Lasiaidan pintaan tarttuneet höyhenet muistuttavat runsaan viikon takaisesta onnettomuudesta Kuopion Itkonniemellä.

Kerrostalon pihalla kasvavissa pihlajissa oli ollut ruokailemassa suuri tilhiparvi, josta valtaosa menehtyi, kun linnut lensivät suoraan päin pihaa reunustavaa lasiaitaa.

Paikalle hälytetty Savon eläinsuojelun vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Minna Pellinen kuvaa näkymää pihalla järkyttäväksi.

– Lintuja oli sadan metrin matkalla. Osaan olivat harakat jo ehtineet iskeä.

Pellinen laskee keränneensä runsaat kuusikymmentä kuollutta lintua. Hän uskoo, että hangen sisällä on lisää menehtyneitä lintuja, sillä ajankohtana satoi sakeasti lunta.

– Näky oli aika hirveä.

Pihlajat poikki tai aitaan säleikköä?

Kerrostaloa reunustava lasiaita on sata metriä pitkä. Asuntoyhtiön hallituksen puheenjohtajan Raimo Tuomaisen mukaan aitaan on lentänyt lintuja joskus aiemminkin, mutta ei tällaisia määriä.

– Ne ovat olleet yksittäisiä tapauksia, muutama lintu.

Lintujen joukkosurmaa ei osannut kuvitella myöskään aidan aikoinaan suunnitellut arkkitehti. QVIM Arkkitehdit Oy:n varatoimitusjohtaja Rainer Qvick ei muista vastaavaa tapahtuneen koko oman työuransa aikana, eli lähes neljäänkymmeneen vuoteen.

– Tämä on tällaisessa mittakaavassa ensimmäinen kerta. Ja myös niin sanotusti pysäyttävä kerta.

Raimo Tuomaisen mukaan taloyhtiössä mietitään nyt, mitä asialle voitaisiin tehdä.

– Ensimmäisenä voitaisiin kaataa nuo pihlajat. Lasitukseen voisi ehkä laittaa myös säleikköä tai tummennusta, Tuomainen pohtii.

Hän uskoo, että taloyhtiö päättää asiasta nopeasti. Tuomainen aikoo kuitenkin sitä ennen olla yhteydessä naapuritaloyhtiöön.

– Siellä on samanlainen lasiaita.

”Lähes neljä kiloa päivässä”

Törmäyksestä henkiin jääneet tilhit ovat yhä Minna Pellisen hoidossa. Toipumistilana on ulkorakennuksen pääty, joka on ympäröity verkolla.

Pellinen on hankkinut linnuille ravinnoksi muun muassa mustikkaa, mustaherukkaa ja puolukoita.

– Ne syövät lähes neljä kiloa päivässä, Pellinen huokaa.

Pellinen kustantaa pääosan marjoista omasta pussistaan. Hän pahoittelee aitauksen sottaisuutta.

– Tämä ei ole siistiä touhua. Tarhan rakenteet menevät kesällä uusiksi, hän hymyilee.

Osa aitauksen linnuista alkaa olla jo valmis rengastettavaksi ja päästettäväksi vapauteen, mutta eivät suinkaan vielä kaikki.

– Jokainen on yksilö. Jokainen on saanut yksilöllisen törmäysvamman ja iskun.

Yhtenä vaihtoehtona haukkatarra

Kuopiolainen aita on yksi esimerkki lasirakentamisesta, joka on jatkuvasti yleistynyt. Terasseja ja parvekkeita lasitetaan, ja myös esimerkiksi linja-autokatokset on usein tehty lasista.

Minna Pellisen mukaan myös lintujen lentäminen päin lasia on yleistä. Suurella osalla linnuista, jotka tulevat hänelle hoitoon, on jonkinasteinen törmäysvamma.

Pellinen muistuttaa, että törmäyksiä voi ehkäistä varsin yksinkertaisilla tavoilla. Yksi niistä on lasiin kiinnitettävä haukkatarra.

– Se on hyvin edullinen ratkaisu, joka auttaa monessa tapauksessa. Asuintalossa taas auttavat verhot.

Entä olisiko lasirakentamiseen liittyvä törmäysriski mahdollista ottaa huomioon jo suunnittelupöydällä? Arkkitehdin vastaus on myönteinen.

– Voidaan miettiä, miten esimerkiksi ikkunoissa heijastuu metsä.

Hänen mielestään lintuja ei pidä myöskään houkutella esimerkiksi istutuksilla, joissa on marjoja. Toisaalta käytettävissä on myös erilaisia pelotteita ja karkotteita.

Rainer Qvick vakuuttaa, että tilhiparven joukkokuolema on syöpynyt ainakin hänen aivosoluihinsa.

– Ilman muuta tutkitaan ja mietitään asioita kahteen ja kolmeenkin kertaan.

Lue lisää:

Huuhkaja ihastuttaa aivan ydinkeskustassa – pöllöt lennähtävät nälissään kaupunkiin ja herkuttelevat siellä rotilla

“Pikkulinnuilla on aikamoinen ahdinko” – Luonto- ja lintuoppaistaan tunnettu Lasse J. Laine pitää luonnon monimuotoisuuden katoamista musertavana

Kaksi eksynyttä matkaajaa kohtasi toisensa: Heinolan Lintutarhalle tuotiin hoitoon jo toinen lunni tänä talvena

Millaisia ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Voit keskustella artikkelista 18.2. klo 23:een saakka.

Yle vastustaa syyttäjien vaatimusta poistaa osia vuoden 2019 radio-ohjelmastaan, joka käsitteli homoseksuaaleja.

Yle on antanut tänään 17.2. vastauksensa Helsingin käräjäjäoikeudelle syyttäjien poistovaatimuksiin, jotka koskevat kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) esittämiä mielipiteitä toimittaja Ruben Stillerin ohjelmassa “Mitä Jeesus ajatteli homoista”.

Ohjelmassa keskusteltiin kristillisestä sukupuolimoraalista ja avioliittokäsityksestä. Syyttäjä katsoo, että Räsänen syyllistyi ohjelmassa kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Syyttäjä vaatii oikeudenkäynnissä kansanedustaja Päivi Räsäselle sakkorangaistusta kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsänen on syytteiden mukaan solvannut homoseksuaaleja twiitissään, kirjoituksessaan ja radiohaastattelussa.

Räsänen on kiistänyt oikeudessa syytteet. Hän katsoo, että hän ei ole solvannut homoseksuaaleja.

Oikeus velvoitti Ylen antamaan oman vastauksensa Ylen ohjelmasta, jossa Räsänen on keskustelemassa homoseksuaalisuudesta. Syyttäjä vaatii, että Yleisradio poistaa ohjelmasta ne kohdat, jotka syyttäjän mukaan ovat lainvastaisia.

Yle ei ole oikeudessa syytettyjen penkillä, vaan käräjäoikeus on pyytänyt Yleltä kantaa syyttäjien vaatimuksiin poistaa osia ohjelmasta.

"Hävittämismääräyksen kohdistaminen mediaan tilanteessa, jossa media ei ole esittänyt loukkaavia näkemyksiä eikä näin ollen syyllistynyt rikokseen, voisi johtaa itsesensuuriin, joka vaarantaa sananvapauden toteutumisen demokraattisessa yhteiskunnassa." Ylen vastauksesta käräjäoikeudelle

Ylen mukaan sen tiedonvälitystehtävään kuuluu kertoa myös kiistellyistä asioista. Tuomioistuin puolestaan ottaa kantaa siihen, onko Päivi Räsänen syyllistynyt rikokseen vai ei.

Ylen vastauksessa vedotaan muun muassa siihen, että median tehtävä on kertoa kiinnostavista ja kiistanalaisitakin asioista ja näkökannoista, varsinkin kun niitä esittää valtaapitävä henkilö.

Jälkikäteen asioita ei Ylen mukaan ohjelmista pidä poistaa, koska tällöin muutettaisiin keskustelua ja ajan historiaa. Kyseinen radio-ohjelma on myös tällä hetkellä saatavilla Yle Areenassa..

Ylen mukaan ohjelmajakson keskeisenä tarkoituksena on ollut tuoda kansalaisten ja äänestäjien tietoon, mikä vaikutusvaltaisena ja keskeisenä poliittisena toimijana olevan Räsäsen asenne homoseksuaaleja kohtaan on ja mihin se perustuu.

Lue lisää: "Räsänen voi lisätä homofobiaa yhteiskunnassa", sanoo syyttäjä – Räsänen poistui oikeudesta rauhallisin mielin: "Syytteet oli helppo kumota"

Koulussa puhutaan suomea.

Tällaisen kehotuksen saattaa saada koulun käytävällä venäjäksi tai arabiaksi kavereiden kanssa keskusteleva oppilas. Asiantuntijoiden mukaan koulussa pitäisi puhua niitä kieliä, joita oppilaat puhuvat kotonaan.

Haminan kaupungin varhaiskasvatuksessa kieli- ja kulttuurierityisopettajana ja kulttuuritulkkina toimiva Nadezda Kärmeniemi korostaa, kuinka tärkeää on, että ihmiset saavat puhua äidinkieltään.

Kärmeniemi palkittiin helmikuussa Arjen turvaaja -kunniamaininnalla monikielisten lasten ja perheiden tukemisesta. Työtä hänellä riittää, sillä Haminan alueella on paljon monikielisiä perheitä.

– Meidän yhteiskunnassa on valitettavasti sellaisia ilmiöitä, että oman äidinkielen puhumista ei aina sallita. Kun lapsi menee kouluun, monikielisyystakki saatetaan jättää kotiin, ja koulussa puhutaan vain suomea, eikä kotikieli kuuluu sinne.

"Halutaan varmaan, että opimme suomea"

Äidinkielenään venäjää puhuvat Kotkan lyseon oppilaat Maria Yakovleva ja Julia Souvijenko kertovat, miten koulussa on sanottu, että pitää puhua suomea. Tämän lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ymmärtävät hyvin.

– Yleensä niin varmaan sanotaan, koska halutaan, että opimme suomea, he sanovat.

Yakovleva on tullut Suomeen 5-vuotiaana, ja Souvijenko on syntynyt Suomessa. Molemmat puhuvat hyvin suomea, ja ovat pitkälti välttyneet hankalista tilanteista kielen suhteen.

