Aatelisneito Anna uhkasi jäädä vanhaksipiiaksi. Hänen maineessaan oli tahra.

Kirjeitä tai päiväkirjoja ei ollut, kun Riikka-Maria Rosenberg alkoi kirjoittaa Anna Magdalena Lilliebrunnista (1724–1762). Janakkalassa eläneestä Annasta ei ole edes maalattua muotokuvaa, saatikka valokuvia.

Suurmiesten historia on tarkkaan kirjoitettu, mutta Hakoisissa asuneet tavalliset maalaisaateliston naiset ovat jääneet tuntemattomiksi.

– Aluksi ajattelin, että eihän näistä naisista tiedetä mitään. Historiassa mainitaan yleensä Hakoisten omistajat, eli miehet. Naiset esiintyvät mainintoina sivulauseissa.

Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on aiemmin kirjoittanut historiallisen romaanin Ninon rakkauden mestari, joka on tarina 1600-luvun pariisilaisesta kurtisaanista. Rosenberg on naimisissa Hakoisten kartanon nykyisen isännän Max Rosenbergin kanssa ja asuu osan ajasta Janakkalassa kartanon mailla.

Keväällä ilmestynyt Hakoisten Anna on ensimmäinen osa kolmen romaanin sarjasta. Kirjat kertovat Hakoisten kartanon naisten elämästä 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun loppupuolelle.

Toinen kirja sukeltaa Lejonhuvud-suvun vaiheisiin 1800-luvun alkuun. Päähenkilö on Helena Elisabeth von Burghausen. Kolmas romaani kertoo H. G. Boijen vaimon Amelie Sofian elämästä 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Perukirja avasi tavallisen aatelisnaisen elämää

Veikko Kerkkosen kirjoittama Janakkalan paikallishistoriikki (1931) valotti Riikka-Maria Rosenbergille hämäläisen maalaisaateliston elämää. Annan elämästä tiedetään syntymän lisäksi avioitumisvuosi, lasten syntymät ja että hän kuoli lapsivuoteeseen.

Löytyneistä asiakirjoista suurin aarre on Annan perukirja, joka on säilynyt Turun palosta huolimatta. Siinä listataan Annan ja hänen miehensä omaisuus vuonna 1764.

– Hän on esiintynyt kuten aatelisnainen. Hänellä oli hienoja silkki- ja taftipukuja, kauniita koruja ja tasalaatuinen helminauha.

Tahra maineessa

Nuoresta Annasta on maininta käräjäpapereissa, koska hänen isänsä haastoi oikeuteen eskadroonan saarnaaja Indrénin, joka oli levitellyt Annasta huhuja.

Tämä oli se tahra maineessa.

– Hän väitti, että Anna olisi käyttäytynyt joskus Turussa sisarensa luona huonosti ja synnyttänyt Turuntielle aviottoman lapsen, kertoo Rosenberg.

Näiden olemassa olevien faktojen ympärille kirjailija rakensi mielikuvituksessaan Annalle persoonallisuuden ja kokonaisen elämän iloineen ja suruineen.

Aviomies tappeli kylillä ja hyppi piikojen vuoteissa

Anna uhkasi jäädä vanhaksipiiaksi, mutta lopulta 34-vuotiaana hän purjehti sukujen järjestämään avioliittoon naapurinkartanon aatelismiehen kanssa. Karl Gustaf Uggla (1729–1811) oli viisi vuotta vaimoaan nuorempi, mikä oli harvinaisempaa säätyläisten parissa.

– Tämä ei ollut rakkausavioliitto. En usko, että Anna olisi välttämättä ottanut Karl Gustafia, jos hän olisi saanut vapaasti valita koko Ruotsin valtakunnasta, sanoo Riikka-Maria Rosenberg.

Karl Gustaf Uggla ikuisti itsensä useisiin tuomiokirjoihin. Hän haastoi useita ihmisiä käräjille ja joutui itsekin monta kertaa haastetuksi. Syynä olivat lukuisat nyrkkitappelut tai salavuoteus.

– Hänellä oli tulistuva luonne ja hän piti rahvaan naisista.

Eroottinen ja vapaamielinen 1700-luku

Riikka-Maria Rosenberg on varma, että päähenkilön elämässä on ollut onnellisia hetkiä. Anna on joskus pitänyt hauskaa ja nauranut. Kirjailija halusi suoda sankarittarelle osittain onnellisen avioliiton.

– Ei ole todisteita, että Karl Gustaf olisi kohdellut huonosti vaimoaan tai vertaisiaan. Jokaisessa ihmisessä on monta puolta. Halusin suoda Annalle edes vähän onnea elämässä.

Kirjan sankaritar on rohkea nainen, joka nauttii seksuaalisuudestaan. Avioparilla on aistillinen rakkauselämä.

– Itse asiassa 1700-luku oli tosi eroottinen. Vasta 1800-luvulla syntyi ajatus siveydestä, jonka mukaan nainen ei saa nauttia. Vaikka varmasti silloinkin oli poikkeuksia tästä, toteaa Rosenberg.

Naisilla ei ollut helppoa 1700-luvun kartanossa

Miniän asema kartanossa saattoi olla melko tukala erityisesti ennen lasten synnyttämistä.

Käräjäpapereiden perusteella tiedetään, että Anna haastoi oikeuteen anoppinsa ja kälynsä. Eli avioliiton alkutaival Hakoisissa ei ollut Annalle helppo.

– En usko, että hän oli ihan tossukka. Muuten hän ei olisi haastanut oikeuteen sukulaisnaisiaan.

Anoppi ja käly eivät koskaan saapuneet käräjille, joten päätöstä asiassa ei saatu.

Maalaisaateliston naisilla oli valtaa ja vastuuta arjessa

Hakoisten aateliset olivat Riikka-Maria Rosenbergin mukaan "perusaatelisia". 1700- ja 1800-luvuilla aatelismiehet olivat virkamiehiä tai upseereja, jotka palvelivat sotaväessä.

Maalaisaateliston naisilla oli iso rooli kartanon arjessa ja suvun jatkuvuudesta. He pitivät yllä verkostoja sukulaisiin ja ystäviin.

Kun miehet olivat sotimassa, naiset huolehtivat kartanosta ja palvelijoista.

– Heillä on ollut valtaa ja vastuuta kartanon arjessa. Etenkin sen jälkeen, kun avioliittoon oli siunaantunut lapsia. Se ei ollut pelkästään miesten maailma.

Romaanisarja kotikartanon naisista kuvastaa tekijälle sukupolvien jatkumoa. Hän on omistanut ensimmäisen kirjan pienelle tyttärelleen.

– Koska hän on seuraava Hakoisten emäntä, sanoo Riikka-Maria Rosenberg.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 27.5.2022 klo 23:een saakka.

Kuuntele lisää Annan tarinasta:

Millainen oli naisen asema 1700-luvun kartanoissa?

Lue myös:

Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

Tutkijat ovat löytäneet yhteyden lapsuuden riskitekijöiden ja aikuisiän sydän- ja verisuonitautien välillä, kertoo Tampereen yliopisto.

Kansainvälinen tutkijaryhmä seurasi henkilöitä keskimäärin 35 vuotta.

Tämän perusteella voitiin osoittaa, että lapsuuden riskitekijöistä painoindeksi, seerumin kolesteroli ja triglyseridi, systolinen verenpaine eli yläpaine sekä nuoruuden tupakointi vaikuttavat aikuisuuden riskiin saada sepelvaltimotauti, sydäninfarkti tai aivohalvaus tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.

Varsinkin usean riskitekijän yhdistyminen jo varhaislapsuudessa oli tutkimuksen mukaan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen ja niiden aiheuttamiin kuolemiin alle 60-vuotiailla.

– Tutkimus todistaa, että lapsuuden riskitekijöiden hallinnan kautta tapahtuvalla aikuisuuden sydän- ja verisuonitautien ehkäisyllä on merkitystä. Tulokset muodostavat tieteellisen pohjan riskitekijöiden ehkäisylle, kertoo tutkimukseen osallistunut kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta tutkimustiedotteessa.

Lapsia seurattiin lähes 40 vuoden ajan

Tähän asti on tiedetty, että lapsuuden sydän- ja verisuonitautiriskitekijöillä on yhteys aikuisuuden oireettomiin valtimotautimuutoksiin. Sen sijaan lapsuuden riskitekijöiden yhteys sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen aikuisena on ollut epäselvä, koska tätä selvittävä pitkittäistutkimus on puuttunut.

Nyt tutkimuksessa seurattiin 38 589:ää 3–19-vuotiasta lasta ja nuorta lähes 40 vuotta aikuisuuteen asti. Riskit määriteltiin riskitekijämittauksien ja tilastollisten menetelmien avulla.

Tutkimusaineistona käytettiin seitsemää The International Childhood Cardiovascular Cohort (i3C) Consortiumin kohorttia Australiasta, Suomesta ja Yhdysvalloista.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä New England of Medicine -tiedelehdessä.

Päämiesten vierailuista Venäjän hyökkäysten kohteena olevaan Ukrainaan ei juuri hiiskuta etukäteen. Niin ei Suomen pääministeri Sanna Marininkaan. Tieto matkasta tuli julki vasta kun Marin oli jo käynyt Venäjän tuhon ja kauheuksien koettelemissa Butšassa ja Irpinissä, ja palaamassa pääkaupunkiin Kiovaan.

Marin matkusti Ukrainaan virkaveljensä pääministeri Denys Smyhalin kutsusta. Viestit maailmalle lähtivät kuitenkin presidentti Volodymyr Zelenskyin tapaamisesta.

Käynnillään Marin vakuutti, ettei ukranainalaisia ole unohdettu, ei vaikka sotaa on nyt käyty jo yli kolme kuukautta. Marinin viesti numero yksi: sota Euroopan ytimessä ei saa muuttua uudeksi normaaliksi.

Marin vaatii kuudetta pakotelistaa

Viime viikkoina Suomen valtiojohto on hyvn selvin sanoin tuominnut Venäjän sotatoimet ja asettunut viidellä asetoimituksella Ukrainan tueksi. Marin viesti samaa Kiovassa, mutta laajensi aiheen koskemaan EU:n kuudetta pakotelistaa.

Marinin mukaan ensi viikon alussa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston on päätettävä uusista järeistä lisäpakotteista, joita Unkari on tähän saakka vastustanut.

Marinin viesti numero kaksi lähti sekä Brysseliin että Budapestiin: Venäjän sotatoimia on vastustettava myös öljyntuontia koskevin pakottein eli kuudes pakotelista on saatava voimaan ja Venäjän sotakassan pulskistaminen EU-maiden maksamilla öljyrahoilla on loputtava.

Ukrainalle EU-hakijamaan asema

Marinin ja Zelenskyin keskusteluissa käsiteltiin myös Ukrainan asemaa Euroopassa. Ukraina haki Venäjän hyökkäysten alettua EU:n jäsenyyttä.

Hakemuksen käsittely on muodollisesti aloitettu, mutta esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat suhtautuneet asiaan nihkeästi. Marinin mielestä mitään ohituskaistaa ei pidä järjestää Ukrainallekaan, vaan jäsenyys toteutuu sitten aikanaan, kun ehdot täyttyvät.

Marinin mielestä Ukrainalle pitäisi nyt kuitenkin myöntää ehdokasmaan status, vaikka jäsenyyden toteutuminen kestäisikin. Marinin kolmas viesti: EU:n on nyt annettava selvä merkki siitä, että Ukraina on jatkossa osa länttä ja Eurooppaa.

Marinin Ukrainan pikavierailun painoarvoa lisää se, että matkan aattona hänellä oli vieras suoraan EU-päätöksenteon ytimestä. Olisi todella outoa, jos vierailun viestejä ei olisi hiottu keskiviikkona Helsingissä ja Kesärannassa vierailleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin kanssa.

