Useimmat valtiot keskittyvät ilmastonmuutoksen torjunnassa lähes pelkästään hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan se on virhe.
Hiilidioksiditoimet parhaimmillaankaan eivät riitä yksin hillitsemään ilmastonmuutosta niin, että se pysyisi kansainvälisesti asetetuissa rajoissa, kertoo vuoteen 2050 ulottuva vertailu.
Hiilidioksidin vähentäminen ilmakehästä on pitkän tähtäyksen ilmastotavoitteille välttämätöntä, mutta myös muiden niin suorien kuin epäsuorien kasvihuonekaasujen päästöihin on puututtava toden teolla, tutkimuksessa kehotetaan.
PNAS-tiedelehdessä julkaistu yhdysvaltalaistutkimus on kaikkien aikojen ensimmäinen selvitys, jossa asetetaan rinta rinnan yhtäältä vain hiilidioksipäästöjen torppaaminen ja toisaalta kokonaispaketti, jossa ovat sekä hiilidioksidi että kaikki muut ilmastoa tavalla tai toisella lämmittävät päästöt.
Ilmastonmuutoksen jo havaittavien seurausten helpottamiseksi on vähennettävä myös metaania ja muita yhdisteitä, jotka viipyvät ilmakehässä paljon lyhyemmän aikaa kuin hiilidioksidi, sanoo geotieteiden professori Drew ShindellDuken yliopiston tiedotteessa.
Pahentuneiden helleaaltojen, kuivuusjaksojen, hirmumyrskyjen ja maastopalojen hillitseminen vaatii näiden päästöjen vähenemistä jo tällä vuosikymmenellä, Shindell sanoo.
Metaani kyllä puoliintuu ilmakehässä jo kuudessa vuodessa ja hiilidioksidi säilyy satoja tai jopa tuhansia vuosia, mutta metaani toisaalta pidättelee lämpöä yli 80 kertaa niin tehokkaasti kuin hiilidioksidi.
Tutkimuksessa selvitettiin metaanin lisäksi muun muassa dityppioksidin ja fluorihiilivetyjen osuutta ilmastonmuutoksessa.
Tutkijoiden mukaan muiden yhteisvaikutus on lähes yhtä suuri kuin hiilidioksidin.
Haamurajan tuolla puolen käväistäneen jo pian
YK:n ilmastopaneeli IPCC painotti viime kuussa julkaistussa raportissaan nimenomaan hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä ja hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Samalla IPCC kuitenkin varoitti takaiskusta, joka voi seurata, jos fossiilisista polttoaineista luovutaan puuttumatta muihin päästöihin.
Pahimmillaan ilmasto lämpenisi jonkin aikaa entistäkin nopeammin, kun yhtälöstä katoaisivat fossiilisten polttoaineiden sulfaattiaerosolit. Niillä on ilmakehään päästyään viilentävä vaikutus joidenkin päivien tai viikkojen ajan.
IPCC:n raportin mukaan päästövähennykset, joihin valtiot ovat toistaiseksi sitoutuneet, eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä likikään asetetuissa rajoissa. Puolentoista asteen sijasta keskilämpötila uhkaa nousta vuosisadan loppuun mennessä yli kolme astetta.
Vertailukohtana on maapallon ilmasto aikana, jolloin teollistuminen ei ollut vielä alkanut muuttaa sitä.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n laskelmien mukaan on yhä todennäköisempää, että puolentoista lisäasteen kynnyksen yli käväistään ainakin kerran jo viiden ensi vuoden aikana.
Sen todennäköisyys on WMO:n mukaan nyt 48 prosenttia. Vielä vuosi sitten arvio oli kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi.
Maailman merien pinta on noussut keskimäärin kymmenen senttimetriä vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Jos nousu jatkuu nykyisellään, Tyynellämerellä sijaitsevan Tuvalun saarivaltion ennustetaan katoavan kokonaan kartalta.Global Warming Images / AOP
Seitsemän viime vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä, ja monissa ilmastonmuutoksen kannalta kriittisissä luvuissa rikottiin viime vuonna ennätyksiä, kertoi WMO vastikään julkaistussa viime vuoden ilmastoraportissaan.
Kaikkien aikojen synkimpiä lukuja saatiin niin ilman hiilidioksidipitoisuudesta kuin valtamerten lämpötilasta, happamoitumisesta ja pinnan korkeudesta.
Ilman keskilämpötila oli viime vuonna 1,1 astetta korkeampi kuin 1800-luvun lopulla, ennen teollistumista.
Nousua hieman pidätteli La Niña -ilmiö, jonka ennustetaan jatkuvan ainakin tämän vuoden ajan. Tutkijoiden mukaan La Niña ei kuitenkaan riitä kääntämään ilmastonmuutoksen kehityskulkua edes tilapäisesti.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aihesta 28.5. kello 23:een saakka.
Suomalainen kristillinen deittisovellus Valo laajentaa ulkomaille. Tulevan kesän ja syksyn aikana se kertoo aloittavansa toimintansa Ruotsissa ja Italiassa.
Tekijätiimin mukaan viime vuoden kesällä perustettu sovellus on kerännyt jo noin 130 000 kirjautunutta käyttäjää Suomessa.
Valon perustaja on yrittäjä ja psykologi Miika-Markus Järvelä, joka on yrityksen hallituksessa mukana yhdessä Erkka Simolinin kanssa. Simolin kertoo toimivansa yrityksen markkinoinnin parissa.
Sovellus herätti aloittaessaan huomiota, sillä sen kerrottiin olevan vain heteroille suunnattu palvelu. Esimerkiksi Kirkko ja kaupunki uutisoi viime kesänä, että "uusi deittisovellus auttaa kristilliset arvot omaavia heteroita löytämään elämänkumppanin". Sen jälkeen mediassa on ollut esillä tapauksia, joissa samaa sukupuolta etsineiden profiileja on poistettu.
Sittemmin linja on kuitenkin tiimin mukaan muuttunut.
Sovelluksen kehittäjät kertovat nyt, että Valo on kaikille kristityille suunnattu deittipalvelu, jossa jokainen voi etsiä omana itsenään elämänkumppania.
Yle kysyi tekijätiimiltä, mistä Valo-sovelluksessa on kyse, kuka sitä käyttää ja mihin sen suosio perustuu. Sovelluksen kehittäjät halusivat vastata kysymyksiin sähköpostitse ja tiiminä.
1. Mistä sovellus sai ideansa?
"Tarve sovellukselle on tullut käyttäjiltä, käyttäjäpalautteen muodossa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Nettipohjaisen palvelun rinnalle haluttiin helpommin käytettävää sovellusversiota. Viimeisin sykäys sovelluksen tekoon tapahtui koronapandemian alettua, kun kristilliset tilaisuudet ja tapahtumat peruttiin. Sovellus tehtiin ja julkaistiin mahdollisimman nopeasti, ja sen julkaisu oli kesäkuussa 2021.
Valon missio on että mahdollisimman moni ihminen löytää itselleen parisuhteen, yhdistävänä tekijänä kristilliset arvot. Valon visio on tulla maailman suosituimmaksi kristilliseksi deittipalveluksi."
2. Miten Valo eroaa esimerkiksi Tinderistä?
"Valo eroaa muista deittipalveluista niin, että sen käyttäjiä yhdistää kristillinen arvomaailma. Valon käyttäjiä yhdistää myös lähes sataprosenttinen halu löytää itselleen parisuhde.
Valon käyttäjät kertovat myös, että he ovat kyllästyneet muiden deittipalvelujen ylläpitämään deittailukulttuuri sekä kevyeen tapailuun kannustavaan toimintaan.
Valossa algoritmit pyrkivät löytämään mahdollisimman tehokkaasti parisuhteen."
3. Aiemmin Valo-sovellus oli tarkoitettu pelkästään heteroille. Nyt myös seksuaalivähemmistöt voivat hakea sen kautta kumppania. Mistä tämä muutos johtuu?
"Palvelu on kehitetty 20 vuotta sitten ajan hengen ja ajatusten mukaisesti. Tällä hetkellä palvelu kehitetään missiomme ja visiomme mukaisesti. Palvelu kehittyy ja muokkautuu koko ajan käytön mukaisesti."
4. Paljonko sovelluksessanne on käyttäjinä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä?
"Missiomme on, että mahdollisimman moni kristilliset arvot omaava löytää itselleen parisuhteen. Visiomme on, että Valosta tulee maailman suosituin kristillinen deittisovellus. Pyrimme kehittämään ja mittaamaan näitä asioita."
5. Kerroitte, että palveluun on rakennettu kristillinen aihesanasto, josta käyttäjät saavat valita itselleen tärkeäksi kokemiaan kristillisyyteen liittyviä sanoja. Minkälaisia aihesanoja sovelluksessa esimerkiksi on?
"Aihesanoja löytyy noin 680, joista pystyy kukin valitsemaan itselleen sopivan "sanapilven" tämä tulee sekä näkyviin profiiliin että algoritmien avuksi mahdollista kumppaniehdokasta varten. Sanan voi valita sen perusteella, mitkä ovat itselle tärkeitä tai mistä on kiinnostunut."
Valosta kerrotaan, että sovelluksen käyttäjistä noin puolet on miehiä ja puolet naisia. Suurin käyttäjäryhmä on 25–50-vuotiaat.
Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.5. kello 23:een saakka.
Mitä ihmettä? 131,40 euron maksu meni Visalta, mutta tilillä näkyy, että siitä on toinenkin katevaraus.
Osuuspankin mukaan tämä johtuu siitä, että viikko sitten perjantaina ja lauantaina korttimaksuissa oli häiriö.
Ilmiö oli yllättävän laaja, vaikka pankin nettisivuilla ei tästä tiedoteta. Arjen talouden palveluista vastaava johtaja Masa Peura OP Ryhmältä kertoo, että häiriö koski muutamia kymmeniä tuhansia asiakkaita.
– Kyseessä on sisäisestä järjestelmän hitaudesta aiheutunut ongelma, joka aiheutti kaksinkertaisia katevarauksia, Peura kertoo Ylelle.
Järjestelmähäiriö havaittiin perjantaina ja korjattiin viikonlopun aikana.
