tehdas tarvitsee sitä selluloosan valmistukseen.

–Tällä hetkellä sahanpurua toimitetaan tehtaalle 500 kilometrin säteeltä Kotkasta noin 13 500 rekkakuormallista vuodessa, Pekonen kertoo

Noin puolet Kotkamills Oy:n tytäryhtiölle Kotkamills Absorbexille toimitetusta 0,7 miljoonan kiintokuutiometrin sahanpurun massasta jalostuu Kotkan tehtailla paperin raaka-aineeksi ja lopusta syntyy mustalipeää, jota hyödynnetään tehdasintegraatin bioenergiantuotannossa.

Kun mustalipeän orgaaninen aines poltetaan tehtaan kiertoprosesseissa, syntyy höyryä, jota tehdas käyttää sellun valmistukseen, kartongin, paperin ja sahatavaran kuivaukseen ja sähköntuotantoon.

– Höyrystä saatavan bioenergian ansiosta tehtaamme on miltei omavarainen energian suhteen, kertoo Kotkamills Oy:n hankintajohtaja Jouni Pekonen.

Lämpö- ja voimalaitoksia

Suomen sahanpurusta päätyy noin 30 prosenttia hiiltä sitovaan käyttöön, kuten paperin ja puulevyjen valmistukseen. 70 prosenttia päätyy polttoon joko sellaisenaan tai pelleteiksi jalostettuina.

Eteläisessä Suomessa merkittävimpiä sahanpurun energiakäyttäjiä ovat kunnalliset lämpölaitokset ja Pohjois-Suomessa kaukolämpölaitokset, jotka tuottavat sahanpurusta myös sähköä.

– Päästöoikeuksien muutoksen myötä valtion tuki metsähakkeen käyttöön polttoaineena on loppunut, joten nykyään metsähake, puru ja puunkuori ovat hinnaltaan tasavertaisia raaka-aineita niin paperinjalostus- kuin energiateollisuudelle, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

Yksi maamme suurimmista puuta polttoaineenaan käyttävistä voimalaitoksista on Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin suurvoimalaitos, joka kuluttaa energiapuuta noin kaksi ja puoli miljoonaan irtokuutiometriä vuodessa. Sahanpurun osuus puun kokonaiskulutuksesta on noin kymmenisen prosenttia.

– Sahanpuru tulee tehtaalle vielä toistaiseksi kotimaasta, mutta metsähaketta saadaan myös Venäjältä ja Baltian maista, kertoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo.

Poriin suunnitellaan suurta biokonversiotehdasta, joka valmistaisi sahanpurusta ja kuorikkeesta bioetanolia, ligniiniä ja biokaasua. Laitos tuottaisi päätuotteenaan bensiiniin sekoitettavaa bioetanolia noin 25 000 tonnia vuodessa. Sivutuotteena syntyisi biokaasua noin 15 000 autolle.

Alustavan suunnitelman mukaan biokonversiotehdas on määrä ottaa käyttöön vuonna 2023.

Sahanpurusta suunnitellaan erotettavan myös valkuaisainetta kalanruokaan ja mahdollisesti jopa ihmisravintoon.

Hiiltä sitova laminaatti

Kotkamills Absorbex Oy on yksi maailman suurimmista laminaattipaperin valmistajasta. Sen 165 000 tonnin vuosituotannosta 95 prosenttia menee vientiin.

–Tuotteiden merkittävimpiä loppukäyttökohteita ovat dekoratiiviset ja tekniset korkeapainelaminaatit. Niiden eli ikilevyjen pitkän käyttöiän ansiosta sahanpurun hiili sidotaan lopputuotteessa jopa kymmeniksi vuosiksi, Pekonen kertoo.

Hän on huolissaan siitä, miten valtio alkaa mahdollisesti jatkossa ohjata sahanpurun käyttöä.