Lue lisää

Yle tapasi pääministeri Marinin Kiovassa: Ukrainan viesti oli, että älkää unohtako meitä

ISTANBUL Istanbulin villkkaalla kauppakadulla satunnaisesti pysäytetyt jalankulkijat eivät pikagallupin perusteella tiedä Suomesta paljoakaan.

– Suomi on kylmä maa, kehittynyt ja kaikki siellä ovat onnellisia, sanoo Berkant Korkmaz.

Korkmaz on opiskelija ja kommentoi Suomen, Ruotsin ja Turkin välistä Nato-jäsenyyskiistaa vain toteamalla, että jokin välienselvittely on meneillään, mutta hän ei voi sitä kommentoida.

Talous huolestuttaa – pettymys presidenttiin kasvaa

Kiista ei ole puheenaiheena Turkissa siitäkään syystä, että kansalaisten mieliä painaa heikko taloustilanne. Hinnat ovat nousseet ja inflaatio laukkaa 70 prosentissa. Joku voisi pitää sitä jopa yhdenlaisena ennätyksenä.

– Ihmisten ostovoima on erittäin alhainen Turkissa, päivittelee Istanbulin keskustassa kauppaa pitävä Beytulah.

Hän toivoo, kuten kaikki Ylen tapaamat turkkilaiset, että taloustilanne korjaantuisi pian.

Poliitikot ovat hoitaneet taloutta huonosti, pamauttaa Inci Civilek.

Ylen haastattelema kahvilanpitäjä on edellistäkin rohkeampi.

– Kukaan meistä ei voi olla onnellinen ennen kuin se mies, joka maata johtaa, vaihdetaan, hän sanoo.

Tähän voikin tulla tilaisuus ensi vuonna, kun maassa järjestetään sekä parlamentti- että presidentinvaalit.

Minimipalkka Turkissa on 250 euron tietämissä ja esimerkiksi alkoholiveroa nostetaan suunnilleen kahden kuukauden välein.

Askitupakasta moni on siirtynyt käärimään sätkiä, ja olutta pidetään paikoin jo liian kalliina tavallisen ihmisen nautittavaksi. Aski bränditupakkaa maksaa noin kaksi euroa ja tuopillinen olutta suunnilleen saman verran.

Suomalaiset olisivat tervetulleita

Takana ovat juuri läpikäydyt vaikeat koronavuodet, jolloin matkailusta elävä Turkki kärsi pahasti turistikadosta. Nyt näyttää siltä, että suomalaisetkaan eivät enää matkusta Turkkiin, vaikka korona on vähän hellittänytkin.

– Matkavaraukset Suomesta ovat loppuneet Nato-kiistan vuoksi, voivottelee matkatoimistonjohtaja L Cem Polatoğlu.

Menetys on hänen mielestään erityisen suuri, koska suomalaiset asiakkaat ovat “kaikkein arvokkaimpia asiakkaita, joiden laatu on korkea”.

Ylen tapaamat turkkilaiset asiantuntijat tuntuvat tietävän hyvin, että Suomen Nato-jäsenyys kaikkien liittolaismaiden kanssa oli varmistettu ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä. Siis myös Turkin kanssa.

Turkissa katsotaan, että presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei sinänsä ole kääntänyt takkiaan, vaan hän vain “haluaa käydä kauppaa”.

– Niin kuin monet muutkin maat tekevät, sanoo Ruotsissa Turkkia aikoinaan edustanut ex-suurlähettiläs Selim Kuneralp.

Hän nostaa esimerkeiksi Turkin rinnalle Puolan ja Unkarin ja maiden johtajat.

– Ruotsilla ja Suomella on paljon annettavaa Nato-liittoumalle. Toisin kuin esimerkiksi Makedonialla aikoinaan. Moni vain kysyi, mitä teemme Makedonialla, sehän tietää vain lisää kustannuksia.

"Ruotsissa on ihmisiä, joilla terroriyhteyksiä"

Mutta Suomi ja Ruotsi ovat hänen mielestään aivan eri juttu.

– Kaikki muut toivottavat Suomen tervetulleeksi Natoon paitsi herra Erdoğan.

Entä suojeliko Ruotsi terroristeja jo hänen aikanaan, kuten Turkki väittää?

– Kyllä Ruotsissa on ollut jo kauan paljon henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestö PKK:hon, hän sanoo.

Turkki vaatii muun muassa tällaisten henkilöiden luovuttamista.

– Ongelmana on se, että heillä, kuten niillä neljällätoista henkilöllä, joita Turkki vaatii palautettavaksi Suomesta, on Suomen tai Ruotsin kansalaisuus. On selvää, ettei kumpikaan maa tule heitä luovuttamaan, Kuneralp arvioi.

Hän pitää hieman kummallisena sitä, että Turkki ylipäänsä vaatii tällaista, koska Turkissakin tiedetään, että Suomi tai Ruotsi eivät voi tällaiseen suostua.

Myös Yhdysvallat kiistan osapuolena

Eurooppalaisen ECFR-ajatushautomon asiantuntija ja journalisti Aslı Aydıntaşbaş näkee, että Suomi ja Ruotsi on vedetty mukaan peliin, jossa presidentti Erdoğan näkisi mielellään mukana myös Yhdysvallat.

Aydıntaşbaş sanoo, että Turkin Ruotsille ja mahdollisesti myös Suomelle esittämä vaatimuslista voisi olla suunnattu myös Yhdysvalloille. Yhdysvallat on saanut sotilaallista tukea kurditaistelijoilta Syyriassa. Liittolaisuus ärsyttää Turkkia suunnattomasti.

Kiista paljastaa Aydıntaşbaşin mukaan myös sen, että Turkin ja sen länsiliittolaisten välillä on periaatteellinen näkemysero.

– Kyse on Ruotsista ja Turkin kyllästymisestä siihen, että Ruotsi on kurdien puolella. Eikä pelkästään tästäkään vaan Turkin erilaisuudesta länsiliittolaisiinsa nähden. Turkki näkee kurdijärjestöt terroristeina, länsiliittolaiset eivät.

Yhdysvallat on kuitenkin antanut ymmärtää, että kiistan osapuolien, Ruotsin, Suomen ja Turkin on ratkottava asiat keskenään.

Sekä ajatushautomon asiantuntija että entinen suurlähettiläs yhtyvät arvioon, jonka mukaan kiistan ratkaiseminen voi kestää pitkään. Jopa aivan kesäkuun Nato-kokouksen kynnykselle saakka, viimeiseen päivään ennen kokouksen alkua.

– Turkki käy kauppaa ja vaatimukset on esitetty avoimesti. Niistä voi olla vaikea tehdä myönnytyksiä. Tietenkin tilanne voi muuttua ja varovaisesti arvioiden voi sanoa, että Turkilla tulee olemaan kova paine saada tilanne ratkaistuksi 29. kesäkuuta mennessä, sanoo Soli Özel, kansainvälisten suhteiden asiantuntija ja luennoija Kadir Hasin yliopistossa.

Nato-kokous järjestetään Madridissa 29. kesäkuuta alkaen.

Lue lisää:

Turkki-asiantuntija Suomen Nato-neuvotteluista Turkissa: "Emme voi lähteä peruuttamaan mistään perusihmisoikeuksista"

Turkki on vaatinut Suomesta useita henkilöitä luovutettavaksi – "Osaan on tehty myönteinen, osaan kielteinen päätös", kerrotaan oikeusministeriöstä

Yhdysvaltalaisnäyttelijä Ray Liotta on kuollut 67-vuotiaana, kertovat kansainväliset mediat.

Tiedottajansa mukaan Liotta kuoli nukkuessaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Hän oli Dominikaanisessa tasavallassa Dangerous Waters -nimisen elokuvan kuvauksissa. Kuolinsyytä ei ole toistaiseksi kerrottu.

Liotta syntyi 18. joulukuuta 1954 Newarkissa, New Jerseyn osavaltiossa. Hänet adoptoitiin vain puolen vuoden ikäisenä. Liotta pelasi baseballia lukioikäiseksi saakka, mutta osallistui koulunäytelmään, ja lopulta valmistui alalle Miamin yliopistosta. Ensimmäisen roolinsa hän sai saippuaoopperasta nimeltä Another World.

Liotta teki läpimurtonsa Martin Scorsesen ohjaamassa Mafiaveljet-elokuvassa, jossa hän esitti Henry Hilliä, italian-irlantilaista rikollista, jonka elämään tarina pohjautui. Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1990 ja se voitti kuusi Oscar-palkintoa.

– Olen hyvin surullinen Rayn poismenon johdosta. Hän oli aivan liian nuori jättääkseen meidät. Levätköön rauhassa, kommentoi Mafiaveljissä näyttellyt Robert de Niro lausunnossaan.

Ensimmäisen merkittävän roolinsa Liotta teki Jonathan Demmen ohjaamassa elokuvassa Something Wild vuonna 1986. Viime vuosina Liotta on nähty muun muassa Steven Soderberghin ohjaamassa rikosdraamassa No Sudden Move.

Liottaa jäävät kaipaamaan hänen kihlattunsa Jacy Nittolo ja 23-vuotias tytär Karsen Liotta.

Elokuva-alan Jussi-palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa opiskelijan tekemälle elokuvalle, kun Aalto-yliopistossa kandityönä valmistunut Hei hei Tornio -lyhytelokuva palkittiin tämän kevään gaalassa. Se on elokuvataiteen laitoksella opiskelleen Emilia Hernesniemen debyyttielokuva.

Hernesniemi halusi elokuvaansa usein yksityiseksi jäävää tunteiden kirjoa elämänvaiheesta, jossa lapsi on muuttamassa pois kotoaan. Toisaalta hän halusi kuvailla lapsen tunnemyrskyä, kun perhe ja läheiset jo valmiiksi ikävöivät, vaikka itse on menossa kohti omaa elämäänsä ja unelmiaan.

– Varmaan ne tunteet on harvoin läsnä dokumenttielokuvissa niin vahvasti kuin ne mun mielestä on tuossa Hei hei Torniossa.

Hernesniemi kokee Jussi-palkinnon olevan osoitus siitä, että elokuva onnistui välittämään tunteet muillekin.

– Tosi harvoin mikään asia mun elämässä on onnistunut yhtä tarkasti ja syvällisesti kuin tämä Hei hei Tornio, hän sanoo.

Elokuvassa seurataan Vilma Tihisen viimeisiä päiviä ennen muuttoa ja heti lakkiaisten jälkeen seurannutta lähtöä Helsinkiin. Tunteet ovat pinnassa ja viimeistään lähdön hetkellä kyynelehtiminen yltyy sellaiseksi, että se saa päähenkilön keventämään tunnelmaa tokaisemalla:

– Aivan kuin olisin kuolemassa johonkin lavantautiin!

Vilman lakkiaiskeväänä 2020 Suomikin sulkeutui maailmanlaajuisen pandemian vuoksi. Ohjaaja-käsikirjoittaja kokee sen suoneen erityisen rauhan tekemiselle.

– Siinä itse ajassa oli jotain taikaa. Sain rauhassa tehdä sitä ja kukaan ei puuttunut siihen.

Tärkeäksi onnistumiseksi Hernesniemi laskee sen, että ystävyys Vilma Tihisen kanssa on jatkunut. Suuri asia on niin ikään se, että Tihisen perhe ja lähipiiri ovat saaneet olla rauhassa, vaikka he avasivat kotinsa ovet ja jakoivat yksityiset hetkensä dokumentissa.

