Värikkäät haalarit piristävät harmaata torstaita Tampereen Sorsapuistossa, kun opiskelijat aloittelevat illanviettoa nurmikolla. Viinipitoiselle piknikille kokoontuneet korkeakoululaiset eivät suuremmin sure rahanmenoa.

– No mulla on tässä kaksi iltaa takana. Sellainen viiskymppiä mennyt molempina iltoina, että jos miettii voiko näin jatkaa, niin ei voi, on vastaus, yhteiskuntatutkimuksen opiskelija Miska Puputti sanoo.

– Jos on jotain isompia tapahtumia niin kuin Hämeenkadun Appro, niin niihin osaa kyllä varautua, että sitten sitä rahaa menee, saman porukan Tiina Helin kertoo.

Ne tulee isosti, lujaa, samaan aikaan ja ostaa volyymilla paljon. Antti Kokko

Opiskelijat ovat aloittaneet syyskarkelonsa Tampereella, ja se tarkoittaa hyvää kaupungin kaikille baareille. Erityisen iloisia siitä ollaan pörssiyhtiö Restamaxissa, jonka yökerhoissa järjestetään kaikki Tampereen isot opiskelijabileet: Kolmiot, Haalarit ja Pistot.

– Merkitys on kohtalaisen suuri. Yleisellä tasolla voidaan puhua moninkertaisista määristä, jos toisena arkipäivänä ei ole ohjelmaa ja toisena on Kolmiobileet, Restamaxin nuorisoyökerhojen linjajohtaja Miko Helander kertoo sähköpostitse.

Helanderin mukaan arkipäivien asiakasmäärät ovat laskeneet entisaikojen kultavuosista, jolloin liikematkailu ja Nokian nousukausi liikuttivat ihmisiä. Opiskelijat ovat paikanneet tätä tyhjiötä.

– Opiskelijoiden luoma yhteisöllisyys sekä aktiivinen yhdessä tekeminen saavat paljon ihmisiä liikkeelle, jolloin myös muuta asiakaskuntaa löytää meille arki-iltoina, Helander kertoo.

Opiskelijajuhlat, kuten Ranta-kubilla kerran kuussa järjestettävät poikkitieteelliset Kolmiot, ovat ison kokoluokan bileitä, joita eri opiskelijajärjestöt ja ravintolat yhdessä järjestävät. Tarkoitus on kaikissa sama: koota haalarikansa yhteen klubiin tanssimaan ja tutustumaan toisiinsa.

– Ne on ne yhteiset tarinat mitä sieltä tulee, inside-läpät ja uudet tutut. Ne motivoi käymään näissä juhlissa, Tiina Helin sanoo.

Opiskelijat juhlivat arkiöisin

Puiden lehtien liukuessa oranssiksi alkavat korkeakoulukaupunkien katuja täplittää valkoiset, siniset, keltaiset, vihreät, mustat, pinkit ja punaiset haalarit. Välillä haalarit suorastaan tulvivat tukkimaan kadut – erityisesti Suomen suurimman opiskelijatapahtuman, Tampereen Hämeenkadun Appron aikaan, jolloin kaupungissa tallustelee lievästi siksakaten yli 10 000 opiskelijaa.

Joillekin pienemmille baareille se voi olla vuoden paras ilta. Maria Suutela

Baarit ja klubit tarjoilevat väsymättä viihdykettä keskellä viikkoa nuoruuden huumaansa ruokkiville ja juottaville nuorille. Vastavuoroisesti opiskelijat mahdollistavat lukemattomat työtunnit, klubien juomatilaukset, snägärityöntekijöiden hodarihuhkimiset sekä taksiarmeijoiden ja yöbussien pilkunaikaiset asiakasvyöryt.

Kun syksy saa, sen huomaa varmasti tiskin takana.

– Muutos on ihan järjetön. Viikkokäyttäytyminen muuttuu täysin verrattuna kesään. Sähköposti laulaa koko ajan opiskelijamenoista, ravintola Doriksen ravintolapäällikkö Antti Kokko kuvailee.

Vuosikymmenet opiskelijoille ja muille viihtyjille livemusiikkia ja tiskijukkien soittolistoja tarjonnut Doris on yleensä kiinni keskiviikkoisin. Seuraavat kolmisen viikkoa se on poikkeuksellisesti varattu eri opiskelijajärjestöjen tapahtumille niin keskiviikkoisin kuin maanantaisinkin.

– Vapaata meillä ei ole käytännössä yhtään, Kokko sanoo tyytyväisenä.

Opiskelijat katosivat, Savonlinna hiljeni

Kuinka oleellista opiskelijoiden juhliminen on Dorikselle? Mitä jos Tampereen korkeakoulut siirrettäisiin esimerkiksi Sastamalaan?

– Doris ottaisi tällaisessa ihan mahdottomassa ajatuksessa ihan älyttömän kolauksen. Doriksen liiketoiminta keskittyisi pelkästään viikonloppuihin, mikä on monien klubien toimintatapa.

Se ei Kokon mukaan ole kestävää ravintolatoimintaa.

– On huomattu, että nykyisellä kulurakenteella ja verotuksella se on kolmesta viiteen vuotta, mitä ravintola voi pelkästään viikonloppuihin keskittymällä pyöriä, kertoo Kokko.

Tampereella ei tällaisesta tarvitse murehtia. Savonlinnassa näin kuitenkin kävi, kun siellä vuosia järjestetty opettajakoulutus siirrettiin Joensuuhun. Seuraukset kaupungin ravintolatoiminnalle olivat katastrofaaliset.

– Kun satoja nuoria lähtee paikkakunnalta, ovat vaikutukset koko ravintolaelämään hyvin kielteiset. Savonlinnassa aukioloaikoja supistettiin ja jotkut ravintoloitsijat kertoivat lopettavansa, matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.

Lapin mukaan suomalaisten nuorten aikuisten kulutustavat ovat eurooppalaiset ja suhtautuminen ravintoloihin ja baareihin hyvällä tavalla arkipäiväinen.

– Mikä tahansa oppilaitos, joka kouluttaa yli 18-vuotiaita, on merkittävä kaupungin ravintolatoiminnan kannalta.

"Opiskelija on ryhmäeläin"

Moni miettii, millä rahalla opiskelijat juhlintansa kustantavat. Tuet ovat pieniä, asuminen kallista ja opiskelun ohella töissäkäymistäkin nipistetty tulorajoilla. Tähän ravintolat vastaavat arki-iltojen juomatarjouksilla.

Kaikessa on kyse niin kutsutusta keskiostosta.

– Jos puhutaan opiskelijoista verrattuna vaikka viikonloppukävijään, niin rahankäyttö on alle puolet, paljon pienempää. Vähänkin fiksu ravintola laskee hintoja opiskelijoita varten, Doriksen Kokko sanoo.

Halpoja juomia kompensoi ostojen määrä.

– Puhutaan volyymimyynnistä. Opiskelija on kuitenkin ryhmäeläin. Ne tulee isosti, lujaa, samaan aikaan ja ostaa volyymilla paljon.

Ravintola-ala onkin jatkuvaa tasapainottelua kysynnän ja tarjonnan ehdoilla: isot ihmismäärät vaativat myös enemmän henkilökuntaa paikalle, mikä kerryttää maksettavien palkkojen määrää.

Valtava sosiaalisuuden jano

Hämeenkadun Appro -tapahtuman projektipäällikkönä tänä vuonna toimiva kauppatieteiden opiskelija Maria Suutala on käynyt haalaririennot läpi itsekin. Hän ymmärtää opiskelijatapahtumien taloudellisen merkityksen.

– Opiskelijakulttuuri on iso ja kiinteä osa kaupunkikuvaa, ja Appro on sen isoimpia ilmenemismuotoja.

Kyllähän mä täältä olen parhaat kaverini löytänyt. Maria Suutala

Ravintolajätti Restamax on Appron pääyhteistyökumppani. Sen klubeilla järjestetään suurin osa jatkojuhlista, mutta yhteensä tapahtumassa on kierrettävänä kymmeniä kuppiloita.

– Restamaxillehan siitä rahavirrat enimmäkseen menevät. Ennen järjestämisvastuuta en ollut edes tajunnut, kuinka tärkeä tämä yksi torstai-ilta on. Joillekin pienemmille baareille se voi olla vuoden paras ilta, Suutala sanoo.

Niin Restamaxin, Doriksen ja MaRan edustajien kuin opiskelijoidenkin puheissa toistuvat samat luonnehdinnat: opiskelijat eivät keskity enää pelkästään juomiseen, käyttäytyvät baareissa hyvin ja ovat erittäin tiivis ja lämminhenkinen ryhmä.

Voisi miltei kuvitella, että korkeakoululaiset muodostavat oman pikku maailmansa, missä suomalaisen juomiskulttuurin huonoja puolia ei esiinny. Tavallaan näin onkin: yöelämä näyttäytyy hyvin erilaisena viikonloppukävijälle ja opiskelijalle, ja heidän polkunsa eivät välttämättä usein kohtaa.

– Ainahan opiskelijabileet ovat ihan täynnä. Olen asunut Tampereella neljä vuotta ja voin laskea yhden käden sormilla, kuinka monta kertaa olen käynyt täällä viikonloppuna klubilla, Suutala sanoo.

Miksi hän itse juoksee opiskelijamenoissa?

– Osallistujana ja järjestäjänä se on se vuorovaikutus varmaan isoin syy. Kohtaan niin erilaisia tyyppejä. Kyllähän mä täältä olen parhaat kaverini löytänyt.

Lue myös:

Haluatko kämpän keskustasta ja valmistua nopeasti? Kone löytää unelmiesi opiskelukaupungin

Paikkakunnalla on väliä, kun valitset korkeakoulua – "Ei haluta muuttaa ihan mihin tahansa"

Vuonna 1998 tangokuningattareksi kruunattu Kirsi Ranto eli unelmaansa laulajana, mutta kova keikkatahti johti työuupumukseen.

– Varmaan kuusi vuotta istuin autossa yötä päivää kun huomasin, että nyt ole enää mitään annettavaa.

Rannolla oli pahoja migreenikohtauksia ja ja masennus vaivasi.

– Muistan sen hetken. Olin esiintymässä Itä-Suomessa. Katsoin sisälleni ja näin pelkkää mustaa. Tuli valtava syyllisyys siitä, että mitä minä teen täällä lavalla, jos minulla ei ole mitään annettavaa.