Kaikille tilanne ei ole yhtä helppo. Haminassa asuva venäläinen perheenäiti Natalia Baklanova kertoo, että hänen teini-ikäistä poikaansa kiusataan, jos poika puhuu kaverinsa kanssa venäjää koulussa. Osa koulun henkilökunnasta on reagoinut tähän kommentoimalla, että pojan ei kannata provosoida muita puhumalla venäjää.

Baklanova osaltaan on rohkaissut Suomessa syntynyttä poikaansa Nikolas Podolyania käyttämään äidinkieltään.

– Mielestäni meillä on oikeus puhua omaa kieltämme, ja tähän pitäisi tarttua paremmin! Koulussa on sanottu, että ei saa puhua venäjää, mutta kyllä pitäisi puhua omaa kieltään, että oppii, Podolyan sanoo.

Venäjänkielistä äidinkielenopetusta Podolyan toivoisi, mutta pätevältä opettajalta. Tähän saakka hänellä on ollut sellainen käsitys, että venäjää usein opettaa suomalainen henkilö.

Lisää äidinkielenopetusta tarvitaan

Kulttuuritulkki Nadezda Kärmeniemi korostaa, että monikielisyys on rikkaus.

– Monikieliset lapset ovat taitavia havaitsemaan kielellisiä ilmiöitä ja analysoimaan kieliä. He oppivat vieraita kieliä nopeammin kuin yksikieliset lapset, ja monikielisellä lapsella on monipuolinen identiteetti ja kyky nähdä myös asioita eri näkökulmasta.

Kielellisen kehityksen edellytyksenä ympäristöllä tulee Kärmeniemen mukaan olla kielimyönteinen asenne ja tarjota lapsille mahdollisuuksia oppia omaa äidinkieltään hyvin erilaisissa tilanteissa.

– Kaksikielisyyden identiteettiin kuuluu osata myös toimia monikielisellä erilaisessa tilanteessa, joten niitä taitoja pitää harjoitella ihan arkipäiväisessä elämässä: koulussa, kotona ja kadulla.

Kärmeniemi on ollut mukana kehittämässä Haminassa oman äidinkielen opetusta niin, että tammikuussa kaupunki alkoi järjestää esimerkiksi venäjän äidinkielentunteja 1.–9.-luokkalaisille kerran viikossa. Samanlaista äidinkielenopetusta usealle kieliryhmälle vaatii Kärmeniemi myös Kotkaan vireillään olevan kunta-aloitteen kautta.

Omaa äidinkieltä saisi puhua jopa tunneilla

Opetushallituksessa näiden monikielisyyskysymysten parissa työskentelevä opetusneuvos Katri Kuukka sanoo, että oman äidinkielen opetuksen järjestäminen on mahdollista, jos kunnassa on neljä samaa kieltä puhuvaa oppilasta.

Kuukan mukaan kaikki kunnat eivät tätä järjestä, vaikka valtio kattaa suurimman osan kuluista – sillä opetuksen järjestäminen ei ole pakollista.

Kun Kuukka saa kysymyksen, onko suomenkielisissä kouluissa tarkoitus puhua vain suomea, hän vastaa jäntevästi "ei".

Opetussuunnitelman mukaan koulunkäyntiin voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä.

– Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus on yksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista. Monikielisyyttä määritellään myös niin, että eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana.

Kuukan mukaan omaa äidinkieltä saa siis tunnilla käyttää oppimisen tukena. Takapulpetissa ei tietenkään saa höpistä kaverin kanssa ja häiritä muita, mutta historian kiemuroita ja matematiikan yhtälöitä voi olla helpompi opiskella,kun kääntää sanastoa ja käsitteitä suomesta äidinkielelleen.

Välitunneilla saa puhua omaa kieltään, vaikka opettajat ja koulukaverit eivät puhetta ymmärrä. Kuitenkin Kuukankin korviin on kantautunut, että useamman kielen sorinaa ei kaikissa kouluissa välttämättä arvosteta.

– Tilanteet, jolloin opettajat ovat kieltäneet oman äidinkielen puhumisen, voivat liittyä ulkopuolelle jäämiseen, epävarmuuteen ja auktoriteettiongelmiin. Näistä tilanteista pitää aina keskustella.

Monikielisyys ja eri kielten luonteva rinnakkainen käyttö kuuluvat opetusneuvos Katri Kuukan mielestä nykypäivän kouluympäristöön ja sen toimintakulttuuriin.

Artikkeli päivitettiin 17.2.2022 kello 12.30 tarkennuksella, että oman äidinkielen opetuksen järjestäminen on mahdollista, jos kunnassa on neljä samaa kieltä puhuvaa oppilasta.

Voit keskustella aiheesta 17.2.2022 kello 23:een asti.

Andamaanienmeren aallot lyövät rantaan ikuisina. Ilta on yhtä lämmin, taivas yhtä kirkas kuin aiemminkin. Silti, jotain puuttuu. Thaimaan Khao Lakin suositulla Bang Niangin rannalla kulkijoita on harvassa. Vaatturi Mark Swain saa olla iltakävelyllään lähes yksin.

Swain pitää vaateliikettään Khao Lakissa. Juttelin hänen kanssaan puhelimitse vuoden 2020 lokakuussa.

Ei arvannut tuolloin yrittäjä, eikä kukaan muukaan, että Mark One Tailor -liike pysyisi kiinni yli kaksi vuotta.

– Jotenkuten olen kitkutellut, minulla oli useampi auto, vähän maata ja säästöjä. Henkilökunnalle en ole pystynyt juuri palkkaa maksamaan. Sanoinkin, että ollaan kuin perhe, jaetaan se mitä on, selittää intialaissyntyinen Swain nyt helmikuussa puhelimitse.

Liikkeen työntekijöistä yksi lähti ulkomaille, eikä ole vielä palannut rajoitusten vuoksi. Turismi on Thaimaan elinehto. Aasian turistikohteissa huokaistiin jo helpotuksesta loppuvuodesta, kunnes omikronmuunnos sulki raollaan olleita turvaportteja.

Tämän kuun alussa Thaimaassa otettiin käyttöön “test and go”-järjestelmä, jossa täysin rokotetut matkailijat voivat saapua maahan ilman karanteenia.

Thaimaan turismi romahti täysin. Vuonna 2020 saapumisia oli noin kuusi miljoonaa, laskua huippuvuosista yli 80 prosenttia.

"Kaikki ryntäävät rannalle"

Swain sanoo, että määrien lisäksi myös tulijoiden käytös on muuttunut.

– Ihmiset ovat varovaisia ja hiljaisia. Toiset tinkivät entistä enemmän, joku jopa koittaa jättää maksamatta. Toiset haluavat maksaa ylimääräistä tukeakseen yrittäjää, hän kertoo.

Phuketin alueelle tulee matkailijoita erityisesti Euroopasta, Saksasta, Hollannista, Pohjoismaista. Talvenkalpeita, keittiön pöydän ääressä kyyhöttäneitä etätyöläisiä, lähityössä maskin takana sinnitelleitä lähityöläisiä.

– Kaikki haluavat happea, ihmiset menevät heti rannalle.

Eurooppalaisten etätyö näkyy myös Thaimaassa toimivan räätälin palkkapussissa.

– Vain harvat tilaavat pukuja tai työvaatteita. Niitä ei ole tarvittu. Juhla-asujakin teetetään harvemmin.

Swain ei halua pudottaa hintoja, mutta ei nostaakaan. Hän haluaa perustaa asiakassuhteet pitkäaikaiselle luottamukselle. Kangaspulasta ei Khao Lakissa kärsitä, toimitukset tulevat Bangkokista, osa Kiinasta. Ja kun liike on ollut kiinni, kangaspakkoja ja valikoimaa riittää entuudestaan.

Monet mallit ja kaavat ovat klassikoita, mutta jotain on muuttunut myös asiakkaiden värimaussa.

– Nyt kysytään kirkkaampia värejä ja näyttäviä kuoseja.

Khao Lak on kokenut tsunamin ja pandemian

Khao Lakin turismi on kokenut takaiskuja vuoden 2004 tsunamista alkaen. Pandemia vähensi tulijoiden määrää, vaikka Thaimaan oma koronatilanne on pysynyt maltillisena moneen muuhun maahan verraten. Kuolemia on 22 000, tartuntoja vajaat 2,5 miljoonaa.

Vaatturi joutuu kiristämään vyötä monen muun maanmiehensä tavoin. CNBC-talousuutissivuston mukaan Thaimaan keskuspankki on huolissaan inflaation kiihtymisestä ja ruoan hinnan noususta. Inflaatio oli tammikuussa noin kolme prosenttia.

Swain on kuitenkin toiveikas, vaikka uusi pilvi varjostaa Eurooppaa. Venäjän uhka Ukrainassa mietityttää myös Andamaanienmerellä.

– Kyllä tässä nyt tarvitaan ripaus onnellisuutta, eikä enää uusia murheita. Onko siellä tosiaan sota tulossa? Nyt pitäisi kävellä rannalla, ihan kaikkien.

Lue myös:

Lähestyvä hiihtoloma sai suomalaiset varaamaan matkoja – Lappiin tulossa kaikkien aikojen sesonki, ulkomaille varattu tuhansia matkoja

Kaakkois-Aasia avaa hiljalleen ovia turisteille – Phuketin lomasaarella vieraillut muutamassa kuukaudessa jo yli 40 000 rokotettua lomailijaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt sulkea Hailuodon jäätien kuluvan talvikauden osalta pysyvästi.

Päätös tehtiin, koska tien kunnossapitotöiden turvallisuutta ei voida varmistaa. Johtaja Tapani Mäkikyrö ELY-keskuksesta kertoo, että muuta vaihtoehtoa ei nyt ollut.

– Turvallisuus täytyy olla kunnossa myös ajourien ulkopuolilla. Tämä on tullut yllätyksenä jäätien ylläpidosta vastaaville. Turvallinen työskentely pitää pystyä turvaamaan. Nyt sitä ei voida taata, kertoo Mäkikyrö.

Tien kunnossapidon vuoksi on välttämätöntä työskennellä myös ajokaistojen ulkopuolella, missä jään kantavuutta ei ole mahdollista varmistaa kattavasti.