– Sahanpurun käytön tukeminen esimerkiksi uusiutuvien polttonesteiden valmistuksessa johtaisi siihen, että hiiltä sitovat käyttökohteet joutuisivat kustannuskehityksessä epäedulliseen asemaan.

Laminaattipaperimarkkinan kasvaessa Kotka Mills Absorbex Oy:n tavoitteena on nostaa paperintuotantonsa 165 000 tonnista 250 000 tonniin vuodessa.

Tuotannon lisääminen edellyttää nykyisen paperikoneen modernisointia ja investointia kokonaan uuteen erikoispaperikoneeseen. Kotkamills Oy työllistäisi laajentamisen myötä nykyisten 530 työntekijän lisäksi 30 uutta työntekijää.

Pekosen mukaan tuotannon kasvattaminen vaatii myös, että tehtaalle pystytään hankkimaan noin miljoona kuutiometriä nykyistä enemmän sahanpurua vuodessa.

– Muutos on välttämätön nousevan paperituotannon edellyttämän raaka-aineen riittävyyden turvaamiseksi, Pekonen kertoo.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vakuutti tänään tiistaina eduskunnassa, että hän sai tietää Postin aikeista tehdä liikkeenluovutus ja siten siirtää 700 pakettilajittelijaa edullisemman työehtosopimuksen piiriin vasta, kun päätös oli jo tehty.

– Olemme tänään katsoneet kalenterejamme läpi. Meillä on ollut useita tapaamisia Postin kanssa kesäkuusta alkaen. Sitä, missä tapaamisessa mikäkin asia on ollut esillä, en tarkkaan muista, Paatero sanoi toimittajille.

Hän kertoi, että Postin suunnitelmia liiketoimintaan ja henkilöstöön liittyen on kuitenkin käsitelty kesäkuusta alkaen erilaisissa yhteyksissä.

– Olemme korostaneet näissä keskusteluissa, että työntekijöistä ja työehdoista on pidettävä huolta.

Postin hallitus teki lopulta matkallaan San Franciscossa 10.–18. elokuuta päätöksiä henkilöstöön liittyen. Näiden joukossa oli myös nyt kiistan keskiössä oleva, 700 pakettilajittelijaa koskeva päätös.

– San Franciscossa on tehty päätös ja sen jälkeen minut on informoitu, Paatero summasi.

Liikkeenluovutuksen ajankohta ”jäi huomiotta”

SDP:n tiistaina tiedotusvälineille jakaman muistion mukaan ratkaisu esiteltiin Paaterolle siis vasta 21. elokuuta.

Postin johdon tuolloin kertomien tietojen mukaan pakettilajittelijoiden työehtosopimus vaihtuisi 1. marraskuuta alkaen. Tapaamisessa ei luovutettu Paaterolle kirjallista materiaalia.

Paatero oli jäänyt tapaamisessa siihen käsitykseen, että hänellä olisi kaksi kuukautta aikaa toimia asiassa. Todellisuudessa itse liikkeenluovutus, johon työehtosopimuksen vaihtuminen perustuu, tapahtuisi kuitenkin jo 1. syyskuuta.

Muistiossa lukee, että käsittelitte tässä tapaamisessa liikkeenluovutuksen. Miten ette silloin huomanneet, että liikkeenluovutus tapahtuu jo 1. syyskuuta?

– Minun käsitykseni mukaan silloin oli yhä edelleen kyse työehtosopimuksen vaihtamisesta, joka tapahtui 1. marraskuuta. Tämä sama päivämäärä on ollut näissä kaikissa materiaaleissa. Jos siellä on jossakin ollut, niissä papereissa, joita minulla ei ole, päivämäärä 1. syyskuuta, se on kyllä jäänyt minulta huomiotta, Paatero sanoi.

Paateron mukaan Posti korosti sekä 29. elokuuta julkaisemassa mediatiedotteessaan että 28. elokuuta antamassaan luottamuksellisissa muistioissa marraskuun 1. päivää. Muista päivistä ei hänen mukaansa ollut puhetta.

