Bensatankki naksahtaa täyteen, ja mittari näyttää ylöjärveläiselle Anette Virralle 60:tä euroa.

– Kyllähän se hinta on korkea. Onneksi on pienikulutuksinen auto, se vähän lohduttaa, Virta sanoo.

Virta muutti viime vuonna Tampereelta naapurikuntaan Ylöjärvelle. Samoihin aikoihin, kun Virran työmatka-ajo lisääntyi, polttoaineiden hinnat nousivat. Autolla kulkemiseen se ei ole toistaiseksi vaikuttanut.

– Ei oikeastaan, kun on pakko mennä töihin ja hoitaa kauppajutut, ei ole vaihtoehtoa. Mutta kyllä se kirpaisee, Virta myöntää.

Työmatkakulujen verovähennykset? Vihreää valoa

Työmatkakustannusten, kuten polttoainekustannusten kompensoiminen nykyistä laajemmin on yksi keino, jota hallitusryhmistä on väläytelty huojentamaan liikkumisen kustannuksia.

Tällä hetkellä työmatkavähennyksen omavastuu on 750 euroa. Matkakuluvähennykset tehdään ansiotuloverotuksesta.

Työmatkakulujen verovähennyksen laajentaminen sopii keskustalle, eivätkä SDP ja vihreätkään sulje sitä pois.

– Työmatkavähennys on nopea toimenpide, jota meilläkin on pidetty esillä, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.

Nopeasti vaikuttavana toimena matkakuluvähennystä pitää myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

– Se pitäisi kohdentaa niin, että erityisesti pitkiä työmatkoja ajavien tilannetta saataisiin helpotettua.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen mukaan työmatkavähennys mahdollinen keino.

– Oleellista on tehdä toimia, jotka kohdentuvat itse ongelmaan, ja samaan aikaan pidetään ilmastotavoitteista kiinni.

Pylvään mukaan keskustalle kävisi sekä matkakulujen omavastuuosuuden pienentäminen että 7 000 euron ylärajan korottaminen.

Myös oppositiopuolue kokoomus laajentaisi työmatkavähennystä. Puolue esitteli keskiviikkona keinoja energian hintapiikin tasoittamiseksi.

– Työmatkavähennyksen laajentaminen on perusteltua pitkien etäisyyksien Suomessa. Liikkumisen kustannukset eivät saa muodostua kenellekään työssäkäynnin esteeksi, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän verovastaava Matias Marttinen.

Convoyn toivoma bensaveroale? Tehoton ja kallis

Muun muassa Convoy-mielenosoituksissa on vaadittu polttoaineveron alennuksia ratkaisuna korkeisiin bensan ja dieselin hintoihin.

Hallitusryhmissä keinoa ei pidetä kovinkaan tehokkaana rahankäyttönä.

– Tästä on melko selvä näkemys taloustieteilijöidenkin parissa, että se olisi hyvin kustannustehoton ja hintoihin heikosti kohdentuva keino, sanoo Atte Harjanne.

Myös keskustan Pylvään mukaan polttoaineiden yleinen veroale olisi ongelmallinen. Se maksaisi menetettyinä verotuloina jopa miljardi euroa. Silti ei olisi varmaa, että veroale laskisi kuluttajahintoja merkittävästi tankilla.

– Tälläkin hetkellä dieselin ja bensan osalta mittarihintojen vaihteluväli voi olla jopa 30 senttiä eri asemilla. Se vaatisi hyvin merkittävän alennuksen ja se sitten maksaa miljardiluokan verran.

– Ei kohdistu välttämättä pumpulle, se on ongelma polttoaineveron alentamisessa, Pylväs perustelee.

SDP:n Lindtmanin mukaan tulee vahtia, ettei verohyöty valu "öljyntuottajamaiden kassoihin".

– Kaikissa näissä toimissa on ehto, että vaikutus menee kuluttajille eikä valu väliportaisiin tai ulkomaille.

Sähköveron lasku? Oppositiosta kokoomus kannattaa

Kokoomus tasoittaisi sähkön hintapiikkejä paitsi keventämällä ansiotuloverotusta kauttaaltaan kaikista tuloluokista, myös laskemalla sähköveroa kahden talvikuukauden ajaksi EU:n sallimaan minimiin.

Puolue laskee, että kahden kylmimmän kuukauden aikana veronalennus säästäisi kotitalouksien sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa. Erityisesti pörssisähkön hinta on ollut korkealla.

– Sähköveron alennus olisi oikea tapa tulla suomalaisia vastaan kohonneissa sähkölaskuissa. Myös työtä sähkön siirtohintojen leikkaamiseksi pitää jatkaa, sanoo kansanedustaja Heikki Vestman.

SDP:kään ei tyrmää sähköveroalea, mutta kohdentaisi toimia juuri nyt mieluummin polttoaineisiin.

– En sulje mitään keinoa pois, mutta keinojen pitää olla sellaisia jotka saadaan voimaan heti. Hintapiikki on nyt sähkössä jo hieman mennyt ohi mutta edellleen näyttää polttoaineiden puolella jatkuvan.

Vihreissä sähköveron huojennusta ei pidetä tehokkaana.

– Siihen liittyy vähän sama ongelma kuin yleisiin veronalennuksiin, sen kohdentuminen ei ole tehokkain mahdollinen, sanoo vihreiden Atte Harjanne.

Myös keskusta keskittyisi sähköveron alentamisen sijaan polttoaineiden suuntaan.

– Kaikenlaisia vaihtoehtoja pitää varmasti pohtia, katsotaan mihin sähkömarkkina kehittyy, sanoo Juha Pylväs.

Ammattiliikenteen diesel-ale? Tukea on, mutta hidas toteuttaa

Polttoaineverojen helpotuksia voidaan kohdentaa kevyemmin verotetulla "ammattidieselillä", joka tukisi esimerkiksi kuorma- ja linja-autoilijoita.

Kaikki kolme ryhmäjohtajaa kannattavat sen käyttöönottoa.

– Tämä on yksi asia, jota voi olla paikallaan pohtia, sanoo Atte Harjanne.

Keskustan Pylväs valmistelisi ja ottaisi käyttöön "ammattidieselin" mahdollisimman nopeasti. Se auttaisi kuitenkin mahdollisesti vasta vuoden päästä, sillä tuki perustuu veronpalautuksiin.

SDP:n Lindtman pitää keinoa hitaudestaan huolimatta kannatettavana.

– On selvä että sen valmistelu ei käy käden käänteessä, mutta meillä on vahva tuki että tätä viedään eteenpäin.

Jakeluvelvoitteen lykkäys? Pienentäisi uusiutuvien osuutta

Yksi keino kompensoida autoilun kustannuksia on viivästyttää uusiutuvien liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamista eli jakeluvelvoitteen kiristymistä.

Fossiilisten polttoaineiden tukemisen ja hallituksen ympäristötavoitteiden, kuten tieliikenteen päästöjen vähentämisen ja hiilestä irti pääsemisen välillä on ristiriita, joka jakaa hallituspuolueita.

Hallitus on sopinut, että vuonna 2029 ja sen jälkeen liikennepolttoaineiden energiasisällöistä 30 prosentin tulee olla uusiutuvia. Osuutta on sovittu lisättävän 34 prosenttiin.

SDP:ssä jakeluvelvoitteen kiristämisen aikataulusta ollaan valmiita tinkimään.

– Jos jaksotusta halutaan muuttaa, meistä se ei jää kiinni, mutta korostan että tarvitaan paketti, joka tuntuu niiden kukkarossa, jotka joutuvat liikkumaan paljon pitkiä työmatkoja.

Vihreiden Harjanne halua pitää tai listata ulos yksittäisiä toimia. Hänen mukaansa kyse on hallituksen ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin sitoutumisesta kaiken kaikkiaan.

– Tämä on osa koko (hallituksen) ilmastopolitiikkaa. On hyvin olennaista, ettei tingitä meidän ilmastotavoitteista, ja että on olemassa polku, jolla ollaan hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Hallitus hakee täsmätoimia, joilla reagoidaan kipeisiin energialaskuihin – "Pahan spiraalin kaikki elementit olemassa"

Moni haikailee nyt halvemman polttoaineen perään, mutta hinnanlaskua ei ole näkyvissä – raakaöljyn hinta noussut yhä korkeammalle

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Saksan ja Venäjän johdon eilinen tapaaminen loi uskoa siihen, että diplomatian keinot ovat yhä käytössä Ukrainaan kohdistuvan uhan ratkaisemiseksi.

– Tässä tilanteessa mennään päivä kerrallaan ja keskiviikkona piti olla tiedustelutietojen mukaan se päivä, jolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaa. Jos se ei tänään ala, silloin on voitettu yksi päivä diplomatialle. Jokainen näistä päivistä on tärkeä. Voidaan yrittää saada ratkaisu aikaan, Haavisto toteaa Ylelle.

– Samaan aikaan seurataan hyvin tarkasti, mitä tapahtuu Venäjän joukkojen ryhmityksessä Ukrainan rajalla. Nyt on vielä ennenaikaista sanoa siitä mitään. Se on varmasti useamman päivän kysymys, jos sieltä joukkoja ryhdytään vetämään. Tällaisia tietoja ei ainakaan minulla vielä ole, mutta tätä seurataan tunneittain, Haavisto kertoo.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat tiistaina Moskovassa. Haaviston mukaan Scholzin vierailu Kiovassa ja Moskovassa oli hyvin tärkeä ja toi uutta tietoa ja ajatuksia tilanteeseen.

– Näyttää siltä, että Venäjä on pitänyt tärkeänä yhteyksiä Yhdysvaltoihin ja tämän saanut. Eurooppalaisista johtajista Putin on tavannut Scholzin ja (Ranskan presidentin Emmanuel) Macronin. Keskustelut ovat olleet tietysti vaikeita, mutta niitä on kuitenkin käyty. Uskon, että tässä on vielä joitakin päiviä aikaa diplomatialle.

Lue uusimmat tiedot Ylen seurannasta: Yle seuraa Ukrainan tilannetta: Ukrainassa vietetään kansallispäivää | Stoltenberg: Venäjä lisää sotilaita Ukrainan rajoilla

Haavisto uskoo Normandia-ryhmän tuovan ratkaisun

Haaviston mukaan Saksan ja Ranskan aktiivisuus liittyy niin kutsuttuun Normandia-ryhmään, jonka jäseninä ovat myös Venäjä ja Ukraina.

– Kun etsitään ratkaisua juuri Itä-Ukrainan kriisiin, Minskin sopimusten mukainen ratkaisu, jota Ranska ja Saksa voisivat tukea, olisi tie tästä asiasta ulos.

– Tämän lisäksi Venäjä on esittänyt joukon muita vaatimuksia ja niistä on käyty keskustelua muun muassa Yhdysvaltojen kanssa. Venäjä ei ole saanut myönteisiä vastauksia kysymyksiinsä, mutta ilmeisesti jotain edistystä on tapahtunut. Osa vastauksista on Venäjästä kiinnostavia, ulkoministeri toteaa.

Haaviston mukaan tästä kertoo muun muassa Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin televisioitu keskustelu. Haavisto uskoo, että Normandia-ryhmän työ voi tuoda tilanteeseen ratkaisuja.

Ulkoministeri pitää tärkeänä, että myös Suomen ja Ruotsin puolustusministerit osallistuvat Naton puolustusministerikokoukseen keskiviikkona. Hänestä kokouksen pääasiallinen anti on tietojen vaihto ja vahva viesti Venäjälle, että Eurooppa puolustaa voimassaolevia turvallisuussopimuksiaan.

Marin: Toimien pitää seurata puheita

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, että Ukrainan tilanteesta tullaan keskustelemaan myös torstaina ja perjantaina järjestettävässä EU:n ja Afrikan Unionin välisessä huippukokouksessa.

– On erittäin tärkeää, että Euroopan päämiehet pääsevät käymään tätä keskustelua yhdessä. Tilanne on edelleen vakava. On tärkeää, että meillä on yhteinen tilannekuva, missä mennään, Marin painottaa.

Marinin mukaan neuvotteluosapuolten viimeisimmät kommentit antavat toivoa sitä, että tulehtunut tilanne olisi lientymässä.

– Toimien pitää tottakai seurata puheita. Nyt seuraamme hyvin tarkasti, vetääkö Venäjä joukkojaan rajan tuntumasta. Toimiiko se kuten on sanonut toimivansa.

Pääministeri muistuttaa EU:n joulukuisesta julkilausumasta, jonka mukaan Venäjän sotilaallisten toimien laajentamisella Ukrainassa tulisi olemaan hyvin mittavat ja voimakkaat seuraukset taloudellisten pakotteiden muodossa.

– EU on valmis reagoimaan, jos tilanne sitä vaatii. Toki kaikki toivomme, että tilanteeseen löytyy ratkaisu rauhanomaisesti ja diplomatian keinoin.

Haavistoa ja Marinia kuultiin ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa keskiviikkona.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een asti.

Lue lisää:

Mitä satelliittikuvat kertovat Venäjän varustelusta ja voidaanko hyökkäys Ukrainaan vielä estää? Viisi kysymystä räjähdysherkästä tilanteesta

Puolustusvoimat nostaa sisäistä turvallisuustasoaan – Ilkka Kanerva: Ilman muuta liittyy Ukrainaan

Ex-lähettiläs Himanen: Jännite voi jatkua Putinin valtakauden loppuun saakka – "Mutta niin kauan kuin keskustellaan, ei toivottavasti sodita"

Saksan uuden liittokanslerin Olaf Scholzin tiistaisen Moskovan-vierailun anti ei vakuuttanut täysin Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkijaa Jyri Lavikaista.

Lavikainen kuvailee Ylen aamussa kiinnittäneensä huomiota jo siihen, kuinka Scholz Moskovan-vierailunsa tiedotustilaisuuden alkuun puhui ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta ja vety-teknologiaan liittyviä asioita – ei siis suoraan Ukrainan tilanteesta.

Scholz puhui sodan uhan liennyttämisen tärkeydestä, muttei Lavikaisen mukaan suoraan osoittanut Venäjän roolia uhan aiheuttajana.

– Mielestäni voisi sanoa, että käteen jäi Venäjälle ehkä vielä itsevarmuutta lisää siitä, että he voivat toimia tällä tavalla eikä Saksa aio panna kovaa kovaa vastaan, Lavikainen summaa Ylen aamussa.

Venäjä haluaa Minskin sopimuksella Ukrainan otteeseensa

Lavikainen ja Ylen aamussa niin ikään haastateltavana ollut Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen näkevät, että Venäjän haluaa uhittelullaan ja painostuksellaan ennen kaikkea saaada voimaan Minskin sopimuksen ja siten Ukrainan vaikutuspiiriinsä.

– Siksi Venäjä hyvin voimakkaasti painostaa Ukrainaa ja Normandia-ryhmän osapuolia eli Ranskaa ja Saksaa, Himanen sanoo.

Minskin sopimus oli alun perin rauhansopimus tulitauosta Itä-Ukrainaan. Niin sanottu ensimmäinen Minskin sopimus solmittiin vuonna 2014. Tulitauko ei pitänyt ja helmikuussa 2015 solmittiin Minsk II, jonka allekirjoittivat myös Ranska ja Saksa.

Sopimuksessa on Himasen mukaan monia kiistanalaisia kohtia, joissa Ukraina ei voi hyväksyä Venäjän vaatimuksia.

– Koska ne tarkoittaisivat hänen mukaansa käytännössä Venäjälle pysyvää veto-oikeutta Ukrainan Nato-jäsenyyteen ja myös sisäiseen lainsäädäntöön.

Minsk II sisältää muun muassa pykälän, joka soisi Itä-Ukrainan Venäjän tukemille kapinallisalueille enemmän alueellista valtaa ja tietäisi muutoksia Ukrainan perustuslakiin, joilla valtaa hajautettaisiin.

Juuri näistä syistä sopimuksen toimeenpano kokonaisuudessaan olisi UPI:n Lavikaisen mukaan vaikea hyväksyä.

– Nämä alueet toimisivat Troijan hevosena Ukrainan sisällä ja auttaisivat Venäjää hallitsemaan Ukrainaa.

Minsk II -sopimuksen valuvika on Lavikaisen mukaan se, että se antaa ymmärtää sopimuksen koskevan vain Itä-Ukrainan alueita.

– Vaikka oikeasti Venäjä haluaa rajoittaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta.

Ulospääsyksi "Minsk kolmonen"?

Kyseessä on pattitilanne, josta ulospääsyksi Himanen näkisi jonkinlaisen uuden "Minsk 3" -sopimuksen tai muunlaisen uuden sopimuksen neuvottelun. Samalla hän sanoo, että uuden sopimuksen neuvotteleminen olisi haastavaa.

– Mutta siihen pääseminen on tässä tilanteessa erinomaisen vaativa tavoite, koska Venäjä kivenkovaan tulee vaatimaan Minskin sopimuksen toteuttamista.

Himanen toteaakin, että jännitteisestä tilanteesta on hyvin hankala nähdä helppoa reittiä ulos, vaikka eri maiden johtajat käyvät neuvotteluja tämän tästä.

– Ennemmin täytyisi puhua keskusteluista, sillä tässä ei varsinaisesti neuvotella mistään. Mutta on tärkeää, että keskusteluyhteys säilyy. Niin kauan kuin keskustellaan, ei toivottavasti sodita.

Himanen näkee, että jännitteet voivat jatkua jopa niinkin pitkään kuin presidentti Vladimir Putin on vallassa Venäjällä.

– Mitä tapahtuu hänen jälkeensä, sitä emme tiedä. Putinilla on mahdollisuus jatkaa presidenttinä vuoteen 2036, Himanen toteaa.

Lue myös: Kaikkonen Puolustusvoimien turvallisuustason nostosta: "Ajat ovat sellaiset, että he tekevät omia toimenpiteitään"

Yle seuraa Ukrainan tilannetta: Ukrainassa vietetään kansallispäivää | Stoltenberg: Venäjä lisää sotilaita Ukrainan rajoilla

Helsingin poliisi epäilee 26-vuotiasta miestä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet viime vuoden aikana.

Poliisin epäilyn mukaan mies oli hakeutunut tietoisesti kontaktiin pienten lasten, pääsääntöisesti poikien kanssa. Hän oli tarjonnut hoitoapua lapsiperheille internetin lastenhoitosivustoilla.

– Toiminta on ollut järjestelmällistä, ja epäilty on luonut taitavasti luottamussuhdetta ihmisiin, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jutta Antikainen poliisin tiedotteessa.

Miestä epäillään lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, salakatselusta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta ja levittämisestä.

Miehen epäillään käyttäneen seksuaalisesti hyväkseen yhtä lasta. Lisäksi hän on esimerkiksi kuvannut alastomia henkilöitä uimahallin suihkutiloissa. Hänen epäillään myös pitäneen hallussaan ja levittäneen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia lasta esittäviä kuvia.

Epäilty on ollut epäiltyjen rikosten tekoaikaan ehdonalaisessa vapaudessa. Aiempi tuomio liittyi vastaavanlaisiin rikoksiin.

Poliisi aloitti esitutkinnan marraskuun lopussa 2021. Tutkinta lähti käyntiin, kun poliisi sai tiedon huolestuttavasta havainnosta, jonka oli tehnyt epäillyn tunteva henkilö. Vihjeen sisältöä ei voida avata tarkemmin uhrin suojelemiseksi.

Rikoksesta epäilty vangittiin 3. joulukuuta 2021, ja hän on ollut tutkintavankina siitä lähtien.

– Uskomme, että onnistuimme aktiivisella ja tehokkaalla tutkinnallamme estämään uusia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia, sanoo Antikainen.

Poliisin esitutkinta on nyt valmistunut, ja tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan.

Lisää aiheesta:

Seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskukseen tulee paljon yhteydenottoja Satasairaalassa – ja tämä on vasta jäävuoren huippu, toteaa lääkäri

TYKSin seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden hoitoyksikössä ennätysmäärä potilaita kesän jäljiltä

Raiskattujen tukikeskukseen hakeutui kesällä jopa kolme uutta uhria joka päivä – psykologi on huolissaan pian alkavasta pikkujoulukaudesta

Koronaviruksen aiheuttamaan vakavaan koronatautiin kuolleiden potilaiden aivoista on löydetty muutoksia, jotka ovat samantyyppisiä kuin Alzheimerin tautiin sairastuneilla. Asiasta kertovat Lääkäriportaali ja Lääkärilehti.

Havaintoja tehtiin kolmessa pienessä tutkimuksessa. Kaksi tutkimuksista on vertaisarvioimattomia.

Apulaisprofessori Katja Kanninen Itä-Suomen yliopistosta suhtautuu tuoreisiin tutkimuksiin pienellä varauksella. Kanninen johtaa tutkimusryhmää, joka tutkii ympäristön vaikutuksia aivoterveyteen ja Alzheimerin tautiin.

– Aineistot ovat pienet, ja näissä on tutkittu vakavaan koronasairauteen kuolleita. En lähtisi nyt pelkäämään, että jos nyt on sairastanut koronan, niin sitten siitä johtuen sairastuisi Alzheimerin tautiin tulevaisuudessa, Kanninen sanoo.

Mutta joka tapauksessa on tutkimusnäyttöä siitä, että Alzheimerin taudilla ja koronataudilla on yhteyksiä.

– Yhteyttä on tärkeää tutkia lisää, Kanninen kuvailee.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se ei ole kuitenkaan ainoa aivoihin liittyvä sairaus, jolla on yhteys koronavirukseen.

Koronavirus infektoi keuhkosoluja. Se voi vaikuttaa epäsuorasti aivoihin, jos keuhkovaurio johtaa hapenpuutteeseen. Hapenpuute altistaa sairauksille, kuten Alzheimerin taudille, Kanninen kertoo.

Monilla seikoilla on vaikutusta: ihmisen geneettisellä alttiudella, rokotuksilla, muilla sairauksilla, sillä, onko ihmisellä jo entuudestaan jokin infektio, silloin kun hän saa koronavirustartunnan.

Kolmasosa koronapotilaista on kertonut saaneensa neurologisia oireita, kuten päänsärkyä tai muutoksia maku- ja hajuaistiin.

Beeta-amyloidi saa aikaan tekijöitä, jotka alkavat tuhota elimistön omaa kudosta

Kahdessa tutkimuksessa löydettiin koronapotilaiden aivoista epätavallisen suuria beeta-amyloidikertymiä. Tutkimukset on julkaistu vertaisarvioimattomina Lancet-lehden preprint-palvelussa ja bioRxiv-sivustolla.

Beeta-amyloidi on peptidi, joka voi suojata ihmistä esimerkiksi bakteereilta ja viruksilta. Alzheimerin taudissa beeta-amyloiditaso aivoissa nousee liian korkeaksi. Silloin beeta-amyloidi saa aikaan tekijöitä, jotka alkavat tuhota elimistön omaa kudosta.

Columbian yliopistossa New Yorkissa tehdyssä tutkimuksessa potilailla havaittiin myös suuria määriä neurofibrillikimppuja eli hermosäiekimppuja, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa. Tutkimuksessa oli mukana kymmenen koronatautipotilasta ja se on julkaistu Alzheimer's & Dementia –lehdessä.

Tutkittavat olivat sairastuneet koronaviruksen aiheuttamaan vakavimpaan tautimuotoon.

– Jos vastaavia muutoksia esiintyy myös lievemmän taudin saaneilla, se voisi selittää pitkittyneeseen tautimuotoon liitetyn "aivosumun", sanoi Columbian yliopistossa tehdyn tutkimuksen vetäjä Andrew Marks uutistoimisto Reutersille.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.2. klo 23:een asti.

Lue myös:

Koronavirus vaikuttaa aivosoluihin monia reittejä, ja suorin reitti kulkee nenän kautta

Jos Ukrainassa syttyy sota ja länsimaat asettavat Venäjälle pakotteita, se voi tuntua ennen kaikkea suomalaisten taloudessa. Yle seuraa tilanteen kehittymistä tässä jutussa.

Venäläiset nimittäin todennäköisesti mätkäisevät heti lännelle vastapakotteita. Sekä vientiin että tuontiin tulisi muureja. Suomalaisten energialaskut saattaisivat kallistua entisestään.

Suomelle Venäjän-tuonnilla on kaikista EU-maista suurin merkitys.

Julkisuudessa on pohdittu jo laajasti, millaisia pakotteita länsimaat voisivat Venäjälle asettaa: pankit mustalle listalle, SWIFT-maksujärjestelmä pois venäläisiltä, Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton evääminen, vientikiellot.

Lue täältä, mitä kaikkea on kaavailtu.

Yhdysvallat ja Britannia aikovat panna jäihin myös Putinin lähipiirin omistuksia ja rahaliikennettä, kertoo muun muassa Wall Street Journal -lehti. Mustalle listalle joutuisi sekä oligarkkeja että heidän yrityksiään.

Yhdysvallat suunnittelee rankaisevansa tällä kertaa myös venäläisliikemiesten ulkomailla opiskelevaa jälkikasvua. Se julkisti vuoden 2018 alussa 200 nimen listan Venäjän oligarkeista. Joukosta löytyi kolme nimeä, joilla on bisneksiä Suomessa.

Samana vuonna Yhdysvallat ilmoitti lisäävänsä 24 liikemiestä pakotelistalleen. Nyt tämä lista kasvaisi, jos Venäjä päättää hyökätä Ukrainaan.

Lontoo on venäläisten liikemiesten suosikkikohde

Britanniaan on pesiytynyt viime vuosina suuri määrä venäläistä rahaa. Venäläistä pääomaa on niin kiinteistöissä, jalkapallojoukkueessa, tiedotusvälineissä kuin yliopistoissakin.

Ulkoministeri Liz Truss vannoi vastikään, että Lontoossa majailevia oligarkkeja vastaan kohdistetaan pakotteita, jos hyökkäys Ukrainaan alkaa – näin tehdään, vaikka Britannian talous kärsisi siitä.

– Lyhyen aikavälin taloudelliset edut eivät voi mennä vapauden ja demokratian säilyttämisen edelle, Truss sanoi.

Kiusalliseksi asian tekee se, että lehtitietojen mukaan oligarkit ovat rahoittaneet johtavia poliitikkoja Britanniassa. Myös kuningattaren serkku on sekaantunut bisneksiin venäläisliikemiesten kanssa.

EU-maissa veneitä, huviloita ja pankkitilejä

Suomessa venäläiset liikemiehet ovat omistaneet niin kiinteistöjä kuin jääkiekkojoukkueenkin. Lue täältä Yhdysvaltojen pakotelistalla olevasta Rotenbergien perheestä, joka omisti taannoin Jokerit.

Helsingin Hartwall-areenan suuromistajana on yhä Arena Events -yritys, jonka taustalta löytyvät venäläisliikemiehet Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg.

Esimerkiksi Saksan telakoilla oli viime vuoden lopussa lukuisten venäläisten liikemiehien luksusjahteja säilytyksessä ja kunnostettavina. Hampurin satamassa oli itse Putinin huvijahtien lisäksi ainakin neljän venäläisen miljardööri-liikemiehen veneitä.

Kyprokselle venäläisiä miljardeja on tuonut ennen kaikkea maan "kultaisten passien" järjestelmä, jossa ulkomaalaiset saattoivat saada maan kansalaisuuden kahden miljoonan euron sijoitusta vastaan.

Espanjan Aurinkorannikolla venäläistä rahaa taas on huviloiden ja asuntojen lisäksi hotelleissa ja yökerhoissa.

Ranskan Riviera on yksi venäläismiljardöörien suosimia kohteita. Heillä on siellä sekä luksusasumuksia Cannes'ista Mentoniin että huvijahteja Saint-Tropez'n satamassa.

Venäläiset oligarkit sijoittavat varojaan ulkomailla useimmiten arvopapereihin, kiinteistöihin, yrityksiin, pörssiin, luksuselämäntyyliin sekä kultaan ja koruihin, kävi ilmi konsulttiyhtiö Ernst&Youngin selvityksessä toissa vuonna.

"Superrikkaat eivät halua sotaa"

Ukrainalainen korruption vastainen järjestö on vaatinut viime päivinä, että Euroopan maat jäädyttävät oligarkkien omaisuuden ja estävät näiden liikkumisen alueellaan. Antac-järjestö listaa venäläismiljardöörien omaisuutta Twitterissä #BlockPutinWallets-tunnisteella.

Liikemiesten pakotteita on vaatinut niin ikään vankilassa viruva venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi. EU ei ole sanktioinut oligarkkeja toistaiseksi mitenkään.

Putinin sota-aikeet ovatkin oligarkkien painajainen, arvioi Center for European Policy Analysis -ajatushautomo analyysissään. Tämä johtuu juuri siitä, että heidän varallisuutensa on lännessä.

– He todennäköisesti tekevät kaikkensa välttääkseen joutumisen uudelle pakotelistalle, Venäjään erikoistunut tutkija Ksenija Kirillova kirjoittaa.

Ukrainalaisen median mukaan monet sikäläiset Venäjän-mieliset liikemiehet ovat lähteneet Kiovasta tilauslennoilla ja yksityiskoneilla esimerkiksi Wieniin, Müncheniin ja Zürichiin viime päivinä.

EU voisi toimia myös tehostamalla rahanpesun ehkäisyä. Viime vuosien useista tietovuodoista on käynyt ilmi, että esimerkiksi Luxemburgin, Kyproksen ja Latvian pankkijärjestelmien kautta kiertää yhä paljon venäläistä rahaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Valtava tietovuoto paljastaa Putinin lähipiirin salaiset omistukset – presidentin suomalaiselle ystävälle järjesteltiin miljardi euroa

Pankki syynää säästöpossusi, mutta rikollinen raha saa liikkua rajojen yli – Eero Heinäluoma: EU-maiden on aika toimia rahanpesussa

Venäjä voisi olla aivan toisenlainen naapuri – Neuvostoliiton raunioille olisi voinut syntyä demokratia, mutta sitten kaikki meni pieleen

KIOVA / HELSINKI Suomen lähetystö jatkaa yhä toimintaansa Kiovassa, vaikka osa henkilöstöstä on kotiutettu ja toimintaa sopeutettu, kertoo Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Päivi Laine Ylelle Kiovassa.

Lähetystön tärkein tehtävä on nyt auttaa suomalaisia palaamaan Suomeen.

– Jos varsinaiset sotatoimet alkavat, niin kyllä silloin meidän on aika poistua täältä. Sitä tilannetta en tässä vielä näe, suurlähettiläs Laine kertoo.

Ukrainassa vietetään tänään maan presidentti Volodymyr Zelenskyin julistamaa yhtenäisyyden päivää.

Suuri joukko EU-maiden suurlähettiläitä kokoontui aamulla Mihailovin katedraalin edustalla sijaitsevalle Itä-Ukrainan sodassa kaatuneiden ukrainalaisten muistomerkille. Laineen mukaan kyse oli tuen ja solidaarisuuden osoittamisesta Ukrainalle Venäjän uhan voimistuessa.

Laineen arvion mukaan päivää vietetään osittain maan sisäisten poliittisen erimielisyyksien takia.

– Nyt on tärkeää, että ukrainalaiset tulevat yhteen ja taistelevat yhdessä tätä yhteistä vihollista vastaan.

Kiristynyt tilanne palauttaa muistot elävinä mieleen

Ukraina on käynyt pian kahdeksan vuotta sotaa Venäjän johtamia joukkoja vastaan Itä-Ukrainassa. Sodassa on kuollut arviolta 14 000 ukrainalaista. Haavoittuneita on moninkertainen määrä.

Kiovan muistoseinällä on esillä 3 000:n sodassa kaatuneen ukrainalaisen sotilaan kuvat ja syntymäajat.

– Vaikka sotatoimialue on kaukana idässä, niin tämä asia koskettaa kaikkia ukrainalaisia ja koko Ukrainaa juuri näiden kaatuneiden ja haavoittuneiden takia, Laine sanoo.

Ukrainassa on yli puolitoista miljoonaa maan sisäistä pakolaista, jotka eivät voi palata koteihinsa Venäjän kontrolloimille alueille Itä-Ukrainaan ja Krimille.

Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Laineen mukaan Venäjän aiheuttama kiristynyt tilanne palauttaa ukrainalaisille vuosien takaiset muistot elävinä mieleen.

– On ollut hyvin paljon keskusteluja siitä, kuinka kovaa ja raskasta tämä aika on ollut, kun monia läheisiä on tässä sodassa menehtynyt.

Lue lisää:

Ylen päivittyvä seuranta Ukrainan tilanteesta

Lue tästä, miksi Venäjä painostaa Ukrainaa, mitä uusi sota tarkoittaisi käytännössä ja olisiko siitä uhkaa Suomelle (15.2.)

Yle Ukrainan Odessassa: Hääpari pelkää Venäjän hyökkäystä – Mustanmeren satamakaupungista löytyy myös yllättävää sympatiaa Venäjälle (14.2.)

Yle Kiovassa: Tunnelma rauhallinen, mutta osa varautuu Venäjän hyökkäykseen – "Viemme lapset maaseudulle" (12.2.)

Pirkanmaan Sastamalassa erään kiinteistöyhtiön vastiketuloista katosi puolet kahden pilkkahintaisen huoneistokaupan myötä. Ensin Huittisten Säästöpankki myi entisen konttorinsa 50 sentillä. Sitten kaupunki myi käytöstä poistetut uimahallitilansa sadalla eurolla.

Kumpikaan ostaja ei ole maksanut yhtiövastikkeitaan. Muille kiinteistöyhtiön osakkaille tästä on seurannut taloudellinen hätätila.

– Nyt on edessä sellainen haaste, että en tule tästä selviämään, manaa kahvilayrittäjä Suvi Marjamäki.

Kiinteistöyhtiössä on uimahallin ja liiketilojen lisäksi asuntoja. Entisen pankin ja uimahallin osuus yhtiön vastiketuloista oli aiemmin noin puolet – tämä aukko on rojahtanut muiden osakkaiden kontolle. Hallitalon kaupoista ja vastikeongelmista on aiemmin kirjoittanut myös Satakunnan Kansa.

Suvi Marjamäellä on ollut kahvila Kiikan hallitalossa noin kymmenen vuotta. Nyt hän on pahoissa vaikeuksissa kasvavien kulujensa kanssa ja pelkää tulevaisuutensa puolesta.

Vastikkeita on korotettu roimasti ja korotuksia on suunniteltu lisää. Hoitovastike saattaa olla jatkossa kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Kiinteistöyhtiön on myös pitänyt ottaa lainaa ja se on päättänyt kerätä osakkailta ylimääräisiä vastikkeita.

Hallitalon asukas Riitta Uusi-Seppä puolestaan toteaa, että eläkeläisenä hänen on suorastaan mahdotonta selviytyä lisämaksuista. Toisaalta asunnosta ja sen isoista maksuista ei pääse eroon helposti.

– Ei sitä asuntoa kukaan osta. Asuntojen välittäjät eivät ota sitä myyntiin missään tapauksessa, sanoo Uusi-Seppä.

Kaupungin mukaan entisessä uimahallissa oli paljon korjaustarpeita ja se myytiin käytöstä poistamisen takia. Kaupunki sai noin 40 000 euron vuosisäästöt tyhjiin tiloihin liittyneistä kuluista.

Hallin hankkinut ulosotossa – kaupunki ei kommentoi

MOT tutki uimahallin ostajan taustoja. Hänen ulosottotodistuksessaan on ollut nähtävissä saatavia yli kymmenen tuhannen euron arvosta vuoden 2021 tammikuussa, kun kauppa uimahallista tehtiin.

Sastamalan kaupungilta ei saa vastausta siihen, tiesikö se ostajan ulosotto-ongelmista.

– En anna haastattelua tästä asiasta, sanoo Sastamalan kaupungin konsernilakimies Katja Arve-Salonen.

Sastamalan kaupungin kirjallisten vastausten mukaan uimahallin ostaja oli esittänyt hyväksyttävän liiketoimintasuunnitelman. Kaupunki ei kuitenkaan luovuttanut asiakirjaa MOT:lle vedoten liikesalaisuuteen.

Kaupungin mukaan se ei voi kommentoida uimahallin ostaneen yksityishenkilön taloustilannetta. Kiinteistöyhtiö olisi kaupungin mielestä voinut reagoida kauppoihin jättämällä oikaisuvaatimuksen.

Hinta euron ja ostajalle tonni päälle

MOT:n selvityksessä paljastui, että Sastamalan kaltaisia toimitilojen halpamyyntejä vastikeperinnän ulottumattomiin on tehty muuallakin. Isännöitsijät tuntevat tapauksia ainakin kuudessa maakunnassa. Arvottomia toimitiloja siirretään esimerkiksi konkurssiin ajettaviin pöytälaatikkofirmoihin tai varattomille ostajille.

Voin maksaa sulle tonnin, jos otat sen liiketilaa myyvä mies

Tyhjien liiketilojen määrä kaupunkien keskustoissa on kasvanut ympäri maata. Ongelma ei johdu yksin koronasta. Uudet kauppakeskukset, nettimyynti ja väestön väheneminen rokottavat kivijalkaliikkeiden kannattavuutta.

Toimitila voi olla tyhjä ja sen arvo nollassa, mutta tilan vastike saattaa olla moninkertainen samankokoiseen asuntoon verrattuna. Kun vastike pitää maksaa ulosoton uhalla, omistaja voi haluta tiloista eroon keinoja kaihtamatta.

MOT:n toimittajalle tarjottiin jopa rahaa, jos tämä ottaa vastaan huoneistoja taantuvilta alueilta. Jutussa käytettiin poikkeuksellista tiedonhankintaa eikä toimittaja kertonut liiketiloja myyville tahoille olevansa toimittaja ja tekevänsä juttua.

– Voin maksaa sulle tonnin, jos otat sen, sanoo isoa liiketilaan “myyvä” mies.

Omistaja pyytelee tilasta netti-ilmoituksessa yhtä euroa. Kyseessä on melkein 500 neliön liiketila, joka sijaitsee kutistuvassa pikkukaupungissa Itä-Suomessa.

Isot vastikkeet pahentavat tilannetta

Usein liiketilojen vastike neliömetriä kohden on huomattavasti korkeampi kuin saman yhtiön asunnoissa.

Osa taloyhtiöistä haluaisi ratkaista ongelman kohtuullistamalla liiketilojen vastikkeita, jotta yrittäjät eivät ajautuisi maksuongelmiin. Vastikkeen kohtuullistaminen on kuitenkin hankalaa.

Siihen tarvitaan suostumus kaikilta muilta osakkailta, joiden vastikkeet vastaavasti nousisivat. Jos tämä ei onnistu, kohtuullistamista voi hakea oikeusteitse.

Esimerkiksi tarpeettoman liikehuoneiston muuttaminen asuintilaksi on usein houkutteleva ja järkevä ratkaisu – mutta vastikkeen alentaminen samalla asuntoja vastaavaksi ei onnistu helposti.

– Yksikin osakas voi sen tyrmätä, sanoo lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä.

Oikeusministeriössä on havahduttu tilanteeseen ja mietitty asunto-osakeyhtiölain muuttamista. Vuonna 2020 tehdyssä muistiossa esitetään, että vastikeperusteen muuttamiseen riittäisi 80 prosentin kannatus taloyhtiössä. Tämä koskisi tilannetta, jossa huoneiston käyttötarkoitus vaihdetaan esimerkiksi liiketilasta asunnoksi.

Esitetty helpotus vastikkeen muuttamiseen ei ole nykyisen hallituksen lainsäädäntöohjelmassa.

Artikkelia päivitetty 14.2. klo 9.38: lisätty video.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 15.2.2022 kello 23:een saakka.

Uudehkojen 2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa on alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Ilmiö on yllättänyt niin isännöitsijät kuin putkifirmat. Hämeenlinnalainen putkifirma saa viikossa jopa useita ilmoituksia vuotavista kupariputkista.

– Äärimmäiset esimerkit löytyvät vain viisi vuotta vanhoista taloista, kertoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen.

Ongelmia eri puolilla Suomea

Vanhoissa taloissa kupariputket ovat kestäneet 30–50 vuotta, mutta nyt pistekorroosio syövyttää putket vaihtokuntoon paljon nopeammin. Hämeenlinna ei ole ainoa paikkakunta, jossa ongelmia esiintyy. Sama ilmiö on havaittu muun muassa Tampereella, Joensuussa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Nurmijärven Klaukkalassa.

– Vuodot ovat olleet yleisiä noin 15 vuotta vanhoissa uudiskohteissa ja samaan aikaan peruskorjatuissa taloissa, kertoo hämeenlinnalaisen Isännöinti Kuvajan isännöitsijä Seppo Toivio. Toivio perustaa lausumansa omien ja kollegoiden havaintoihin.

Pistekorroosio syntyy, kun kupariputkiin kertyy piin aiheuttamaa silikaattikerrostumaa. Se estää putkia suojaavan oksidikerroksen syntymisen. Putkien sisäpuolelta alkaneet reiät ovat olleet nuppineulan reiän kokoisia, joista vesi suihkuaa ulos. Pienikokoiset vuodot eivät näy talojen vedenkulutuksessa, mutta aiheuttavat paikkojen kastumista, huomauttaa Toivio.

Ongelmia on ollut enemmän alueilla, joilla käytetään pohjavettä. Vedenlaadussa ei kuitenkaan ole todettu sellaista, mikä selittäisi kupariputkien korroosion. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.

Oksidikerros suojaa kupariputkia

Muun muassa Vesilaitosyhdistys tutkii kupariputkien pistekorroosiota. Epäilyksiä on esitetty kupariputkien laadulle, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu mitään siihenkään viittaavaa.

Kantaputken Petri Hämäläinen arvelee yhdeksi reikiintymisen syyksi tuotannon tehostamista. Kupariputkiin muodostuu aikaa myöten ilman hapen tai vedessä olevan hapen vaikutuksesta oksidikerros, joka suojaa putkea.

Jos putki otetaan käyttöön pian valmistuksensa jälkeen, suojaavaa kerrosta ei ole muodostunut, kun putken sisäpinnalle alkaa jo kertyä silikaattikerrosta. Myös asennuksessa on voitu tehdä virheitä. Kupariputket on huuhdottava asennuksen yhteydessä riittävän puhtaiksi.

– Putkissa oleva lika pitää saada sieltä pois. Huolimattomuus alkaa näkyä, myöntää Kantaputken Petri Hämäläinen.

Tilastotietoa ei ole

Kupariputkien syöpymisongelman valtakunnallisesta laajuudesta ei ole tilastotietoa, sanoo kupariputkien syöpymistä selvittänyt Satakunnan Ammattikorkeakoulun tutkija Aino Pelto-Huikko.

– Olemme yrittäneet selvittää tätä vakuutusyhtiöiden kanssa, mutta tilastoista on vaikea lukea jälkikäteen vuodon tarkkaa syytä. Vuotoja on verkostossa, mutta emme välttämättä tiedä tarkkaan, onko se putkessa vai liittimessä ja missä kohtaa putkistossa.

Putkistosta ei silmämääräisesti näe, mikä vuodon on tarkasti aiheuttanut, koska syöpymän liikkeelle lähtöön voi olla monia syitä.

Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt toteaa, että taloyhtiöissä vaikuttamismahdollisuudet silikaattikerrostumien syntymiseen ovat rajalliset.

– Käytännössä ainoa asia yrittää vaikuttaa, on säätää veden virtausnopeutta. Se toki kannattaa selvittää, mutta ei sekään välttämättä ratkaise ongelmaa.

Isännöitsijä: "Kyllähän sitä mennään kivitettäväksi"

Taloyhtiöissä putkiremonttitarpeesta kertominen on yleensä isännöitsijän vastuulla. Ensin pitää vakuuttaa taloyhtiön hallituksen jäsenet ja sen jälkeen taloyhtiön osakkaat, toteaa isännöitsijä Jarmo Pekkarinen Isännöinti Kuvajasta.

– Kyllähän sitä mennään kivitettäväksi, kun kertoo taloyhtiössä asiasta ensimmäistä kertaa. Usein etsitään syyllisiä ja todetaan, että ei voi olla mahdollista. Isännöitsijän tehtävä on kuitenkin osoittaa faktat, jotka ovat edessä. Ongelman tunnustaminen ottaa oman aikansa.

Kun ilmiö on alkanut pikkuhiljaa valjeta, ongelmaan osataan tarttua nopeammin. Ongelman lakaiseminen maton alle ei riitä, kun vesivuodot on kuitenkin korjattava.

Osakkaat jäävät maksumiehiksi

Putkiremontin hinta asuntoa kohden kohoaa helposti viisinumeroiseksi luvuksi. Neliötä kohden lasketut hinnat ovat vaihdelleet 150 eurosta pääkaupunkiseudun 600 euroon. Kovin ikäviä uutisia putkiremonteista menee nyt taloille, harmittelee isännöitsijä Jarmo Pekkarinen viestinviejän roolistaan.

Vakuutus korvaa yleensä äkilliset ja ennalta-arvaamattomat vahingot. Kun pistekorroosio saa aikaan toistuvia vuotoja, vakuutusyhtiöt voivat kieltäytyä korvaamasta vahinkoja. Vielä vaikeampaa on saada rakentaja vastaamaan vesivuodoista. Niiden vastuu kattaa kymmenen vuotta, mutta korvausvastuu edellyttää, että rakennusvaiheessa on tehty jotain väärin, huomauttaa isännöitsijä Jarmo Pekkarinen.

Kupariputkien syöpymisen vuoksi uusissa taloissa ja remonttikohteissa putkina on alettu käyttää entistä enemmän komposiittiputkia, joiden uskotaan kestävän vuosikymmeniä.

– Kuka sanoo, mitä niille tapahtuu 20 vuoden päästä, mutta ainakin vielä ne ovat kestäneet, sanoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen.

Suomessa kokeillaan uutta keinoa auttaa lapsia ja nuoria koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa.

Avuksi on otettu konsultoiva sairaalaopetus, joka toimii missä tahansa koulussa lasten, opettajien ja vanhempien tukena. Tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten psyykkisiä ongelmia mahdollisimman varhain.

Esimerkiksi Kotkassa erityisopettajat alkavat nyt auttaa oppilaita ja opettajia. Konsultoiva opettaja voi esimerkiksi mennä seuraamaan opetusta luokkaan ja keskustella opettajan kanssa erilaisista kokeiltavista toimintamalleista.

– Konsultoiva opettaja ei siis mene luokkaan yhdeksi lisäkädeksi, vaan hän esimerkiksi havainnoi tilannetta ja antaa opettajalle vinkkejä tai keskustelee tilanteesta. Se voi olla opettajalle todella arvokasta, sanoo erityisopetuksen suunnittelija Taina Huhtala Kotkan kaupungilta.

Valtion tavoitteena on vakiinnuttaa konsultoiva sairaalaopetus kuntiin. Opetusministeriö myönsi viime vuonna sairaalakouluille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa erityisavustusta konsultatiivisen työn lisäämiseen. Tarkoituksen on jalkauttaa sairaalakoulujen opettajat tavallisiin kouluihin ja näin auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia kouluissa.

Lue lisää: Sairaalakouluihin ei mahdu, koska lapset ja nuoret voivat yhä huonommin – Rehtori: "Korona-aikana perheiden ongelmat puhkesivat"

Oppilaat oireilevat enemmän

Kotkassa ei ole omaa sairaalakoulua. Sairaalaopetukselle olisi kuitenkin tarvetta.

– Esimerkiksi psykiatriset ja neurokirjon ongelmat ovat sellaisia, että oppilas tarvitsee paljon tukea ja apua voidakseen opiskella omassa luokassa, sanoo erityisopetuksen suunnittelija Taina Huhtala.

Neurokirjolla viitataan yleensä neurokognitiivisiin vaikeuksiin, kuten adhd:hen ja autismin kirjoon. Myös mielenterveysongelmat ovat kasvava ryhmä.

– Tavoite on, että konsultoivan opettajan avulla voidaan tukea oppilasta enemmän ja ennaltaehkäistä ongelmia, jotta tilanne ei menisi sellaiseksi, että sairaalakoulupaikkaa tarvitaan.

Huhtalan mukaan sellaisten oppilaiden määrä, jotka oireilevat näkyvästi käytöksellään, on kasvanut.

– Lisäksi on oppilaita, jotka eivät käy koulussa ollenkaan. Määrä ei ole suuri, mutta ilmiö on nähtävillä.

Sairaalakoulussa annettava opetus on kuntouttavaa toimintaa ja yksilöityä opetusta. Se on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka ovat erikoissairaanhoidon avo- tai osastohoidossa. Heillä voi olla esimerkiksi hoitoa vaativia psykiatrisia ongelmia, neurologisia vaikeuksia tai somaattinen sairaus, kuten syöpä.

Kouvolassa apu on otettu ilolla vastaan

Kouvolassa konsultoivaa sairaalaopetusta on kokeiltu kouluissa. Kouvolan kaupunki sai viime vuonna 220 000 euron erityisavustuksen valtiolta sairaalaopettajien palkkaamiseen. Rahat on käytetty konsultoivan työn lisäämiseen.

Hankkeen koordinaattori Petra Vesuri Kouvolan konsultoivasta sairaalaopetuksesta kertoo, että työ on monipuolista ja apu on kouluissa otettu ilolla vastaan.

– On pedagogisia ryhmäkonsultaatioita ja tilannearviokonsultaatioita yksilötasolla. Välillä tehdään pitempään yhteistyötä, mutta joskus yksikin keskustelu esimerkiksi opettajan tai kuraattorin kanssa riittää, kun mietitään minkälaisia muutoksia voitaisiin tarvittaessa tehdä kouluarkeen, jotta koulunkäynti olisi oppilaalle vähemmän kuormittavaa.

Kun koetaan, että koulun tai esikoulun omat resurssit eivät riitä, on hyvä ottaa yhteys konsultoivaan sairaalaopetukseen.

– Yhteistyössä ovat lapsi tai nuori itse, koulu, koti eli huoltajat sekä mahdollisesti hoitopuolen tahot.

Vesurin mukaan konsepti eroaa sairaalakoulusta siten, että lapsi voi olla yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tasolla. Ei tarvitse olla erityisoppilas, koska kyseessä voi olla äkillinen kriisi tai trauma. Aina oppilaalla ei myöskään tarvitse olla hoitosuhdetta.

– Pitkällä tähtäimellä ajatuksena on, että sairaalakoulu-jaksoa ei kenties tarvittaisi. Pyrimme varhaiseen tukeen. Jos pulmat alkavat pienenä, ne kasvavat todella isoiksi, jos apua saadaan vasta teini-ikäisenä.

Kouvolassa on tehty satakunta konsultaatiota, ja kansallisella tasolla niitä on jo yli 3 600.

Kouvola ja Kotka yhteistyössä

Kotka on nyt mukana Kouvolan hankkeessa.

– Kouvolassa konsultaatiomäärät ovat kasvaneet hiljalleen. Toiminnan käynnistämisessä kuluu aina hetki, Huhtala sanoo.

Huhtala toivoo, että Kotkassa nyt alkavalla työllä olisi konkreettisia vaikutuksia tukea tarvitsevien oppilaiden arkeen.

– Toivon, että asioita saadaan edistettyä jopa niin, että koulua käymätön oppilas voisi taas palata kouluun. Ideana on räätälöidä rohkeammin koulun arkea niillä resursseilla, mitä meillä on käytössä yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Kotkassa kaksi erityisluokanopettajaa käyttää kevään ajan kumpikin viisi tuntia viikossa konsultatiiviseen sairaalaopetukseen. Konsultoivien opettajien työtä on tarkoitus jatkaa myös syksyllä.

Lue lisää: Erityisopettaja sulautti ”koulun äänekkäimmän ja näkyvimmän” pienryhmänsä tavalliseen luokkaan – miten hän onnistui siinä, mikä monessa koulussa on mennyt pieleen?

Kuopiolaisessa Kettulan koulussa painitaan monelle tutun autorumban kanssa. Saattoliikenne tukkii kapean koululle johtavan Koulukadun. Autot käyvät kääntymässä pihan perukalla, joten myös koulurakennuksen edessä olevalla parkkipaikalla liikkuu paljon autoja.

Jenni Hämäläisen kaksi lasta käy Kettulan koulua. Hämäläinen on seurannut jo pidempään koululta ja vanhempainyhdistykseltä tulleita pyyntöjä olla ajamatta koulun pihaan saakka. Viesteillä ei ole ollut kuitenkaan vaikutusta autojen määrään, joten Hämäläinen keksi, että pyynnön voisi suunnata vanhempien sijasta koululaisille.

Maaliskuussa Kettulan koululla alkaa Turvaa Koulukatu -haastekampanja. Idea on, että jokainen oppilas, joka kävelee kouluun saa siitä luokalle pisteen. Eniten pisteitä kerännyt luokka palkitaan.

– Suurin osa koululaisista asuu noin kahden kilometrin säteellä joten uskon, että kun ekaluokkalaisetkin jaksavat kouluun kävellä, niin varmasti myös isommat jaksavat, Hämäläinen sanoo.

Kettulan kouluun tullaan kolmen kilometrin säteellä ympäristöstä.

Haastekampanjan järjestää vanhempainyhdistys Kettupiiri. Hämäläinen on yhdistyksen jäsen.

Koko koulumatkaa ei ole pakko kävellä kampanjan aikana. Oppilaan voi jättää myös läheiselle bussipysäkille. Myös esikoululaiset voi saattaa perille saakka. Tärkeintä olisi rauhoittaa koululle tuleva Koulukatu.

Kampanja kiinnostaa myös muita kouluja

Kettulan koulun haastekampanja kiinnostaa myös laajemmin Kuopiossa. Saman saattoliikenteestä aiheutuvan riskin kanssa eletään monella muullakin koululla.

Kiinnostus oli Hämäläiselle itselleen yllätys.

– Toivottavasti tämä on Kettulan koululla onnistunut kokeilu, hän sanoo.

Hyvä idea on ottanut tulta myös sponsoreita hankkiessa. Muun muassa heijastimia on kertynyt jo roppakaupalla jaettavaksi. Tavoitteena on palkita haasteen päätteeksi kaikki osallistuneet luokat.

Myös Kuopion kaupunki voi osallistua palkitsemiseen, mutta kaupungin linjan mukaan sen täytyy tapahtua tasapuolisesti.

– Ennen kuin lupaamme mitään seuraamme, kuinka moni koulu tarttuu haasteeseen. Päätämme sen jälkeen, kuinka hoidamme palkitsemisen, kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarja kertoo.

Turvallisen koulutien lisäksi liikuntaa

Kettulan koulun rehtori Anja Karhunen on huomannut saattoliikenteen lisääntyneen entisestään. Karhunen arvelee sen johtuvan osittain turvattomasta Koulukadusta.

– Oppilas tuodaan siksi autolla koululle saakka, hän sanoo.

Karhunen on tyytyväinen haastekampanjaan myös siksi, että se edistää koululaisten liikkumista.

Liikkumisen lisääminen on myös Kuopion kaupungin tavoite.

– Koulumatka on sosiaalinen hetki varsinkin niille lapsille, joilla ei ole paljon harrastuksia, Vähäsarja sanoo.

Toki hän ymmärtää myös syyt, kuten kiusaamisen, miksi oppilas ei kävele kouluun.

– Se on hyvä syy olla kävelemättä, hän toteaa.

Aamut ovat haasteellista aikaa

Hämäläisen perheen lapset ovat kävelleet kouluun käytännön syystä. Perhe luopui toisesta autosta, koska lapsia ei ole ollut enää tarpeen kuskata. Päiväkodissa tilanne oli toinen. Myös vanhempien työmatkat suuntautuvat eri suuntaan kuin koulu.

Toki Jenni Hämäläinen kävelee itse usein työpaikalleen. Ja muita matkoja yhdistetään aina tilanteen mukaan.

Aamut eivät ole kaikkein helpointa aikaa perheissä. Hämäläisillä aamussa on tarkat rutiinit.

– Kyllä se homma lähtee siitä rullaamaan, hän toteaa.

Mutta ei Hämäläisilläkään selvitä aamuista aina ilman vääntöä.

– Ihan varmasti sitä on, hän naurahtaa.

Millaisia muita keinoja voisi olla saattoliikenteen vähentämiseksi? Haluaisitko samanlaisen haastekisan muillekin kouluille? Aiheesta voi keskustella 16.2.2022 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kun rekat ja pienet koululaiset kohtasivat risteyksessä joka aamu, kaupunki merkitsi oppilaille katuun uuden koulureitin

Jättitehtaan liikenneurakat mullistavat satojen koulutien Kemissä – asiantuntija vinkkaa, miksi aikuisen on tärkeä olla esimerkkinä liikenteessä

Muokattu 15.2. klo 14.06 lause Liikkumisen lisääminen on myös Kuopion kaupungin tavoite, Vähäsarja sanoo muotoon Liikkumisen lisääminen on myös Kuopion kaupungin tavoite.

Lahtelaisen kultaseppäpariskunnan korujen esittelyvitriini täydentyi vastikään uudella palkinnolla. Chao-Hsien Kuo nappasi tänä vuonna Suomen Kultaseppien Liiton myöntämän Vuoden Kultaseppä -tittelin. Pariskunnan toinen osapuoli Eero Hintsanen palkittiin vuoden kultaseppänä pari vuotta sitten.

Uniikkien korujen ohella pariskunta tekee yhteismallistoja. Innoittajana on usein suomalainen luonto.

– Otamme molemmat vaikutteita suomalaisesta luonnosta, mutta eri tavoin. Myös työtapamme ja tekniikkamme eroavat, Chao-Hsien Kuo kertoo.

Hän on jo ennen uusinta titteliä ansioitunut useissa kansainvälisissä korukilpailuissa. Valtaosa koruista tilataan verkon kautta eri puolille maailmaa, erityisesti Japaniin ja Yhdysvaltoihin.

Suomalaisia ja japanilaisia yhdistää Chao-Hsien Kuon mukaan samankaltainen kauneuskäsitys. Yhdysvaltalaisilla asiakkailla on usein jokin linkki Suomeen.

– Esimerkiksi vanhemmat tai isovanhemmat saattavat olla suomalaisia.

Kasvien muoto ja liike inspiroi

Chao-Hsien Kuon korujen tekniikoissa yhdistyvät vanhat käsityöperinteet ja uusi muotoilu. Hän suosii materiaaleina hopeaa tai kultaa.

Ideat koruihin syntyvät arjen pikku ilmiöistä ja kasvien muodoista.

– Innostun valtavasti lumesta ja sen kimalluksesta. Minua inspiroivat monet sellaiset pikku ilmiöt, jotka usein jäävät arjessa huomaamatta.

Luonnossa Chao tutkii kasvien muotoja ja hahmoja.

– Olen kiinnostunut esimerkiksi siitä, miten kasvit liikkuvat tuulessa. Yhteen koruistani löysin aiheen horsman siemenistä.

Parhaillaan hänellä on työn alla erilaisia tiaroja. Niille on ollut kysyntää korona-aikana. Koruihin on haluttu satsata, kun häät ja monet muut juhlat on nyt täytynyt pitää pienimuotoisesti.

– Hyvin tehtyä tiaraa voi käyttää monenlaisissa juhlissa, se kohottaa aina mielialaa. Äiti voi lahjoittaa sen tyttärelleen ja tämä edelleen eteenpäin sukupolvelta toiselle.

Pohjois-Amerikan lounaisosia on piinannut 2000-luvulla ankara kuivuus. Nyt uusi tutkimus arvioi, että kuivuusjakso on pahin 1 200 vuoteen.

Yhdysvaltalaisten UCLA-yliopiston ja Columbian yliopiston sekä Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijoiden tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -tiedelehdessä.

Kalifornian ja muiden Yhdysvaltain läntisten osavaltioiden helteet, vesipula ja maastopalot ovat olleet viime vuosina jatkuvasti otsikoissa Suomessakin. Lue tästä juttu perheestä, jolta maastopalot ovat tuhonneet jo kaksi kotia.

– Kaikki aihetta seuranneet tietävät, että lännessä on ollut kuivaa suurimman osan kuluneesta 20 vuodesta, sanoo tutkimusryhmän johtaja, professori Park Williams kalifornialaisesta UCLA-yliopistosta sanomalehti The Guardianin mukaan.

– Nyt tiedetään, että kuivaa on ollut myös tuhannen vuoden mittapuulla.

Tutkijoiden mukaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on merkittävä syy 2000-luvun kuivuuskauden ankaruuteen.

Ilmastonmuutos lisää ja pahentaa kuivuusjaksoja

Tutkijat selvittivät aiempien vuosisatojen oloja puiden vuosirenkaiden avulla. Vuosirenkaiden paksuus kertoo puun kasvuvauhdista ja siitä, paljonko kosteutta maaperässä on ollut saatavilla.

Tarkasteltu alue ulottuu Yhdysvaltain Montanan osavaltiosta Meksikon pohjoisosiin, lännessä Tyynenmeren rannikolle ja idässä Kalliovuorille.

Tutkimus osoittaa, että alueella on ollut 1 200 vuoden aikana useita pitkiä kuivuusjaksoja, joista englanniksi käytetään termiä megadrought eli "megakuivuus".

Edellinen "megakuivuus" koettiin tutkijoiden mukaan 1500-luvun lopulla.

Vaikka kuivuusjaksoja on ollut jo kauan ennen teollistumista ja kasvihuonekaasupäästöjä, ilmastonmuutos lisää ja voimistaa niitä, tutkijat sanovat.

Lisää pitkiä kuivuuskausia luvassa tällä vuosisadalla

Nykyinen kuivuus Yhdysvaltain lännessä jatkuu tutkijoiden mukaan erittäin todennäköisesti vuoden 2022. Se venyy 75 prosentin todennäköisyydellä vuosikymmenen loppuun asti eli 30 vuoden mittaiseksi.

Koska kuivuus on ollut niin ankaraa, sen helpottamiseen tarvitaan todennäköisesti useita peräkkäisiä sateisia vuosia. Yksittäinen sateinen vuosi ei riitä.

Myös jotkin tutkijoiden havaitsemista aiemmista kuivuusjaksoista ovat kestäneet kolme vuosikymmentä. Tutkijat sanovat kehityksen kuitenkin nyt kiihtyvän.

Tutkimuksessa mukana ollut Columbian yliopiston ilmastotutkija Jason Smerdon kuvaa tilannetta "hidastettuna eteneväksi katastrofiksi".

– Vuosikymmeniä kestäviä kuivuuskausia tulee lisää vuosisadan loppuun mennessä, Smerdon sanoo Guardianin mukaan.

Pikaista helpotusta ei näy

Vuodet 2020–2021 olivat Yhdysvaltain lounaisissa osavaltioissa poikkeuksellinen hankalat. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan suurimman tekojärven Lake Meadin pinta laski viime vuonna ennätysalhaalle.

Tämän vuoden alussa lumitilanne näytti monissa osavaltioissa lupaavalta. Helmikuun alkuun mennessä tilanne oli kuitenkin muuttunut keskimääräistä heikommaksi.

Yhdysvaltain lisäksi aiempaa pahemmat ja tiuhempaan toistuvat kuivuuskaudet koettelevat maapallolla monia muitakin alueita.

Esimerkiksi Itä-Afrikassa kärsitään pitkittyneestä kuivuudesta. Sadekaudet ovat jääneet heikoiksi vuodesta 2020 alkaen.

Ainakin 20 miljoonaa ihmistä on välittömän hätäavun tarpeessa, arvioi Yhdysvaltain kehitysapuvirasto USAID.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.2. klo 23:een asti.

Lue myös:

Kaliforniassa juomavesi uhkaa loppua kymmenistä kunnista – asukas: "Neljä vuodenaikaamme ovat nyt tuli, tulva, maanjäristys ja kuivuus"

Chas Hansen pakeni Seattlen hirmuhelteitä kellarin "paniikkihuoneeseen" Yhdysvalloissa, nyt uhkaavat palot: "Jos ne leviävät, meillä ei ole mahdollisuuksia"

Voimalaitosprojektissa Romaniassa työskennellyt suomalainen Pertti Puurula palasi tiistaina parin viikon komennukselta kotiin ja istui tulokahvilla Helsingin rautatieasemalla. Hän kertoo seuranneensa Ukrainan rajan kiristynyttä tilannetta melkolailla lähietäisyydeltä.

– Olin siellä työkeikalla lähettyvillä Romaniassa. Näkyi vähän tuo jenkkien toiminta. He ovat siirtäneet lähettyville sotilaita sun muuta, että lähikontaktissa olen ollut tavallaan, Puurula kertoo.

Hän suuntasi työpäiviensä päätteeksi katseensa useasti pimeälle taivaalle.

– Iltaisin lenteli pimeällä hävittäjiä. En aluksi edes sitä tajunnut, mutta työkaveri sanoi, että jenkit on jo tulleet valmiiksi tänne lähettyville.

Sotilasajoneuvoja tuli vastaan myös kaduilla. Puurula ei kuitenkaan ole tilanteesta huolissaan.

– Eiköhän se tilanne ratkea. Toivotaan ainakin.

Muun muassa Yhdysvaltojen, Britannian ja Suomen kansalaisia on kehotettu poistumaan Ukrainasta muuttuneen tilanteen vuoksi.

Saksan ja Venäjän johtajat kertoivat eilen kannattavansa diplomaattisten ponnistelujen jatkamista jännityksen lieventämiseksi. Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja presidentti Vladimir Putin neuvottelivat tiistaina Kremlissä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin valittanut, että Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton kolmisen viikkoa sitten antamat vastaukset Venäjän esittämiin turvallisuusvaatimuksiin eivät olleet rakentavia. Vastauksissa on Putinin mukaan kuitenkin elementtejä, joista keskustelua voi jatkaa.

Jouni Sirenin mielestä välillä on ollut vaikea saada selvää, mitä osapuolet oikein tavoittelevat.

Siren tuumii, että hyökkääminen tuskin toisi mitään hyvää Venäjällekään.

– Totta kai olen huolissani. Pitäisi ehkä sekin pitää mielessä, että tässä eivät ole vastakkain Venäjän kansa ja Ukrainan kansa, tai EU-kansalaiset. Vaan toimijat ovat poliittisella tasolla, Siren pohtii.

Jiri Mäntysalo puolestaan sanoo, että hän ei ole suorastaan huolissaan, mutta asiat toki mietityttävät.

– En tiedä haenko liian helppoja ratkaisuja asioihin, mutta siinä pitäisi vain laittaa stoppi Naton laajentumispyrkimyksille. koska siitähän tässä on kyse, että Venäjä on myöskin huolissaan omasta turvallisuudetaan, Mäntysalo sanoo.

"Osa Pakkaa laukkujaan ja nostaa käteistä"

Suomessa jo kaksikymmentä vuotta asuneen Arseniy Svynarenkon juuret ovat Ukrainassa. Svynarenko toimii Suomi–Ukraina-seurassa ja työskentelee Tampereen yliopiston tutkijana.

Svynarenkon mukaan ihmiset entisessä kotimaassa ovat reagoineet tilanteeseen varsin eri tavoin.

– Osa on pakannut laukkunsa ja nostanut käteistä, kun taas osa ajattelee, ettei syytä suureen huoleen ole, Svynarenko sanoo.

Svynarenko on kotoisin Odessan kaupungista, joka sijaitsee Etelä-Ukrainassa aivan Mustameren rannalla.

Hänen mukaansa vielä tammikuun lopulla Odessassa tilanne oli vakaa, eikä katukuvassa näkynyt erityistä kriisiä.

Svynarenkon ystävät Ukrainasta ovat kertoneet, että nyt työpaikoillakin on jo ohjeistettu tarkkaan, miten tulee toimia, jos tilanne eskaloituu.

Svynarenko kertoo Suomi–Ukraina-seuran järjestävän ukrainalaisille apua Suomessa ja entisessä kotimaassa.

Seura lähetti vaatteita ja muuta tarvittavaa Ukrainaan jo kriisin alettua vuosina 2014 ja 2015.

Arseniy Svynarenko sanoo ukrainalaisten toivovan, että konflikti saadaan ratkaistua diplomaattisin keinoin.

– Poliitikasta Odessassa yleisesti ei niin kovin paljon puhuta, jos ei ole vaaleja. Sitten kun on vaalit, alkaa kaikenlaisia keskusteluja. Arkipäivässä ei oikeasti paljon politiikasta puhuta ja sen takia tämä on tullut monille yllätyksenä, Arseniy Svynarenko summaa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.2. kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Ylelle Kiovassa: Lähetystö on auki, ja suomalaiset poistuvat vasta, jos sotatoimet alkavat

Haavisto Ukrainasta: Jokainen päivä ilman hyökkäystä on voitto diplomatialle – Marin: Venäjän vetäytymispuheiden pitäisi johtaa myös tekoihin

Lue tästä, miksi Venäjä painostaa Ukrainaa, mitä uusi sota tarkoittaisi käytännössä ja olisiko siitä uhkaa Suomelle

Lasse Laaksonen on sotahistorian dosenttina kolmessa yliopistossa: Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on tullut tunnetuksi tutkimuksistaan sodan johtajien luonteista ja persoonista.

– Persoonilla on ollut hyvin suuri merkitys varsinkin Suomen sotien historiassa, koska Carl Gustaf Emil Mannerheim oli vahvasti henkilöjohtaja. Hän ei noudattanut perinteisiä muotoja linja- ja esikuntajohtamisessa, eikä myöskään komentajavalinnoissaan.

Persoonalla, henkilösuhteilla ja kommunikaatiolla on Laaksosen mukaan suuri merkitys myös tämän ajan poliittisessa johtamisessa.

– Kyllä sillä minkä luonteinen johtaja on, on suuri merkitys siihen mitä hän sanoo, ja miten hänen sanomansa otetaan vastaan.

Yhtä suuri merkitys on Laaksosen mukaan myös henkilökemialla.

– Jos kemiat natsaavat, niin hommat etenevät, ja jos eivät niin ollaan koko ajan napit vastakkain, toteaa Laaksonen Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Laaksosen mielestä aina ei ajatella, miten iso merkitys henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on myös tämän ajan kriiseissä. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

– Kyllä hänen käsittelytapansa ja persoonansa vaikuttaa hyvin vahvasti siihen, miten hän pystyy esimerkiksi Vladimir Putinin kanssa kommunikoimaan.

– Historia on täynnä suuria persoonia, sitä ei voi vähätellä missään suhteessa. Monesti armeijat nähdään mekanistisina koneina, mutta ihmiset tekevät ne päätökset. Sotahistoria on minulle ihmiskasvoista ihmisen ääntä.

Katso tästä Lasse Laaksosen koko haastattelu:

Puhdistamon Ilta Magnesium -nimisen ravintolisän kaikki tuote-erät ja pakkauskoot vedetään pois markkinoilta, kertoo Ruokavirasto.

Ravintolisää on myyty eri jälleenmyyjien päivittäistavarakaupoissa, myymälöissä ja verkkokaupoissa ympäri Suomea.

Ravintolisä sisältää 5-hydroksitryptofaania (5-HTP), joka on EU:ssa hyväksymätön uuselintarvike. Hyväksymättömien uuselintarvikkeiden käyttö elintarvikkeissa ei ole sallittua, Ruokavirasto kertoo.

Puhdistamon mukaan Ilta Magnesium -ravintolisän sisältämä 5-HTP on peräisin griffonia simplicifolia -kasvin siemenuutteesta. Puhdistamon mukaan takaisinvedon taustalla on Ruokaviraston uusi tulkinta siemenuutteen 5-HTP-pitoisuudesta kyseisessä ravintolisässä.

Kuluttajat voivat palauttaa tuotteen ostopaikkaan hyvitystä vastaan, Puhdistamo kertoo.

Joensuun kaupunki laatii työkalupakin, jolla se puuttuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan syrjintään.

Kaupunki ryhtyi toimiin sen jälkeen kun, joukko sateenkaarinuoria kertoi Ylen haastattelussa kohdanneensa häirintää ja syrjintää.

Joensuun nuorisovaltuustossa istuva Otso Välimäki, 17, on tyytyväinen, että kaupunki ottaa nuorten syrjintäkokemukset tosissaan. Samalla hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei kyse ole vain Joensuun ongelmasta.

– Meillä on parantamisen varaa, mutta en koe, että syrjintä olisi Joensuussa erityisen korostunutta. Minusta tämä on enemmän valtakunnallinen kuin paikallinen ongelma, Välimäki sanoo.

Yhdeksi juurisyyksi Välimäki nostaa ärhäkän keskusteluilmapiirin. Esimerkiksi Facebookin paikallisryhmissä nuorten kokemuksia on kyseenalaistettu kovin sanankääntein.

Helmi Onatsu, 16, kertoo seuranneensa uutisoinnista käytyä keskustelua turhautuneena.

– Hätkähdytti ja ehkä säikäyttikin se keskustelun laatu, että se oli sellaista hyvin hyökkäävää.

Häirintää on vaikea ottaa puheeksi

Tällä hetkellä ongelma on, että syrjintätapaukset jäävät pimentoon. Joensuun kaupungin verkkosivujen kautta on voinut jättää häirintäilmoituksen, mutta harva nuori on siitä tiennyt.

Helmi Onatsun mukaan häirintää voi olla vaikea ottaa puheeksi. Nykyinen keskusteluilmapiiri ei kannusta avaamaan suuta, eivätkä aikuiset aina osaa tunnistaa kiusaamistilanteita.

Iris Ots, 16, kuvailee kouluissa ilmenevää syrjintää hienovaraiseksi. Usein kyse on ryhmän ulkopuolelle jättämisestä.

Viivi Mäkelä, 15, huomauttaa, että ihmiset myös kokevat tilanteet eri tavalla. Joku voi ohittaa huutelut kevyesti, kun toiseen sanat uppoavat syvälle.

– Kaikki eivät ajattele sanojensa seurauksia. Unohdetaan, että jokaisella on oma tilanteensa, Mäkelä toteaa.

Syrjintä ei kohdistu pelkästään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Kiusanteon syyksi riittää myös ihonväri tai vaikka oppimisvaikeudet.

Aikuiset koulutetaan tunnistamaan syrjintä

Nyt Joensuuhun on päätetty perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta.

– Pienemmällä porukalla aletaan katsoa, millaisia havaintoja ja toimintatapoja meillä on. Tarkoitus on saada kaikki keinot käyttöön, kertoo Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkonen.

Muutama keino työkalupakista jo löytyy. Esimerkiksi nuorten kanssa työskentelevät koulutetaan tunnistamaan syrjintää.

Yhdenvertaisuuskoulutus ei ole Joensuussa uusi asia, mutta jatkossa koulutuksia laajennetaan. Oppia saavat muun muassa kaikki yläkoulujen opettajat.

– Kyse ei ole mistään projektista vaan työtä pitää tehdä koko ajan, Sami Laakkonen huomauttaa.

Lisäksi kaikki kaupungin omistamat tilat on julistettu syrjintävapaiksi.

Asenteet muuttuvat, mutta hitaasti

Nuoret ovat yksimielisiä siitä, että jos johonkin pitää puuttua niin keskusteluilmapiirin.

Otso Välimäen mukaan ensimmäisenä pitää lopettaa vähättely.

– Että ei hyssytellä ja olla, että voi ei, ehkä se ei enää toistu.

Välimäki korostaa, että nuoret voivat nostaa esiin ongelmia, mutta niiden ratkaisemista ei saa jättää nuorten vastuulle.

– Emme me pysty yksin puuttumaan rakenteelliseen syrjintään, jolla on kuitenkin vuosikymmenien juuret, Helmi Onatsu huomauttaa.

Silti hän uskoo, että muutosta tapahtuu.

– Ajatusmallithan hyvin pitkälti periytyy eli asenteetkin ovat opittuja. Ennakkoluuloista päästään pikkuhiljaa eroon, kun vaan tehdään töitä, Onatsu sanoo.

Yhdenvertaisuus on jokaisen vastuulla

Veera Piispanen, 17, kehottaa jokaista pohtimaan omia asenteitaan ja ennen kaikkea omaa käytöstään.

– Kaikkia ajatuksia ei tarvitse sanoa ääneen, Piispanen toteaa.

Omaa ajatteluaan voi myös haastaa.

– Se, että antaa itselleen mahdollisuuden ajatella asioista avoimemmin, voi tuoda omaan elämään rikkautta, Iris Ots huomauttaa.

Miten syrjintää tulisi ehkäistä? Aiheesta voi keskustella 17.2. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Niina Koponen, 21, ei yllättyisi, jos aikuinen haukkuisi häntä kadulla – sateenkaarinuoret kokevat ilmapiirin Pohjois-Karjalassa turvattomaksi

Joensuun kaupunki tuomitsee sateenkaarinuorten kokeman syrjinnän – kaupunginjohtaja: "Emme halua hyssytellä"

Tappouhkaus, puruvammoja, väkivaltaa – sukupuolivähemmistöt kohtaavat nyt aiempaa enemmän vihaa, tutkijan mukaan pelottelu voi olla suunnitelmallista

Priden somevastustus synnytti Etelä-Pohjanmaalle sateenkaariyhdistyksen – "Haluamme näyttää nuorille, että he eivät ole yksin"

Poikkeuksellinen rakennushanke on Tampereen keskustassa viimein tulossa päätökseen.

Pelkkä historiallisen tavara-aseman siirtäminen maksoi kaksi vuotta sitten 2,7 miljoonaa euroa. Sitä siirrettiin 28 metriä. Tavoitteena oli suoristaa katu ja se onnistuikin. Itse rakennusta remontoidaan yhä huolella.

Sisällissodassa ammuttujen luodinreikien merkitsemän rakennuksen käyttötarkoitus on vielä auki. Varmaa on vain se, että tavara-asema ja sen viereinen rautatieläisten asuinrakennus saadaan valmiiksi lokakuun lopussa.

Tiloihin on visioitu muun muassa jääkiekkokaupungin MM-areenaa.

– Olemme miettineet, että pitäisimme toukokuussa rakentamisessa taukoa ja järjestäisimme ehkä MM-kisoihin liittyviä pieniä tilaisuuksia. Asia on vielä täysin auki, toteaa Jatke Pirkanmaa Oy:n projektinjohtaja Rauno Kulmala.

Pyynikin käsityöläispanimon piti perustaa vanhan tavara-aseman tiloihin ravintola ja tislaamo, mutta se vetäytyi pois hankkeesta.

– Uusi toimija on tiedossa, ja se julkistetaan helmikuun lopussa, kertoo Jatke Pirkanmaa Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hannus.

Paikallisille tärkeä rakennus

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Miinu Mäkelä on tyytyväinen nähdessään, miten vanha tavara-asema rakentuu uuteen kuosiin.

– Oli jännittävää päästä katsomaan sitä tässä vaiheessa, kun työt ovat kesken. Siirto on ollut aikamoinen urakka ja kaikkinensa aika erikoinen tilanne. Hauska nähdä, kun se nyt siihen nousee ja rakentuu - loppujen lopuksi siitähän ovat jäljellä vain seinät.

Siirtäminen sinänsä ei Mäkelän mukaan ole rakennussuojelun kannalta paras ratkaisu.

– Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo liittyy aina osittain sen alkuperäiseen paikkaan. Se on kuitenkin osoitus ihmisten kiinnostuksesta kulttuuriympäristöä ja rakennettua ympäristöä kohtaan.

– Koko prosessi, ihmisten kannanotto asiaan ja lopulta siirtopäätös ovat tarinana hieno ja samalla osoitus siitä, että tavara-asema on tamperelaisille tärkeä.

Tavara-asema kytkeytyy rataan

Kuinka suuri merkitys on sillä, että tavara-asema siirtyi alkuperäiseltä paikaltaan parikymmentä metriä?

– Pieni siirtäminen on pienempi asia kuin rakennuksen siirtäminen täysin toiselle paikkakunnalle tai irti lähiympäristöstään. Tavara-asemalle on tuotu junalla tavarat tai ne ovat sieltä jatkaneet matkaansa junalla eteenpäin - totta kai sillä on ollut tärkeä merkitys rakennuksen ymmärrettävyydelle, Mäkelä huomauttaa.

– Nyt rakennuksen alkuperäinen tehtävä ei enää tavallaan aukea ihan samanlaisella tavalla. Siinä mielessä se on totta kai menettänyt arvoaan.

Mikä sitten vanhan tavara-aseman tiloihin tulevaisuudessa rakennustutkijan mielestä sopisi?

– Se voi olla hyvinkin monenlaisia asioita. Kun kyseessä on julkinen rakennus, olisi hienoa, että jatkossakin ihan tavalliset tamperelaiset pääsisivät kurkkaamaan sinne sisälle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki torstaihin 16. helmikuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Tampere jatkaa keskustan rajua uudistamista miljardihankkeella – katso, miltä rautatieaseman seutu näyttää 15 vuoden kuluttua

Oikaistu Ratapihankatu on nyt avattu Tampereella – töitä riittää vielä ensi kesänäkin

Tampereen tavara-aseman uusi käyttö voi selvitä jo kesän aikana – katso video, kuinka iso kivirakennus vaihtoi paikkaa

2 000 tonnia kiveä nousee ilmaan tunkkien avulla – Tampereen vanha tavara-asema vaihtaa nyt paikkaa yli vuosikymmenen kiistelyn jälkeen

Tampere maksaa lähes 3 miljoonaa euroa mutkan suoristamisesta: katso videolta, miten historiallinen talo hävisi toisen tieltä

HUSin, Helsingin yliopiston ja Uumajan yliopiston yhteistutkimuksessa kävi ilmi, että estrogeenilisä puolitti koronakuoleman riskin. Estrogeenilisää saaneiden naisten kuolleisuus oli 2,1 prosenttia, kun kontrolliryhmän naisten kuolleisuus oli 4,6 prosenttia.

Tutkimus on julkaistu Tiedelehti BMJ Openissa.

– Tutkimuksemme ei vielä johda hoitokäytäntöjen muutoksiin, joten estrogeenihoitoa ei tule tämän tutkimuksen perusteella aloittaa tai estrogeenitasoa madaltavaa lääkitystä lopettaa. Paras keino suojautua vakavaa koronatautia vastaan on rokotus, sanoo HUSin kirurgian professori ja ylilääkäri Malin Sund tiedotteessa.

Tutkimuksessa vertailtiin pandemian alussa koronadiagnoosin saaneiden naisten kuolleisuutta ja estrogeenin vaikutusta kuolleisuuteen.

Koko Ruotsin väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa oli mukana vajaat 15 000 iältään 50–80-vuotiasta naista, joilla diagnosoitiin koronatauti helmi-syyskuun välisenä aikana vuonna 2020.

Tutkimukseen osallistuneilla 2 500 naisella oli estrogeenikorvaushoito vaihdevuosioireisiin ja noin 200 naisella syöpähoidon jälkeen annettava estrogeenitasoa alentava lääkitys.

Kontrolliryhmässä oli 12 000 naista, jotka eivät saaneet estrogeenia lisäävää tai vähentävää lääkitystä.

Ryhmällä, joka sai estrogeenitasoa alentavaa hoitoa, oli suurin kuolemanriski. Syy-yhteyttä estrogeeniin ei kuitenkaan voitu varmistaa, sillä tämän ryhmän potilaat olivat vertailuryhmää vanhempia, ja he olivat saaneet syöpähoitoa. Ikä ja syöpähoidot lisäävät vakavan koronataudin ja -kuoleman riskiä.

Tutkimus tehtiin ennen kuin koronarokotteita oli saatavilla. Tutkimuksen perusteella ei siis voi vielä päätellä, kuinka paljon estrogeeni vähentää vakavien sairauksien ja kuoleman riskiä rokotettujen naisten keskuudessa.

Miehillä suurempi vakavan sairauden ja kuoleman riski

HUSissa selvitettiin, miksi miehillä on huomattavasti suurempi riski sairastua vakavaan koronavirustautiin ja kuolla siihen kuin naisilla.

Kesäkuussa 2021 Infectious Diseases -tiedelehden digitaalisesti julkaistussa rekisteritutkimuksessa oli mukana 5 500 HUSissa helmikuusta kesäkuuhun vuonna 2020 hoidetut koronapotilaat.

Molemmilla sukupuolilla oli HUSin alueella koronavirustartuntoja yhtä paljon, mutta sairaalahoitoon päätyi enemmän miehiä kuin naisia.

Sairaalassa hoidetuista miehistä 27 prosenttia tarvitsi tehohoitoa, kun naisista sitä tarvitsi 17 prosenttia. Miehet olivat myös naisia pidempään tehohoidossa. Miespotilaista menehtyi 90 hoitopäivään mennessä koronatautiin 15 prosenttia ja naisista 8 prosenttia.

Miehillä oli vähemmän astmaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa kuin naisilla, mutta enemmän sepelvaltimotautia. Koronaoireiden ilmetessä miehet olivat hakeutuneet naisia myöhemmin testiin ja hoitoon. Mitkään näistä eroavaisuuksista eivät kuitenkaan selittäneet sukupuolten välisiä eroja koronataudin vakavuuden suhteen.

Tutkimuksessa selvisi, että sukupuoli on vakavan koronataudin ja koronakuolleisuuden itsenäinen riskitekijä.

– Sille, että ensimmäisessä korona-aallossa oli sairastuneissa yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta tehohoidossa selkeästi enemmän miehiä, emme löytäneet tutkimuksessamme muuta selittävää tekijää kuin sukupuoli, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUSista.

Järvinen on huolestunut miehistä, koska heidän rokotekattavuutensa on kaiken lisäksi naisia alhaisempi.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.2.2022 kello 23 saakka.

UPM:n tehtaat seisahtuivat vuodenvaihteessa Paperiliiton lakon seurauksena. Tällä erää lakon on määrä jatkua maaliskuun puoliväliin asti. Tilannetta selvitellään kuitenkin valtakunnansovittelijan voimin.

Koneyrittäjien yhdistyksestä arvioidaan, että lakko vaikuttaa todella laajasti metsäkonealaan Joensuu-Oulu -linjan eteläpuolella. UPM:n sahoille ja vanerituotantoon tarvitaan edelleen puuta, mutta kuitupuun hakkuu on seisauksissa.

Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola ennakoi, että pian meneillään olevia hakkuitakin täytyy rajoittaa, etteivät kuitupuu- ja hakevarastot kasva liian suuriksi, nille kun ei ole nyt käyttöä UPM:n sellutehtailla.

Koneet pian seis?

Metsäkoneyrittäjä Jorma Hirsimäen koneet ovat aina helmikuulle asti voineet korjata puuta metsästä. Lapualaiselle yrittäjälle on löytynyt vielä jonkin verran urakkaa UPM:n talvikaupoista, kemerakohteista ja sahan tukkitoimituksista.

Työmäärä on kuitenkin romahtanut, varsinkin nyt helmikuussa.

– Kyllä työstä vuodenvaihteen jälkeen putosi pois 70 prosenttia. Se on tosi iso pudotus yrittäjälle ja kuljettajille. On ollut pakko antaa lomautuksia. Osa kuskeista on lähtenyt muihin töihin.

28 henkeä työllistävä yrittäjä onkin huolissaan jatkosta. Jos työvoima nyt karkaa alalta, sitä ei enää jatkossa ole helppo houkutella takaisin.

– Tässä on pelko, että ammattitaitoinen työvoima katoaa. Ala on nyt työntekijälle liian epävarma ja tauot tienaamisessa ovat liian pitkiä.

Jos työ UPM:n tehtailla ei pian ala, Hirsimäen metsäkoneet pysähtyvät ja ne starttaavat uudelleen vasta lakon loputtua.

Yrittäjää harmittaa alan yleinen tilanne jo ilman lakkoakin. Kustannukset ovat kasvaneet ja syövät kannattavuutta. Polttoaineen, varaosien, huoltopalveluiden ja koneiden hinnat ovat lähteneet loppuvuodesta nousuun.

Mistä uusia työmaita tilalle?

Koneyrittäjien yhdistyksen Pohjanmaan alueen puheenjohtaja Tarmo Laitinen Kärsämäeltä tietää, että UPM:lle töitä tekeville yrittäjille on riittänyt tänä vuonna töitä suurin piirtein vain 1–2 viikkoa kuukaudessa.

Ongelma osui myös omalle kohdalle. Laitisen yhdelle koneketjulle eli hakkuukone-metsätraktori-parille oli tiedossa UPM:n työmaalla savottaa aina kelirikkoon asti, mutta hakkuu loppuikin Paperiliiton lakon vuoksi kuukaudessa.

Kun jo sovitut hakkuut menevät alta, tilalle pitäisi etsiä uusia, mutta se on vaikeaa. Urakoita etsii iso joukko muitakin joutilaita koneita.

– Nyt moni joutuu elämään kädestä suuhun. Näillä metsäkoneilla ei pysty tekemään muuta kuin hakkuutyötä. Talvi on jo niin pitkällä, että työmaat ovat kiven alla. Kun koneketjuja on vapaana paljon ja työmaita etsitään, niin kilpailua riittää.

Tammikuussa ja helmikuun alussa töitä on löytynyt jonkin verran, mutta jatko näyttää heikolta. Mahdollisesti huhtikuussa koittavaan kelirikkoon ei ole enää pitkä aika.

– Se harmittaa, että tämä talvi olisi korjuun kannalta ollut verrattoman hyvä. Lunta on ja se kantaa jopa pehmeillä mailla, mitä ei aina näe.

– Osa yrittäjistä miettii, että pannaan koneet myyntiin ja sanotaan ukoille, että etsikää uudet työpaikat.

Sopiminen ei palauta tilannetta ennalleen

Paperiliiton ja UPM:n viikkoja jatkuneeseen pattitilanteeseen etsitään nyt ratkaisua sovittelun kautta.

Vaikka sopu syntyisikin, tilanne metsissä ei palaudu ennalleen kovin nopeasti.

Alkuvuonna on hakattu puuta varastoon, samoin sahojen sivutuotteena on syntynyt varastoon haketta. Suurta tarvetta metsien hakkuulle ei siis välittömästi synny.

– Sopu auttaisi varmasti niitä koneyrittäjiä, jotka urakoivat vakituisesti UPM:n työmailla. He pääsisivät työnsyrjään sitä kautta, että joitain leimikoita pitäisi korjata talven aikana. Muiden työmaiden käynnistymiseen menee useita kuukausia, arvioi Tarmo Laitinen.

Samoilla linjoilla on Jorma Hirsimäki.

– Oma ajatukseni on, että tämä alkaa rullaamaan vasta, kun päästään lomakauden ohi. Nyt keväällä tulee kelirikko reilun kuukauden päästä vastaan. Pitemmällä tähtäimellä tätä notkahdusta sairastetaan alalla 1–2 vuotta.

Hirsimäki huomauttaa, että samassa jamassa on myös kuljetusala.

– Harmittaa kuin pientä oravaa, ei voi muuta sanoa. Me olemme sijaiskärsijöitä tässä asiassa, tuhahtaa Hirsimäki.

17.2.2022 kello 11.13 juttuun korjattu Simo Jaakkolan titteli: se on Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja, eikä puheenjohtaja.