Oululaislähtöinen, mutta 20 vuotta Helsingissä asunut Hernesniemi on jo uusien projektien kimpussa, mutta hän puhuu silti edelleen erittäin mielellään tänä keväänä paljon esillä olleesta lyhytelokuvastaan.

Alun perin hänen mielessään oli road trip -tyyppinen dokumenttielokuva pitkästä muuttomatkasta. Hän halusi elokuvaan luontoa ja kauniita maisemia. Pohjoisessa syntyneellä elokuvaohjaajalla alkusysäyksenä toimi myös halu päästä hetkeksi pois pääkaupunkiseudun hulinasta. Hän alkoi haarukoida pohjoissuomalaisista opinahjoista nuorta, joka olisi muuttamassa pois lapsuuden kodistaan ja vieläpä mahdollisimman kauas.

– Tornio valikoitui paikkakunnaksi, koska sieltä löytyi Vilma.

Hernesniemi oli jutellut satojen opiskelijoiden kanssa, jotka olivat muuttamassa pois kotoa sen kevään aikana.

– Vaikka puhuin monelle sadalle Vilman ikäiselle opiskelijalle, Vilma oli niitä harvoja, jotka olivat valmiita lähtemään tällaiseen projektiin.

Emilia Hernesniemi alkoi käydä Vilma Tihisen kanssa vanhanaikaista paperikirjeenvaihtoa, ja siitä syntyi myös materiaalia käsikirjoitukseen.

Yleensä dokumenttielokuvissa katsojalle ei kerrota, mitä on ohjattu tai käsikirjoitettu. Kaikki dokumenttielokuvat ovat käsikirjoitettuja, mutta Hernesniemi haluaa painottaa, että Hei hei Torniossa tunteet olivat aitoja.

– Jos mietin tätä elokuvaa, niin kaikki mitä siinä tapahtuu, on totta. Ja se on maagista.

Elokuva reissaa maailmalla

Emilia Hernesniemi on ollut edustamassa elokuvaansa ympäri Eurooppaa, mutta yksi erityinen unelmakin toteutui.

– Hei hei Torniolla on ollut ensi-ilta myös Kanadan Torontossa dokumenttifestivaalilla nimeltä Hot Docs International Documentary Festival. Se oli mulla suurin unelma, että me päästäis sinne. Se on Pohjois-Amerikan suurin dokkarifestari ja maailmanlaajuisesti tosi arvostettu.

Tulevan kesän edustusreissu vie Emilia Hernesniemen Kaliforniaan ja Palm Springsin elokuvafestivaaleille.

Ohjaaja kertoo katsovansa eri tilaisuuksissa omaa työtään nyt onnellisena ja rauhallisena.

Hernesniemi on saanut paljon kiittävää palautetta elokuvastaan ja aihe on koettu koskettavaksi eri puolilla maailmaa. Erityisesti Suomessa moni samaistuu elokuvan tunteisiin, sillä pitkien etäisyyksien vuoksi moni nuori muuttaa jatko-opintoihin useiden tuntien ajomatkan päähän lapsuudenkodistaan.

– He tietävät jo muuttaessaan, etteivät välttämättä palaa, että se osa elämästä on ohi.

Sitten ei mennä enää äidin luokse illalla lihapullille, ohjaaja kiteyttää.

Lue myös:

Suositun vaatemerkin perustaja Emilia Hernesniemi ei ollut tottua vauva-arkeen, mutta tv pelasti hänet – pian hänestä tuli palkittu elokuvaohjaaja

Muistatko muuttosi lapsuuden kodista? Keskustele aiheesta perjantaihin klo 23 saakka.

Tutkija: Nato-jäsenyys voi avata Itä-Suomen tuulivoimalle

Itä- ja Kaakkois-Suomessa on tuulivoimaa ja sen tuomia verotuloja huomattavasti vähemmän kuin länsirannikolla ja Keski-Suomessa. Syynä on puolustusvoimien tarve pitää alueen tutkien näkökenttä esteettömänä. LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen laskee, että sen vuoksi alue on menettänyt miljardien eurojen tuulivoimainvestoinnit ja pitkällä ajalla kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Laaksosen mukaan yhteistyö Nato-maiden kanssa voisi muuttaa ilmavalvontaa niin, että tuulivoima ei enää aiheuttaisi tutkille häiriötä. Puolustusvoimat selvittää mahdollisuuksia.

17-vuotias voi pian ajaa kortin vanhempien luvalla, jos hallitus saa tahtonsa läpi

Ikäpoikkeuslupahakemukset ovat ruuhkauttaneet liikennevirasto Traficomin, ja hallitus haluaa luopua poikkeusluvasta kokonaan. 17-vuotias voisi ajaa kortin vanhempien luvalla, kyytiin tosin saisi ottaa vain yhden matkustajan ja yöajo olisi kielletty. Poliisi, Liikenneturva ja Autokoululiitto uskovat liikenneturvallisuuden entisestään heikentyvän. Lakiesitystä puolustava liikenneministeri Timo Harakka (sd.) sanoo, ettei 17-vuotiailta voi enää kokonaan autoilua kieltää, kun se kerran on menty sallimaan.

Yle Kolumbiassa: Rauhansopimus ei tuonut pysyvää rauhaa, mutta nyt entiset sissit leipovat viidakkokylässä korvapuusteja sotilaille

Kolumbia valmistautuu sunnuntaisiin presidentinvaaleihin. Niiden voittajan pitäisi saada jälleen kasvava sissiliike kuriin. Manden kylässä näkee, mitä todelliseen rauhaan tarvittaisiin.

Runsaita sateita ja sadekuuroja ympäri Suomea

Etelän sateet heikkenevät, mutta koillisesta leviää pohjoiseen yhtenäinen sadealue, joka tuo mukanaan runsaita sateita. Etelämpänä tulee sadekuuroja. Lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa 15 asteen vaiheilla, pohjoisessa jäädään noin viiden asteen tuntumaan.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa tänään perjantaina ratkaisunsa yhdestä Suomen rikoshistorian poikkeuksellisimmasta tapauksesta.

Käräjäoikeus punnitsee, murhasiko entinen mainostoimistoyrittäjä lakimies Ilpo Härmäläisen Turussa vuonna 1994. Tapauksesta tekee harvinaislaatuisen se, että rikoksesta on kulunut lähes 28 vuotta.

Mikäli 68-vuotias syytetty tuomitaan murhasta elinkautiseen, on kyse pisimmästä ajasta teon ja tuomion välillä Suomessa.

Ilpo Härmäläinen oli kateissa yli 27 vuotta. Hänen ruumiinsa löydettiin merenpohjasta Turun Airiston edustalta viime maaliskuun alussa. Härmäläisellä oli löydettäessä yllään samat vaatteet kuin katoamishetkellä.

Koskaan aikaisemmin henkirikoksen uhrina kadonnutta vainajaa ei ole löytynyt niin pitkän ajan jälkeen. Kaiken lisäksi etsintöjen aikana Airistolta löydettiin myös toinen kauan kadoksissa ollut vainaja, joka ei kuitenkaan ollut kuollut henkirikoksen uhrina.

Käräjäoikeuden oli määrä antaa tuomio jo maaliskuussa, mutta uudet vihjeet ja Härmäläisen ruumiin löytyminen palauttivat tapauksen oikeussaliin.

Vainajan löytyminen oli suuri helpotus ennen kaikkea omaisille, mutta se vankisti myös syyttäjän käsitystä syytetyn syyllisyydestä murhaan. Ilman vainajaa ei olisi ollut yksiselitteistä toteennäyttää edes sitä, että kyseessä on henkirikos. Syytetty on kaiken aikaa kiistänyt surmanneensa Härmäläisen.

Uusi tutkinta toi läpimurron

33-vuotiaasta lakimies Ilpo Härmäläisestä tehtiin viimeinen varma havainto 3. elokuuta 1994 puolenpäivän jälkeen, kun hän lähti kotoaan Eerikinkadulta Turun keskustassa.

Murhasta syytetty mies oli tapahtuma-aikaan 41-vuotias mainostoimistoyrittäjä, joka tunsi Härmäläisen. Syytettyä on kutsuttu julkisuudessa "mainosmieheksi". Poliisitutkinnan mukaan mainosmies ja Härmäläinen tapasivat toisiaan useita kertoja ja pitivät aktiivisesti yhteyttä myös puhelimitse, viimeisen kerran vain hetkeä ennen Härmäläisen katoamista.

Miestä kuulusteltiin Härmäläisen taposta epäiltynä ensimmäisen kerran helmikuussa 1995, mutta tuolloin tutkinta ei edennyt. Mies sai samoihin aikoihin tuomion talousrikoksesta, joka paljastui Härmäläisen katoamistutkinnan yhteydessä.

Keskusrikospoliisi avasi Ilpo Härmäläisen katoamisen tutkinnan uudelleen viime kesänä. Tapausta selvitettiin epäiltynä murhana. Teletietoja, todistajainlausuntoja ja mainosmiehen ristiriitaisia kuulustelukertomuksia yhdistelemällä poliisi teki läpimurron. Mainosmies otettiin kiinni viime elokuussa ja vangittiin.

Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeusrangaistusta Ilpo Härmäläisen murhasta.

Syyttäjä: Raaka ja harkittu "teloitustyylinen" teko

Perinteisesti henkirikostutkinnan kolme keskeistä elementtiä ovat motiivi, tilaisuus ja surma-ase. Syyttäjän mukaan mainosmiehellä oli ne kaikki.

Aluesyyttäjä Niina Merivirta katsoo, että syytetty suunnitteli Ilpo Härmäläisen henkirikoksen tarkasti. Hänen käsityksensä mukaan mainosmiehen motiivina oli peitellä tekemäänsä talousrikosta, josta pelkäsi Härmäläisen kertovan poliisille.

Syyttäjä uskoo, että syytetty oli sopinut Härmäläisen kanssa tapaamisen, jonka verukkeena oli ollut jonkin kiinteistön katsominen. Härmäläinen oli maininnut muun muassa vaimolleen lähtevänsä katsomaan mainosmiehen kanssa jotakin asuntoa.

Esitutkinnan mukaan kello 12.15–13.44 välillä on aikaikkuna, jonka aikana mainosmiehen epäillään ottaneen Härmäläisen kyytiinsä, surmanneen tämän sekä upottanneen ruumiin.

Härmäläisestä tehtiin viimeinen varma havainto kotirappunsa edessä noin kello 12.15 aikaan. Syyttäjä uskoo, että Härmäläinen nousi mainosmiehen kyytiin viimeistään kello 12.30 aikoihin. Noin 20 minuuttia kestänyt matka Eerikinkadulta Satavan venesatamaan, jossa syytetty säilytti purjevenettään, on taitettu syyttäjän käsityksen mukaan mainosmiehen isän autolla, sillä miehen oma auto oli lainassa sukulaisilla.

Syyttäjän mielestä mainosmies oli ottanut mukaansa omistamansa Colt King Cobra .357 -revolverin sekä hankkinut muovisäkkejä, pakkausteippejä ja köyttä ruumiin paketoimista varten.

Aluesyyttäjä näkee, että Satavassa kaksikko oli noussut mainosmiehen purjeveneeseen, jolla oli ajettu 1,6 kilometrin päähän Airistolle, merikartan perusteella syvimpään kohtaan. Veneessä mainosmies oli syyttäjän mukaan ampunut Ilpo Härmäläisen. Laukauksia oli ollut kaksi, joista toinen oli osunut takaapäin selkään ja toinen edestäpäin päähän. Oikeudessa syyttäjä kuvaili tekoa "teloitustyyliseksi".

Ruumiista löytyneiden kahden lyijyluodin jäänteen perusteella ei pystytty yksilöimään surma-asetta, mutta tutkimusten mukaan luodit on voitu ampua sellaisella aseella, jonka syytetty omisti.