Pitääkö tehdä jotain?
Häiriön aikana tilille tai korttiluotolle virheellisesti muodostuneet katevaraukset puretaan pankin mukaan automaattisesti 14 vuorokauden kuluessa.
– Valitettavasti tässä yhteydessä voi purkautua joitain oikeita katevarauksia, joten muistathan seurata tilisi käyttövaraa muutaman päivän ajan välttääksesi tilin ylittymisen, pankki ohjeistaa asiakasta.
Pitääkö asiakkaan tehdä jotain vai purkautuuko tuplaveloitus automaattisesti?
– Puramme ylimääräiset katevaraukset automaattisesti, asiakkaan tarvitse tehdä mitään. Luottotileiltä katevaraukset purkautuvat viimeistään 14 päivän jälkeen, Masa Peura sanoo.
Voiko samalla mennä myös oikeita katevarauksia?
– Ylimääräisten katevarausten purun yhteydessä purkautuu valitettavasti myös jonkin verran oikeita katevarauksia, mutta veloitukset tulevat asiakkaalle normaalisti muutaman päivän sisällä ostotapahtumasta.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa 28 vuoden takaisessa murhajutussa.
Oikeuden mukaan tapahtuma-aikaan 41-vuotias Lasse Erik Lehto surmasi 33-vuotiaan turkulaisen lakimiehen Ilpo Härmäläisen ja upotti tämän ruumiin mereen vuonna 1994. Lehto sai elinkautisen vankeusrangaistuksen murhasta.
Käräjäoikeus toteaa, että asiassa ei ole tullut esille muita ulkopuolisia mahdollisia tekijöitä eikä uskottavaa vaihtoehtoista tapahtumainkulkua.
Koskaan aikaisemmin ketään ei ole tuomittu henkirikoksesta yhtä pitkän ajan jälkeen Suomessa.
Käräjäoikeus: Tuomitulla oli aikaa ja välineet murhaan
Oikeus toteaa ratkaisussaan, että Lasse Lehdolla on ollut käytettävissään aikaa ja välineet rikoksen tekemiseksi.
Vainajasta löytyi kaksi luotia ja niiden osia. Lehdon tekoaikaan omistama Colt-revolveri on oikeuden mukaan ollut soveltuva Härmäläisen surma-aseeksi. Käräjäoikeus katsoo todennäköiseksi, että Härmäläistä on ammuttu .357 tai .38 kaliiperin lyijyluodeilla.
- Kaliiperin .38 special patruunaa käytetään tarkkuusammuntaan, koska niissä on tyypillisesti pienempi rekyyli, ne ovat siten miellyttävämpiä ampua, hiljaisempia ja halvempia. Kaliiperin .357 patruunoissa teho ja läpäisykyky on suurempi ja ne ovat yleensä täysvaippaisia. Kyseisenlaiset patruunat sopivat molemmat Lehdon Colt- revolveriin, oikeus toteaa ratkaisussaan.
Lehto on väittänyt olleensa tekohetkellä taksilla tai julkisella kulkuneuvolla Raisiossa huoltoasemalla tapaamassa tuttavaansa. Tuttava on kertonut todistajana, että Lehto oli pyytänyt häntä merkitsemään kalenteriinsa totuudenvastaisesti ajankohdan, jolloin Lehdolla olisi ollut tapaaminen hänen kanssaan. Syyksi Lehto oli ilmoittanut taloudelliset syyt tai epäselvyydet.
Todistaja oli muistellut tuon Lehdon ilmoittaman ajankohdan sopineen juuri kalenteriaukeaman keskivaiheille eli olemaan esimerkiksi keskiviikkona 3.8.1994.
Lehtoa ei oltu vielä kuitenkaan tuolloin epäilty mistään talousrikoksesta, joten käräjäoikeuden mielestä on uskottavaa, että Lehto on suunnitellut tapaamisen alibikseen Härmäläisen surman toteuttamisen ajankohdaksi.
Todistajien mukaan Lehto ei ollut koskaan liikkunut julkisilla kulkuneuvoilla ja hyvin harvoin taksillakaan.
Lisäksi oikeus mainitsee, että mikäli Lehto olisi kulkenut Turusta Raisioon ja takaisin, hänen liittymänsä paikantuminen kello 13.44 Naantalin viljavaraston tukiasemaan ei ole Telian lausunto huomioiden ollut todennäköistä, koska liittymä paikantuu aina vahvimpaan tukiasemaan. Käräjäoikeus lisää, että Lehto olisi väittämiään reittejä kulkiessaan paikantunut ensisijaisesti Raision keskustan tai Pansion tukiasemiin.
- Arvioitaessa ylipäätään Lehdon kertomuksen uskottavuutta, se on muuttunut jatkuvasti eri kuulemiskertojen välillä ja sisältänyt useita väitteitä ja seikkoja, jotka eivät ole voineet pitää paikkaansa kuten edellä on todettu. Lehto ei ole kyennyt selvittämään uskottavasti liikkumisiaan aikavälillä kello 12.15 – 14.10, käräjäoikeus lausuu.
Motiivina oli estää talousrikoksen paljastuminen
Käräjäoikeus ottaa ratkaisussaan kantaa myös teon motiiviin. Sen mukaan on ilmeistä, että Lasse Lehdon motiivina Härmäläisen murhaan oli pyrkimys estää epäonnistuneen factoring-laskutussuunnitelman paljastuminen ja pelastaa yrityksensä ajautuminen konkurssiin.
- Tämä olisi tarkoittanut hänen henkilökohtaisen taloutensa tuhoutumista sekä tärkeänä pitämiensä aineellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen aseman menettämistä, oikeus toteaa.
Ratkaisussa tarkastellaan myös tuomitun persoonaa. Oikeuden mielestä Lehto on osannut olla "erittäin vakuuttava ja taitava manipuloija".
- Lehdon on onnistunut houkutella Härmäläinen purjeveneelleen mahdollisesti katsomaan jotain saaristokohdetta ja pyytäen Härmäläisen apua kiinteistökauppaa suunniteltaessa. Jo edeltävästi hän on valmistautunut selvittämään uskottavalla tavalla mahdollisille ulkopuolisille havaitsijoille syyn yhteiselle purjehdukselle lähtemiselle. Hän on käynyt pankissa neuvotteluja keksimänsä kiinteistöprojektin rahoittamisesta.
Oikeus pohtii, että surmaamisessa ja ruumiin hävittämisessä käytetyistä välineistä ankkuri ketjuineen, köysi, jätesäkit ja teippi ovat sellaisia, joita purjeveneellä on saattanut olla valmiina käytettävissä, mutta ainakin aseen Lehto on ottanut mukaan kotoaan. Käräjäoikeus katsoo, että tappo on tehty vakaasti harkiten ja omanvoitonpyynnöstä
- Kaikki edellä mainitut seikat viittaavat yhdenmukaisesti siihen, että Lehdon on täytynyt etukäteen hyvin tarkasti etukäteen suunnitella ja harkita toimintansa, eikä toisaalta mistään ole voinut päätellä, että purjehduksella olisi sattunut jotain yllättävää taikka muuta sellaista, joka puhuisi Lehdon näkökulmasta odottamattomasti tai hallitsemattomasti edenneiden tapahtumien puolesta.
Erityisen raaka teko
Ilpo Härmäläisen yllä olleet vaatteet ovat olleet ruumiin löytöhetkellä asianmukaisesti päällä, paidanhelma siististi housunkauluksen sisäpuolella, paidannapit tallella ja napitettuina sekä kravatti kaulassa solmu oikeassa asennossa ja kohdassa. Oikeuden mielestä tämä osoittaa, että hän ei ole kuollut kamppailutilanteessa.
- Tästä sekä laukausten suunnasta ja määrästä on pääteltävissä, että Lehto on ensin yllättänyt Härmäläisen ampumalla tätä takaapäin, ja havaittuaan ettei Härmäläinen ollut vielä kuollut, melko lailla välittömästi ampunut tätä kuolettavasti päähän.
Käräjäoikeuden mukaan teko ei kuitenkaan ole ollut julma.
- Härmäläisen ruumiista ei ole muutenkaan voitu tehdä päätelmiä siitä, että tähän olisi muuta väkivaltaa kohdistettu. Tekoa ei ole siis pitkitetty, eikä sen yhteydessä ole aiheutettu Härmäläiselle välttämätöntä enempää tuskaa. Rikosta ei näin ollen voida katsoa tehdyn erityistä julmuutta osoittaen.
Toisaalta käräjäoikeus katsoo teon olleen erityisen raaka.
- Lehto on päättäväisesti riistänyt Härmäläiseltä hengen olosuhteissa, joissa Härmäläisellä ei ole ollut mitään puolustautumis- tai pakenemismahdollisuutta. Rikos osoittaa hänessä poikkeuksellista kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä toisen ihmisen hengestä ja elämästä.
Oikeuden mukaan Lehdon menettelyyn soveltuu kaksi murhan tunnusmerkistössä tarkoitettua ankaroittamisperustetta. Härmäläinen ei ole omalla toiminnallaan antanut Lehdon teolle mitään kohtuudella ymmärrettävissä olevaa syytä, eikä rikokseen muutoinkaan liitymitään sen lievempään arvostelemiseen viittaavaa seikkaa.
Ratkaisussa lausutaan, että Lehto on surmannut Härmäläisen vakaasta harkinnasta ja omanvoitonpyynnöstä sekä erityistä raakuutta osoittaen. Rikokseen johtaneet syyt ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioiden tekoa on siis pidettävä erityisen törkeänä.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Härmäläinen oli kateissa lähes 30 vuotta
Ilpo Härmäläisestä tehtiin viimeinen varma havainto 3. elokuuta 1994 puolenpäivän jälkeen, kun hän lähti kotoaan Eerikinkadulta Turun keskustassa. Härmäläisen ruumis löydettiin merenpohjasta Turun Airistolta viime maaliskuussa.
Keskusrikospoliisi avasi Ilpo Härmäläisen katoamisen tutkinnan uudelleen viime kesänä. Tapausta selvitettiin epäiltynä murhana. Teletietoja, todistajainlausuntoja ja epäillyn ristiriitaisia kuulustelukertomuksia yhdistelemällä poliisi teki läpimurron. Lasse Lehto otettiin kiinni viime elokuussa ja vangittiin.