Kun Postin työntekijät valmistautuivat työtaisteluihin, Paatero ilmoitti 3. syyskuuta aikalisästä kiistan ratkaisuun. Tuolloin hänen erityisavustajalleen viestitettiin, että onhan ministeri tietoinen liikkeenluovutuksen jo tapahtuneen syyskuun alussa.

Olisiko ministerin hälytyskellojen pitänyt soida aiemmin?

– Jälkeenpäin ajatellen niinkin voi varmaan sanoa. Kyllä selvästi on tässä parannettavaa, inhimillisesti voin sen myöntää.

Eikö Postin hallitus ollut tarpeeksi selvä päivämääriä ilmoittaessaan?

– Tässä on ollut minulle vahvasti informoituna ainakin se 1. marraskuuta. Voi olla, että tämä (liikkeenluovutuksen ajankohta) olisi voitu informoida paremmin.

Johtiko Postin hallitus teitä harhaan?

– Käymme Postin hallituksen kanssa läpi, mitä on informoitu ja missä vaiheessa.

Onko teillä luottamus Postin hallitukseen?

– Tällä hetkellä neuvottelut työehdoista ovat tärkeimmät. Luottamus on, mutta keskustelu jatkuu. Se on tulevaisuuden asia.

Rinne: Olen nähnyt kolme asiakirjaa

Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi puolestaan tiistaina tiedotusvälineiden edustajille eduskunnassa, että sai itse tietää syyskuussa Postin aikeista siirtää 700 pakettilajittelijaa Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimuksen piiriin.

– Se taisi olla 3. päivä syyskuuta, kello 11.15, jotain niillä paikkeilla, Rinne sanoi.

Rinteeltä kysyttiin niin ikään, onko asia ollut keskusteluissa jo aiemmin kesällä tai keväällä.

– Tiedän sen, että Postilla on ollut tällaisia suunnitelmia pitkin matkaa. Nyt on kysymys siitä, miten päätöksiä on lähdetty tekemään.

Pääministeri kertoo nähneensä kolme asiakirjaa liittyen Postin tapaukseen.

– Siellä on olemassa Postin tiedote elokuun 28. päivältä, jossa puhutaan vain ja ainoastaan marraskuun 1. päivästä. Sitten siellä on omistajaohjauksen ministerille ja virkamiehille tehty muistio, jossa on kysymyksiä ja vastauksia. Sieltä löytyy vain ja ainoastaan marraskuun 1. päivä. Sitten olen nähnyt myös sen aineiston, joka on esitetty 21. elokuuta ministeri Paaterolle, Rinne sanoi.

– Mitään muita päivämääriä tästä yhteenvedosta ei löydy.

Orpo harkitsee luottamusäänestystä

Julkisuudessa on kiistelty viime viikkojen ajan siitä, missä vaiheessa pääministeri Rinne ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paateroovat olleet tietoisia Postin liikkeenluovutuksesta sekä sitä seuranneesta 700 pakettilajittelijan työehtosopimuksen vaihtumisesta ja onko tällä ollut ministereiden tuki.

Postin vt. toimitusjohtaja Turkka Kuusisto totesi viikko sitten, että siirrolla on ollut valtion omistajaohjauksen tuki. Paatero totesi samana päivänä Ylelle, että siirto on "tosiasia".

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että puolue harkitsee vakavasti luottamusäänestystä Rinteen ja Paateron asemasta.

– Tässä vaiheessa pallo on omistajaohjausministerillä ja pääministerillä. Haluamme kuulla selvityksen, miten asiat ovat. Sitten mietimme toimenpiteitämme, Orpo sanoi tiistaina eduskunnassa.

Orpon mukaan viime viikkojen ”sotku on sekava” ja aiheuttanut yhteiskunnalle suurta vahinkoa.