Syyttäjän teorian perusteella mainosmies olisi laukausten jälkeen paketoinut ja köyttänyt ruumiin muovisäkkeihin, sitonut siihen ankkurin ketjuineen ja upottanut mereen. Todistajan mukaan mies oli puhunut vihjailevasti ihmisen upottamisesta Airiston syvimpään kohtaan. Myös toinen todistaja oli arvellut, että "Ilpo saattaa olla Airiston syvimmässä kohdassa”.

Syytetyn ex-vaimo muisti tänä keväänä ennen vainajan löytymistä, että veneestä oli kadonnut ankkuri mahdollisesti samoihin aikoihin kuin Härmäläinen katosi. Vainajan löytymisen yhteydessä merenpohjasta löydettiin myös ankkuri, joka ei kuitenkaan ollut kiinni vainajassa. Syyttäjän mukaan se on saattanut ajan saatossa ruostua ja irrota.

Syyttäjän käsityksen mukaan mainosmies on ollut takaisin venesatamassa noin kello 13.35.

Hänen puhelimensa on paikantunut Naantalin Viljavaraston tukiasemaan kello 13.44, jolloin hän on soittanut mainostoimistonsa numeroon näppäillen aluksi numeron väärin. Syyttäjä katsoo tämän kertovan siitä, että mies oli ollut hyvin hermostunut.

Telian lausunnon mukaan Satavan venerannassa elokuussa 1994 käytetty puhelin on todennäköisesti yhdistynyt juuri Naantalin Viljavaraston tukiasemaan. Karkean arvion mukaan tukiaseman silloinen peittoalue oli maa-alueilla pohjoiseen ja itään noin viisi kilometriä, länteen ja etelään noin 10 kilometriä.

Puhelun jälkeen syytetty on aluesyyttäjä Niina Merivirran käsityksen mukaan ajanut toimistolleen Turun keskustaan, jossa hän on ollut viimeistään kello 14.10.

Viime maaliskuussa ruumiskoira merkkasi yhden kohdan rikospaikaksi epäillystä purjeveneestä. Syyttäjä katsoo tämän viittavan siihen, että Härmäläinen sai surmansa veneessä.

Syyttäjän mukaan teko oli raaka ja suunnitelmallinen eikä järkevää epäilystä mainosmiehen syyllisyydestä murhaan jää.

Puolustus: Pitävä alibi, ei näyttöä syyllisyydestä

Puolustus tulkitsee näyttöä täysin päinvastoin kuin syyttäjä.

Syytetyn avustaja Heikki Uotila korosti oikeudessa, että syytteen teonkuvaus perustuu enimmäkseen johtopäätöksiin. Puolustus katsoo, että mainosmiehellä on alibi Ilpo Härmäläisen oletetulle surmaamisajankohdalle.

3. elokuuta 1994 syytetyn omistamassa mainostoimistossa oli paikalla kaikki kolme työntekijää. Poliisi kuulusteli heitä neljä viikkoa Härmäläisen katoamisen jälkeen. Työntekijät muistelivat, että mainosmies oli ollut paikalla heidän palatessaan lounaalta puolenpäivän aikoihin. Yksi työntekijöistä arvioi, että tämä oli viipynyt toimistolla vielä tunnin verran, toisen mukaan “melko pitkän ajan", kolmas ei ollut varma.

Puolustus on huomauttanut, että mikäli mainosmies on ollut toimistossaan kello 13.00 saakka, ei teon suorittaminen ole ollut mahdollista kello 12.15–13.44 välisessä aikaikkunassa.

Syytetty on väittänyt lähteneensä toimistoltaan taksilla Raisioon tapaamaan tuttavaansa ja olleensa reissussa silloin, kun syyttäjä katsoo Härmäläisen saaneen surmansa. Puolustuksen käsityksen mukaan Naantalin Viljavaraston tukiaseman kantavuus on mahdollistanut, että syytetyn puhelin on paikantunut siihen kello 13.44, kun mies on ollut matkalla takaisin toimistolleen Turkuun.

Puolustus kiinnitti huomiota myös siihen, ettei Härmäläisen kuolinajasta ja -paikasta saatu tutkinnassa varmuutta. Veneestä tai mistään muualtakaan ei ole löytynyt dna-todisteita tai muita jälkiä, jotka osoittaisivat, että mainosmies surmasi Härmäläisen. Lisäksi avoimeksi jäi, millä aseella uhri ammuttiin.

Syytetty on kiistänyt, että hänen veneessään olisi ollut sellaista ankkuria, jollainen löydettiin Härmäläisen ruumiin yhteydestä. Myöskään mainosmiehen ex-vaimo ei tunnistanut ankkuria samaksi, jonka kertoi veneestä aikanaan kadonneen.

Jo oikeudenkäynnin alussa joulukuussa puolustusasianajaja Heikki Uotila huomautti, että todistajien kertomuksiin ja muistikuviin ovat saattaneet vaikuttaa kulunut aika ja tapauksen käsittely mediassa.

Käräjäoikeus soveltaa tässä tapauksessa sitä murhan tunnusmerkistöä, joka on ollut voimassa rikoksen tapahtuessa vuonna 1994. Kyseisessä 1960-luvulla laaditussa tunnusmerkistössä muotoilu erityisestä raakuudesta ja julmuudesta on ollut jossain määrin nykyisestä poikkeava. Puolustus näkee, ettei Härmäläisen henkirikos ole ollut silloisen tunnusmerkistön mukaisesti erityisen raaka tai julma.

Todistustaakka on syyttäjällä, jonka on pyrittävä osoittamaan teko toteen ilman, että syytetyn syyllisyydestä jää järkevää epäilystä. Syytetyn kannalta riittää, että vaihtoehtoinen tapahtumainkulku on mahdollinen, vaikka se ei olisi edes todennäköinen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus julkistaa päätöksensä kello 13.00.

Lue lisää:

Kaikki Ylen artikkelit Ilpo Härmäläisen henkirikoksesta

KRP:n tutkija kertoi, miten lähes 30 vuotta meren pohjassa ollut vainaja löydettiin – Ilpo Härmäläisen murhajutun käräjäkäsittely päättyy

Syyttäjä: Mainosmies surmasi Ilpo Härmäläisen ampumalla "teloitustyyliin" selkään ja päähän – syytetty kiistää: "Käsi sydämellä ja käsi Raamatulla"

Murhasta syytetty puhui kaverinsa mukaan "betonisaappaista" ja Airiston syvimpään kohtaan upottamisesta – näin Ilpo Härmäläisen ruumista etsittiin

Kuusamossa Oulangan kansallispuiston maastossa ja Rukalla järjestettävä Karhunkierros Nuts -polkujuoksutapahtuma on houkutellut tänä vuonna ennätysmäärän osallistujia.

Pisimmälle, 166 kilometrin edestakaiselle lenkille Karhunkierroksella, on ilmoittautunut 168 osallistujaa, joista 25 on naisia.

Yksi ultramatkalle startanneista on päihteiden sekakäytöstä tiensä kuiville raivannut tuusulalainen Toni Limnell.

– Jos pääsen tuossa juoksussa maaliin, tai vain metrin matkan, olen oman elämäni voittaja, Limnell sanoo.

• Katso Toni Limnellin tunnelmat ennen lähtöä Yle Areenasta tai jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Kaiken kaikkiaan Suomen suurimmaksi puhuteltuun polkujuoksutapahtumaan on tulossa noin 3 200 osallistujaa. Ilmoittautuneita oli vieläkin enemmän, lähes 5 000, kertoo kilpailun johtaja Eero Lumme.

– Sairastelut ovat karsineet osallistujia, mutta siltikin ylitettiin vuoden 2019 ennätys, joka oli 2 600 juoksijaa.

Tapahtumassa on uutena matkana Rukan ympäristössä juostava 13 kilometrin lenkki. Nuts-polkujuoksutapahtumassa juostaan myös 83, 55 ja 34 kilometrin mittaiset matkat.

Pisin matka, 166 kilometriä, starttasi perjantaiaamuna kello 8.

Viina oli viedä, mutta sitten veikin polku

Reilut kaksi vuotta sitten 38-vuotiaan Toni Limnellin elämä oli vähällä päättyä. Ambulanssikopteri vei miestä sairaalaan. Alkoholikrampin saanut Limnell oli tajuton eikä hengittänyt.

– Lääkärit sanoivat, että kuolisin kohta. Olin kuullut saman jo muutamaan kertaan.

Taustalla oli useiden vuosien stressaava, kiireinen ja epäterveellinen elämäntapa, joka tuhosi terveyden. Kierre alkoi jo varhain. Lapsena koettu yksinäisyys ja lähiomaisten kuolemat johtivat päihteisiin, masennukseen ja väkivaltaan.

Uusi alku avautui viimein Ridasjärven päihdehoitokeskuksen kautta. Siellä osattiin puhua ja kannustaa. Päihteet jäivät ja joka päivä eteenpäin helpotti.

– Silti fyysinen ja henkinen kipu kesti tosi pitkään.

Vielä syksyllä 2020 lääkärit sanoivat Limnellille, että hän ei saa lähteä juoksemaan. Pitäisi laihduttaa, sydämen takia.

Marraskuussa 2020 hän kokeili hölkätä. Kunto ja keho eivät kestäneet. Viime vuoden helmikuussa hän pystyi jo jolkottelemaan, vuosi sitten toukokuussa mies juoksi pitkin soita ja metsäpolkuja.

Limnell on kertonut elämänmuutoksestaan myös Instagram-tilillään:

"Luonto on mun psykiatri"

Metsässä Limnell pystyy käsittelemään menneisyyden asioita. Siellä pystyy henkisesti rauhoittumaan, vaikka olisikin juoksemassa. Metsä on tunteiden purkautumispaikka.

– Luonto on mun psykiatri. Olen myös paljon sosiaalisempi, kun olen metsässä. Siellä on hyvä käydä puolison kanssa juttelemassa.

Syyskuussa 2021 Limnell osallistui ensimmäiseen "lappujuoksuunsa", tämän vuoden helmikuussa jo Nuuksion 83 kilometrille.

Matka meni niin kevyesti, että Limnell päätti ilmoittautua Kuusamossa ultramatkalle, eli 166 kilometrille.

Viime aikoina harjoittelu on sujunut helposti, miehen omien sanojen mukaan liiankin helposti. Silti kisaan lähtö jännittää.

– Hemmetisti. En tiedä pystynkö. Se on keholle ja etenkin mielelle aivan järkyttävä rääkki. Onhan siinä 36 tuntia aikaa, mutta on siinä myös 4 000 metriä nousuakin. Se on aika pitkä mäki, Limnell pohtii kisan alla.

Voit seurata Limnellin ja muidenkin urakkaan osallistuvien juoksumatkaa täältä.

Koko suoran lähetyksen voit katsoa Yle Areenasta:

Lue myös: Lääkäri varoittaa riskeistä, mutta silti monet juoksevat satojen kilometrien matkoja erämaassa – niin aikoo tehdä myös Elina Järnefelt

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 28.5. kello 23 saakka.

Ensi vuonna auton rattiin saattaa istua jopa 30 000 uutta alaikäistä kuljettajaa, mikäli hallituksen esitys ajokorttilaiksi menee läpi. 17-vuotiaan ei enää tarvitsisi hakea ikäpoikkeuslupaa viranomaisilta, vaan luvan antaisivat vanhemmat.

Poliisihallitus, Autokoululiitto, Liikenneturva, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja liikennepsykologian asiantuntijat pelkäävät uudistuksen heikentävän nuorten liikenneturvallisuutta entisestään. Esimerkiksi poliisin mielestä todellisen ajokortti-iän pitäisi olla 18, ja siitä tulisi poiketa vain hyvin painavista syistä.