Murhasta tuomittu 68-vuotias mies oli tapahtuma-aikaan mainostoimistoyrittäjä. Lehtoa on kutsuttu julkisuudessa "mainosmieheksi". Poliisitutkinnan mukaan mainosmies ja Härmäläinen tapasivat toisiaan useita kertoja ja pitivät aktiivisesti yhteyttä myös puhelimitse, viimeisen kerran vain hetkeä ennen Härmäläisen katoamista.
Miestä kuulusteltiin Härmäläisen taposta epäiltynä ensimmäisen kerran helmikuussa 1995, mutta tuolloin tutkinta ei edennyt. Lehto sai aikanaan tuomion talousrikoksesta, joka paljastui Härmäläisen katoamistutkinnan yhteydessä.
Itä-Suomen teiltä löytyi runsaasti huonokuntoisia mopoja toukokuun 13. ja 15. päivän välillä tehdyssä tehovalvonnassa. Valtaosassa liikenteen mopoista oli vikaa, muun muassa mopojen jarruissa, valoissa ja renkaissa. Se saa kysymään, miksi niin monen nuoren mopo on huonokuntoinen.
Iisalmen keskustassa näkyy kesäisenä iltapäivänä vain yksittäisiä mopoja, mutta ABC:n parkkipaikalle kurvaa musta traktorimönkijä ja kolme nuorta. Kuskina toimii 15-vuotias Esko Lehtonen.Hän kertoo vaihtaneensa hiljattain mopon traktorimönkijään, koska harrastaa motocrossia.
– Motocrosspyörissä on niin paljon enemmän tehoja kuin mopoissa, niin mopo tuntui tylsältä. Traktorimönkijään mahtuvat kaveritkin kyytiin ja hytti on lämmin talvellakin, Lehtonen perustelee.
Lehtosen mielestä mopojen huonon kunnon taustalla on osaamisen puutetta ja ehkä piittaamattomuutta.
Esko Lehtosen mielestä traktorimönkijällä on kätevää ajella kavereiden kanssa kaupungilla.Meri Remes / Yle
– Ehkä ei jakseta pitää hyvää huolta mopoista, tai ei osata pitää niistä hyvää huolta, arvelee Lehtonen.
Lehtonen on itse saanut apua mopon huoltoon kotoa eli ongelmia mopon huoltojen kanssa ei ole ollut.
Poliisi: mopojen huoltoja laiminlyödään, eivätkä huollot voi olla yksin nuorten vastuulla
Poliisin mukaan mopojen huonokuntoisuuden syynä on tekemättä jääneet huollot ja kunnon tarkastukset. Itä-Suomi ei ole mopojen huonokuntoisuudessa poikkeus: samankaltaisia huomioita on ollut mopoista muuallakin päin Suomea.
– Valitettavasti on käynyt niin, ettei mopoja ole tarkastettu yhdessä vanhempien kanssa ennen ajoa nyt kauden alussa. Siten mopot ovat viallisina päätyneet tuonne tieliikenteeseen, komisario Seppo Porokka Itä-Suomen poliisilaitokselta pohtii.
Porokan mukaan mopo ostetaan usein yhdeksi kesäksi ja huollot jäävät tekemättä. Varsinaista katsastusta mopot eivät vuosittain vaadi.
Monelle nuorelle ja vanhemmalle tulee yllätyksenä, että mopoissakin on uusittava kuluvia osia. Vanhemmilla ei ole välttämättä tietotaitoa skoottereiden ja mopojen korjaamiseen.
– Jos korjaamiseen vaadittavaa taitoa ei vanhemmilla ole, mopokin tulisi viedä huoltoon ammattilaiselle kuten autokin viedään. Esimerkiksi jarruviat ovat todella vaarallisia, eikä niitä toivoisi näkevän, Porokka sanoo.
Kuvituskuva.Mikko Savolainen / Yle
Samoilla linjoilla mopojen korjaustaitojen puuttumisesta on mopoilijoiden valtakunnallisesti toimivan edunjärjestön Mopoilevat nuoret ry:n puheenjohtaja Roni Suorela.
– Oman kokemukseni mukaan aiemmin osatut kädentaidot ovat katoamassa, eli korjaamistaidot eivät enää siirry vanhemmilta lapselle. Mopojen kunto on päässyt sitä kautta laskemaan, Suorela pohtii.
Mopojen korjauspajat ovat paikkoja, joissa mopoa pääsee korjaamaan ohjattuna
Mopoilevat nuoret ry:n Roni Suorelan mukaan poliisilta saatu sakko ei ole välttämättä paras tapa puuttua mopojen huonokuntoisuuteen. Sen sijaan mopojen ohjatut korjauspajat ovat ennaltaehkäisevää ja toimivampaa ruohonjuuritason työtä.
Korjauspajoja on ympäri Suomea, mutta ei vieläkään välttämättä riittävän kattavasti.
Ylä-Savossa mopokerhotoimintaa ja mopojen moottoripaja-kerhoja järjestää muun muassa Iisalmen Nuorison Tuki ry eli Intry. Koronatauon jälkeen nuoria on käynyt kerhossa paikoin harvakseltaan. Moni kerhossa käyvä nuori on vielä mopokortiton ja alle 15-vuotias.
Ohjaaja Jari Hartikainen moottoripajan tiloissa.Meri Remes / Yle
Myös moottoripajan ohjaajalla Jari Hartikaisella on näkemys siitä, miksi Itä-Suomen liikenteen mopoista on löytynyt poliisin tehovalvonnassa vikoja.
– Mopoihin jää vikoja, kun niiden rakennetta lähdetään muuttamaan, vaikka taidot eivät riitä kasaamisvaiheessa, Hartikainen summaa.
Moottoripajassa voi opetella ohjaajan neuvomana mopojen huolto- ja korjaustaitoja.
– Monen meidän kerhossa käyvän nuoren mopo on enemmän pitkäaikainen projekti. Useimmat kerhossa korjattavat mopot eivät ole liikenteessä, sanoo Hartikainen.
Voit keskustella aiheesta 28.5.2022 kello 23:een saakka.
Varakas Venäjän valtio on entistä lähempänä maksukyvyttömyyttä.
Valtion kassa on paisunut, kun tulot ovat olleet ainakin alkuvuoden menoja suuremmat.
Lisäksi Venäjän keskuspankin valuuttavarannon arvo on noin 586 miljardia dollaria. Keskuspankin valuuttavarantoakin voitaisiin käyttää äärimmäisessä hädässä valtion velkojen maksuun.
Mutta kaikesta huolimatta Venäjän valtio ei pysty maksamaan ulkomaisia velkojaan eikä niiden korkoja. Syynä on se, että etenkin Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden takia länsimaiset pankit eivät ota vastaan Venäjän rahasiirtoja.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö antoi pakotteiden voimaantulolle siirtymäajan, jolloin Venäjä on pystynyt tähän saakka maksamaan dollarimääräisten lainojen korkoja sijoittajille.
Siirtymäaika umpeutui tänään, eikä sille annettu enää jatkoaikaa. Käytännössä siis Venäjä on tilanteessa, jossa valtiolla on varoja, mutta saatavien maksaminen velkojille ei onnistu.
Rahaa on, maksukykyä ei
Valtion lainojen korkojen seuraavat maksuerät erääntyvät 23.6. Jos velkojat eivät saa silloin rahojaan, käynnistyy 30 päivää kestävä armonaika. Jos senkään kuluessa maksuja ei hoideta, Venäjän katsotaan olevan maksukyvytön.
Maksukyvyttömyys on ankara isku valtion luottokelpoisuudelle ja siksi uuden lainan saaminen on mahdotonta tai ainakin kallista.
Venäjän valtiolla ei pikaista tarvetta hankkia rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta, mutta sen luottoluokituksen romahtaminen vaikeuttaa entisestään venäläisyritysten paluuta markkinoille, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.Suomen Pankki
Venäjän tapauksessa tällä ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
– Venäjän valtion mahdollisuudet saada uutta lainaa ovat joka tapauksessa nolla. Se olisi nolla vaikka lainat hoidettaisiin, mutta myös halu ottaa uutta lainaa on nollassa.
Ainakaan pikaista tarvetta lainanotolle ei ole, koska Venäjän valtion budjetti on vielä alkuvuoden ollut ylijäämäinen. Tilanteen ennakoidaan kääntyneen vasta tässä kuussa niin, että paisunutta valtion kassaa on alettu kuluttaa pois.
Valtion luottoluokituksen romahdus iskee yrityksiin
Venäjän valtion putoaminen maksukyvyttömyyteen romahduttaisi joka tapauksessa valtion luottoluokitusta entisestään.
Vaikka se ei hätkähdytä valtiota, luokituksen putoaminen pohjalukemiin on huono uutinen venäläisille yrityksille. Solanko muistuttaa, että mikään ei ole ikuista ja ennen pitkää venäläisten yritysten on päästävä kansainvälisille markkinoille hakemaan rahoitusta.
– Maksukyvyttömyys olisi suuri ja pitkäaikainen mainehaitta, Solanko tiivistää.
Valtion luottoluokitus on perusta, jolle myös maan yritysten luokitus pohjautuu. Yrityksen luottoluokitus on aina valtion luokitusta heikompi. Luokituksen laskiessa, rahoituksen hinta käy yhä kalliimmaksi, kun sijoittajat haluavat vastinetta kasvavalle riskilleen.
Luokitusongelma iskee hyvin laajaan joukkoon venäläisyrityksiä.
– Kaikki tutut raaka-aineyhtiöt, mutta myös useat kuluttajatuotteisiin keskittyneet yritykset ovat hakeneet rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Tällä hetkellä ne eivät saisi muutenkaan lainaa mistään, mutta yritykset luultavasti haluaisivat palata rahoitusmarkkinoille nopeammin kuin valtio.
Solangon mukaan Venäjän valtio on ottanut ulkomaista lainaa osittain siksi, että sen velkakirjoja olisi liikkeellä markkinoilla, koska niiden perusteella voidaan hinnoitella venäläisyritysten rahoitus.