Katsoin sisälleni ja ja näin pelkkää mustaa. Tuli valtava syyllisyys siitä, että mitä minä teen täällä lavalla, jos minulla ei ole mitään annettavaa. Kirsi Ranto

Iskelmäura vaihtui enkelipolkuun

Vuonna 2004 tulleen loppuunpalamisen jälkeen Rannon elämässä alkoi vaihe, jota hän itse kutsuu enkelipoluksi.

Rannon äidin ystävä oli kylässä ja kertoi käyneensä enkelitulkitsijan vastaanotolla. Kahden viikon päästä Ranto itse istui jo tulkitsijan luona.

– Siellä koin enkelien läsnäolon ensimmäisen kerran. Siitä tuli suunnaton helpotus: ihanaa että tämä fyysinen maailma ei ole ainoa totuus.

Ranto ryhtyi myös itse järjestämään enkeli-iltoja. Aluksi mukana oli sekä naisia ja miehiä, mutta myöhemmin enkelijumalatarillat keskittyivät naisten voimaannuttamiseen.

– Aluksi mukana oli myös miehiä. Oma polku rupesi sitten viemään siihen suuntaan, että mukaan tuli enemmän feminiinisiä ja naiseuden aspekteja, intiimielämän puolelta ja esimerkiksi kehoyhteydestä, ja oli luontevaa pyhittää illat naisille.

Uusi musiikki on Pohjolan mantraa

Elämänmuutos muutti myös Kirsi Rannon musiikkiuran. Iskelmät ja tango jäivät jo vuosia sitten, ja vuoden lopulla tuleva levy on lähellä meditaatiomusiikkia. Ja sama musiikkilinja jatkuu.

– Ehkä me tarvitaan tänne ihan oma Pohjolan mantrakulttuuri.

Katso Kirsi Rannon koko haastattelu:

Temppujournalismia! Liian poliittisesti korrektia! Ihan kuin Loose Woman -keskusteluohjelma! Epätasapainoista ja syrjivää! Onko miehet suljettu politiikasta?

George Molly -niminen kirjoittaja paheksui BBC:n uuden keskustelun kaksinaismoralismia: jos hän ihailisi pelkästään miehistä koostuvaa paneelia, hänet ristiinnaulittaisiin. Silti uuden ohjelman tuottajat haluavat pakkosyöttää katsojille pelkästään naispuolisia asiantuntijoita. Haluamme tasa-arvoisia mahdollisuuksia, emme keinotekoista lopputulosta, sanoi Molly.

Kuuden naisen paneeli on joillekin briteille liikaa. Uusi, Britannian yleisradioyhtiön BBC:n poliittinen keskusteluohjelma sai maanantaina myrkyllistä palautetta, mutta puolustuspuheenvuorot olivat myös ärhäköitä.

Ohjelman tuottaja, Rob Burley sanoi, ettei tunne lainkaan häpeää, koska ohjelman ensimmäiseen lähetykseen valittiin parhaat haastateltavat.

Burleyn mukaan niillä, joille naiskeskustelijat ovat ongelma, on itsellään ongelma.

Irlantilainen kirjailija William Wall piti absurdina, että pari vuosituhatta on pidetty normaalina miesten dominoivaa esiintymistä julkisuudessa, ja kun yhdessä ohjelmassa vain naiset pääsevät ääneen, pitää todistaa, ettei kyse ole "tempusta".

Wallin mielestä on pötyä luulla, että kaikkien asenteet olisivat nykyaikaa.

BBC 2:n uusi Politics Live -ohjelma korvaa aiemman, Daily Politics -nimisen keskusteluohjelman. Jo Coburnin juontamaa ohjelmaa lähetetään neljänä päivänä viikossa lounasaikaan. Tavoitteena on tehdä keskustelevampaa ja rennompaa ohjelmaa kuin Daily Politics.

Ensimmäisessä lähetyksessä oli keskustelemassa nettikeskustelun tasosta sekä brexitistä ja konservatiivien sisäisestä kiistelysta kansanedustajat Emily Thornberry (joka on myös Työväenpuolueen varjohallituksen varjoulkoministeri) ja Amber Rudd (joka on myös entinen sisäministeri) sekä kolme senioritoimittajaa: BBC:n Laura Kuenssberg, Guardianin Anushka Asthana ja Daily Telegraphin Camilla Tominey.

Naiset aliedustettuina mediassa

BBC on joutunut viime aikoina julkisuudessa kritiikin kohteeksi toimittajiensa palkkauksen takia. Yli 150 000 puntaa (166 000 euroa) vuodessa ansaitsevien BBC:n toimittajien ja tuottajien listalla on 64 nimeä. Heistä naisia on 22. Parhaiten palkattujen 22 joukossa on kuitenkin vain kaksi naista (sijoilla 13 ja 15).

Naisten osuus haastateltavista on maailmanlaajuisesti pieni, vain noin neljännes tiedotusvälineissä haastatelluista on naisia. Asiantuntijaroolissa naiset esiintyvät vielä harvemmin, vain viidesosa haastatelluista asiantuntijoista on naisia. Nämä tiedot löytyvät tasa-arvoa uutismedioissa mittaavasta raportista Global Media Monitoring Project 2015.

Suomessa esimerkiksi Helsigin Sanomat on pyrkinyt lisäämään naisten osuutta haastateltavista, mutta osuus on silti vain noin kolmannes.

Allergia-, iho- ja astmaliitto aloittaa tutkimuksen, jossa selvitetään, vieläkö suomalaisissa kodeissa on pölypunkkeja. Huonepölypunkkien olemassaolosta elää erilaisia uskomuksia, joihin tutkimuksella halutaan saada vastauksia.

Hyönteistutkija Juhani Itämies arveli jo kymmenisen vuotta sitten Ylen jutussa, että huonepölypunkit ovat kuolleet lähes sukupuuttoon. Suomalaiset on opetettu torjumaan pölypunkkeja petivaatteiden tuuletuksella pakkasessa tai saunan kuumuudessa.

Lääkärit kohtaavat huonepölypunkeista oireilevia potilaita. Etenkin allergiaa ja astmaa sairastavat ilmoittavat oireita muuta väestöä herkemmin. Tutkimuksella haetaan nyt tietoa, missä määrin oireilun taustalla oikeasti ovat suomalaiskodeissa elävät huonepölypunkit.

– Huonepölypunkit ovat mikroskooppisen pieniä hämähäkkieläimiä, joiden erittämät allergeenit saattavat aiheuttaa allergisia oireita ja astman pahenemista, sanoo Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimusassistentti Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliiton tiedotteessa.

Pölynäytteet vuoteiden sijauspatjoista

Tutkimusnäytteitä kerätään pölypunkeille suotuisilla rannikkoseuduilla, Turun ja Helsingin ympäristössä.

Tutkimusnäytteiden keruu alkaa syyskuun puolivälissä, sillä syksyn arvioidaan olevan parasta aikaa pölypunkkien löytämiseksi. Tutkimusryhmä suuntaa rannikkoseuduille pölynimurit työkaluinaan.

Selvityksessä on mukana on niin kerros-, rivi- kuin omakotitalojakin. Kaikkiaan siihen osallistuu 60 kotia.

Tutkimusassistentti Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliiton tutkimusyksiköstä sanoo, että erityisen kiinnostavia kohteita ovat iäkkäät omakotitalot.

– Pölynäytteet otetaan vuoteiden sijauspatjoista pölynimurilla. Siinä on suodatin, jolla mahdolliset pölypunkit saadaan talteen. Lisäksi selvitetään muun muassa asukkaiden allergiaan ja astmaan liittyviä tietoja sekä huoneilman ja näytevuoteen kosteutta, Vitikainen kertoo.

Lue lisää:

Pölypunkit kuolleet lähes sukupuuttoon Suomessa

Näin nitistät pölypunkit

Japanissa korjataan maan länsirannikon yli pyyhkineen taifuuni Jebin aiheuttamia tuhoja. Myrskyä pidetään Japanin pahimpana 25 vuoteen.

Lähes 60 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli tuhosi pahoin asuintaloja ja infrastruktuuria. Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut ja satoja loukkaantunut.

Maan kolmanneksi suurimman kaupungin Osakan lähellä sijaitseva Kansain lentokenttä jäi saarroksiin, kun 2 500 tonnia painava rahtilaiva paiskautui päin kentälle johtavaa siltaa.

Kenttä on rakennettu saarelle, joten noin 3 000 matkustajaa ja henkilökuntaan kuuluvaa joutui jäämään sinne yöksi. Keskiviikkona ihmisiä on evakuoitu kentältä veneillä.

Taifuuni nostatti korkeita aaltoja, jotka peittivät Kansain kentän kiitoradat tulvaveden alle.

Kenttä on toistaiseksi suljettu. Finnair on perunut keskiviikon lentonsa ja osan torstain lennoistaan Osakaan.

Yli 1,2 miljoonaa ihmistä kehotettiin lähtemään kodeistaan myrskyn tieltä. Mediatietojen mukaan 16 000 ihmistä vietti yön hätämajoituksessa.

Pääministeri Shinzo Aben mukaan myrsky vei sähköt kaikkiaan 2,4 miljoonalta kotitaloudelta. Keskiviikkoaamuun mennessä puolet oli saanut sähköt takaisin.

Osakan seutu on yksi Japanin merkittävimmistä teollisuusalueista. Taifuunituhot saivat kurssit laskemaan keskiviikkona Tokion pörssissä.

Taloudellisten vahinkojen kokonaismäärää ei osata vielä arvioida. Ne riippuvat myös siitä, kuinka kauan lentokenttä pysyy suljettuna.

Tuhoja tuli myös vanhoista temppeleistään ja pyhätöistään tunnetussa Kiotossa. Tuuli repi irti osan katosta kaupungin päärautatieasemalla.

Japani on tänä vuonna kärsinyt poikkeuksellisen rajuista sääilmiöstä. Heinäkuussa rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa ja maanvyöryissä kuoli yli 200 ihmistä.

Kymmeniä kuoli myös heinäkuisessa helleaallossa.

Korjattu kello 15:21 Osaka Japanin kolmanneksi suurin kaupunki, ei toiseksi suurin.

Metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun, kertoo monitieteisen tutkimusyksikkö BIOSin katsaus.

Katsauksen mukaan lisähakkuiden aiheuttamat haitat hautaavat alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset.