Sitä liikenneministeri Timo Harakka (sd.) ei pidä mahdollisena. Hänestä vuoden 2018 uudistus meni “ehkä vähän liian pitkälle”, mutta sen kanssa on nyt elettävä.

– Se on luonut tilanteen, jossa meillä on useita tuhansia 17-vuotiaita kuljettajia. Olisi epäreilua, että tämä mahdollisuus kokonaan peruutettaisiin, kun on havaittu, miten tarpeellinen ja tärkeä asia se on nuorten itsenäiselle liikkumiselle.

Tarpeellisuudesta ollaan montaa mieltä, mutta ainakin hakemusmäärät nousivat uudistuksen myötä valtavasti.

Lupahakemuksia hyväksytty liukuhihnalta

Ikäpoikkeusluvan ehtoja höllennettiin vuonna 2018 niin, että poikkeuslupaa saa hakea, jos katsoo sitä tarvitsevansa huonojen kulkuyhteyksien päässä olevan koulun, työn tai harrastuksen vuoksi. Vuonna 2019 hakemuksia tulikin yli 14 000, kun kaksi vuotta aiemmin niitä tuli vain 61. Viime vuonna poikkeusluvan sai yli 17 000 nuorta.

Osa hakuperusteista vaikuttaa vahvasti liioitelluilta. On jokailtaisia jääkiekkoharjoituksia bussireitin ulottumattomissa tai maalla apua odottava mummo.

– Väitän, että varmaan 40 prosenttia perusteista ei ole todellisia, toteaa rovaniemeläinen liikenneopettaja Sauli Nousiainen.

Liikennevirasto Traficom on hyväksynyt hakemuksista yli 90 prosenttia. Tällä hetkellä jonossa on 4500 hakemusta. Viraston tarveharkinta on ministerinkin mukaan ollut näennäistä.

– Hakuprosessi on ruuhkautunut ja lupaa on saanut odottaa kuukausia. Kun ei aidosti pystytä valvomaan liikenneturvallisuussyitä tai edes näitä perusteluita, niin halusimme hallinnollisen härdellin sijaan ohjata itse ajoluvan ehtoja niin, että ne paremmin huolehtisivat liikenneturvallisuuden lisääntymisestä, liikenneministeri Timo Harakka toteaa.

Uudistuksen myötä 17-vuotiaille tulisi kielto ajaa puolenyön ja aamuviiden välillä. Kyytiin saisi ottaa vain yhden ihmisen kerrallaan.

Liikenneturvallisuudessa onkin parantamisen varaa. Suomessa nuoria kuolee tieliikenteessä selvästi enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Tilastot kertovat myös, että 17-vuotiaana kortin ajaneet joutuvat ensimmäisenä vuonna ajokieltoon lähes kaksi kertaa useammin kuin 18-vuotiaat.

"Poikien kohdalla mietityttää"

Rovaniemen keskuskentällä palloilee joukko lain kohderyhmää, 16-vuotiaita B-junnuja. Talvella harjoitellaan urheiluopistolla kauempana keskustasta. Uudistus vähentäisi kuskaamisen tarvetta, miettii joukkueenjohtaja Jarkko Leinonen.

Leinonen kuitenkin sanoo, että eritoten poikien kohdalla lupa-asia mietityttää. Omalle esikoispojalleen hän uskalsi korttia puoltaa jo 17-vuotiaana eikä ongelmia ole ollut.

– Hänellä oli mönkijällä ajokokemusta liikenteestä ja sillä tavoin luottavaisena päätettiin vanhempina hakea ikäpoikkeuslupaa.

Hakemusta perusteltiin työllä, sillä Leinosen yrityksessä oli tarvetta huoltoajoihin. Leinosen pojista nuorempi, 16-vuotias Leevi saa vanhemmiltaan luvan siinä missä isovelikin. Hän uskoo ajoa tulevan paljon.

– Varmaan kouluun ja töihin tai kavereiden kanssa jonnekin. Nyt kuljen mönkijällä kouluun ja harkkoihin.

Valmentaja Pekka Otra-ahon lapset ovat ajaneet korttinsa täysi-ikäisinä eikä 16-vuotiaan kuopuksenkaan auta sitä ennen pyytää isältä allekirjoitusta ajokorttilupaa varten.

– Ei tule nimeä alle, kyllä ne ovat lapsia vielä. Itse olen sillä kannalla, että pitää olla täysi-ikäinen, liikenteen vaarat ovat kuitenkin aika kovia.

Esitys kyytiläisten rajoittamisesta yhteen ei saa varauksetonta tukea urheilutreeneissä käyvien nuorten isiltä, mutta öinen ajokielto kyllä.

– Mitäpä se alaikäinen tekee tuolla puolen yön aikaan ajelemassa, Jarkko Leinonen toteaa.

Pystyvätkö vanhemmat kriittiseen arviointiin?

Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi ei aikoinaan saanut isältään lupaa kevytmoottoripyöräkorttiin. Autokouluyrittäjänä toiminut isä ei pitänyt häntä tarpeeksi kypsänä liikenteeseen.

Kiviniemi epäilee, että aivan kaikki eivät näin kriittiseen arviointiin pysty.

– En tiedä, minkä väristen silmälasien läpi se oma lapsi nähdään, mutta välttämättä vanhemmilla ei ole oikeaa käsitystä lapsen kehitysvaiheesta. Myös arjen helppous painaa.

Moni asia toki on vuosikymmenten aikana muuttunut: maaseudun julkinen liikenne ja kouluverkko on harventunut, ja harrastuksista tullut entistä tavoitteellisempia. Joidenkin nuorten arkea oma auto todella helpottaa.

Viimeksi alaikäisten ajo-oikeutta käsiteltiin, kun 15-17-vuotiaille esitettiin oikeutta ajaa kuuttakymppiä kulkevia kevytautoja. Kansanedustajien suurelle enemmistölle kevytautot kelpasivat, mutta EU-komissiolle eivät. Se puuttui peliin ja katsoi, että kevytautot ovat ajokorttidirektiivin vastaisia.

Samalla kun ajokortin ehtoja on höllennetty, opetusta on vähennetty ja kortin hintaa hilattu siten alaspäin. Vuonna 2018 pakollisten ajo- ja teoriatuntien määrä lähes puolittui. Niiden lisäksi pakolliseksi tuli riskientunnistuskoulutus, jonka voi suorittaa simulaattorilla. Nyt hallitus esittää, että liukkaan ajon opetus olisi simulaattorin sijaan ajoradalla.

Lakiesityksestä äänestetään todennäköisesti ennen eduskunnan kesätaukoa. Liikenne- ja viestintävaliokunta jatkaa vielä asiantuntijoiden kuulemisia.

Valiokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) suhtautuu esitykseen ristiriitaisin tuntemuksin. Rajoitusten seurauksena kesätyöläinen ei voisi ajaa aamuvuoroon leipomoon eikä yksinajelukaan tunnu järkevältä sen enempää päästöjen kuin bensan hinnan vinkkelistä.

– Jos pidetään niin lapsena, että ajamista pitää rajoittaa, niin miksi sitten antaa korttia ollenkaan, Kymäläinen miettii.

Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus on varmistunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, HUS tiedottaa.

Tartunta varmistui myöhään torstai-iltana. HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan tämä on ainut tapaus tai tautiepäily Suomessa.

Kotihoidossa olevalla potilaalla on rakkuloita ja korkea kuume, mutta muutoin hän voi hyvin.

– Tartunnan lähde on selvillä ja lähikontaktit on kartoitettu. Hän on nyt kotihoidossa suhteellisen hyvässä kunnossa, Lehtonen kertoo.

Tartunnan saanut on matkustanut Euroopassa.

Lehtonen ei ole huolissaan todetusta tapauksesta. Hänen mukaansa tauti ei tartu helposti.

– On hyvin pieni todennäköisyys, että tauti lähtisi leviämään Suomessa.

Apinarokko kuuluu rokkovirusten sukuun. Muita rokkovirustauteja ovat esimerkiksi isorokko ja lehmärokko. Isorokkorokotteen saaneilla ihmisillä voi olla vielä jonkin verran suojaa apinarokkovirusta vastaan. Rokotetta ei ole kuitenkaan annettu Suomessa 1970-luvun jälkeen.

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia. Husin mukaan tartunnat on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen, vaan tarttuakseen ihmisestä toiseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin. Suurimmassa osassa tapauksista tartuntojen epäillään liittyvän miesten väliseen seksiin.

Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa, ja tartunnan saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa. Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen on ollut harvinaista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan apinarokon tyypillisin oire on iholle ilmestyvät rakkulat, joita voi esiintyä esimerkiksi kasvoissa, raajoissa, muualla kehossa ja sukuelimissä.

Muita sairauden ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet ja lihaskivut. THL:n mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa. Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23 saakka.

Ensimmäiseen omistusasuntoon on ollut jatkuvasti vaikeampaa päästä käsiksi kaupungeissa.

Ensiasunnon ostaja etsii tyypillisesti yksiöitä, mutta niiden hinnat ovat kohonneet selvästi muita asuntoja nopeammin jo 2010-luvun taitteesta lähtien.

Yksi seuraus on se, että ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut nousu-uralla jo vuosikausia.

Nyt pientä ensiasuntoa etsivän tilanne on pitkästä aikaa helpottumassa. Yksiöiden hinnat ovat jo laskeneet viimeisistä vuosieneljänneksistä, ja Hypo ennustaa, että laskusuunta jatkuu.

– Me odotamme, että yksiöiden hinnat kääntyvät laskuun tänä vuonna koko vuoden osalta, mikä olisi ensimmäinen kerta sitten 90-luvun laman, kun yksiöt laskevat koko maassa, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Koko asuntomarkkinalle Hypo odottaa kuluvalle vuodelle vielä puolentoista prosentin hintojen nousua. Yksiöiden neliöhinnat siis laskisivat suhteessa suurempiin asuntoihin.

Miksi yksiöiden hinta putoaa? Yle kokosi tärkeimmät vastaukset.

1. Moni sijoittaja vetäytyy asuntomarkkinoilta

Ensiasunnon ostajat ovat jo pitkään joutuneet kilpailemaan yksiöistä asuntosijoittajien kanssa. Viime vuosina asuntosijoittajat ovat vieneet yli puolet myynnissä olevista yksiöistä.

Kahden viime vuoden tulikuumilla asutomarkkinoilla moni asunto on ostettu sokkona jo ennen ensimmäistäkään julkista näyttöä. Tässä kilpailussa sijoittajat ovat yleensä voittajia, koska he tuntevat alueet ja taloyhtiöt ensiasunnon ostajia paremmin.

Nyt lukuisat sijoittajat vetäytyvät yksiömarkkinoilta, koska tuotto-odotukset ovat pudonneet.

Yksiöitä ja muita pieniä kaupunkikoteja etsiville ensiasunnon ostajille se tarkoittaa helpompia olojoa, toteaa Hypon Brotherus.

– Sijoittajien kanssa ei joudu taistelemaan enää niin verissä päin.

Vuokrahinnat ovat monin paikoin laskeneet tai vuokrien nousu on ainakin hidastunut. Kaupungeissa vuokramarkkinat käyvät yhä hitaalla koronapandemian jäljiltä, kun moni ahkerimmista vuokraajista, eli esimerkiksi palvelusektorin työntekijöistä, on muualla. Kysyntä sakkaa myös turisteille suunnatuissa lyhytvuokrauspalveluissa, kuten Airbnb:ssä.

Samalla kun tulopuoli on heikentynyt, kustannukset ovat kasvaneet. Korkojen nousu kasvattaa asuntosijoittajien rahoitusmenoja ja inflaatio yhtiövastikkeita esimerkiksi lämmityskulujen kautta.

