Suomalaisten into Kiinasta ostettavia halpatuotteita kohtaan ei ole hiipumassa. Vuonna 2016 suomalaiset tilasivat 11 miljoonaa kirjelähetystä. Viime vuonna määrä oli jo 15 miljoonaa ja määrään ei ole laskettu mukaan pakettilähetyksiä. Yle tarkkaili Facebookin Kiinakauppa-ryhmien kautta alkuvuonna, mitä suomalaiset tilaavat Kiinasta ja osti kuluttajien tilaamia tuotteita myös toimitukseen.

Ostoskoriin päätyi viisi eri tuotetta: suositun suomalaisen kenkäsuunnittelijan kenkien piraattikopiot, kasvonaamio, hampaiden oikaisuun ja valkaisuun tarkoitettu muotti, ihohuokosia puhdistava imuri sekä lävistyssetti, jolla voi itse tehdä lävistyksiä.

Yle tilasi tuotteet 29.1.2018 kiinalaisesta verkkokaupasta. Paketit ja kuplamuoviin pakatut kirjeet saapuivat Suomeen alle kuukaudessa, kengät pikalähetyksenä kotiovelle asti reilussa viikossa.

Vaikka kiinakaupoista puhutaan yleisnimityksenä, saapui kaksi tuotteista Laosista ja Taiwanista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei voi suorittaa tuotevalvontaa EU-maiden ulkomailta tuleville tuotteille. Virasto pystyy kuitenkin valistamaan ja ohjeistamaan ihmisiä tuotteiden mahdollisista vaaroista. Yle esitteli osan tuotteista Tukesin Kemikaalituotteiden ryhmäpäällikkö Marilla Anttilalle ja kyseisen alan ammattilaisille.

Kasvonaamio

Ylen tilaama kasvonaamio näyttää vastaavanlaiselta kuin mitä myös suomalaisista verkkokaupoista voi ostaa. Toimittaja ei huomaa eroavaisuutta kaupasta ostettaviin versioihin nähden.

EU-lainsäädännön mukaan kosmetiikkapakkauksessa täytyy olla ainesosaluettelo, säilyvyys ja käyttöohjeet. Tästä pakkauksesta löytyvät tuote- ja aineosaselosteet englanniksi. Aivan puhtain paperein tuote ei kuitenkaan läpäise Suomen lainsäädännön vaatimuksia, sillä valmistajan tiedot puuttuvat.

– Aivan varmaksi ei uskalla sanoa, että pitääkö ainesosamäärittely paikkaansa, Anttila toteaa.

Huhtikuussa Los Angelesin poliisilaitos takavarikoi 700 000 dollarin arvosta väärennettyjä meikkejä. Testeissä meikeistä löytyi bakteereja, ihmisen virtsaa ja eläimen ulostetta.

Piraattimeikkituotteiden pakkauksia on vaikea erottaa aidoista. Hinnasta voi kuitenkin päätellä, ovatko tuotteet väärennettyjä vai aitoja. Myös Suomen Tullin haaviin jää paljon kosmetiikkaväärennöksiä.

Myös Ylen MOT-ohjelma perehtyi Kiinasta tilattuihin meikkeihin huhtikuussa, ja tullilaboratorion testissä yhdestä tuotteesta löytyi muun muassa lyijyä..

Vaasalainen kosmetologi Sinikka Lähdemäki ei uskaltaisi laittaa voidetta kasvoilleen. Häntä epäilyttää erityisesti tuotteen edullinen hinta.

– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pelkillä postikuluilla saa tuotteen, Lähdemäki toteaa.

Lähdemäen mukaan hoitavien kasvonaamioiden hinta muodostuu hoitavista aineista. Mikäli tuotetta aikoo käyttää, suosittelee Lähdemäki kokeilemaan sitä ensin kädelle. Tukesin Marilla Anttilan, kuten Lähdemäenkään mukaan tämä ei kuitenkaan takaa, että tuotteesta ei koituisi allergisia oireita tai haittaa kasvoille levitettäessä.

– Halpaa ja hyvää ei ole, Lähdemäki toteaa.

Lävistyssetti

Sosiaalisessa mediassa suurta keskustelua on herättänyt tatuointineulojen ja lävistystarvikkeiden tilaaminen. Kuinka turvallista lävistyksien tekeminen kotona on? Miten huolehtia hygieniasta?

Ylen postikuluineen kuusi euroa maksavasta pakkauksesta löytyy muun muassa kumihanskat, lävistyspihdit ja monenlaisia steriilisti pakattuja lävistysneuloja sekä pieni pussi lävistyskoruja. Anttila tarkastelee tuotetta ja huomaa puutteita.

Suuri puute on, ettei pakkauksesta löydy minkäänlaisia käyttöohjeita tai kirjallista materiaalia. Täten muun muassa valmistaja ja lävistysneulojen materiaali jää mysteeriksi.

– Lävistysten tekemisessä kyllä luottaisin ammattilaiseen. Kun ihon pinta rikotaan, niin siinä on aina se bakteerien siirtymismahdollisuus verenkiertoon, Anttila toteaa.

Anttila pohtii myös ovatko korut EU-lainsäädännön täyttämiä, eli sisältävätkö ne nikkeliä.

– Koruissa ei EU-lainsäädännön mukaan sallita nikkeliä, lyijyä tai kadmiumia. Näistä ei voi tietää ihan näin pakkauksen perusteella, että sisältävätkö vaiko ei.

Mikäli lävistyksiä tekee itse, täytyy Tukesin Anttilan mukaan hygieniasta huolehtia erityisen hyvin.

– En osaa yhtään sanoa, että miten ikinä kotiolot saa niin steriiliksi, että näitä uskaltaisi käyttää, Anttila toteaa.

Vaasalaisen tatuointi- ja lävistysliike Fist of Needles lävistäjä Jamie Rao Kodial tarkastelee ja mittaa lävistyskoruja tarkkaan. Hän kiinnittää heti huomiota niiden pieneen kokoon.

– Tämä sopii huulilävistyksiin, tämä nenälävistyksiin, tämä sopii kokonsa puolesta miesten nännilävistykseen, mutta siihenkin se on kyllä hyvin pieni, Rao Kodial tarkastelee.

Yksi lävistyskoru jää kokeneeltakin lävistäjältä mysteeriksi, mihin se kokonsa ja suoran muotonsa puolesta kuuluisi.

Pakkaus on erikoinen: se sisältää neulat viidelle lävistykselle, kuusi erilaista lävistyskorusettiä, mutta vain yhdet kertakäyttöiset pihdit ja yhdet hanskat.

– Heti kun koskee ei-steriiliin paikkaan, täytyy vaihtaa uudet hanskat, Rao Kodial kertoo.

Vaikka neulat ja pihdit ovat steriilisti omissa pakkauksissaan, eivät hanskat ja korut ole pakattu steriilisti.

– Infektioriski on hyvin suuri, Rao Kodial toteaa.

"Minna Parikan kengät"

Kiinakaupat myyvät hyvin paljon designväärennöksiä. Väärennöksiä löytyy muun muassa Marimekon unikkokuosista ja tanskalaisen arkkitehti Arne Jacobsenin Design letter-tuotteista. Laittamalla hakusanaksi esimerkiksi "nordic style", täyttyy verkkosivusto sisustuslehdistä tutuilla kopioilla. Myös vaatealan väärennöksiä kiinalaisilla verkkosivuilla tulee yllättävän paljon vastaan.

Yksi Ylen tilaamista tuotteista oli Minna Parikan kuuluisien bunny-kenkien kopiot. Alkuperäiset, Espanjassa valmistetut Minna Parikan versiot maksavat verkkokaupasta riippuen reilut 300 euroa, kiinakaupassa postikuluineen 16 euroa.

Minna Parikka on taistellut piraattiväärennöksiä vastaan jo useiden vuosien ajan, tuotemerkistään jo vuodesta 2007 lähtien. Aitoja Minna Parikan kenkiä myyvän vaasalaisen Avocas-liikkeen Heidi Tornikoski ja Eija Järveläinen naurahtavat kengät nähdessään.

– Nämä ovat nahkakengän kangas-piraattiversiot, naurahtaa Tornikoski.

Myös toimittaja huomaa kenkien laadullisen eron. Siinä missä alkuperäiset ovat nahkaa, ovat kopiot jäykät kangasversiot. Tekokuituinen häntä on kiinnitetty klipsillä, kun oikea lampaasta valmistettu häntä on ommeltu ja liimattu. Eron huomaa myös korvien ompeluista.

Kopiointia näissä kengissä ei ole pyritty edes peittelemään: pohjassa lukee Minna Parikan sijaan selkeästi "Made in China".

– Nämä kengät tunnistaa kyllä vähänkin Minna Parikan tuotteisiin perehtynyt henkilö kaukaa kopioiksi, Eija Järveläinen toteaa.

Hampaiden valkaisuun ja oikomiseen tarkoitettu muotti

Monien tuotteiden esittelytekstit verkkokauppojen sivuilla lupaavat suuria. Niin tapahtuu myös hampaisiin tarkoitetun muotin esittelyssä: Tuote soveltuu niin oikomiseen kuin hampaiden valkaisuun. Esittelykuvissa oikomista vailla olevista hampaista on taiottu näyttävä hammashelmirivistö.

– En kyllä usko, että tällä pystyy oikomaan hampaita, toteaa A-Hammaslääkäreiden hammaslääkäri Jaana Sippus tarkastellessaan tuotetta.

Entä sitten valkaisun laita? Hammasmuotin mukana ei tullut mitään valkaisevaa voidetta tai vastaavaa, joten sen mahdollinen käyttäjä joutuu itse hankkimaan.

Normaalisti hampaidenvalkaisuun tarkoitetut muotit ovat Sippuksen mukaan hyvin tiiviitä. Täten valkaisevaa ainetta kuluu hyvin vähän ja se vaikuttaa ikenien sijasta hampaisiin.

– Tällä muotilla geeliä menee varmasti viikon annos kerralla ja valkaisugeelihän siinä valkaisussa juuri maksaa, Sippus toteaa.

Sippus uskoo, että muovinen muotti voisi soveltua hyvin urheilussa käytettäväksi hammassuojaksi. Muuten sen hyödyt jäävät vähäisiksi.

– En usko, että tuotteesta on hyötyä, mutta en usko, että on myöskään haittaakaan, Sippus toteaa.