– Kyseessä on 7–8 kilometriä pitkä osuus ja laajojen reuna-alueiden jään mittaus on käytännössä mahdotonta. Muuttuvat sääolosuhteet, kuten kova tuuli ja veden virtaus jään alla ovat vuosien aikana muuttuneet niin, että tilanteen uudelleenarviointi on tehtävä, kertoo Mäkikyrö.

– Aloitamme selvityksen siitä, voidaanko tulevina talvina ylipäätänsä jäätietä enää avata, jatkaa Mäkikyrö.

Mäkikyrön mukaan jäätie on ajokaistojen osalta ollut turvallinen liikkua ja tien kuntoa ja kantavuutta on seurattu ja mitattu jatkuvasti.

Sulkemispäätös juontaa palomiehen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen. Jäätien kunnossapitotöissä ollut työkone vajosi jäihin viime tiistaina. Onnettomuus tapahtui jäätien ajokaistojen ulkopuolella. Työkoneen pelastustöissä tapahtui pelastuslaitoksen työntekijän kuolemaan johtanut työtapaturma.

Lue lisää:

Pelastajat tietävät alan riskit, mutta työtoverin kuolema on "pahin, mitä voi sattua" – pelastuslaitokset hiljenevät kuolleen palomiehen muistolle

Punainen viiva näkyy nyt pelastusalan ihmisten profiilikuvissa somessa – tästä kansainvälisessä tavassa on kyse

Ajatus iti korjaamoyrittäjä Jesse Haapalan mielessä jo pitkään: hän etsi vanhaan 1990-luvun Mercedes-Benz - autoonsa käytettyä sähkölaitteistoa. Haapalan ajatuksena oli muuntaa dieselillä toiminut Mercedes sähköautoksi eli vaihtaa autoon sähkömoottori.

Kokkolalainen Haapala sai kuulla kaveriltaan vuoden 2013 Teslasta, joka oli menossa räjäytettäväksi. Oli toimittava nopeasti.

– Ostin autosta kaiken sähkötekniikan ja purin ne pois. Se on toimiva kokonaisuus, sanoo Haapala ja laittaa virran päälle Teslan tekniikkaan.

Pöydällä olevan Teslan monitorin valot syttyvät, ja kun kaasupolkimesta painetaan, sähkömoottori lattialla pyörii.

Teslan räjäytys on tunnettu tapahtuma sosiaalisessa mediassa. Siitä joulukuussa 2021 kuvattu Youtube-video on kerännyt tähän mennessä yli viisi miljoonaa katselukertaa ympäri maailman ja siitä ovat kirjoittaneet useat mediat.

– Kun Teslan elektroniikka siirretään Mersuun, auton tietokone luulee olevansa Tesla, kertoo Haapala.

Auto on käytännössä kuitenkin Mersu, koska se katsastetaan runkonumeron perusteella.

– Ei se muistuta Teslaa, koska niin paljon siihen joutuu sovittelemaan asioita. Lisäksi akusto pitää purkaa ja sijoitella jotenkin Mersun konetilaan, sillä Teslan pohjalevy on liian iso laitettavaksi suoraan, kertoo Haapala.

Eniten muutetaan bensamoottoreita etanolilla toimiviksi

Traficomin erityisasintuntija Pasi Kilpelän keräämien tilastojen mukaan suosituinta on auton konvertoiminen etanonikäyttöiseksi. Niitä tehdään lukumääräisesti eniten ja silloin bensamoottoriin laitetaan valmius ajaa bensan lisäksi myös etanolilla.

Seuraavaksi suosituinta on auton muuttaminen biokaasulla toimivaksi. Sähkökonversioita on tehty seitsemän vuoden aikana tilastojen mukaan vajaa 40 kappaletta.

Alla olevista Traficomin tiedoista käy ilmi, kuinka monta autoa konvertoitiin eli muutettiin sähkö-, kaasu- ja etanolikäyttöisiksi vuosina 2014-2021.

Etanolikonversiot on poimittu Traficomin muutostukitilastota. Bensiini- tai dieselkäyttöisen henkilöauton muuttamiseksi kaasulla tai etanolilla toimivaksi on voinut saada rahallista tukea Traficomilta 2018-2021.

Konversiot sähkölle lisääntyvät tulevaisuudessa

Kokkolalainen katsastusyrittäjä Kari Wallin kertoo, että Trafin määräykset ovat viime vuonna lieventyneet auton sähkökonversion osalta, vaikka suurjännitetekniikasta onkin kyse.

– Nykyään riittää, jos on muutossarja sähkölle. Siinä tulee mukana selvitys osien soveltuvuudesta. Jos taas sähköjärjestelmä, akut, moottori, ohjaimet, monitorit, rakennetaan erillisistä komponenteista, pitää olla selvitys, että jokainen komponentti täyttää vaatimukset, kertoo Wallin.

Ennen katsastusta sähkölle muutettu auto pitää käyttää sähköturvallisuuden arvioinnissa.

– Muistuttaisin vielä, että hydraulinen ohjaustehostin ja alipainejarrutehostin pitää toteuttaa jollain erillisellä pumpulla. Myös lämmitys pitää hoitaa jotenkin. Melu- ja päästöselvityksiä ei tarvita, kertoo Wallin.

Yhdysvalloissa ollaan sähköautojen rakentelussa paljon edellä Suomea. Kolaroitujen Teslojen tekniikkaa on siellä siirretty polttomoottorilla käyviin autoihin.

– Uskon, että konversiot sähkölle lisääntyvät tulevaisuudessa, sanoo Wallin.

Räjäytetyn Teslan akusto oli peräisin kolariautosta

Jesse Haapalan verstaalla olevan Teslan akusto on ollut kolarissa Yhdysvalloissa.

– Sieltä akusto on viety Viroon ja yhdistetty toiseen kolariautoon. Tämä yhdistelmä on sitten myyty Suomeen, Haapala sanoo.

Haapala kertoo, että vika yllätti Teslan edellisen omistajan ja Teslan merkkihuolto pesi kädet korjaamisesta, koska akku oli vääränlainen kyseiseen malliin.

– Tämä projekti kyllä opettaa paljon sähköautojen tekniikasta. Loppujen lopuksi vika, jonka pohjalta auto sai räjäytystuomion oli moottorissa ja liittimen kosteudessa, eikä akustossa, kuten merkkikorjaamo oli sanonut, kertoo Haapala.

Ei ensimmäinen, mutta ei viimeinenkään

Haapalan Tesla-projekti ei ole ensimmäinen maailmassa, mutta Suomessa se saattaa olla sellainen:

– Netistä on löytynyt hyvin ohjeita, eikä ole mennyt sormi suuhun, kertoo Haapala.

Haapala on korjaamoyrittäjä ja hänen Tesla-projektinsa on pitkälti omaa oppimista varten. Sähköautojen huollot tulevat lisääntymää räjähdysmäisesti, kun autokanta uusiutuu.

– Tietääpähän jotain käytännön kautta, kun on yhden purkanut ja kasannut, sanoo Haapala.

Haapala ei suosittele muille samanlaista projektia, jos ei pohjalla ole tietämystä sähköjärjestelmistä.

– 400 volttia on hengenvaarallinen, jopa tappava jännite. Se pitää ymmärtää, että osaa käsitellä järjestelmää oikein, kertoo Haapala.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 18.2. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Romu-Teslojen akuista halutaan rakentaa maanlaajuinen sähkövarasto – virtuaalinen jättiakku voisi tasata kulutuspiikkejä

Polttoaine on kallistunut, mutta polttoaineveron lasku hyödyttäisi etenkin hyvätuloisia – asiantuntija harkitsisi könttäsummaa pienituloisille

Sähköautoilija ei aina saa asiantuntevaa palvelua – Autoalan Keskusliitto huolestui myyjien ja mekaanikkojen valtavasta osaamisvajeesta

Kouvolalaisen Nina Kyöstilän äiti sai joulukuussa 2020 diagnoosin nopeasti etenevästä sairaudesta. Sairauden vuoksi hänen toimintakykynsä laski.

Kyöstilän äiti pääsi kiireellisesti maaliskuussa 2021 paikalliseen Lauttarannan kotiutusyksikköön palvelutarpeen arviointijaksolle. Hänelle myönnettiin paikka tavalliseen palveluasumisen yksikköön. Sellainen soveltuu ihmiselle silloin, jos hoivalle ei ole tarvetta ympärivuorokautisesti, mutta ihminen tarvitsee kuitenkin hoitoa ja huolenpitoa.

Nina Kyöstilän äiti ehti olla siellä vain kuusi päivää.

– Minulla ja siskollani oli koko sen kuuden päivän ajan jatkuva huoli, miten hän pärjää, ja eihän hän sitten pärjännytkään, kertoo Kyöstilä.

Kyöstilän äiti toimitettiin päivystykseen ja sitä kautta Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosastolle, koska muutakaan paikkaa hänelle ei ollut osoittaa.

Tavalliseen palveluasumisen yksikköön häntä ei huolittu enää takaisin, koska yksikön hoitavan lääkärin mielestä äidin toimintakyky ei ollut enää riittävä.

Kahden viikon vuodeosastohoidon aikana kävi selväksi, että Kyöstilän äiti tarvitsee tehostetun palveluasumisen paikkaa, jossa henkilökuntaa ja palveluita on saatavilla tarvittaessa ympärivuorokautisesti.

Seuraava osoite vuodeosastolta olisi ollut siirtyä takaisin arviointijaksolle Lauttarannan palveluyksikköön tai samantapaiseen Mäkikylän palvelukeskukseen, jossa hän odottaisi tehostetun palveluasumisen paikkaa vähintään kolme kuukautta.

Nina Kyöstilä sai tiedon, että eräässä pienessä tehostetun palveluasumisen yksikössä olisi paikka vapaana, ja ryhtyi selvittämään, miten äidin olisi mahdollista päästä sinne.

Paikan saaminen ei ollut yksinkertaista. Kyöstilä tunsi tekevänsä kokopäivätyötä selvittäessään, kuka voi auttaa ja kehen tulisi olla yhteydessä. Tarvittiin lukuisia keskusteluja ja satoja puhelinsoittoja.

– Se oli työlästä ja vaati unettomia öitä, koska huoli oli niin suuri. Joskus tuli tunne, että heitän hanskat tiskiin, koska ei jaksa taistella sitä järjestelmää vastaan. Tehostetun palveluasumisen yksikön vastaava sairaanhoitaja tsemppasi ja loi uskoa, että kaikki järjestyy.