Suomi on sitoutunut ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen selvästi alle kahden asteen kriittisenä pidetyn rajan. Mikäli ilmastopäästöt kasvavat jatkuvasti, ilmasto lämpenee globaalisti yli kolme astetta ja Suomessa yli kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Näin raju lämpeneminen uhkaa maailmanlaajuisesti ravinnontuotantoa ja voi nostaa ilmasto-olosuhteita pakenevien pakolaisten määrän jopa satoihin miljooniin.

Biosin katsaus pohjautuu Tilastokeskuksen kokoaman YK:n ilmastosopimuksen Suomen seurantaraporttiin. YK:n ilmastosopimus edellyttää, että jokainen sopimuksen osapuolimaa raportoi säännöllisesti ilmastosopimuksen toteutumisesta. Maaraportti on ilmastopolitiikan keskeisimpiä dokumentteja, jonka pohjalta arvioidaan, onko Suomella edellytykset saavuttaa ilmastosopimuksen asettamia tavoitteita.

Päästöt kasvavat Suomessa 30 prosentilla hallituksen lisätoimista huolimatta

Raportti arvioi, että vaikka kaikki hallituksen esittämät lisätoimet otettaisiin käyttöön, päästöt kasvavat silti 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta.

Myös kahden aikaisemman ilmastosopimusraportin sekä hallituksen Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarvioinnin luvut kertovat, että hiilinielujen huomattava heikkeneminen vie edellytykset päästövähennysten saavuttamiselta.

Katsauksen mukaan nielujen pieneneminen johtuu biotaloussektoreiden, etenkin sellun ja biopolttoaineiden valmistuksen raaka-aineiden tarpeiden kasvusta. Katsauksessa pohditaan sitä, miksi julkisessa keskustelussa kerrotaan Suomen ilmastopäästökehityksessä lukuja, joissa ei oteta huomioon maankäyttösektorin ja erityisesti metsien hiilinielujen ja varastojen kehitystä.

Katsauksen mukaan onkin tärkeätä tunnistaa, minkä sektorin päästövähennyksistä milloinkin puhutaan. Osalla sektoreista päästöt voivat vähentyä huomattavastikin, samaan aikaan kun toisten sektoreiden päästöjen kasvu tai nielujen pieneneminen hautaa alleen saavutetut vähennykset.

Metsien hiilinielujen pieneneminen voi jatkua nykymenolla vuosisadan loppuun asti

Selvitykset kertovat, että lisääntyvästä puun käytöstä seuraava metsänielujen heikkeneminen aiheuttaa ilmakehään päätyvien päästöjen kasvun juuri sinä aikana, jona olisi välttämätöntä saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä katastrofaalisen ilmaston lämpenemisen torjumiseksi.

Hallitus uskoo, että metsien hiilinieluja on kuitenkin mahdollista väliaikaisesti heikentää, koska metsien kasvu vuoden 2030 jälkeen korvaisi hiilinielun heikkenemisen. Suomen ilmastopaneeli sitä vastoin toteaa, että metsien käytön lisääminen pienentää hiilinielua vielä vuosikymmeniä.

Biosin katsauksen mukaan hallituksen suunnittelemat hakkuutasot johtavat hyvin todennäköisesti metsien hiilinielujen pienenemiseen jopa tämän vuosisadan loppuun asti. Ilmakehään päätyvien päästöjen on tarkoitus nollaantua Pariisin ilmastosopimuksen mukaan vuoteen 2050 globaalisti.

Nykyään pidetään virheenä Kioton ilmastosopimuksen päätöstä irrottaa maankäytön eli maanviljelyksen ja metsien hoidon päästöjen laskeminen omaksi kokonaisuudekseen. Maankäyttösektorin irrottaminen palvelee erityisesti metsäteollisuutta.

Bios pitää hyvin hämmentävänä myös sitä, että hallituksen Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviointien tiivistelmässä, samoin kuin maaraportin teksteissä jätetään mainitsematta taulukoista ja kuvaajista ilmenevä päästöjen kasvu.

Lue lisää:

Suomalaistutkijan animaatio ilmastonmuutoksesta kohahduttaa jälleen maailmalla – "Ei näytä, että ilmaston lämpeneminen olisi vähenemässä"

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittivät kiintiön jo toista vuotta peräkkäin – "Pitäisi pystyä paljon parempaan"

Virossa on vangittu maanpetoksesta epäiltyinä kaksi miestä, joista toinen on Viron puolustusvoimien upseeri.

Miesten epäillään välittäneen salaiseksi luokiteltua tietoa Venäjän sotilastiedustelulle GRU:lle yli viiden vuoden ajan, kertoi Viron valtakunnansyyttäjän virasto tiedotteessaan keskiviikkona.

Viro asettaa tutkimuskomission selvittämään, kuinka suurta vahinkoa miesten toiminta on aiheuttanut Viron turvallisuudelle. Vangitut ovat isä ja poika, kertoo uutistoimisto BNS.

Nuorempi heistä, vuonna 1980 syntynyt Deniss Metsavas, ylennettiin Viron puolustusvoimissa majuriksi vuonna 2015. Hän on viimeksi työskennellyt esikuntaupseerina pääesikunnassa.

Hänen oli määrä siirtyä tällä viikolla Kaitseliit-nimisen vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön palvelukseen.

– Viime vuosien aikana tuomittuja henkilöitä on syytetty toimimisesta yhdessä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa. Tässä tapauksessa rikos on paljon vakavampi – kyse on maanpetoksesta. Meillä on syytä epäillä, että valtiosalaisuuksia on tahallisesti välitetty GRU:lle, sanoi syyttäjä Inna Ombler tiedotteessa.

"Toimenpiteisiin ryhdytään, jos niihin on tarvetta"

Virolaisen Postimees-lehden mukaan Metsavas on suorittanut sotilasopintoja myös Suomessa.

Maanpuolustuskorkeakoulusta ei voitu vahvistaa tietoa STT:lle enää virka-ajan päättymisen jälkeen keskiviikkona.

Puolustusvoimien viestintäjohtajan eversti Sami Nurmen tiedossa ei ole, että Virosta olisi tullut Suomelle virka-apupyyntöä tapauksen selvittelyssä.

Joka tapauksessa ensimmäinen tehtävä on selvittää, onko upseeri todella opiskellut Maanpuolustuskorkeakoulussa.

– Sen jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin, jos niihin on tarvetta, hän sanoo STT:lle.

Suomessa koulutettiin virolaisia upseereita erityisesti Viron itsenäistymisen jälkeen 1990-luvulla. Yli 200 virolaisupseeria ja -aliupseeria on hankkinut sotilaskoulutuksen ja jatkokoulutusta Suomessa, kerrotaan maan puolustusvoimien nettisivuilla.

Useita tapauksia ennenkin

Virossa on viime vuosina ollut useita huomiota herättäneitä vakoilutapauksia.

Vuonna 2008 Viron puolustusministeriön virkamies Herman Simm pidätettiin vakoilun vuoksi. Hänet tuomittiin seuraavana vuonna 12 vuodeksi vankeuteen.

Simm oli toimittanut venäläisille sekä Viron että Naton asiakirjoja yli kymmenen vuoden ajan.

Viron turvallisuuspalvelun entinen työntekijä Aleksei Dressen tuomittiin maanpetoksesta 16 vuodeksi vankilaan vuonna 2012.

Hän vapautui jo 2015, kun hänet luovutettiin Venäjälle vastineeksi siitä, että Venäjällä vakoilusta tuomittu virolaispoliisi Eston Kohver pääsi vapauteen.

Paljon puhetta herättänyt Meri-Lapin jättimäinen sote-ulkoistussopimus on jälleen tutkittavana. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutkii Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen yhteisyrityksen hankinnan laillisuuden. KKV on tehnyt asiasta selvityspyynnön sairaanhoitopiirille kesällä.

Jos kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa hankinnan lainvastaiseksi, se voi antaa asiasta huomautuksen sairaanhoitopiirille tai viedä asian markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin neljä kuntaa, Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat sote-yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa turvatakseen sote-palvelut ja työpaikat omalla alueellaan. Kunnat ennakoivat Lapin sote-palveluiden keskittyvän Rovaniemelle hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

Jättiulkoistuksen 15 vuoden sopimus allekirjoitettiin loppuvuodesta. Toiminta on alkanut kesäkuussa. Sopimus sisältää myös valtaosan Kemissä sijaitsevan keskussairaalan toiminnoista.

KKV haluaa selvityksen erityisesti yhteisyrityksen toimintaa säätelevään palvelusopimukseen tehdyistä muutoksista, kuten sopimuksen arvosta, Keminmaan osuudesta sopimuksessa ja sairaanhoitopiirin tilojen käyttöön liittyvästä sopimuksesta.

Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on antanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vastineen, jonka mukaan hankinnassa on useita ongelmia. Luosujärven antaman vastineen mukaan sopimushintaa olisi esimerkiksi laskettu uuden vastuunjaon mukaisesti 69 miljoonasta eurosta 65,2 miljoonaan euroon.

Vastineesta ei kerrottu luottamusjohdolle

Kilpailu- ja kuluttajavirasto lähetti selvityspyynnön asiasta hankintayksikkönä toimineelle Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille 19. heinäkuuta. Takarajaksi selvityspyynnölle virasto oli asettanut elokuun 20. päivän.

Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on vastannut selvityspyyntöön kyseisenä takarajaksi merkittynä päivänä.

Selvityspyyntöä tai vastinetta siihen ei ole käsitelty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Siitä ei ole myöskään annettu tietoa luottamusjohdolle ennen lausuntoajan päättymistä.

Sairaanhoitopiirin hallitus ei kokoontunut kesällä, mutta hallituksen puheenjohtajan Ritva Sonntagin mukaan näin suuresta asiasta olisi pitänyt järjestää ylimääräinen hallituksen kokous. Nyt tieto selvityspyynnöstä tuli luottamusjohdolle vasta viime viikolla.

– Tämä tuli esiin sattumalta eli selvityspyyntöä ei oma-aloitteisesti lähetetty luottamusjohdolle. Kun kyse on tämän mittaluokan asiasta, niin tämä on erittäin moitittavaa, Sonntag sanoo.

Luosujärven mukaan hankintoihin liittyviä selvityspyyntöjä tulee sairaanhoitopiirille usein, eikä niitä tavallisesti käsitellä hallituksessa.

– Näin jälkikäteen arvioituna ehkä olisi pitänyt tuoda asia hallitukseen, mutta aikataulu oli tiivis, Luosujärvi sanoo.