Mustapäitä ja epäpuhtauksia poistava kasvoimuri

Mustapäitä ja ihohuokosia puhdistavan ja pattereilla toimivan kasvoimurin saa kiinakaupoista kahden euron postikuluja vastaan. Esittelykuvat lupaavat, että tuotteen käytön jälkeen kuluttajan kasvot ovat puhdistuneet ihon epäpuhtauksista.

Tuotteen teho jää kuitenkin mysteeriksi. Ennen kuin tuotetta pystytään testaamaan, laitteen muoviosa murtuu ja pattereita ei voi asettaa tuotteeseen.

Kiinakauppoihin perehtyneessä facebook-ryhmässä on paljon kokemuksia vääristä ja viallisista tuotteista. Rahat saa pääsääntöisesti takaisin ja tuotetta joutuu myös harvoin palauttamaan takaisin kohdemaahan.

Koska tuote on rikki, on hankala tehdä arviota, miten se toimii.

– Nyt emme tiedä sitä tehoa, että onko tuote niin tehokas, että aiheuttaa vaurioita. Jos laite olisi ollut toimiva, niin ehkä itse kokeilisin vaikka paperille ensin, Tukesin Marilla Anttila kertoo.

Vaasa Day Spa:n kosmetologi Sinikka Lähdemäki ei myöskään pysty arvioimaan tuotteen vaikutuksia. Mikäli tuotteen imuteho on kuitenkin voimakas, voi se aiheuttaa suurtakin tuhoa kasvoille.

– Tuote voi aiheuttaa pysyvää haittaa iholle, esimerkiksi jos henkilöllä on herkkä couperosaiho, Lähdemäki toteaa.

Mitä kannattaa ottaa huomioon?

Verkkokaupoista löytyy Marilla Anttilan mukaan tuotteita ihan joka lähtöön.

– On tuotteita, jotka täyttävät jopa EU-lainsäädännön vaatimukset, sellaisia, jotka täyttävät sen lähtömaan vaatimukset ja sitten on sellaisia, jotka ovat ihan jätteestä kyhättyä roskaa ja jotka voivat olla tosi vaarallisia.

Jos Kiinan verkkokaupoista haluaa tilata tuotteita, niin miten varmistua, että tuote olisi kunnollinen? Anttilan mukaan kuluttajan täytyy arvioida tarkkaan, pystyykö mitenkään vakuuttumaan myyjän oikeellisuudesta.

– Kannattaa selvittää, millaista palautetta verkkokaupasta on annettu ja pystyykö tuotteen palauttamaan, mikäli on tarvetta, Anttila toteaa.

Kun tuote on saapunut kuluttajalle, kannattaa kiinnittää huomiota, onko sen mukana käyttöohjeet ja onko esimerkiksi valmistaja mainittu. Vielä ennen käyttöönottoa kannattaa Anttilan mukaan kuitenkin pohtia tuotteen käyttöä.

– Jos tuote on erityisen halpa, niin missä silloin on mahdollisesti säästetty?

Artikkelia korjattu 9.5.2018 klo 9:08: Yksi paketti saapui Laosista, ei Vietnamin Laosista.

Lue lisää ja kerro kokemuksesi: Oletko sinä tilannut Kiinasta halpatuotteita? Esittele meille onnistunut ja epäonnistunut ostoksesi

Punaruskea kalastusmaja seisoo jyhkeänä paikoillaan. Sen edessä kuohuu Kymijokeen kuuluva Langinkoski. Kalastusmajan takana on keltainen puutalo, jossa asui aikoinaan kalastusmajan vahtimestari.

Menneinä vuosina keltaisessa talossa on toiminut kahvila. Nyt sen ikkunat ovat pimeät.

Langinkoski-seuran pitkäaikainen jäsen ja rahastonhoitaja Eija Vaahersalo tuntee jokaisen muhkuran ja juurakon kalastusmajan ympärillä, sillä hän on kulkenut näillä poluilla yli 40 vuotta.

– Mieli on haikea, ei voi mitään. Tässä on elänyt niin mukana ja nähnyt niin monta vaihetta. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun herra Valkeapää aikoinaan asui ja vartioi tässä vahtimestarin talossa, Vaahersalo toteaa.

Venäjän keisari Alleksanteri III rakennutti kalastusmajan Kotkassa sijaitsevan Langinkosken partaalle vuonna 1889. Hän vietti siellä aikaa useina kesinä perheensä kanssa. Langinkoski-seura on ylläpitänyt keisarillista kalastusmajaa museona vuodesta 1934 saakka. Kalastusmajan hoito on ollut seuran ainoa toiminta-ajatus ja tehtävä.

Nyt sen työ loppuu, kun Museovirasto on ottanut kalastusmajan hoitoonsa.

Vuokrakiista

Majan tulevaisuus joutui vaakalaudalle viime vuoden lopulla, kun Langinkoski-seura ajautui Metsähallituksen kanssa erimielisyyksiin vuokrasummasta. Seura kieltäytyi allekirjoittamasta uutta vuokrasopimusta, koska sen mielestä vuokra oli kohtuuton. Neuvottelujen jälkeen Museovirasto hyväksyi Metsähallituksen vuokratarjouksen.

Tieto tuli meille aivan puskasta. Ulla Vaahersalo

Vaahersalolle jäi koko jupakasta ikävä maku suuhun. Hänen mukaansa seura oli vielä talvella siinä käsityksessä, että se pääsisi jatkamaan yhteistyötä Museoviraston kanssa.

– Toisin kävi, ja toimijaksi tulikin Kansallismuseo. Tieto tuli meille aivan puskasta. Olisimme toivoneet, että tapa kertoa asiasta olisi ollut pehmeämpi, ja että olisimme tehneet murrosvaiheessa yhteistyötä. Se oli kova paikka etenkin iäkkäimmille jäsenillemme.

Vaahersaloa huolettaa erityisesti se, valuuko seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Ragnar Backströmin tekemä suuri työ hukkaan. Kalastusmajan esineistö on koottu takaisin majaan vapaaehtoistyönä ja suurelta osin omalla kustannuksella. Backström luopui tehtävistään vuonna 2009.

– Ragnar matkusteli omalla kustannuksellaan hankkimassa esineitä ja sai niitä Venäjä-suhteidensa kautta. Hänellä on hyvät ystävyyssuhteet Pietarin hoviin ja prinsessa Dagmarin sukuun.

Keisari Aleksanteri III:n puoliso, keisarinna Maria Fjodorovna oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar.

Esineistä neuvotellaan

Seuralla on myös arkistoja, jotka eivät ole museossa esillä. Ne siirretään Merimuseon tiloihin Kotkaan. Neuvottelut kalastusmajassa nyt olevan esineistön kohtalosta ovat vielä kesken.

– Siitä on monenlaista mielipidettä, että lahjoitetaanko tai vuokrataanko ne, vai mikä on se tapa. Emme haluaisi antaa niitä ilmaiseksi. Mutta niiden pitää pysyä museossa esillä ja arvokkaasti. Toivottavasti esiin tulee myös se, mistä esineet on hankittu ja kuka ne on hankkinut, Vaahersalo toteaa.

Esineisiin kuuluu muun muassa keisarinna Maria Fjodorovnan muotokuva.

Maja on meillä hellässä huomassa. Pia Paukku

Museoviraston mukaan Langinkoski-seuran perintöä on tarkoitus vaalia mahdollisimman hyvin, ja tulevaisuudesta on keskusteltu myös seuran edustajien kanssa.

– Olemme käyneet keskusteluja siitä, miten saamme kalastusmajan nykytilan mahdollisimman hyvin haltuun. Tutkijat ja asiantuntijat tuntevat esineistön ja sen historian hyvin ja maja on meillä hellässä huomassa, sanoo Museoviraston intendentti Pia Paukku.

Esineistöllä on edessään kuntoarvioita ja muita kartoituksia, jotta niiden säilyvyys pystytään turvaamaan. Lisäksi kalastusmajaa ehostetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin Kansallismuseon muita kohteita toimintamallinsa puolesta. Se tarkoittaa muun muassa kielitaitoisten kausioppaiden palkkaamista ja markkinoinnin lisäämistä.

– Kalastusmaja on myös kansainvälinen kohde ja sopii hyvin Kansallismuseon linjaan. Se on kulttuuriperinnöllisesti erittäin arvokas, sillä on mielenkiintoinen historia. Lisäksi se on autenttinen kohde eikä rakennettu museo, jossa on esineitä vitriinissä.

Isot voimat

Kansallismuseolla on myös kymmenkunta muuta valtiolliseen historiaan liittyvää autenttista kohdetta. Niitä ovat muun muassa Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari ja Olavinlinna. Niiden rinnalla keisarillinen kalastusmaja on pieni.

Paukku lupaa, ettei sen hoito jää rappiolle.

– Siitä ei ole pelkoa. Saamme valjastettua isommat voimat kohteen ylläpidon taakse. Olemme sitoutuneita ja todella haluamme pitää kalastusmajasta huolta.

Kalastusmajan ympäristön hoidosta vastaa edelleen Metsähallitus.

Emme voi tätä hylätä. Eija Vaahersalo

Maja avautuu yleisölle kesäkuun alussa. Toukokuun aikana siellä käy tilausryhmiä.

– Uskon, että pystymme ylittämään viime vuosien kävijämäärät, koska satsaamme markkinoinnin kautta kohteen lanseeraukseen.

Myös Langinkoski-seuran rahastonhoitaja Eija Vaahersalo uskoo, että Kansallismuseo on lopulta kalastusmajalle hyväksi – vaikka majan menetys seuran jäseniä nyt harmittaakin.

– Meidän resurssimme eivät olisi mitenkään riittäneet markkinointiin, puhumattakaan konservoinnista.

Vaahersalon mukaan seura on keskustellut Museoviraston ja Kansallismuseon kanssa siitä, voisiko se jatkaa työtään tukiyhdistyksenä.

– Pitää vielä keskustella, mitä se tarkoittaa. Totuus on, että jäsenistö on hyvin iäkästä. Mitä me voimme ottaa kontollemme ja pitääkö jäsenkuntaa nuorentaa? Kotiseututyötä haluamme kuitenkin tehdä. Emme voi tätä hylätä.

Säpsähdys kesken unien. Henki ei kulje. Oven alta hiipivä pakkanen puristaa 5-vuotiaan Auliksen keuhkoja. Yskittää.

En minä puhunut kotona vanhemmille mitään, että minulla vinkuu henki, vaikka se vinkui joka yö talvella. Iltasin pelkäsin mennä nukkumaan, mutta en uskaltanut sanoa sitä ääneen, etten joudu keuhkoparantolaan. 1950-luvulla oli hinkuyskää, keuhkokuume riehui ja ihmiset joutuivat parantoloihin.

Pelko oli iskostunut Auliksen pääkoppaan, kun sisko oli kuollut hinkuyskään yhdeksän kuukauden ikäisenä. Sinä päivänä sisko oli viety aamulla lääkäriin. Illalla isä oli tullut takaisin ja kertonut itkien, ettei heillä ole enää pikkutyttöä. Pieneen taloon Kiuruvedellä jäi seitsemän lasta ja kaksi aikuista.

50 vuotta myöhemmin Aulis istuu saunan lauteilla. Hengitysvaikeudet varjostavat elämää aikuisenakin. Astma, uniongelmat ja rytmihäiriöt ovat arjen ja juhlan kolmansia pyöriä. Kiuas sihahtaa. Höyry nousee kattoa kohti. Helpottaa.

Aiemmin illalla sairaanhoitaja on antanut mukaan lehtileikkeen. Siinä kerrotaan 1950-luvulla käytetystä avusta hengitysvaikeuksista kärsiville, pulloon puhaltamisesta. Kun pulloon puhaltaa, pienet keuhkoputket avautuvat.

Aulis miettii, että nuo kaksi asiaa pitäisi yhdistää. Pulloon puhaltaminen ja höyry. Luulisi, että joku olisi sellaisen laitteen keksinytkin. Ei ole.

Seuraavana yönä mies ei nuku. Päässä syntyy alkeellinen malli uudesta hengitysharjoitteluun tarkoitetusta laitteesta. Tuossa hetkessä mies ei osaa edes aavistaa, että samainen laite auttaa 12 vuotta myöhemmin huippu-urheilijoita.

Ehkä se jääkin viimeiseksi keksinnöksi, katsotaan nyt. Aulis Kärkkäinen

Entinen kylähullu, nykyinen innovaattori

Kerran kuulin, kun pikkutyttö kysyi äidiltään, että tuossako se Keksijä-Kärkkäinen asuu? Muppetti, pehmustettu mäenlaskutyyny, oli silloin kaupoissa. Muulloin kukaan ei ole kommentoinut keksijyyttäni mitenkään.

Kiuruvetinen Aulis Kärkkäinen on yksi niistä, joiden silmin katsottuna maailma on keskeneräinen. Perinteisesti heitä on kutsuttu keksijöiksi. Joku on saattanut puhua Pelle Pelottomasta tai supista selän takana kylähullusta.

Ennen moni ei edes uskaltanut puhua ääneen ideoistaan leimaantumisen pelossa, kertoo Kärkkäisen kollega, monia keksijöitä urallaan eteenpäin auttanut Tapani Tirkkonen.

Kerran kun hän yritti viedä tuntemansa pankinjohtajan keksintöä eteenpäin, tämä kielsi Tirkkosta kertomasta kenellekään, kuka keksinnön takana on.

– Kun miettii historiaa, osa näistä tunnetuista keksijöistähän vietiin suoraan vankilaan, kun he alkoivat puhua, että maailma ei ole litteä vaan pyöreä.

Keksijöiden yhdistystä johtava Maunu Korpela sanoo valtaosan keksijöistä olevan edelleen "jokseenkin katkeria" siitä, miten heidän tekninen luova työnsä on vuosien mittaan käsitelty.

Tänä päivänä yleinen suhtautuminen keksijöihin on toinen. Nuoren polven keksijät kulkevat pää pystyssä, katsovat silmiin ja esittelevät itsensä: innovaattori, ohjelmistokeksijä.

Pahinta on sanoa, että maailma on valmis

Vuonna 1996 luin lehtijutun, jossa VTT:n professori oli kokeillut puun kuumentamista pienessä, kuution kokoisessa uunissa. Seuraavana vuonna tuli Iisalmessa myyntiin entinen Soinlahden tiilitehdas. Siellä oli sata metriä pitkä tiilenpolttouuni. Mietin, voisiko siitä tehdä lämpökäsittelytunnelin.

Tunnelia uunista ei voinut tehdä, mutta eri lähteiden tietoa yhdistelemällä syntyi ajatus viisivaiheisesta lämpökäsittelyprosessista. Sinällään ajatus puun lahonkestävyydestä kuumentamisen jälkeen oli tuttu vanhan kansan ajoilta: aidanseipäät kun oli muinoin hiillostettu lahoamisen estämiseksi. Kokonaisvaltaista lämpöpuun käsittelyprosessia ei silti ollut olemassa.

Aulis sai asiantuntijoilta teknisiä neuvoja puunkuivaukseen ja jäähdyttämiseen. Hän yhdisteli ne päässään valmiiksi ideaksi.

– Prosessi syntyi sitten ihan maalaisjärkeä käyttäen. Tein prosessista ruutupaperille kynällä kaavan, Kärkkäinen kertoo.

Pahinta on sanoa keksijälle, että maailma on valmis. Keksijä tietää, että näin ei ole.

Joka puolella on asioita, jotka ansaitsevat paremman ratkaisun. Sellaisen Aulis Kärkkäinen näki katsellessaan entisen tiilitehtaan uunia.

Miten keksijän ajatusmaailmaa voisi kuvata? Ovatko keksijän aivot koko ajan valmiustilassa? Onko katse koko ajan etsimässä ongelmakohtia, puutteita ja virheitä maailmasta?

Osa keksijöistä vietiin vankilaan, kun he alkoivat puhua, että maailma ei ole litteä vaan pyöreä. Tapani Tirkkonen

Ei. Keksijä näkee tarpeen. Kun Tapani Tirkkonen oli 25 vuotta sitten kotirannassa savustamassa kalaa, häntä alkoi ärsyttää savustuslaatikon sotkuisuus. Hän ajatteli, että on oltava jokin muu keino.

– Juolahti mieleen, että jos tapa olisi kertakäyttöinen. Sitten vääntelin kotialumiinista pussin, laitoin ruoan sisään ja grillasin.

Syntyi savustuspussi: idea, josta pidettiin heti. Eräänä iltana keksintöä esiteltiin televisiossa pääuutislähetyksessä. Seuraavana päivänä tukut tilasivat 85 000 savustuspussia.

– Kuka tahansa olisi voinut keksiä sen. Ei siinä ole mitään mystiikkaa. Pussiin laitetaan purut ja sokeri valmiiksi, ruoka sisään ja nuotiolle. Asia meni ihan vahingossa eteenpäin hirveällä vauhdilla, Tirkkonen kuittaa.

Hetkessä Tirkkosella oli hallilla 75 työntekijää, jotka tekivät pusseja käsin. Kylällä tarkkailtiin, minkä merkkisellä autolla savustuspussimies ajaa. Savustuspussi on vieläkin keksintö, josta Tirkkonen tunnetaan.

Kuolemanlaakso

Kymmenen vuotta sen jälkeen kun kollega osui kultasuoneen savustuspussilla, Aulis Kärkkäinen esitteli televisiouutisille entistä tiilitehdasta. Se oli nyt maailman uusin ja suurin lämpöpuutehdas Lunawood, jonka Aulis omisti veljensä Olavin kanssa.

Kaiken hehkutuksen keskellä vain omistajat tiesivät totuuden. Tehtaasta oli tulossa kuolemanlaakso, jolla ei ollut yhtään asiakasta.

Liikkeellelähtö siirtyi toista vuotta rahoituksen viivästymisen takia. Tällä aikaa Suomeen ja Baltiaan tuli muutama laitos, joissa työ tehtiin nopealla tekniikalla eikä puun logiikkaa ymmärretty. Lämpöpuulle muodostui meidän tehtaan rakentamisen aikana sellainen maine, että sillä ei tee mitään.

Seuraavat kaksi vuotta menivät sumussa. Kun Aulis katsoi aamuisin itseään peilistä, tapitti takaisin rupsahtanut mies, joka ei ollut nukkunut tuntiakaan. Kymmenen minuutin kylmä suihku ja kahvi silottivat unettoman kasvot. Tai sitten tehtaalla kukaan ei kehdannut ottaa puheeksi miehen väsynyttä olemusta. Oma terveys reistaili, mutta päällimmäisenä mielessä oli muutama vuosi sitten aivosyöpään kuollut Timo-poika. 23-vuotiaasta Timosta piti tulla tehtaan jatkaja.

Muistan, kun erään oikein tuskaisen maaliskuun päivän iltana kävelin pojan haudalle. Sanoin, että nyt on Timo pakko auttaa, kun isä ei oikein taida jaksaa tästä. En oikein tiedä, miten tästä menisi eteenpäin.

Sen piti olla hyvä idea

Se, että ihminen keksii jotain, ei vielä tarkoita mitään. Innovaatio tarvitsee rahoitusta, kysyntää ja markkinointia. Vaikka keksintö pääsee tuotantoon, se voi osoittautua liian kapean markkinan tuotteeksi. Tai sitten keksintö epäonnistuu, koska se on aikaansa edellä.

– Ajatellaan esimerkiksi viestintäteknologian kehittymistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sitä, mikä oli ennennäkemätöntä tuolloin, olivat keksijät tehneet jo 15 vuotta sitten. Sama ongelma jatkuu sillä alalla, Maunu Korpela tietää.

Sanoin, että nyt on Timo pakko auttaa, kun isä ei oikein taida jaksaa tästä. Aulis Kärkkäinen

Epäonnistumisen riski on aina läsnä. Vaikka keksintö on isänsä tai äitinsä mielestä välttämätön, ajattelevatko muut samalla tavalla? Tapani Tirkkonen myöntää, että hänen keksinnöistään suurempi osa on epäonnistunut kuin onnistunut.

Yksi sellainen on kellukka. Kellukka oli laiturin viereen jätettävä itsekasteleva kukkaruukku, joka otti veden suoraan järvestä. Aluksi idea näytti kiinnostavan, mutta kiinnostus hyytyi nopeasti.

Tirkkonen kertoo saaneensa kunnolla takkiinsa myös markkinoinnissa.

– Puhutaan kuusinumeroisista luvuista. Ne ovat niitä oppirahoja, joita on nuorena joutunut maksamaan, kun on ollut sinisilmäinen.

Keksintö, johon kukaan ei uskonut

Seuraavana maanantaiaamuna Timo-pojan haudalla käymisen jälkeen Aulis Kärkkäinen tiesi, mitä Lunawoodin kanssa oli tehtävä. Ilmeisesti poika oli auttanut, kun isä sitä pyysi, Aulis miettii jälkeenpäin.

Lämpöpuun maineen pelastamiseksi tehtiin hartiavoimin töitä. Kärkkäinen soitti jakeluketjuja läpi ja pyysi edustajia tutustumaan prosessiin. Finnvera lupasi lisää rahoitusta. Vuonna 2006 ennakkokauppaa oli jo hyvin. Yritys alkoi herättää kiinnostusta ostajissa.

Totta kai se tuntui makealta, mutta ei niin, että olisin alkanut isotella rahan kanssa. Aulis Kärkkäinen

Yrityksellä ei ollut jatkajaa. Olavin vaimo sairastui uudestaan ja uudestaan syöpään. Kaupan valmistelu oli noin neljän kuukauden juttu. Vapun aatonaattona 2010 saatiin piste iin päälle ja kirjoitettiin kauppakirjat ostajan lakitoimistolla Helsingissä.

Pääomasijoituskonserni Capman osti tehtaan, kymmenen miljoonaa euroa vaihtoi omistajaa allekirjoituksella. Keksintö, johon monikaan ei uskonut, toi lopulta Kärkkäiselle ja hänen Olavi-veljelleen miljoonien omaisuuden.

Kärkkäinen vaivaantuu rahasta puhuttaessa. Hänelle rikastuminen ei ole koskaan ollut pääasia yrittäjyydessä tai keksintöjä kehittäessä.

– Totta kai se tuntui makealta, mutta ei niin, että olisin alkanut isotella rahan kanssa. Kukaan ei ole koskaan nähnyt minun tekevän niin. Oikeat rahamiehet ja minä olemme kuitenkin ihan eri sakkia. Oikeista rahamiehistä puhuttaessa pistetään vielä nollia perään.

Kun pitäisi elääkin

Syksyisenä aamuna vuonna 2017 Aulis Kärkkäisen päivä on alkanut samalla tavalla kuin jo vuosien ajan.

Ensimmäiseksi aamulla hän on helpottanut oireitaan hengitysharjoituslaitteella. Se on juuri sama laite, jonka idea välähti hänen mieleensä saunan lauteilla 12 vuotta aiemmin. Alkeellisesta pulloviritelmästä on kehittynyt Euroopan laajuisesti patentoitu WellO2-niminen laite. Sitä käyttävät muun muassa Suomen olympiajoukkueen ja Kuopion Palloseuran urheilijat.

Laitteessa on potentiaalia. Ehkä siitä tulee jopa isompi juttu kuin lämpöpuutehtaasta, 65-vuotias Aulis miettii kotitoimistossaan.

Keksijän toimisto on aina ollut kotona. Se on helpottanut arkea, mutta on se myös kahlinnut.

– Aamupalan jälkeen menen kotitoimistooni, aamupäivällä pidän kahden minuutin tauon ja juon keittiössä kahvin. Menen takaisin toimistoon. Päivällä pidän sitten jo vartin ruokatauon ja menen takaisin toimistooni, Aulis kuvailee päiväänsä.

Mies on naimisissa yrittämisen ja keksimisen kanssa, mistä 46 vuotta sitten vihitty vaimo Anja toivoisi hänen pääsevän jo eroon. Vaimo on toivonut, että WellO2:n jälkeen ei mielellään enää saisi tehdä uusia keksintöjä. Kun pitäisi elääkin.

– Olen vähän tarkoituksella ummistanut silmät, koska olen vaimolle luvannut, Aulis sanoo.

Kun silmät avaa, näkee kaikkialla Auliksen keksintöjen jälkiä. Kotitalolle vievän tien päällä on mäki, jota lapsensa kanssa alas laskiessaan hän keksi pehmustetun mäenlaskutyynyn, muppetin.

Pihalla on vanha traktori, jossa on ensimmäinen alkeellinen pikakytkinjärjestelmä. Aikansa maatalouden hittituote, joka pääsi Guinnessin ennätysten kirjaankin.

Kotitalon piha hehkuu syksyn väreissä. Kärkkäisellä on oma keksintö jopa maahan varisseiden lehtien keräämiseen.

Talolta johtaa pois silta, joka on tehty lämpökäsitellystä puusta. Hengitysharjoituslaitteita on paketeissaan nojaamassa toimiston seinää vasten.

– Ehkä se jääkin viimeiseksi keksinnöksi, katsotaan nyt. Mielessä on kaikenlaista.

"Tyrmistyttävää" oli erään EU-diplomaatin reaktio Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin eiliseen päätökseen irtautua Iranin ydinohjelmaa rajoittavasta JCPOA-sopimuksesta.

Trump päätti sanoutua irti sopimuksesta ja palauttaa voimaan ankarat talouspakotteet Irania vastaan. EU ilmoitti pyrkivänsä pitämään silti voimassa sopimuksen, joka on sen mukaan 12 vuoden diplomatian tulos.

EU korostaa, että sopimus on onnistunut pitämään Iranin ydinohjelman kansainvälisessä valvonnassa. Unionilla on kuitenkin pelissä myös paljon isommat taloudelliset intressit kuin Yhdysvalloilla.

Yhdysvaltain kauppavaihto Iranin kanssa oli viime vuonna 201 miljoonaa dollaria, EU:n vastaava luku taas 25 miljardia dollaria. Unionin Iran-kauppa oli siis 125 kertaa suurempaa kuin Yhdysvaltain.

EU:n noin kymmenen miljardin euron tuonti oli käytännössä kokonaan raakaöljyä ja kaasukondensaatteja. Iran puolestaan osti EU-maista enimmäkseen koneita ja kuljetusvälineistöä.

Esimerkiksi eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus ehti toimittaa Iranille kolme suihkumatkustajakonetta ja sen osaomistama ATR-yhtiö kahdeksan potkuriturbiinikonetta. Airbusin tilauskirjassa on 95 matkustajakonetta Iran Air -lentoyhtiölle.

Trumpin päätös palauttaa Yhdysvaltain kauppapakotteet iskee vääjäämättä myös eurooppalaisiin yrityksiin. Trumpin neuvonantaja John Bolton sanoi eilen, että eurooppalaisilla yrityksillä on kuusi kuukautta aikaa lopettaa toimintansa Iranissa, tai ne joutuvat pakotteiden kohteeksi.

EU on sanonut yrittävänsä suojella yritystensä etuja. Mutta on selvää, että pakotteet rokottavat vientiä rankasti. Esimerkiksi Airbusien kauppa pysähtyy, koska niiden osista yli kymmenen prosenttia tulee Yhdysvalloista.

Trumpin päätös osuu Eurooppaan Yhdysvaltoja pahemmin myös öljyn hinnan kautta. Brent-öljyn hinta on noussut neljänneksen viimeisen puolen vuoden aikana, kun markkinoilla on ennakoitu Iran-pakotteiden paluuta. Trumpin ilmoitus nosti hinnan yli 77 dollariin barrelilta.

EU:n viime viikolla laatima kevään talousennuste oletti öljyn hinnan olevan tänä vuonna 67 dollaria ja ensi vuonna 64 dollaria. Ennusteen mukaan öljyn hinnan jatkuva nousu heikentää talouskasvua jo oletuksen mukaisilla hinnoilla.

Korkeampi öljyn hinta osuu myös Yhdysvaltain talouteen, mutta näkyy sen energialaskussa suhteessa vähemmän, sillä Yhdysvaltain nettotuonti on pienempää. Yhdysvalloilla on merkittävää omaa öljyntuotantoa, kun EU-maiden tuotanto on varsin vähäistä. Iranin-kaupan hiipuminen haittaa myös unionin pyrkimyksiä hajauttaa Venäjään nojaavaa energiatuontiaan.

Lisäksi tappio on symbolisesti merkittävä. Iran-sopimus oli harvinainen esimerkki EU:n yhteisen ulkopolitiikan onnistumisesta ja eurooppalaisen pehmeän vallan voimasta. Unioni on yksi sopimuksen allekirjoittajista ja sillä oli tärkeä rooli sopimuksesta käydyissä neuvotteluissa.

Jo ennen Trumpin ilmoitusta Britannia ja joukko muita jäsenmaita yritti saada kokoon kannatusta EU-pakotteille, jotka olisivat kohdistuneet Iranin tukeen Syyrian hallitukselle. Tarkoitus oli osoittaa Trumpille, että EU ei ole naiivi suhteessa Iraniin. Pakotehanke kuitenkin kaatui yksimielisyyden puutteessa.

Nyt unioni yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on. Ensi torstaina jäsenmaiden johtajat keskustelevat Iranista Bulgarian Sofiassa pidettävän huippukokouksen yhteydessä. Seuraavana päivänä energia-asioista vastaava komissaari Miguel Arias Cañete matkustaa Teheraniin neuvottelemaan iranilaisten kanssa.

Sopimuksen kohtalo ei ole kuitenkaan eurooppalaisten käsissä. Iranin vanhoilliset riemuitsivat jo parlamentissa sopimuksen kaatumisesta ja polttivat Yhdysvaltain lipun. Jos heidän kantansa voittaa Iranin sisällä, sopimus voidaan unohtaa ja ydinohjelma käynnistyy uudelleen.

Lue lisää: Ydinsopimuksen hylännyt Trump pakottaa Euroopan valitsemaan puolensa

Syttyykö sota, kehittääkö Iran ydinaseen? Neljä kysymystä siitä, mitä seuraa Trumpin päätöksestä vetäytyä ydinsopimuksesta

Poliisi kertoo 11-vuotiaan pojan löytyneen. Poika katosi eilen Helsingissä. Hän löytyi ystävänsä luota ja oli unohtanut kertoa asiasta äidilleen.

Asian saaman nopean ja laajan julkisuuden takia äiti oli ymmärtänyt, että poikaa etsitään ja ilmoitti asiasta hätäkeskukseen.

Uutista päivitetty 5.00: Poika on löytynyt kaverinsa luota

Pohjois-Savossa Siilinjärvellä syttyi tuhoisa navettapalo torstaina aamulla kello kahdeksan jälkeen. 700 neliöisen navetan sisällä oli yli sata eläintä palon syttyessä.

– Siellä oli nautoja. Noin neljäkymmentä lypsylehmää, saman verran hiehoja ja loput vasikoita, kertoo päivystävä palomestari Arto Lappi Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Noin neljäkymmentä eläintä saatiin pelastettua liekeiltä.

– Se on täystuho. Loput eläimet ovat kuolleet kaikki, eli arviolta 60–70, mutta tämä tarkentuu myöhemmin.

Palomestari kuvailee paloa suureksi. Ennen kello kymmentä palo oli hallinnassa, mutta palomestarin arvion mukaan navetta tuhoutuu kivijalkaan asti.

Palomestarin tietojen mukaan palo on ilmeisesti saanut alkunsa polttomoottorikäyttöisestä pienkuormaajasta. Eläimet oli ruokittu aamulla, ja pienkuormaaja oli jätetty konehalliin. Jossakin vaiheessa oli huomattu, että navetasta nousee savua. Alkusammutusta tehtiin useammalla jauhesammuttimella.

– Kun se ei ollut sammunut, niin oli aloitettu eläinten pelastaminen. Palo levisi todella nopeasti.

Navettarakennuksessa oli parsinavetta ja pihatto. Kello kymmenen jälkeen pelastuslaitos kertoi navetan tuhoutuneen täysin.

Juttua muokattu klo 10.33: Lisätty pelastuslaitoksen viimeisimmät tiedot.

Iranin Syyriassa olevat joukot ovat ampuneet raketteja tai ammuksia kohti Israelin kohteita Golanin kukkuloilla Lähi-Idässä, kertoo Israelin armeijan tiedottaja. Ammuksia tai raketteja oli noin 20.

Uhreista tai vahingoista ei ole raportoitu. Joidenkin lähteiden mukaan vahingot jäivät vähäisiksi.

Uutistoimisto AP:n mukaan osa raketeista torjuttiin. Israelin armeija kertoo uutistoimistoille, että kukkuloilla soivat myös ilmahälytyssireenit.

Israel on viime päivinä tehostanut hälytysvalmiutta ennakoiden Iranin vastatoimia. Iran on vannonut kostoa sen jälkeen, kun se syytti Israelia ilmaiskuista Iranin kohteisiin Syyriassa.

Syyrian hallitus ja sitä tukeva Iran syyttivät huhtikuun alussa Israelia Syyrian hallinnon tukikohtaan tehdystä ohjusiskusta.

Yhdysvallat, Ranska ja Britannia iskivät useisiin Syyrian hallinnon sotilaskohteisiin huhtikuun 14. päivänä.

Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) on luovuttanut väärän vainajan hautaustoimistolle. Taysin tiedotteen mukaan keskussairaala luovutti väärän vainajan inhimillisen virheen vuoksi toukokuun alussa.

Vainaja ehdittiin tuhkata ennen kuin paljastui, että sairaalasta oli noudettu väärä vainaja. Omaiset eivät olleet vielä päättäneet tuhkauksesta. Tuhkattavaksi tarkoitettua vainajaa ei puolestaan ollut haettu sairaalasta.

Virhe paljastui sairaalalle aamupäivällä maanantaina. Sairaala otti välittömästi yhteyttä vaihtuneiden vainajien omaisiin ja pyysi virhettä anteeksi.

– Mehän emme voi koskaan korvata tällaista perustavaa laatua olevaa virhettä. Ymmärrämme omaisten tuskan ja yritämme olla heidän tukenaan. Tämä on sellainen virhe, että sanat eivät riitä eikä ole oikein tekoja, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vainajatoiminnasta vastaava toimialuejohtaja Sally Järvelä.

Sairaalan mukaan virheeseen on monta syytä ja siihen liittyy useita henkilöitä. Sairaala on ottanut välittömästi käyttöön kaksoistarkastuksen vainajien luovutuksessa, jotta virhe ei uusiutuisi. Mahdollisista taloudellisista korvauksista sairaala keskustelee omaisten kanssa myöhemmin.

Vastaavaa ei ole aiemmin tapahtunut

Virhe kävi ilmi, kun vahingossa luovutettu vainaja oli tarkoitus ottaa esiin säilytyksestä.

– Kun hän ei ollut paikallaan, aloimme selvittää asiaa ja tämä kauhea tapahtuma lähti selviämään, Järvelä sanoo.

Järvelän mukaan sairaala kävi läpi kaikki säilytyksessä olevat vainajat, minkä jälkeen virheeseen johtanut tapahtumaketju alkoi tarkentua. Järvelä sanoo, että moni asia meni pieleen eikä asiaa tarkistanut niin moni ihminen ja niin monta kertaa kuin olisi pitänyt.

– Siinä ketjussa on ollut ainakin 3–4 kohtaa, jossa asia olisi pitänyt käydä ilmi. Näissä kaikissa kohdissa, vaikka teimme aivan normaalia toimintaa, meidän turvajärjestelmämme pettivät, Järvelä sanoo.

Järvelän mukaan vastaavaa virhettä ei ole sairaalassa aiemmin tapahtunut.

Myös työntekijät järkyttyivät

Virheen paljastumisen jälkeen käyttöönotettu kaksoistarkastus tarkoittaa sitä, että tästä lähtien vainajan luovutuksessa sekä hautaustoimiston että sairaalan henkilökunnan edustaja tarkistavat vainajan rannekkeen ja henkilötiedot sekä vahvistavat allekirjoituksillaan, että kaikki tiedot täsmäävät.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut selvityksen asiasta ja ottanut yhteyttä viranomaisiin. Selvityksen jälkeen sairaalan toimintatapoihin voi tulla lisää muutoksia.

– Otamme vilpittömästi osaa omaisten suruun. Pyydämme anteeksi hyvin poikkeuksellisen virheen aiheuttamaa lisätuskaa ja kannamme tästä vastuun, sanoo sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen.

Sally Järvelän mukaan sekä omaisia että työntekijöitä pyritään tukemaan asian käsittelyssä kaikin mahdollisin tavoin.

− Tapahtuma on järkyttänyt myös asiassa toimineita työntekijöitä. Olemme kaikki todella pahoillamme, Järvelä sanoo.

Omaiset ovat antaneet sairaanhoitopiirille luvan tiedottaa tapahtumasta yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisia tietoja ei yksityisyyden suojan vuoksi voida antaa. Sairaala toimittaa lopullisen selvityksen virheellisesti tuhkatun vainajan perheelle.

Lue lisää:

Valvira erikoisesta tapauksesta: Ei ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa luovutetaan väärä vainaja sairaalassa

Huomattava määrä Nuorisosäätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Perttu Nousiaisen omaisuutta on asetettu vakuustakavarikkoon, uutisoi Helsingin Sanomat.

Asiasta päätti Helsingin käräjäoikeus salaisessa istunnossaan tänään keskiviikkona. HS:n mukaan vakuustakavarikon arvo on 275 000 euroa.

Päätös liittyy vyyhtiin, jossa poliisi tutkii Nousiaista ja Nuorisosäätiön toimitusjohtajana työskennellyttä Aki Haaroa. Poliisi muun muassa selvittää, onko lahtelainen rakennusliike Salpausselän Rakentajat järjestänyt satojen tuhansien maksuja Nousiaisen tilille.

HS ei ole saanut kommentteja Nousiaiselta eikä Haarolta.

Lue myös:

HS: Nuorisosäätiön entisen hallituksen puheenjohtajan omaisuutta takavarikkoon 275 000 eurolla – Taustalla poliisin lahjusrikostutkinta

Nuorisosäätiön hallituksella uusi puheenjohtaja, Perttu Nousiainen luopui tehtävästä

Nuorisosäätiön johtaja sai satoja tuhansia euroja veroparatiisiyhtiöiltä – poliisi selvittää, onko kyse lahjonnasta

Australiassa on käynnistynyt maailman tähän asti suurin operaatio Maapallon ulkopuolisen elämän löytämiseksi.

Breakthrough Listen -hankkeen keskiössä on Australiassa sijaitseva Parkesin radioteleskooppi. Tämän vuoden aikana se etsii merkkejä Maapallon ulkopuolisista sivilisaatioista 1 500 tunnin ajan.

Parkesin laitosta on käytetty aikaisemminkin vastaavaan työhön, mutta Parkesin laitteistoa on viime aikoina uusittu, minkä ansiosta se kykenee nyt keräämään valtavan paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin.

Kun aikaisemmin etsintä on kohdistunut vain muutamaan lähimpään tähteen, nyt etsintäalueena on suuri osa omasta galaksistamme, linnunradasta ja sen kymmenet miljoonat tähdet.

Lisäksi Breakthrough Listen suunnataan myös lähigalakseihin, jotka tunnetaan Magellanin pilvien nimellä. Niissä on kymmeniä miljardeja tähtiä.

Avaruudesta kerätään tietomassaa, josta pyritään erottelemaan aines, joka olisi älyllisten olentojen tuottamaa. Suurena hankaluutena on poistaa havainnot, jotka ovat peräisin ihmisten toiminnasta, eli esimerkiksi satelliiteista, lentokoneista ja matkapuhelimista.

– Kun siivilöimme näitä valtavia tiedostomassoja löytääksemme teknologisten sivilisaatioiden kädenjälkiä, toivomme saavamme todisteita siitä, ettei oma planeettamme, joka on vain yksi galaksimme sadoista miljardeista, olisi ainoa, missä älyllistä elämää on kehittynyt, sanoo Berkeleyn yliopiston tutkija Danny Price brittiläiselle Independent-lehdelle.

Kun joensuulaiset Kerttu Kaihola ja Emma Albert puhuvat keskenään, ulkopuolinen ei ymmärrä puheesta sanaakaan. Kymmenvuotiaat tytöt käyttävät salakieltä, jonka taito on kulkenut Kaiholan suvussa.

– Mudufummodofonidifi odofopedefettidifi kidifieledefen midifinudufulledefe, Kaihola sanoo.

– Eli mummoni opetti kielen minulle, hän suomentaa.

Kaihola kiinnostui dede-kieleksi kutsutusta salakielestä ennen kouluikää ja opetteli puhumaan sitä sujuvasti. Hänen isovanhempansa käyttivät kieltä omassa nuoruudessaan keskinäisenä salakielenään.

– Kertun ukki oli oppinut sen lapsuudenkaveriltaan, joka oli oppinut sen serkuiltaan, kertoo Kertun isä Jussi Rytkönen.

Lapsi testaa kielen rajoja

Suomessa tunnetaan useita sala- ja leikkikieliä. Kaikkein tunnetuin on luultavasti kontinkieli, jossa sanan tavut sekoitetaan kontti-sanan tavuihin. Vede-kieleksi nimetty leikkikieli oli yleinen erityisesti 1950-luvun Helsingissä. Suomenruotsalaisten käytössä olleesta fikon-kielestä puolestaan on jäänteitä stadin slangissa. Myös Kerttu Kaiholan suvun dede-kieli perustuu lisätavuihin. Siinä d- ja f-alkuisia tavuja lisätään sanan tavujen väliin.

– Lasten ja nuorten käyttämiä salakieliä on tutkittu maailmalla melko paljon. Erityisesti nuorten tyttöjen käyttämä salakieli toimii usein ryhmähengen vahvistajana, sanoo kielenopettaja ja tutkija Satu Rakkolainen-Sossa.

Hän on tutkinut monikielisen lapsen salakieltä tehdessään monikielisyyttä käsittelevää väitöskirjaa Turun yliopistossa.

Rakkolainen-Sossan mukaan kielellä leikittely on lapsille tyypillistä. Lapset testaavat kieltä ja sen rajoja.

– Sanojen monimerkityksellisyys ja erilaiset kielivitsit kiehtovat etenkin kouluikäisiä. Pienet lapset puolestaan harjoittelevat varsinkin äänteitä kielileikeissään.

Monilta leikkimielisyys katoaa aikuistumisen myötä. Salakielen tai muun kielellä leikittelyn voi toki oppia myös aikuisena, vaikka se ei kävisikään yhtä sujuvasti kuin lapselta.

Puolessa tunnissa taituriksi

Kerttu Kaiholan perheessä salakielen taito on hypännyt yhden sukupolven yli: isä Jussi Rytkönen ymmärtää dede-kieltä hieman, kun keskittyy kovasti, mutta ei pysty itse puhumaan sitä.

Kaihola on opettanut kielen kahdelle kaverilleen. Kolme muuta osaa toimia tulkkeina, mutta ei vielä itse puhu sujuvasti.

– Odofopidifin kidifieledefen pudufuoledefessadafa tudufunnidifissadafa, Emma Albert kertoo.

Eli sama suomeksi:

– Opin kielen puolessa tunnissa.

– Käytämme dede-kieltä silloin, kun on joku tärkeä asia, jota muut eivät saa tietää, Emma Albert sanoo.

Lämpö on hellinyt Suomen vanhinta kaupunkia viime päivien ajan ja saanut keskustan sadat kirsikkapuut aloittamaan kukintansa.

Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö sanoo kevään olleen kirsikoille armollinen.

– Takana on viileä kevät. Lämpöä saatiin ensin hiljalleen, jolloin nupuilla oli aikaa kehittyä. Puut ovat vain odottaneet viime päivien kaltaista lämpöaaltoa. Kukinta alkoikin sitten kuin taikaiskusta.

Kehotan kaikkia lähtemään ihastelemaan kukintaa aivan lähipäivinä. Aki Männistö

Päivälämpötila on viime päivinä noussut Turussa yli +20 asteeseen. Jos lämmin sää jatkuu, voi kaunein loisto olla ohi alle viikossa. Kaunis kukinta voi päättyä lyhyeen myös rankemman sateen osuessa kohdalle.

– Tilaisuuteen todella kannattaa tarttua nyt heti. Kehotan kaikkia lähtemään ihastelemaan kukintaa aivan lähipäivinä. Tästä alkaa Turun kesä, Männistö sanoo.

Kulttuurivuoden perintöä

Turussa kasvaa parisenkymmentä eri kirsikkapuulajiketta. Ensimmäisenä kukkivat punasävyiset rusokirsikat.

– Siellä on myös esimerkiksi imeläkirsikkaa ja tokionkirsikkaa, puuasiantuntija Aki Männistö sanoo.

Aurajokivarressa on kirsikkapuita joen alajuoksulta Koroistenniemelle asti. Lisäksi kirsikat kukkivat myös lukuisissa keskustan puistoissa.

Kirsikkapuut saapuivat Turun keskustaan osana Kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Suurin osa tuolloin istutetuista taimista kasvaa hyvävointisina edelleen. Puut ovat pysyneet terveinä.

– Lajikkeet valittiin alun alkaen tosi tarkkaan, niin ei ole tullut ongelmia. Ei tauteja eikä tuholaisia, Männistö sanoo.

Arkkipiispa Kari Mäkinen toivoo, että sisällissodan vainajat tunnistettaisiin ja haudattaisin kunniallisesti. Historiantutkija Veli-Pekka Leppänen vaati Helsingin Sanomien esseessä, että valtio osoittaisi rahaa vuoden 1918 uhrien tunnistamiseen ja hautaamiseen.

Mäkisen mukaan vainajien tunnistamisessa on kyse arvokkuudesta.

– Myös kuolleet tarvitsevat ihmisen arvon. Se tapahtuu sitä kautta, että heidät tunnistetaan. Silloin heitä voidaan muistaa nimeltä, eikä vain joukkona tai ilmiönä, painottaa Mäkinen.

Mäkinen on ottanut näkyvästi kantaa kirkon edustajana sisällissodan muisteluun. Alkuvuoden aikana julkaistuissa haastatteluissa Mäkinen on myöntänyt, että kirkko oli vuonna 1918 valkoisten puolella. Sodan jälkeen punaisten kohtalosta ja vankileireistä vaiettiin kirkossa.

Mäkinen on tähdentänyt, että sisällissodan perinnön käsittely on kirkolle tärkeää. Nyt sata vuotta myöhemmin kirkolla on kuitenkin myös laajempi sovitteleva tehtävä.

– Suomessa on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti paljon muitakin arpia kuin sadan vuoden takaiset arvet. Kirkko on se juuri toimija ja taho, joka ylittää sosiaalisia ja kulttuurisia rajoja yhä pirstoutuvammassa maailmassa. Kirkko tekee ihmisten parissa, arjessa, juuri sellaista [eheyttävää] työtä, arkkipiispa selittää.

Raadollisuuden ymmärtäminen vaatii rehellisyyttä

Arkkipiispan mukaan kirkon, niin kuin kaikkien, pitäisi kyetä katsomaan sisällissotaa ja sen perintöä suoraan ja rehellisesti.

– Pahuuden kohtaaminen ja sen käsitteleminen on aina vaikeaa. Yksi tämän kevään isoista kysymyksistä on ymmärtää se, etteivät ihmiset sata vuotta sitten olleet sen kummempia kuin mekään. Emmekä me ole moraalisesti parempia kuin he silloin. Niin voi käydä, sellaiseen tilanteeseen elämä voi viedä.

Sisällissodan muisteluun liittyy paljon kipeitä kohtia, mutta myös paljon vaiettuja asioita. Kesäkuun alussa eläköityvällä arkkipiispalla on itselläänkin omasta suvustaan hiljaista painolastia. Mäkisen toinen isoisä oli punakaartissa, toinen valkokaartissa.

Kaikenlaiseen muistamiseen pitää olla oikeus, ettei vain kerrottu historia ole merkityksellistä.

– Kuten luulen monessa muussakin suvussa olevan, meillä on ollut enemmän hiljaisuutta ja vaikenemista kuin puhumista. En osannut omilta isovanhemmiltani oikein edes kysellä. Kun omaan perheeseen tulee perintö molemmilta puolilta, niin tietyllä tavalla se hiljaisuus on ollut tapa tulla toimeen asian ja jännitteiden kanssa, pohtii arkkipiispa.

Mäkisen mukaan hiljaisuuden perintöä ja tarvetta pitää myös osata kunnioittaa.

– Kaikenlaiseen muistamiseen pitää olla oikeus, ettei vain kerrottu historia ole merkityksellistä. Pitää tunnistaa se hiljaisuus, jota kannamme mukanamme. Kaikkein raskaimmista asioista ei ole muuta kieltä kuin hiljaisuus.

Nyt jako on menestyjiin ja häviäjiin

Mäkinen näkee, että sisällissodan muisteleminen on eheyttänyt ja edistänyt yhteiskunnallista keskustelua jollain tasolla.

– On näkynyt myös sellaista, että tämän päivän jännitteitä on siirretään mukaan muistamiseen. Mutta on mielestäni meillä on aiempaa parempi tilanne siinä, että tunnistamme yhteisen historian.

Arkkipiispa ei tunnista tässä ajassa enää jakoa punaisiin ja valkoisiin.

– Jännitteiden olemassaolo on vaikuttanut meihin hyvin pitkään, mutta ne eivät selitä tämän hetken yhteiskunnallisia ristiriitoja. Nyt on jako menestyjiin ja häviäjiin. Elämme nyt ihan toisella tavalla järjestäytyneessä ja vakaassa yhteiskunnassa. Nyt kovat puheet muodostuvat toisella tavalla, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi tunnistettavissa.

Mäkisen mukaan erot tulevat eriarvoistumisesta ja ulkopuolisuuden kokemuksista.

– Kyse on sosiaalisten maailmojen eriytymisestä ja niitä maailmoja on enemmän kuin kaksi.

Hiljemisen aika on ohi

Arkkipiispa pitää juhlapuheen helatorstaina Lahdessa Hennalan 1918 -muistoviikon pääjuhlassa. Mäkisen pääviesti on se, että vaietuista sodasta pitää tehdä kerrottu sota.

– Kun ollaan 3. tai 4. sukupolvessa, on helpompaa puhua ja tunnistaa kertomuksia ja muistia, jotka on kannettu sukupolvesta toiseen. Tuntee kulkevat mukana kokemusmuistissa, joka on ehkä syvin muisti, joka kulkee sukupolvelta toiselle.

Mäkisen mukaan yhteinen tragedia muodostaa maaperän, josta me kasvamme.

– Se on vaikuttanut meihin sekä itse tapahtumana sekä siten, millä tavoin sitä on muistettu tai miten siitä on vaiettu. Samalla on haettu oikeutusta omalle muistille ja mitätöity toisten muistoa. Koko se sadan vuoden perintö vaikuttaa yhä.

Tarvitsemme paikkoja ja tilanteita, joissa me kaihtelematta katsomme omaa historiaamme ja perintöämme.

Arkkipiispan mukaan kirkko ja seurakunnat tarjoavat nyt yhteisiä muistamisen tilanteita.

– Kaatuneiden muistopäivänä Turussa käydään tervehdyskäynnillä Sirkkalan vankileirin muistomerkillä ja vapaussodan muistomerkillä yhteisenä kulkueena. Tämä on nyt se tapa, jolla kirkko yhteisesti pyrkii ja haluaa olla se paikka, jossa on yhteisen muistamisen tila.

Lahden muistojuhlan kaltaisia tilaisuuksia tarvitaan.

– Nyt kokoonnumme Hennalan vankileirin paikalle, joka on sellainen, jossa sodan jälkiselvittelyn pitkä jälki on tunnistettavissa. Menneisyyden kanssa sovinnossa eläminen ei tapahdu unohtamalla, vaan muistamalla ja käsittelemällä, painottaa arkkipiispa.

Ilmastopaneelin professorijäsenet lukivat ankarat madonluvut Suomen sellubuumin seurauksista Ylen haastattelussa keskiviikkona. Hakkuut voivat vaikuttaa kielteisesti niin luontoon kuin Suomen talouteenkin.

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom on samaa mieltä yleisellä tasolla siitä, että yhteenlaskettuna ilmoitetuissa suunnitelmissa on suuria hakkuiden määriä, mutta ei halua ottaa kantaa tarkemmin paneelin oletuksiin.

– On hyvin vaikea ennakoida, kuinka paljon puuta tulevaisuudessa käytetään ja kuinka paljon metsät kasvavat. Selvää on, ettei puuta voi korjata yhtä paljon kuin sitä kasvaa, Fagerblom sanoo.

Hän muistuttaa, etteivät sellutehtaiden suunnitelmat firmojen pöytälaatikoissa käytä vielä yhtään puuta. Ja puuta käytetään myös moneen muuhun tarkoitukseen kuin sellun tekemiseen.

– Emme voi tietää mitkä suunnitelmat toteutuvat tai miten nykyisten laitosten puunkäyttö kehittyy. Kullakin yrityksellä on omat suunnitelmansa, Fagerblom huomauttaa.

Puuta myös tuodaan ja viedään eli muuttujia on paljon. Puunkäyttö määräytyy muun muassa tuotteiden kysynnän mukaan. Energiapuun käyttöön vaikuttaa esimerkiksi se, ovatko talvet kylmiä vai lämpimiä. Puuston kasvuun taas vaikuttavat kasvukauden olosuhteet.

– Mitä näissä muuttujissa tapahtuu vuosina 2021–2030, sitä emme tiedä. Käsityksemme on, että metsävarat jatkavat kasvuaan eivätkä ole jatkossakaan todellinen päästökohde.

Fagerblom uskoo, että yhteiskunta on myös tulevaisuudessa taloudellisesti saamapuolella, kun puuta jalostetaan.

– Jos EU:n laskentasäännöt tulkitsevat metsät päästöiksi, niin se olisi huono asia Suomelle. Laskenta ei vastaisi todellisuutta.

Lue myös:

Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut vastaan kolme Pohjois-Korean vapauttamaa yhdysvaltalais-korealaista vankia.

Vastaanottoseremoniaan Andrewsin lentotukikohdassa osallistuivat myös mm. presidentin vaimo Melania Trump ja varapresidentti Mike Pence.

Kim Dong-chul, Kim Hak-song ja Kim Sang-duk olivat vangittuina Pohjois-Koreassa yli vuoden. Heidät vapautettiin, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vieraili Pohjois-Koreassa.

Miehet nousivat Pjongjangissa ulkoministerin lentokoneeseen, joka lennätti heidät Japanin ja Alaskan kautta Andrewsiin, Washingtonin lähelle.

Alaskassa he julkaisivat tiedotteen, jossa he kiittivät Yhdysvaltain hallitusta, presidenttiä ja kansaa vapautumisestaan.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un totesi, että valtion-vastaisesta toiminnasta tuomituille miehille myönnettiin armahdus, koska Yhdysvaltain presidentti lähetti "virallisen ehdotuksen".

Vastaanotto Andrewsissa oli erittäin juhlallinen ja isänmaallinen.

Trump: Kiitän Kim Jong-unia

Vangitut astuivat ulos lentokoneesta vilkutellen iloisesti paikalla olleelle yleisölle. Presidentti Trump saatteli heitä.

Trump sanoi lehdistölle haluavansa kiittää Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia. Trump uskoi, että Kim "haluaa tuoda Pohjois-Korean reaalimaailmaan".

Trump arveli, että hän toivoo onnistuvansa tavoitteessaan saada Korean niemimaa ydinasevapaaksi.

Vapautetut miehet kertoivat tulkin välityksellä, että he saivat Pohjois-Koreassa monenlaista kohtelua. Eräs heistä kertoi joutuneensa tekemään paljon pakkotyötä, mutta saaneensa myös hoitoa, kun oli sairastunut.

Miehet viedään seuraavaksi lääkärintarkastukseen. Heidän perheensä eivät olleet mukana vastaanottotilaisuudessa.

Lue lisää:

Keitä olivat kolme Pohjois-Korean vangitsemaa yhdysvaltalaista

Tänä vuonna käyttöönotettu lainahoitajamalli on herättänyt suurta närää Seinäjoen keskussairaalassa. Hoitajat ovat kritisoineet muun muassa sitä, että he joutuvat oudoille osastoille työskentelemään ilman kunnon perehdytystä. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on ollut yhteydessä sairaanhoitopiiriin asian hoitamisesta

– Paikalliset toimijat on viestineet Tehylle, että tämä on aika akuutti ja aika paha ongelma ja me ollaan oltu yhteydessä sairaanhoitopiiriin, että päästään keskustelemaan tilanteesta, kertoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Jotain tilanteesta kertoo se, että mallia kritisoineet hoitajat ovat esiintyneet nimettöminä sekä lehtijutuissa että mielipidekirjoituksissa. Myös pääluottamusmies ohjasi haastattelun suoraan koko järjestön edunvalvontajohtajalle.

– Kyllä se kertoo tulehtuneesta tilanteesta ja myöskin pelosta, ei haluta käsitellä asiaa. Se on tietenkin selvä, että ei pidäkään käsitellä julkisesti. Toivottavasti saadaan asia selvitettyä hyvässä yhteistyössä, Kirvesniemi toteaa.

Kokeneen hoitajan työpariksi

Lainahoitajamallissa hyödynnetään omaa hoitohenkilökuntaa mahdollisimman tehokkaasti. Jos omalla osastolla on hyvä tilanne ja hoitaja vapautuu muihin töihin, hänet voidaan sijoittaa tarpeiden mukaan toiselle osastolle kokeneen hoitajan työpariksi. Vastaavanlaisia hoitotyön järjestelyjä on käytössä muissakin sairaanhoitopiireissä.

Viime vuosi oli Seinäjoella pilottivuosi ja työvuoron vaihtoja oli noin 150.

Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Kari Jokinen painottaa, että malli on työehtosopimusten ja henkilöiden työsopimusten mukainen. Sijoitukset ovat lyhytaikaisia eivätkä koske kaikkein kriittisimpiä toimintoja.

– En näe, että tilanne olisi tulehtunut. Varmaan tämä johtuu siitä, että henkilöt ovat kokeneet, että heillä ei ole osaamista siirtyä muualle. Toivotaan syvempää ja laajempaa perehdytystä, Jokinen pohtii.

Sekä Jokinen että synnytysten ja naistentautien sekä lastentautien toimintayksikön ylihoitaja Kirsi Korkiamäki arvioivat, että malli on vasta alkuvaiheessa ja ongelmat johtuvat osin siitä. Tehyn Else-Mai Kirvesniemi on eri mieltä.

– Meille tullut viesti on se, että kyse ei ole mistään alkukankeudesta vaan aidosti ongelmasta siellä työyhteisössä. Ei ole riittävästi työntekijöitä ja työntekijöitä siirretään osastolta toiselle ilman riittävää perehdytystä.

Sopua etsitään

Nyt on kuitenkin perustettu kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkkailla mallin toimivuutta ja hioa pelisääntöjä. Työryhmään kuuluvat ammattijärjestöjen edustajat, työsuojeluvaltuutetut, hoitotyön johto ja yksiköiden vetäjät.

– Nyt on ammattijärjestöjen kanssa sovittu, että katsotaan tilanne. Pyritään yhteishengessä ratkomaan tätä, henkilöstöjohtaja Kari Jokinen kertoo.

– Kyllä tämä vaatii edelleen puhumista periaatteista, mitä malli oikeasti tarkoittaa, mitä lainahoitaja tekee, ylihoitaja Kirsi Korkiamäki toteaa.

Tehyn Else-Mai Kirvesniemi haluaa erityisesti selvittää, että juuri työsopimusten ehdot täyttyvät mallissa. Hän on kuitenkin tyytyväinen työryhmän perustamisesta.

– Se on erittäin hyvä uutinen, minun näkemykseni on että paikallisesti nämä asiat täytyy ratkaista.

Lahjoittaisitko sinä hiuksesi hyväntekeväisyyteen?

Suomalaiset ovat innostuneet lahjoittamaan hiuksiaan hyväntekeväisyyteen. Syksyllä käynnistetyn kampanjan aikana moni on luopunut pitkästä letistään, mutta joutuu harmittelemaan, etteivät hiukset päädy peruukeiksi kotimaahan. Yli sata kiloa hiuksia on lähetetty Englantiin, jossa niistä tehdään peruukkeja muun muassa syöpäsairaille lapsille.

Arkkipiispa: Kollektiivinen suru sisällissodasta elää yhä

Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan Suomi kantaa yhä kollektiivista surua sisällissodasta. Helatorstaina Lahdessa 1918-muistojuhlassa puhuvan arkkipiispan mukaan sisällissodan kokemukset ja traumat ovat kulkeneet sukupolvien mukana kokemusmuistissa. Mäkinen muistuttaa, että kaikkein raskaimmista asioista ei ole muuta kieltä kuin hiljaisuus ja sellaiseenkin muistamiseen pitää olla oikeus. Ja siksi Lahden juhlan kaltaisia yhteisiä tilaisuuksia tarvitaan.