2. Ennätysvilkas rakentaminen lisää asuntojen tarjontaa

Tänä vuonna uusia asuntoja valmistuu enemmän kuin vuosikymmeniin. Viimeksi yhtä paljon asuntoja on valmistunut vuonna 1991.

Vilkas rakentaminen lisää tarjontaa, mikä hidastaa hintojen nousua. Vaikutus kohdistuu eritoten yksiöihin, koska huomattava osa viime vuosina valmistuneista asunnoista on yksiöitä.

Yksiöitä etsivillä ensiasunnon ostajilla on siis tarjolla enemmän asuntoja.

Kasvava asuntotarjonta vaikuttaa asuntojen hintojen lisäksi myös vuokramarkkinaan. Kun asuntoja on enemmän, vuokrahintoihin tulee laskupainetta. Se heikentää halukkuutta asuntosijoittamiseen, mikä puolestaan vähentää asuntojen kysyntää.

3. Kysyntä suuntautuu suurempiin neliöihin

Pandemia-aikana ostajat ovat halunneet aiempaa suurempia asuntoja. Kehitys näyttää jatkuvan, ja tällä hetkellä hinnat nousevat aiempaa suuremmissa asunnoissa.

Kun kysyntää siirtyy suurempiin asuntoihin, yksiöiden kysyntä heikkenee ja hintoihin tulee laskupainetta.

Se helpottaa jälleen pientä ensiasuntoa etsivää.

Voit keskustella aiheesta 27. toukokuuta klo 22 asti.

Lue lisää:

Ensiasunnon ostajan asema saattaa muuttua pian ainakin kolmella tavalla – näin hallitus aikoo uudistaa asp-järjestelmää

Alle 30-vuotiaat haluaisivat omistusasunnon, mutta rahaa ei ole tarpeeksi vielä vuosiin – nämä viisi ilmiötä määrittävät nyt nuorten asumista

Viranomaiset, vanhemmat ja silminnäkijät ovat kertoneet uusia tietoja Texasin Uvaldessa tiistaina sattuneesta järkyttävästä kouluampumisesta.

Poliisi vahvisti torstaina, että 18-vuotias epäilty ehti tehdä hirmutekojaan koulurakennuksessa jopa tunnin ajan, ennen kuin poliisi surmasi hänet.

Koulun ulkopuolelle oli kerääntynyt hätääntyneitä vanhempia, jotka olivat turhautuneita siitä, etteivät paikalla olleet poliisit rynnännet sisään kouluun estämään tragediaa. Monet vanhemmat kuulivat laukauksia koulurakennuksesta ja pyrkivät itse sisään, mutta paikalla olleet poliisit estivät tämän.

Yksi paikalla olleista äideistä, Angeli Rose Gomez, kertoi The Wall Street Journal -lehdelle, että hänet pistettiin käsirautoihin, kun hän vaati poliiseja toimimaan.

– Poliisi ei tehnyt mitään. He vain seisoivat aidan luona, Gomez kertoo.

Gomezin mukaan poliisi vapautti hänet käsiraudoista sen jälkeen, kun paikalle tuli Gomezin tunteva poliisi, joka vakuutti muut poliisit siitä, että nainen voidaan päästää vapaaksi. Tämän jälkeen Gomez kertoo juosseensa kouluun, mistä hän löysi kaksi lastaan.

Gomez kertoi lisäksi lehdelle nähneensä, kuinka poliisi käytti etälamautinta erääseen isään, joka lähestyi bussia löytääkseen lapsensa. Gomezin mukaan tämä tapahtui sen jälkeen, kun 18-vuotias hyökkääjä oli surmattu.

– He eivät tehneet sitä [käyttäneet etälamautinta] ampujaan, mutta meille he tekivät niin. Siltä se tuntui, sanoi Gomez.

Asevalmistaja perui osallistumisensa NRA-kokoukseen

Yksi paikalle kiirehtineistä isistä, Victor Luna, kuvaili CNN:lle, kuinka turhautuneita koulurakennuksen ulkopuolella olleet vanhemmat olivat.

– Sanoin yhdelle poliiseista, että jos he eivät halua menne sisälle, voisi hän lainata minulle asetta ja luotiliiviä, jotta minä voisin mennä hoitamaan asian. He sanoivat ei, Luna sanoi.

Poliisin luoteihin lopulta kuollut 18-vuotias oli aseistautunut käsiaseella ja rynnäkkökiväärillä. Kyseistä rynnäkkökivääriä valmistava asevalmistaja Daniel Defence on ilmoittanut, ettei se aio osallistua täällä viikolla järjestettävään Kansallisen kiväärijärjestö NRA:n kokoukseen.

– Meidän mielestämme tämä viikko ei ole sovelias ajankohta sille, että markkinoimme tuotteitamme Texasin NRA-kokouksessa, asevalmistaja kertoi.

Lisää aiheesta:

Texasin kouluampuminen oli USA:n verisin kymmeneen vuoteen – neljä syytä, miksi Bidenin vaatimat tiukennukset aselakeihin ovat lähes mahdottomia

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) on Ilta-Sanomien teettämässä presidenttikyselyssä ykkösenä. Vastaajilta kysyttiin, keitä eri puolueiden mahdollisista ehdokkaista he voisivat kuvitella äänestävänsä vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

49 prosenttia vastaajista ilmoitti Rehnin. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita eri ehdokkaita.

Toiseksi suosituin 45 prosentilla oli kaksissa edellisissä presidentinvaaleissa toiseksi jäänyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Kyselyn yllättävin nimi oli Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola 32 prosentin osuudella. Haaviston ja Aaltolan väliin kiilasivat pääministeri Sanna Marin (sd.) 35 prosentilla ja entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) 34 prosentin osuudella.

Aiemmin mustan hevosen osaa on tyrkytetty presidenttikyselyissä Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläälle Mikko Hautalalle, joka sai nyt 13 prosentin kannatusosuuden.

Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi 1 295 ihmistä, ja kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kysely tehtiin 23.–24. huhtikuuta.

Lue myös:

Konkarit jyräävät Ylen presidenttikyselyssä: Olli Rehn nousi kärkeen, Sanna Marin putosi kolmanneksi

Suomen Pankin Rehn keräsi eniten mainintoja HS:n gallupissa seuraavista presidentinvaaleista

Facebookin eli nykyisen Metan omistaja Mark Zuckerberg on siunannut meitä viime kuukausina yhdellä hyvällä ja yhdellä huonolla uutisella. Huono on, että hän yrittää laajentaa digitaalista imperiumiaan ja ottaa taas lisää mediasfääriämme haltuun niin sanotulla metaversellä.

Hyvä on, että hän uhkaa lähteä EU:n alueelta.

Facebookin ja Instagramin käyttö vaikeutuisi Euroopassa huomattavasti, mutta me voisimme huokaista helpotuksesta päästyämme Zuckerbergin digitaalisesta tyranniasta.

Kun lähes jokainen on 24/7 netissä, kyky määritellä säännöt ja algoritmit virtuaaliseen maailmaan on suurin mahdollinen voimannäyte.

Hypetetty metaverse, jonka pitäisi olla jonkinasteinen aito kybertodellisuus vähän kuin Matrix, on yritys hallita yhä isompaa osaa siitä tavasta, miten ymmärrämme maailmaa.

Tämä on ollut pitkään Facebookin strategia monissa niin sanotuissa kehitysmaissa, missä Facebook on monelle sama asia kuin Internet. Länsimaissa, missä internet-käyttäjäkokemus koostuu monesta isosta ja pienestä teknologiafirmasta, selaimesta, laitteesta ja sovelluksesta, tätä ei aina ymmärretä.

Koko nettikokemuksen hallitseminen antaa tietenkin valtavat määrät valtaa. Tarvitsee vain miettiä, kuinka iso osa länsimaisen ihmisen arkipäivästä nojaa nettiin ruokatilauksista tilisiirtoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Paha vain, että Facebook on aina ollut vastuuton vallankäyttäjä. Viime vuonna tehdyt paljastukset toivat jälleen esiin, että Zuckerbergin sosiaalisen median palvelut esimerkiksi ruokkivat kansanmurhia kehittyvissä maissa ja itsetuhoisuutta ja syömishäiriöitä rikkaassa lännessä.

On kieltämättä melkoinen saavutus, että banaalista naisvihasta on päästy kahdessa vuosikymmenessä yhdeksi maailman suurimmista teknologiafirmoista, jolla on valtaa huojuttaa valtioita, presidentinvaaleja ja ruokkia etnisiä puhdistuksia.

Metaverselle naureskelu on helppoa ja hauskaa. Moni kikattii esimerkiksi Zuckerbergin megajäiselle “metaversen” esittelyvideolle. Asiaa ei auttanut se, että iso osa videolla esitellyistä tulevaisuuden visioista on ollut arkipäivää muilla nettialustoilla jo hyvän aikaa.

Emme toistaiseksi tiedä, mikä Metaverse edes tarkalleen ottaen on. Jonkinlaisesta virtuaalitodellisuudesta, vanhojen scifikirjojen uudelleenlämmitellystä kyberavaruudesta on kai kyse. Silti hiukan pihalla olevat teknofirmat ovat rientäneet paiskomaan rahaa vielä tekovaiheessa olevaa metaverseä päin, kuten ajan tapa on.

Mutta Zuckerberg tietää, mikä metaverse on. Minäkin tiedän. Se on konteksti.

Konteksti koko maailmalle, uusi todellisuus, minne ihmiset voivat siirtää yhä enemmän ja enemmän digitaaliset elämänsä. Se on todellista valtaa. Kun lähes jokainen on 24/7 netissä, kyky määritellä säännöt ja algoritmit virtuaaliseen maailmaan on suurin mahdollinen voimannäyte.

Ihmiset voivat toki tehdä metaversessäkin omat päätöksensä ja tapella vaikka siitä, kuka pilaa metasomen ilmapiirin eniten, mutta todellinen valta on sillä, joka luo sen ympäristön, missä muut tekevät valintansa.

Vallan kahmimisessa Facebook ja muut teknologiafirmat ovat onnistuneet erinomaisesti jo nyt. Lainsäädäntö on laahannut perässä, mutta etenkin EU on pyrkinyt viime vuosina suitsimaan isojen firmojen hallitsevaa markkina-asemaa uudella lainsäädännöllä.

Meidän ei pitäisi odottaa, että Facebook lähtee Euroopasta, vaan potkaista koko firma myrkyllisine tuotteineen saman tien ulos ennen kuin sen loputtomat rahamäärät saavat luotua, huoh, metaversensä.

Joku voi toki kysyä, jäämmekö sitten jostain paitsi. Näkemykseni mukaan samasta myrkystä, mitä Facebook on alusta alkaen tarjonnut.

Helmikuussa Vice uutisoi, että metaverseen kuuluvan sovelluksen naispuolinen betatestaaja joutui virtuaalisen “raiskauksen” uhriksi, missä koko joukko miespuolisia käyttäjiä seksuaalisesti ahdisteli käyttäjän avataria.

Jos Facebookin alkuperäinen tarkoitus oli naisten nöyryyttäminen, näin 18 vuotta myöhemmin ainakaan se asia ei ole muuttunut.

Tuukka Tervonen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja joka näkee Matrixin optimistisena tulevaisuudenkuvana somejättien suunnitelmiin verrattuna.

Kolumnista voi keskustella 28.5. klo 23.00 saakka.

Itä-Suomessa on katsottu kateellisina, kun länsirannikolla kunnat kahmivat tuulivoimaloita ja niiden verotuloja. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Halsua aikoo muuttua Suomen kovimmasta verottajasta jopa Suomen halvimmaksi kuntaverottajaksi tuulivoiman tuomien verotulojen avulla.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopisto LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen on laskenut, kuinka paljon Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Kaakkois-Suomi menettävät siksi, että niiden alueelle voidaan rakentaa tuulivoimaa vain erittäin rajoitetusti.