– Kai tämä kärjistyy siihen, mitä pääministeri ja omistajaohjausministeri ovat kuulleet Postin suunnitelmista. Jos heillä on ollut tämä tieto, miksi eivät ole ajoissa puuttuneet siihen. Ovatko he hiljaisesti antaneet tuen ja sitten vetäneet sen kuitenkin pois? Ovatko he väittäneet eduskunnalle, etteivät tienneet?

Orpon mukaan omistajaohjaus on kokenut Postin työehtoriidan vuoksi kovan kolauksen.

Juttua on päivitetty klo 16.50 ajantasaisilla tiedoilla ja ministeri Paateron kommenteilla. Klo 17.30 on lisätty Orpon kommentit.

Lue myös:

Rinne eduskunnassa: Posti halusi siirtää 9 000 työntekijäänsä uuteen työehtosopimukseen, hallitus torppasi aikeet

Ratkaisun etsintä postikiistaan jatkuu – Pöydällä käynyt useita vaihtoehtoja

Analyysi: Politiikka sotkee neuvotteluja palkoista ja työajoista, ristivetoa SDP:n sisällä

Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin ihmiskauppaepäilyt ovat yllättäneet ja järkyttäneet Kuopiossa.

Jo pitkään Etelä-Suomessa asuneella kuopiolaissyntyisellä Baltzarilla on ollut viime vuosina lukuisia kulttuuritoimintaan liittyviä suunnitelmia Pohjois-Savossa.

Viimeisimpänä noin vuosi sitten valmistunut Haminalahden kulttuurikeskus Kuopion eteläpuolella. Rytkylle valmistuneeseen rakennukseen oli suunnitteilla kansainvälistä kulttuurikeskustoimintaa, joka ei koskaan toteutunut.

Baltzar laittoi rakennuksen myyntiin jo puoli vuotta valmistumisen jälkeen.

Syynä tähän oli Baltzarin pettymys Kuopion kaupungin hitaaseen päätöksentekoon. Kuopion kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas kertoo kuitenkin, että Baltzar ei koskaan laittanut kaupungille minkäänlaista apurahahakemusta.

– Tapasin hänet muutaman kerran ja kehotin laittamaan hakemuksen, kertoo Vähäkangas.

Hän sanoo yllättyneensä ihmiskauppaepäilyistä, mutta muistaa ihmetelleensä Baltzarin ympärillä olevaa ylipalvontaa.

– Se herätti huomiota, että mukana kulkevat suhtautuivat häneen täysin kritiikittömästi. Yleensä kulttuurialalla on aina jonkinlaista arvostelua ja tiedetään, että kukaan ei ole täydellinen, pohtii Vähäkangas.

Vähäkankaan mukaan kaupunki suhtautuu kaikkiin hakijoihin tasaveroisesti.

– Näin oli myös Baltzarin kohdalla, vaikka osalla oli tietynlainen varauksellinen suhtautuminen häneen.

Haminalahden kulttuurikeskuksen lisäksi Baltzar oli aikeissa ostaa kirjailija Minna Canthin kotitalon Kanttilan. Suunnitelma kariutui, kun rakennuksesta löytyi asbestia ja sen kunnostaminen olisi tullut liian kalliiksi.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Veijo Baltzarin viime torstaina todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna laajan artikkelin, missä nuoret naiset kertovat Baltzarin manipuloinnista ja lähentelystä.

"Annetaan poliisin tutkia rauhassa"

SDP:n kuopiolainen kansanedustaja Tuula Väätäinen kertoo tavanneensa Baltzarin muutamia kertoja kulttuuriasioiden merkeissä lähinnä Kuopion seudulla.

Näiden tapaamisten perusteella pitkäaikainen kansanedustaja ei osannut odottaa ihmiskaupan kaltaisia rikosepäilyjä.

– Minulle tuli uutisesta hirveän yllättynyt ja hämmentynyt olo, kommentoi Väätäinen.

– Ne tapaamiset ovat olleet hyvin asiallisia. Minun korviini ei ole kantautunut mitään, Väätäinen kommentoi.