Leijonien voittoputki katkesi – näin Suomi taipui Tanskalle

Jääkiekon MM-turnauksessa nähtiin shokkikäänne keskiviikkoiltana, kun Tanska löi Leijonat 3–2. Tästä jutusta voit katsoa, kuinka Suomi taipui Tanskalle hetki hetkeltä. Leijonilla on mennyt tähän asti MM-kisoissa lujaa, mutta nyt kotiyleisönsä hurraama Tanska vei voiton tehotonta Suomea vastaan. Päävalmentaja Lauri Marjamäen mielestä nuori joukkue sai tärkeää oppia Tanska-ottelusta.

Israel ja Iran ottivat yhteen Syyriassa – suurin ilmahyökkäys vuosikymmeniin

Israelin asevoimien ja Syyriassa toimivien iranilaisjoukkojen välille puhkesi yöllä suuri yhteenotto. Kahakka alkoi, kun Iranin joukot ampuivat noin 20 rakettia Israelin asemiin Golanin kukkuloilla. Israelin ilmavoimat aloittivat vastaiskun, jota on kuvattu Israelin suurimmaksi iskuksi Syyriaan sitten Jom Kippur -sodan päättymisen vuonna 1973.

Lämmin ja aurinkoinen helatorstai

Aurinkoinen ja lämmin sää jatkuu suuressa osassa maata. Vaikka yöllä saattoi olla hieman pakkasta idässä, nousee lämpötila aamulla jälleen nopeasti. Päivällä lämpimintä on lännessä. Päivän ylin lämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan 23 asteen hujakoilla. Aurinkoinen poutasää siis jatkuu, ja lämpötilat nousevat päivältä viikonloppua kohden.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Svenska Ylen selvityksen mukaan perussuomalaisten varapuheenjohtajan ja kansanedustaja Laura Huhtasaaren pro gradu -työssä on hyvin iso osa kopioitu suoraan yhdestä lähteestä.

Selvityksen mukaan Huhtasaaren gradussa on kopioituna jopa 30 prosenttia Tiina Simpasen vuonna 2001 kirjoittamasta pro gradu -työstä "Kohti monikulttuurista koulua".

Selvityksen mukaan Huhtasaaren gradussa on suoria kopioita. Lisäksi alkuperäistä tekstiä on paikoin muutettu vain yksittäisten sanojen osalta. Osa tekstistä on kopiota jopa kirjoitusvirheitä myöten.

Ylen pyynnöstä Simpasen ja Huhtasaaren gradujen yhteneväisyyksiin perehtyneet kaksi professoria vahvistavat plagioinnin. Professorit viittaavat kommenteissaan Huhtasaaren jopa "anastaneen" tuloksia omaan tekstiinsä.

Huhtasaaren gradusta aiemmin selvityksen tehnyt emeritusprofessori Jarkko Hautamäki yllättyy tiedosta, jonka mukaan Huhtasaari on kopioinut tietoja lähteestä, joita hän ei itse löytänyt.

– Jos siellä oli vielä jotakin muuta, niin olisihan minun pitänyt löytää ne. Se on mahdollista ja noloa, Hautamäki sanoo.

Lisäksi hän toteaa, että noin 30 prosentin plagiointi on tietona "tietysti vielä ikävämpää".

Yliopisto harkitsee uutta selvitystä, jos pyyntö tulee

Jyväskylän yliopisto ei ainakaan toistaiseksi aloita Huhtasaaren gradusta uutta selvitystä, koska yliopistolle ei ole saapunut uutta ilmoitusta plagiointiepäilystä.

Meille joko tulee selvityspyyntö tai ei tule. Johtava lakimies Sanna Anttilainen

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ei kommentoi Ylelle uusia tietoja, mutta yliopiston johtava lakimies Sanna Anttilainen kertoo, että uuden selvityksen käynnistäminen on mahdollista.

– Mikäli yliopistoon saapuisi hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäily, jossa olisi yksilöity uusia kohtia ja se muuttaisi alustavan selvityksen mukaista tilannetta olennaisesti, olisi yliopiston harkittava uuden selvityksen käynnistämistä. Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilythän eivät vanhene. Meille joko tulee selvityspyyntö tai ei tule, kommentoi yliopiston johtava lakimies Sanna Anttilainen Yle Jyväskylälle.

Olennainen muutos tarkoittaa, että Laura Huhtasaaren gradussa olisi merkittävästi suurempi prosentti viitteittä tehtyjä suoria lainauksia, kuin rehtorin päätöksessä mainittu 10,7 prosenttia.

Keskiviikkona illalla Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kommentoi Twitterissä, että yliopisto tutustuu esille tuotuun uuteen aineistoon ja etenee "tutkimuseettisten ohjeistusten mukaisesti. Tarvittaessa uudella selvityksellä."

Huhtasaari: "Aikamoista syynäystä ja ajojahtia"

Laura Huhtasaari kommentoi uusinta plagiointiepäilyä Ylelle eduskunnassa keskiviikkona. Huhtasaari sanoo, että hän on noudattanut gradun teossa vuonna 2002 annettuja ohjeita.

Huhtasaari muistuttaa, että Jyväskylän yliopisto on arvioinut gradun uudelleen alkuvuonna ja todennut, että jatkotoimenpiteisiin ei ole tarvetta.

Huhtasaari pitää erikoisena ajatusta, että gradu käytäisiin vielä kertaalleen läpi.

– Koen, että tämä on kyllä aika tarkoituksenhakuista. Ilmeisesti ei nyt muuta löydy, niin tähän on tartuttu. Tämä on aikamoista syynäystä ja ajojahtia.

Juttua muokattu klo 15.48: Lisätty emeritusprofessorin kommentti.

Juttua muokattu klo 16.10: Lisätty yliopiston lakimiehen kommentit.

Juttua muokattu klo 16.21: Lisätty Huhtasaaren kommentit.

Juttua täydennetty klo 19.05: Lisätty rehtori Hämäläisen twiitti.

Syrjäisen maatilan pihanpiirissä olevasta aitauksesta kuuluu möreitä varoitushuutoja, kun katselemme parin sadan metrin etäisyydeltä aitauksen keskellä pellolla käyskenteleviä outoja eläimiä. Voimakkaat varoitushuudot muistuttavat karhun tai hirven örinää, niiden tarkoituksesta ei voi erehtyä.

Huomaamme viiden yksilön lauman keskelle pienen vasan. Varoitushuudot ovat tehneet tehtävänsä ja emo johdattaa huterin askelin lumihankien keskellä liikkuvan pitkäkoipisen vasan metsän suojaan. On huhtikuun puoliväli ja vasa on vasta muutaman päivän ikäinen.

Koko lauma suojaa tulokasta. Ne ovat hyvin varovaisia ja reagoivat pienimpäänkin liikkeeseen. Vaikka olemme satojen metrien päässä niistä, on meidän riisuttava yltämme kirkkaan väriset vaatekappaleet. Erityisesti punaiseen väriin ne tuntuvat reagoivan voimakkaasti.

Jotta nämä eläimet saavat olla rauhassa ulkopuolisilta häiriöiltä, emme kerro milutarhan tarkkaa sijaintia emmekä sen omistajan nimeä.

Nuo erikoiset eläimet ovat davidinhirviä eli miluja. Sanotaan, että sillä näyttää olevan hirven sarvet, kamelin niska, lehmän sorkat ja aasin häntä.

Taavetti on tarhakarkulainen

Davidinhirvet päätyivät Keski-Suomeen Liedon Zoolandian kautta. Sinne milut tuotiin Latviasta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Esimerkiksi Virossa niitä on paljon, tietää milujen omistaja. Liedosta davidinhirviä on siirretty myös Korkeasaaren eläintarhaan.

Liedossa Taavetti-hirvi onnistui karkaamaan tarhasta pariinkin kertaan. Metsästäjille annettiin lupa ampua se (Animalia), mutta tässä vaiheessa keskisuomalainen eläinten ystävä päätti tuoda sen Keski-Suomeen vuonna 2014.

Taavetti yritettiin aluksi laittaa yhteen peurojen kanssa, mutta ei se viihtynyt. Sen seuraksi tuotiinkin kaksi naarasta. Ensimmäinen vasa syntyi vuosi sitten keväällä ja kuukausi sitten huhtikuun alkupuolella syntyi toinen vasa. Viime vuoden vasa voi hyvin vaikka emo onkin nyt vieroittamassa sitä.

Keskisuomalainen tarha on ainoa yksityisessä omistuksessa oleva milutarha Suomessa. Siitä ei ole aikomusta tehdä käyntikohdetta vaan toiminta pyörii täysin eläinten ehdoilla.

Milu metsästettiin sukupuuttoon

Davidinhirvi on kiinalainen hirvieläin, joka metsästettiin sukupuuttoon sodan pyörteissä 1900-luvun alkupuolella. Viimeisestä luonnonvaraisesta milusta on havainto vuodelta 1939. Vuonna 2008 laji julistettiin luonnosta hävinneeksi (IUCN).

Nimensä milu on saanut ranskalaisen lähetystyöntekijän ja luontotutkijan Armand Davidin mukaan. Ennen lajin sukupuuttoa hän ehti siirtää niitä suojelualueille.

Nykyisin kaikki tarhoissa elävät milut ovat sukua 11 yksilölle, jotka lisääntyivät Englannissa 1900-luvun alussa.

Koko maailmassa aidatuilla suojelualueilla davidinhirviä arvioidaan olevan noin 2 000 yksilöä.

Talvinen luonto voi olla kohtalokas vasalle

Palaamme milutarhalle toukokuun alkupuolella, kuukausi vasan syntymän jälkeen. Lumihanget ovat jo sulaneet ja milutarhalla on rauha maassa.

Talvi voi olla kuitenkin kohtalokasta aikaa pienelle vasalle. Aluksi sen ainoa selviytymiskeino on painautua tiiviisti maata vasten jos jokin ulkopuolinen vaara uhkaa sitä. Pelkästään lipsuminen polulta paksuun lumikinokseen voi olla kohtalokasta.

Milutarhan liepeillä tiedetään liikkuneen myös petoja. Ahma, ilves, karhu ja susi ovat kiinnostuneita tulokkaista.

Kuukausi sitten syntynyt vasa voi kuitenkin hyvin. Se on selviytynyt ensimmäisestä elinkuukaudestaan eikä laumakaan ole enää niin säikky kuin kuukausi sitten.

Milut päästävät jo lähemmäksi kuvaajankin, tosin varoitushuutojen saattelemana.