Valtion ajautuessa maksukyvyttömyyteen, tuo perusta murentuu.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vieraili torstaina Kiovassa ja tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Marinin mukaan Zelenskyin kanssa keskusteltiin muun muassa aseavusta jo kolme kuukautta jatkuneessa Venäjän hyökkäyssodassa. Suomi on sitoutunut lisäämään asetoimituksia Ukrainaan.
Itäisessä Ukrainassa käydään sodan rajuimpia taisteluja. Ukrainan mukaan Venäjällä on tällä hetkellä yliote Luhanskin alueella.
– Sota on koko ajan käynnissä ja materiaalia myös hupenee. Sen vuoksi tukea tarvitaan niin kauan kuin sota jatkuu, ja sen jälkeen tarvitaan apua jälleenrakentamiseen, Marin kertoi Ylen haastattelussa Kiovassa.
Ylen toimittaja Jenny Matikainen ja kuvaaja Janne Körkkö haastattelivat torstai-iltapäivällä pääministeri Marinia Kiovassa Suomen Ukrainan suurlähettilään virka-asunnossa.
– Viesti on selvästi, että älkää unohtako meitä, olemme yhä täällä ja tulemme tarvitsemaan apua vastedeskin. Suomi on valmis omalta osaltaan auttamaan.
Pääministeri Sanna Marin tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Kiovassa.Ukrainan presidentin kanslia
Irpinin ja Butšan jälleenrakennus jo käynnissä
Marin vieraili torstain aikana myös sodasta rajusti kärsineissä Irpinin ja Butšan kaupungeissa Kiovan lähistöllä.
– Olemme käyneet joukkohautojen paikoilla ja tutustuneet muutenkin siihen, millaista kamaluutta täällä on tapahtunut, Marin kertasi.
– Lohdullinen ja toiveikas viesti oli, että kaupungeissa, joissa on tapahtunut järkyttäviä tekoja, on aloitettu jo jälleenrakennus. Ihmiset katsovat tulevaan. He haluavat uskoa siihen, että huomenna asiat ovat paremmin.
Pääministeri Marin vieraili Irpinissä ja Butšassa.Irpinin kaupunginhallitus
Marin avoin Ukrainan asemalle EU:n ehdokasmaana
Marinin ja Zelenskyin keskusteluissa esille nousi myös EU:n kuudes pakotepaketti, josta jäsenmaat eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Tavoitteena on katkaista venäläisen öljyn tuonti unionin maihin, vaikka itäisten EU-maiden kanssa onkin neuvoteltu siirtymäajoista.
Energian myynti Eurooppaan on ollut tuonut Venäjälle satoja miljoonia päivittäin. Energiajärjestö IEA kertoi toukokuun puolivälissä, että Venäjän öljytulot ovat nousseet kuluvana vuotena 50 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Maa tienasi raakaöljyllä ja jalosteilla noin 20 miljardia euroa kuussa alkuvuoden aikana.
Eurooppa-neuvosto eli jäsenmaiden johtajat kokoontuu tulevana maanantaina ja tiistaina, jolloin myös pakotekeskusteluja jatketaan. Marinin mukaan Suomi on sitoutunut kuudenteen pakettiin ja edelleen vahvempiin pakotteisiin.
– Toinen iso keskustelu, joka meillä on edessämme, on Ukrainan hakemus EU:n jäseneksi. Itse näen, että on hyvin tärkeää antaa Ukrainalle toivon viestiä: selkeät askelmerkit siihen, miten maasta tulevaisuudessa tulee EU:n jäsen, Marin totesi.
Oikoreittiä Euroopan unionin jäsenyyteen ei pääministeri kuitenkaan ole tarjoamassa.
– En näe, että voitaisiin tehdä poikkeusta siinä mielessä, etteikö kriteereitä pitäisi täyttää. Siihen suhtaudun avoimesti, että Ukrainalle annettaisiin ehdokasmaan status, Marin ehdottaa.
– Se, että maa saisi ehdokasmaan statuksen ei tarkoita, että siitä tulisi EU:n jäsen huomenna. Jäsenyys vaatii tietenkin paljon työtä. Keskustelimme, millä tavalla Ukraina voi jälleenrakentaa ja samaan aikaan tehdä töitä kohti EU-jäsenyyttä.
Saaristomerellä tapahtui perjantaina keskipäivän jälkeen sukellusonnettomuus. Asiasta kertoi Länsi-Suomen merivartiosto Twitterissä.
Potilas evakuoitiin mereltä saareen, josta hänet jatkokuljetettiin meripelastushelikopterilla hoitoon.
– Sukeltamassa ollut henkilö nousi tuntemattomasta syystä liian nopeasti pintaan, kertoo meripelastusjohtaja Torbjörn Enroth Länsi-Suomen merivartiostosta.
Paikalla oli kaksi veneyksikköä merivartiostosta, lääkärihelikopteri FinnHEMS, ensihoito sekä merivartioston helikopteri.
Tapahtumapaikka sijaitsee Jurmon saaren itäpuolella Saaristomerellä.
Puolan parlamentti on päättänyt lakkauttaa Korkeimman oikeuden tuomareita tutkineen valvontaelimen, jonka tuomarit valittiin poliittisin perustein.
Päätöksestä äänestettiin eilen torstaina ja se jakoi päättäjiä. Alahuoneen äänestystulos oli 231–208 ja 13 tyhjää.
Valvontaelimen lakkautusta puolsi hallitseva koalitio, kun taas oppositio vastusti sitä sanoen, että muutokset ovat suurelta osin kosmeettisia.
Presidentti Andrzej Duda teki valvontaelimen lakkauttamisesta lakiesityksen helmikuussa. Esityksen taustalla on EU:n puuttuminen asiaan.
Puola aikoo asettaa uuden valvontaelimen
EU-tuomioistuin määräsi lokakuussa Puolan maksamaan sakkoja miljoona euroa päivässä oikeusvaltiorikkomusten vuoksi. EU-komissio on myös jäädyttänyt Puolalle tarkoitetut koronatuet.
Komission mukaan Puola on heikentänyt toimillaan kansallisen oikeuslaitoksensa riippumattomuutta.
Valvontaelimen lakkautus on unionin toiveiden mukainen, mutta sen vaikutus jäänee lyhytaikaiseksi. Valvontaelin on tarkoitus korvata uudella tuomareiden "ammatillista vastuuntuntoisuutta" valvovalla elimellä, jonka jäsenet presidentti valitsee.
Puolan hallitus odottaa silti, että EU palauttaa nyt kiistan takia jäädytetyt 36 miljardin euron koronatuet. Uusien säädösten läpimeno edellyttää vielä Puolan parlamentin senaatin sekä presidentin hyväksyntää.
Oikeuslaitoksen heikkeneminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan
Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuus ja EU-lainsäädäntö ovat vaikeuttaneet jo pitkään Puolan ja EU:n suhteita. Puolan hallituksella on päätösvaltaa maan oikeuslaitokseen, minkä vuoksi oikeuslaitos ei ole täysin riippumaton.
Puolassa lokakuussa vierailleen ja Ylen haastatteleman Helsingin käräjäoikeuden tuomari Antti Heikinheimon mukaan suurin ongelma on tuomareiden nimityselin, joka on perustettu nykyhallinnon toimesta. Nimityselin on mahdollistanut hallitsevalle puolueelle uskollisten tuomareiden nimityksen.
Heikinheimo näki ongelmallisena myös juuri lakkautetun valvontaelimen.
Riskinä on, että jos oikeuslaitos heikkenee, vahvistuu korruption mahdollisuus. Samalla horjuu kansalaisten usko oikeuslaitokseen, millä on vaikutuksia koko puolalaiseen yhteiskuntaan.
Voit keskustella aiheesta 28.5. kello 23:een saakka.
Suomalainen valmennusosaaminen on kovaa valuuttaa kansainvälisessä jääkiekossa. MM-kotikisoissa välieriin yltäneen Suomen päävalmentaja on Jukka Jalonen, niin ikään neljän parhaan joukkoon suoriutuneen Tshekin päävalmentaja on Kari Jalonen. Tshekin joukkueelle puolivälierissä pudonnutta Saksaa luotsaa puolestaan Toni Söderholm.
Tapparan maalivahtivalmentaja Aki Näykki työskenteli Kari "Kojo" Jalosen kanssa ennen Tampereelle tuloaan. Näykki sanoo, että suomalaisten valmentajien vahvuuksia ovat yleensä ottaen yhteistyökyvyn, yhteishengen ja yhdessä pelaamisen vahva ymmärrys.
Monessa maassa on riittävästi taitoa menestymiseen, mutta koska jääkiekko on joukkuepeli, ei ilman yhteistyötä voi menestyä. Kyse on kuitenkin myös yksilöiden valmentamisesta, sillä joukkue muodostuu yksittäisistä urheilijoista. Tai suomalaisittain paremminkin ihmisistä.
Suomi ja Kari Jalosen valmentama Tshekki saattavat kohdata MM-finaalissa. Tshekin joukkueen valmennusryhmässä työskentelee myös toinen suomalainen, Kalle Kaskinen.Tomi Hänninen
Suomessa puhutaan nimittäin niin sanotusta kokonaisvaltaisesta valmentamisesta. Se tarkoittaa, ettei valmentaja kerrokaan passiivisesti vastaanottavalle urheilijalle, mitä tämän pitää tehdä. Ajattelutapa hämmästyttää Näykin mukaan säännöllisesti kansainvälisissä seminaareissa.
Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös, että valmennettava on ensin ihminen, sitten urheilija ja kolmanneksi vasta jääkiekkoilija: jos ei voi ihmisenä hyvin, on vaikea olla huippu. Samoin, jos ei elä kuin huippu-urheilija, on vaikea olla hyvä jääkiekkoilija. Tarkoituksena on vahvistaa urheilijan omistajuutta omasta tekemisestä ja ruokkia sisäistä motivaatiota.
– Jotta omistajuus syntyy, pyrimme valmentamaan sitä, että urheilijalle syntyy autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Tämä systeemi on yksi iso syy siihen, että Suomesta tulee tällä hetkellä niin paljon huippuyksilöitä.
Näykin omaa erikoisalaa maalivahtivalmentajana on yksilövalmennus. Hän on työskennellyt esimerkiksi nykyisen NHL-maalivahti Juuse Saroksen, Sveitsin maajoukkuepaidassa nytkin MM-kisoissa pelanneen Leonardo Genonin ja Suomen mestaruuden Tapparassa päättyneellä kaudella torjuneen Christian Heljangon kanssa.
Alkuperäistä kiekkokulttuuria ei jyrätä
Kari Jalosen valmennustiimissä keväällä 2019 Sveitsin mestaruuden voittanut Näykki ei yllättynyt, kun Jalosen siirtymisestä Tshekin penkin taakse kerrottiin maaliskuussa 2022. Ei vaikka Kojo on entisen huippumaan, eli viime vuosina huonosti arvokisoissa suoriutuneen Tshekin, kautta aikain ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja.
– Hänen meriittinsä ovat niin valtavat: mestaruuksia pelaajana ja valmentajana sekä tausta tshekkiläisen Lev Prahan valmentajana KHL:ssä. Kojolla on poikkeukselliset kyvyt sitouttaa ja sisäänajaa muutokset myös lyhyen MM-turnauksen aikana.
Joukkueen oman dna:n säilyttäminen on tärkeää. Sillä on suuri arvo paikallisille. Aki Näykki
Käytännössä suomalaista valmennustyyliä tai pelitapaa ei voi mestarivalmentajakaan viedä sellaisenaan toiseen kiekkokulttuuriin edes pidemmässä projektissa. Päinvastoin.
Näykki sanoo, että valmentamisessa kunkin kiekkokulttuurin arvostaminen ja historian sekä aiemman menestyksen ymmärtäminen on olennaista. Joukkueen oman dna:n säilyttäminen on tärkeää, koska sillä on suuri arvo paikallisille.
– Siihen päälle tuodaan se oma juttu vasta. Bernissä menestykseen vaikutti paljon, että arvostimme ja pidimme seuran oman identiteetin vahvasti mukana.
Tavoitteena NHL
40-vuotiaalla Näykillä on vielä alkava kausi sopimusta Tapparan kanssa jäljellä. Menestys näyttää seuraavan maalivahtivalmentajaa. Näykki tietää kokemuksesta, että huippusarjoihin pääseminen vaatii osaamisen lisäksi myös hyviä verkostoja. Niitä alkaakin olla kiitos ahkeran itsensä kouluttamisen, menestyksen ja monipuolisen työkokemuksen.
Vasta mestaruusjuhliaan viettänyt Tappara on jo aloittanut kesäharjoittelun seuraavaa kautta varten. Näykin suunta ensi kauden jälkeen on vielä avoinna.Antti Eintola / Yle
Tulevaisuudesta puhuttaessa Näykin haaveena on, ei enempää eikä vähempää kuin NHL. Sveitsin ja Suomen mestarina, nuorisomaajoukkuemitalistina ja jääkiekkoliiton töissä verkostoituneena unelma ei ole haihattelua. Hänen nimensä tiedetään ison veden tuolla puolen. Se antaa uskoa, että unelman toteutuminen on mahdollista.
–Vähän on kyselyitäkin jo tullut, Näykki paljastaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5. kello 23:een asti.
Viime vuoden muuttotilastot ovat poikkeuksellista luettavaa koko maassa. Yhteensä seitsemän maakuntaa sai muuttovoittoa, kun taas Uudenmaan maakunta koki muuttotapiota ensimmäisen kerran vuosikymmeniin.
Yllättävin muuttovoittaja on Lapin maakunta, joka sai muuttovoittoa muualta Suomesta ensimmäisen kerran vuoden 1962 jälkeen. Tilastokeskus julkaisi muuttoliiketilastot perjantaina.
– Lappi on hyvä esimerkki, siellä on saatu muuttovoittoa, mutta moni muu maakunta on pienentänyt merkittävästi muuttotappiotaan korona-aikana. Suurin selitys on muutto pääkaupunkiseudulta maakuntiin, sanoo aluetutkija, VTT Timo Aro MDI-konsulttiyrityksestä.
Pirkanmaan muuttovoitto oli määrällisesti eniten, 3 375 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot saivat Varsinais-Suomi, 1 155 ja Pohjois-Savo 707 henkilöä. Pirkanmaan ja Pohjois-Savon muuttovoitot ovat suurimmat yli 70 vuoteen.
– Muutot keskittyivät Turkuun, Tampereelle ja Kuopioon, muualla näissä maakunnissa muuttoliike on ollut varsin samanlaista kuin aikaisemmin, Aro sanoo.
Neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. He ovat usein myös koulutettuja ja työssä käyviä.
– Nuorten aikuisten asuntoihin ja paikkaan liittyvillä valinnoilla on merkitystä muuttovoittoa saavien alueiden tulevaan kehitykseen, Aro toteaa.
Nuorten aikuisten myötä myös lasten määrä näillä alueilla kehittyy myönteisesti.
Kuopio kunnista kakkosena
Muuttovoittajien joukossa on Kuopio, joka oli kunnista kakkosena heti Tampereen jälkeen. Kuopion muuttovoitto oli 1 081 ihmistä, mikä on kaupungin määrällisesti suurin muuttovoitto yli seitsemäänkymmeneen vuoteen.
Yksi tulijoista on lääketiedettä opiskeleva Anniina Tapio, 23, joka muutti viime syksynä Lappeenrannasta Kuopioon.
– Alkuperäinen suunnitelmani ei ollut tulla Kuopioon, vaikka laitoinkin kaupungin haussa ykköseksi. En ole kyllä hetkeäkään katunut.
Tapio kyseli etukäteen kaupungista tutuiltaan, sillä hän ei ollut itse aiemmin edes käynyt Kuopiossa. Ensivaikutelma syntyi viime kesänä, kun hän tuli kaupunkiin etsimään asuntoa.
– Ainoa, mitä etukäteen tiesin Kuopiosta, oli se, että täällä on Puijon torni, Kallavesi ja paljon mäkiä.
Tapion mukaan hänen on ollut helppo kotiutua kaupunkiin. Hän sanoo myös ymmärtävänsä, miksi kaupunki on saanut paljon uusia asukkaita.
– Kaupunki on järven äärellä, täällä on kaunista luontoa ja vilkas opiskelijaelämä, mikä varmaan kiinnostaa ihmisiä. Ainoa miinus on Matkuksen ostoskeskus, joka on opiskelijalle vähän liian kaukana keskustasta, Tapio nauraa.
Lappeenrannasta Kuopioon viime syksynä muuttanut Anniina Tapio nauttii vilkkaan opiskelijaelämän ohella myös kaupungin luonnosta.Yle / Pekka Niiranen
Uusimaa muuttotappiollinen ensimmäistä kertaa 70 vuoteen
Perinteisesti muuttovoittoa saanut Uudenmaan maakunta sen sijaan menetti viime vuonna historiallisesti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan tämä on ensimmäinen kerta ainakin 70:een vuoteen.
Uudenmaan ja maakuntien välinen nettomuutto eli tulomuuton ja lähtömuuton erotus jäi runsaat 2 400 ihmistä miinukselle.
Muutos näkyy myös siinä, että muuttotappioistaan tunnetun Etelä-Savon maakunnan muuttotappio oli pienin yli 30 vuoteen.
Koko maan muuttovoitto oli viime vuonna suurinta yli 30 vuoteen. Muuttovoitto EU:n ulkopuolelta kasvoi.
Maahanmuuttoja oli liki 36 400 ja maastamuuttoja noin 13 500, eli nettomaahanmuutto oli noin 22 900 ihmistä. Muuttajien määrä kasvoi noin 5 100 ihmisellä edeltävästä vuodesta. Kasvun syynä oli erityisesti maahanmuuton lisääntyminen.
Ulkomaista eniten muuttovoittoa tuli Venäjältä 2 390 ihmistä, Ukrainasta 1 422 ja Virosta 1 358.
Ulkomailta muuttavien osuus on kasvanut koko 2000-luvun. Koronavuosina kaikki ennätykset on kuitenkin rikottu.
– Siihen on luonnollinen selitys. Kun maastamuutot ovat tyrehtyneet, niin maahan paluumuutot ovat lisääntyneet, aluetutkija Aro sanoo.
Tampere ja Kuopio voittajia, Helsinki ja Vantaa tappiollisia
Tilastojen perusteella kaupungeista muutettiin kehyskuntiin sekä laajemmin ympäri Suomea. Ennen koronaa muuttovoittoa teki vain 54 kuntaa.
Viime vuonna kaikkiaan jopa 127 kuntaa sai kuntien välistä muuttovoittoa. Määrä on suurin vuoden 1992 jälkeen.
Yksittäisistä kaupungeista Kuopion muuttovoitto oli suurin yli 70 vuoteen. Kuopioon muutti 1 081 henkeä. Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai viime vuoden tapaan Tampere, 1 816 ihmistä.
Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat kehyskunnat Sipoo, Tuusula, Kauniainen ja Kaarina.
Muuttotappiollisin kunta oli Helsinki 4 210 ihmisellä. Helsingin jälkeen muuttotappiota tuli myös Vantaalla 1 317, Vaasassa 459 ja Kemissä 362. Vantaan muuttotappio oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.
– Helsinki kärsii muuttotappiota Espoolle ja Vantaalle. Espoo ja Vantaa kärsivät muuttotappiota niin sanotuille Kuuma kunnille ja Porvoolle ja Kuuma kunnat taas kärsivät muuttotappiota muulle Uudellemaalle ja sieltä sitten muualle maahan. Tälläinen hyvin vyöhykemäinen kehitys, Aro sanoo.
KUUMA-seudun kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttotappio oli suurin Kemissä ja Lieksassa.
Yli 30 vuotta sitten Varkaudesta Uudellemaalle muuttanut Markku Koistinen sanoi, että tällä kertaa harkinnassa oli myös muutto takaisin Savoon, mutta se jää vielä eläkeaikaan. Tuusulassa Koistista viehättää maaseudun tunnelma ja riittävät palvelut, tonttia omalle kodille haettiin sen vuoksi juuri Tuusulasta. Uudellamaalla Tuusula oli muuttovoittajakuntia.Jyrki Ojala / Yle
Lappiin muuttovoittoa ensi kerran 60 vuoteen
Lappiin muutti viime vuonna enemmän ihmisiä muualta Suomesta kuin sinne lähti. Näin ei ole tapahtunut 60:een vuoteen. Uudet lappilaiset kehuvat nykyistä kotiseutuaan varsin yhdenmukaisesti. Lappiin vetää kunnon talvi, aina lähellä oleva luonto ja rauhallisempi elämänrytmi.
Kolmekymppinen Anni Myllykangas muutti marraskuussa miehensä kanssa Tammelasta Ranualle. Hillapitäjä oli tuttu kesälomilta miehen suvun mökillä.
– Pikkuhiljaa kasvoi ajatus, että miksei tänne voisi muuttaa, kun ollaan täällä kuitenkin kaikki lomat.
Parasta on luonto.
– Harrastamme metsästystä ja metsästysmaat ovat täällä parempia, mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin Etelä-Suomessa. Sekin on iso asia.
Koti löytyi Ranuan Kelankylästä ja työpaikka Kuhan koulun keittiöstä. Puolisokin löysi työpaikan nopeasti. Kauppareissuilla huomaa eron Kanta-Hämeeseen. Ennen lähikauppaan oli pari kilometriä, nyt 36 kilometriä.
Moni on muuttanut Lappiin kavereiden innoittamana, mutta Myllykankaan tuttavapiirissä ei vielä pakata laukkuja.
– Kaikki ovat ennemminkin kauhistelleet meitä, että miten me uskalletaan. Ei kukaan ole ainakaan vielä ilmoittanut tulevansa perässä. Mutta minä olen kyllä viihtynyt täällä tosi hyvin.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23 saakka.
Venäjä yllyttää kansanmurhaan Ukrainassa ja rikkoo YK:n yleissopimusta kansanmurharikosten estämisestä ja niistä rankaisemisesta, arvioivat pohjoisamerikkalaiset New Lines Institute ja Rauol Wallenberg Centre.
New Lines Instute on riippumaton ajatuspaja, joka käsittelee Yhdysvaltain ulkopoliittisia kysymyksiä. Rauol Wallenberg Centre on Kanadassa toimiva kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö.
Raportin mukaan Ukrainassa on välitön ja vakava riski kansanmurhan toteutumiselle. Jo nyt Venäjän syyllistyy hirmutekoihin, joiden päämääränä on ukrainalaisten tuhoaminen.
Raportin mukaan voidaan todistaa, että Venäjä on syyllistynyt siviilien joukkosurmiin muun muassa Butšassa, pakotettuihin karkottamisiin ja ukrainalaisten epäinhimillistämiseen. Esimerkiksi presidentti Vladimir Putin on julkisesti kieltänyt Ukrainan oikeutuksen olemassoloon itsenäisenä valtiona.
– Tämä on erittäin perusteellinen tutkimus, joka perustuu laajaan todistusaineistoon. Olemme todenneet, että sodassa on kansanmurhan piirteitä, kuten vihollisesta käytetyt ilmaisut ja tapa, jolla sotaa käydään, kertoo erityishankkeiden johtaja Azeem Ibrahim New Lines Instutesta.
– Aikaa ei ole. Arvioimme, että kansanmurhan uhka on vakava.
Uhkakuvana laajamittainen verilöyly
Raportissa viitataan suoraan esimerkiksi vuoden 1995 Srebrenican verilöylyyn, jossa yli 7 000 bosnialaista muslimimiestä ja poikaa tapettiin. Tapahtumat kestivät vain päiviä ja paljastuivat kokonaisuudessaan vasta jälkikäteen.
Vastaavan pelätään toistuvan myös Ukrainassa.
– Vuonna 2022 pystymme seuraamaan tapahtumia koko ajan ja toimimaan niiden vaatimalla tavalla, Ibrahim sanoo.
New Lines Institute ja Rauol Wallenberg Centre ovat aiemmin tutkineet muun rohingya-kansan kokemaa sortoa Myanmarissa ja uiguurien kohtelua Kiinan Xinjiangissa.
Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on kestänyt kolme kuukautta, mutta tietoverkoissa sotaa on käyty vuosia pidempään. Silti Ukrainan tietoverkot ja esimerkiksi niiden kautta kulkeva energiahuolto toimivat yhä.
Se voi tarkoittaa kahta asiaa: joko Venäjä ei pysty kaatamaan verkkoja Ukrainassa, tai se ei halua.
Todellisuudessa kyse saattaa olla molemmista.
Venäjä tarvitsee Ukrainan verkkoja omaan toimintaansa, sillä sen joukot käyttävät matkapuhelinverkkoja viestinnässään ja tarvitsevat myös erilaisia muita verkkojen varassa toimivia palveluja.
Jos Venäjän tavoitteena on tai on ollut Ukrainan liittäminen Venäjään, verkkojen tuhoamisessa ei olisi järkeä – kukaan ei polta taloa, jossa aikoo asua.
– Venäjä puntaroi sitä, että toimivasta verkosta Ukrainassa on heille sekä hyötyä että haittaa. Ilmeisesti vaaka on kallistunut siihen, että hyötyä on enemmän, sanoo Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen.
Suojassa kerrostalon kellarissa Harkovassa huhtikuun lopussa.Wolfgang Schwan / AOP
Ukrainalle toimivista verkoista on hyötyä esimerkiksi siinä, että ukrainalaiset maan johtoa myöten saavat viestinsä tehokkaasti maailmalle. Se taas ei Venäjää kiinnosta.
– Venäjän Ukrainaan sotaan liittyvä viestintä ja propaganda on tällä hetkellä suunnattu pääasiassa venäläisille. Venäjä tuskin katsoa voivansa juurikaan muuttaa esimerkiksi meidän länsimaalaisten käsitystä sodasta ja sen osapuolten asemasta, Moilanen sanoo.
Vaikea tuhota, kallis rakentaa
Tuhotun verkon rakentaminen uudelleen tulisi Venäjälle suunnattoman kalliiksi. Tarvittavat laitteet ja teknologia ovat talouspakotteiden takana, ja saatavilla kenties ainoastaan Kiinasta.
Internetin kaataminen tai tuhoaminen on myös hankalaa. Verkko on suunniteltu iskunkestäväksi ja tiedolla on monta tietä kulkea. Moilanen vertaainternetin rakennetta suurkaupungin metroon.
– Jos olen Berliinissä menossa vaikkapa Treptower Parkista Brandenburgin portille, tarjolla on monta mahdollista reittiä. Jos joku reiteistä on poikki, pääsen perille jotain toista kautta.
Ukrainasta on kuitenkin raportteja, joiden mukaan verkot eivät ole toimineet kiivaimpien taisteluiden alueilla. Esimerkiksi uutistoimisto AP kertoi maaliskuun lopulla kuinka Mariupolista sai yhteyden ulos vain satelliittipuhelimella.
– Verkkotuhoista on tullut tietoja. Osa on varmasti tuhottu tarkoituksella, osa on tuhoutunut sodan sivutuotteena, sanoo Suomen Erillisverkkojen johtava asiantuntija Tomi Lounema.
Ukrainasta on paennut sodan alta enemmän ihmisiä kuin Suomessa on asukkaita. Toimiva verkko parantaa sekä paenneiden että Ukrainassa olevien kriisinkestävyyttä.
Verkon tärkeydestä kertovat esimerkiksi väestösuojiin Ukrainassa vedetyt laajakaistayhteydet.
– Ihmiset voivat saada tietoa läheisten ja sukulaisten kuulumisista. Jos ei tiedä, mitä heille kuuluu, se vaikuttaa kestokykyyn huomattavasti, sanoo Lounema.
Mariupolista evakuoitiin Zaporižžjaan maaliskuun 22. päivän yli tuhat ihmistä.Andrea Carrubba / AOP
Lounema sanoo, että verkkojen pitäisi yleisesti pysyä kansalaisille avoinna myös hyvin vaikeissa tilanteissa. Kyky sietää häiriötilanteita pysyy yllä kun viestintä toimii ja tietoa kulkee.
Ukraina onkin etenkin mobiiliverkon vaurioituessa lähettänyt korjaajat paikalle pikaisesti.
– Kunnossapitoon on suhtauduttu erittäin uhrautuvasti. Kun jotain on mennyt rikki, sitä on lähdetty korjaamaan vaaroja uhmaten, sanoo Lounema.
Ukrainassa on käytössä myös satelliitti-internetjärjestelmä Starlink. Sen päätelaitteitta on maassa noin kymmenen tuhatta.
Verkossa on sodittu vuosia
Ukraina on Euroopan internet- ja kommunikaatioteknologian suurvaltoja. Alan osaamista, asiantuntemusta ja yrityksiä on runsaasti.
Ukrainalla on myös ollut kahdeksan vuotta aikaa harjoitella. Verkossa on käyty sotaa vähintäänkin siitä asti, kun Venäjä vuonna 2014 valloitti Krimin niemimaan, ja koko sen ajan Ukraina on kehittänyt verkkojensa suojausta.
– Itäisessä Ukrainassa on sodittu kahdeksan vuotta joka päivä. Siinä syntyy ymmärrystä olosuhteista ja siitä, mitä kaikkea voi tapahtua, Lounema sanoo.
Ukrainan kyberpuolustus näyttää onnistuneelta, mutta kaksi Naton turvallisuusasiantuntijaa kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä, että kyse on näköharhasta. Heidän mukaansa Venäjä on käynyt Ukrainassa erittäin tehokasta kybersotaa, se ei vain ole ollut niin totaalisen tehokasta ja tuhoisaa kuin etukäteen ounasteltiin.
Panu Moilanen vahvistaa, että Venäjä on saanut kyberrintamalla voittoja.
– He ovat onnistuneet tunkeutumaan muun muassa Ukrainan energiansiirtoverkkoihin. Venäjän kybervaikuttamisen kyvyt ovat merkittäviä, ja niitä on myös käytetty, Panu Moilanen sanoo.
Verkkosota ulottuu Suomeen
Verkossa käytävä sota on jatkuvaa, ja sitä käyvät myös sellaiset maat, jotka eivät ole ilmisodassa kenenkään kanssa. Tämä sota ei väistä myöskään Suomea.
Oulun kaupunginteatterin viereen meren rantaan rakentuu kesäkuun aikana laaja terassialue.
Ravintolalaiva Bootin yrittäjä Pekka Kropsu laajentaa toimintaansa Meritorin terassilla. Asiakaspaikkoja tulee peräti 400.
Toimitusjohtaja Kropsuon tyytyväinen, että sai kaupungilta luvan laajentaa ravintolansa aluetta.
– Asemakaavassa on Pikisaaren sillan ja teatterin välinen alue nimetty tapahtumatoriksi, joten terassialueen laajentaminen on näin mahdollinen. Saamme nyt 400 asiakaspaikkaa lisää ja suunnitelmat on valmiina kesälle 2023, että saisimme paikalle esiintymislavan ja sitä myötä asiakaspaikat kasvaisivat 600:n, kertoo Kropsu.
Laaja terassialue avataan kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Virallisia avajaisia vietetään viikkoa myöhemmin.
Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.
Suomen ensimmäinen apinarokkotartunta varmistui eilen illalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
HUSin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan tartunta oli odotettavissa ja vain ajan kysymys.
– Todennäköistähän tämä oli, kun sen verran laajasti sitä nyt maailmalla esiintyy. Tämä tartunta on kuitenkin yksittäistapaus, enkä pitäisi tätä sen erikoisempana, Järvinen sanoo.
Tauti ei vaadi erityistä reagointia
Nyt diagnosoitu potilas kärsii kuumeesta ja ihorakkuloista, mutta on suhteellisen hyvässä kunnossa kotihoidossa. Hänen lähikontakteilleen on kerrottu asiasta. Uusia apinarokkoepäilyjä ei Suomessa tällä hetkellä ole.
Järvisen mukaan apinarokko ei muodosta uhkaa valtaväestölle. Hän ei koe, että asiaan tarvitsisi reagoida sen suuremmin.
– Tauti tarttuu kohtalaisen huonosti ja edellyttää pitkäaikaista hyvin läheistä kontaktia mieluiten limakalvojen kautta.
Tauti ei Järvisen mukaan vaadi erityisiä toimenpiteitä myöskään terveydenhuollossa. Henkilöstölle on tehty ohjeita siitä, miten ja missä tilanteissa tautia tulee epäillä.
Myös laboratoriodiagnostiikkaa on laitettu ennakoiden pystyyn.
Isorokkorokote suojaa apinarokolta
Isorokkorokotteen on nähty antavan hyvän suojan tartunnalta tai ainakin vakavammalta taudinmuodolta. Virukset ovat läheisiä, joten niissä on ristireagointia.
Järvinen muistuttaa, että näin ollen iso osa ennen vuotta 1970 syntyneestä väestöstä on todennäköisesti hyvässä suojassa aiemmin annettujen isorokkorokotteiden ansiosta.
Järvisen mukaan joissain tutkimuksissa on esitetty, että apinarokko voisi tarttua myös ihmiseltä eläimeen, kuten lemmikeihin.
– Tauti ei ilmeisesti ole tarkka isäntäelimen suhteen.
"Onnettomien yhteensattumien summa"
Poikkeuksellista tilanteessa on, että apinarokko ei ole aiemmin tarttunut ihmisiin. Järvisen mukaan tämän taustalla on useampien onnettomien yhteensattumien summa.
– Ihmisten käyttäytyminen synnyttää uusia leviämistapoja. Kun viruksille sattuu otollinen tilaisuus, se saattaa lähteä leviämään uusilla tavoilla.
Järvinen painottaa, että tauti ei vertaudu mitenkään koronaan tai vastaaviin vakaviin pandemioihin.
– Pelko siitä, että tästä tulisi laajempi uhkaava epidemia, on liioiteltua ja on varmaan syntynyt näistä koronaviruspandemian jälkitunnelmista, Järvinen sanoo.
Tauti on Järvisen mukaan myös itsestään rajoittuva, eli kun rakkulat rupeavat rupeutumaan, on tauti ohitse. Kerran sairastettuna ihminen saa todennäköisesti elinikäisen suojan tautia vastaan.
Kuumetta ja rakkuloita vakavampia oireita ei ole todettu. Järvisen mukaan isoin riski liittyy jälkioireisiin, kuten rakkuloiden tulehtumiseen.
– Tämänkin riski näissä olosuhteissa lienee aika pieni.
Myös HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi perjantaina, että on hyvin pieni todennäköisyys, että tauti lähtisi leviämään Suomessa.
Nimestään huolimatta apinarokkoa esiintyy tavallisimmin jyrsijöillä. Järvisen mukaan tartunta ihmiseen voi liittyä esimerkiksi tilanteeseen, jossa on siivottu varastoa, jossa on runsaasti jyrsijöiden virtsaa.
STT:n tietojen mukaan tartunnat saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa.
Ihmisestä toiseen apinarokko tarttuu hyvin läheisessä kontaktissa. Kontaktin pitää olla pitkäkestoista ja mielellään limakalvokontakti. Ihmisestä toiseen tarttuminen on edelleen hyvin harvinaista.
– Vaikuttaisi siltä, että apinarokko olisi saattanut tarttua myös sukupuoliyhteyden kautta, eli sillä olisi uusi tartuntareitti. Tämä on ehkä yksi selittäjä sille, minkä takia tauti on laajemmin päässyt leviämään, Järvinen sanoo.
Apinarokon oireisiin kuuluu kuume, päänsärky ja hengitystiealueen oireet. Tämän jälkeen kehittyy rakkuloita, joihin kasvaa vesikelloja. Rakkulat syntyvät aluksi kasvoihin ja lähtevät myöhemmin leviämään muihin elimistön osiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia. Pääosin tautia on havaittu Länsi- ja Keski-Afrikassa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23:een saakka.
Lappeenrannan satamaan Saimaan rannalle suunnitteilla ollut saunamaailma ei toteudu.
Kaupunki teki tarvittavat selvitykset ja sekä keskusteli muutamien yrittäjien kanssa heidän kiinnostuksestaan investoida saunamaailmaan.
Yrittäjä olisi rakentanut satama-alueeseen kuuluvaan Linnoitusniemeen erilaisista saunoista koostuvan matkailukohteen. Yrittäjä olisi vastannut saunamaailman rakentamisesta ja toiminnasta.
Tahto yrittäjän saamiseksi oli kova vielä noin kuukausi sitten, kun Yle teki aiheesta juttua. Niin sanotusti päätyyn asti ei kuitenkaan päästy.
Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan Pasi Leimin mukaan kiinnostusta yrittäjien suunnasta ilmeni, mutta edellytyksiä saunamaailman toteuttamiseen ei lopulta ollut.
Yksi syy löytyy geopoliittisesta tilanteesta, joka kiristyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Matkailullisesti on varmaan tapahtunut pysyviä muutoksia. Esimerkiksi venäläisiä turisteja ei ole lähitulevaisuudessa tulossa siinä määrin kuin aiemmin, Leimi sanoo.
Yrittäjien innokkuutta hillitsee myös kustannustason nousu eli investointikustannukset ovat kasvaneet.
– Kustannusten nouseminen ja asiastulovirtojen pieneneminen ovat voineet johtaa siihen, että kokonaisuutena se ei varmaan ole niin kiinnostava hanke.
Aluetta kehitetään ilman saunoja
Kaupunki alkoi kaavailla saunamaailmaa Lappeenrantaan vuonna 2020. Alkuun esillä oli useampi paikkavaihtoehto, joista valikoitui Linnoitusniemi.
Talvisin Linnoitusniemi on veneiden säilytyspaikka.
Alueella on kesäisin Lappeenrannan matkailutäky Hiekkalinna. Se olisi väistänyt saunamaailman tieltä vähän matkan päähän Pallonlahdelle.
Taustalla näkyvä Hiekkalinna olisi väistynyt saunamaailman tieltä.Kalle Purhonen / Yle
Kaupunki miettii seuraavaksi, miten Linnoitusniemen aluetta kehitetään ilman saunamaailmaa.
– Varmaan veneilijöiden ehdoilla kehittämistyötä viedään sillä alueella eteen päin, Leimi pohtii.
Kaupunki suuntaa katsetta myös Linnoitusniemen vieressä olevan Halkosaaren sekä noin kahden kilometrin päässä sijaitsevan suositun Myllysaaren ulkoilualueen kehittämiseen.
Myllysaaressa on muun muassa uimarantoja sekä kaupungin ylläpitämä yleinen sauna, jonka kehittämiseksi on kaupungille esitetty toiveita.
– Nämä ovat sitten ne tulevaisuuden painopisteet, Leimi sanoo.
Helsingin poliisi kertoo tiedotteessaan epäilevänsä 39-vuotiasta miestä lapsen ja useiden naisten ahdistelusta. Vanhin uhri on 83-vuotias.
Miehen epäillään muun muassa pakottaneen naisia seksuaaliseen tekoon. Häntä epäillään myös sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Rikosepäilyt ajoittuvat joulukuun 2021 ja toukokuun 2022 väliseen aikaan, ja ne on tehty Helsingissä Suurmetsän ja Jakomäen alueella. Uhreja on yhteensä kahdeksan. Suurin osa heistä on iäkkäitä, mutta joukossa on myös yksi alaikäinen tyttö.
Poliisi pääsi epäillyn jäljille omien, poikkeuksellisen laajojen tutkimuksiensa ja uhreilta saatujen hyvien tuntomerkkien ansiosta.
Poliisin mukaan tapaukset noudattivat usein samaa kaavaa, jossa epäilty yllätti uhrinsa joko näiden kodin lähettyvillä tai kadulla.
Ensimmäisen ilmoituksen poliisi sai epäillyn toimista joulukuun 2021 puolivälissä. Tuolloin miehen epäillään ahdistelleen ja pahoinpidelleen noin 80-vuotiasta naista tämän kotitalon rappukäytävässä.