Hän ei halua kommentoida keskeneräistä tutkintaa tarkemmin.

– Ihmiset ovat syyttömiä niin kauan kuin toisin todetaan. Annetaan poliisin tutkia rauhassa.

Ihmiskauppa voi Suomen lain mukaan tarkoittaa esimerkiksi henkilön saattamista pakkotyöhön tai muunlaisiin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Sitä voi olla myös paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö.

"Toiminta ei edusta romanikulttuuria"

Itä-Suomen alueellinen romaniasiainneuvottelukunta korostaa tiistaina julkistetussa kannanotossaan, että Veijo Baltzar ja hänen toimintansa ei edusta romanikulttuuria.

Tiedotteessa muistutetaan, että Veijo Baltzarin hankkeet eivät ole saaneet muiden Itä-Suomen romanien hyväksyntää.

– Veijo Baltzar on toiminut omista lähtökohdistaan ja tavoitellut vain omia taiteellisia tavoitteitaan edustamissaan ja toteuttamissaan produktioissa, kannanotossa kommentoidaan.

Itä-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan Irja Sokan ja varapuheenjohtajan Seppo Hagertin allekirjoittamassa lausunnossa todetaan, että neuvottelukunta on pahoillaan jälleen kerran romanikulttuuriin sidotusta mielikuvasta.

– Negatiiviset mielikuvat vaikuttavat meneillään olevaa myönteistä romanikulttuurin kehitystä ja Suomen romaniväestön tasa-arvoista kehittymistä eri yhteiskunnan toimialoilla.

Lue lisää:

Ex-ministerit ihmettelevät, miksi eivät kuulleet Baltzarin toiminnasta – ohjaajan metodeja tutkinut opettaja Ylelle: Siinä oli riskejä

Helsingin kaupungin tukia Veijo Baltzarille takaisinperinnässä jo ennen ihmiskauppasyytöksiä – Kulttuuripalvelupäällikkö uusimmista tiedoista: "Sanoudumme irti kaikesta tämäntyyppisestä toiminnasta"

Helsingin kaupunki tarjoaa lukiolaisille keskusteluapua Veijo Baltzarin tapauksesta – Toimialajohtaja: "Monet nuoret ovat hyvin herkkiä ja saattavat ahdistua tällaisista tapauksista"

Kaksi viikkoa jatkuneen postilakon neuvottelut alkavat ratketa. Osapuolet Palta ja PAU kertoivat tiistai-iltana, että kysymys 700 pakettilajittelijan tilanteesta on ratkeamassa.

Osapuolet kertoivat illalla puoli yhdeksän aikoihin, että valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on antanut postilakkoon uuden sovitteluehdotuksen.

Valtakunnansovittelijan sovitteluehdotusta edelsi sopu 700 pakettilajittelijan tilanteesta, joka oli avain kokonaisratkaisulle. Osapuolet kertoivat illalla, että seuraavaksi sovitteluehdotus menee liittojen hallitusten käsittelyyn, jonka jälkeen tiedetään lopulta, päästänkö työehtosopimukseen ja loppuvatko lakot.

– Meillä on yksi avoin kysymys vielä. Sen käsittelyssä menee jonkin aikaa, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoi ennen valtakunnansovittelijan toimistolle menemistä aiemmin illansuussa.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen oli myös luottavainen ratkaisun suhteen.

– Pakettilajitteloiden kysymys on ratkaistu. Se on teknisesti ja oikeastaan kaikilta osin sellainen, mikä meillä olisi hyväksyttävissä.

Millainen ratkaisu pakettilajittelijoiden osalta nyt on saavutettu, ei ole vielä tiedossa. Neuvotteluosapuolet kertovat sovun sisällöstä vasta, kun koko neuvotteluratkaisu on hyväksytty.

Katso alta osapuolten kommentit sovitteluehdotuksesta: