Helsingin poliisi epäilee 26-vuotiasta miestä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet viime vuoden aikana.

Poliisin epäilyn mukaan mies oli hakeutunut tietoisesti kontaktiin pienten lasten, pääsääntöisesti poikien kanssa. Hän oli tarjonnut hoitoapua lapsiperheille internetin lastenhoitosivustoilla.

– Toiminta on ollut järjestelmällistä, ja epäilty on luonut taitavasti luottamussuhdetta ihmisiin, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jutta Antikainen poliisin tiedotteessa.

Miestä epäillään lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, salakatselusta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta ja levittämisestä.

Miehen epäillään käyttäneen seksuaalisesti hyväkseen yhtä lasta. Lisäksi hän on esimerkiksi kuvannut alastomia henkilöitä uimahallin suihkutiloissa. Hänen epäillään myös pitäneen hallussaan ja levittäneen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia lasta esittäviä kuvia.

Epäilty on ollut epäiltyjen rikosten tekoaikaan ehdonalaisessa vapaudessa. Aiempi tuomio liittyi vastaavanlaisiin rikoksiin.

Poliisi aloitti esitutkinnan marraskuun lopussa 2021. Tutkinta lähti käyntiin, kun poliisi sai tiedon huolestuttavasta havainnosta, jonka oli tehnyt epäillyn tunteva henkilö. Vihjeen sisältöä ei voida avata tarkemmin uhrin suojelemiseksi.

Rikoksesta epäilty vangittiin 3. joulukuuta 2021, ja hän on ollut tutkintavankina siitä lähtien.

– Uskomme, että onnistuimme aktiivisella ja tehokkaalla tutkinnallamme estämään uusia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia, sanoo Antikainen.

Poliisin esitutkinta on nyt valmistunut, ja tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan.

Lisää aiheesta:

Seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskukseen tulee paljon yhteydenottoja Satasairaalassa – ja tämä on vasta jäävuoren huippu, toteaa lääkäri

TYKSin seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden hoitoyksikössä ennätysmäärä potilaita kesän jäljiltä

Raiskattujen tukikeskukseen hakeutui kesällä jopa kolme uutta uhria joka päivä – psykologi on huolissaan pian alkavasta pikkujoulukaudesta

Etäluentoihin kyllästyneet opiskelijat kokoontuivat tänään puolilta päivin Vaasan yliopiston luentosaliin oleskelemaan ja opiskelemaan yhdessä.

Voit katsoa tunnelmia tempauksesta täältä:

– Tosi moni opiskelija voi huonosti. Tuntuu, että koko valtakunnassa korkeakouluopiskelijat on unohdettu. Itsellänikin on kaveripiirissä ihmisiä, jotka sanovat, etteivät enää jaksa jatkuvaa etäopiskelua, kertoo opiskelija Vilja Tahlgren.

Hänen mukaansa monet ovat pohtineet, että lähtisivät muualle Suomeen opiskelemaan tai lähteneet vaihtoon. Toisaalta myös moni on korona-aikana perunut vaihtoja, kun on ajatellut, että kohdemaassakin on lock down.

Tahlgren on kuitenkin iloinen, että jo pelkkä tämä tempaus on yksi osoitus siitä, että vihdoinkin alkaa olla pientä toiveikkuutta ilmassa.

"Seinät kaatuvat yksiössä päälle"

Opiskelijat haluavat puhua lähiopetuksen tärkeydestä ja näyttää lähes kaikki opintonsa etänä opiskelleille ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille, että yhdessä opiskelu on kivaa.

– Heistä se voi tuntua vieraalta, sanoo yksi järjestäjistä, tietojärjestelmätiedettä kolmatta vuotta opiskeleva Emma Lehtonen.

Tempausta lähiopetuksen ja yhteisöllisyyden puolesta on ollut puuhaamassa muutaman teekkarin porukka. He kantavat huolta erityisesti ykkös- ja kakkosvuosikurssin opiskelijosta.

– Voi olla, että kynnys tulla kampukselle on kasvanut korkeaksi. Siksi toivomme erityisesti heitä paikalle, sanoo Otto Runola, yksi tempauksen järjestäjistä.

Runola painottaa, että yhteisöllisyys on olennainen osa opiskelijaelämää, eikä se synny pelkästään vapaa-ajan riennoissa.

– Yleinen kuulemamme tarina on, että seinät kaatuvat yksiössä päälle. Yhteisöllisyys syntyy kampuksella.

Siksi Runola pitää tärkeänä, että vaikka etäopetus tulevaisuudessa lisääntyisi, se ei tapahtuisi liikaa lähiopetuksen kustannuksella.

Etäopetuksesta uusi normaali?

Noin 5 000 opiskelijan Vaasan yliopisto on alkanut siirtyä asteittain lähiopetukseen helmikuun alussa. Suuret massaluennot järjestetään edelleen etäyhteyksin, mutta pienemmille ryhmille tarkoitettuja luentoja ja pienryhmätyöskentelyä on jo lisätty.

Minna-Maarit Jaskari katsoo opettaja silmin tulevaisuutta.

– Emme palaa siihen, missä joskus on oltu. Lähiopetuksen kautta on helpompi saavuttaa syväoppimista, mutta uskon, että myös etäopetus säilyy mukana.

Yliopiston rehtori Jari Kuusisto sanoo, että kevä t2022 on opetuksen toteutuksessa siirtymäaikaa. Paluuta kor.onaa edeltävään aikaan ei ole. Etäopetusta on tarkoitus lisätä varsinkin maisterivaiheen opinnoissa

Satojen opiskelijoiden massaluennoista ollaan vähitellen luopumassa, koska niitä ei ole enää koettu parhaiten toimivaksi malliksi.

Kuusisto näkee lähiopetuksen jatkossa aktiivisena tekemisenä, esimerkiksi ryhmätöinä.

– Massaluentoja voidaan järjestää, mutta myös videoida ne esimerkiksi parinkymmenen minuutin klipeiksi, joita opiskelijat voivat katsoa silloin, kun heillä on aikaa eli vaikka yöllä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 17.2. kello 23:een saakka.

EU:n "korkein oikeus" eli EU-tuomioistuin päätti keskiviikkona, että unionilla on oikeus evätä jäsenmaiden tukia, jos nämä rikkovat demokratian periaatteita.

Päätöksestä ei voi valittaa, mutta edessä on vielä suurta poliittista vääntöä.

EU on vuosia kamppaillut demokratian taantumista vastaan osassa jäsenmaitaan, mutta se ole toistaiseksi kyennyt tekemään juuri mitään muuttaakseen esimerkiksi Unkarin tai Puolan autoritatiivista kurssia. Nyt komissio sai konkreettisen aseen, ja pallo on seuraavaksi Brysselin instituutioilla.

Komissio voi aloittaa rikkomusmenettelyn

Unkari ja Puola valittivat viime vuonna tuomioistuimeen EU:n uudesta rankaisumekanismista. Mekanismin avulla EU voisi jäädyttää EU-tukirahat mailta, jotka rikkovat oikeusvaltion periaatteita. Maakaksikon mielestä mekanismilla ei ole asianmukaista oikeusperustaa.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa käytännössä, että jäsenmaiden julkista valtaa käytetään lainsäädännön rajoissa, ja riippumattomat tuomioistumet valvovat vallankäyttöä.

Ennen EU-tuomioistuimen ratkaisua mekanismia ei ole voitu ottaa käyttöön.

Unkari ja Puola ovat suurimpia EU-tukien saajia. Ne ovat olleet viime vuosina useasti törmäyskurssilla Brysselin kanssa. EU on syyttänyt niitä muun muassa länsimaisen demokratian pelisääntöjen rikkomisesta ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden horjuttamisesta.

Unkarissa on ollut epäilyjä korruptiosta ja EU-varojen ohjaamisesta pääministeri Viktor Orbánin lähipiirille. Orbán ajaa "illiberaalia demokratiaa", mikä käytännössä merkitsee demokratian tukahduttamista.

Keskiviikon tuomio on tärkeä, koska Unkari ja Puola yrittivät alun perin estää uuden mekanismin käyttöönoton. Asiasta käytiin pitkää vääntöä monissa ministerineuvoston ja EU-johtajien kokouksissa. Lopulta kaksikko suostui suunnitelmaan sillä ehdolla, että EU-tuomioistuin tarkastelee sen lainmukaisuutta.

Nyt komissio voi aloittaa Puolaa ja Unkaria vastaan menettelyn, joka voi päätyä tukien jäädyttämiseen. Ensin komissio lähettää maille huomautuksen, johon niillä on aikaa vastata kolme kuukautta.

Sen jälkeen komissio voi esittää maiden rahahanojen sulkemista, mutta hyväksymiseen tarvitaan yhä jäsenmaiden määräenemmistö.

"Parlamentti käy kiinni kuin peto limppuun"

Tuomiota odottivat erityisen hartaasti etenkin europarlamentaarikot, jotka pitävät oikeusvaltioperiaatetta EU:n tehokkaimpana aseena demokratian vastaisia voimia vastaan.

Parlamentti on myös haastanut komission oikeuteen, koska tämä ei meppien mielestä ole toiminut riittävän linjakkaasti ja päättäväisesti.

Suomalaismepeistä oikeusvaltioperiaatetta on ollut näkyvimmin rakentamassa kokoomuksen Petri Sarvamaa. Hän odottaa komission lähettävän notifikaation ensimmäisenä Unkariin jo maaliskuussa.

– Parlamentti tulee käymään komissioon kiinni kuin peto limppuun, Sarvamaa arvioi aamupäivällä.

EU ei ole vielä määritellyt, kuinka paljon tukia voitaisiin kerralla evätä missäkin tapauksessa. Komission ensimmäistä notifikaatiota luetaankin jäsenmaissa kuin piru raamattua, koska se on suuntaa-antava.

Komissio on käyttänyt rahaa painostuskeinona jo nyt, kun se on jättänyt käsittelemättä Puolan ja Unkarin elpymisvälineestä hakemat tuet. Elpymisvälineestä ja EU:n vuosibudjeteista ne saavat yhteensä kymmenien miljardien eurojen tuet.

Unkari uhkaa jopa EU-erolla

Unkarin ja Puolan mielestä tuomioistuin ylitti toimivaltansa hyväksyessään uuden mekanismin, koska oikeusvaltioperiaatetta ei ole kirjattu EU:n perussopimuksiin.

Puolalaisten kommenttien mukaan kyse on maata vastaan kohdistuvasta "hyökkäyksestä".

– Puolan on puolustettava demokratiaansa kiristykseltä, jonka tarkoituksena on viedä meiltä oma päätösvalta. Varsinkin kun Puola menettää varoja toimenpiteistä, jotka ovat tavallisia Espanjassa tai Saksassa, varaoikeusministeri Sebastian Kaleta sanoi Twitterissä.

– Tämä päätös vahvistaa vaarallisen pyrkimyksen ohittaa EU:n sopimuksia, Puolan hallituksen tiedottaja sanoi.

Unkarin oikeusministeri Judit Varga puolestaan arvosteli päätöstä Facebook-sivullaan. Hänen mukaansa tuomio on "poliittinen" ja todiste siitä, että EU käyttää valtaansa väärin.

Maat haastanevatkin vielä EU-tuomioistuimen toimivallan asiassa. Sekä Unkarin että Puolan tuomioistuimet ovat jo linjanneet, että niiden omat perustuslait menevät joissakin tapauksissa EU-oikeuden edelle.

Unkarin pääministeri Orbán on väläytellyt julkisuudessa jopa maansa mahdollista eroa EU:sta.

Voit keskustella jutusta torstai-iltaan klo 23:een asti.

Mitä tapahtuu, jos Unkarilta ja Puolalta viedään pian EU-tuet? Meppi Sarvamaa: "Voi olla, että meillä on paljon hurjemmat ajat edessä"

Oikeusvaltioperiaatteesta viriää kova taisto Brysselissä – Unkarin Viktor Orbán vaatii EU:n oikeuskomissaarin erottamista

Unkari ja Puola torjuivat EU:n budjetin ja koronarahaston oikeusvaltiovaatimuksen takia

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus alkoi tänään keskiviikkona käsitellä yhtä Suomen rikoshistorian mittavimmista amfetamiinin salakuljetustapauksista.

Syytteiden mukaan suomalaisista ja virolaisista henkilöistä koostunut järjestäytynyt rikollisjoukko yritti tuoda Hollannista Suomeen yhteensä 165 kiloa amfetamiinia. Huumeiden arvo katukaupassa Suomessa olisi ollut jopa neljä miljoonaa euroa.

Poliisi onnistui kuitenkin takavarikoimaan 113 kilogrammaa amfetamiinia ja 103 grammaa kokaiinia sisältäneen huumausaine-erän kokonaisuudessaan.

– Takavarikko on yksi suurimpia, ellei suurin yhdellä kertaa tehty amfetamiinitakavarikko Suomen poliisin tutkimien rikostapausten yhteydessä, kertoi rikoskomisario Mikko Minkkinen aiemmin esitutkinnan valmistumisen yhteydessä.

Huumeet kätkettiin säilykepurkkeihin

Syytteen huumausainerikosvyyhdissä sai yhteensä 15 henkilöä. Syyttäjä vaatii suurimmalle osalle ehdottomia vankeustuomioita, mutta tuomioiden mittaa ei vielä esitetty. Osa rangaistusvaatimuksista ja syytekohdista on tässä vaiheessa salattu.

Syytetyt olivat hankkineet huumeet syyskuussa 2021. Niitä oli tuotu maahan useissa erissä viime syksyn aikana. Poliisi vangitsi ensimmäiset epäillyt syyskuussa.

Huumeet oli maksettu hollantilaiselle välittäjälle bitcoineina. Avunannosta törkeään huumausainerikokseen syytetään miestä, joka oli liikutellut rahoja useilla tileillään, muuttanut niitä virtuaalivaluutaksi ja siirtänyt valuuttaa epäillyn päätekijän tileille.

Hänellä ja kahdella törkeistä huumausainerikoksista syytetyllä päätekijällä on yritystoimintaa. Yritysten tilejä oli käytetty hyödyksi huumekaupan rahoittamisessa.

Huumeita kuljettamassa olleet pääosin virolaiset syytetyt toivat huumeet Hollannista Viron kautta Suomeen muun muassa säilykepurkkeihin ja kynttilöihin kätkettyinä.

Päätekijöinä logistiikka-alan yrittäjät

Poliisin epäilyn mukaan kuusi henkilöistä kuului amfetamiinin maahantuonnin järjestäneeseen rikollisryhmään. Ryhmän johtajina ja amfetamiinin tilaajina pidetään kahta suomalaista miestä. Epäillyt ovat kolmekymppisiä, syntyneet vuosina 1991 ja 1992.

Syytekohtia tapauksessa on kaikkiaan 32, joista suurin osa koskee törkeitä huumausainerikoksia. Päätekijänä pidetty mies myöntää syytteet omalta osaltaan. Hänellä on muun muassa kuljetusalan yritys.

Toinen päätekijänä pidetty mies kiistää syytteet törkeistä huumausainerikoksista. Hän väittää siirrelleensä rahaa yrityksensä tililtä toiselle epäillylle päätekijälle muista syistä. Hän väittää, ettei tiennyt huumeista mitään. Myös tällä syytetyllä on kuljetusalan yritys.

Avunannosta törkeään huumausainerikokseen syytetty yrittäjä kiistää syytteet. Hän väittää rahojen siirtelyn liittyneen muihin asioihin.

Uhkailua väkivallalla velkojen vuoksi

Muut ryhmän jäseniksi epäillyt ovat Viron kansalaisia, joista osa asuu Suomessa. Heidän epäillään toimineen ryhmässä salakuljetuksen järjestäjinä ja osin myös amfetamiinin säilyttäjinä sekä levittäjinä. Heistä enemmistö kiistää syytteet.

Muun muassa huumeiden kuljettajana toiminut mies väittää kirjallisessa vastauksessaan, ettei tiennyt lastinsa sisältävän huumeita. Hän on ammattimainen kuljettaja.

Huumeiden kuljetukseen liittyi yhden syytetyn kirjallisen vastauksen perusteella pakottamista. Amfetamiinin kuljetuksen järjestämisestä syytetty mies väittää, että hänen omaisiaan uhattiin vakavalla väkivallalla. Miehellä oli ilmeisesti velkoja, joita vastaan hänet oli painostettu mukaan huumeiden salakuljetukseen.

Poliisi ja syyttäjät tekivät tutkinnan aikana yhteistyötä Europolin sekä Hollannin ja Viron poliisin kanssa. Asian käsittely jatkuu käräjäoikeudessa.

Lisää aiheesta:

Poliisi pääsi yhden Suomen suurimman amfetamiinin salakuljetusjutun jäljille ja esti 580 000 annoksen pääsyn katukauppaan

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Britanniassa kohina prinssi Andrew'n seksuaalirikossyytöksistä ei laannu, vaikka sopu syytteitä esittäneen Virginia Giuffren kanssa syntyikin. Brittimediassa spekuloidaan nyt sovun kustannuksilla ja sillä, kenen taskusta rahat kaivetaan.

Giuffre vaati prinssiltä siviilikanteella korvauksia, koska hänen mukaansa prinssi oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen vuonna 2001. Giuffre oli tuolloin 17-vuotias ja Yhdysvaltojen lain mukaan alaikäinen. Hän on kertonut tavanneensa prinssin edesmenneen liikemiehen, seksuaalirikoksista tuomitun Jeffrey Epsteinin kautta.

Aiemmin tällä viikolla julki tullut, tuomioistuimen ulkopuolella syntynyt sovinto auttanee prinssi Andrew'ta välttämään siviilioikeudenkäynnin. Asian eteneminen oikeuteen on brittimedioiden mukaan kuitenkin edelleen mahdollista, sillä sopu on vielä vahvistettava 30 päivän kuluessa.

Sopimukseen kuuluu, että kumpikaan osapuoli ei puhu julkisesti sopimuksen ehdoista. Se on kerrottu, että osana sopimusta prinssi Andrew antaa "mittavan lahjoituksen" Giuffren valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle, joka auttaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja.

Sanomalehti Telegraphin tietojen mukaan prinssi maksaa Giuffrelle 10 miljoonaa puntaa ja hyväntekeväisyysjärjestölle 2 miljoonaa puntaa. Jos tieto pitää paikkansa, lasku on yhteensä 12 miljoonaa puntaa eli yli 14 miljoonaa euroa.

Kuningatar on avustanut miljoonilla

Sovun jälkeen Britanniassa on pohdittu, kuka summan maksaa. Telegraphin uutisessa arvioidaan, että apua tulee prinssin äidiltä eli kuningatar Elisabetilta. Prinssi Andrew on kuningattaren toiseksi vanhin poika, ja mediassa häntä on usein tituleerattu kuningattaren suosikiksi.

Telegraphin mukaan kuningatar on jo ennestään yksityisesti rahoittanut poikansa lakikuluja miljoonilla punnilla. Prinssin oman varallisuuden alkuperä on ollut pitkään mysteeri, sillä hän saa kuningattarelta vuosittain neljännesmiljoona puntaa sekä vaatimatonta merivoimien eläkettä.

Jos raha tulee kuningattaren omien taskujen sijaan virallisista lähteistä, maksajina ovat käytännössä Britannian veronmaksajat. Lakifirma Howard Kennedyn media-asiantuntija Mark Stephens sanoi BBC:n televisiohaastattelussa, että prinssin on vahvistettava, etteivät rahat ole peräisin kansalta, koska sillä olisi laajempiakin seurauksia koko kuningasperheelle.

BBC:n mukaan myös monarkiaa vastustavan Republic-kampanjaryhmän Graham Smith on vaatinut veronmaksajille tietoa siitä, mistä rahat ovat peräisin.

Sopu ei sisällä anteeksipyyntöä

Prinssi Andrew, 61, joutui luopumaan syytöksiä seuranneen kohun vuoksi sotilasarvoistaan ja kuninkaallisista tehtävistään. Hän ei käytä enää HRH-titteliä eli häntä ei kutsuta kuninkaalliseksi korkeudeksi.

Prinssiä vastaan ei ole nostettu rikossyytettä, ja hän on toistuvasti kieltänyt kaikki syytökset. Prinssi on esimerkiksi sanonut, ettei muista lainkaan edes tavanneensa Giuffrea, vaikka heistä otettu yhteiskuva on julkaistu useaan otteeseen kansainvälisesti.

Väite on noussut esiin uudelleen sovun myötä, sillä monet ovat ihmetelleet, miksi prinssi on sitten suostunut näin valtavaan summaan.

Prinssin asianajajat ovat kyseenalaistaneet kuvan aitouden.

Vaikka sopu on syntynyt, prinssi ei edelleenkään ole esimerkiksi pyytänyt anteeksi. Lausunnossa hänen kuitenkin kerrotaan katuvan yhteyksiään Epsteiniin ja ylistävän niin Giuffren kuin muidenkin hyväksikäytöstä selviytyneiden rohkeutta vaatia oikeutta itselleen ja muille. Sopusummaa perustellaan osoituksena siitä, että prinssi on pahoillaan Epstein-yhteyksistään.

Brittimedia raivoaa

Telegraph arvioi, että kansa näkee kalliiseen sopuun suostumisen syyllisyyden myöntämisenä. Brittimediassa onkin moneen otteeseen vaadittu prinssin vetäytymistä kaikesta julkisuudesta.

– Mies, joka on aidosti päättänyt puhdistaa nimensä näin kamalilta syytöksiltä, olisi taistellut kynsin ja hampain... ja jos hän olisi voittanut, hän olisi yrittänyt rakentaa elämänsä uudelleen, Sun-lehden kannanotossa todetaan.

Sanomalehti Guardianin haastattelema, Epsteinin uhreja edustava asianajaja puolestaan sanoo, että prinssin "ylimielisyys" esti sovun aikaansaamisen aiemmin.

Jonkin verran hämmennystä on herättänyt Giuffren päätös suostua korvauksiin, sillä hän on aiemmin vakuuttanut, että tapauksessa ei ole kyse rahasta. Tammikuussa hänen asianajajansa kertoi ainakin Telegraphille ja BBC:lle, että pelkästään rahaan perustuva sopu ei todennäköisesti riitä, jos prinssi ei myönnä syyllisyyttään.

Nyt 38-vuotiaan Giuffren mukaan prinssi käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen Epsteinin lähipiiriin kuuluvan Ghislaine Maxwellin kotona Lontoossa, Epsteinin kotona New Yorkissa ja Epsteinin yksityisellä saarella. Maxwell todettiin viime vuonna syylliseksi useisiin seksuaalirikoksiin, muun muassa alaikäisen ihmiskauppaan seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa.

Lue myös:

Prinssi Andrew sopi seksisyytteistä rahalla – tekee "merkittävän lahjoituksen" syyttäjäosapuolen järjestöön

Jos mietit, voiko prinssi Andrew joutua vankilaan tai onko hän nyt matti meikäläinen, lue nämä 5 vastausta

Prinssi Andrew on jatkossa entinen kuninkaallinen korkeus – skandaaleissa ryvettyneen herttuan tehtäviä riisutaan hyväksikäyttösyytteiden edetessä

Oikeus päättää prinssi Andrew'n hyväksikäyttökanteen kohtalosta – tästä prinssin maineen mustanneessa skandaalissa on kyse

Lähipäivinä Suomen yli liikkuu useita sadealueita. Lumentuloa riittää siis miltei koko maassa, ja ajokeli kääntyy paikoin erittäin huonoksi.

– Säässä piisaa säpinää lähipäivinä, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Huutosen mukaan sateita tulee lähes päivittäin viikon loppua kohden. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on jo yön ja aamun aikana satanut reilun kymmenen sentin verran lunta.

Pohjois-Atlantilta lähestyy jo seuraava laaja sadealue, joka saapuu Suomeen lounaasta illalla ja yön aikana siirtyy Keski-Suomea kohden ja siitä Kainuuseen.

– Yön aikana voi etelässä sataa reippaastikin, Huutonen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla lunta voi tulla kymmenestä kahteenkymmeneen senttiin, mutta osa sateesta voi tulla vetenä tai räntänä. Lumitöihin on syytä kuitenkin varautua.

– Kyllä sitä loskaa joutuu taas lykkimään, Huutonen ennustaa.

Lumi on kosteaa ja tarttuvaa, ja lumityöt on syytä tehdä huomenna, sillä loppuviikon pakastuva sää voi jäädyttää loskan, muistuttaa Huutonen. Myös tykkylumi voi kertyä puihin ja sähkökatkojen mahdollisuuksia on varsinkin idässä. Kaakossa, idässä ja Kainuussa lunta on luvassa noin 20 senttiä.

Varsinkin etelässä on huomenna torstaina erittäin huono ajokeli. Perjantaina erittäin huonoon keliin kannattaa varautua idässä ja Kainuussa.

Etelässä sää kääntyy pakkasen puolelle torstain ja perjantain välisenä yönä, joten keli myös liukastuu jälleen.

Viikonloppuna Suomen eteläpuolelta on menossa ohi vielä seuraavakin matalapaine, mutta yltääkö se etelärannikolle saakka, se jää vielä nähtäväksi.

– Jos se yhtään ottaa pohjoisemman reitin niin lauantaiaamuna voi olla kovakin pyry etelässä.

Etelän koulujen hiihtolomaviikolle puolestaan on luvassa lumisateiden jälkeen poutaantuvaa ja kylmenevää säätä.

– Hiihto-olojen osalta on luvassa ihan mukavaa säätä: pakkasta ja lunta riitää laduilla, eli ihan perinteistä hiihtolomaa pääsee viettämään, Huutonen päättää.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.2. klo 23:een asti.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Venäjän Pohjoinen Laivasto on aloittanut Barentsinmerellä nelipäiväisen sotaharjoituksen ja ilmoittanut ohjusammuntojen vuoksi vaara-alueeksi ennennäkemättömän suuren alueen. Asiasta kertoo norjalainen uutissivusto The Barents Observer. Norjan puolustusvoimien edustaja vahvistaa uutissivustolle, että kyse on suurimmasta vaara-alueesta sitten kylmän sodan.

Harjoitukseen osallistuu risteilyohjuksilla varustettuja Pohjoisen laivaston aluksia, sukellusveneitä ja tukialuksia. Joukossa on myös ydinkäyttöinen taisteluristeilijä Pjotr Veliki. Mukana Barentsinmerellä on myös laivaston ilmavoimien koneita ja ilmatorjuntaa.

Kyse on jälleen yhdestä Venäjän voimannäytöstä sanoo sotilasasiantuntija, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri.

– Vaikka maavoimien joukkoja on keskitetty Ukrainan tuntumaan, niin on muuta sotilaallista voimaa, jolla voidaan toimia ympäri maailmaa. Siellä varmaan toteutetaan erilaisia pitkän kantaman asejärjestelmien ammuntoja ja osoitetaan sillä tavalla voimaa, Toveri sanoo.

Venäjän laivasto on järjestänyt tammi-helmikuussa harjoituksia niin Välimerellä, Mustallamerellä kuin Atlantilla lähellä Irlannin rannikkoa. Venäjällä on meneillään myös suuri yhteinen sotaharjoitus Valko-Venäjän kanssa.

Barentsinmerellä Venäjä on antanut Notam-varoituksen alueesta, joka ulottuu tuhannen kilometrin matkan itäiseltä Kolgujevin saarelta Huippuvuoriin kuuluvalle Karhusaarelle. Karhusaari on reitillä Norjan mantereelta Huippuvuorille.

Notam on ilmailuviranomaisille annettava ilmoitus lentoliikenteelle mahdollisesti koituvista vaaroista.

Vaaravaroitus tuo vapautta Venäjälle

Vaara-alueen ulottuminen Norjan pohjoispuolelle herättää kysymyksen, onko taustalla kenties jotain muuta kuin tavallista mittavampi harjoitus. Toverin mukaan sitä on vaikea sanoa, mutta mahdollista se on.

– Kun alue julistetaan vaaralliseksi ja rajoitetaan toimintaa, niin siellä voi toimia itse vapaammin ja tehdä mitä tekee. On se sitten vedenalaista toimintaa tai muuta vastaavaa.

Venäjän selvästi kasvanut sukellusvenetoiminta ja kyky vahingoittaa esimerkiksi tietoliikennekaapeleita huolestuttaa Euroopassa. Norjassa on viime aikoina selvitetty merikaapeleiden vaurioita ja katoamisia.

Pohjoinen laivasto harjoittelee säännöllisesti ja ohjuksia on ammuttu esimerkiksi Kuolan niemimaalta Kaukoidän suuntaan. Aiemmin Venäjälle on riittänyt selvästi pienempi alue, toteaa pääesikunnan tiedustelupäällikkönä aiemmin toiminut Toveri.

– On aika ihmeellistä, että julistetaan näin iso alue vaaralliseksi ja haitataan muiden alueella toimivien normaalia toimintaa. Se on poikkeuksellista.

Keskiviikosta lauantaihin kestävä harjoitus vaikuttaa lentoliikenteen lisäksi myös laivaliikenteeseen ja keskeyttää esimerkiksi kalastuksen. Ammattikalastajat ovat The Barents Observerin mukaan pyytäneet Norjan hallitusta vetoamaan Venäjään, jotta se siirtäisi harjoituksen pois Norjan talousvesiltä, mutta näin ei ole tapahtunut.

Irlannin kalastajat onnistuivat siirtämään Venäjän harjoituksen pois katkarapurikkailta Irlannin talousvesiltä helmikuun alussa.

Helsinkiläiset saivat hieraista silmiään tammikuun alussa, kun pitkin kaupungin katuja juoksenteli sarvipäinen eläin. Muun muassa Pohjois-Haagan juna-asemalla nähty ja lopulta Kaisaniemen Talvipuutarhassa kiinni otettu eläin paljastui lopulta metsäpeuran vasaksi.

Huonokuntoinen metsäpeura on viettänyt viimeiset viisi viikkoa Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalassa. Nyt yksilö on ottanut ensiaskeleensa kohti luontoon paluuta.

Vasa siirrettiin tiistaina Etelä-Pohjanmaalle Lauhavuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaan kolmen muun peuran kanssa. Muut peurat ovat syntyneet Korkeasaaressa. Nuoret peurat on tarkoitus vapauttaa kansallispuistoon ensi kesänä.

Jäkälää traileriin ja menoksi

Helsingin kaduilta pelastettu 57-kiloinen vasa on edelleen pienikokoinen. Se on 20 kiloa samanikäistä tarhassa kasvanutta urosta kevyempi.

Korkeasaaren tiedotteen mukaan eläimet siirrettiin traileriin nukutettuina ja herätettiin ennen matkalle lähtöä. Nukutuksen yhteydessä Helsingin kaduilta pelastettu vasa sai loislääkityksen, nesteytyksen ja rauhoitteen matkanteon helpottamiseksi. Verinäyte varmisti, että stressi ei ole tehnyt vasalle pysyviä vaurioita.

Matkaevääksi peuranelikolle annettiin vettä ja jäkälää. Tarhalla ne päästettiin yksi kerrallaan ulos trailerista. Viimeisenä ulos päästetty orpo vasa ei aluksi pitänyt kiirettä, mutta rampille päästyään se säntäsi metsään vauhdilla.

Nyt vasa pääsee osaksi MetsäpeuraLIFE-hanketta, missä palautetaan metsäpeuroja luontoon entisille elinalueilleen eteläiselle Suomenselälle. Mukana on 11 Korkeasaaressa syntynyttä metsäpeuraa.

– Kyllä siitä näki, että se on villi metsäpeura, joka tunnistaa metsän turvapaikakseen. Aamukuudelta valvontakamera oli taltioinut saman eläimen totutustarhan toisella laidalla, kertoo MetsäpeuraLIFE-hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja tiedotteessa.

Totutustarhan työntekijät seuraavat tulokkaiden kotiutumista valvontakameroilla. Peuroilla on GPS-paikantimilla varustetut korvamerkit, joiden avulla peuroja seurataan myös luontoon päästämisen jälkeen.

Lauhavuoren totutustarhassa asuu ennestään kymmenen metsäpeuraa. Eläimet etsivät itse ravintoa luonnosta säännöllisen ruokinnan lisäksi. 31 hehtaarin totutustarhasta on vapautettu kansallispuistoon 24 metsäpeuraa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 16.2.2022 kello 23 saakka.

Juttua muokattu 16.2.2022 klo 16.08: vaihdettu sana "kevät" tilalle "kesä".

Lue myös:

Helsinkiin eksynyt sarvipää varmistui metsäpeuraksi – eläimen vointi kohentunut huomattavasti

Katso videolta, kuinka poro jolkottelee Helsingissä – poliisi on toistaiseksi keskeyttänyt etsinnät, pyytää ilmoittamaan havainnoista hätänumeroon

Naton puolustusministerikokouksen avannut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi Brysselissä, että Venäjä on vahvistamassa joukkojaan Ukrainan lähialueilla. Lisää on hänen mukaansa tulossa.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tiistaina, että osa venäläisjoukoista olisi vetäytynyt takaisin tukikohtiin, ja panssarivaunujen kuljetuksista välitettiin kuvamateriaalia. Tämä ei ole vakuuttanut Natoa.

– Venäjä on aiemminkin liikutellut joukkoja edestakaisin, joten näkemämme taistelupanssarivaunujen liikkeet eivät vielä vahvista vetäytymistä, sanoi Stoltenberg uutistoimisto Reutersin mukaan.

Myös Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan vielä ei ole voitu varmistaa, että Venäjän joukkoja olisi vetäytynyt Ukrainan rajojen läheisyydestä.

Tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa Biden arvioi, että Venäjän hyökkäys on yhä mahdollinen.

Hyökkäyksen uhka yhä varjona

Venäjän operaation varjo ei siis ole väistynyt, kun Brysselissä alkoi Naton puolustusministerien kokous.

Kaksipäiväisessä neuvonpidossa Naton puolustusministerit tapaavat Ukrainan ja Georgian edustajat, ja he keskustelevat Mustanmeren alueen kiristyneestä tilanteesta.

Myös kumppanimaat Suomi ja Ruotsi ovat saaneet kutsun kokoukseen. Torstaina Nato-maat keskustelevat Suomen, Ruotsin ja Euroopan unionin edustajien kanssa. Suomea edustaa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Hyörinä Naton päämajassa Brysselissä on tuttua Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhoselle. Hän on toiminut Suomen Nato-edustajana yli kaksi vuotta.

Käydessään Suomessa viime viikolla Korhonen totesi Ylen haastattelussa, että tilanne Ukrainassa ja sen ympärillä hallitsee nyt työtä sekä Natossa että myös EU:ssa.

– Kiireet ovat lisääntyneet paljon, kuvaa Korhonen ilmapiiriä Brysselissä.

Nato on ollut mukana neuvotteluissa, joita on käyty Venäjän vaatimuksien ja sen muodostaman sotilaallisen uhan vuoksi. Tammikuun 12. päivä kaikki Nato-maat ja Venäjä kokoontuivat keskustelemaan tilanteesta.

Venäjän joukkojen keskitykset ovat hallinneet uutisvirtaa kriisin aikana, ja esiin on noussut myös Yhdysvaltain voimistuva läsnäolo Naton itäisissä jäsenmaissa.

Korhonen muistuttaa kuitenkin, että järjestönäNato on korostanut maltillisuutta.

– Minun havaintoni on se, että Nato puolustusliittona toimii äärimmäisen varovaisesti ja konservatiivisesti. Se pyrkii välttämään kaikkia sellaisia toimia, jotka voisivat tilannetta kiristää, tai antaisivat aiheen syyttää sitä tilanteen eskaloimisesta.

Nato keskittyy omaan toimintaansa

Naton kumppanimaiden Suomen ja Ruotsin asema ei ole Korhosen mukaan muuttunut. Kumppanimaat saavat kuitenkin osakseen tavallista vähemmän huomiota, kun Nato joutuu keskittymään omaan toimintaansa.

– Tässä tilanteessa korostuu se, että Nato tekee päätökset omassa keskuudessaan ja kumppanimaiden kanssa keskustellaan sitten erikseen, sanoo Korhonen.

Suomi ja Ruotsi samassa veneessä

Ranskan presidentti Emmanuel Macron mainitsi Suomen ja Ruotsin samassa lauseessa vieraillessaan Moskovassa. Hän tähdensi Naton ovien pysyvän jatkossakin avoimina.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde tapasivat tammikuun lopulla Stoltenbergin Brysselissä. Esillä oli etupiirijaon estäminen ja vuoropuhelun jatkuminen Venäjän kanssa.

– Suomi ja Ruotsi keskustelevat tiiviisti toistensa kanssa, ja pyrkivät sovittamaan toimintaansa yhteen, sanoo Korhonen.

Hänen mukaansa maat ovat Naton kumppaneina samassa veneessä. Kun keskusteluita käydään, ovat suomalaiset ja ruotsalaiset yhdessä mukana.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Haavisto Ukrainasta: Jokainen päivä jolloin hyökkäys ei ala, on voitto diplomatialle – Marinin mukaan Venäjän toimien tulisi seurata vetäytymispuheita

Mitä satelliittikuvat kertovat Venäjän varustelusta ja voidaanko hyökkäys Ukrainaan vielä estää? Viisi kysymystä räjähdysherkästä tilanteesta

Analyysi: Mitä venäläinen luksusjahti ja Yhdysvaltain tietokoneiden tuhoaminen kertovat Putinin hyökkäyssuunnitelmista?

Korona-ajan opiskelijoilta on jäänyt puuttumaan pitkien etäopintojaksojen takia yhteisöllisyyden tunne.

Opiskelijaelämään liittyvä sosiaalinen elämä ja kontaktit ovat jääneet hataralle pohjalle erityisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoilla, jotka eivät ole pääseet maistamaan kampuselämää.

Yle seurasi paikan päällä, kun vaasalaiset yliopisto-opiskelijat tempaisivat keskiviikkona lähiopetuksen puolesta.

– Yhteisöllisyys syntyy kampuksella. Tavallinen tarina on, että seinät kaatuvat yksiössä päälle, toteaa tempauksen puuhamies Otto Runola.

Tempauksen järjestäjät eivät vastusta etäopetuksen ja monimuotoisuuden kehittämistä. Runolan mukaan se nähdään mahdollisuutena.

Lue myös: Sanna Marin tviittasi, että etäopetussuositus päättyy nyt, mutta opiskelijoiden pitää jatkaa etänä vielä pitkään – tässä kirjavat perustelut

Yle kysyi yhdeltätoista yliopistolta, johtavatko korona-ajan kokemukset pysyviin muutoksiin yliopiston toiminnassa ja onko esimerkiksi etä- ja monimuoto-opetus lisääntymässä merkittävästi.

Uusi normaali

Suomen yliopistoissa palaillaan asteittain lähiopetukseen helmi- ja maaliskuun aikana. Kuluvan kevään aikana monessa yliopistossa pohditaan, miten opetus järjestetään jatkossa. Onko paluuta koronaa edeltävään aikaan?

Vastausten perusteella paluuta entiseen ei ole. Yliopistot aikovat jatkaa hybridimallilla ja etäopetus lisääntyy.

Oulun yliopisto, koulutusrehtori Tapio Koivu: “Nopea siirtyminen etäopetukseen koronan takia osoitti, että sekä yliopiston opettajilla että opiskelijoilla on hyvät valmiudet ottaa käyttöön tekniset välineet, joilla opetus ja opiskelu voivat jatkua myös etänä.”

Tampereen yliopisto, Koulutuksen vararehtori Marja Sutela: “Kokonaan etäopetuksena toteutettavien tai digitaalisiin itseopiskelumateriaaleihin perustuvien opintojaksojen tarjonta eri koulutusaloilla tulee lisääntymään asteittain.”

Helsingin yliopisto, kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta: “Erityisesti isojen opiskelijamäärien luennot saattavat siirtyä aiempaa enemmän verkkoon.”

Aalto-yliopisto, viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi: “Hyödynnämme opetuksessa jatkossa entistä enemmän esimerkiksi videoituja osia, digitaalisia oppimisympäristöjä, pelillisiä elementtejä ja omatoimisesti tehtäviä laskuja jne.”

Monessa yliopistossa koronan jälkeistä aikaa ei ole vielä kovin tarkasti linjattu, mutta esimerkiksi Vaasan yliopistossa suunnitelmat ovat jo pitkällä.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto:"Näen lähiopetuksen aktiivisena tekemisenä. Yliopistolle tullaan tekemään yhdessä esimerkiksi ryhmätöitä. Massaluentoja voidaan järjestää, mutta niistä videoidaan esimerkiksi parinkymmenen minuutin klippejä, joita opiskelijat voivat katsoa, milloin ehtivät, halutessaan vaikka yöllä."

Opiskelijat maksavat henkistä laskua etäopiskelusta

Koronaepidemian kolmannen aallon aikana toteutettu THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että opiskelijat maksavat laskua etäopiskelusta.

Lue myös: THL:n tutkimus: Korkeakouluopiskelijoilla esiintyy enemmän mielenterveysongelmia kuin muulla aikuisväestöllä, eikä selvää ratkaisua ole

Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) hallituksen puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev pitää tutkimustulosten ja etäopiskelun yhteyttä selvänä.

– Etäily on aiheuttanut opiskelijoille yksinäisyyden tunnetta ja psyykkistä oireilua.

Kouzmitchev painottaa, että opiskelijat on heterogeeninen joukko. Toisille etäopiskelu sopii jo elämäntilanteenkin takia, mutta kaikille se ei sovi.

– Kun yliopistoissa tehdään strategioita, tämä pitäisi ottaa huomioon. Etäopiskelua ei saa lisätä lähiopetuksen kustannuksella.

Myös etäopetuksen laatuun ja osaamistavoitteisiin on kiinnitettävä huomiota. Etäopetuksenkin pitää olla vuorovaikutteista, sanoo Kouzmitchev.

– Opetus ei voi olla vain Zoom-luennointia 200 mustan ruudun edessä.

Kampuselämyksiä luvataan jatkossakin

Yliopistojen vastausten perusteella huoli lähiopetuksen loppumisesta tai merkittävästä vähenemisestä on turha.

Turun yliopisto, koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn: "Tähtäämme 30 prosenttisesti ajasta ja paikasta riippumattomaan opetukseen, jolloin 70 prosenttia kaikesta opetuksesta edelleen tarjotaan kampuksella tai muissa vastaavissa oppimisympäristöissä, jotka mahdollistavat lähiopetuksen.”

Helsingin yliopisto, kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta: "Läsnäopetus ja etäopetus voivat vaihdella esim. niin, että jokin luentokurssi alkaa lähitapaamisella, sen jälkeen opiskellaan itsenäisesti/verkossa ja lopuksi voidaan taas pitää lähitapaaminen. Lähiopetuksessa pyritään vahvaan vuorovaikutukseen ja arvokkaisiin kohtaamisiin ja keskusteluihin.”

LUT-yliopisto, vararehtori Jaana Sandström: “Etä- ja monimuoto-opetus soveltuu erityisesti työssä käyville aikuisopiskelijoille. Kandidaatin opinnoissa yhteisöllisyys, lähiopetus ja hyvä kampuskokemus ovat tärkeitä.”

Etäopetuksesta on saatu myös hyviä kokemuksia

Lapin yliopistosta yliopistonlehtori Hanna Vuojärvi sanoo, että koronapandemian alku ei ollut mikään ideaali tilanne. Siirtyminen etäopetukseen oli hyvin nopea, eikä asiaa ehditty suunnittelemaan kunnolla.

Sinänsä etäopetus on jo entuudestaan tuttua Lapin yliopistossa. Esimerkiksi Vuojärvi itse on opettanut paljon erilaisia ryhmiä etänä muun muassa monimuotokoulutuksissa, joihin tulee opiskelijoita ympäri Suomea. Hän arvelee, että tulevaisuudessa etäopiskelu saattaa jopa tarjota syrjäisille yliopistoille mahdollisuuden houkutella nykyistä enemmän opiskelijoita ruuhka-Suomen isoista kaupungeista.

Puhtaasti verkkoyliopistojen syntymiseen hän ei kuitenkaan usko.

– Ennemminkin me näemme enemmän korkeakoulujen välistä valtakunnallista yhteistyötä, jossa pystytään hyödyntämään muiden vahvuuksia ja tuomaan omia vahvuuksia paremmin saataville koko yliopistokentälle.

Lapin yliopistossa koetaan, että etäopetuksesta on saatu myös hyviä kokemuksia, joten sen määrä saattaa myös lisääntyä ja korkeakouluopetus muutenkin muuttua panedemia-ajan kokemusten perusteella monimuotoisemmaksi.

Etäaikana on esimerkiksi nähty, mihin teknologia taipuu ja mihin se ei taivu. Hanna Vuojärvi haluaakin haastaa opiskelijoita käyttämään teknologiaa nykyistä laajemmin.

– Teknologia voi tukea opiskelijoita esimerkiksi monimuotoisilla materiaaleilla sekä lähiopetuksen ja itsenäisen työn vaihtelulla. Se on kuitenkin aina alisteista sille, mitä opetuksella ja oppimisella tavoitellaan, ja keitä opiskelijat ovat ja mitä tavoitteita heillä on.

Hänen mukaansa on löytynyt hyvä käytäntöjä, joilla opiskelijan oppimista voidaan tukea myös silloin, kun ei olla läsnä samassa tilassa, ja opittu myös, mihin asioihin on hyvä keskittyä kasvokkain annetussa koulutuksessa.

– Esimerkiksi meillä on yliopistolla hyvät puitteet ja laitteet ja materiaalit opettaa kädentaitoja luokanopettajaksi opiskeleville. Niiden opettaminen etänä ei ehkä edistä oppimista parhaalla tavalla.

Miten sinä haluaisit pandemian jälkeen opiskella, etänä, lähiopetuksena vai yhdistellen? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 17.2. kello 23:een saakka.

Uimari kuoli keskiviikkona Australian Sydneyssä jouduttuaan hain hyökkäyksen kohteeksi.

Ensihoitajat hälytettiin iltapäivällä Little Bayn rantaan, mutta heidän saavuttua paikalle mitään ei ollut enää tehtävissä. Ambulanssihenkilökunnan mukaan vedestä löydetty henkilö oli saanut "katastrofaaliset vammat".

Viranomaiset eivät ole toistaiseksi antaneet tietoja uhrin iästä tai sukupuolesta.

Sky News Australian mukaan onnettomuus tapahtui noin puoli viideltä paikallista aikaa. Vedessä oli kymmeniä ihmisiä uimassa ja lautailemassa.

– Joku kaveri oli uimassa, kun hai tuli ja hyökkäsi hänen kimppuunsa suoraa altapäin, yksi silminnäkijä kertoi paikalliselle Nine News -tv-kanavalle.

– Kuulimme huudon ja kun käännyimme katsomaan, näytti kuin auto olisi ilmestynyt veteen, hän jatkoi.

Ranta on toistaiseksi suljettu.

Toinen silminnäkijä kertoi ABC-uutiskanavalle nähneensä hyökkäyksen ollessaan kalastamassa läheisillä kallioilla.

– Aluksi oli huuto ja sitten vesi roiskui paljon, kun hän painui alas, kalastaja kuvaili.

Floridan luonnontieteellisen museon tilastojen mukaan Australiassa kuoli viime vuonna kolme ihmistä hain hyökkäykseen. Sydneyssä kyseessä oli ensimmäinen kuolemaan johtanut hyökkäys liki 60 vuoteen. Edeltävän kerran hai tappoi veteen kahlanneen miehen kaupungissa vuonna 1963.

Maailmanlaajuisesti yhdeksän ihmisen raportoidaan kuolleen viime vuonna hain hyökkäyksessä.

Voit keskustella jutusta 17.2. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Teinipoika kuoli haihyökkäyksessä Australiassa – jo toinen tapaus viikon sisään ja vähintään viides tänä vuonna

Tutkimus: Hollywood on osasyyllinen haiden sukupuuttojen uhkaan

Vaasalainen Joni Mäki toi Suomelle olympiahopeaa maastohiihdon parisprintissä yhdessä Iivo Niskasen kanssa.

Toimittaja Antti Haavisto kävi onnittelemassa tuoreen olympiamitalistin isää Tero Mäkeä, hänen työpaikallaan Pohjanmaan pelastuslaitoksella.

Tero Mäen oma puhelin on pirissyt tiuhaan, eikä mitalikahvejakaan ole vielä ehditty nauttia.

– Soittoja on tullut ja yhteydenottoja on, että kyllä tässä meinaa työt sekaantua, mutta kyllä nekin pystytään tässä ohessa hoitamaan, kertoo tuoreen olympiamitalistin isä, Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Tero Mäki.

Tämän päivän kilpailu osui Mäellä palaverien kanssa samaan aikaan ja jännitys säilyi loppuun asti.

– Karsinta meni täysin ohi ja sitten kun laitoin puhelimen, että näen kuinka tilanne kehittyy, niin toki yhteys pätkäsi juuri loppusuoralla, Mäki kertoo jännittävän finaalin käänteistä.

Lopputulos selvisi Mäelle hetken päästä kun sisko soitti ja onnitteli tuoreen olympiahopeamitalistin isää.

Kuuntele Tero Mäen tunnelmat tästä:

Maailman suurinta risteilyalausta rakentanut saksalainen Werften-telakka hakeutui tammikuussa maksukyvyttömyysmenettelyyn. Se voi johtaa konkurssiin, yrityssaneeraukseen tai muihin järjestelyihin.

Selvittelytyö on yhä kesken, mutta osa maksamatta jäävistä laskuista voi päätyä Suomen maksettaviksi.

Telakka on rakentamassa maailman suurinta risteilyalusta (siirryt toiseen palveluun). Global Class -alus on telakan mukaan 80-prosenttisesti valmis.

Lue lisää: Suomi uhkaa joutua maailman suurimman risteilyaluksen maksumieheksi hongkongilaisen telakan konkurssissa – pelissä satoja miljoonia euroja

– Projektin koko oli runsaat kolme miljardia euroa ja se koski kahta laivaa. Niiden rakentamiseksi järjestettiin 2,6 miljardin rahoitus saksalaisen pankin johdolla. Meidän osuutemme tuosta rahoituksesta oli 365 miljoonaa euroa, kertoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Finnvera on siis taannut kahta alusta koskevaa lainaa, jolla telakka maksaa suomalaisilta yrityksiltä ostamiaan tuotteita ja palveluita. Takauksen arvo on 365 miljoonaa euroa.

Finnvera on tappioon Heikkilän mukaan varautunut.

– Tappioarvio siitä on jo kirjattu viime vuoden tulokseen. Täsmällistä summaa emme julkisuuteen kuitenkaan kerro salassapitosääntöjen vuoksi, Heikkilä sanoo.

Kyse ei kuitenkaan ole missään nimessä koko 365 miljoonan euron summasta Heikkilä vakuuttaa.

– Näillä näkymin sitä toista laivaa ei kyllä rakenneta, joten meidän vastuu on noin puolet tuosta summasta. Tällä hetkellä vastuu ei ole kokonaan edes sitä puoltakaan summaa, koska laiva ei ole kokonaan valmis. Nyt on kysymys siitä tehdäänkö se yksi laiva loppuun, jolloin ne loput rahat tarvitaan.

Saksalaisrahoittajien johdolla etsitään yhä kuumeisesti ratkaisua jatkotoimista ja yksi niistä on rakentaa laiva valmiiksi ja myydä eniten tarjoavalle.

Heikkilä arvioi, että mahdollinen tappio risteilyaluksesta jäisi siinä tapauksessa kohtuullisen pieneksi.

– Yleensä laivojen myyntihinta on tällaisissa tapauksissa jäänyt alkuperäistä alemmaksi. Silloin se meidänkin lopullinen tappio on jossakin alkuperäisen ja myyntihinnan välissä, Heikkilä sanoo.

Parinsadan miljoonan tappio kaatuisi Heikkilän mukaan kokonaan syliin vain silloin, jos laiva tehtäisiin valmiiksi, mutta kukaan ei sitä ostaisi.

Laivanrakennuksen vastuut Suomella lähes 12 miljardia

Finnveran tuloksen kannalta keskeistä on alus- ja telakkatoimialan kehittyminen ja se näkyi viime vuoden tuloksessa.

Finnveran tulos nousi viime vuonna 153 miljoonaa euroa voitolliseksi. Vuonna 2020 tappiota kirjattiin 748 miljoonaa euroa.

Voitolliseen tulokseen vaikutti edellisvuotta selvästi pienempi tappiovarausten määrä. Varauksia jouduttiin tekemään vuonna 2020, koska korona hiljensi koko maailman risteilybisneksen ja pakotti Finnveran varautumaan siihen, että varustamot eivät kykene maksamaan velkojaan.

Finnveralla on nyt laivanrakennuksessa eli telakoiden ja varustamoiden nostetuissa lainoissa kiinni kaikkiaan noin 5,4 miljardin euron vastuut.

Merkittävä osa niistä kohdistuu Meyerin Turun telakalla rakennettaviin risteilijöihin, mutta myös Rauman ja Helsingin telakoiden sekä vaikeuksiin ajautuneen MV Werftenin telakan hankkeisiin.

Lisäksi vielä rakenteilla tai tilauksessa oleville laivoille on luvattu noin 6,4 miljardia euron edestä takauksia.

Risteilijöitä rakentavissa maissa valtioiden vientiluottolaitokset takaavat tyypillisesti laivan loppukauppahinnasta pääosan. Kauppahinnasta 20 prosenttia maksetaan rakentamisaikana ja loput 80 prosenttia vasta laivan valmistuessa ja tätä osaa varten nostettavaa lainaa vientiluottolaitokset takaavat. Lainat ovat tasalyhenteisiä 12 vuoden maksuajalla.

Alkaneen vuoden näkymät ovat siksi Finnveran vetäjälle huojentavia.

– Koronan alusta viime kesään saakka tilanne oli erittäin vaikea, mutta asteittain loppukesästä risteilyt pääsivät jälleen käynnistymään. Omikron hiljesi risteilyjä taas hetkeksi, mutta nyt helmikuussa kaksi suurinta varustamoa eli Carnival ja Royal Caribbean ovat kertoneet yllättävänkin myönteisiä ennusteita. Ehkä se kertoo siitä, että ihmisillä on paineita päästä jälleen liikenteeseen, Heikkilä sanoo.

Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa tarjoamalla lainoja, takauksia ja vientitakuita.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.2. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Suomi uhkaa joutua maailman suurimman risteilyaluksen maksumieheksi hongkongilaisen telakan konkurssissa – pelissä satoja miljoonia euroja

Finnveran tulos painui koronapandemian takia rajusti tappiolle

VR:n vanhalla varikkoalueella Etelä-Suomessa on lumisena talvipäivänä hiljaista. Tänne junayhtiö on pysäköinyt toistakymmentä vanhaa lähijunaa, joita ei matkustajaliikenteessä ole nähty enää moneen vuoteen.

Lumihangessa seisovat junat voivat edustaa jonkinasteista käännettä Suomen rautatiemarkkinoilla. Niiden oli tarkoitus mennä romutukseen, mutta junille ehti ilmoittautua mahdollinen ostaja. Junat voisivat päätyä kunnostuksen jälkeen lähiliikenteeseen Turun alueelle.

Vielä viime aikoihin asti VR on laittanut vanhan kalustonsa romuksi, yhtiön viestinnän kielellä kierrätettäväksi. Äskettäin yhtiö kertoi kuitenkin muuttavansa linjaustaan.

– Tämä on olennainen muutos nykytilanteeseen ja samalla kiinnostusta kaluston ostoon vaikuttaa olevan, joten jatkossa tarjoamme meille tarpeettoman, kierrätyskuntoisen kaluston julkisesti myyntiin, totesi toimitusjohtaja Lauri Sipponen hiljattain tiedotteessa.

Mikä sai teidät muuttamaan linjaanne?

– Kalusto on ennenkin ollut tarjolla, sitä on myyty museokäyttöön harrastajille. Tietojemme mukaan sille ei ollut isoa kysyntää kaupalliseen käyttöön. Nyt totesimme, että on aika linjata toimintatapaa ja kertoa avoimesti, mitä on tulossa myyntiin silloin kun kaluston elinkaari siihen tilanteeseen saapuu, Sipponen kommentoi Ylen haastattelussa.

VR painottaa nyt avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaluston käytössä. Yhtiö alkaa kertoa myytävästä kalustosta nettisivuillaan.

– Sitä mukaa kun kaluston elinkaari siihen johtaa, tuomme kalustoa myyntiin, Sipponen kertoo.

Alan markkinaehtoisia yrityksiä edustava Raidealan neuvottelukunta on muutokseen tyytyväinen.

– Onhan tämä historiallinen käännekohta. Vuosikausia tätä on esitetty ja pyydetty, ja nyt kuulostaa, että valmiutta on olemassa, kommentoi logistiikka-asiantuntija Jouni Lind Raidealan neuvottelukunnasta.

– Jäsenyrityksissämme on kiinnostusta puutavaravaunuihin, vetureihin ja matkustajavaunuihin, Lind jatkaa.

Neuvottelukunta on vaatinut jo pitkään, että VR tarjoaisi vanhan kalustonsa myyntiin.

Lindin mukaan VR on menneen vuoden aikana romuttanut noin 220 tavaravaunua, kymmenittäin matkustajavaunuja ja lukuisia vetureita.

– Jos näitä kaikkia ei ole ehditty vielä romuttaa, niin yrityksemme ovat kiinnostuneita katselmoimaan tätäkin kalustoa ja käymään siitä neuvotteluja, Lind toteaa.

Raiteille mahtuisi enemmän kuljetuksia

Raidealan etujärjestö pyrkii saamaan raiteille nykyistä enemmän kuljetuksia.

– Näemme, että Suomessa olisi paljon potentiaalia siirtää tavaraliikennettä enemmän raiteille. Esimerkiksi Hangon satamaan tavara kulkee tällä hetkellä kumipyörillä, metsä- ja metalliteollisuuden tuotteita kulkee paljon kumipyörillä. Haluamme siirtää kuljetuksia rautateille, Lind sanoo.

Hänen mielestään alalla tarvitaan nykyistä enemmän palvelutarjontaa, jotta raiteille saadaan myös pieniä ja keskisuuria kuljetuksia.

– Vanhan kaluston käyttö voi olla yksi keino, jolla tarjontaa kehitetään. Vanhoja vaunuja voidaan korjata esimerkiksi bioenergiakuljetuksiin ja konttivaunuiksi.

Neuvottelukunta on myös muistuttanut, että korjaustoiminta voi tuoda Suomeen lisää työpaikkoja.

Ulkomaiden käytetty kalusto ei sovi Suomen radoille

VR:ltä poistuvan kaluston kohtalo on puhuttanut aiemminkin. Vuonna 2015 Länsi-Savo-lehdessä pienempi rautatiealan yritys harmitteli, ettei VR ole suostunut myymään poistuvaa kalustoa.

Syksyllä 2020 Turun Sanomat kirjoitti VR:n tuhoavan kalustoa välttääkseen kilpailua. Talouselämä kertoi viime talvena romutusten puhuttaneen eduskunnassa.

Viime keväänä VR remontoi 60 vuotta vanhoja saksalaisia matkustajavaunuja käyttöön Norjan rautateille, kun 90-luvun taiteesta olevia, Suomessa tehtyjä IC-vaunuja yhtiö laittoi romuttamolle.

VR on kertonut, että se ottaa myyntiin menevästä, kierrätettävästä kalustosta komponentteja varaosiksi liikenteessä olevaan kalustoon.

Esimerkiksi tämän artikkelin kuvissa näkyvät lähijunat vaativat merkittäviä korjaustoimia, ennen kuin niitä voi liikenteessä käyttää.

Monessa Euroopan maassa on muodostunut omat käytetyn junakaluston markkinansa. Suomessa toimiville yrityksille niistä ei ole juuri apua, koska raideleveys poikkeaa Suomessa käytettävästä, kuten monet muutkin tekniset ominaisuudet.

Ministeri: Kalustoasiat yhtiön johdon vastuulla

Viime syksynä VR:n toimitusjohtajana aloittaneen Sipposen mukaan linjanmuutokseen vaikutti myös kalustosta käyty julkinen keskustelu. Talon sisälläkin on toivottu muutoksia aiempaan käytäntöön. Poliitikoilta yhtiö ei Sipposen mukaan saanut juuri ohjausta.

– Tällainen puhe vanhan kaluston hyödyntämisestä ja uusista mahdollisuuksista tehdä kalustolla mahdollisesti bisnestä, se on koko raideliikenteelle positiivista ja hyvä, että asiasta puhutaan, Sipponen kommentoi.

Yle kysyi omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta (sd.), onko yhtiötä ohjattu poliittisesti uudelle linjalle. Ministerin mukaan kalustoasiat koko elinkaarensa ajalta ovat yhtiön johdon päätettävissä ja vastuulla.

– Valtion tavoitteena omistajana on muun muassa valtionyhtiöiden edelläkävijyys hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisessä, digitalisaation hyödyntämisessä ja vastuullisuudessa. Näitä asioita edellytän myös VR:ltä, Tuppurainen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Lue myös

Täysin Suomen oloihin tehty dieselveturi saatiin testiin Tampereelle – tällainen on nappeja myöten kuljettajien kanssa suunniteltu investointi

VR lupaili hoitaa laajan junaliikenteen ilman julkista tukea – miksi yhtiö on nyt saamassa lähes samojen junien kulusta 90 miljoonaa euroa?

Junakaupunki tyhjenee konduktööreistä – työtehtäviä vaihtava Tuomas Seppänen: “Haluan uskoa, että Kouvola on vielä rautatieläisten kaupunki"

Aiheesta voi keskustella torstaihin 17.2. klo 23 saakka.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen pitää mahdollisena, että Venäjä vetää joitain joukkojaan pois Ukrainan rajan tuntumasta. Syynä on paineen purkaminen sekä sotilasharjoitusten päättyminen Valko-Venäjällä ja miehitetyllä Krimin niemimaalla.

Uusia joukkoja saattaa Lavikaisen mukaan tulla kuitenkin tilalle.

– Siinä vaiheessa voidaan sanoa, että Venäjä on vetänyt joukkonsa pois, kun kalusto viedään niillä samoilla junilla pois kokonaan ja näemme oikeasti merkittävän joukkojen siirron takaisin esimerkiksi Itä-Siperiaan, Lavikainen sanoo Ylen aamussa.

– Näillä puheilla ennen sitä ei ole mitään merkitystä.

Venäjän puolustusministeriö kertoi tiistaina vetävänsä osan joukoistaan pois Ukrainan rajalta.

Naton tai Yhdysvaltojen tiedustelut eivät ole kuitenkaan huomanneet merkkejä Venäjän vetäytymisestä. Venäjän kerrotaan keskiviikkona jopa lisänneen joukkojaan Ukrainan tuntumassa.

Saksa vaati keskiviikkona Venäjältä todisteita joukkojen poistumisesta.

Lavikainen arvioi, että Venäjä on viime päivinä höllännyt tarkoituksella painetta Ukrainan ympärillä.

– Kun painetta pidetään jatkuvasti päällä, siihen turtuu. Nyt kun voidaan vähän hellittää, painetta voidaan taas kasvattaa myöhemmin ja yrittää ohjata vastapuolta Venäjälle myönteiseen diplomaattiseen ratkaisuun, Lavikainen sanoo.

Lavikaisen mukaan Venäjälle mieluisa diplomaattinen ratkaisu olisi Minskin sopimuksen toteutuminen sen haluamalla tavalla ja tuomalla Ukraina etupiiriinsä.

Satelliittikuvat kertovat liikehdinnästä Ukrainan rajoilla

Kaupallisten satelliittiyritysten julkaisemissa kuvissa on näkynyt venäläisjoukkojen ja sotakaluston siirtoa Ukrainan rajoille Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Veli-Pekka Kivimäki on perehtynyt Ukrainan lähialueilta julkaistuihin satelliittikuviin sekä somessa julkaistuihin havaintoihin joukkojen liikkeistä. Kivimäen mukaan venäläisjoukkojen liikehdintä alkoi tammikuun puolen välin tienoilla Valko-Venäjälle.

Viimeiset kaksi viikkoa venäläisjoukkoja ja sotakalustoa on siirretty puolestaan Ukrainan pohjoispuolelle, Belgorodin alueelle. Krimin niemimaalle liikennettä on ollut tasaisemmin.

Kivimäen mukaan pian satelliittikuvista nähdään, muuttuvatko Venäjän sanat joukkojen vetämisestä teoiksi.

– Nykyaikaiset satelliittikuvat ovat hyvin tarkkoja: niissä on jopa 30 senttimetrin erottelutarkkuus. Parhaimmilla kuvilla voidaan tunnistamaan yksittäinen sotilaskaluston kappale, sanoo Kivimäki.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Haavisto Ukrainasta: Jokainen päivä ilman hyökkäystä on voitto diplomatialle – Marin: Venäjän vetäytymispuheiden pitäisi johtaa myös tekoihin

Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Ylelle Kiovassa: Lähetystö on auki, ja suomalaiset poistuvat vasta, jos sotatoimet alkavat

Naton pääsihteeri Stoltenberg: Venäjä ei vähennä, vaan lisää joukkojaan – puolustusministerit koolla Brysselissä

Helsingin poliisilaitos tiedotti tänään epäilevänsä 26-vuotiasta miestä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies oli tarjonnut perheille lastenhoitoapua ja hakeutunut siten tekemisiin uhrien kanssa.

Miestä epäillään lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, salakatselusta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta ja levittämisestä. Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan.

Helsingin poliisin valmiiksi saaman esitutkinnan mukaan mies syyllistyi rikoksiin ollessaan ehdonalaisessa vankeudessa viime vuonna.

Miehellä 11 aiempaa lapsiuhria

Miehellä on taustallaan tuomio poikkeuksellisen laajasta seksuaalirikoskokonaisuudesta, jossa hänen uhreinaan oli 11 lasta.

Helsingin käräjäoikeus antoi joulukuussa 2018 miehelle kaikkiaan 42 rikoksesta kahdeksan ja puolen vuoden vankeustuomion. Tuolloin miehen uhreina oli 6–15-vuotiaita lapsia. Rikoksista vakavin oli 10-vuotiaan uhrin törkeä raiskaus.

Tuomiosta ilmenee, että mies oli tuolloinkin päässyt tekemisiin joidenkin uhrien kanssa rakentamalla luottamusta heidän perheisiinsä. Asiakirjoista on kuitenkin salattu rikosten tarkemmat yksityiskohdat.

Vuonna 1995 syntynyt mies oli tehnyt osan rikoksista ollessaan vielä alaikäinen.

Väitti ymmärtäneensä tekojensa vastenmielisyyden

Mies vaati Helsingin hovioikeutta alentamaan tuomiotaan. Perusteena oli se, että mies oli hakeutunut vankilassa avun piiriin muuttaakseen käytöstään.

Hän oli osallistunut kohonneen uusimisriskin seksuaalirikollisille tarkoitettuun Step-kuntoutukseen Riihimäen vankilassa. Mies väitti ymmärtäneensä tekojensa kauheuden, nöyryyttävyyden ja vastenmielisyyden.

Hän vaati hovioikeudessa rangaistuksensa lieventämistä myös sillä perusteella, että hän oli auttanut rikosten selvittämisessä. Miehellä ei ollut aiempia tuomioita.

Hovioikeuden mukaan miehen tekemät rikokset olivat selvinneet pitkälti poliisin esitutkinnassa, joten se ei antanut syytä alentaa tuomiota.

Hovioikeus alensi tuomiota 10 kuukaudella

Helsingin hovioikeus piti kuitenkin miehen osallistumista seksuaalirikollisten kuntoutukseen perusteena tuomion alentamiseen.

Kuntoutuksen lausunnonantajien mukaan mies vaikutti katuvan rikoksiaan syvästi ja hänelle oli herännyt tarve auttaa seksuaalirikosten ehkäisyssä. Heidän arvionsa mukaan miehen rikoksenuusimisriski oli selvästi madaltunut kuntoutuksen aikana.

– Hovioikeus katsoo, että henkilö on osoittanut vakavasti pyrkivänsä käyttäytymisensä muuttamiseen vastaisuudessa, mikä voidaan ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana, tuomiossa perustellaan.

Hovioikeus alensi miehen saamaa tuomiota kymmenellä kuukaudella. Mies tuomittiin Helsingin hovioikeudessa huhtikuussa 2020 seitsemän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen.

Tuomiosta ei valitettu korkeimpaan oikeuteen, joten se jäi lainvoimaiseksi.

STEP-ohjelman psykologi: Ihminen voi katua ja tehdä silti uuden rikoksen

Riihimäen vankilassa Step-kuntoutusta vetävä psykologi Mikko Ylipekka ei tunne tapausta tarkemmin, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Tapahtunut herättää kysymyksen siitä, pitäisikö oikeudessa ottaa huomioon henkilön osallistuminen kuntoutukseen tuomiota alentavana seikkana vai ei?

– Maallikkona olen sitä mieltä, että ei pitäisi. Ihmiset voivat osallistua ohjelmaan siksi, että saisivat siitä etua oikeudessa, Ylipekka toteaa.

Ylipekan mielestä kuntoutuksen pohjalta annettu lausunto on selvästikin ollut räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Arviot kuntoutukseen osallistujista perustuvat havaittuun käytökseen ja haastatteluihin.

Niissä on aina olemassa erehtymisen riski, vaikka käytössä olisivat parhaat mahdolliset arviointimenetelmät.

– Toisaalta ihminen on voinut katua ja halunnut lopettaa ja siitä huolimatta päätynyt tekemään jälleen rikoksia, Ylipekka pohtii.

Ylipekan mukaan kuntoutukseen osallistutaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Kuntoutukseen on otettu myös motivoituneita miehiä, joilla on tuomio alioikeudesta.

Step-ohjelma on tuotu Suomeen Kanadasta. Kanadassa tehtyjen tutkimusten mukaan kuntoutusmuoto on vähentänyt seksuaalirikosten uusimista. Mikään kuntoutusohjelma ei kuitenkaan poista rikosten uusimista kokonaan.

Suomessa ei ole vielä tutkittua tietoa kuntoutusohjelman vaikutuksista.

– Tämä on todella ikävä tapaus. On ongelmallista, jos kuntoutusta aletaan käyttää keppihevosena tuomion alentamiseen, Ylipekka sanoo.

Lisää aiheesta:

Poliisi epäilee: 26-vuotias mies tarjosi perheille hoitoapua netissä ja käytti lasta hyväkseen

Kun kahdesti tuomittu pedofiili ei halunnut enää päätyä vankilaan, oli jäljellä vain yksi vaihtoehto: lääkehoito – ja se muutti "Kallen" elämän

Valtaosa lasten hyväksikäyttöä netissä katselevista aloittaa hyvin nuorena, kertoo tuore tutkimus – "Näin sitä 11-vuotiaana, ja nyt on syyllinen olo"

Punainen viiva yhdistää monia pelastusalalla toimivia järkytyksessä ja surussa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen on yksi alan ammattilaisista, joka laittoi mustalla taustalla olevan punaisen viivan Twitter-tilinsä profiilikuvaksi.

– Tämä lähti ilmiönä liikkeelle. Yksi toisensa jälkeen on ottanut viivan käyttöön. Pelastajan kuolema on syvästi koskettanut pelastusalan työntekijöitä, punaisen viivan käyttö on yhdistänyt alalla työskenteleviä, kertoo Leinonen.

• Pelastajat tietävät alan riskit, mutta työtoverin kuolema on "pahin, mitä voi sattua" – pelastuslaitokset hiljenevät kuolleen palomiehen muistolle

Myös monet pelastuslaitokset ovat julkaisseet punaviivalipun omilla sometileillään sen jälkeen, kun pelastustyöntekijä kuoli työtehtävässä Hailuodon jäätien läheisyydessä. Leinonen kertoo, että kyse on kansainvälisestä käytännöstä. Se on solidaarisuuden osoitus pelastustoiminnassa olevalle henkilölle, ja sitä käyttämällä halutaan kunnioittaa haavoittunutta tai kuollutta kollegaa.

Pelastustoimessa punaviivalipun käyttö on vakiintunut New Yorkin WTC-torneihin tehtyjen iskujen aikaan. Leinonen on nähnyt ohutta punaista viivaa muissa maissa työskentelevien pelastusalan ammattilaisten someprofiileissa.

Lippua näkee erityisesti amerikkalaisten kollegojen sometileillä, koska siellä pelastusalan tapaturmaluvut ovat korkeammat. Kuvaa käytetään Leinosen mukaan myös Kanadassa, Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa.

– Merkin kautta osaa ilmaista osanottonsa kollegoille muuallakin maailmassa. Onneksi tätä ei ole vuosikymmeniin tarvittu Suomessa.

Poliiseilla on käytössä vastaava kansainvälinen tapa, mutta lipussa on keskellä ohut sininen viiva.

Suomessa pelastusalan ammattilainen kuolee työssään harvoin. Kaikki alaa opiskelevat perehtyvät työn vaaroihin jo pelastusopistossa, jonka aulassa on muistotaulu, johon on kirjattu työssään kuolleiden nimet. "Tätä kirjausta kukaan ei toivo", kommentoi Mira Leinonen twiitissään keskiviikkona järjestetyn hiljaisen hetken jälkeen.

Voit keskustella aiheesta 17. helmikuuta klo 23:een saakka.

Sotkamolainen Oona Kettunen kerää kukkurallisen lautasen ruokaa lounaalla. Määrä näyttää isolta, mutta väitöskirjatutkija tietää tarkkaan, mitä tekee.

Kettunen syö juuri sen verran kuin tarvitsee. Korkeat treenimäärät ohjaavat syömään isoja lautasannoksia.

Kettunen on tutkinut energiantarpeen määrää nuorilla naisurheilijoilla.

Hän kertoo, että ihmisen energiankulutus on yksilöllistä, mutta sitä pystyy arvioimaan esimerkiksi sykemittareiden avulla. Myös oma tunne vireystilasta ja tunnelmista on hyvä ohjaaja syömisen suhteen. Jos esimerkiksi treeni ei kulje, energiamäärän lisääminen voi auttaa.

– Ykkösjuttu on, että söisi riittävästi. Ja sen jälkeen voidaan lähteä tarkemmin miettimään, mitä syö. Kotiruoalla pärjää, kun syöminen on säännöllistä.

Kultainen keskitie

Laillistetun ravitsemusterapeutin Petteri Lindbladin kokemuksen mukaan urheilevilla naisilla liian vähäinen syöminen on yleinen ongelma ja se aiheuttaa terveyshaittoja.

– Terveellinen ruokavalio ei ole sellainen, jossa ei tehdä yhtään niin sanottuja huonoja valintoja. Terveellisessä ruokavaliossa tasapainoillaan kultaisen keskitien kautta.

Lindblad summaa, että jos ruokavalio on liian iso osa elämää, se voi altistaa syömishäiriöille.

Oona Kettunen arvioi, että tänä päivänä yleinen suhtautuminen ruokaan on menossa oikeaan suuntaan.

– Ihmiset ymmärtävät, että riittävä syöminen on todella tärkeää urheilijan kehittymisen ja terveyden kannalta. Myös urheilijat ja valmentajat ovat tästä entistä tietoisempia.

Rautaa ja kaloreita

Raudansaanti heikkenee, kun syödään liian vähän ja yksipuolisesti, Petteri Lindblad kertoo.

– Kalori ja rauta kulkevat käsi kädessä: jos syöt liian vähän kaloreita, todennäköisesti saat liian vähän rautaa.

Lindblad on työskennellyt vuosien ajan kuntokeskusmaailmassa ja antanut ravitsemusohjausta niin kuntoilijoille kuin SM- ja MM-tason urheilijoillekin.

Hän on huomannut, että koulutettujen ammattilaisten keskuudessa on yhteinen ymmärrys riittävän ravinnon tärkeydestä.

Mutta somessa keskustelu usein vääntyy ja kärjistyy.

Tämän on huomannut myös Oona Kettunen. Some saattaa vääristää käsitystä siitä, miten tulisi syödä. Lisäksi hoikkuuden ihannointi ja esimerkiksi pienissä asuissa kilpaileminen ovat tyypillisiä joidenkin urheilulajien kulttuureille.

– Tämä on todella merkittävä asia. Etenkin kun puhutaan nuorista urheilijoista, joilla identiteetti on vielä muodostumassa.

Kuukautiset toimivat signaalina

Yksi hyvä mittari naisen terveydelle ovat kuukautiset. Lisäksi, jos urheilija jaksaa hyvin, palautuu ja kuukautiset sekä paino ovat normaalit, kaikki on todennäköisesti hyvin.

– Siinä vaiheessa aletaan liikkumaan vaaravyöhykkeellä, kun kuukautiset alkavat jäämään pois tai temppuilemaan, sanoo ravitsemusterapeutti Lindblad.

Kuinka sitten syödä tarpeeksi?

Ennen treeniä, treenin aikana ja sen jälkeen, neuvoo Petteri Lindblad. Treenin välipalaksi käy esimerkiksi hedelmä.

Kun lähtee urheilemaan hyvillä energiavarastoilla, harjoitus ei ime lihaksia tyhjiksi ja jälkikäteen hyvä ateria auttaa palautumista.

– Jos sunnuntaina on suoritus, lauantai on valmistautumispäivä.

Lindblad toteaa syömisen oleva yksi ihmisen luonnollisimmista toiminnoista.

– Ei tehdä siitä liian teknistä ja monimutkaista.

Kiinnitätkö huomiota siihen, syötkö riittävästi? Keskustelu on auki 16. helmikuuta kello 23:n saakka.

Jatka lukemista:

Näin hiihtäjät yrittävät kääntää sadasosia edukseen Pekingin olympialaisissa – tätä tarkoittaa painon optimointi ja tästä syystä sitä ei suositella nuorille urheilijoille

Päivittäin hurjan määrän lihaa syövä Robert Helenius on ääriesimerkki – asiantuntija kertoo, miten aktiivisen liikkujan kannattaa syödä

Johanna Malisen kolumni: Somevaikuttajien valmennuksissa ihannoidaan nopeaa laihduttamista, vaikka se on tutkimusten mukaan haitallista

Optimaaliseen ravintoon hurahtanut huippupelaaja ihmettelee, miten vähän aiheesta tiedetään Veikkausliigassa – saanut ajatuksilleen vastakaikua vain kerran