Voimakas tahtotila viedä asiaa eteenpäin äidin parhaaksi johti siihen, että Kyöstilän äiti vältti pitkän odottelun.

Hän pääsi kahden viikon vuodeosastolla olon jälkeen tehostetun palveluasumisen yksikköön itse maksavana asiakkaana. Hoidosta maksettiin tuhansia euroja kuukaudessa.

– Tuntui järjettömältä, että hän odotti tehostetun palveluasumisen yksikössä tehostettua palveluasumisen paikkaa.

Kahden kuukauden jälkeen Kyöstilän äidille myönnettiin palveluseteli ja hän sai paikan samasta yksiköstä, jonne hän toukokuussa 2021 itsemaksavana asiakkaana muutti.

– Nyt on hyvä. Äiti on turvallisessa ympäristössä, jossa hän saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan.

Hoivapolussa on tulppa

Tarina ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosastoilla odottaa tälläkin hetkellä lukuisia vanhuksia paikkaa arviointijaksolle Lauttarannan kotiutusyksikköön.

Yksikkö, jossa ihmisiä pitäisi kuntouttaa ja hoivan tarvetta arvioida, pullistelee vanhuksia, jotka odottavat hoivapaikkaa. Vuodeosastoista ja kuntoutusyksiköistä on tullut säilytyspaikka hoivan tarvitsijoille.

– Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kotihoidon huonokuntoisimmat vanhukset ovat yhteiskunnalle kalleimpi, sanoo palveluntuottajan vastuulääkärinä Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä työskentelevä Johannes Kärkkäinen.

Kärkkäinen viittaa Sitran vuonna 2015 tekemään selvitykseen, jossa todetaan lyhytaikaisen sairaalahoidon lisääntyneen, koska kotihoidon palvelut ovat tarpeeseen nähden riittämättömät.

– Ihmisiä, jotka eivät enää pärjää kotona edes maksimituella, tulee päivystykseen päivittäin. He kaatuilevat, heillä on pelkotiloja ja muistisairauteen liittyvää sekavuutta, mutta mitään hoidettavaa sairautta ei todeta päivystyksessä, kertoo Johannes Kärkkäinen

Kärkkäisen mielestä hoivan tarvitsijoille pitäisi järjestää hoivaa, koska asuminen on monen kohdalla turvatonta, synnyttää tarpeetonta terveydenhuollon kuormitusta ja väärin kohdennetut kuntoutusresurssit johtavat hoivan tarpeen lisääntymiseen.

Hoitoa on vähennetty samaan aikaan, kun vanhojen ihmisten määrä on lisääntynyt

Vielä viime vuosituhannella Suomessa oli hyvin paljon vanhainkoteja ja terveyskeskusten vuodeosastoja. Näitä ryhdyttiin lakkauttamaan osittain säästösyistä ja osittain siksi, että vanhukset haluttiin kodinomaisiin olosuhteisiin. Samalla yli 85-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 ja kaksinkertaistuu jälleen vuoteen 2035 mennessä.

– Vanhat ihmiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin ennen, mutta mitä vanhemmaksi eletään, sitä suurempi on hoivapalvelujen tarve viimeisinä vuosina. Toiminnanvajavuudet ja muistisairaudet ovat suoraan suhteessa ikään, mistä johtuvaa hoidon tarvetta ei kuntoutus tai terveyden edistäminen poista, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.

Jylhä pitää tämänhetkistä tilannetta hurjan pahana, mikä johtuu tietoisista poliittisista päätöksistä vähentää hoivaa. Hänen mielestään olisi pitänyt lähteä toisille urille jo 10 vuotta sitten.

Suomen lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on samaa mieltä siitä, että hoivapaikkoja on tarpeeseen nähden liian vähän, ja siitä on seurannut muun muassa epätarkoituksenmukaista kuormitusta ensihoitoon ja erikoissairaanhoitoon.

– Erikoissairaanhoidon hoitovuorokauden kustannus on paljon enemmän kuin palveluasumisessa, ja lisäksi vanhusten makuuttaminen sängyssä tiedetään erittäin haitalliseksi, huomauttaa Suomen lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Lihasmassa, koordinaatiokyky ja ymmärryskyky heikkenevät vanhuksella todella nopeasti. Jo viikon sairaalassa olon aikana ihminen laitostuu, mistä seuraa pysyvästi sänkyyn jääviä vanhuksia, jotka eivät kykene suoriutumaan päivittäistoiminnoista.

Tilanteen korjaa raha

Ikääntyneiden hoito on Suomessa selvästi alirahoitettua suhteessa hoidon tarpeeseen. Sekä Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki että gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta ovat yhtä mieltä siitä, että vanhusten hoitoketju sakkaa joka portaassa. Asia pitäisi ottaa valtion tasolla kokonaiskäsittelyyn ja lisätä yhtä aikaa ympärivuorokautisen hoidon, kotihoidon ja omaishoidon toimintaedellytyksiä.

– Nämä ihmiset eivät kykene mielenosoituksiin eduskuntatalon edessä. Vanhojen ihmisten oikeus laissa luvattuihin palveluihin on heikompi kuin nuorempien. Se kertoo vanhuuden arvostuksesta ja vanhuuden ajattelun torjunnasta. Tilanne on kyllä korjattavissa rahalla, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Lue lisää: Päivystyslääkäri on huolissaan vanhusten hoitoon pääsystä Kouvolassa: "Hoivajono rampauttaa koko hoitoketjun"

Pula ikääntyneiden hoitopaikoista kuormittaa päivystystä Seinäjoen keskusairaalassa – päivystyksen potilaat ovat yhä huonokuntoisempia

Vanhus saattaa odottaa HUSin päivystyksissä jatkohoitoa yli vuorokauden – Ylilääkäri: Ihmistä pitäisi tukea ennen kuin kamelin selkä katkeaa

Kotiinsa unohdettuja muistisairaita, väärin jaettuja lääkkeitä – Ylen selvityksessä näkyy kotihoidon karu arki

Voit keskustella aiheesta jutun perjantaihin 18.2.2022 klo 23.00 saakka.

Sananvaihto käy kiivaana Itä-Ukrainan konfliktin osapuolten välillä.

Venäjän tukemat separatistit sanovat ukrainalaisten joukkojen tulittaneen rintamalinjan yli raskailla aseilla yli kahden tunnin ajan tänä aamuna.

Donetskin niin sanotun kansantasavallan uutistoimisto kertoo, että Ukrainan armeija olisi ampunut yhteensä yhdeksään kohteeseen Donetskin ja Luhanskin alueella.

Uutistoimiston mukaan Ukraina ampui yhteensä 67 laukausta 120 millin tykeillä ja 80 millin kranaatinheittimillä, sekä 90 laukausta raketinheittimillä.

Ukraina kiistää ampuneensa lainkaan.

Venäjä liikuttelee joukkoja rajalla

Yhdysvallat epäilee edelleen Venäjän ilmoitusta joukkojen vähentämisestä raja-alueella.

Muun muassa BBC kertoi yhdysvaltalaiseen korkea-arvoiseen sotilaslähteeseen viitaten, että Venäjä on tuonut rajalle 7000 sotilasta lisää. Aiemmin Yhdysvaltojen ja sen liittolaiset ovat arvioineet, että Venäjän joukkojen lukumäärä Ukrainan rajan tuntumassa on noin 150 000, kertoo uutistoimisto AP.

Naton puolustusministerit jatkavat tänään kokousta

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tiistaina, että osa venäläisjoukoista olisi vetäytynyt takaisin tukikohtiin, ja panssarivaunujen kuljetuksista välitettiin kuvamateriaalia. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi keskiviikkona Brysselissä, että Venäjä on vahvistamassa joukkojaan Ukrainan lähialueilla. Lisää on hänen mukaansa tulossa. Naton puolustusministerien kokous jatkuu tänään.

Yhdysvaltain presidentiti Joe Biden sanoi tiistaina, että vielä ei ole voitu varmistaa, että Venäjän joukkoja olisi vetäytynyt Ukrainan rajojen läheisyydestä.

Tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa Biden arvioi, että Venäjän hyökkäys on yhä mahdollinen.

Biden ja Moskovassa vieraillut Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskustelivat eilen jännitteisestä tilanteesta puhelimessa. Heidän mukaansa "Venäjän on osoitettava todellista halua de-eskalaatioon".

Ukrainan tilannetta käsitellään EU:n ja Afrikan maiden huippukokouksessa tänään Brysselissä.

Lue myös:

Lue tästä, miksi Venäjä painostaa Ukrainaa, mitä uusi sota tarkoittaisi käytännössä ja olisiko siitä uhkaa Suomelle

Muistan edelleen miltä maistuu luottotietojen menettäminen. Metalliselta merivedeltä. Väljähtyneeltä viililtä. Siltä kun ottaa aamulla huikkaa Ruotsinlaivan hytissä limutölkistä, johon joku on yöllä karistanut. Epämiellyttävän yllätyksen hapanta makua ei unohda, vaikka tapahtuneesta on kulunut jo liki 25 vuotta.

Syyttömänä viestinviejänä toimi teleoperaattorin asiakaspalvelija. Rauhallisella äänellä hän toisteli, ettei saa avata uutta liittymää, koska tietokoneen näytöllä ei näy luottoa. Ei auttanut, vaikka hoin väärinkäsitystä. Mitä se ei lopulta edes ollut. Yksi luottokorttilasku oli jäänyt maksamatta. Verrattain pitkäksi aikaa.

Rahat nyt vaan sattuivat olemaan pätkätyöläiseltä usein lopussa.

Luottotietoni paloivat huonoon aikaan, mutta ihanassa elämänvaiheessa. On ihmisonni elää hetki huoletonna. Vuokralla, vinhasti ja vääriin kellonaikoihin. En koe olleeni mitenkään erityisen vastuuton taloudessani. Rahat nyt vaan sattuivat olemaan pätkätyöläiseltä usein lopussa. Tässä nyt on ollut vähän, kaikenlaista. Onneksi Teemu tai Aki lainaavat. Silloin kun heillä on. Äidiltä ei enää kehtaa kysyä. Ensi kuussa sitten taas.

Jonkun päivystävän taloudenhallintaviisastelijan mielestä toimintani oli vastuutonta. Jättää nyt laskut eteiseen ja parkkisakot ikkunaan. Minusta se oli verrattain normaalia nuoren ihmisen elämää. Mitä tässä nyt murehtimaan muutamasta karhukirjeestä. Kyllä kaikki järjestyy. Mutta sitä ennen pitää piipahtaa terassilla.

Nuoruuden töyssyt palasivat mieleeni, kun luin uutisen Helsingin joukkoliikennepomojen ideasta korottaa liputta matkustavan ihmisen rangaistusmaksu 100 euroon. Päätös ja sen takana piileskelevä asenne ovat sukua Kelan aggressiiviselle tyylille, jossa he vievät myöntämisensä tukien takaisinperinnät ulosottoon ilman ennakkovaroitusta.

Tuossa ajattelussa ja toiminnassa haiskahtaa tympeä, ylenkatsova läksytys. Kas tässä hampuusille vähän raippaa. Omaksi parhaaksesi tietenkin. Näin katsos opit, että väärästä teosta seuraa rangaistus ja raha-asiat kannattaa kuule aina pitää vatupassissa.

Mutta kun se ei vaan mene niin. Kun ihmisen mieli on syystä tai toisesta jossain muualla kuin talouden tasapainottamisessa ja homma menee mutkalle, niin eivät siinä kovemmat rangaistukset auta. Semminkin kun ne usein osuvat jo valmiiksi heikossa tilanteessa oleviin ihmisiin.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan maksuhäiriömerkinnät ovat kaikkein yleisimpiä sellaisilla nuorilla aikuisilla, jotka ovat kohdanneet vaikeuksia lapsuudessa ja teini-iässä.

Olen sen verran onnekas, että lapsuuteni suurimmat vaikeudet liittyivät Commodore 64:n kasettiaseman hitauteen ja mielipahaan vääränmakuisista Jacky-makupaloista. Silti jouduin aikuisena rahakiipeliin.

Talousvaikeuksista puhuminen on monelle erittäin vaikeaa.

Väitän, että kuka tahansa voi taustoistaan huolimatta päätyä elämänsä aikana vaikeuksiin taloutensa kanssa. Sellaista elämä on. Vastuu tulojen ja menojen harmoniasta on toki toimintakykyisellä ihmisellä itsellään. Yhteiskunnan ja kanssaihmisten tulee vastaavasti olla ongelmakohdissa apuna ja vältellä viimeiseen asti keinoja, joissa ihmistä sysätään yhä syvemmälle sotkuiseen talousvyyhtiin.

Kovempien rangaistusten ja herkän ulosottoliipaisemisen sijaan tarvitaan joustavia, eri elämäntilanteisiin mukautuvia keinoja. Ja ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Sellaista on nähty viime aikoina etenkin Ulosottolaitokselta. He haluavat yhä vähemmän asiakkaita itselleen. Keinona on käydä anonyymisti keskustelua velkaantuneiden nuorten kanssa sosiaalisessa mediassa. Talousvaikeuksista puhuminen on monelle erittäin vaikeaa. Nimettömänä käytävä keskustelu viranomaisten kanssa saletisti madaltaa kynnystä lähteä selvittämään omaa tilannetta ihan käytännön tasolla.

Minulle kävi lopulta hyvin ja armo oikeudesta. Maksoin luottokorttivelkani ja aloitin neuvottelut luottotietoja rekisteröivän yrityksen kanssa. Luottohäiriömerkintä poistettiin.

Olen päätöksestä edelleen kovin kiitollinen. Varmaa on se, että jos tuossa elämänvaiheessa minulta olisi mennyt alta puhelin, netti ja haussa ollut kämppä, niin kusessa olisin ollut. Todennäköisesti olisin sitä vieläkin.

Jani Halme

Kirjoittaja on Helsingissä ja Parikkalassa asuva luova johtaja ja toimittaja.

Kolumnista voi keskustella 18.2. klo 23.00 saakka.

Kun Alexander Kuznetsov, 36, avaa television kotonaan Tohmajärvellä katsoakseen uutiset, hän voi valita kahden eri todellisuuden väliltä.

Suomen uutisissa hän näkee sotaan Ukrainan rajoilla valmistautuvan aggressiivisen Venäjän, joka haluaa voimakeinoin vahvistaa asemaansa Itä-Euroopassa.

Venäjän televisiossa puolestaan esillä on Venäjä, jonka mielestä länsi uhittelee naurettavalla ja vaarallisella tavalla Venäjälle Ukrainan kautta.

– Venäjällä uutiset ovat hyvin tunnepitoisia. Sanoma on, että “kaikki kiusaavat meitä, mutta me vielä näytämme heille”, Kuznetsov sanoo.

Hän on asunut Suomessa 12 vuotta ja pyörittää itärajan kupeessa Tohmajärvellä motellia. Kuznetsov seuraa uutisia netistä ja televisiosta suomeksi, venäjäksi ja englanniksi.

– Luottamukseni venäläisiin uutisiin on laskenut pikkuhiljaa. Niissä kerrotaan, kuinka hyvin kaikki on Venäjällä. Mutta jos menen rajan toiselle puolelle Sortavalaan, todellisuus ei näytäkään siltä.

Ohjelmien tyyli on ivallinen ja vastakkainasetteleva

Toisin kuin länsimaissa, päätelevisiokanavat ovat Venäjällä valtion tiukassa ohjauksessa. Venäjän valtamedian uutisointiin on sisäänrakennettu vastakkainasettelu lännen kanssa.

Televisiouutiset ja lukuisat ajankohtaisohjelmat toistavat kärkkäästi valtion virallista linjaa. Ilmaisu poikkeaa rajusti esimerkiksi suomalaisesta mediasta.

– Tyylilaji on ivallinen ja vastakkainasetteleva infotainment, viihteen ja asiaohjelman sekoitus, kuvailee Venäjän ja rajatutkimuksen professori Olga Davydova-Minguet Itä-Suomen yliopistosta.

Politiikasta on parempi vaieta

Davydova-Minguet'n mukaan puheohjelmien vyörytys Venäjän televisiossa on manipuloivaa ja vetoaa voimakkaasti tunteisiin. Lännen johtajia, esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenia tai Iso-Britannian pääministeri Boris Johnsonia, pilkataan avoimesti.

Kuznetsovin äiti, niin ikään Tohmajärvellä asuva Veronika Uusimäki ei enää halua katsoa Venäjän television uutisia.

– Olen väsynyt niihin. Ne ovat niin kiivaita. Haluan rauhallista elämää.

Ukrainan kriisi on kärjistänyt entisestään ilmiötä, joka on ollut olemassa jo pitkään: suomenvenäläisten keskuudessa Venäjän politiikka on erittäin arka puheenaihe.

– Yritän olla puhumatta politiikasta tuttavien kanssa. Mielipiteet ovat niin erilaisia, ja riitaa tulee helposti, Uusimäki sanoo.

Krimin valtaaminen aiheutti repiviä riitoja

Suomenvenäläisiä on hankala saada haastatteluun kertomaan edes omasta mediankäytöstään. Jo pelkästään se, mitä medioita seuraat, paljastaa, kuulutko “meihin vai heihin”, kuvailee professori Olga Davydova-Minguet.

Hänen mukaansa Venäjän politiikka ja suhtautuminen maan nykyjohtoon repivät syviä railoja suomenvenäläisten perheisiin ja ystävyyssuhteisiin. Tilanne kärjistyi vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta ja sota Itä-Ukrainassa alkoi.

– Tuolloin ihmiset ottivat rajusti yhteen perheiden sisällä ja sosiaalisessa mediassa.

Sen jälkeen konflikteja on opeteltu välttelemään. Davydova-Minguet'n mukaan tuskin kukaan suomenvenäläinen rohkenisi nyt kysyä satunnaisessa kohtaamisessa vastapuolelta mielipidettä Ukrainan tilanteesta. Monissa suomenvenäläisten yhdistyksissä politiikasta ja uskonnosta puhuminen on kielletty – muuten yhteistyö vaarantuisi.

Parin tunnin ryöpytys sukulaisten luona

Pinnan alla kytevät konfliktit ilmenevät tavoilla, joita kantasuomalaisen on vaikea käsittää. Davydova-Minguet kertoo kaksi esimerkkiä omasta elämästään. Hän on asunut Suomessa yli 30 vuotta.

Vuonna 2014, pian Krimin tapahtumien jälkeen, Davydova-Minguet oli palaamassa konferenssimatkalta ja poikkesi sukulaisensa luona Helsingissä. Paikalla oli myös emännän kaksi ystävää.

Keskustelu eteni Venäjän ulkopolitiikkaan, ja kun Davydova-Minguet uskaltautui kertomaan oman mielipiteensä, vieraat suivaantuivat. Seurauksena oli kahden tunnin kiivas riita, jossa hän joutui ryöpytyksen kohteeksi.

– Koin tilanteen erittäin ahdistavaksi, jopa traumatisoivaksi.

Konflikteja on usein helpompi välttää kuin kohdata. Kun Davydova-Minguet'n perhe vierailee Venäjällä ystäväperheen luona, televisio pidetään kiinni kuin yhteisestä sopimuksesta.

Suomenvenäläiset eivät ole yhtenäinen ryhmä

Joitakin vuosia sitten Davydova-Minguet veti tutkimusryhmää, joka selvitti suomenvenäläisten median käyttöä. Lähtökohta on, että Suomessa asuvat venäläistaustaiset ihmiset ovat hyvin kirjava joukko. Samoin ovat heidän tapansa käyttää mediaa.

– Osa seuraa tiiviisti venäläistä mediaa. Esimerkiksi televisio voi olla kotona jatkuvana äänimattona. Osa taas seuraa hyvinkin mediakriittisesti sekä venäläisiä että suomalaisia ja kansainvälisiä uutisia.

Median käyttöön vaikuttavat esimerkiksi kielitaito, ikä, koulutustaso ja perhesuhteet.

– On perheitä, joissa toinen puoliso katsoo olohuoneessa Venäjän televisiota ja toinen makuuhuoneessa Suomen kanavia.

Osa suomenvenäläisistä seuraa riippumatonta venäläistä mediaa, osa valtion ohjailemaa.

Riippumaton media on ajettu Venäjällä ahtaalle. Valtaosa riippumattomista televisiokanavista on lakkautettu. Hengissä sinnittelee vielä esimerkiksi televisiokanava Dozhd, jonka Venäjän oikeusministeriö on nimennyt “ulkomaiseksi agentiksi”.

– Kanava ei kuulu tavallisiin kanavapaketteihin. Sen katsominen vaatii erityistä vaivannäköä, Davydova-Minguet huomauttaa.

Eri maailma keittiössä ja olohuoneessa

Suomenvenäläiset elävät arjessa kahden hyvin erilaisen mediatodellisuuden välissä. Se on tuttua monelle jo Neuvostoliiton ajoilta.

Olga Davydova-Minguet muistelee omaa lapsuuttaan 1980-luvun alun Petroskoissa. Lapsuudenkodin olohuoneessa televisio vyörytti neuvostopropagandaa. Keittiössä isä kuunteli kiellettyä, Yhdysvaltojen kongressin rahoittamaa Radio Svobodaa. Kaksi huonetta, kaksi eri todellisuutta.

– Neuvostopropaganda tosin ei ollut lainkaan niin manipuloivaa ja aggressiivista kuin valtiojohtoinen media Venäjällä nykyisin.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 18.2. klo 23:een asti.

Lue myös:

Yle seuraa Ukrainan tilannetta hetki hetkeltä tässä jutussa

Lue tästä, miksi Venäjä painostaa Ukrainaa, mitä uusi sota tarkoittaisi käytännössä ja olisiko siitä uhkaa Suomelle

Mitkä turvatakuut, mikä etupiiri, mikä nootti? Kreml–suomi-sanakirja

Minkä ikäisenä ihminen on valmis päättämään, mitä sukupuolta hän kokee olevansa? Pitääkö hänen olla lisääntymiskyvytön? Muun muuassa tästä on kyse translain uudistuksessa. Nykyinen translaki on vuodelta 2002. Lain uudistaminen on kuitenkin venynyt.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että hallituksen esitys translain uudistamiseksi saadaan valmiiksi ja lausuntokierrokselle vielä tällä viikolla.

Lain uudistaminen on herättänyt hallituksen riveissä kiivaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keskusta on pitänyt kiinni siitä, että sukupuolen korjaamisen ikäraja on 18 vuotta. Vasemmistoliitossa ja vihreissä on ollut vahvaa halua laskea ikäraja 15 vuoteen.

Ylen hallituslähteistä saamien tietojen mukaan keskusta on saamassa tahtonsa läpi: ikäraja juridisen sukupuolen muuttamisesta olisi siis 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että ilmoituksen sukupuolen korjaamisesta voisi tehdä digi- ja väestörekisteriin täysi-ikäisenä. Kiistoja yksityiskohdista on käyty loppumetreille asti.

Hallitusohjelmaan ikärajaksi on kirjattu 18 vuotta.

Translain uudistamisesta on sovittu Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa. Uudistuksen tarkoitus on vahvistaa transsukupuolisten oikeuksia kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä perustuslain mukaisiksi.

Suomi saanut moitteita lainsäädännöstään

Helsinkiläisen transnaisen Susanna Viljanmaan mielestä nykyinen translaki joutaa romukoppaan. Viljanmaata harmittaa, jos ikärajaa ei lasketa 15 vuoteen. Hän uskoo, että 15-vuotias olisi kypsä tekemään päätöksen juridisesta sukupuolestaan itse.

– Totta kai. Miksi 15-vuotias, joka on esimerkiksi rikoslain mukaankin vastuullinen teoistaan, ei voisi päättää sukupuolestaan? Päätös ei ole peruuttamaton. Ilmoituksen sukupuolen korjauksesta voi perua myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Viljanmaan mielestä tärkein asia on kuitenkin se, että sukupuolen korjaamista varten ei enää tarvitse todistaa olevansa lisääntymiskyvytön.

– Käytännössä tämä on edellyttänyt steriiliyttä. Se on tarkoittanut vuosien jonotusta leikkaukseen kahdella eri sote-alueella. Moni on joutunut tekemään operaation ulkomailla, ja silloin siitä ei saa merkintää suomalaisiin rekistereihin.

Kirurgia ei ole edellytys steriiliydelle. Vuoden kestänyt hormonikorvaushoito riittää näytöksi lisääntymiskyvyttömyydestä.

Suomi on saanut nykyisestä translaista huomautuksia esimerkiksi Euroopan neuvostosta. Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka on vaatinut sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä lisääntymiskyvyttömyyttä.

Nykyinen translaki vaatii sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä lääketieteellisiä ja psykologisia selvityksiä siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleenja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa.

– Minulle tämä ei ollut ongelma, koska kumppanini huomasi, että olin nainen ja minulla oli paljon naisellisia ominaisuuksia, Viljanmaa sanoo.

Henkilötunnukset uusiksi 2027

Ylen tietojen mukaan hallituksessa on ollut kiistaa myös siitä, kuinka pian ilmoitus sukupuolen korjauksesta väestötietoihin onnistuu ja tarvitaanko siihen harkinta-aikaa. Vihreät olisivat halunneet poistaa harkinta-ajan, keskusta on pitänyt kiinni siitä, että harkinta-aikaa tarvitaan.

Viljanmaa pitää harkinta-aikaa turhana. Ylen tietojen mukaan se voisi olla kuukausi

– Se tuntuu melko inhimilliseltä.

Suurin muutos on kuitenkin se, että täysi-ikäinen voisi hakea sukupuolen korjausta ilman lääketieteellisiä perusteluja, oman harkinnan mukaan. Uudessa translaissa halutaan siis erottaa toisistaan juridinen sukupuolen korjaus lääketieteellisistä toimenpiteistä.

Hallitus valmistelee myös henkilötunnusten muuttamista sukupuolineutraaleiksi. Henkilötunnus ei siis enää paljastaisi sukupuolta tai ikää. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2027.

Susanna Viljanmaa kertoi aiemmin Ylen haastattelussa, miten työlästä oli henkilötunnuksen muuttaminen miehestä naiseksi. Paperisota kesti vuosia.

Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia

Keskustelussa menevät usein puurot ja vellit sekaisin. Sukupuolensa korjannut Aleksi Vesala on totesi marraskuussa Ylen haastattelussa, että uudessa translaissa on tarkoitus muuttaa sukupuolen juridista korjaamista väestörekisteriin.

Se on aivan eri asia kuin sukupuolenkorjausleikkaus.

– Minua inhottaa ja välillä ahdistaakin, kun puhutaan, että translaki on mielipideasia. Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia, vaan niistä säädetään laissa ja ne kuuluvat kaikille, Vesala sanoi.

Hallituksen lakiesitys translain uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle touko-kesäkuun vaihteessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Translain uudistuksesta on tehty myös kansalaisaloite, jossa vaaditaan, että oikeus sukupuolen vahvistamisen sallittaisiin omalla ilmoituksella 15 vuotta täyttäneille ja sitä nuoremmille huoltajan suostumuksella. Kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

juttua korjattu kello 11.50: Susanna Viljanmaa on espoolainen, ei helsinkiläinen. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että steriiliyden todistamiseksi tarvitaan Suomessa leikkaus. Lisätty tieto: myös vuoden kestänyt hormonihoito riittää todisteeksi.

Sukupuolensa korjannut Aleksi Vesala: "Todistus lisääntymiskyvyttömyydestä oli äärimmäisen kivulias asia" – uudesta laista vaatimus aiotaan poistaa

Translain uudistusta ajava kansalaisaloite etenee tällä viikolla eduskuntaan – mistä uudistuksessa on kysymys ja mikä prosessissa hiertää?

Vihaviestejä somessa ja huutelua kentällä – 17-vuotias korkeushyppääjä ja transnainen Jade Nyström ihmettelee, miksi aikuiset ovat niin lapsellisia

Suomeen on saapunut helmikuun loppuun mennessä tarpeeksi koronarokotteita kaikille kolmatta rokotuskertaa varten. Arvio käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n hallitukselle antamasta lausunnosta.

Tästä huolimatta maahan virtaa lisää rokotteita jopa 1,4 miljoonaa annosta joka kuukausi ensi syksyyn asti.

THL:n mukaan rokotteiden säilyvyys on Suomeen saapuessa noin seitsemän kuukautta.

Nyt on siis päätettävä, mitä miljoonille mahdollisesti ylimääräisille annoksille tehdään.

– Päätöksiä pitäisi tehdä muutamassa viikossa, jotta rokotteita pystyttäisiin ohjaamaan suoraan tehtaalta muualle, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio Ylelle.

Suomi on toistaiseksi lahjoittanut valtioneuvoston päätöksillä yhteensä noin 5,4 miljoonaa rokoteannosta.

Ensimmäinen lahjoituspäätös tehtiin viime syksynä, kun noin 3,6 miljoonaa käyttämättömäksi jäänyttä Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronarokotetta ohjattiin kehittyville maille.

Rokotteet lahjoitettiin suoraan tehtaalta eteenpäin kansainvälisen Covax-rokoteyhteistyömekanismin kautta.

Suomella on ollut viisi päivää aikaa päättää sopimuksista

Suomi on monien muiden maiden tavoin sitoutunut rokotesolidaarisuuteen, jotta koronarokotteet tavoittaisivat myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevat maat.

THL:n Kontion mukaan monissa maissa rokotteita on ostettu moninkertaisesti väestömäärään nähden, joten niitä päätyy myös enemmän lahjoituksiin.

Suomi on ollut rokotehankinnoissaan varovainen ostaja.

– Suomessa on pyritty sellaiseen järkevään määrään, josta kuitenkin pystytään lahjoittamaan eteenpäin, Kontio sanoo.

Suomi hankkii koronarokotteensa Euroopan unionin yhteishankinnan kautta. Käytännössä Euroopan komissio neuvottelee ostoon liittyvistä sopimuksista jäsenmaiden puolesta.

Suomi on voinut vain hyväksyä tai hylätä liittymisen yksittäiseen sopimukseen ja yleensä kertoa, paljonko kunkin sopimuksen mukaista rokotetta halutaan, lääkintöneuvos Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa sähköpostitse.

– Suomella on ollut kunkin sopimuksen osalta viisi työpäivää aikaa päättää sopimukseen liittymisestä tai siitä pois jäämisestä.

Ekholm kirjoittaa, että sopimukset ovat sitovia ostovelvoitesopimuksia ja viimeisimmissä on myös sitova toimitusaikataulu.