Tuulivoimainvestoinnit ovat jääneet suurelta osin saamatta, koska puolustusvoimien tutkat rajoittavat voimaloiden rakentamista, Laaksonen päättelee.

Etelä-Karjalan maakuntakaavaa tehtäessä arvioitiin, että alueelle voisi rakentaa 230 voimalaa. Laaksosen mukaan aluksi puolustusvoimat arvioi, että alueelle ei voi rakentaa yhtään voimalaa. Lopulta Luumäelle sallittiin yhdeksän voimalaa.

LUT:n laskelman mukaan saamatta jääneiden investointien arvo on 3,4 - 6,8 miljardia euroa. Lisäksi vuosittaisia kiinteistöveroja ja maanvuokratuloja jää molempia saamatta 40 - 80 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tämä kaikki on poissa tämän alueen taloudesta, Laaksonen harmittelee.

LUT:n laskelmat esitellään tarkemmin kesäkuussa.

Laaksonen korostaa, että Suomen on korvattava Venäjältä tuotua energiaa lisäämällä omaa uusiutuvan energian tuotantoaan. Hän näkee myös suuria mahdollisuuksia siinä, että Suomesta voisi tulla tuulivoiman avulla jopa energianviejä.

– Nämä investoinnit toisivat Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja, Laaksonen laskee pitkän ajan vaikutuksia.

Tuulivoimalan lavat kätkevät vaikka hävittäjän

Tuulivoimaloiden pyörivät lavat estävät tutkan täydellisen toiminnan. Voimalan aiheuttamalla häiriöalueella esimerkiksi vihollisen hävittäjäkone voisi liikkua niin, että sitä ei voi havaita tutkalla. Häiriöalue on sitä suurempi, mitä korkeampi voimala on ja mitä lähempänä tutkaa se sijaitsee.

Tuulivoimalan rakentamisluvassa on aina ehtona puolustusvoimilta saatu myönteinen lausunto. Käytännössä lausuntoja antaa pääesikunnan insinööri Jussi Karhila. Lausuntojen perustana on VTT:n tekemä selvitys, jonka jokaisen tuulivoimahankkeen suunnittelijan on erikseen hankittava.

Tuulivoimaa rakennetaan ja suunnitellaan Suomeen nyt vauhdilla, mutta Tuulivoimayhdistyksen kartta osoittaa, että Itä- ja Kaakkois-Suomessa on autioita, ainakin länsirannikkoon verrattuna.

Karhila ei näe asiassa suurta ongelmaa. Hänen mukaansa myönteisiä lausuntoja on annettu niin paljon, että tuulivoiman kovaan lisärakentamiseen ei pitäisi olla ainakaan puolustusvoimien asettamaa estettä.

LUT:n laskelmat miljardimenetyksistä ei saa Karhilaa hätkähtämään.

– Nämä on vastapuolen laskelmallisia ajatuksia. Kuitenkin yli 16 000 voimalaa on saanut myönteisen lausunnon. En näe tässä ongelmaa, Karhila sanoo.

Suomessa on rakennettu noin 980 tuulivoimalaa, joten Karhila korostaa, että puolustusvoimien antamia myönteisiä lausuntoja on vielä paljon pöytälaatikoissa. Myönteisiä lausuntoja on annettu erityisesti läntiseen Suomeen, mutta myös itään.

– Kun mennään itärajaa pitkin kaakon kulmalta Lapin rajalle saakka, niin noin 3 000 tuulivoimalaa on saanut myönteisen lausunnon.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen muistuttaa, että tuulivoimahanke kestää helposti lähes kymmenen vuotta kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseineen. Puolustusvoimien lausunto pyydetään yleensä aivan ensimmäisenä, koska ilman myönteistä lausuntoa hanke pysähtyy saman tien.

Osa hankkeista kaatuu matkan varrella ja osa myönteisen lausunnon saaneista hankkeista on suunniteltu samalle alueelle, jolloin nopein voittaa. Lupia ei siis turhaan haudota, Mikkonen sanoo.

Tuuli talteen koko maasta

Suomen tuulivoima on painottunut voimakkaasti Länsi-Suomeen. Se ei ole ollut ongelma tähän saakka, mutta koko maan hyödyntämisessä olisi etunsa.

– Jos voimaloita rakennetaan liian keskitetysti, tuotannosta suuri osa on poissa, jos juuri sillä alueella ei tuule. Ilmatieteen laitos on laskenut, että Kaakkois-Suomen voimalat tasapainottaisivat tilannetta hyvin, Mikkonen perustelee.

Jotkut kunnat Pohjois-Pohjanmaalla sanovat jo Mikkosen mukaan, että suunniteltuja ja valmiita voimaloita alkaa olla niin paljon, että enempää ei haluta.

Karhila sanoo painokkaasti, että puolustusvoimat ei halua rajoittaa tuulivoiman rakentamista, päinvastoin. Oma energiantuotanto on tärkeää jo huoltovarmuudenkin takia.

Mutta perustehtävä menee kaiken edelle.

– Meidän on hoidettava oma tehtäväkenttämme ja nähtävä joka puolelle valtakunnan rajoille ja rajojen ulkopuolelle. Meille ei voi jäädä katvealueita, joilta ei saataisi maalitietoa.

Tuulivoimayhdistyksen Mikkonen korostaa tuulivoiman tärkeyttä juuri nyt, kun venäläisestä fossiilienergiasta irrottaudutaan.

– En halua asettaa aluevalvontaa ja tuulivoimaa vastakkain. Molemmat ovat kauhean tärkeitä asioita. Mutta toivoisin, että todella aktiivisesti etsittäisiin teknisiä ratkaisuja niin, että yhteensovittaminen olisi mahdollista.

Nato-jäsenyyden tuoma muutos selvityksessä

LUT:n Laaksonen uskoo, että tuulivoiman ja tutkien toimintaan rinnakkain on löydettävissä tekniset ratkaisut. Suomen Nato-jäsenyys voisi muuttaa tilannetta, kun Yhdysvaltojen ja Ruotsin ilmavalvonta voisi olla Suomen tukena, ainakin kriisiaikaan.

– Tekniset ratkaisut löytyvät jo. Me teemme jo tiedustelussa yhteistyötä Naton kanssa. Siihen vielä AWACS-koneet ja ruotsalaisten Global Eye, niin varmaan pystyttäisiin ratkomaan näitä ongelmia. Kyse on siitä onko tahto tehdä näin.

Nato-jäsenyyden vaikutuksia Suomen aluevalvontaan Karhilan mukaan selvitetäänkin parhaillaan.

– Tällä hetkellä selvitetään, onko Natolla tähän liittyviä ohjeistuksia, mutta oma käsitykseni on se, että jokainen maa hoitaa rauhan aikana oman valvontansa ja puolustuksensa niin hyvin kuin pystyy.

Karhila ei halua ottaa kantaa siihen, miten Nato-maat tukisivat Suomen aluevalvontaa kriisitilanteessa.

Katse Viroon

Nato-maa Viro on hankkimassa kahta uutta tutkaa, jotka voivat toimia vain 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Se kasvattaa tuntuvasti mahdollisuuksia tuulivoiman lisäämiseen Virossa.

Karhila pitää 15 kilometrin turvaetäisyyttä "aika uskomattomana". Suomessa vaadittava etäisyys on yli kaksinkertainen, 40 kilometriä.

Puolustusvoimat ei tunne tarkasti Viron hanketta, mutta kiinnostusta se Karhilan mukaan herättää. Viroon hankittavista tutkista on tiedossa vain hinta. Kahden tutkan hinnaksi on kerrottu 70 miljoonaa euroa, mikä Karhilan mukaan ei kuulosta kalliilta.

Ensimmäinen tutka on määrä saada käyttöön kahden vuoden kuluessa Itä-Virun maakuntaan.

Jos Suomessakin päästäisiin viidentoista kilometrin suojaetäisyyteen tuulivoimaloihin, se parantaisi Karhilan mukaan "jonkin verran" mahdollisuuksia rakentaa tuulivoimaa Itä-Suomeen, mutta ei sittenkään ratkaisevasti.

– Se ei muuta sitä tosiasiaa, että nurkan taakse ei voi nähdä, hän konkretisoi tuulivoimalan aiheuttamaa ongelmaa tutkan toiminnalle.

Voisivatko toinen ratkaisu olla niin sanotut täytetutkat, jotka sijoitetaan tutkan näköesteen etupuolelle? Puolustusvoimat ei pidä tätä kuitenkaan toimivana ratkaisuna.

– Täytetutkilla ei yleensä ole häiriösietokykyä, ne eivät ole sotakestäviä, vaan tarkoitettu lähinnä siviili-ilmailun käyttöön.

Mikä sitten olisi ratkaisu tutkan ja tuulivoiman rinnakkaineloon?

– Jaa-a, se ongelma olisi jo korjattu, jos se osattaisiin hyvin tehdä, Jussi Karhila pohtii.

Voit keskustella aiheesta 28.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Selvitys: Luumäen Suurikankaalle voitaisiin rakentaa tuulivoimaa – ei häiritsisi puolustusvoimien tutkajärjestelmiä

Tuulivoimaselvitys löi naulan arkkuun Kaakkois-Suomen haaveille tuulivoimaloista – alueella ei raporttia niellä: "Työ on jätetty täysin kesken"

Harva kunta vastustaa tuulivoimaloiden tuloa – syynä muhkeat verotulot ja ympäristösyyt

Brittiläisen rock-yhtye Depeche Moden perustajajäsen ja kosketinsoittaja Andrew "Andy" Fletcher on kuollut. Fletcher oli kuollessaan 60-vuotias. Depeche Mode kertoi suru-uutisen Twitterissä.

– Olemme shokissa ja surun murtamina menetettyämme rakkaan ystävän, perheenjäsenen ja bändikaverin Andy "Fletch" Fletcherin, yhtye kertoi Twitterissä.

Yhtye muisteli Fletcheriä lämpimästi ja muistutti tämän sydämen olleen täyttää kultaa.

– Hän oli aina paikalla, kun tarvittiin tukea, eläväistä keskustelua, naurua tai kylmää tuoppia olutta.

Vuonna 1980 perustetun Depeche Moden levyjä on myyty oli 100 miljoonaa, ja se tunnetaan muun muassa hiteistään "Personal Jesus" ja "Just Can't Get Enough".

Lähteet: STT, AFP

Koronapandemiassa eletään nyt rauhallista vaihetta.

Euroopassa omikron-variantin myötä huippuunsa nousseet tartuntamäärät ovat olleet jo pitkään laskussa. Suomessa on tultu hieman perässä, mutta meilläkin keskeiset koronamittarit ovat jo reilun kuukauden ajan osoittaneet laskusuuntaa.

Asiantuntijat varautuvat kuitenkin jo syksyyn.

– On todennäköistä, että tauti lähtee syksyllä taas leviämään laajemmin. Meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole sairastaneet lainkaan koronaa. Lisäksi nykyisillä rokotteilla saadaan aika lyhytkestoinen suoja tartuntaa vastaan. Eli syksyllä on paljon altista väkeä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Jotain myönteistäkin syksy näyttäisi tuovan mukanaan.

Useat lääkevalmistajat kehittelevät parhaillaan niin sanottua uuden sukupolven koronarokotetta. Ensimmäisten myyntilupien odotetaan heltiävän syksyllä eli sopivasti uuden korona-aallon alkuun.

THL:ssä seurataan erityisen tarkkaan meillä käytössä olevien Pfizer-BionTechin ja Modernan rokotekehitystä. Kontion mukaan on todennäköistä, että ne saavat ensimmäisten joukossa myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta.