Vastineessa harjaanjohtavaa tietoa

Sairaanhoitopiirin luottamusjohdon ja alueen kuntajohtajien keskuudessa vastineesta on Ylen saamien tietojen mukaan närkästytty. Sairaanhoitopiirin johtajan katsotaan vastinetta antaessaan toimineen kuntien, eli omistajan tahdon vastaisesti.

Vastineen sisältämiä tietoja esimerkiksi sopimuksen kustannuksista ja siihen kilpailutuksen jälkeen tehdyistä muutoksista pidetään vähintään harhaanjohtavina ja tulkinnanvaraisina. Vastauksesta saa esimerkiksi käsityksen, että sopimussummia olisi muuteltu kilpailutuksen eri vaiheissa. Kuntajohtajien mukaan tämä on ollut osa hankintaprosessia ja neuvotteluissa ovat olleet mukana myös ne tarjoajat, jotka eivät tulleet valituiksi – summia ei ole peukaloitu jälkikäteen ja mielivaltaisesti.

Luosujärvi myöntää, että hänen vastineessa esille tuomaa vajaan neljän miljoonan euron alennusta sopimushinnassa ei ole hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Sopimus on siis niiltä osin voimassa alkuperäisessä muodossaan.

Asia on tulossa sairaanhoitopiirin hallituksen käsittelyyn huomenna torstaina. Puheenjohtaja Ritva Sonntagin mukaan hallitus päättää, millä tavalla vastineeseen sisältyviä virheitä pyritään korjaamaan.

Myös Mehiläinen Länsi-Pohja Oy aikoo antaa virastolle oman vastineensa selvityspyyntöön lähiviikkoina.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoistutkija Anni Vanonen sanoo viraston lähtevän siitä, että sille toimitetut tiedot pitävät paikkansa. Tarvittaessa tietoja voi kuitenkin täydentää tai korjata tai virasto voi tehdä asiasta uuden selvityspyynnön.

– Lähtökohtana luonnollisesti on, että ratkaisut tehdään oikean tiedon pohjalta, Vanonen sanoo.

KKV:n antama huomautus ei velvoittaisi hankintayksikköä, eli tässä tapauksessa sairaanhoitopiiriä, muuttamaan hankintapäätöstä. Asian markkinaoikeuteen viemiseen vaikuttaa muun muassa hankinnan arvo ja merkittävyys, sanoo Vanonen.

Hänen mukaansa KKV on seurannut Meri-Lapin ulkoistusta, sillä hankinta oli paljon julkisuudessa ja päätyi myös markkinaoikeuden käsittelyyn.

– Kun ottaa huomioon hankinnan koon ja asian saaman julkisuuden, niin kyllä minä odotin [markkinaoikeuden] ratkaisua mielenkiinnolla, Vanonen sanoo.

Virasto arvioi selvitystyön kestävän useamman kuukauden ajan.

Sairaanhoitopiirin johtajan toimintaa moitittu ennenkin

Sairaanhoitopiirin johtajan Riitta Luosujärven menettely on herättänyt närää, sillä vastauksella on tulkittu haluttavan kampittaa yhteisyrityksen toimintaa.

Luosujärven toiminta sote-yhteisyritykseen liittyen on kuohuttanut Meri-Lapissa jo aiemminkin. Viime keväänä kuntajohtajat syyttivät Ylen haastattelussa Luosujärven vaikeuttaneen sote-yhteisyrityksen haltuunottoprosessia. Luosujärvi kiistää jyrkästi, että yhteisyrityshankkeen edistymistä olisi jarruteltu sairaanhoitopiirin puolelta tarkoitushakuisesti.

Ylen saamien tietojen mukaan, sairaanhoitopiirin johtajan väitetään toimineen yhteisyrityksen vastaisesti muun muassa kokouskäyttäytymisellään sekä antaessaan lausuntoa Lapin aluehallintovirastolle.

Kesäkuussa Luosujärvi toi sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksen pöydälle esityksen, jossa hän kyseenalaistaa sote-yhteisyrityksen sopimusta. Myös tämä herätti närää alueen luottamushenkilöissä.

Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen perustaminen on ollut mutkikas prosessi. Kemin vasemmistoliitto on vastustanut sote-yhteisyrityksen perustamista voimakkaasti.

Kuntalehden haastattelussa sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on kertonut, ettei hän kannattanut alun alkaenkaan sote-yhteisyrityksen perustamista (koko juttu maksumuurin takana). Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on Kemin vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.

Lue myös: Meri-Lapin Mehiläissopimuksen taustalla kuohuu: Kunnat kritisoivat sote-johtajaa jarruttelusta

5.9.2018 kello 19.12 Tekstistä poistettu maininta, että Kilpailuviraston tutkinta voi pahimmillaan kaataa kilpailutuksen.

Tutkinnan perusteella ilomantsilaisen 41-vuotiaan miehen epäillään surmanneen Jari Pesosen elokuun puolivälissä vuonna 2005.

Epäilty henkirikos on tapahtunut yöllä henkilöautossa Ilomantsin ja Joensuun välillä. Poliisi epäilee, että surmaamisen jälkeen Pesosen ruumis sekä omaisuutta kätkettiin Ilomantsin maastoon.

Poliisi on tehnyt maastoetsintöjä ja teknistä tutkintaa Ilomantsin Korentovaaran, Hattuvaaran ja Iljalanvaaran alueilla. Tähän mennessä Pesosen ruumista ei ole löydetty.

Epäiltyä rikosta tutkittiin tappo-rikosnimikkeellä. Nyt poliisin esitutkinta-aineisto siirtyy syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjänvirastoon.

Lue lisää:

Kadonneet: Jari Pesonen

Yli 10 vuotta sitten Joensuussa kadonneen miehen tutkinnassa käänne – kaksi vangittu taposta

Arabiemiraattien lentoyhtiön Emirates Airlinesin matkustajakone joutui karanteeniin John F. Kennedyn lentokentällä keskiviikkoiltapäivänä Suomen aikaa.

Lennon aikana useat matkustajat sairastuivat toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Lentoyhtiön oma tiedottaja sanoo, että sairastuneita olisi vain kymmenen. Yhdysvaltain terveysviranomaiset sanovat kuitenkin, että he tutkivat noin sadan lennolla olleen matkustajan ja miehistön jäsenen oireilua. Oireisiin liittyy kuumeilua ja yskää, mutta viranomaiset eivät ole tarkentaneet tutkimuksiaan muuten.

– Varotoimena paikalliset viranomaiset tarkastavat matkustajien kunnon. Ne, jotka tarvitsevat apua, saavat hoitoa. Muut päässevät lähtemään pian koneesta, lentoyhtiön tiedottaja sanoo uutistoimisto Reutersille.

Lento EK203 laskeutui New Yorkiin kello 16 jälkeen Suomen aikaa. Kaksikerroksisessa A380-tyyppisessä koneessa oli arviolta 520 matkustajaa.

Yhdysvaltalaisten tiedotusvälineiden mukaan paikalla on lentokentän poliisi ja kansallisen terveysviraston henkilöstöä. Sairastumisia ei ole liitetty terrorismiin. New Yorkin poliisin terrorisminvastainen yksikkö arvioi, että kyse on puhtaasti sairaustapauksista.

Artikkelia päivitetty 5.9.2018 kello 19.23: tarkennettu tietoa hoidettavien määrästä tilanteen kehittyessä.

Suomalaiset ovat hurahtaneet viime vuosina erilaisiin äly- ja sykekelloihin sekä aktiivisuusrannekkeihin.

Sykemittareita on ollut myynnissä jo 80-luvulta lähtien, mutta ensimmäiset aktiivisuusrannekkeet tulivat kauppoihin viisi vuotta sitten. Aktiivisuusrannekkeita on tarjolla kaikenlaisille kuntoilijoille, myös pienille lapsille. Mittareiden suosio kasvaa jatkuvasti huimaa vauhtia.

Sykemittareiden valmistajat ja maahantuojat eivät paljasta tarkkoja myyntilukujaan. Bisnes on suurta, se kerrotaan.

– Me liikutamme hirmuista määrää suomalaisia. Sadat tuhannet suomalaiset mittaavat tällä hetkellä aktiivisuuttaan, kertoo Polarin koulutuspäällikkö Ville Uronen.

Polar kertoo johtavansa Suomen sykemittarimarkkinoita. Myös Suunto ja Garmin myyvät hyvin paljon sykekelloja ja aktiivisuusrannekkeita.

– Sen voin sanoa, että kun puhutaan ranteeseen puettavan elektroniikan myynnistä, se on kasvanut meillä todella paljon kun vertaa esimerkiksi viime vuotta tähän vuoteen, sanoo Garminin markkinointipäällikkö Juha Kainua.

Polarin kolme tasoa aktiivisuuden mittaajalle

Aktiivisuusrannekkeiden ja sykekellojen käyttäjä voi valita itselleen erilaisia päivittäisiä aktiivisuustavoitteita.

Tavoite voi olla esimerkiksi se, kuinka paljon kaloreita halutaan polttaa tai kuinka monta askelta halutaan ottaa vuorokauden aikana.

Esimerkiksi Polarin sovelluksessa käyttäjä valitsee itselleen sopivan aktiivisuustavoitteen kolmesta tasosta. Taso valitaan sen mukaan, kuinka paljon henkilö liikkuu normaalisti arkipäivisin. Sovellus myös kertoo sykekellon käyttäjälle hyvin tarkasti, miten hän pääsee päivittäiseen tavoitteeseensa.

Taso 1 on määritelty näin: “Jos päivääsi kuuluu vain hieman liikuntaa ja paljon istumista, autolla tai julkisella kulkuneuvolla tehtäviä työmatkoja ja muuta vastaavaa, kannattaa valita tämä aktiivisuustaso”.

Ykköstason tavoitteen voi saavuttaa Polarin ohjeiden mukaan, jos tekee esimerkiksi kevyitä kotiaskareita 7 tuntia ja 20 minuuttia, kävelee 2 tuntia ja 11 minuuttia tai juoksee 57 minuuttia vuorokauden aikana.

Taso 2 määritellään seuraavasti: “Jos vietät suurimman osan päivästä seisaallasi esimerkiksi työsi luonteen vuoksi, tai kotiaskareiden parissa, tämä on sopiva aktiivisuustaso”.

Kakkostason tavoite täyttyy esimerkiksi tekemällä kevyitä kotiaskareita 9 tuntia ja 20 minuuttia, kävelemällä 2 tuntia ja 47 minuuttia tai juoksemalla 1 tuntia ja 13 minuuttia.

Taso 3 on suunnattu eniten liikkuville. Sen määritelmä on seuraava: “Jos työsi on fyysisesti vaativaa, harrastat liikuntaa tai olet muuten enimmäkseen aktiivisesti liikkeellä, tämä aktiivisuustaso sopii sinulle”.

Kovimman aktiivisuustavoitteen valinnut pääsee Polarin mukaan päivittäiseen tavoitteeseensa, jos hän esimerkiksi tekee kevyitä kotiaskareita 11 tuntia ja 20 minuuttia, kävelee 3 tuntia ja 23 minuuttia tai juoksee 1 tunnin ja 29 minuuttia.

Sykekellot ja aktiivisuusrannekkeet näyttävät reaaliajassa, kuinka paljon henkilö on saavuttanut päivittäisestä tavoitteestaan. Kun tavoite täyttyy, sykekello ilmoittaa, että tavoite on saavutettu.

Todellisuudessa voi olla kuitenkin niin, että päivittäinen aktiivisuustaso täyttyy, vaikka henkilö ei olisi ottanut askeltakaan.

Suunnon aluemyyntipäällikkö: "Luvut eivät ole aina absoluuttisia totuuksia"

Suuri ongelma aktiivisuuden mittaamisessa on tekniikka, jolla liikkumista mitataan.

Sykekellot mittaavat liikkumista ja askeleiden ottamista ranteen liikkeestä ja tärinästä. Eli aina kun ranne heilahtaa tai käsi tärisee, sykekello tulkitsee, että ihminen ottaa askeleen.

Päivän aktiivisuustavoite voi siis täyttyä, kun henkilö istuu koko päivän nojatuolissa ja neuloo sukkaa. Kun sukkapuikot heiluvat kädessä, sykekello luulee, että henkilö kuntoilee. Myös silloin kun käsi tärisee esimerkiksi moottoripyörää ajaessa, sykekello luulee henkilön kuntoilevan.

Moni seuraa sykemittareiden lukemia hyvin tarkasti. Silloin kun päivän aikana on askellettu vain vähän, mutta ranne on heilunut runsaasti, moni uskoo sykemittaria, kun se ilmoittaa päivän aktiivisuustavoitteen täyttyneen. Ja joku voi jättää tällöin iltalenkin tekemättä.

Sykekellojen myyjät ja maahantuojat myöntävät, että sykemittarit huijaavat niiden omistajia.

– Vääristymää tulee, jos esimerkiksi neuloo tai kutoo. Kun kädet heiluvat, mittari voi luulla, että liikutaan, vaikka ei liikuttaisikaan. Samoin käy, jos ajaa moottoripyörällä ja käsi tärisee sopivasti. Silloin ikään kuin kertyy askeleita. Tämä ei ole täydellinen mittaus, vaikka aika hyvä se onkin, Polarin koulutuspäällikkö Ville Uronen sanoo.

Myös Garmin myöntää aktiivisuuden mittaamiseen liittyvän ongelman.

– Erinäköiset asiat ja harrastukset vaikuttavat jossain määrin mittaustuloksen tarkkuuteen. Aktiivisuutta ei kannata seurata yhden päivän tai kahden päivän, eikä viikonkaan periodilla. Yleensä kannattaa ottaa pidempi jakso, jonka aikana aktiivisuutta mitataan, sanoo Garminin markkinointipäällikkö Juha Kainua.

Suunnon aluemyyntipäällikkö toteaa sähköpostilla antamassa kommentissaan, että sykekellojen "luvut eivät ole aina absoluuttisia totuuksia".

– Aktiivisuutta mittaavat luvut eivät ole aina absoluuttisia totuuksia. Kellossa on liikesensori, joka olettaa käden heilahduksen olevan askel. Tällöin kello voi tulkita sellaisiakin kädenliikkeitä askeleiksi, jotka eivät niitä ole. Mutta normaalin liikkujan erot ovat niin pieniä, ettei siitä ole haittaa. Me suosittelemme, että sykekello pidetään ajan tasalla ohjelmiston päivitysten osalta. Näin mittaukset pysyvät mahdollisimman tarkkoina, kirjoittaa sähköpostissa Suunnon aluemyyntipäällikkö Esko Perälä.

Yksittäisten urheilusuoritusten mittaamisessa luvut ovat tarkempia

Moni kuntoilija käyttää aktiivisuusranneketta tai sykemittaria ainoastaan päivittäisen aktiivisuuden mittaamiseen. Mutta suuri osa mittaa sykemittareilla tietyn urheilusuorituksen aikana esimerkiksi matkaa, kestoa, sykettä tai kaloreiden kulutusta.

Sykemittareiden valmistajat vakuuttavat, että silloin kun sykemittareita käytetään tietyn urheilusuorituksen mittaamiseen, niiden antamat lukemat ovat huomattavasti luotettavampia kuin askeleita mitatessa.

Tällöin esimerkiksi kaloreiden mittaaminen perustuu urheilusuorituksen aikana mitattavaan sykkeeseen sekä sykemittarin käyttäjän sukupuoleen, ikään, pituuteen ja painoon. Nämä tiedot on syötetty sykemittariin ennen urheilusuoritusta.

Poliisi kehottaa tarkistamaan passin paperisivujen virheettömyyden. Poliisin tietoon on tullut passeja, joiden paperisilla viisumisivuilla on vesileimoja väärin päin.

– En voi kertoa tarkasti palautettujen passien määrää, mutta kyse on aivan yksittäisistä tapauksista, sanoo ylitarkastaja Mika Hansson Poliisihallituksesta.

Poliisi mukaan passi on silti aito ja voimassa oleva matkustusasiakirja, vaikka passissa olisi vesileimassa oleva valmistusvirhe. Eri maiden passien valmistusvirheet ovat melko yleisiä.

– Ei ole kovin harvinaista, että passeissa esiintyy virheitä, Hansson kertoo.

Poliisihallitus on tiedottanut asiasta rajaviranomaisia laajasti ympäri maailman.

On kuitenkin mahdollista, että ulkomailla rajatarkastuksen yhteydessä valmistusvirheellisen passin kanssa ilmenee ongelmia. Yle kertoi elokuussa passeissa havaituista virheistä. Tuolloin matkailija ei ollut päässyt Venäjälle viallisella passilla.

Poliisi kehottaa viemään valmistusviallisen passin passiasioita käsittelevälle poliisiasemalle. Virheellisen passin tilalle myönnetään ilmaiseksi uusi passi. Uuteen passiin tulee sama voimassaoloaika kuin viallisessa passissa oli.

Passi on viallinen, jos on joutsen on väärin päin. Vuosina 2012–2016 myönnetyissä passeissa vesileimassa on joutsen.

Alla oleva passi on virheetön vuosina 2012–2016 myönnetty passi.

Vesileimat väärin päin

Virhe on helposti havaittavissa katsomalla viisumisivuja valoa vasten.

Osassa viisumisivuja vesileima on ylösalaisin ja vesileiman sivunumerot eivät täsmää painettuun numerointiin.

Vuosina 2012 – 2016 myönnetyissä passeissa vesileiman kuvio on joutsen. Vuodesta 2017 alkaen myönnetyissä passeissa kuvana on karhu.

Valmistusvirhe on tapahtunut valmistuvaiheessa, eikä vaiheessa, jolloin passi yksilöidään jollekin käyttäjälle.

Passit valmistaa nykyään Gemalto, joka suunnittelee ja valmistaa passit Vantaalla. Valmistaja vaihtui vuonna 2016. Vaikka aikaisemmin passit valmisti eri yritys, silti samat valmistusvirheet jatkuvat.

– Tämä on kyllä erittäin harmillista, toteaa ylitarkastaja Mika Hansson Poliisihallituksesta.

Poliisin mukaan passien painatuksessa tai muissa turvatekijöissä ei ole vikaa, vaan virhe koskee ainoastaan vesileimaa, jota voi tarkastella valoa vasten.

Passi on viallinen, jos on karhu väärin päin. Vuodesta 2017 alkaen myönnetyissä passeissa vesileimassa on karhu.

Kunnossa olevassa passissa karhu on oikein päin.

Uuden lastensairaalan avajaisia on vietetty tänään torstaina Helsingin Meilahdessa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä eli Husista kerrottiin ennen avajaisia, että tilaisuuteen olisi tulossa noin parisataa kutsuvierasta.

Iltapäivällä järjestetyissä avajaisissa puhui myös presidentti Sauli Niinistö.

Hän tunnelmoi suomalaisten mieliin painuneella Helene Schjerfbeckin Toipilas-maalauksella, jossa yhdistyvät lapsen kärsimys ja sairaus sekä toivo paranemisesta.

– Tänään, näissä tiloissa, ei voi olla tuntematta, miten toivo versoaa, Niinistö sanoi puheessaan.

Media pääsee tutustumaan Uuteen lastensairaalaan ensi viikolla, jolloin myös Yle esittelee sairaalan tarkemmin.

Niinistö: Kansalaiskeräyksen tuotto on valtava summa – yli miljoona suomalaista osallistui sairaalan rakentamiseen

Uusi lastensairaala on herättänyt ihastusta jo ennen sen avaamista: se on esimerkiksi valittu yhdeksi ehdokkaaksi Arkkitehtuurin Finlandia -palkintokisassa.

Sairaalan rakentaminen aloitettiin vuonna 2014. Se aukeaa vaiheittain syyskuun aikana. Esimerkiksi päivystys avautuu noin kolmen viikon päästä eli tiistaina syyskuun 25. päivänä.

Lastensairaalan rakentaminen maksoi kaikkiaan noin 170 miljoonaa euroa. Rakentamista on rahoitettu julkisten varojen lisäksi yksityisten ihmisten ja yritysten lahjoituksilla.

Sairaalaa varten järjestetyllä kansalaiskeräyksellä ja lahjoituksilla saatiin kokoon lähes 40 miljoonaa.

Myös presidentti Niinistö kiinnitti tähän huomiota puheessaan.

– Kansalaiskeräyksen tuotto, lähes 39 miljoonaa euroa on valtava summa. Moni antoi aikaansa ja osaamistaan hankkeen käyttöön. Kaikkiaan yli miljoona suomalaista osallistui keräykseen sairaalan rakentamiseksi, hän sanoi ja totesi yksityisen rahan keräämisen aiheuttaneen aluksi paljon keskustelua.