Kysymykseen siitä, milloin nyt Suomeen saapuvien ylimääräisten rokoteannosten mahdollisesta lahjoittamisesta päätetään, ei Ekholmilla ole tarkkaa tietoa.

Virkamiesvalmistelu tehdään ministeriössä ja päätökset valtioneuvostossa.

Lahjoituksissa on hitautta, koska toiminta on uutta

Rokotetilaukset on tehty niin varhaisessa vaiheessa, ettei ole ollut olemassa varmaa tietoa siitä, miten koronaviruspandemia kehittyy.

Neljänsille rokoteannoksille ei Euroopassa ole vielä myyntilupaa millekään ikä- tai kohderyhmälle.

Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä annosta ainoastaan voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille.

– Ei tämä ihan selkeää ole, milloin on riittävästi tai milloin liikaa rokotteita maassa, Kontio lisää.

Hän toivoo, että rokoteannosten lahjoittamiseen käytettävät mekanismit olisivat nykyistä joustavampia koko ketjun osalta lahjoittajasta vastaanottajaan.

Se mahdollistaisi esimerkiksi yksittäisen kuukauden tilauksen lahjoittamisen eteenpäin.

– Tällaista toimintaa ei ole ollut aikaisemmin, joten senkin takia lahjoituksissa on ymmärrettävästi ollut hitautta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Uusimmat koronatiedot Suomesta ja maailmalta

Venäjä vaatii takeita, ettei Ukraina liity sotilasliitto Natoon. Ukrainan rajan tuntumassa on yli 100 000 venäläissotilasta. Joukkoja on myös Valko-Venäjällä.

– Venäjä ei lähde tästä tilanteesta tyhjin käsin. Aika vähän on uutisoitu, miten Venäjä on jo luultavasti onnistunut Valko-Venäjän suunnalla aika paljon ottamaan lisää etuja, kuvaili Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkoston johtaja Jukka Savolainen Ylen aamun haastattelussa torstaina.

Venäjä on sanonut monta kertaa, että he haluavat uuden turvallisuusarkkitehtuurin koko Euraasian alueelle.

– Länsi ei ole kovin tehokkaasti käynyt vastustamaan tätä Venäjän peliä, vaan on käyty kysymässä, että "mikäs teitä vaivaa ja voimmeko olla tässä avuksi", Savolainen muotoilee.

Kenraalimajuri evp Pekka Toveri arvioi Ylen aamussa, että Valko-Venäjä on Venäjän taskussa. Osa venäläisjoukoista saattaa jäädä sinne pysyvästi. Toveri toimi Suomen puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä toissa vuoteen saakka.

Pitkä peli on menossa

Savolainen korostaa, että meneillään on jotakin poikkeuksellista: amerikkalaiset ovat paljastaneet tiedustelutietoa.

– Arvelen, että amerikkalaiset ovat onnistuneet yllättämään venäläiset tällä narratiivilla, että hepä tietävät, millaisia temppuja on suunnitteilla.

Tämä on saattanut vesittää joitakin Venäjän aikomia operaatioita. Savolaisen mukaan voi sanoa, että tiedustelutiedon avoin kertominen on noussut osaksi amerikkalaisten strategiaa.

Joka tapauksessa Venäjällä on Savolaisen sanoin "pitkä peli meneillään, tämä on vain yksi episodi".

– Tavoitteena on jossain vaiheessa tilanne, jossa varmaan ainakin Krim jää Venäjälle. Kansainvälisillä sopimuksilla mennään siihen tilanteeseen, että se sovitaan, Savolainen arvioi.

Katso koko Ylen aamun keskustelu tästä.

Lue myös:

Seuraamme Ukrainan tilannetta tässä artikkelissa

Mitä satelliittikuvat kertovat Venäjän varustelusta ja voidaanko hyökkäys Ukrainaan vielä estää? Viisi kysymystä räjähdysherkästä tilanteesta

"Vaarallinen hetki Euroopan turvallisuudelle", "psykologista painostusta" – Länsi ja Ukraina tuomitsevat Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoituksen

Erikoinen pyyntö Valko-Venäjän johtajalta: Lukašenka toivoo Putinilta everstin arvoa

Liettuan ulkoministeri Ylelle: Venäjän sotaharjoitus Valko-Venäjällä on vaarallinen, Lukašenka tehnee Putinin käskystä mitä tahansa

Helsinkiläinen Kati Pekkarinen koki viime kesän lopulla suuren rysäyksen, kun sai kirjeen kaukolämpöyhtiöltä.

Kirjeessä Helsingin energiayhtiö Helen ilmoitti, että talon kaukolämmön kulutus paukkupakkasilla on mitattu ja todettu aiempia tietoja suuremmaksi. Sen takia kuukausittain maksettava vesivirtalasku nousee 50 eurolla ja lisäksi pitäisi maksaa yli 800 euron lisäliittymismaksu.

Pekkarisesta hinta tuntui "aivan kohtuuttomalta".

– Se on todella paljon meikäläisten eläkkeestä, sanoo Pekkarinen.

Muutos osui vieläpä samaan ajankohtaan kuin energiamaksun nousu. Polttoaineiden, sähkön ja päästöoikeuksien kallistuminen nostivat kulutuksen mukaan maksettavaa energiamaksua roimasti.

Muutosten vuosi näkyy dramaattisesti Pekkaristen vuosilaskussa.

Pekkariset yrittivät saada energiayhtiötä pienentämään laskua, mutta yhtiö ei suostunut. Siksi pariskunta pyysi asiaan ratkaisua kuluttajariitalautakunnasta.

Pekkariset eivät ole ongelmiensa kanssa yksin, kertoo lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

– Pelkästään vesivirtamaksuista meille on tullut yhteydenottoja muutama kymmenen, mutta todennäköisesti kuluttajaoikeusneuvontaan on tullut paljon enemmän, koska meille tulee vain jäävuoren huippu, Ståhlberg sanoo.

Energiayhtiön mukaan Pekkaristen kohtalotovereita on "joitakin".

– Vaikka pyrimme siihen, että muutokset ovat maltillisia ja kohtuullisia, yksittäisillä asiakkailla muutokset ovat voineet olla kohtuu suuria, sanoo Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa.

Nyt lautakunta on päätöksensä tehnyt. Sen mielestä yli 1 400 euron muutos Pekkaristen vesivirtamaksussa ja lisäliittymismaksussa oli kohtuuttoman suuri ja nopea. Energiamaksun nousu kolkuttelee kohtuullisuuden rajoja.

– Tämä on lautakunnan historiassa todella merkittävä ratkaisu, jos Helen tätä noudattaa. Tällä on suuri taloudellinen merkitys todella monelle kuluttajalle, toteaa puheenjohtaja Ståhlberg.

Vaikka lautakunta käsittelee vain kuluttajien asioita, samanlaisiin ongelmiin on törmätty myös asunto-osakeyhtiössä ja liikekiinteistöissä. Muutosten taustalla olevat syyt puolestaan koskevat myös muiden kaupunkien asukkaita.

Siksi tässä jutussa käydään läpi, mistä muutokset johtuvat ja mitä mieltä kuluttajariitalautakunta niistä on.

Lautakunta käsitteli asian kahdessa osassa, joista ensimmäinen oli energiamaksu. Toisen muodostivat vesivirtamaksu ja lisäliittymismaksu yhdessä.

Energiamaksun nousu kohtuullisuuden rajoilla

Kuluttajariitalautakunta piti lähtökohtana, että kohtuullisen korottamisen raja on 15 prosenttia vuodessa, kun kyseessä on niin sanottu välttämättömyyshyödyke. Tätä rajaa se on aiemmin käyttänyt esimerkiksi sähkön siirtohinnoittelussa ja vesimaksuissa.

Lautakunnan mielestä raja sopii myös kaukolämmön energiamaksuun, joka on noussut viime aikoina reilusti kaikilla helsinkiläisillä.

Helsingissä valtaosa lämmöstä tuotetaan maakaasulla ja kivihiilellä. Näiden poltosta pitää maksaa päästöoikeuksia, joiden hinnat ovat myös nousseet rajusti. Lisäksi etenkin maakaasun markkinahinta on noussut erittäin korkealle.

Lue lisää: Helsinkiläisten kaukolämpölasku kasvaa neljänneksen – päästöoikeuksien hinnannousu yllätti energiayhtiön

Kuluttajariitalautakunnalla ei ollut tarkkoja tietoja Pekkaristen energiamaksuista, mutta se suosittaa Heleniä kohtuullistamaan maksuja, mikäli ne nousevat vuositasolla yli 15 prosenttia ja nousu on euroissa vähintään 150 euroa.

Pekkariset ottivat yhteyttä lautakuntaan samoihin aikoihin, kun Helen oli ilmoittanut syyskauden energiahintojen noususta. Helenin tuolloin Ylelle antamien esimerkkitietojen perusteella energian hinnan nousu näyttäisi menevän täpärästi kohtuullisuuden rajan yli.

Kun verrataan kalenterivuotta 2021 vuoteen 2020, energiamaksun nousu on kaikissa asumismuodoissa 17 prosenttia – siis kaksi prosenttiyksikköä kohtuullisen yli.

Euroissa laskettuna kohtuullisen raja (150 euroa) ylittyi vain omakotitaloasujilla, joilla korotus oli 180 euroa.

Lautakunnan puheenjohtaja muistuttaa, että kohtuullisuutta ei tarkastella kalenterivuosittain, vaan juoksevasti vuositasolla.

Koska hinnat nousivat eniten viime syksynä, voi kohtuullisuuden raja ylittyä vielä enemmän myöhempien hintamuutosten takia.

Vesivirtamaksut muutettiin lähemmäksi todellisuutta – Pekkarisilla muutosvauhti oli kohtuuton

Vesivirtamaksun ja lisäliittymismaksun osalta tilanne on energiamaksua monimutkaisempi.

Syy maksujen muutokseen on kaikkia helsinkiläisiä kaukolämmittäjiä koskenut uudistus. Samankaltainen uudistus on tehty tai sitä ollaan tekemässä myös monissa muissa kaupungeissa.

Uudistuksen jälkeen asiakkaiden vesivirtamaksut vastaavat paremmin sitä, mitä talot oikeasti kuluttavat paukkupakkasilla.

Pekkaristen vesivirtamaksu oli määräytynyt vuosikausia sillä perusteella, että kovimmilla pakkasilla kaukolämpövettä virtaa 0,25 kuutiometriä tunnissa. Tämän arvion oli tehnyt aikanaan talon lämpö- ja vesisuunnittelija.

Kun Helen selvitti kaikkien kaukolämmittäjien luvut etäluettavien mittareiden avulla, kävi ilmi, että oikeasti Pekkarisilla vettä virtaa enimmillään paljon runsaammin, 0,40 kuutiota tunnissa.

Vesivirtamaksut on uudistuksen myötä tarkastettu kaikilla Helenin asiakkailla. Helenin mukaan suurimmalla osalla asiakkaista vesivirtamaksut ovat pysyneet ennallaan, osalla nousseet ja osalla laskeneet.

Yhtiön keräämä kokonaispotti ei ole kasvanut, vaan päinvastoin pienentynyt, koska monet asiakkaat ovat vähentäneet kaukolämmön kulutusta.

– Olemme pyrkineet saattamaan jokaisen asiakkaan samalle viivalle kulutuksensa perusteella tasapuolisesti, sanoo Helenin Hintsa.

Lautakunnan mielestä uudistus on tehty liian yhtäkkisesti.

Uudistus on kuitenkin sinänsä hyvin perusteltu: kuluttajia kohdellaan aiempaa oikeudenmukaisemmin, kun maksut tasapainotetaan vastaamaan kulutusta. Siksi lautakunta määritteli vesivirtamaksun tapauksessa kohtuullisen nousun rajan energiamaksun korotusta korkeammalle eli 30 prosenttiin ja 300 euroon vuodessa.

Pekkaristen 1 445 euron nousu meni roppakaupalla rajan yli.

Jo pelkkä vesivirtamaksun nousu (52 prosenttia) ylitti kohtuullisen rajan, mutta tämän lisäksi lautakunta otti vertailuun mukaan myös kertaalleen maksettavan lisäliittymismaksun.

Näin vertailtuna maksu paisui yli kaksinkertaiseksi.

– Helenin on rajoitettava [vesivirtaan liittyvät] muutokset niin, että ne tulevat vuositasolla edellä esitetyn pääsäännön mukaisiksi, sanotaan lautakunnan päätöksessä.

Pitäisikö nousuja rajoittaa rankemmin lailla?

Lautakunnan mielestä olisi syytä pohtia, pitäisikö kaukolämmön jakelua ja sopimussuhteita säädellä tarkemmin erityisellä lailla. Tämä voisi johtaa vielä matalampiin korotuskattoihin.

15 prosentin "kohtuullisuusraja" juontaa juurensa vuoteen 2016, jolloin kuluttajaviranomaiset puuttuivat sähkön siirtohintojen nousuun. Tuolloin verkkoyhtiöt nostivat hintoja kattaakseen maakaapeloinnin kuluja.

Lue lisää: Lautakunta: Carunan korotuksia voidaan tietyissä tapauksissa kohtuullistaa

Tuon päätöksen jälkeen lakiin kirjattiin siirtohintojen korotuksen ylärajaksi ensin 15 prosenttia ja myöhemmin kahdeksan prosenttia vuodessa.

– Jos lailla aletaan säätää kaukolämmön toimittamiseen liittyviä kuluttajasopimuksia, silloin tietysti pitää varmaan lainsäätäjän ottaa huomioon tämä kahdeksan prosenttia, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.

Varoittamatta tehdystä muutoksesta koitunut muitakin ongelmia

Vesivirtaan liittyvien muutosten tekeminen yksipuolisesti ja ennalta varoittamatta on tuottanut kuluttajalle muitakin ongelmia.

Joillakin asiakkailla tarkistusmittaus on tehty tilanteessa, jolloin lämmön kulutus ei ole vastannut todellisuutta – esimerkiksi lämpöremontin aikana. Tällaisissa tapauksissa Helen on tehnyt mittaukset uudestaan, jos lämmittäjät ovat hoksanneet sitä pyytää.

Uudelleenlaskenta pitää pyytää aina, kun taloon tehdään lämmönkulutukseen vaikuttava remontti.

Nousuprosenttien lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vesivirran kasvaessa pitää maksaa lisäliittymismaksu, mutta vesivirran laskiessa liittymismaksusta ei saa lainkaan palautusta.

Käytännössä huippukulutuksen kasvusta siis rangaistaan sekä vesivirtamaksun nostolla että lisäliittymislaskulla. Jos kulutusta onnistuu pienentämään, kiitosta saa vain alentuneena vesivirtamaksuna.

Pekkaristen laskun kohtalo edelleen kysymysmerkki

Kati Pekkarinen on odottanut kuumeisesti tietoa siitä, mitä yli 800 euron lisäliittymismaksulle pitäisi tehdä. Eräpäivä on maaliskuun alussa.

Pari päivää haastatteluiden jälkeen Helen ilmoittaa Ylelle käsitelleensä lautakunnan päätöksen vesivirta- ja lisäliittymismaksun osalta.

– Huomioimme sen jatkossa prosesseissamme ja tulemme porrastamaan hinnanmuutoksia suosituksen mukaisesti, kirjoittaa myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Hintsa.

Hinnat siis nousevat, mutta kertarysäyksen sijaan rauhallisempaan tahtiin.

Pekkaristen tekisi mieli sanoa kaukolämmölle hyvästit.

– Kyllähän tässä on pohdittu, mihin lämmitykseen tässä vaihdetaan. Mutta kaukolämmöstä lähteminenkin on niin kallista. Se maksaa yli 5 000 euroa, sanoo Kati Pekkarinen.

Myös Helenin perimistä irtautumismaksuista on valitettu kuluttajariitalautakuntaan. Päätöstä asiasta odotetaan lähiaikoina.

Missä sinun mielestäsi menee kohtuullisen raja? Jäikö jokin vielä epäselväksi? Voit keskustella alla aiheesta.

Lue seuraavaksi:

Helsinkiläisten kaukolämpölasku kasvaa neljänneksen – päästöoikeuksien hinnannousu yllätti energiayhtiön

Näin energiayhtiöt aikovat korvata ilmastonmuutosta kiihdyttävät polttoaineet – tarkoittaako muutos kaupunkilaisille isompaa lämmityslaskua?

Puhtaampi maalämpö houkuttelee kaukolämmön kallistuessa, mutta sopiiko se juuri sinun taloyhtiöösi? Näillä nyrkkisäännöillä pääset jyvälle

Ukrainassa ilmapiiri kiristyy paitsi rajan pinnassa myös yhteiskunnallisissa instituutioissa.

Ukrainassa useat ministeriöt ja pankit joutuivat häirinnän kohteeksi eilen. Muun muassa pankkikortilla maksamisessa oli vaikeuksia. Häiriöitä oli Ukrainan suurimpien pankkien, PrivatBankin, Oschadin ja Ukrainan Valtion Säästöpankin toiminnassa.

Ukrainan puolustusministeriön ja armeijan verkkosivut olivat hetkellisesti alhaalla. Ukrainalaiset viettivät eilen yhtenäisyyden päivää.

– Hyökkäys ei varmaankaan ollut sattumaa. Tekijästä ei hybridihyökkäyksissä voi olla varma, mutta Venäjälle voisi sopia kuvioon, että ukrainalaisia pidetään hermostuneina ja koetetaan väsyttää, arvioi Ykkösaamussa Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkoston johtaja Jukka Savolainen.

Ukraina on ollut hybridivaikuttamisen kohteena erityisesti vuodesta 2014 , Krimin valtauksesta lähtien. Muun muassa The Wall Street Journal-lehti kirjoittaa, että taloudellisen hämmennyksen lisäksi kaupungeissa tehdään lukuisia vääriä pommiuhkauksia.

Venäjäkin syyttää hybridisodasta

Hakkerien hybridi-iskuista käydään myös sanasotaa.

Venäjän turvallisuusneuvoston varajohtaja Mihail Popov sanoi uutistoimisto Tassin mukaan, että "länsi suunnittelee hyvin organisoitua hybridisodan tyylistä operaatiota Venäjää vastaan. Popov esitti väitteitään Rossiskaja Gazeta-lehden haastattelussa.

Hänen mukaansa samaa konseptia käytettiin oikeuttamaan Irakin sotaa vuonna 2004. Tuolloin Yhdysvallat ja Britannia väittivät tiedustelutietojen perusteella, että Irakissa on joukkotuhoaseita. Väitteitä ei ole todistettu oikeiksi.

Lue myös:

Hybridiosaamiskeskuksen verkoston johtaja: Amerikkalaiset ovat onnistuneet yllättämään venäläiset

Katalysaattorivarkauksia on Hämeen poliisin tietoon tullut alkuvuoden aikana jo 19 kappaletta. Poliisi pitää määrää hälyttävän suurena.

Katalysaattorit houkuttelevat varkaita niiden sisältämien jalometallien vuoksi. Näitä varkauksia tehdään kerrostalojen pihoissa, isoilla parkkipaikoilla ja jopa kadun varressa.

Tekopaikat ovat Hämeen poliisin mukaan kaupunkialueella, muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta.

Suosituimmat varkauksien kohteena olevat automerkit ovat Honda ja Toyota. Ja näistä merkeistä erityisesti Honda Civic ja Toyota Prius. Yksittäisiä katalysaattoreita on viety muunkin merkkisistä autoista.

Useimmiten katalysaattorivarkaat liikkuvat öisin. Niissä jutuissa, missä tekoaika on saatu rajattua melko tarkasti, varkaudet ajoittuvat aamuyölle noin kello neljän aikaan. Katalysaattorin irrottaminen autosta kestää muutaman minuutin.

Rikosylikomisario Pälvi Suokkaan mukaan liikkeellä on tällä hetkellä sekä kotimaisia että ulkomaalaisia tekijöitä.

Katalysaattorivarkauksilta voi yrittää suojautua pysäköimällä ajoneuvo lukittuun tilaan tai sellaiseen paikkaan, missä ihmisiä liikkuu myös yöllä.

Suojautua voi myös merkitsemällä katalysaattoriin näkyvästi rekisteritunnus esimerkiksi pellillä tai kaiverruksella. Lisäksi merkitseminen helpottaa rikoksien selvittämistä, kun katalysaattorivarkaita saadaan kiinni, muistuttaa rikosylikomisario Pälvi Suokas Hämeen poliisista.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.