Sekä Pfizer että Moderna kehittävät rokotetta, joka pohjaa nyt vallalla olevaan omikron-varianttiin. "Vanha", käytössä oleva rokote perustuu alkuperäiseen Wuhanin koronavirukseen. Luvassa on siis täsmärokote omikronia vastaan.

Nykyinen koronarokote estää tehokkaasti vakavan taudin

Tarkkaa tietoa siitä, miten uusi rokote eroaa nykyisistä, ei vielä ole. Todennäköisesti se ei kuitenkaan ole niin mullistava kuin termista "uuden sukupolven rokote" saattaisi päätellä.

– Uusi rokote saattaa säilyä nykyisiä paremmin, mikä helpottaisi niiden jakelua, sanoo Rokotustutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Modernan ja Pfizerin kaltaiset mRNA-rokotteet vaativat tehokkaan kylmäsäilytyksen, mikä on vaikeuttanut muun muassa Afrikan kaltaisten alueiden rokottamista.

Rämet kuitenkin korostaa, että nyt käytössä olevat rokotteet antavat erinomaisen suojan vakavaa tautimuotoa vastaan. Siihen ominaisuuteen tuskin on luvassa parannusta.

Käytössä olevien rokotteiden kompastuskivi on ollut se, etteivät ne ole kyenneet estämään koronan leviämistä.

– Omikron on aiheuttanut laajasti läpäisyinfektioita rokotetulla, mikä on ollut pettymys, Rämet myöntää.

– Toiveissa on tietysti, että omikron-spesifillä rokotteella olisi parempi teho tartuntaa vastaan. Nykyisillä rokotteilla teho on lähtiessäkin vain kohtuullinen ja se heikkenee hyvin nopeasti, THL:n Mia Kontio sanoo.

Entä jos syksyllä kiertää jo uusi virusmuunnos?

Tulevat uuden sukupolven rokotteet siis pohjaavat nyt vallalla olevaan omikron-varianttiin. Mutta entä jos syksyllä leviääkin jo täysin uusi koronaviruksen muunnos?

Mika Rämetin mukaan omikron on nyt niin laajalle levinnyt virusmuunnos, että todennäköisesti seuraavatkin muunnokset pohjaavat siihen. Viruksesta voi kuitenkin myös syntyä täysin uusia muunnoksia, jos se esimerkiksi tarttuu uudelleen eläimestä ihmiseen.

Rämetin mukaan lohdullista on kuitenkin se, ettei virukselle ole evoluution kannalta hyödyllistä kehittyä vakavampaa tautia aiheuttavaksi, ainoastaan tartuttavammaksi. Näin tapahtui myös omikronin osalta.

– Tarvittaessa rokotteella voidaan reagoida kohtuullisen nopeasti myös täysin uusiin virusmuunnoksiin.

Rämetin mukaan on myös epätodennäköistä, että mahdollinen uusi virusmuunnos pystyisi kiertämään nykyisten rokotteiden antaman suojan vakavaa tautimuotoa vastaan.

THL:n Kontio: Rokotuksia ei kannata nyt laajentaa

Vaikka uuden sukupolven koronarokote ei mullistaisikaan koronaa vastaan käytävää taistelua, se saattaa vaikuttaa Suomen koronarokotuksiin.

Neljänsiä rokoteannoksia annetaan nyt yli 80-vuotiaille, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan joukkoa voisi laajentaa. Muun muassa HUS:in infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen on ehdottanut neljännen rokotteen antamista laajennetummin myös yli 70-vuotiaille.

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan nyt ei ole hyvä hetki laajentaa rokotuksia. Kontio perustelee kantaansa paitsi epidemiatilanteella, myös uuden sukupolven rokotteella. Vanhaa rokotetta ei ehkä kannata nyt ottaa, jotta voi syksyllä saada uuden.

– Odotamme, että saamme uusia rokotteita käyttöömme syksyllä. Tartunta- ja sairaalahoitoa vaativien määrät tippuvat nyt hyvää vauhtia, eikä kesää vasten kannata rokottaa tällä samalla (vanhalla) rokotteella.

Tosin varmaa ei ole, että uuden sukupolven rokote syrjäyttää vanhan. Kontion mukaan kaikki riippuu siitä, millainen uusi rokote lopulta on.

– Onko sen teho nykyistä parempi ja pidempikestoisempi? Miten se ylipäänsä eroaa nykyisestä rokotteesta? Vielä emme tiedä vastauksia näihin kysymyksiin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kuolleisuus on kasvanut, mutta THL ei tingi neljänsien koronarokotteiden ikärajasta

Tiedätkö, mikä merkitys Britannian EU-erolla brexitillä on Ukrainalle? Jos Britannia olisi vielä jäsen, Ukrainan pääsy EU:hun saattaisi nopeutua.

EU-mailla on perinteisesti ollut eri käsityksiä siitä, missä tahdissa unionin on järkevää laajentua.

Karkeasti ottaen ääripäät ovat nämä: sellaiset maat, jotka kannattavat yhä syventyvää yhteistyötä ja sellaiset, joille riittäisivät nykyisenlaiset sisämarkkinat. Jälkimmäisille ei ole yhtä tärkeää kuin ensimmäisille se, miten tehokasta unionin yhteinen politiikka on.

KUN RANSKA JA MUUT EU:n alkuperäiset perustajajäsenet ovat lyöneet kapuloita laajentumisen rattaisiin etenkin viime vuosina, suurin pelko taustalla on ollut unionin tehottomuuden kasvu. Vuoden 2004 itälaajentuminen on aiheuttanut jälkikäteen paljon porua, koska esimerkiksi Unkari ja Puola osoittautuivatkin yhteistyötä hankaloittaviksi jäsenmaiksi.

EU-jäsenenä Britannia oli vankka laajentumisten kannattaja. Yksi motiivi sillä oli Brysselin vallan patoaminen ja liudentaminen. Mitä enemmän maita, sitä hajautuneempi valta.

EUROOPPALAISISSA some-keskusteluissa asiantuntijat ovat viime päivinä suorastaan riidelleet siitä, millaista viestiä Ukrainan EU-jäsenyydestä on syytä antaa julkisuuteen.

Puheenjohtajamaa Ranskan mukaan Ukraina on kyllä EU:n jäsen tulevaisuudessa, mutta ei vielä ainakaan kymmeneen vuoteen. Tätä esimerkiksi Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik pitää vääränä suhtautumisena. Hän haluaisi, että Ukrainaa kannustettaisiin viestillä mahdollisimman nopeasta jäsenyydestä.

Alla esimerkki keskustelusta, jossa erimaalaiset asiantuntijat ottavat yhteen. Brittiläinen tutkija arvostelee ranskalaista diplomaattia "oudosta laukomisesta", kun tämä sanoo Ranskan ajaneen aina tehokasta mutta jäsenmäärältään rajattua yhteisöä – ja Britannian voittaneen, sillä se kannatti mahdollisimman laajaa EU:ta. Ranskalaisdiplomaatti saa keskustelijoiden enemmistön tuen.

SEN JÄLKEEN KUN Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät EU:hun 1995, prosessi on muuttunut kerta kerralta vaikeammaksi. Suomi pääsi jäseneksi alle kolmessa vuodessa hakemuksen jättämisestä, kun Kroatialla neuvotteluihin meni kymmenen vuotta ja Bulgarialla 12 vuotta.

Siinä missä Suomen piti täyttää säännöt 29 eri asiakokonaisuudessa, nykyisiltä kandidaateilta kuten Pohjois-Makedonialta ja Montenegrolta vaaditaan 35 luvun toimeenpanoa. Lakeja, julkilausumia, sopimuksia, tuomioita, jotka pitää viedä osaksi kansallista lainsäädäntöä, on jo 130 000 sivua jollei enemmänkin.

UKRAINA ON sodan runtelema maa, jonka yhteiskunta on murskattu. Maan johdolla ja myös EU:lla tulee olemaan kova työ jälleenrakennuksessa. Kysymys kuuluu, miten voimat riittävät työläiden EU-neuvottelujen käymiseen samaan aikaan?

Kun lähes kaikki jäsenmaat kuitenkin haluavat Ukrainan lähentyvän EU:ta, seuraavaksi keskustellaan yhteistyömallista. Puheenjohtajamaa Ranska tarjoaisi Ukrainalle pitkien jäsenyysneuvottelujen ajaksi jonkinlaista poliittista liittoa. Suomi on toistaiseksi kannattanut yhteistyön syventämistä Ukrainan jo olemassa olevan assosiaatiosopimuksen ympärille.

Ukraina on jättänyt jäsenyyshakemuksensa. Keskiviikkona maan presidentin erityisavustaja vieraili Helsingissä hakemassa tukea pyrkimykselle. Jo ensi kuussa komissio antaa Ukrainan jäsenehdokkuudesta oman arvionsa.

Hyvää viikonloppua,

Anna

Lue vielä alta koosteeni päivänpolttavista eurooppalaisista aiheista.

FAKTA: Venäjän kaasu määrittää hintojen nousua Euroopassa loppuvuonna

HINNAT NOUSEVAT nyt niin rapsakasti, että muutkin kuin autoilijat tuntevat sen kukkarossaan. Venäjä on lopetellut kaasun toimituksia Eurooppaan, kun energiayhtiöt eivät suostu maksamaan kaasuostoksiaan ruplissa. Viimeksi näin kävi Suomelle lauantaiaamuna, täältä voit lukea aiheesta lisää.

Komissio ennakoi tämän vuoden inflaatioksi keskimäärin runsasta kuutta prosenttia. Jos Venäjän kaasun tuonti EU:hun loppuu kokonaan, hintojen kallistuminen voi kiihtyä jo lähelle kymmentä prosenttia.

ENSI VIIKOLLA: Huippukokous päättää uudesta tuesta Ukrainalle ja pohtii keinoja inflaation estämiseksi

ALKUVIIKOSTA EU:n huippukokouksen on tarkoitus päättää uudesta yhdeksän miljardin euron makrotaloudellisesta tuesta Ukrainalle. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Ukrainan valtion tulot ovat romahtaneet. Suoralla tuella yhteiskunta pyritään pitämään käynnissä. Yhdysvallat on päättänyt selvästi isommasta tuesta Ukrainalle, mutta tulevasta jälleenrakennuksesta päävastuu langennee EU:lle.

MAANANTAIN JA TIISTAIN kokouspöytään noussee Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja muun muassa Baltian maiden esitys, että EU selvittäisi venäläisiltä takavarikoitujen varojen käyttömahdollisuuksia Ukrainan jälleenrakennukseen. Suomi tukee ideaa, mutta pitää sitä juridisesti vaikeana toteuttaa.

VALTIOIDEN JA HALLITUSTEN johtajat keskustelevat myös keinoista, joilla Ukrainan viljatoimitukset maailmalle saataisiin turvatuiksi ja joilla tulevaa kasvukautta pystyttäisiin tukemaan sodan melskeessä. Viljaa on hävinnyt myös sotasaaliina Venäjälle. Ukrainan viljansaanti on kriittinen kysymys etenkin kehittyvissä maissa Afrikassa ja Lähi-idässä. Huippukokous pohtii, mitä EU:n tuella voitaisiin tehdä ruuan hinnannousun ja suoranaisen viljapulan estämiseksi.

SEURAA HUIPPUKOKOUKSEN tapahtumia Ylen eri kanavissa! Paikalla Bryselissä ovat kirjeenvaihtaja Rikhard Husu ja EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen.

Voit tilata Eurooppa-kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä (valitse kirjeeksi "Eurooppa").

Voit keskustella aiheista lauantai-iltaan klo 23:een saakka.