Lastensairaala ei ollut julkisen sektorin arvioissa kaikkein kiireellisin hanke, Niinistö katsoi.

– Mutta kun yksityinen aloite syntyi, se eteni hyvin yhdessä erittäin vahvan julkisen panostuksen kanssa.

– Ei pidä kyseenalaistaa julkisen sektorin asemaa hyvinvointimme takaajana, mutta ei ole liioin aihetta kyseenalaistaa yksityistä avunannon tahtoa.

Sairaalassa hoidetaan potilaita kaikkialta maasta

Rakennus luovutettiin Husille toukokuussa. Sen sisällä on uutta teknologiaa: esimerkiksi ilmoittautumisjärjestelmä toimii jatkossa virtuaalihahmojen eli avatarien avulla.

Husin mukaan Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita kaikkialta Suomesta. Monien vaativien sairauksien hoito kuten elinsiirrot ja sydänkirurgia on keskitetty sinne.

Uuteen sairaalaan keskitetään lasten sairaanhoitoa monesta muusta sairaalasta, esimerkiksi Lastenklinikalta ja Lastenlinnasta.

Lue lisää aiheesta:

Värikkäät kalat kääntävät Uuden lastensairaalan potilaiden huomion pois peloista – Upeaa riutta-akvaariota on tehty neljä vuotta (Yle Uutiset 31.8.2018)

Uusi lastensairaala antaa hoitajille enemmän valtaa – malli haettiin Yhdysvalloista, ja sen uskotaan hyödyttävän potilaita (Yle Uutiset 15.8.2018)

Odotettu lastensairaala on valmis – sisällä uutta teknologiaa: virtuaalinen avatar ohjaa potilaita ja paikannus kerää dataa (Yle Uutiset 18.5.2018)

Lastensairaalan 30 miljoonan euron keräystavoite koossa (Yle Uutiset 26.8.2014)

Uuden lastensairaalan rakennustyöt alkavat (Yle Uutiset 26.8.2014)

Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa kärkikolmikko säilyy samana. Sen sijaan erot SDP:n, kokoomuksen ja keskustan välillä tiivistyvät.

Kärkikamppailun tiukentumisen syynä on sekä SDP:n että kokoomuksen kannatuksen lasku. SDP menettää kannatuksestaan 0,9 ja kokoomus 0,8 prosenttiyksikköä.

– Tilanne on sikäli sama, että SDP ja kokoomus taistelevat suurimman puolueen paikasta. Keskusta on selvästi näistä kahdesta jäljessä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.

Eduskuntavaaleihin on nyt kahdeksan kuukautta aikaa. Turja uskoo, että vaaliväittelyissä hallituspuolueet pyrkivät korostamaan hyviä talouslukuja ja oppositio vetoaa vähätuloisiin kohdistuneisiin leikkauksiin.

Vihreät jatkaa laskuaan

Suurin trendinomainen muutos koskettaa vihreitä. Puolueen kannatus putoaa prosenttiyksiköllä ja se on nyt 12,6 prosenttia.

– Saattaa olla, että viimeaikaiset kohut ovat vaikuttaneet jonkin verran vihreiden kannatukseen. Sieltä on lähtenyt liikkuvia äänestäjiä, jotka eivät pidä virkavallan vastustamista asiallisena toimintana, Turja sanoo.

Turja viittaa vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen protestointiin Finnairin lentokoneessa heinäkuun lopussa. Pennanen yritti estää kanssamatkustajan pakkopalautuksen kotimaahansa. Myös puolueen puheenjohtajan Touko Aallon esiintymisestä tukholmalaisella homoklubilla kohuttiin samoihin aikoihin.

– Jos olisin vihreiden päättävissä elimissä, olisin vähän huolissani tilanteesta. Kannatus laskee kuukausi kuukaudelta ja aiempi kannatusnousu alkaa olla syötynä.

Vihreät valitsivat Aallon puheenjohtajakseen viime vuoden kesäkuussa. Valintahetkellä puolueen kannatus oli 15,1 prosenttia ja syyskuussa 2017 puolue mittautti huippulukemansa 17,8 prosenttia.

Puolueen kannatus onkin ollut lähes puolen vuoden mittaisessa kannatusluisussa ja mittaussuosio lähenee puolueen kuntavaalitulosta, 12,5 prosenttia.

Puolueen piiristä on muistutettu ahkerasti, että vihreiden kannatus on ollut korkeammalla tasolla kuin aiemmissa vaaleissa. Mikäli puolueen kannatus putoaa alle kuntavaalien tuloksen, vihreät tekevät varmasti analyysin, miten he jatkavat tästä eteenpäin.

Osa vihreistä on pitänyt syksyä etsikkoaikana, jolloin kannatuksen suunnan pitäisi muuttua.

Vasemmistoliitto nousi kannatuskuopasta

Vasemmistoliiton kannatus nousee eniten prosenttiyksiköillä mitattuna. Puolueen kannatus nousee 9,1 prosenttiin, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä Ylen mittauksessa.

– Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat arvoiltaan aikalailla samanlaisia. Kun katsotaan vasemmistoliiton suosion kasvua, se on peilikuva siitä, mistä vihreät ovat menettäneet kannatusta, Turja sanoo.

Perussuomalaiset ja sininen tulevaisuus nostavat myös kannatustaan. Sinisen tulevaisuuden nousua selittää osaltaan edellinen mittaustulos, joka oli puolueen heikoin tähän mennessä.

– Sinisten pieni kannatuksen nousu tulee entisistä perussuomalaisista eli vanhasta viiteryhmästä, Turja sanoo.

– Perussuomalaisten kannatuksen nousu tulee tausta-aineiston mukaan miehistä, alle 25-vuotiaista ja työväestöstä. Voisi ajatella, että perussuomalaisten kovat puheet muun muassa humanitaarisen maahanmuuton lopettamisesta vetoavat nuoriin miehiin ja osittain myös duunareihin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eduskuntaryhmän kesäkokouksessa ja puolueneuvoston kokouksessa elo- ja syyskuun vaihteessa, ettei ”humanitaarista maahanmuuttoa pidä harjoittaa edes pienissä määrin”.

RKP ja kristilliset säilyttävät entiset asemansa kannatusmittauksessa. Puolueiden kannatukset pyörivät noin neljässä prosentissa.

Lue lisää:

Analyysi: Vihreiden kannatuksen sulaminen jatkuu – kehitys tekee tilaa Aallon haastajille

Vihreiden Touko Aalto: ”Totta kai, gallup-tulokset harmittavat”

Kuvat Touko Aallosta läiskimässä juhlijaa takapuolelle homoklubilla levisivät somessa – "Ainoa päihde siinä vaiheessa oli hyvä tunnelma"

Poliisi epäilee vihreiden Aino Pennasta ilmailurikkomuksesta ja haitanteosta virkamiehelle – kieltäytyi istumasta protestina ulkomaalaisen palautukselle

Perussuomalaiset kantaisivat huolta vain Suomen kansalaisista – Halla-aho: "Vastakkainasettelua nimenomaan tarvitaan"

Pelti rytisee pysäköintipaikoilla tiheään – esimerkiksi toissavuonna keskimäärin 120 kertaa päivässä. Väistämissäännöt eivät tunnu iskostuvan mieleen ja usein parkkipaikalla ajetaan kiireellä ja huolimattomasti. Ainakin seuraavat kolme vinkkiä olisi hyvä muistaa parkkipaikka-ajossa.

1. Aja rauhallisesti ja riittävän alhaista nopeutta

Liikenneopettaja Hannu Haka Etelä-Pohjanmaan Auto-opistosta kiteyttää parkkipaikalle ajamisen nyrkkisäännöt lyhyesti ja ytimekkäästi.

– Aja sinne riittävän rauhallisesti ja etsi vapaa paikka rauhassa. Parkkiruutuun kannattaa peruuttaa jo tullessa eikä vasta lähtiessä.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen paketoi parkkipaikkaetiketin myös melko tiiviisti.

– Suurta varovaisuutta, erittäin alhaista nopeutta ja oikean käden sääntöä noudattamalla pääsee jo aika pitkälle.

2. Väistä oikealta tulevaa

Isoilla parkkipaikoilla kulkee usein niin sanottuja kokooma- tai ajoväyliä. Näillä väylillä ajaminen ja väistämisvelvollisuus tuntuu olevan monille epäselvää. Risteyksissä ja parkkipaikoilla tapahtuu onnettomuuksia usein juuri silloin, kun väistämisvelvollisuutta ei ole erikseen merkein määrätty.

– Siihen ei ole mitään täysin selkeitä tunnusmerkkejä. En lähtisi siis luottamaan siihen, onko väylä etuajo-oikeutettu vai ei, vaan väistäisin lähtökohtaisesti oikealta tulevaa. Se on turvallisinta, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen sanoo.

36 vuotta liikenneopettajana toiminut Hannu Haka Etelä-Pohjanmaan Auto-opistosta muistuttaa myös oikealta tulevan väistämisestä, koska väylät ovat käytännössä tasa-arvoisia.

– Kun kokoojaväylä on leveämpi tai suurempi, saattaa syntyä ajatus, että väylällä olisi etuajo-oikeus. Näin ei kuitenkaan ole, mikäli siellä ei ole erikseen väistämisvelvollisuudesta kertovia merkkejä, muistuttaa Haka.

3. Peruuta parkkiruutuun – älä ruudusta pois

Parkkiruutuun suositellaan peruuttamaan sinne ajaessa, ei sieltä pois lähtiessä. Parkkipaikalle tulevan pitää väistää ruutuun peruuttavaa autoa, mutta ruudusta pois peruuttava joutuu väistämään muuta liikennettä.

– Jollakin tavalla se koetaan helpommaksi, kun parkkipaikkaan vain suikataan suoraan, ja jätetään se peruuttamisongelma lähtötilanteeseen. Kannattaisi toimia juuri toisinpäin, Juha Valtonen vinkkaa.

Ruudun läpi ajaminen on myös hyvä vaihtoehto, kun sellainen mahdollisuus tulee vastaan.

Suurin osa pysäköintialueilla tapahtuvista vahingoista syntyy nimenomaan peruutustilanteessa. Kaikista pysäköintialueilla tapahtuvista vahingoista lähes 60 prosenttia tapahtuu peruuttaessa.