Epäilty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ajoittuu helmikuun 2022 alkuun. Tuolloin miehen epäillään ahdistelleen 11-vuotiasta tyttöä koulumatkalla. Miehen epäillään hyökänneen tytön kimppuun metsiköstä, kaataneen hänet maahan ja kosketelleen sopimattomasti, jonka jälkeen mies poistui paikalta.
Viimeisin tapauksista on huhtikuun puolivälistä, jolloin miehen epäillään käyneen noin 75-vuotiaan naisen kimppuun jalkakäytävällä, ahdistelleen tätä seksuaalisesti ja muun muassa purreen naista.
Tapauskokonaisuus on Helsingin poliisin tutkinnassa.
Yhdysvallat valmistautuu lähettämään raskaita raketinheitinjärjestelmiä Ukrainaan, kertovat lukuisat viranomaislähteet uutiskanava CNN:lle. CNN:n tietojen mukaan Joe Bidenin hallinto aikoo ilmoittaa asiasta jo ensi viikolla.
Hallinto suunnittelee lähettävänsä raketinheitinjärjestelmiä osana suurempaa tukipakettia.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja ulkoministeri Dmytro Kuleba ovat viime viikkoina vedonneet Washingtoniin, jotta Yhdysvallat ja sen liittolaiset lähettäisivät Ukrainaan Multiple Launch Rocket System -raketinheitinjärjestelmiä, eli niin sanottuja MLRS-järjestelmiä.
Yhdysvalloissa valmistetut asejärjestelmät voivat ampua raketteja jopa satojen kilometrien päähän, eli paljon kauemmaksi kuin yksikään Ukrainan jo olemassa oleva järjestelmä. Ukrainalaisten mukaan se voisi auttaa maata sodassa Venäjää vastaan merkittävällä tavalla.
Venäläisten käyttämän tavanomaisen tykistön kantama on noin 50 kilometriä. Jos ukrainalaisten tykistöt kantaisivat pidemmälle, voisivat he työntää niiden avulla venäläisiä tykistöjä taaksepäin.
Länsimaat ovat Yhdysvaltojen johdolla lahjoittaneet jo aiemmin Ukrainalle joitakin pidemmän kantaman aseita, kuten M777-haupitsitykkejä. Niiden etuna on keveys, jolloin tykkejä voidaan siirtää asemiin jopa helikopterin avulla.
M777-hapitsin tehokas kantama on ammuksesta riippuen kuitenkin vain noin 24–40 kilometriä.
Yhdysvallat empii, sillä se ei voi olla varma, miten Ukraina käyttäisi tehokkaampia aseita
CNN kirjoittaa, että toinen Ukrainan pyytämä järjestelmä on High Mobility Artillery Rocket System, joka tunnetaan lyhenteellä HIMARS. Se on kevyempi ja varustettu pyörillä, joten sen liikuttelu on helpompaa.
Järjestelmällä pystytään kuitenkin ampumaan monia samantyyppisiä ammuksia kuin MLRS-järjestelmällä. Tiedossa ei ole, sisältääkö mahdollinen tukipaketti myös HIMARS-järjestelmiä.
CNN:n lähteiden mukaan Valkoinen talo on empinyt pitkän kantaman raketinheitinjärjestelmien lähettämistä Ukrainaan, sillä se on huolissaan, käyttäisikö Ukraina niitä Venäjän puolella rajaa.
Riskinä on, että Venäjä pitäisi yhä raskaampien aseiden lähettämistä Ukrainaan provokaationa, joka voisi laukaista jonkinlaisen koston Yhdysvaltoja vastaan.
Moision kartanon uusi isäntä on hyvin todennäköisesti helsinkiläinen pankkiiri Henrik Andersin. Elimäellä sijaitseva kartanokokonaisuus vaihtaa omistajaa 420 000 eurolla, sillä Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina Andersinin tarjouksen. Kauppa toteutuu, kun päätös on lainvoimainen.
Andersin sanoo olevansa sijoittajana varovainen, mutta kartanossa ei olekaan kyse euroissa mitattavista voitoista.
– Kartanoromantiikka kiinnostaa minua muista syistä kuin rahallisesti. Tämä ei voi olla kannattava sijoitus, mutta mielenkiintoinen sellainen.
Päärakennus on pelastettava
Andersin ei tehnyt tarjousta ensimmäisten joukossa. Muitakin riittävän suuria tarjouksia tuli kaupungille, mutta niissä oli ehtoja ja osa veti tarjouksensa pois. Lisätietoja annettiin 40–50 taholle ja näyttöjäkin oli 30.
Andersenin sai innostumaan kartanoon tutustuminen. Itse päärakennus sekä kartanon sijainti ja sen merkitys seudulle ratkaisivat.
– Se on sellainen talo, joka pitää pelastaa ja laittaa siihen kuntoon, missä sen kuuluu olla.
Moision kartano perustettiin jo 1600-luvulla. Sen nykyinen empiretyylinen päärakennus valmistui vuonna 1820. Päärakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel, jonka käsialaa on myös Helsingin Senaatintorin ympäristö eli esimerkiksi Tuomiokirkko ja Valtioneuvoston linna.
Kartanon pihapiirin rakennukset suojeltiin vuoden 2021 marraskuun lopussa. Niitä ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua voi muuttaa.
Henrik Andersinin mukaan lattiat pitää esimerkiksi palauttaa alkuperäiseen kuntoon. Kuva syyskuulta 2021. Antro Valo / Yle
Andersinin mukaan eniten töitä onkin sisätiloissa, joihin hän aikoo esimerkiksi metsästää ajan henkeen sopivat kaakeliuunit. Koko sisustus itse asiassa puuttuu ja esimerkiksi lämmitysjärjestelmäkin pitää Andersinin mukaan miettiä paremmiksi.
Päärakennuksen sisältä on osin rekonstruktoitu kattopintoja ja osa kattomaalauksista on myös esillä. Nekin Andersin aikoo palauttaa vanhaan hohtoonsa Museoviraston kanssa.
Lista parannuksista on jo nyt pitkä. Andersin arvioi, että aikaa menee noin 10 vuotta ennen kuin Moision kartano on alkuperäisessä loistossaan.
– Ei se ihan helpolla ja nopeasti mene.
Päärakennukseen ei tule yritystoimintaa
Toiseen kartanon pihapiirissä sijaitsevaan taloon saattaa tulla tulevaisuudessa vaikkapa kahvila. Päärakennukseen ei liiketoimintaa tule, siitä Andersin on tiukka.
Kysymys kartanon päärakennuksen mahdollisesta kesämökkikäytöstä naurattaa Andersinia. Kesämökkiäkään siitä ei siis tule.
– Se tulee olemaan vähän museon kaltainen talo jatkossakin.
Tarkemmat suunnitelmat ovat auki, sillä kymmenessä vuodessa voi tapahtua paljon.
Moision kartanon uuden omistajan nimen kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.
Epäluulo Moskovan pörssin ruplanoteerausta kohtaan on viime aikoina kasvanut.
Suomen Pankin Bofit viikkokatsauksen mukaan tällä viikolla ruplan virallinen dollarikurssi on ollut noin 57 ruplaa. Edellisen kerran rupla oli yhtä vahva vuoden 2018 keväällä.
Kurssin vahvistumista tukee toki se, että Venäjällä on historiallisen suuri vaihtotaseen ylijäämä.
Valuuttamarkkinoilla on kuitenkin voimassa myös monia rajoituksia ja ne tukevat ruplan kurssia keinotekoisesti.
– Miten hinnoitella esimerkiksi valuuttajohdannaisia, jos ei pysty luottamaan, että sen alla oleva valuuttakurssi on markkinakurssi eikä vaan jokin Venäjän keskuspankin päättämä kurssi. Se on hankalaa esimerkiksi erilaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojautuessa, sanoo nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista.
Epäluulo näkyy Moskovan pörssin ja pankkien välisen offshore-noteerauksen eroissa.
– Moskovan pörssin onshore- ja kansainvälisten pankkien välisissä offshore-noteerauksissa on ollut viime aikoina isoja eroja, sanoo Danske Bankin valuuttamyynnistä vastaava johtaja Eero Appelqvist.
Offshore-noteeraus käyttöön ehkä jo kesäkuun alussa
Uutistoimisto Bloombergin mukaan valuuttatreidaajat ovatkin nyt ottamassa Moskovan pörssin rupla-noteerauksen rinnalle myös pörssin ulkopuolisen, pankkien välillä syntyneen, offshore-noteerauksen viralliseen käyttöön.
Toiminta voisi alkaa kehittyvien talouksien finanssi- ja pääomamarkkinoihin keskittyvän yhdistyksen EMTA:n mukaan jo 6. kesäkuuta. Järjestelmäalustana olisi WM/Refinitive.
– Refinitiven julkaisemaa ruplan fixing-kurssia voitaisiin siis käyttää, kun hinnoitellaan vaikkapa tiettyjä johdannaisia. Tämä liittyy esimerkiksi valuuttaoptioihin tai koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin, Appelqvist sanoo.
– Markkinoilla siis kaavaillaan vaihtoehtoista tapaa määritellä ruplan arvo päivittäin. Ajatus on, että kun kauppaa käydään Venäjän rajojen ulkopuolella, niin se olisi silloin lähempänä oikeaa markkinahintaa, Korhonen sanoo.
Rupla heikkeni jyrkästi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ruplan virallinen dollarikurssi kävi jopa 120 ruplassa, mutta sittemmin rupla on vahvistunut. Anatoly Maltsev / EPA
Merkitsee Venäjän eristäytymistä entisestään
Uudistuksella voisi olla toteutuessaan merkitystä myös Danske Bankissa.
– Toki tällä olisi meillekin vaikutuksia. Olemme tehneet johdannaiskauppaa myös ruplissa. Se on toki vähentynyt, kun suomalaisyritykset ovat vetäytyneet Venäjältä, Appelqvist sanoo.
Isossa kuvassa offshore-noteerauksella on kuitenkin myös toinen merkitys.
– Tämä on taas yksi esimerkki siitä miten Venäjä irtoaa omilla toimillaan maailmantalouden valtavirrasta. Se on tässä mielenkiintoisin ja merkittävin seikka, Korhonen sanoo.