Tavallisen autoilijan tyypillinen vahinko

Kaikista liikennevahingoista 44 prosenttia tapahtui vuonna 2016 pysäköintialueilla. Tämä selviää Onnettomuustietoinstituutin tekemästä liikennevahinkotilastosta.

Pysäköintipaikat, joihin lasketaan tilastoissa muun muassa torit, pihat ja muut vastaavat alueet, tuntuvat olevan suomalaiselle kolarialttiita.

– Kutsumme tätä tavallisen autoilijan tyypilliseksi liikennevahingoksi. Parkkipaikkoihin liittyy monta onnettomuudelle altistavaa tekijää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari.

Liikenneopettaja Hannu Haka arvelee, että osa vahingoista tapahtuu havainnoinnin puutteen ja kiireen takia.

Sipoon epäilty murhaaja seurasi uhrinsa lisäksi ainakin yhtä muuta ihmistä, kertoo Iltalehti. Tutkinnanjohtaja sanoo lehdelle, että mies seurasi varmuudella yhtä, mahdollisesti useampaa ihmistä. STT ei torstaina tavoittanut tutkinnanjohtaja Mikko Minkkistä.

34-vuotiaan miehen epäillään ampuneen heinäkuussa entisen esimiehensä tämän kotona Sipoossa. Elokuussa poliisi yritti ottaa epäillyn kiinni Helsingin Kasarmikadulla. Epäilty ampui kolme laukausta kohti poliiseja oven läpi ja teki lopulta itsemurhan.

Sekä epäilty että uhri olivat työskennelleet eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella. Epäilty irtisanoutui vuoden 2016 helmikuussa. Poliisin mukaan mies oli tyytymätön palkkaansa.

Lisää aiheesta:

Poliisi: Sipoon murhasta epäilty oli tyytymätön palkkaansa – Ainoa selvinnyt motiivi on katkeruus entistä työpaikkaa kohtaan

Sipoon henkirikoksen epäilty kävi tiedustelemassa uhrin kotona ja viipyi siellä teon aikaan alle puoli tuntia – Lue, mitä tiedämme poikkeuksellisesta surmatyöstä

Lappeenrannassa ja Imatralla on tapahtunut poikkeuksellisen paljon väkivaltarikoksia puolen vuoden aikana.

Kaakkois-Suomen poliisi on tutkinut maaliskuun ja elokuun välillä kaikkiaan kahdeksaa henkirikosta tai sellaisen yritystä. Tutkittavien rikosten listalta löytyy murha, murhan yritys ja kuusi tapon yritystä. Koko viime vuoden aikana vastaava luku oli neljä.

Kasvanut väkivaltarikosten määrä voi selittyä liivijengien välien selvittelyllä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

Lappeenrannassa toimiva liivijengi Fifteen MC South Karelia on saamassa täysjäsenyyden moottoripyöräkerho Outlaws MC:stä.

– Siellä (Etelä-Karjalassa) on jengiaktiivisuutta, koska Outlaws MC on nostamassa päätään. Outlaws MC on Helvetin enkeleiden perivihollinen ja hyvin vaikuttava jengi maailmalla, sanoo rikosylikomisario Christer Ahlgren Keskusrikospoliisista.

Lappeenrantalainen Fifteen MC -moottoripyöräkerho sai vuosi sitten kansainvälisen Outlaws-jengin prospect-jäsenyyden. Yleensä vuoden koejäsenyyden jälkeen kerhot saavat täysjäsenyyden.

Poliisi: "En vahvista, enkä kiistä"

Väkivaltarikokset voivat liittyä siihen, että Helvetin enkelit yrittävät puolustaa määräävää asemaansa Etelä-Karjalassa eikä halua Outlawsia alueelle. Kaakkois-Suomen poliisi ei vahvista, että rikosten nousseet määrät liittyisivät jengien väliseen selvittelyyn.

– En vahvista, enkä kiistä tätä, koska osa tutkinnoista on vielä kesken. En halua lähteä vaarantamaan esitutkintaa kertomalla yksityiskohtia, sanoo rikoskomisario Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisista.

Junkkari ei kuitenkaan kiistä, etteikö Etelä-Karjalassa oli jengiaktiivisuutta, joka näkyy myös poliisin työssä.

Junkkarin mukaan erikoista tapahtuneissa väkivaltarikoksissa on ollut se, että ne ovat tapahtuneet yleisillä paikoilla eikä päihteillä ole ollut suurta roolia tapahtuneissa rikoksissa.

– Usein väkivaltarikokset tapahtuvat yksityisasunnossa ja yleensä osapuolet ovat päihteiden vaikutuksen alaisena, kertoo Junkkari.

KRP:n rikosylikomisario Christer Ahlgren kertoo, että Suomeen pyrkii uusia liivijengejä, joita perinteisemmät jengit eivät katso hyvällä.

– On selvää, että kyse on jengitasapainosta. Kun uusia jengiä tulee pieneen Suomeen, se aiheuttaa herkästi liikehdintää ja reagointia muissa jengeissä. Ja uusien jengien maihinnousu pyritään estämään tänne.

ICRC:n pääjohtaja Yves Daccordin arviot maailmantilanteesta, esimerkiksi Syyrian ja Afganistanin jatkuvista konflikteista, ovat korutonta kertomaa.

Syyriassa ounastellaan hallituksen joukkojen suurhyökkäystä Idlibiin. Myös Afganistanin epävakaus on jälleen lisääntynyt. ICRC:n pääjohtaja on hieman yllättynyt tilanteen nopeasta muutoksesta.

Suomessa on keskusteltu siitä, onko Afganistan turvallinen maa palauttaa turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttovirasto keskeytti alkuviikosta afganistanilaisten palautuspäätökset pohtiakseen uusia linjauksia.

Punainen Risti on puolueettomuudestaan tunnettu avustusjärjestö. ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord painottaakin, että hän ei ota kantaa Suomen päätöksiin tai linjauksiin. Afganistanin nykytilasta hänellä on kuitenkin selkeä kuva.

– Afganistanissa ei ole enää paikkoja, joita voi luonnehtia turvallisiksi. Ihmiset eivät tunne olevansa turvassa. Maassa on paljon alueellisia ristiriitoja ja väkivaltaisuuksia. Tilanteen vakavuudesta kertoo myös, että Punainen Risti menetti kymmenen työntekijäänsä. Afganistaniin ei ole investoitu riittävästi. Esimerkiksi terveysjärjestelmä on vaikeuksissa.

Yves Daccord arvioi, että tilanne säilyy vaikeana, sillä poliittista ratkaisua ei ole lähiaikoina näköpiirissä.

Paineet kasvavat sekä lähtö- että vastaanottajamaissa

ICRC:n sveitsiläinen pääjohtaja sanoo, että konfliktien lisääntyessä paineet kasvavat sekä lähtö-että vastaanottovaltioissa.

– Ihmiset ottavat lähtiessään riskin. Päätös ei ole koskaan helppo. Pakoon lähdetään siksi, että muuta vaihtoehtoa ei ole.

Vastaanottajavaltioissa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa tulisi tehdä linjauksia pitkällä tähtäimellä, ei välittömän kriisin uhatessa.

– On vaikeaa palauttaa ihmisiä oloihin, joissa on puutetta esimerkiksi juomavedestä tai väkivaltaisuuksia on paljon.

"Rajojen sulku ei ole ratkaisu"

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Yves Daccord painottaa, etteivät valtiot voi ratkaista muuttokysymyksiä yksin.

– Rajat voi sulkea ja evätä tulijoilta pääsy joksikin aikaa, mutta kestävä ratkaisu se ei ole. Esimerkiksi Euroopan on päätettävä, kuinka paljon ihmisiä tänne halutaan ottaa vastaan.

Lähtömaissa tarvitaan paitsi rahallisia investointeja, mutta ennen kaikkea poliittisia ratkaisuja. Esimerkiksi Syyriassa kyse ei ole niinkään rahasta vaan siitä, kuinka väkivaltaisuudet saataisiin laantumaan.

Pääjohtaja Daccord pitää YK:n turvallisuusneuvostoa sinä toimijana, joka voisi rauhoittaa maailman ruutitynnyreitä Jemenistä ja Syyriasta Afrikkaan ja Lähi-Itään.

ICRC:n pääjohtaja Yves Daccord on Suomessa keskustelemassa kansainvälisestä humanitaarisesta tilanteesta. Hän tapaa vierailunsa aikana muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan. ICRC on Suomen humanitaarisen avun vastaanottajista kolmanneksi suurin.

"Häpeä voi olla kuin limainen ameba, josta ei oikein saa otetta."

Näin kirjoittaa sosiaalipsykologi Janne Viljamaa Hirveä häpeä! -kirjassaan. Itse hän tutustui häpeään perusteellisesti jo 186-senttisenä 12-vuotiaana.

– Häpeä on tärkeää, mutta väärä häpeä on itsensä alentamista, hän sanoo.

Malliksi terveestä suhtautumisesta häpeään kelpaa hänen mielestään Peppi Pitkätossu. Astrid Lindgrenin räväkkä Peppi ei häpeile ja mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän nukkuu jalat tyynyllä ja leipoo lattialla, jos huvittaa. Peppi kuitenkin tunnistaa häpeän ja puolustaa kiusattuja.

Häpeä saa ihmisen käpertymään sisäänpäin

Häpeän tunne on tarpeellinen, sillä se estää tekemästä toisille pahaa. Kun ihminen on loukannut toista, hän tunnistaa tehneensä väärin ja pyytää anteeksi. Esimerkiksi narsisti ei tunnista omaa häpeäänsä, vaan kaataa sen muiden niskaan.

Häpeä liittyy koko ihmisarvoon: olen huono, tyhmä ja muiden alapuolella. Janne Viljamaa

Vääränlaisessa häpeässä ihminen sen sijaan syyttää itseään sellaisistakin asioista, joihin hän ei ole syyllinen. Kun häpeä on voimakasta, se saa ihmisen vetäytymään sisäänpäin ja eristäytymään muista.

– Häpeä liittyy koko ihmisarvoon: olen huono, tyhmä ja muiden alapuolella, Janne Viljamaa sanoo.

Häpeä liimautuu ihmiseen tiukemmin kuin nolous tai syyllisyys. Syyllisyys liittyy enemmänkin tekoihin tai tekemättä jättämiseen, ja sen voi usein myös hyvittää.

Empatia nostaa häpeästä

Häpeän tunne on vahvasti yhteyksissä siihen, miten meihin elämän varrella suhtaudutaan: miten vanhemmat meihin vauvana koskevat ja katsovat, miten vaikkapa opettaja meille puhuu ja miten muut ihmiset meidät hyväksyvät.

Suomessa suuret ikäluokat kasvatettiin häpeällä. Nykyiset nuoret on puolestaan kasvatettu täysin toisin. He ovat tottuneet siihen, että heidän näkemyksellään on väliä.

Viljamaan mielestä on hyvä, että esimerkiksi hierarkioihin perustuva häpeä on väistynyt. Toisaalta kulttuurimme on hänen mielestään muuttunut entistä itsekeskeisemmäksi ja narsistisemmaksi, ja oman edun tavoittelu on kasvanut. Se voi lisätä ihmisten epävarmuutta.

Jos kuuntelet ankeuttajan läppää päivästä toiseen, siitä tulee osa sinun omaa todellisuuttasi. Janne Viljamaa

Janne Viljamaan mielestä häpeän vastavoima yhteiskunnassamme on empatia. Sen avulla ihmiset voivat auttaa toisiaan nousemaan häpeästä. Empatiataitoja tarvittaisiin hänen mielestään lisää, sillä ne auttavat näkemään kokonaisuuden pelkän oman näkökulman sijaan.

Vältä ankeuttajia, etene pienin askelin kohti pelkoa

Vääränlaisesta häpeästä kannattaa Janne Viljamaan mielestä pyrkiä eroon. Ensiaskeleita ovat jämäkkyys, omien oikeuksien vaatiminen ja rohkeus olla eri mieltä.

Häpeän karkottamiseen voi joskus tarvita ammattilaisen apua. Viljamaa antaa konkreettisia keinoja, joilla liiallista häpeän tunnetta voi itse alkaa karistaa.

1. Vältä ankeuttajien seuraa

On tärkeää, kenen kanssa ihminen aikaansa viettää. Ankeuttajien seura ei tee hyvää ja heistä kannattaa pyrkiä eroon.

Ankeuttajat ovat Viljamaan mukaan ihmisiä, joiden logiikan mukaan toisten onni ja ilo ovat pois heiltä itseltään. Heidän mielestään toisten parhaatkin ideat ovat aina huonoja, järjettömiä tai epärealistisia.

– Tällainen sarvipää saa toisen aina häpeämään. Hänessä on jotain ilkeää, hän asettaa toisen aina kuoppaan. Jos kuuntelet tällaisen ihmisen läppää päivästä toiseen, siitä tulee osa sinun omaa todellisuuttasi, Viljamaa sanoo.

2. Ota pieniä askelia kohti pelkoa

Kannattaa myös tehdä pienin askelin sellaisia asioita, jotka aiheuttavat pelkoa ja häpeää. Askel voi olla vaikka yksi pieni puheenvuoro tai se, että ilmaisee olevansa eri mieltä kuin muut.

Epämukavuusalueelle menemisen avulla aivoissa kehittyy Viljamaan mukaan ratoja, jotka rauhoittavat tunneimpulsseja.

– Joka kerta, kun teet pelottavan asian ja haastat itsesi, huomaat, että vaikka naama punaisena hikoilet ja sydän hakkaa, et kuole. Joka kerralla nämä rauhoittelevat aivoradat kehittyvät.

3. Keksi keino mielen rentouttamiseen

Viljamaan mukaan häpeään liittyy usein passiivisuus ja lamaantuminen. Siksi on tärkeää saada elämään lisää energiaa ja hyvää oloa. Hän kehottaa keksimään jonkin itselle sopivan rentouttavan harrastuksen, jonka avulla mieli tyhjenee ja stressi vähenee.

– Se voi olla lukeminen, mustikoiden poimiminen, musiikin kuunteleminen, yleensäkin kaikki taideharrastukset. Minulle se on pingis, Janne Viljamaa sanoo.

4. Kevennä huumorilla

Myös huumori ja itseironia auttavat pitkälle. Itsestä kerrotut sutkautukset laukaisevat häpeää ja jännitystä. Kun ottaa itsensä hiukan kevyemmin, antaa toisillekin tilaa hengittää.

Viljamaa itse heittää vitsiä vaikkapa omasta kaljustaan. Tytär kutsuu sitä Colosseum-kampaukseksi, jossa on tyhjä kenttä, mutta yleisö reunoilla.

– Kun sanoo jonkun tyhmän läpän itsestään, se vapauttaa omaa energiaa.

Hyväntahtoista huumoria ei pidä sekoittaa ilkeämieliseen toiselle nauramiseen. Se on kiusaamista, joka puolestaan saa aikaan häpeää.

5. Tee tsemppilista

Viljamaa kehottaa myös listaamaan kymmenen asiaa, joissa kokee olevansa hyvä. Sen lisäksi voi miettiä kymmenen muuta asiaa, joissa haluaa kehittyä. Kun itsetunto horjuu, listaan voi aina palata.

Janne Viljamaa: Hirveä häpeä! Suomalainen häpeä ja kuinka siitä pääsee eroon (Atena, 2018)

Lue myös:

Mistä läheisesi ei puhu edes sinulle?

Sanomalehti The New York Times julkaisi pääkirjoitussivullaan keskiviikkona poikkeuksellisen tekstin. Nimettömänä julkaistussa kirjoituksessa presidentti Donald Trumpin hallinnon edustaja kertoo, että hallinnossa on ihmisiä, jotka yrittävät suojella Yhdysvaltoja presidentiltä.

Otsikolla "Olen osa vastarintaliikettä Trumpin hallinnon sisällä" julkaistussa tekstissä kirjoittaja luonnehtii Trumpia moraalittomaksi ja impulsiiviseksi. Hän kertoo, kuinka joukko yrittää estää presidentin pahimpien päähänpistojen toteutumisen ja toimia Yhdysvaltojen edun mukaisesti.

Presidentti Trump vaatii lehteä paljastamaan kirjoittajan henkilöllisyyden kansallisen turvallisuuden takia. Hänen mukaansa nimettömänä kirjoittaminen on pelkurimaista.

The New York Times kuitenkin seisoo julkaisupäätöksen takana.

– Olemme erittäin ylpeitä, että olemme julkaisseet tekstin. Se lisää merkittävästi yleisön ymmärrystä siitä, mitä Trumpin hallinnossa tapahtuu, lehti sanoo antamassaan lausunnossa.

– Uskomme, että tekstin julkaiseminen nimettömänä on ainoa tapa tuoda tärkeä näkökulma lukijoidemme tietoon.

Linjassa journalistisen käytännön kanssa

Kirjoituksen julkaiseminen nimettömänä on perusteltua ja linjassa yleisen journalistisen käytännön kanssa, sanoo toimittaja ja tietokirjailija, aiemmin myös päätoimittajana ja julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana toiminut Risto Uimonen.

– Peruslähtökohta on, että asioita pitäisi voida kertoa omalla nimellä. Mutta on tilanteita, joissa anonyymin kirjoittajan käyttäminen on perusteltua, Uimonen sanoo.

– Jos Trumpin hallinnossa työskentelevä olisi tässä kirjoittanut omalla nimellään, niin siitähän olisivat seuranneet potkut alta aikayksikön.

The New York Times on julkaissut aiemminkin nimettömiä tekstejä pääkirjoitussivullaan. Tällöin anonymiteettiä on perusteltu sillä, että kirjoittajana on ollut esimerkiksi turvapaikanhakija tai Pakistanissa Taliban-liikkeen vaikutusalueella elävä nainen.

Nimi tiedossa pienessä piirissä

Lehdestä on kerrottu uutistoimisto AP:lle, että toimitus sai tekstin viime viikolla välikäden kautta. Nimetöntä kirjoitusta ei kuitenkaan julkaistu ennen kuin toimitus oli vakuuttunut kirjoittajan henkilöllisyydestä.

Päätöksentekoon osallistuivat pääkirjoitussivusta ja ulkopuolelta tulevista kirjoituksista vastaavat päätoimittajat sekä lehden kustantaja Arthur Gregg Sulzberger. Mutta ei esimerkiksi lehden uutispäätoimittaja Dean Baquet.

Suomalaistoimittajan mielestä on normaalia, että lähteen nimi pyritään pitämään mahdollisimman pienen piirin tiedossa.

– Yleensä, jos toimittaja käyttää nimetöntä lähdettä, niin hän ei kerro sitä kenellekään muulle kuin päätoimittajalle, jos päätoimittaja sitä kysyy. Eikä päätoimittaja aina edes kysy, Uimonen sanoo.

Internetissä ja sosiaalisessa mediassa kirjoittajan henkilöllisyyden arvuuttelu on alkanut. Lähiaikoina jahdin voi ennustaa kiihtyvän – sekä Trumpin hallinnon sisällä että yhdysvaltalaisessa mediassa.

– The New York Timesissa lähdesuoja on tälle kaverille jo annettu. Lehti ei voi sitä enää paljastaa.

Ei maanjäristyksen tunnusmerkkejä

Presidentti Trumpin hallinnon sisäisestä kaaoksesta on kerrottu julkisuudessa aikaisemminkin. Viimeksi tällä viikolla julkisuuteen on vuotanut tietoja toimittaja Bob Woodwardin ensi viikolla jukaistavasta kirjasta, johon on haastateltu hallinnon jäseniä.

The New York Timesin julkaisemassa tekstistä tekee poikkeuksellisen sen kirjoittaja.

– Kirjoituksessa ei ole mitään sellaista, mitä emme olisi tienneet. Mutta sen tekee rajuksi, että se tulee sieltä sisäpiiristä. Ja sinä aikana, kun henkilö on edelleen Trumpin palveluksessa, sanoo Yhdysvaltojen asioita laajasti seuraava Uimonen.

– Hänellä on selvästi suuri tarve vahvistaa julkisuudessa liikkuneita tietoja Trumpin toimintatavoista, impulsiivisuudesta ja vaikeasta pidäteltävyydestä.

Kokonaan toinen asia on millaisia vaikutuksia kirjoituksella on yleiseen mielipiteeseen tai Trumpin kannatukseen. Uimonen ei usko suuriin muutoksiin.

– Täytyy tulla maanjäristys, ennen kuin hänen vannoutuneet kannattajansa muuttavat mielipidettään. Minusta tämä nyt ei täytä maanjäristyksen tunnusmerkkejä.